Arvoisa herra puhemies! Fortum Oilin irrottamisen yhteydessä emoyhtiöstä olisi ollut mahdollista puuttua Fortumin jättimäiseen noin 300 miljoonan euron optio-ohjelmaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja niinpä esimerkiksi toimitusjohtaja Mikael Liliuksella säilyvät 9 miljoonan euron optiot. Tällaiset optiot tuntuvat varmaan aika kohtuuttomilta esimerkiksi niistä eläkeläisistä ja työttömistä, joiden tulotaso on polkenut paikallaan tai ostovoima jopa laskenut.

Arvoisa puhemies! Nykyinen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on aiemmin arvostellut valtion osaomistamien yritysten optio-ohjelmia voimakkaasti. Yhtiön jakautumisen yhteydessä hän ei kuitenkaan puuttunut kohtuuttomaan optio-ohjelmaan Fortumissa. Haluaisin ystävällisesti kysyä ministeri Pekkariselta:

Yrittikö ministeri edes puuttumista tässä yhteydessä, ja jollei yrittänyt, niin miksi ei yrittänyt, vai onko ministerin takki niin sanotusti kääntynyt?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan tärkeä kysymys ja tärkeä aihe niistä optiosopimuksista, jotka tehtiin sen hallituksen aikana, jolloin ed. Uotilan puolue oli hallituksen jäsen. Niiden optiosopimusten arvo tällä hetkellä, jotka tehtiin vuosina 1999 ja 2002, jos kurssi säilyy sellaisena kuin se tällä hetkellä on, parin viikon takaisten laskelmien mukaan on 337 miljoonaa euroa. Se on huikea summa.

Olen arvostellut silloin, kun olin oppositiossa, kovaan ääneen näitä ja olen arvostellut nytkin. Ensi töikseni, kun tulin ministeriksi, ryhdyin toimiin, joilla maan hallitus teki päätöksen, että optiosopimuksia ei enää tehdä yritysten kanssa. Mitä tulee sitten siihen, että nyt perustettiin Neste Oil, minä kävin keskustelut oikeuskanslerin kanssa. (Puhemies: Ministeri, aika!) Yritin ...

Arvoisa puhemies! Arvasin kyllä tämän vetoamisen edellisten hallituksien toimiin, mutta tämä vastaus, että yritystä oli, oli ihan hyvä.

Kuitenkin jos yritykset, kuten Fortum, tuottavat tulosta, niin se ei varmasti johdu pelkästään huippujohdon töiden tuloksista. Se johtuu Kiinan valtavasta alueellisesta kasvusta, energian tarpeesta siellä ja maailmamarkkinahintojen noususta, ja tulosta tulee. Tulos kuuluisi tietysti muillekin kuin huippujohtajille näiden optioiden muodossa. Se kuuluisi koko henkilöstölle. Koko henkilöstön panos on tarpeen yhtiön toiminnassa. Onko nyt kauppa- ja teollisuusministeri millään tavalla ohjeistamassa tai käyttämässä omistajaohjausta siihen, että oikeudenmukaisia palkitsemisjärjestelmiä näissä osaomisteisissa yhtiöissä tulisi myös muulle henkilöstölle kuin huippujohtajille?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mihin äsken jäin.

Kun ed. Uotila väittää, että olisi ollut tilaisuus puuttua ja katkaista nämä optiot, minä haluan tehdä sen selväksi, että minä olen keskustellut oikeuskanslerin kanssa, koska minusta tämä on ollut sellainen asia, että tähän pitäisi voida puuttua, mutta minä en ole saanut sellaista vihreätä valoa juridisin perustein, että minä olisin voinut, tai kukaan muukaan, puuttua. Ne ovat tehtyjä sopimuksia. Ne ovat yhtiön hallituksen ja yhtiön johtohenkilöiden välisiä yksityisoikeudellisia sopimuksia. Tein sellaisenkin kysymyksen, että entäs jos minä otan yhtiökokouksen koolle ja yhtiökokous tekisi toisenlaisen päätöksen, mutta ei käy, koska ne ovat yhtiön hallituksen ja yhtiön johdon yksittäisten henkilöitten välisiä yksityisoikeudellisia sopimuksia. Käsitykseni on se, että en ole aivan varma tästä, menisikö tämä näin. Vain erillinen laki, jonka senkin käsittelyjärjestys taitaa olla vaikeutettu, voisi antaa avaimet siihen, että tässä voitaisiin menetellä toisella tavalla. Huikean väärä ratkaisu, joka aikanaan oli tehty.

Mitä tulee nyt muun henkilöstön palkitsemiseen, tästä valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen. Se on hallituksen periaatepäätös, jota noudatetaan kaikissa niissä yhtiöissä, missä (Puhemies: Aika!) valtio on edustettuna.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkariselle väännän rautalangasta vanhana asfalttiurakoitsijana mallin, että kun tielaitos ostaa kaiken bitumin asfalttitöihin vuosittain Nesteeltä, niin tällä pääjohtajan lisäpalkkiolla olisi saatu 150 kilometriä 8 metriä leveää tietä 5 sentin paksuista asfalttia. Eli 60 000 euroa tämän päivän keskihinnalla maksaa kilometri 8 metriä leveää valtatietä. Ja 9 miljoonaa euroa kun jaetaan 60 000 eurolla, niin 150 kilometriä saataisiin valtatietä. Puhemiehen palkalla ja pääministerin palkalla saadaan 1,5 kilometriä valtatietä, presidentin palkalla 2 kilometriä. Onko se teistä oikein?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hyvää retoriikkaa, ed. Kuosmanen. Me voidaan sille vähän hymyilläkin tässä, aivan samalla tavalla, kun silloinen teidän puolueenne puheenjohtaja hymyili, eikä vain hymyillyt, taisi suorastaan nauraa meille silloin, kun me tässä samassa salissa arvostelimme niitä optioita, joita teidän edustajanne olivat mukana tekemässä. Ed. Kuosmanen, on hyvä nostaa tällaiset asiat esille. Mutta silloin kun nostaa, olisi hyvä muistaa vähän sitä taustaa, mistä ovat syntyneet ne ratkaisut, joista te nyt puhutte.

Puhemies! Kyllähän tietysti olemme varmasti kaikki yhtä mieltä, niin kuin koko Suomen kansa, että tässä on kysymys kohtuuttomasta sopimuksesta.

Muistelen, että muutama vuosi sitten Ruotsissa legendaarinen johtaja Barnevik ABB:llä sai neuvoteltua itselleen eläkesopimuksen, josta sitten todettiin, että se on kohtuuton. Ja yleinen paine, joka tuli varmaan poliittiselta taholta, myöskin muualta yhteiskunnasta sai aikaan sen, jos nyt oikein muistan, että sitä sopimusta jouduttiin muuttamaan. Nyt mietin tässä sitä, kun todettiin, että tässä on kysymys kohtuuttomasta sopimuksesta, näkeekö hallitus, että tässä jotakin painetta voidaan saada aikaan, että saataisiin vielä kohtuullinen ratkaisu?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tietysti voidaan aina tämän julkisen keskustelun kautta kuvitella ja ajatella, että syntyisi tilanne, jossa asianomaiset optio-oikeutetut henkilöt tekisivät omia henkilökohtaisia ratkaisuja, mutta ei sellaisia voi edellyttää. Ei ole olemassa meillä kenelläkään sellaisia valtuuksia, että me voisimme edellyttää, että he tekevät tällä tavalla. Itse asiassa, jos jollakin olisi siihen valtuudet, niin periaatteessa tällä salilla, jolle hallitus kenties teoriassa voisi esittää lakiesityksen, joka sen kautta, perustuslain säätämisjärjestyksen ... (Välihuutoja) — Minä kuuntelen tarkalla korvalla, onko valmiutta siihen, että näin meneteltäisiin. — Mutta erityistä rohkeutta se tietysti vaatii niiltä, jotka ovat olleet aikanaan tekemässä, ed. Korhonen, periaatepäätöksiä, joihinka nämä optiosopimukset nyt perustuvat.

Arvoisa puhemies! Varmasti voitaisiin jotain tehdä, mutta en käy nyt neuvomaan ministeri Pekkarista, vaan totean, että todella kun näillä optioilla laajemminkin on ollut se huono seuraus, että tietysti ne ovat herättäneet kateutta ja ovat epäoikeudenmukaisia, mutta kun myös samalla yhteiskunnan kannaltahan työn arvostus on tärkeä, niin nämähän ovat niin kuin märkä rätti tavallisen työntekijän naamaan. Kun ajatellaan, että joku Lilius, Ollila tai joku muu on tuhansia kertoja arvokkaampi, hänen työpanoksensa, niin sitten tietysti tavallinen työntekijä ajattelee, että eipä tässä kannata paljon ponnistella. Ymmärretään vielä, että jos joku yrittäjä saa suuria tuloja, hänellä on riski. Optioita saavat palkkajohtajat, joilla ei ole mitään riskiä.

Aikooko hallitus tai kauppa- ja teollisuusministeri yleisemmin puuttua sekä valtionyhtiöiden osalta että muutenkin tähän suureen epäoikeudenmukaisuuteen, joka heijastaa koko työelämää?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kuisman kuvaus siitä tilanteesta ja sen moraalisesta perustasta minusta on erittäin oikeaan osunut. Mitä nyt tulee siihen, aikooko hallitus tehdä, ed. Kuisma, hallitus on jo tehnyt tällaisen päätöksen. Hallitus ei hyväksy yhdessäkään sellaisessa yhtiössä, missä valtiolla on puhevaltaa, jolla voi vaikuttaa, optiosopimusten tekemistä. Osakesopimusten hyväksymisen mekanismi on ihan toisenlainen. Se ei tuota tällaisia tuloksia, mitä nämä tässä. Kaiken lisäksi tässä periaatepäätöksessä, minkä hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi, on huomioitu myöskin henkilöstö, koko henkilöstö, senkin palkitseminen.

Arvoisa puhemies! Kun, ministeri Pekkarinen, totesitte, että ainoa mahdollisuus olisi puuttua lakiesityksen kautta vaikeutetussa järjestyksessä, toivon, että, ministeri, mietitte kuitenkin vielä sitä ratkaisua. Sitten minä olisin kysynyt, vallitseeko nyt tällä hetkellä itse asiassa ministeriön ja Fortumin johdon välillä ristiriita tästä valtion omistajapolitiikasta? Viittaan Helsingin Sanomien artikkeliin, jossa todettiin tästä Neste Oilin irrottamisesta, onko kyseessä normaali osingonjako vai erillinen osingonjako, kuten kauppa- ja teollisuusministeriön yksikönjohtaja Tapio on tuonut ilmi. Ja, arvoisa ministeri, vielä lopuksi:

Kun nyt Fortumin johtajat viettävät optiojuhlaa — tähänhän on reagoitu jopa Ruotsissa, koska siellä sähkönmaksajat, tavalliset kuluttajat, maksavat tätä optiojuhlaa — miten te aiotte nyt osaltanne vaikuttaa siihen, että sähkön hintaa saataisiin alas, niin ettei jatkossa tällaisia tilanteita tule eteen?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä ihan kiitän siitä tuesta, mikä tulee ajatuksellisesti näissä kysymyksissä niille toimille, mihinkä on ryhdytty. Mutta minä en voi valitettavasti vaikuttaa siihen, mitä joskus aikaisemmin on tehty, minkä tolkuttomat hedelmät ovat nyt sitten maksettavina myös sähkön hinnassa ja eräissä muissakin tuotteissa, joita Fortum tällä hetkellä tuottaa. Näin tämä asia menee. Meillä on erilainen käsitys siitä, miten pitää tulkita sitä osingonjakoa, pitääkö se ottaa huomioon merkitsemisoikeutena, mutta tämäkin on asia, jossa juridinen oikeus tulkita tämä asia on tällä yhtiön hallituksella. Tästäkin asiasta olen keskustellut tänä päivänä oikeuskanslerin kanssa. Valitettavasti tämä on näin. Mitä tulee siihen, josko tästä tulisi erillistä lakia sitten, siis perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädettävää lakia: hyvä kuulla, että vasemmistoliitossa nyt on tällaista ajatusta ja tällaista näkemystä.