Puhemies! On ollut kohta 15 vuotta ja vähän ylikin voimassa kansainvälinen kaupallisen valaanpyynnin kielto. Nyt vaikuttaa siltä, että Suomi, joka on aiemmin luettu valaanpyynnin kaupallisen kiellon kannattajiin, on kääntämässä kelkkansa, ja haluaisinkin kuulla ympäristöministeri Enestamilta, mistä oikein on kysymys. Ympäristöministeriön edustaja on joulun alla kansainvälisessä valmistelukokouksessa ollut sitä mieltä, että siirtymäajalla tästä kaupallisesta pyyntikiellosta voidaan luopua. Kuitenkin tiedetään, että niillä säännöillä, jotka sen kiellon tilalle sitten astuisivat voimaan valvomaan kaupallista pyyntiä, ei pystytä käytännössä estämään valaiden teurastusta.

Minkä takia Suomi on kääntämässä tässä kelkkansa?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa herra puhemies! Kansainvälinen valaanpyyntikomissio teki viime vuonna yksimielisen päätöksen jatkaa valaskantojen hoitojärjestelmän elementtien edelleenkehittämistä. Seuraavassa vuosikokouksessa kesäkuussa voidaan käsitellä asiaa koskevaa ehdotusta. Lopullista kantaa pakettiin ei ole vielä voitu muodostaa, koska asian valmistelu on kesken.

Meidän suhtautumiseemme kauan vireillä olleeseen valaskantojen hoitojärjestelmän kehittämiseen on vaikuttanut se, että kaupallinen valaanpyynti tai sen luonteiseksi katsottava tieteellinen pyynti ei suinkaan loppunut Valaanpyyntikomission vuoden 82 kaupallisen pyynnin kieltopäätöksellä. Nykyinen kaupallinen pyynti tai sen luonteiseksi katsottava tieteellinen pyynti on kokonaan Kansainvälisen valaanpyyntikomission kontrollin ulkopuolella. Tässä tilanteessa on katsottu valaiden suojelun kannalta oikeaksi strategiaksi neuvotella sellaisesta kattavasta ja läpinäkyvästä järjestelmästä, joka noudattaisi laillisen pyynnin valvonnan (Puhemies koputtaa) osalta parasta kansainvälistä käytäntöä.

Arvoisa puhemies! On hyvä tietää, että tästä on kysymys, mutta aivan ilmeisesti on niin, että tällä hoito-ohjelmalla ei suinkaan pystytä valvomaan kaupallista pyyntiä, kun, niin kuin ministeri toteaa, myöskään tieteellistä pyyntiä, joka on ollut sallittua, ei ole pystytty valvomaan.

Eikö olisi ollut loogisempaa liittyä niiden maiden joukkoon, jotka ajavat valaanpyynnin täyskieltoa? Niitä on aika monia. Kun Japani tällaista kiellon purkamista ajaa eli juuri tällaisen hoitosuunnitelman ottamista sen tilalle, niin esimerkiksi Uusi-Seelanti, jonka vesillä valaat liikkuvat, jyrkästi vastustaa tätä ja toivoisi, että valaanpyynti kokonaan voitaisiin kieltää. Liittyykö tähän joitakin Japanille tärkeitä muita intressejä? Onko Suomi tehnyt joitain sopimuksia? Onko ulkopolitiikan kannalta ollut esillä, että on todellakin maita, jotka haluaisivat viedä tätä kansainvälistä säännöstöä ihan toiseen suuntaan eli täyskiellon suuntaan?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Puhemies! Tämän järjestelmän tavoitteenahan on, että poistettaisiin mahdollisuus laittomaan valaanpyyntiin. Tämä järjestelmä myös takaisi sen, että pyynti ei missään olosuhteissa vaaranna minkään valaskannan säilymistä, ja estäisi järjestelmän ulkopuolisen kaupallisen tai sellaiseksi katsottavan tieteellisen pyynnin sekä ottaisi huomioon nykyistä paremmin valaanpyyntiin liittyvät eläinsuojelunäkökohdat.

Viime aikoinahan tämän kansainvälisen valaanpyyntikomission jäsenistö on muuttunut siten, että noin puolet 50 jäsenvaltiosta kuuluu nykyisin valaanpyyntiä tukevaan ryhmään. Olisi valaiden suojelun kannalta äärimmäisen vahingollista, jos tämä ryhmä irtautuisi komissiosta ja perustaisi oman valaanpyyntijärjestön sillä perusteella, että kansainvälinen valaanpyyntikomissio ei huomioi sopimuksen yllämainittua toista tavoitetta.

Herra puhemies! Kyllä ministeri Enestamin vastaus nyt vähän oudolta vaikuttaa, kun Suomi aikaisemmin on tukenut valaanpyyntikieltoa ja esimerkiksi Suomessa laki kieltää valaanpyynnin Suomen alueella ja siellä kaikkien valastuotteiden myynnin. Toisaalta, kuten ed. Hautala totesi, Uusi-Seelanti vastustaa tätä ja myös Australia ja Britannia. Kun lisäksi tiedämme, että pyynti ei suinkaan ole ainoa tekijä, joka pienentää valaskantaa, vaan samalla myös saasteet, ilmaston lämpeneminen, laivaliikenne, kalastus, öljy- ja kaasuteollisuus, kaikki nämä vaikuttavat valaiden määrään, niin en kyllä yhtään voi ymmärtää, miksi ihmeessä Suomi nyt liittyisi niiden maiden joukkoon, jotka eivät täyskieltoa kannata.

Eikö pikemminkin olisi Suomen syytä esittää vaihtoehtoja, jotain muuta, esimerkiksi valasmatkailua, jossa valaita voidaan katsella?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Puhemies! Kuten jo ensimmäisessä vastauksessani totesin, lopullinen kanta on vielä ottamatta, koska asian valmistelu on kesken, mutta Suomi on johdonmukaisesti tuominnut Japanin harjoittaman niin sanotun tieteellisen pyynnin muun muassa, koska ei-tappavat tutkimusmenetelmät ovat käytettävissä ja harjoitettuun pyyntiin liittyy kaupallisuus. Sama oli suhtautuminen Islannin äskettäiseen yritykseen aloittaa tieteellinen pyynti. Suomi on esittänyt diplomaattitasolla vastalauseen tieteelliseen valaanpyyntiin viime vuosina kahdesti Tokiossa ja kerran Reykjavikissa.