Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyydän aluksi kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja kaikkia sen jäseniä erittäin yhteistyöhakuisesta ja asiallisesta työskentelystä, vaikka mietintöön kolme vastalausetta sisältyykin.

Valiokunta pitää selonteon finanssi- ja talouspolitiikan peruslinjauksia vallitsevaan ja nähtävissä olevaan talous- ja suhdannekehitykseen nähden hyvin kannatettavina mutta toisaalta haasteellisina. Valiokunta korostaa, että hallituksen on seurattava linjatun talouspolitiikan suhdetta työllisyystavoitteeseen ja oltava tarvittaessa valmis reagoimaan nopeastikin.

Valiokunta tukee menotalouden kokonaiskehitystä ja pitää hyvänä ja tarkoituksenmukaisena, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien etuuksia, kuten kansaneläke, lapsilisän yksinhuoltajakorotus, opintoraha jne., korotetaan jo kehyskauden alussa.

Valiokunta edelleen korostaa, että hallituksen asettaman työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää erittäin määrätietoisia toimenpiteitä, joilla parannetaan tuottavuutta ja tehostetaan työvoiman tarjontaa, ja että julkisten menojen kasvu pysyy kohtuullisena.

Valiokunta toteaa, että työllisyystavoite on sikäli haasteellinen, että samanaikaisesti työvoiman määrän alentuessa kasvun pitäminen edelleen korkealla tasolla vaikeutuu. Osaamisen ja kehittämisen korostaminen on mielestämme tärkeää ja keskeisellä sijalla. Kehyspäätöksen mukaan ammatillista peruskoulutusta laajennetaan määräaikaisesti 2 000 opiskelijalla vuodesta 2008 alkaen. Käytännössä olisi tarvetta vielä noin 2 000—4 000 ammatillisen opiskelupaikan lisäämiseen. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen paikkatarvetta seurataan ja tarvittaessa arvioidaan vielä uudelleen. Samoin on tärkeää seurata ja arvioida myös oppisopimuskoulutuksen tarjonnan riittävyyttä, sitäkinhän lisätään noin 1 600 paikalla.

Kuntatalouteen lisätään valtionosuuksia 813 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna ja näistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon 612 miljoonaa. Valiokunta on tyytyväinen, että kuntataloutta vahvistetaan, mutta siitä huolimatta valiokunta pitää riskinä, että kuntien rahoitustilanne alkaa heikentyä. Valiokunta korostaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista jatketaan määrätietoisesti hyväksytyn puitelain, päätettyjen kriteerien ja aikataulun mukaisesti.

Hallitusohjelman mukaan hallituskaudella toteutetaan asiakasmaksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus. Uudistus lisää kuntien tuloja noin 60 miljoonaa euroa, jota vastaava vähennys tehdään kehyspäätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista ensi vuoden elokuun alusta lukien. Valiokunta korostaa, että asiakasmaksuja koskevien ratkaisujen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Esimerkiksi kokopäivähoidon mahdollinen vähimmäismaksu on toteutettava siten, että lastensuojelullisin ym. sellaisin perustein lapsella on jatkossakin oikeus maksuttomaan kokopäivähoitoon.

Kuntien henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan noin 4 000 henkilöllä vuosittain lähinnä sosiaali- ja terveystoimen arvioidun lisätarpeen vuoksi. Kun vuoteen 2025 mennessä eläkkeelle siirtyy arviolta noin 270 000 kunta-alan työntekijää, eli yli puolet nykyisestä työntekijämäärästä, valiokunta korostaa, että henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi on entistä selkeämmin panostettava julkisen sektorin houkuttelevuuteen ja työehtojen parantamiseen. On tärkeää huolehtia koulutuksesta ja sen oikeasta kohdentumisesta, myöskin palkkakysymyksistä, kuten kunta-alalla on osittain tehtykin, onhan siellä niin sanottu Kunpas-ohjelma, jolla on parannettu kunta-alan palkkausta suhteessa muihin palkkoihin.

Valiokunta pitää niin ikään hyvänä, että ikäluokkien pienenemisestä johtuva laskennallinen säästö, noin 80 miljoonaa euroa, kohdennetaan koulutuksen laadun kehittämiseen. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että hallitus löytää sellaisen mallin, että tämä voidaan toteuttaa kuntataloutta heikentämättä.

Kehyspäätöksen mukaan valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseksi on tarkoitus jatkaa edellisen hallituksen tuottavuusohjelman toteuttamista. Lisäksi on tavoitteena uusilla toimenpiteillä pienentää valtion henkilöstömäärää vielä 4 800 henkilötyövuodella. Valiokunta korostaa, että tuottavuusohjelman toimeenpanon lähtökohtana pitää olla virastojen ja laitosten kyky suoriutua tehtävistään. Tuottavuusohjelma ei saa olla vain henkilöstömäärän supistamista ja toimintojen ulkoistamista. (Ed. Saarinen: Sitähän se on!) Valiokunta arvioi tuottavuusohjelman lisävähennyksiä seuraavan kehyskäsittelyn yhteydessä, kun hallitus on tehnyt omat päätöksensä. (Ed. Gustafsson: Epävarmuus vaan jatkuu sitten!)

Muiden havaintojen osalta valiokunta haluaa todeta, että se pitää työmarkkina- ja suhdannetilanne huomioon ottaen perusteltuna, että verotusta koskevien muutosten ajoitusta ei ole vielä päätetty. Valiokunta kuitenkin katsoo, että seuraavan budjettiriihen yhteydessä tulee linjata työmarkkina- ja suhdannepolitiikasta vähiten riippuvaisten verouudistusten ajoitus. Valtiovarainvaliokunta pitää niin ikään tärkeänä, että hallitus sitoutuu euromääräisten lisäysten ohella täyttämään 0,51 prosentin kehitysyhteistyömäärärahatavoitteen vuonna 2010. (Ed. Kuoppa: 0,7 prosenttiahan se oli!)

Valiokunta haluaa korostaa, että liikenneväylien kehittämisessä ja väyläpolitiikassa ei ole edellisen eduskunnan edellyttämää selkeää tasokorotusta. Hallitus aikoo antaa selonteon eduskunnalle, ja valiokunta pitää tärkeänä, että selontekoon liitetään pitkäjänteinen rahoitussuunnitelma, johon hallitus myös aidosti sitoutuu. Valiokunta korostaa, että pitkäjänteinen väyläverkon vakaa rahoitus ei voi perustua sattumanvaraisiin tuloihin, kuten omaisuuden myyntituloihin tai voiton tuloutuksiin, vaan sen pitää olla pitkäjänteinen, riittävä ja kestävällä tasolla.

Kehysmenettelyn uudistamisesta valiokunta toteaa, että ne muutokset, jotka on tehty, antavat aiempaa paremman mahdollisuuden joustavampaan menettelyyn. Asia, jota valiokunnan mielestä kuitenkin pitää edelleen selkiyttää, on investointimenojen ja käyttömenojen kohtelu kehyksissä. Ne tulisi erottaa toisistaan ja määritellä säännöt erikseen kulutusmenoille ja investointimenoille.

Arvoisa puhemies! Valiokunta haluaa lopuksi korostaa myös eduskunnan budjettivaltaa. Eduskunnan vuosittain tekemiä pienehköjä lisäyksiä ei yleensä oteta huomioon kehyspäätöksissä. Monet niistä on kuitenkin tarkoitettu pysyviksi, ja valiokunta toteaa, että hallituksen tulisi entistä paremmin ottaa huomioon seuraavia budjetteja ja kehyksiä tehtäessä eduskunnan tekemät, pysyväisluontoisiksi tarkoitetut lisäykset.

Lopuksi haluan todeta, että valiokunnan mietintöön liittyy kolme vastalausetta.

Kyösti  Karjula  /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Neljän vuoden aikajänteellä talouskehitystä ja menotarpeita tarkasteleva kehysmenettely on eduskunnan budjettivallan kannalta keskeisin kokonaisuus. Sillä luodaan talouteen vakautta ja ennustettavuutta.

Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus rakensi toimintansa pitkäjänteiselle, suhdanteet huomioon ottavalle talous- ja finanssipolitiikalle. Viime hallituskausi aloitettiin elvytyksellä supistuvan kasvun olosuhteissa. Nyt tarvitaan pidättyvyyttä ja oikea-aikaista suhdannepolitiikkaa talouden mahdollisen ylikuumenemisen hillitsemiseksi. Matti Vanhasen toisen hallituksen erinomainen hallitusohjelma ja sitä raamittava, nyt eduskunnan käsittelyssä oleva hallituskauden menokehys ovat esimerkki järkevästä, maltillisesta ja tosiasiat huomioon ottavasta yhteiskunnan rakentamisesta. (Ed. Zyskowicz: Näin on!)

Hallitus on asettanut työnsä lähtökohdiksi kunnianhimoiset tavoitteet, joiden toteuttaminen edellyttää vahvasti rakenteita uudistavia ja kansalaisia kannustavia päätöksiä. Niiden ansiosta on mahdollisuus ylittää nykyiset talouskasvun ennusteet ja saavuttaa 80 000—100 000 uuden työpaikan tavoite.

Keskustan eduskuntaryhmä kuitenkin korostaa, että hallitusohjelman ja valtiontalouden kehysten vastaavuutta on edelleen tulevaisuudessa pyrittävä tarkentamaan.

Valtiovarainvaliokunta painottaa mietinnössään kehysmenettelyn joustavuuden lisäämistä ja mahdollisuutta määrärahojen uudelleen arviointiin. Kuten mietinnössä todetaan, eduskunnan tekemät pienet lisäykset tulee ottaa kehyksiin. Kysymys ei ole valtiontaloutta heiluttavista muutoksista. Demokraattiseen päätöksentekoon kuuluu eduskunnan muutosten kunnioittaminen. Valtiovarainministeriön olisikin syytä vahvistaa tältä osin eduskunnan poliittisen ohjauksen merkitystä.

Kehysbudjetointia on käytäntönä myös kritisoitu. Tästä esimerkkinä ovat viime vaalikauden liikenneväylien kehittämisrahat, joita vaalikauden alun menokehys ei riittävästi huomioinut.

Nyt sama virhe näyttää osittain toistuvan. Tässä on opittavaa. Eduskunnalla täytyy olla nykyistä selkeämpi rooli liikenne- ja väyläpolitiikan pitkäjänteisessä suunnittelussa, mikä on otettava huomioon myös budjettikehyksissä. Väyläpolitiikka luo perustan koko maassa toimivalle elinkeinoelämälle. Arjen havaintoja pitää meidän päättäjien kunnioittaa.

En malta olla kertomatta vaalienalusterveisiä Reisjärveltä. Siellä eräs emäntä kysyi, ei kai ole liikaa vaadittu, jos Levonperäntie on siinä kunnossa, että kylvötöiden aikaan voi liikkua nelivetotraktorilla. (Ed. Lahtela: Se on hyvä kysymys!) Arvoisat kollegat, minusta tässä tulee sitä henkeä, jota meidän tämän päivän poliittisten päättäjien pitäisi pysähtyä ehkä herkemmin kuuntelemaan.

Keskustan eduskuntaryhmä näkeekin välttämättömänä, että investointimenojen asema menokehyksessä arvioidaan tulevaisuudessa uudelleen. Investointimenojen ja käyttömenojen erottaminen toisistaan parantaisi ratkaisevasti menokehyksen ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja selkeyttä. Investointimenojen osalta on tärkeää löytää nykyistä paremmin palvelevat ja riittävän pitkäjänteiset käytännöt.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että maatamme kehitetään maailman parhaana yrittäjyyden ja innovaatioiden toimintaympäristönä. Kehys mahdollistaa merkittävät lisäpanostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan, innovaatioiden tukemiseen sekä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseen.

Erityisen tärkeää on löytää nykyistä parempia käytäntöjä alueellisten ja paikallisten yrittäjyys- ja innovaatioympäristöjen vahvistamiseen ja kannustavan toimintakulttuurin kehittämiseen. Keskustan eduskuntaryhmä korostaa, että kansallisen innovaatiostrategian luomisen yhteydessä tulee ottaa huomioon nämä alueelliset tarpeet ja samalla varmistaa kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien muodostuminen. Tähän luo erinomaiset mahdollisuudet myös uuden elinkeino- ja työministeriön kokoaminen.

Kansainvälistä suhdannekehitystä tulee seurata erityisellä huolella. On varauduttava uusien mahdollisuuksien nopeaan hyödyntämiseen. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä muutamassa vuodessa merkittävään kehittämisvaiheeseen nousseet toimialat, kuten kaivannaisteollisuus, ympäristöteknologia ja hyvinvointiosaaminen.

Myös ilmastonmuutoksen paineet luovat kovia haasteita. Tämä merkitsee myös bioenergiaan huomattavia lisäpanostuksia. Rohkeitakaan ideoita ei tule valtiollisin toimin tukahduttaa. Niitä tulee päinvastoin tukea, että ne muokkautuvat uutta luoviksi innovaatioiksi.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää erittäin hyvänä sitä, että valtionyhtiöiden myyntitulojen käyttösääntöä on nyt väljennetty. Osaamisen, innovatiivisuuden ja yrittäjyyden tarpeisiin kohdennettavat myyntitulot luovat uutta vaurautta, kasvua, työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tarkistetut kehykset vastaavat kaksoishaasteeseen: talous- ja työllisyyspolitiikan vahvistumiseen ja samanaikaisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Kehykset sisältävät huomattavia vero- ja menomuutoksia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lujittamiseen. Tästä hyvänä käytännön esimerkkinä on ruuan arvonlisäveron alentaminen.

Kunnille maksettavat valtionosuudet kasvavat yhteensä yli 800 miljoonalla eurolla. Tämä lisäys kohdistuu erityisesti perusterveydenhuollon vahvistamiseen, mutta luo edellytykset muun muassa omaishoidon kattavuuden lisäämiseen, lapsiperheiden kotipalvelujen parantamiseen ja vammaisten avustajajärjestelmän kehittämiseen.

Kehyskauden menolisäykset parantavat olennaisesti opiskelijoiden, monilapsisten perheiden, yksinhuoltajien ja pieneläkeläisten asemaa.

Keskustan eduskuntaryhmä korostaa, että myös ympäristöveromuutokset on ajoitettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Keskustan eduskuntaryhmä korostaa hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan onnistumisessa yhteistyön ja yhteisymmärryksen merkitystä työmarkkinajärjestöjen sekä yrittäjien ja palkansaajien kesken. Keskusta haluaa osaltaan toimia yhteistyön rakentajana. (Ed. Zyskowicz: Sillanrakentajana, kuten Pekkarinen!)

Hallituskauden aikana korostuu palkka- ja veroratkaisujen oikea-aikaisuus ja oikea mitoitus. Keskustan eduskuntaryhmä vetoaa, että työmarkkinaosapuolet toteuttavat vastuullisia ja maltillisia palkkaratkaisuja. Niiden vaikutusta vahvistetaan hallituksen ja eduskunnan oikea-aikaisilla vero- ja budjettipäätöksillä.

Arvoisa puhemies! Alueelliset kehityserot haastavat sekä työllisyystoimenpiteiden kohdistamisen että palveluiden kehittämisen. Globaalitalouden keskittävä paine on vahvistanut ristiriitaa, jossa toisilla alueilla on työvoiman riittävyysongelma ja samaan aikaan joillakin alueilla edelleen korkea työttömyys.

On tärkeää, että työllisyysmäärärahojen uudelleen suuntaaminen toteutetaan aiempaa kustannustehokkaammin. Kehys avaa mahdollisuuden työvoimapoliittisten määrärahojen kohdentamiselle uudella tavalla. Se ei saa kuitenkaan merkitä sitä, että tukityöllistämisestä luovutaan.

Keskustan eduskuntaryhmä korostaa, että palvelurakenneuudistuksen toteuttamisessa on välttämätöntä tunnustaa alueelliset erot ja niiden vaatimat palvelutuotannon erilaiset lähtökohdat ja vaatimukset. Julkisen palvelutuotannon rinnalla on yhä tietoisemmin luotava myös edellytyksiä yksityisen palvelutuotannon kehittymiselle. (Ed. Zyskowicz: Hyvä, näin on!)

Arvoisa puhemies! Osaamisen merkitys vain vahvistuu tulevaisuuden menestystekijänä. Keskustan eduskuntaryhmä korostaa monipuolisen osaamisperustan määrätietoista vahvistamista. Ikäluokkien pienenemisestä johtuva noin 80 miljoonan euron kohdentaminen koulutuksen laadun kehittämiseen on perusteltua. Laatu merkitsee myös lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtääviä uusia toimenpiteitä.

Yliopistojen ja korkeakoulujen laadullinen kehittäminen on huolellisesti kohdennetuilla toimilla varmistettava. Yritysten osaamistarpeisiin vastaaminen korostuu tulevaisuudessa yhä selvemmin. Tämä tarkoittaa muun muassa osaamisen solmukohtien tunnistamista alueilla ja yritysten sekä eri koulutus- ja tutkimustahojen nykyistä syvempää yhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Talouden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, epävarmuus talouskasvun voimakkuudesta, väestön ikääntyminen ja monet kansainväliseen kilpailuun liittyvät tekijät korostavat pitkäjänteisen ja johdonmukaisen talouspolitiikan merkitystä. Kehysbudjetointi edustaa vastuullista talous- ja finanssipolitiikan otetta.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää hallituksen antamaa selontekoa valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä onnistuneena käytäntönä. On kuitenkin varmistettava, että hallituksen ja eduskunnan vuoropuhelua budjetin valmistelussa edelleen vahvistetaan. Eduskunta on tärkeä voimavara kestävän ja hyvinvointia tukevan budjettipolitiikan luomisessa ja toteuttamisessa.

Jari   Koskinen  /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomi elää hyvän talouskasvun aikaa. Tilastokeskuksen luvut tämän vuoden keväälle näyttävät edelleen jopa 5,5 prosentin kasvuvauhtia, työttömyys alenee, ja sekä kotimainen kysyntä että vienti vetävät. Hyvä taloustilanne antaa nykyhallitukselle mahdollisuuden kehittää maatamme entistä kilpailukykyisemmäksi ja vahvemmaksi tulevaisuuden haasteita varten.

Vaikka talouden positiivinen vire on jatkunut pitkään, siihen ei pidä tuudittautua. Tilannetta on seurattava tarkkaan, sillä esimerkiksi inflaatio on nousussa, työvoimakapeikot uhkaavat tiettyjen alojen kasvua ja kotitaloudet velkaantuvat. Pidemmän aikavälin haasteita ovat väestön ikääntyminen sekä kestävän ilmasto- ja energiapolitiikan harjoittaminen.

Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2008—2011 osoittaa, että hallitus ei ole sortunut ripeän talouskasvun aiheuttamaan hyvänolontunteeseen, vaan toimii vastuullisesti ja maltillisesti. (Ed. Kuoppa: Auttaa rikkaita!) Hallituksen talouspolitiikan kulmakiviä ovat harkittu menolinja, kunnianhimoinen työllisyystavoite ja määrätietoiset toimet kasvun edistämiseksi. Veronkevennysten ja menonlisäysten painottaminen vaalikauden loppupuoliskolle on viisas linjaus, jota myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kiitetään. Näin pyritään turvaamaan vakaa suhdannekehitys.

Talouden reunaehdoista huolimatta sinivihreä hallitus parantaa yhteiskunnan heikoimmin toimeentulevien asemaa viipymättä. Luvatut tulonsiirrot eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsiperheille tulevat voimaan etupainotteisesti, suurin osa seuraavien kahden vuoden aikana. Kansaneläke nousee 20 eurolla heti ensi vuoden alusta. Kuntien kalleusluokituksen poistumisen johdosta kansaneläke nousee suurella osalla yhteensä 40 euroa kuukaudessa. (Ed. Zyskowicz: Enemmän kuin koskaan!) Kokoomus on myös tyytyväinen siitä, että hallitusohjelmaan kirjattu eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaistaminen toteutuu osana veroratkaisuja.

Hallitus parantaa lapsiperheiden asemaa tuntuvasti. Lukuisista toimista mainitsen lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen sekä äitiys- ja isyyspäivärahojen korottamisen työmarkkinatuen tasolle. Lasten kotihoidon tuen hoitoraha ja yksityisen hoidon tuki nousevat. (Ed. Skinnari: Katsotaan vuoden päästä!) Osittaista hoitorahaa korotetaan ja isyysvapaata pidennetään. Nämä toimet helpottavat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä lisäävät perheiden vapautta valita itselleen sopivin hoitomuoto.

Lasten hyvinvointia vahvistetaan myös lisäämällä perusopetuksen voimavaroja 80 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja kehittää tuki- ja erityisopetusta. Näin halutaan varmistaa se, että opettajilla on aikaa yksittäisille oppilaille. Rahoituksen lisäämiseen on löydettävä malli, joka varmistaa varojen oikean käytön eikä heikennä kuntataloutta.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on erityisen tyytyväinen siihen, että hallitus on päättänyt parantaa opiskelijoiden asemaa tuntuvasti ja viivytyksettä. Kaikesta tulokehityksestä jälkeen jäänyttä opintorahaa korotetaan vihdoinkin 15 prosentilla. Opiskelijoiden tulorajat nousevat 30 prosentilla heti ensi vuoden alusta. (Ed. Zyskowicz: Näkyy, että kokoomus on tullut hallitukseen!)

Arvoisa puhemies! Hallituksen vahvat panostukset osaamiseen ja työllisyyteen kertovat näkemyksellisyydestä. Tavoitteena on turvata tulevaisuuden talouskasvu ja hyvinvointipalvelut. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii määrätietoisia toimenpiteitä tuottavuuden ja työvoiman tarjonnan tehostamiseksi.

Työllisyysasteen nostaminen nykyisestä noin 69 prosentin tasosta 72 prosenttiin on haasteellista, varsinkin kun samalla työikäinen väki vähenee ikääntymisen myötä. Työn vastaanottamisesta on tehtävä houkuttelevampaa ja nuoret, ikääntyneet ja maahanmuuttajat on saatava aktiivisemmin työvoiman piiriin. Talouskasvun pullonkaulaksi uhkaa muodostua ammattitaitoisen työvoiman saanti. Verotus ja sosiaalinen turvaverkko muodostavat kokonaisuuden, jota on uudistettava niin, että työnteko on aina kannattavampaa kuin joutenolo. (Ed. Viitanen: Entäs palkat?)

Hallitus tarttuu työllisyyshaasteeseen perustamalla työ- ja elinkeinoministeriön, joka entistä paremmin yhdistää elinkeinoelämän ja työntekijöiden tarpeet. Työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaiseminen edellyttää työvoiman niin alueellista kuin ammatillistakin liikkuvuutta. Asuntopolitiikalla on tärkeä rooli siinä, että pienituloisellakin on mahdollisuus muuttaa seudulle, jolla on töitä tarjolla. (Ed. E. Virtanen: Entäs kotona?)

Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi hallitus lisää tuntuvasti ammatillisia koulutuspaikkoja, oppisopimuskoulutusta ja nuorten työpajatoimintaa. (Ed. Gustafsson: Ei lainkaan riittävästi!) Työvoimakoulutuksen ja tukityöllistämisen painopistettä siirretään julkiselta puolelta yksityiselle puolelle. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tällä tavoin saadaan parempia tuloksia ja todellisia uusia työpaikkoja aikaiseksi.

Kehyspäätöksen kauaskantoisimmat ratkaisut liittyvät osaamiseen ja koulutukseen. Suomen strategia on selvä: vahvuuksiin on keskityttävä, jotta visio Suomesta huippuosaajien ja innovaatioiden maana toteutuu. Sivistyspuolue kokoomus tukee hallituksen historiallista yliopistoreformia sekä innovaatioyliopiston perustamispäätöstä.

Sinivihreän hallituksen panostukset osaamisen edistämiseen ovat mittavat. Kehyskaudella on luvassa yhteensä 350 miljoonan euron lisäykset muun muassa perusopetukseen, opintotukeen, elinikäiseen oppimiseen ja kaikkien yliopistojen perusrahoituksen vahvistamiseen. Tutkimus- ja kehitysmenoja kasvatetaan tavoitteena nostaa kokonaispanostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden näkymät ovat arvioiden mukaan paranemassa, mutta kunnilla on silti edessään vaikeita haasteita palvelujen kysynnän lisääntyessä ja työntekijöiden eläköityessä. Nykyhallitus on käynyt tehokkaisiin toimiin kuntatalouden tasapainottamiseksi. Valtionosuuksiin tehdään täysimääräinen indeksikorotus, ja valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tuo myös kunnille lisärahaa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kulttuuritoimeen on luvassa lisäpanostuksia.

Jos työllisyyden hoidossa onnistutaan tavoitteiden mukaisesti, myös se lisää kuntien tuloja tuloverojen ja yhteisöverojen kautta. Hallitus on sitoutunut viemään eteenpäin kunta- ja palvelurakenneuudistusta, joka on pitkällä aikavälillä ehdoton edellytys kuntatalouden tervehdyttämiselle.

Liikenneväylien ylläpito ja investoinnit ovat puhuttaneet paljon. Kokonaisuuden kannalta on hyvä, että vaalikauden väyläinvestoinnit päätetään kerralla, kun valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko valmistuu. Liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseksi pitää pohtia ennakkoluulottomasti myös uudenlaisia rahoitusmalleja. Kehyspäätös sisältää jo kertaluonteisen 20 miljoonan euron panostuksen perustienpitoon sekä yksityisteiden valtionapujen korotuksen metsäteollisuuden raaka-aineen saannin turvaamiseksi.

Hallitus edistää maaseudun elinkeinoja ja uusiutuvan energian käyttöä mittavasti. Maatalouden toimintaedellytysten parantamiseen on varattu 60 miljoonaa euroa. Maatilatalouden kehittämisrahasto saa vuosittain 30 miljoonan euron lisärahoituksen, ja maatalousyrittäjien työssä jaksamista edistetään vuosilomapäiviä lisäämällä.

Uusiutuvan energian käyttöä ja päästöjen vähentämistä edistetään investointituilla, metsänparannuksen määrärahojen nostolla, asuntojen lämmitystä tehostamalla ja tukemalla biopolttoaineisiin liittyvän uuden teknologian kehittämistä. (Ed. Pulliainen: Eläköön!) Globaalia vastuullisuutta osoittaa myös kehitysyhteistyövarojen lisääminen 370 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen erinomainen hallitusohjelma ja sitä tukeva kehysesitys lupaavat hyvää Suomen tulevaisuutta ajatellen. (Ed. Skinnari: Puhuja ei tunnu oikein innostuneelta!) Hallitus on määrätietoisesti lähtenyt toteuttamaan tavoitteitaan luodakseen kannustavan ja oikeudenmukaisen Suomen, jossa heikoimmin toimeentulevista huolehditaan, työntekoon ja itsensä kehittämiseen kannustetaan, mutta samalla pidetään tarkasti huolta julkisen talouden kestävyydestä. Haluaisinkin muistuttaa kiireisimpiä kritiikin ja vaatimusten esittäjiä siitä, että hallituksen suurimmat uudistukset ja päätökset ovat vasta valmistelussa. Niiden sisältö ja kokonaisuus saadaan kyllä eduskunnan käsittelyyn aikanaan.

Suomen menestys ja hyvinvoinnin ylläpitäminen vaativat ennakkoluulotonta rakenteiden ja käytäntöjen uudistusta. Isot muutokset on tehtävä maltilla ja tarvittavan harkinnan sekä vaihtoehtojen pohtimisen jälkeen. On huolehdittava siitä, että niin ihmisten kuin yritystenkin luottamus tulevaisuuteen säilyy ja voimistuu. Tämä, jos mikä, on vastuullista talouspolitiikkaa.

Pia  Viitanen  /sd (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden kehykset määrittävät suuntaviivat, miten yhteisiä veroeurojamme käytetään tulevina vuosina. (Ed. Pulliainen: Niin se ed. Karjulakin sanoi!) Kyse on arvovalinnoista. Hallituksen arvovalinnoissa näkyy liiaksi vastakkainasettelu. Jo ennestään hyväosaisten tilannetta parannetaan, ja kaikkein heikoimmat jäävät yksin. Räikeimmillään tämä korostuu epäoikeudenmukaisessa verolinjassa. Isoja omaisuusmassoja yritys-, maa- ja metsäomaisuuksien muodossa vapautetaan eräissä tilanteissa kokonaan perintöverosta. Samaan aikaan toisaalla pienituloisilta perheiltä poistetaan päivähoidon nollamaksuluokka, (Ed. Saarinen: Heti kun kokoomus tuli hallitukseen!) mikä iskee kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin perheisiin ja lapsiin.

Nämä yksittäiset esimerkit ovat vahvan periaatteellisia puumerkkejä porvarihallituksen arvovalinnoista. Uskon, että ne jäävät elämään ja pelkistämään hallituksen linjaa eräänlaisena symbolina sen arvopohjasta. Vanhasen—Kataisen hallitus ja sitä myötä kokoomus, keskusta, vihreät ja Rkp tullaan muistamaan porukkana, joka poisti pienituloisimpien perheiden oikeuden maksuttomaan päivähoitoon. Piste. (Ed. Gustafsson: Pääministeri sanoi vielä sunnuntain haastattelutunnilla, että näin käy!)

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien arvovalinnat lähtevät toisesta näkökulmasta. Haluamme katsoa hyvin vahvasti tulevaisuuteen. Paras yhteiskunta rakentuu tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden pohjalle. Yhteiskunnan uudistaminen ja kehittäminen lähtee aina arvopohjalta. Tasa-arvo, vapaus, solidaarisuus — näiden arvojen pohjalta me rakensimme sosialidemokraattisen vaihtoehdon hallituksen kehyspäätökselle. (Ed. Nepponen: Se näkyi kyllä vaaleissa!) Näin on mahdollisuus rakentaa turvallinen ja suvaitsevainen yhteiskunta sekä löytää uusia malleja ja uusia toimintatapoja, jotka vahvistavat ihmisten välistä yhtenäisyyttä.

Hallituksen esittämä valtiontalouden kehys on alimitoitettu. Kehyksessä ei varauduta riittävästi tulevaisuuteen eikä ihmisten tarpeisiin. Valtiovarainvaliokunnan mietintö ja useat erikoisvaliokuntien lausunnot vahvistivat tämän käsityksemme. Työ- ja tasa-arvovaliokunta epäilee työllisyysmäärärahojen vähennysten ja uudelleensuuntaamisten työllisyysvaikutuksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ilmaisee huolensa kunnallisten palveluiden resurssien riittävyydestä. (Ed. Nepponen: Se on eriävä mielipide!) Liikennevaliokunta korostaa, että kehyksessä perusväylänpidon rahoitus ei ole riittävä. (Ed. Pulliainen: Eihän se olekaan!) Jo näitä sinänsä voi pitää epäluottamuslauseena hallitukselle. Valiokuntien huolestuneista terveisistä pitää tehdä johtopäätökset: hallitusohjelman lupaukset ja niihin varattu raha eivät kohtaa. (Ed. Gustafsson: Näin on!)

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien vastalauseessa on 12 pontta. Arvojamme kuvaavat ponnet olemme nimenneet komeasti sosialidemokraattiseksi tasa-arvotusinaksi. Tasa-arvotusinassamme on vahvasti esillä halu panostaa vanhusten, lasten ja vammaisten palveluihin. Niiden tulee toimia tätä päivää paremmin. (Ed. Pulliainen: Häivähdys punaista!) Ihminen ei saa juuttua jonoihin terveyskeskuksissa tai pykäläviidakkoon etsiessään toimeentuloa.

Kehyspäätöksen yksi suurimmista ongelmista on, että siinä suunnataan aivan liian vähän rahaa julkisten palveluiden parantamiseen. Tällä hallituksen puristamalla kehyksellä vanhus ei saa parempaa hoitoa, sairaaloihin ei saada lisää hoitajia eikä nuori pääse nopeammin mielenterveyspalveluiden piiriin silloin, kun hänellä on vaikeaa. Tällä vammainen ihminen ei saa oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan eikä omaishoitajien jaksamista tueta kylliksi. Pihistämällä julkisten palveluiden rahoitusta hallitus on tehnyt tietoisen valinnan siitä, että se ohjaa kuntia muuttumaan palveluiden tuottajasta pelkäksi palveluiden järjestäjäksi. Tämä johtaa palveluiden yksityistämiseen, ja se lisää kansalaisten eriarvoisuutta. Hallitusohjelmassa tämä yksityistäminen tulee vielä sukkasillaan, vähän niin kuin salakavalasti hiipien, (Ed. Zyskowicz: Ja takaapäin!) mutta sitten kun hallitusohjelma realisoituu konkreettisesti rahan muodossa, alkavat jo ne puukengät kolista. Kun rahaa ei ole kylliksi, rapautuvat julkiset palvelut.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit tukevat tasa-arvotupoa. Nyt iso huoli on, ettei kehyksestä löydy sentin senttiä tähän tarkoitukseen. (Ed. Zyskowicz: Kyllä löytyy!) Sairaanhoitajat, opettajat, perhepäivähoitajat ja lähihoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä, he pitävät huolta ihmisistä. Suomi tarvitsee näitä päteviä ja osaavia naisia, jotka vuosikausia ovat pyyteettömästi hoitaneet, hoivanneet, kasvattaneet ja välittäneet. (Ed. Hemming: Nimenomaan niin oli demarikaudella!) Osaavat naiset tarvitsevat arvostusta, myös rahana käteen.

Sosialidemokraatit esittävät myös lapsiperheille tukea. Esitämme, että asumistukea, ensimmäisen lapsen lapsilisää, elatustukea sekä lapsen perusosan tasoa toimeentulotuessa nostetaan. (Ed. Zyskowicz: Kaikkia niitä tukia, joita jätitte itse korottamatta hallituksessa!) Vaalienaluslupauksien valossa, arvoisa kokoomus, on häkellyttävää nähdä päivä, jona porvarihallitus sitoo asiakasmaksut indeksiin muttei lapsilisiä. Tämä on lapsiperheiden kannalta hyvin hyvin surullista. Kunnallisten palvelumaksujen korotus kohdistuu etenkin pienituloisiin. Kaiken kukkuraksi niiden tuottoa ei käytetä julkisten palveluiden vahvistamiseen vaan kahmaistaan valtiolle.

Tasa-arvotusinassaan sosialidemokraatit esittävät, että päivähoidon nollamaksuluokkaa ei poisteta. Toivomme, että hallituspuolueista löytyisi tälle tukea. Sitä varmasti löytyy, jos kaikki kuuntelevat sydämensä ääntä (Ed. Gustafsson: Onko kepussa alkiolaisia enää?) tai jos kaikki kuuntelevat niiden ihmisten ääntä, jotka osoittivat mieltään eduskunnan edessä. Koolla olevien kansalaisjärjestöjen, äitien ja isien viestinä niissä kylteissä luki: "Vauva tarvitsee vaippoja, ei hallituksen raippoja."

Talentian puheenjohtaja Eila Malmström ja Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Soile Olander toteavat yksiselitteisesti: "Kovin ohut on yhteiskunnassamme ymmärrys siitä, että pohjimmiltaan osallistuminen varhaiskasvatuspalveluihin on lasten oikeus. - - Kehyspäätöksen linjaus luopua maksuttomasta kokopäivähoidosta murentaisi toteutuessaan lasten oikeuksia ja rikkoisi lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa." — Niinpä niin. Ei voi kuin kysyä, että hei, missä on se dynaaminen ja nykyaikainen hallitus? Eivätkö juuri tämän tyyppiset eriarvoisuutta korostavat arvovalinnat ole paluuta menneisyyteen, aikaan, jolloin jako etuoikeutettuihin ja vähän vähemmän etuoikeutettuihin oli arkipäivää? (Ed. Gustafsson: Kokoomuksen tulo hallitukseen alkaa näkyä pian!)

Arvoisa puhemies! Haluamme myös eläkkeensaajien verotuksen oikeudenmukaiseksi. Tätä koskevat päätökset tulee tehdä nyt. Nyt ei ole aika vitkutella, nyt on aika toimia. Sosialidemokraateille eivät kelpaa hallituspuolueiden (Ed. Zyskowicz: Koska ette viime kaudella toimineet, nyt on aika toimia!) "parempi myöhään kuin ei milloinkaan" -selittelyt, vaan haluamme muistuttaa kaikkia puolueita vaalien alla vallinneesta yhteisestä näkemyksestä, että tämä epäkohta korjataan heti. Kaikilla edustajilla on nyt mahdollisuus ottaa kantaa tämän lupauksen pitämiseksi äänestämällä eläkkeensaajien reilun verokohtelun puolesta. Tasa-arvotusinan vaatimuksissamme esitämme verolinjan oikeudenmukaistamista kauttaaltaan. Haluamme, että perintöveron osalta leskien ja alaikäisten lasten asemaa parannetaan sekä veron alarajaa nostetaan tuntuvasti jo ensi vuoden alusta. (Ed. Kallis: Miksei viime kaudella?)

Olemme myös huolissamme valtion tuottavuusohjelmasta, johon hallitus on lisännyt nyt 4 800 henkilön lisävähennyksen. Vuosi sitten kehyspäätöksen palautekeskustelussa kokoomuksen ryhmäpuhuja ed. Kimmo Sasi kritisoi senhetkistä ohjelmaa työpaikkojen karsimisohjelmaksi. Nyt kokoomus hallitukseen tullessaan vielä lisää jopa 50 prosentilla vähennettävien työpaikkojen määrää. (Ed. Gustafsson: Mitä ed. Zyskowicz tähän sanoo? Ei voi sanoa mitään!) Näin romutetaan ohjelman alkuperäiset myönteiset tavoitteet palveluiden tuottamisen tehostamisesta ja laadun parantamisesta. Ohjelma tällaisenaan tullee johtamaan myös irtisanomisiin, joita aiemmin nimenomaan haluttiin välttää.

Tuottavuusohjelma heikentää esimerkiksi yliopistojen perusrahoitusta. Asiantuntijat ovat hyvin huolissaan, että näin rakennettuna se tulee tosiasiassa vaikuttamaan myös tutkimus- ja opetushenkilöstöön. Tässä suhteessa hallituksen linja on kaukana sen markkinoimasta dynaamisuudesta. Linja on erittäin vanhanaikainen, koska osaamiseen ja sivistykseen ei panosteta kylliksi. (Ed. Hemming: Osaamisesta huolehditaan hallitusohjelmassa!) Sosialidemokraatit kantavat huolta paitsi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksesta myös perusopetuksen ja aikuiskoulutuksen rahoituksesta.

Edellytämme myös työllisyysmäärärahojen lisäämistä, sillä leikatessaan näitä rahoja hallitus heikentää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien asemaa.

Eräs kehyspäätöksen epäonnistuneimpia linjauksia on veikkausvoittovaroihin kohdistuva puhallus. Kulttuuri, liikunta ja nuoriso kärsivät, kun Senaatin vuokria ja Kansallisteatterin lainanhoitokuluja ollaan siirtämässä veikkausvoittovaroista katettaviksi yli 20 miljoonan edestä. Tämä on lain ja eduskunnan vahvan hengen vastaista sekä tuomittavaa. (Ed. Gustafsson: Dromberg ja Tulonen eivät olisi hyväksyneet sitä!)

Sosialidemokraatit ovat myös hyvin huolissaan liikenteen määrärahojen riittävyydestä. Haluamme, että perustien-, perusradanpidon sekä joukkoliikenteen määrärahoja nostetaan ja että hallitus luopuu jo päätettyjen hankkeiden lykkäämisestä.

Arvoisa puhemies! Olin kerran Etelä-Hervannan koululla, jossa me päättäjät vastasimme lasten kysymyksiin. Minun osalleni lankesi aika filosofinen kysymys: mikä on oikein ja mikä väärin? (Ed. Hemming: Minä olin siellä kerran opettajana!) Kerroin, että sotiminen on väärin ja niin myös koulukiusaaminen ja oikein on välittää toisista sekä huolehtia, ettei ketään jätetä yksin. Jälkeenpäin mietin, että varmasti tuossa tilanteessa olisi ollut syytä korostaa myös ympäristöstä huolehtimista. Luontohan on lainassa lapsiltamme, niin kuin niin hyvin tiedämme.

Tasa-arvotusinassaan sosialidemokraatit vaativat, että Itämeren suojeluohjelma päivitetään välittömästi ja sen toimia tiukennetaan. Maatalouden ympäristötukeen on tehtävä kriittinen puolivälitarkastelu. Mielestämme joukkoliikenteen ja raideliikenteen rahoituksen niukkuus ja esimerkiksi suurten kaupunkien joukkoliikennetuen lykkääminen ja tason karsiminen eivät anna hyvää kuvaa hallituksen ympäristötavoitteista ja ilmastopolitiikasta. (Ed. Mäkinen: Tämä hallitus sentään lisää sitä tukea!)

Arvoisa puhemies! Talous kasvaa ja työpaikkoja syntyy runsaasti tällä hetkellä. Hallituksen kehyspäätös ei varmista tämän kehityksen jatkoa vaan jättää talous- ja työllisyyskehityksen suhdanteiden armoille. Vastalauseeseemme sisältyvät lausumat vahvistavat sen, että valtiontalouden kehys on riittämätön eikä vastaa tulevaisuuden ja ihmisten tarpeisiin.

Esitän, että eduskunta hyväksyy ne 12 perustelulausumaa, jotka sisältyvät vastalauseeseen 1.

Mikko Kuoppa /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Porvarillisen oikeistohallituksen budjettikehykset palkitsevat omistajia, rikkaita, ideologiansa mukaan. Veropolitiikassa hallitus luo uuden perintövapaan säädyn. Nyt eivät miljonäärit maksa veroa varallisuudesta, kiitos Vanhasen ykköshallituksen, ja vastedes heidän perillisensä eivät maksa perintöveroa.

Tasapuolisuuttako on se, että hallitus häätää vastapainoksi köyhimmät lapset päivähoidosta poistamalla nollamaksuluokan? Vajaan tuhannen euron työtuloilla kituuttava lapsiperheen huoltaja menettää hallituksen suunnitelman mukaan oikeuden maksuttomaan päivähoitoon. Tämäkö on hallituksen tukea pienituloisille lapsiperheille? Hallitus ei tee lapsilisiin tasokorotusta eikä auta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulotukea saavien lapsiperheiden asemaa. Tätäkö se sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ed. Karjula, keskustassa on, puhumattakaan kokoomuksesta?

Ei tule tasokorotusta työmarkkinatukeen, eikä muutenkaan pienituloisimpien leipä levene. Luvatusta kansaneläkkeen 20 euron tasokorotuksesta huolimatta kansaneläkkeen taso jää erittäin alhaiseksi, kun hallitus on leikkaamassa hintojen ja maksujen korotuksilla luvatut eurot pois pienituloisilta. Ja siellä, missä hallitus lupaa sentään jotakin, kuten eläkeläisten verotuksen oikaisemisessa, se viivyttelee sen toteutuksessa. Sähköveron ja muiden energiaverojen korotukset ollaan tekemässä kuitenkin heti vaalikauden alussa.

Opiskelijoiden toimeentulo-ongelmien kohdalla moni asia jää edelleenkin hoitamatta. Opintotukea ei sidota indeksiin eikä opiskelijoiden asumislisää makseta ympärivuotisesti. Asukoot opiskelijat vaikka veneen alla kesäajan — tämä on hallituksen linja.

Vanhasen toinen hallitus aloittaa suotuisissa oloissa. Tästä huolimatta se kieltäytyy oikeudenmukaisuutta lisäävistä vero- ja sosiaalipolitiikan toimista, menokehykset tehdään äärimmäisen tiukoiksi. Oikeudenmukaisuus ei ole sana, jota tämän hallituksen ministerit käyttäisivät luontevasti. Meille vasemmistoliitossa sen sijaan oikeudenmukaisuus on tärkeintä. Oikeudenmukaisuuden pitää näkyä niin etuuksissa ja palveluissa kuin veroissakin.

Vasemmistoliiton mielestä pienet henkilökohtaiset tulot on tehtävä verottomiksi nostamalla verotettavan tulon alarajaksi 10 000 euroa vuodessa. Hallituksen oikeudenmukaisuuskäsitystä edustaa se, että vain pienet osinkotulot tehdään verottomiksi; sen sijaan työmarkkinatuki on edelleenkin veronalaista tuloa.

Myönteisenä pidämme toki elintarvikkeiden arvonlisäveron alennusta. Se kohdentuu paremmin ja oikeudenmukaisemmin kuin vastaavansuuruinen tasaprosenttinen tuloveronalennus. Ruoka muodostaa lapsiperheissä edelleenkin varsin huomattavan menoerän.

Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukorotuksia ei voi hyväksyä, sillä ne iskevät kipeimmin pienituloisiin ihmisiin — eläkeläisiin, lapsiperheisiin, työttömiin — ja varsinkaan niiden sitomista indeksiin ei voi pitää alkuunkaan oikeudenmukaisena, kun samanaikaisesti esimerkiksi lapsilisiä ei sidota indeksiin eikä opintotukea. Nollamaksuluokan poistamista lasten päivähoidosta ei voi myöskään hyväksyä.

Kehyspäätöksessä työllisyysmäärärahojen taso laskee huomattavasti. Samalla työttömyys uhkaa kuitenkin muuttua suurelta osin rakennetyöttömyydeksi, jonka hoitaminen vaatii huomattavasti enemmän panoksia. Kehyksessä hallitus on panostanut aivan liian vähän työllistämiseen. Matalapalkkatuen laajennus on aika käsittämätöntä. On syytä uskoa, että valtaosa tuesta valuu hukkaan, mutta siitä huolimatta tätä hukkatukea aiotaan jatkaa ja laajentaa. (Ed. Heinäluoma: Ikävä kyllä!) Moraalisesti tällainen tuki on kyseenalainen siksi, että työnantajaa palkitaan siitä hyvästä, että se maksaa mahdollisimman pieniä palkkoja.

Palvelut jäävät heikoiksi, siitä pitää huolen hallituksen nurja suhtautuminen kuntien talousahdinkoon. Vasemmistoliiton mielestä laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus- ja kulttuuripalvelut kuuluvat kaikille asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kehyksissä ei kuitenkaan ole varauduttu palvelujen riittävään rahoitukseen. Hallitus ei ole varautunut turvaamaan vanhuksille heidän tarvitsemiaan hoito- ja hoivapalveluja. Siihenkin tarvitaan lailla määritelty hoivatakuu ja riittävästi rahaa kehyksiin. Nyt tällaista rahaa ei ole. Hoitojonot ovat jälleen alkaneet kasvaa, mikä osoittaa, ettei terveydenhoitoon ole riittäviä määrärahoja kuntien talousahdingosta johtuen.

Omaishoidon tuki on taattava kaikille saamisedellytykset täyttäville. Tuen taso on nykyisellään riittämätön. Vaikeavammaisten avustajapalveluista on syytä tehdä vaikeavammaisten oikeus. Myös tähän nähden kehys on riittämätön, ja se ei lupaa vaikeavammaisille mitään merkittäviä parannuksia.

Hyvinvointipalveluiden turvaamisen ja sen myötä yhteiskunnallisen tasa-arvon lisäämisen kannalta keskeisessä asemassa on kuntatalouden kestokyky. Kehys ei turvaa kuntatalouden kestokykyä, vaan sosiaali- ja terveysministeriön osalta hallitusohjelman vaikutukset kuntatalouteen ovat valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan ohjelmakaudella 35 miljoonaa euroa negatiiviset. Kun otetaan huomioon niin sanotut automaattiset vaikutukset, vaikutukset ovat 330 miljoonaa euroa negatiiviset. Tämä on valtiovarainministeriön papereista nähtävissä.

Osana parempia palveluja on vasemmistoliiton mielestä korotettava julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja vastaamaan työn rasittavuutta ja työoloja on kehitettävä joustavammiksi ja houkuttelevammiksi.

Kiitämme kokoomusta palkka-aktiivisuudesta ennen vaaleja, mutta pitääkö sen kiinnostus vielä vaalien jälkeenkin (Ed. Zyskowicz: Kyllä pitää!) ja riittääkö se tasa-arvotuporatkaisuun? Ilman rahaa ei kokoomuksen vaatimaa tasa-arvotupoa synny. (Ed. Zyskowicz: Ote pitää!) Kokoomuslainen valtiovarainministeri varmasti kertoo, miltä momentilta kehyksessä nyt rahat löytyvät tähän tasa-arvotupoon. Me emme ole sitä löytäneet, ed. Zyskowicz, mutta kun ed. Zyskowicz sen tietää, niin ehkä hän sen kertoo koko eduskunnalle. (Ed. Zyskowicz: Ei se ole ongelma!)

Perusväylänpidon rahoitus on ollut jo pitkään alempi kuin liikenne- ja viestintäministeriö ja väylävirastot ovat perustellusti esittäneet. Perustienpidon kunnossapitovelka on yli miljardi euroa, eivätkä kehykset lupaa parannusta asiaan. Tilanne on huolestuttava, sillä rahoitusvajeen pitkään jatkuessa on uhkana ajautuminen merkittäviin palvelutaso- ja liikenneturvallisuusongelmiin sekä suuriin kertainvestointitarpeisiin. Perusväylänpidolla tulee nimittäin taata olemassa olevan väyläverkon palvelutaso ja liikenneturvallisuus. Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen esittämien arvioiden mukaan perusväylänpidon rahoitus on kehyksessä 20 prosenttia alle tavoitetason.

Kehyksiin on otettu suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeen 17,5 miljoonaa euroa vuodesta 2010 lähtien. Miksi vasta silloin? Miksi sitä ei oteta heti käyttöön? (Ed. Saarinen: Ja puolet liian vähän!) Vasemmistoliiton mielestä määrärahan tulisi olla suurempi ja koko vaalikauden kattava, jotta sitä voitaisiin käyttää myös lipunhintojen alentamiseen.

Asumisen kustannukset ovat nousseet jatkuvasti, ja vuokra-asuntotuotanto on pohjalukemissa. Hallitus ei kehyksissään esitä ohjelmaa, jolla asumisen kustannuksia alennettaisiin ja vuokra-asuntotuotantoa lisättäisiin. Samanaikaisesti kuitenkin edellytetään, että työvoima liikkuu entistä enemmän. Kyllä silloin tarvitaan myöskin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Niihin ei hallitus tällä kertaa anna minkäänlaista vastausta.

Ympäristön saastuminen uhkaa meitä kaikkia, mutta toimenpiteet ympäristönsuojelun edistämiseksi ovat hyvin vaatimattomat. Ilman asenteiden muutosta hallituksessa ja lisäeuroja toimenpiteet jäävät julkilausumien tasolle. Ilmaston saastumisen estämiseksi on muun muassa liikenteen päästöjä pystyttävä vähentämään. Niitä voidaan vähentää muun muassa yhdyskuntasuunnittelua tehostamalla ja tehostamalla myöskin niin, että uusien autojen käyttö tulee entistä paremmin mahdolliseksi myöskin pienituloisille ihmisille. Vesistöjen saastumisen estämiseksi on lisättävä varoja tutkimukseen ja vesistöjen suojeluun.

Herra puhemies! Ehdotan hyväksyttäväksi vasemmistoliiton vastalauseeseen sisältyviä kaikkia 18:aa lausumaehdotusta, joissa ovat ne keskeiset kohdat muutoksista, joita tämä kehys tarvitsee, jotta se palvelisi suomalaisia kansalaisia tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja todella ei jättäisi niitä pienituloisia ihmisiä heitteille, niin kuin nyt tämä oikeistolainen porvarihallitus on tekemässä.

Kirsi  Ojansuu  /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouden kasvu on viime vuosina ollut ennätyksellistä. Tiukka menojen hallinta kasvun aikana on vastuullista erityisesti nuorempien sukupolvien kannalta. Puolueilla on erilaisia käsityksiä siitä, mihin rahat olisi hyvä kohdentaa. Se tarkoittaa kipakkaakin arvokeskustelua siitä, mihin rahat laitetaan, ja siitähän politiikassa on kyse. Vihreän eduskuntaryhmän näkökulmasta rahanjaon tärkeimmät perusteet ovat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen tukeminen.

Kehyksessä hallitus etenee viisaalla linjalla. Kokonaistaloudellisesti kestävää ja vastuullista politiikkaa ei tehdä pelkästään jakamalla rahaa kuntiin, vaan tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia muun muassa kunnissa, kunta- ja aluetasolla ja politiikan kentällä esimerkiksi sosiaaliturvassa.

Valiokuntien lausunnot kehyksistä olivat melko yksimielisiä, rehellisiä ja kriittisiäkin hallituksen suunnitelmia kohtaan. Lausuntojen huomioita pitää arvostaa ja kuunnella.

Sosiaalisektorin kehyksessä varaudutaan tulonsiirtojen nostoihin. Sinivihreä hallitus nostaa tulonsiirtoja 100 miljoonalla eurolla edeltäjäänsä enemmän. Meille vihreille on erityisen tärkeää, että korotukset kohdentuvat oikeudenmukaisesti juuri heikoimmassa asemassa oleviin. (Ed. Kuoppa: Ja rikkaisiin perijöihin!) Vähimmäisetuudet nousevat merkittävästi: minimivanhempainpäiväraha nousee työmarkkinatuen tasolle ja sairauspäiväraha nousee reilusti yli 100 euroa kuussa. Myös opintotuki saa kauan odotetun korotuksen.

Hallitusohjelmaan kirjatun sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tarkoitus on yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää, poistaa kannustinloukkuja sekä sosiaaliturvan aukkoja. Uudistetun sosiaaliturvan tulee torjua köyhyyttä niin, että työn tekeminen on aina kannattavaa. Tarve uudistukseen sosiaaliturvan perusteista on tiedostettu jo pitkään, mutta tähän asti demareiden haluttomuus rakenteelliseen muutokseen on ollut sille esteenä. (Ed. Heinäluoma: Nyt ei ole semmoista estettä!)

Vihreille rakenteiden arviointi on keskeistä. Pelkkä hienosäätö ei riitä poistamaan järjestelmän ongelmia. Haluamme edelleen puhua myös perustulosta, ainakin askelista sen suuntaan. Yksi askel oikeaan suuntaan olisi toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelalle. Näin vähennettäisiin köyhyyttä ja tuen piiriin saataisiin kaikki siihen oikeutetut. Onnistunut, ennakkoluuloton ja perusteellinen sosiaaliturvauudistus vaatii kuitenkin resursseja, ja siksi siihen tulisi osoittaa varoja tälläkin kehyskaudella, kuten sosiaali- ja terveysvaliokuntakin kehotti.

Vihreä eduskuntaryhmä korostaa, että subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa on ennen kaikkea kyse lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Sen tulee koskea lapsia vanhempien tuloihin tai työmarkkina-asemaan katsomatta. Myös työttömien, opiskelijoiden ja yksinhuoltajien lapsilla on oltava mahdollisuus päivähoitoon. Lapsen päivähoitopaikka on monesti tae siitä, että vanhempi on aidosti työmarkkinoiden käytettävissä.

Asiakasmaksu-uudistuksesta ei ole päätetty kokopäivähoidon vähimmäismaksun osalta. Sama käy ilmi myös valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Kuten siellä sanatarkasti sanotaan, kyseessä on "kokopäivähoidon mahdollinen vähimmäismaksu". Kun oppositio väittää asiasta jo päätetyn, heidän sisälukutaidossaan on paljon parantamisen varaa. Lukekaa mietintö! (Hälinää) Meidän kantamme on, että köyhimpien perheiden lapsille on jatkossakin turvattava mahdollisuus maksuttomaan päivähoitoon. Kuten ministeri Risikkokin on todennut julkisuudessa, myös taloudelliset syyt olisivat peruste maksuttomuuteen. Kun maksu-uudistusta valmistellaan, sen taustaksi on hankittava riittävästi tutkimustietoa.

Arvoisa puhemies! Liikenne tuottaa viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten vahvistaminen ja houkuttelevuuden lisääminen onkin yksi tärkeimmistä keinoista vähentää päästökauppasektorin ulkopuolelle jääviä päästöjä. Joukkoliikenteessä on kasvun varaa. Ruotsissa joukkoliikenteen käyttö on lähes kaksinkertaista Suomeen verrattuna.

Vihreät kiittävät hallitusta siitä, että kehyksissä tuetaan suurten kaupunkien joukkoliikennettä. Tuki on yksi sinivihreän hallituksen uusista ympäristöavauksista. On kuitenkin harmillista, että tuki alkaisi vasta vuonna 2010. Tarvetta sille olisi jo nyt, ja määrärahan tulisi olla suurempi. Mielestämme tämä on kuitenkin hyvä alku. (Ed. Guzenina-Richardson: Hyvä, että myönnätte!)

Heikko rataverkko muodostuu junaliikenteen kehittämisen pullonkaulaksi: kalusto on kiskoja parempaa, matkustajien määrä lisääntyy, mutta tarjontaa ei voida lisätä. Ratojen pitäminen nykyisessä kunnossa edellyttää vuosittain 180 miljoonan euron panostusta korvausinvestointeihin. Tähän tavoitteeseen ei ole päästy vuosiin, mikä näkyy ratojen kunnossa.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen nykyinen taso ei ole riittävä lajien ja luontotyyppien säilymiselle. Olemme tyytyväisiä siitä, että hallitus sitoutuu ohjelmassaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman eli Metson jatkamiseen. Kehyspäätös toteuttaa linjausta: metsien monimuotoisuuden parantamiseksi laaditaan uusi toimenpide- ja rahoitusohjelma. Metson jatkossa vapaaehtoiset suojelukeinot tulee ottaa käyttöön koko maassa ja kaikissa metsänomistajaryhmissä. Samalla tulee tavoitella nykyistä laajempaa metsiensuojeluverkostojen aluetta. Tälle kaikelle tulee taata riittävä rahoitus ja tarpeeksi vaikuttavat keinot.

Arvoisa puhemies! Vihreät ovat tyytyväisiä hallitusohjelman vahvasta panostuksesta koulutukseen. Yliopisto- ja korkeakoulukenttä on herkässä vaiheessa. On muistettava, että yliopistolaitoksella on muitakin tavoitteita kuin pyrkiminen kansainvälisten ranking-listojen kärkeen.

Olemme kuitenkin huolissamme erityisesti tuottavuusohjelman vaikutuksesta yliopistojen toimintaan. Tuottavuusohjelman vaikutuksia tulee seurata tarkasti. On vaarana että se voi tuhota hallitusohjelman hyvät korkeakoulupoliittiset tavoitteet. Alkuperäisessä muodossaan tuottavuusohjelma tarkoittaisi yhteensä tuhannen henkilötyövuoden vähennystä yliopistoille. Kuten hallitusohjelmassakin linjataan, tuottavuusohjelman henkilöstövähennyksiä ei tule tehdä opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Se huonontaisi opetuksen laatua. On mahdollista ja sellainen riski, että uusi tuottavuusohjelma yhdistettynä vuokrien nousuun syö kokonaan yliopistojen perusrahoitukseen lisätyt varat. Sitä emme hyväksy, mutta mietinnössä meillä on selkeä esitys siitä, että pitää seurata tätä uutta tuottavuusohjelmaa ja on katsottava ja tehtävä johtopäätöksiä, kun tiedetään, mitä jo edellisen hallituksen hyväksymä tuottavuusohjelma aiheuttaa.

Innovaatioyliopiston perustaminen tässä tilanteessa herättää kysymyksiä. Opetusministeriössä on huolehdittava oikeudenmukaisuuden ja yliopistojen välisen tasa-arvon toteutumisesta. Ei saa syntyä suurilla odotuksilla ladattua kuplayliopistoa, joka saa noukkia rusinat yliopistorahoituksen pullasta. Toivottavasti tämä parin herran keksintö ei tyhjennä kaikkien yliopistojen rahoituspajatsoa. (Ed. Martti Korhonen: Vihreiden johdolla!) — Se aloitettiin, kun opetusministeri Kalliomäki asetti selvitystyöryhmän tälle innovaatioyliopistolle. Hän oli siinä alkuunpanijana.

Kulttuuripuolen rahoitus rakentuu ongelmalliselle pohjalle. Kun kulttuurille asetettiin 10 prosentin säästötavoite 250 miljoonan sisäisistä siirroista, tarjolla oli vain huonoja vaihtoehtoja. Jotta vältyttäisiin laitosten alasajolta, irtisanomisilta ja kulttuurityöntekijöiden lomautuksilta, Veikkauksen rahoihin koskeminen on siedettävä vaihtoehto. Rakenteena toimintojen siirtäminen budjettirahoituksesta Veikkauksen rahoitettaviksi on kuitenkin riskialtis. Veikkauksen nykyisen kaltaisen monopoliaseman säilyminen on jatkuvasti vaakalaudalla. Olisi vastuullista tuottaa valtiovarainministeriössä myös malli siitä, miten toimitaan, jos Veikkaus menettää monopolinsa. Merkittävää on, että olemme valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kirjanneet, ettei jakosuhdelakiin tule kajota.

Hallitusohjelmassa on vahva kirjaus siviilikriisinhallinnan toimintavalmiuksien ja koordinaation parantamisesta. Hyvä niin. Pidämme vihreissä kuitenkin välttämättömänä sitä, että toiminnan kehittäminen näkyy myös resursoinnissa. Siviilikriisinhallinnan koulutusvalmiuksien ja nopean toiminnan siviilivalmiusjoukkojen kehittäminen onnistuvat vain varaamalla niille huomattavasti nykyistä enemmän rahaa.

Ja lopuksi, arvoisa puhemies, tulopuolella korotusvaraa on alkoholi-, tupakka- ja ympäristöverotuksessa. Myös harmaata ja mustaa taloutta torjumalla on saatavissa nykyistä enemmän verotuloja. Alkoholi- ja tupakkaverotuksen korotukselle on painavat kansanterveydelliset syyt. Alkoholin ja tupakan käyttöä voidaan vähentää tehokkaasti puuttumalla hintaan ja saatavuuteen. Alkoholiverotuksen alennuksen terveydelliset ja sosiaaliset haitat ovat olleet ennakoitua suurempia. Siksi veroa on korotettava enemmän kuin hallitusohjelmassa ehdotetulla 30 miljoonalla. Korotusta ei myöskään ole syytä lykätä yli vuoden 2008.

Christina  Gestrin  /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Jag vill tacka kollegerna i utskottet för en saklig behandling av statsfinanserna för de kommande fyra åren. Budgetramarna, som oppositionen förstås anser vara för snäva, är spikade med ansvar. Vi kan inte fördela pengar som vi inte har. Att sysselsättningsläget förbättras är en förutsättning för att vi skall kunna hålla en hög nivå och utveckla servicen i framtiden. Nyheterna om att bnp ligger på över 5 procent högre nivå och att arbetslösheten är 1,6 procent lägre än för ett år sedan och 60 000 fler är sysselsatta än för ett år sedan visar att Finland är på rätt väg.

Vi måste använda flera olika metoder för att förbättra samhällsekonomin och servicen, inte minst inom sysselsättningsverksamheten. Allt som aktiverar folk är bra. Vi skall satsa mera på vården, dels genom att omfördela resurserna, dels genom att använda nya metoder. En av dessa nya metoder är att också utnyttja privat- och föreningssektorn för att erbjuda service.

Riksdagen har redan hunnit behandla förslaget om att utöka servicesedlarna till hemsjukvården. Den här reformen har vi väntat på. Nu skall vi följa upp resultatet och vara beredda på att ytterligare utöka och utveckla systemet med servicesedlar. Den förebyggande verksamheten i social- och hälsovården blir hela tiden viktigare. Det gäller barn och unga, men också äldre. Det gäller att uppmuntra folk att fysiskt hålla sig i skick och att ta mentala problem på allvar redan i ett tidigt skede. Det här måste samhället, arbetsplatserna och skolorna bli ännu bättre på. Utanförskap måste också motarbetas i framtiden. Det är ett av de största hoten mot ett gott sysselsättningsläge.

Den offentliga vårdpersonalen behöver avlastning. Trots att den kommunala personalen är större än någonsin tidigare finns det också fler patienter att ta hand om. Nu måste kommunerna förbereda sig på att konkurrensen om personalen blir hårdare. Vi hoppas att kommunerna använder de 600 miljoner euro, med vilka staten höjer stödet till kommunerna, till att anställa fler vårdare med fasta kontrakt.

Puhemies! Perhepoliittiset panostukset tehdään selkeän aikataulun mukaan. Ensi vuonna nostetaan yksinhuoltajakorotusta. Seuraavana vuonna korotetaan kolmannesta lapsesta maksettavaa lapsilisää, vanhempainrahoja ja sitä seuraavana vuonna pidennetään isyyskuukautta. Eilen eduskunta käsitteli lähetekeskustelussa ehdotuksen adoptiovanhempien vanhempainrahaoikeuden parantamisesta.

Päivähoitomaksut ovat olleet alkukesän suuri puheenaihe. Oppositio on hyvin taitavasti pelotellut monia perheitä turhaan. Hallitus ei ole aikeissa poistaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. (Ed. Kallis: Ei ole kukaan niin väittänytkään!) Pienituloiset perheet tulevat edelleen saamaan erivapauden päivähoitomaksuista. Tämä ehdotus on nähtävä hallituksen pyrkimyksenä ohjata kuntia parantamaan palvelujaan siten, että ne sopivat paremmin perheiden tarpeisiin. (Ed. Heinäluoma: Ymmärtääkö joku tuon? — Ed. Zyskowicz: Kyllä minä ymmärrän!)

Herra puhemies! Hallituksen lupaus peruskoululaisille on tärkeä. Investoimalla uudelleen ikäluokkien pienentymisen vuoksi säästyvät rahat toivomme koulutuksen tason parantuvan. On löydettävä paras mahdollinen keino kanavoida nämä 80 miljoonaa euroa kouluille kuntataloutta vaikeuttamatta.

Att bygga upp en heltäckande oljebekämpningsberedskap på Östersjön är en av de största framtidsfrågorna för Finlands miljö. Oljebekämpningsberedskapen har förbättrats under de senare åren, men räcker ännu inte till för att skydda hela vår strandlinje. Vi måste ha som mål att skydda hela skärgården vid en stor oljeolycka. Transporterna på Finska viken ökar explosionsartat och den målsättningen är vi fortfarande långt ifrån så det här blir en viktig uppgift också för denna regering.

Arbetet för att motverka klimatförändringen måste vara en central politisk fråga i varje budget, liksom åtgärderna för att minska övergödningen av våra vattendrag och Östersjön. Satsningarna på miljöteknik och på energisparande samt reparations- och energistöd borde höjas kraftigt under den här regeringsperioden. Dessa tyngdpunkter har riksdagen redan länge påtalat.

Utöver detta kräver miljön också andra satsningar. Finansutskottet pekar på behovet av att höja momenten för miljöarbeten och miljösaneringar och att förbättra vatten- och avloppsnätet i glesbygden.

Oli hyvä, että eduskunta kävi ajankohtaiskeskustelun metsäteollisuudesta viime viikolla, sillä siinä nousi esiin myös alemman tieverkon kunnon merkitys. Metsäteollisuutemme arvioi, että meidän on saatava 10—15 miljoonaa kuutiometriä enemmän puuta metsistämme, jotta raaka-ainehuolto pystyttäisiin turvaamaan. (Ed. Saarinen: Paljonko se vaatii rahaa?) Nykyisin pienet tiet eivät ole niin hyvässä kunnossa, että tämä voisi onnistua. (Ed. Saarinen: Kerro EK:n kanta!)

Eduskunta lisäsi rautateiden määrärahoja 20 miljoonaa euroa lisäbudjetissa, mikä on positiivista. Toivomme, että hallitus turvaa syksyn budjettiriihessä liikenneväylien, niin tieverkon kuin rataverkonkin, riittävän rahoituksen alusta alkaen, eikä siirrä vastuuta eduskunnalle. Liikenneselonteon, jonka hallitus tulee tekemään, on sisällettävä rahoitussuunnitelma.

Vår inhemska sjöfart står inför stora utmaningar. Finland har haft en ovana att följa efter konkurrenterna med utflaggning som följd. Vi hoppas att regeringen redan nu startar beredningen av tonnageskattereformen så att den kunde genomföras så snabbt som möjligt, helst under 2008.

Samtidigt måste regeringen ta ansvar för förbindelsefärjorna som trafikerar i den befolkade skärgården. Trots att regeringen höjde anslagen i sin rambudgetmangling så ligger nivån fortfarande under innevarande års nivå. Skärgårdsbefolkningen och fritidsfolket har fortfarande samma behov. Regeringsprogrammet lovar att nivån skall bevaras. Därför måste man höja momentet för skärgårdstrafik i samband med budgetmanglingen i augusti.

Herr talman! Utskottet har haft orsak att ägna ganska mycken tid åt biståndsfrågorna. Vårt mål att nå millenniedeklarationens 0,7 procent av bni måste bestå. Regeringens tidtabell bygger på 0,51 procent år 2010. Regeringen får inte avvika från den här planen. Vi i svenska riksdagsgruppen är glada över att finansutskottet så tydligt uppmanar och kräver att regeringen håller fast vid den utlovade biståndsnivån och vid behov ökar anslagen.

Bjarne Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):

(Ed. Zyskowicz: Nyt saavat sekä hallitus että vasemmisto-oppositio kuulla kunniansa!) Arvoisa herra puhemies! Kun olen seurannut tämän selonteon käsittelyä eduskunnassa ja kuunnellut näitä puheenvuoroja, niin on tullut mieleeni pitkäaikaisen ulkoministerin Henry Kissingerin työtapa. En tiedä, pitääkö paikkansa, mutta väitetään, että kun esitys tuotiin Henry Kissingerille, niin hän ei siihen tutustunut vaan palautti sen ja pyysi parempaa esitystä, ja kun se parempi esitys tuli, niin vasta silloin hän siihen tutustui ja hyväksyi sen.

Tämä selonteko tuotiin eduskuntaan, siirrettiin valtiovarainvaliokunnalle, joka pyysi lausuntoja kaikilta valiokunnilta. Valiokunnat antoivat lausunnot, joihin puutun hieman myöhemmin tässä puheenvuorossa, esittivät kaikenlaista. Mitään niistä ei ole noteerattu. (Ed. Saarinen: Ei sanaakaan!) Ei ole noteerattu, vaikka valiokunta on ollut yksimielinen ja esittänyt sitä ja tätä ja pyytänyt, että valtiovarainvaliokunta ottaisi lausunnossa esitetyt mielipiteet huomioon, mutta ei ole näin tapahtunut.

Kun me valtiovarainvaliokunnassa kuuntelimme ministereitä, niin ei tule mieleeni yhtäkään ministeriä, joka olisi ollut täysin tyytyväinen tähän selontekoon. Ministerit päinvastoin moittivat ja sanoivat tähän tyyliin, että pitäisi olla näin ja näin, tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, enemmän rahaa siihen ja siihen. (Ed. Heinäluoma: Kyllä kai valtiovarainministeri on tyytyväinen!) Minä ihmettelen, minkä takia ei oteta valiokunnan lausuntoja huomioon, kun valiokunta on kuunnellut maan parhaita asiantuntijoita.

Kun olen kuunnellut näitä hallituspuolueitten ryhmäpuheenvuoroja, niin jokaisessa on esiintynyt kritiikkiä. No, miksi ei muuteta? (Ed. Pulliainen: Ei Zyskowicz esitä kritiikkiä mistään!) — On esiintynyt kritiikkiä. — En kyllä yhdy kaikkeen siihen, mitä oppositiopuolueet ovat esittäneet. Minun mielestäni eduskunnan tulisi toimia niin, että haetaan aina parasta ratkaisua, (Ed. Pulliainen: Koko ajan ollaan hakusella!) ja aina on ja löytyy todella parempi ratkaisu kuin tämä hallituksen esitys. Senhän valiokunnat ovat todenneet lausunnoissaan. Lausunnoissaan valiokunnat ovat todenneet, että on parempia vaihtoehtoja. Minä en halua väittää, että tämä hallituksen esitys olisi huono. Jos joku niin väittää, niin hän ei ole siihen tutustunut. Kyllä yhteiskunta menee eteenpäin joka päivä. Kun tehdään työtä ja bruttokansantulo nousee, niin silloin myöskin julkisen sektorin mahdollisuudet hoitaa yhteiskunnan kipukysymyksiä paranevat, ja ei sitä kukaan voi kieltää, etteikö Suomi olisi neljän vuoden kuluttua parempi ja vahvempi kuin tänä päivänä.

Selonteko pohjautuu ennusteisiin, bkt kasvaa, ulkomaankauppa kasvaa, työllisyys paranee, työttömyys laskee. (Ed. Zyskowicz: Taas tänäänkin!) Tämä kaikki pitää paikkansa, ainakin oletan näin, ja ihme on, jos ei näin käy. Mutta miten käytetään sitten tätä kasvua, jonka bkt tuottaa meille? Kristillisdemokraatit aivan kuin kaikki muut puolueet esittivät vaalien alla, että tuleva jakovara tulee olemaan noin 4—5 miljardia euroa. Kun hallitusneuvotteluja käytiin, niin vastaus oli sama: 4—5 miljardia. Minä uskon, että tämä jakovara tulee olemaan noin 4—5 miljardia. Kuinka paljon hallitus esittää ja miten hallitus esittää, että sitä käytettäisiin? Esittää, että menoja lisättäisiin noin 1,3 miljardia, joista hyvinvointipalveluihin noin 0,5 miljardia, ja veroja alennettaisiin 1,9 miljardilla, eli yhteensä 3,2 tuosta 4—5 miljardista. Edellinen hallitus, Vanhasen hallitus, esitti, että hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistettaisiin 1,12 miljardilla eurolla ja veroja alennettaisiin 1,12:lla. Mikä oli lopputulos? Joo, hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistettiin 1,12:lla, mutta veroja alennettiin yli 3 miljardilla.

Jos hallitus pysyy tässä ohjelmassa ... Epäilen muuten, että pysyy. Oletan, että veronalennukset tulevat olemaan suurempia kuin hallitus esittää, enkä minä pidä sitä huonona asiana, jos veronalennukset kohdistuvat oikeisiin kohteisiin. Mutta aivan kuten me olemme aikaisemmin esittäneet, on vaihtoehtoja: Olisi mahdollista korottaa tiettyjä veroja, esimerkiksi, aivan kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti, alkoholiveroon huomattava korotus ja nopeasti. Sillä rahalla voitaisiin kyllä vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaa muutamalla sadalla miljoonalla eurolla.

Mutta tällä halusin sanoa, että vaihtoehtoja on aina olemassa. Hallituksen esitys ei ole paras mahdollinen. Parempi vaihtoehto on olemassa. Parempi vaihtoehto syntyisi myöskin, jos noudattaisimme valiokuntien yksimielisiä esityksiä muuttaa selontekoa niiltä osin kuin valiokunnat yksimielisesti esittävät.

Minä todella ihmettelen sitä, että kun pyydetään valiokunnilta lausuntoa ja valiokunnilta tulee sitten niiden kuultua maan parhaita asiantuntijoita, niin kuin sanoin, tämmöisiä toteamuksia, yksimielisiä toteamuksia ja lausuntoja kuin "pitää välttämättömänä", "on huolestunut", "kiinnittää vakavaa huomiota", "ei pidä toiminnallisesti järkevänä", "tulee esittää enemmän rahoitusta", niitä ei oteta huomioon. Siis miksi on kuultu asiantuntijoita, jos ei sitten noudateta, mitä he ovat lausuneet? Otan nyt joitakin esimerkkejä.

Esimerkiksi ympäristövaliokunta toteaa yksimielisesti, että korjaus- ja energia-avustuksiin tulee osoittaa enemmän rahoitusta kuin kehyspäätöksessä erikseen mainittu 10 miljoonan euron lisäys. Siis yksimielisesti kaikki eduskuntaryhmät ovat sitä mieltä, että tulisi esittää enemmän.

Puolustusvaliokunta, jolle on uskottu erittäin tärkeä tehtävä, toteaa, että "ei pidä toiminnallisesti järkevänä sitä, että uskottavan puolustuksen ja aluevalvonnan kannalta keskeistä puolustusmateriaalia ei voida hyödyntää suunnitellusti varaosapuutteen takia". Siis "ei pidä toiminnallisesti järkevänä". No, eikö tähän pitäisi puuttua, jos erikoisvaliokunta toteaa, että tämä touhu on järjetöntä? Mutta ei mitään merkitystä tämmöisellä lausunnolla.

Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnittää "vakavaa huomiota" liian pieniin määrärahoihin ja "pitää tilannetta huolestuttavana". Jos maan ylimmälle päätäntäelimelle esitetään, että tilanne on huolestuttava, kyllä kai silloin pitäisi reagoida. Ei tarvitse reagoida, jos yksi oppositiopuolue esittää, mutta jos kaikki eduskuntaryhmät ovat sitä mieltä, kyllä minun mielestäni pitäisi silloin siihen puuttua.

Voisin jatkaa, mutta en tee sitä, arvoisa herra puhemies. Kristillisdemokraattien vastalauseeseen sisältyy yhdeksän lausumaa, (Ed. Pulliainen: Miksi ei kaksitoista?) ja esitän, että eduskunta nämä hyväksyisi. Totean, että näistä lausumista hyvin suuri osa on sellaisia, jotka pohjautuvat juuri siihen, mitä valiokunnat yksimielisesti ovat lausuneet. Kyllä meillä on, aivan niin kuin muilla oppositiopuolueilla, myöskin lausuma, jossa otetaan kantaa tuohon päivähoidon nollamaksuluokkaan. Kyllä minä suuresti ihmettelen, jos ei se saa kannatusta myöskin hallituspuolueitten edustajilta, varsinkin kun julkisuudessa on ollut ja lehdistä olen lukenut, miten ministeri toisensa jälkeen sanoutuu irti nollamaksuluokan poistamisesta, siis ministeri julkisesti sanoutuu siitä irti, puhumattakaan siitä, mitä kansanedustajat ovat lausuneet, eli odotan kyllä tukea tälle.

Mutta, arvoisa herra puhemies, niin kuin totesin, vastalauseessa 2 esitetyt perustelulausumat esitän hyväksyttäväksi.

Pentti Oinonen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan enemmistö ei perussuomalaisten mielestä kanna huolta kansakunnan hyvinvoinnista eikä osoita olevansa kiinnostunut kansalaisten yhdenmukaisesta kohtelusta. Valtion menopolitiikalle halutaan selkeät raamit, joilla estetään yletön rahanhaaskaus, mutta tämän ei voi sanoa parhaalla tahdollakaan toteutuvan nyt. Puhutaan yhtä, tehdään toista. (Ed. Pulliainen: Puuhaa piisaa!)

Köyhimmät kansalaisemme jäävät jälleen kerran odottamaan almuja, kun porvarit päättävät asioista. Tämän osoittaa todeksi lisäbudjetissa puoluetukeen esitetty huikea, lähes 50 prosentin korotus. Samaan aikaan kokoomuksen hoitajille lupaama 500 euron korotus on jäänyt unholaan. (Ed. Zyskowicz: Veikko Vennamo on täällä taas!) Eläkeläisille on luvattu 20 euron korotus, mutta vastaavasti nostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja, jopa indeksiin sitoen.

Perusterveydenhuoltomme on ollut 90-luvun alun lamasta lähtien kriisissä. Hoitoa ja apua tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa vuosittain, työntekijöiden jaksaminen on kriisirajalla, eivätkä hallituspuolueet ole näinä viitenätoista vuotena lotkauttaneet korvaansa asian hyväksi. (Ed. Pulliainen: Ei heilu korvat!) Suomen perustuslain henki on se, että jokaisella suomalaisella on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet lain edessä. Terveydenhuollon osalta nämä kansalaisoikeudet eivät ole toteutuneet vuosiin.

Arvoisa puhemies! Mikäli kunnille sälytetään lisätehtäviä, tulee valtion korvata lisäkustannukset kunnille täysimääräisenä. Yhä suurempi osa etuuksista, kuten omaishoidon tuen ja vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajan saamisen, tulee olla kuntia velvoittavia, eli subjektiivisia oikeuksia.

Perussuomalaiset kannattavat kehitysyhteistyötä, jos se tapahtuu kestävien ja tuloksellisten periaatteiden mukaisesti. Aivan liian vähän kiinnitetään huomiota rahoituksen tuloksiin. Väitämme, että miljoona euroa suoraan avuntarvitsijoille yritystoiminnan kehittämiseen ja koulutukseen on paljon tehokkaampaa kehitysapua annettuna suoraan kirkkojen tai Punaisen Ristin kautta kuin nykyinen järjestelmä. Nykyisin kun rahat päätyvät aivan liian usein Kalašnikovin tehtaille. Suomen kirkot ja Punainen Risti ovat vuosia tehneet juuritason työtä, ja näiden tahojen tulisi nimenomaan olla niitä, jotka ohjaavat verorahojamme kehitysapuun.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden ylikuumentumisesta puhutaan, kun sen varjolla lykätään vähäosaisten etuuksia hamaan tulevaisuuteen. Kuitenkaan kuumentumista ei tapahdu muualla kuin maanviljelijöiden keskuudessa heidän taistellessaan olemassaolostaan kiristyvien direktiivien ja säännösten viidakossa. Tästä EU:n kiristyvästä kannasta tyypillinen esimerkki on viime viikolla tullut tieto ympäristötukijärjestelmään liittyvän lannankäytön tehostamissopimuksen tyrmäämisestä, jossa ei kuunneltu Suomen mielipidettä pätkääkään. Tämä haittaa tuhansien maanviljelijöidemme elinkeinotoimintaa ja taitaa olla lisäksi kuolinisku kotimaiselle luomuviljelylle. (Ed. Pulliainen: Valitettavasti!)

Arvoisat kansanedustajat! EU ei ole enää ongelma, se on ropleema! (Naurua) EU:n pakkojäsenmaksut paisuvat kuin kevättulva. Mitään selviä lukuja hallitus ei kehyksissään esitä, mutta siitä voimme olla varmoja, että maksuosuutemme kasvaa. Räikeä esimerkki epäoikeudenmukaisuudesta on osuutemme Englannin jäsenmaksupalautushelpotuksesta. (Ed. Pulliainen: Pitää olla sympaattinen!) Tämä piina ei lopu, ennen kuin Suomen itsenäisyys palautuu.

Arvoisa puhemies! Jo lähetekeskustelussa perussuomalaiset hämmästelivät tienpidon määrärahoja — nimenomaan näiden määrärahojen pienuutta! Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ja useissa vastalauseissakin aivan oikein todetaan, ei kehyspäätökseen sisällytetty selkeää tasokorotusta perusväylänpitoon. Tarvittavien määrärahojen osoittamisen sijaan hallitus vetoaa tulevaan liikennepoliittiseen selontekoon, jonka yhteydessä saatetaan rahoitustakin sitten miettiä. On toki hyvä, että liikenteen ja liikenneväylien kehittämisessä käytetään pitkäjänteistä suunnittelua, mutta kun meillä syödään tiepääomaa yli sadan miljoonan euron vuositahtia, niin rahoitusta tulisi järjestää lisää ja heti, ei kehyskauden lopulla tai seuraavan hallituksen toimesta.

Tiestön säilyttäminen ajettavana ja turvallisena koko Suomessa on elinehto maamme syrjäisempien alueiden asukkaille ja yritystoiminnalle. Tarvitaan siis sellaisessa kunnossa olevia teitä, että niillä voi kauhistelematta ajaa kaikkina vuodenaikoina. Tähän ei päästä kehyksissä mainitulla 20 miljoonan euron kertarahoituksella perustienpitoon vuonna 2008 puuhuollon turvaamiseksi. Kyseisellä summalla ei turvata puuhuoltoa eikä ihmishenkiä.

Alempiasteisen tiestön kunnossapitämiseksi tulisi valtion lisätä tukea muun muassa yksityisteiden rahoitukseen, koska juuri yksityisteillä on suuri merkitys erityisesti haja-asutusalueille ja niiden elinkeinoelämälle. (Ed. Manninen: Se tullaan hoitamaan!) Nythän jo muutenkin ahtaalle ajetut kunnat joutuvat osallistumaan suurilla prosenttiosuuksilla teiden parannustöihin ja tiekunniltakin peritään hankinnoistaan käsittämättömät 22 prosenttia arvonlisäveroa. Ei tuonut tienpidon määrärahojen surkeaan tilanteeseen apua edes hallituksen oma väyläministeri. Ennen vaaleja tierahaa paljon luvattiin, mutta vähän annettiin.

Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo jatkaa tuottavuusohjelman toteuttamista, ja uusia toimenpiteitä on tulossa. Käytännössä tämä monilla aloilla tarkoittaa, että työntekijöiden selkänahasta revitään pois viimeisetkin voiman rippeet. (Ed. Pulliainen: Ruaputettaan!) Tuottavuusohjelman mukaisesti myös oikeus- ja sisäministeriö joutuvat yhä vähentämään henkilöstöään. Seurauksena on varmasti kansalaisten oikeusturvan ja palveluiden saatavuuden heikentyminen, kun muun muassa toimipaikkoja suljetaan.

Arvoisa puhemies! Poliisien kohdalla palveluiden heikentyminen tuottavuusohjelman johdosta tulee näkymään ehkä selvimmin. Etääntyvät palvelut tulevat heikentämään poliisin näkyvyyttä ja tutkintatehokkuutta etenkin maakuntien reuna-alueilla. Hälytysvalmius on jo nyt heikentynyt syrjäisillä paikkakunnilla niin, että poliisin paikalle tulo voi kestää kolmesta neljään tuntiin.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ihmettelee edelleen, minne ovat selonteosta ja mietinnöstä unohtuneet sotainvalidit, veteraanit ja kotirintamanaiset.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti nyt käsittelyssä oleva valtiovarainvaliokunnan enemmistön hyväksymä mietintö ei anna juurikaan viitteitä hallitusohjelman nimeen: "Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi".

Edellä olevan perusteella esitän kohteliaimmin seuraavat lausumaehdotukset:

1. "Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa huomattavasti liikenteen kehysmäärärahoja erityisesti perustien-, perusradanpidon sekä yksityisteiden osalta, jotta asuminen ja yritystoiminta voidaan taata koko Suomessa sekä samalla saadaan turvattua paremmin metsäteollisuuden puuhuolto."

2. "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tehokkaisiin toimenpiteisiin Suomen EU-jäsenmaksujen pienentämiseksi. Suomi on jo vuosikausia ollut maksumiehenä Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnetyn perusteettoman jäsenmaksupalautushelpotuksen johdosta."

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Meillä on kyllä nyt ropleema. Nimittäin hallitus (Ed. Pulliainen: Onko vaalipiirin sisällä?) esitti kehykset, joiden yhteenlaskettu muutossumma oli noin 3,2 miljardia euroa, ja nyt on kuultu sinänsä ihan ansiokkaita ryhmäpuheenvuoroja, joissa on esitetty vaihtoehtoja, mutta yhdessäkään vaihtoehdossa ei ole esitetty sitä, kuinka paljon kukin ryhmä olisi halukas lisäämään kehyksiä tai vähentämään kehyksiä. Elikkä yhdessäkään ryhmäpuheenvuorossa (Ed. Pulliainen: Eikö kokoomuksenkaan?) erityisesti opposition taholta ei tullut selkeää viestiä, kuinka paljon nykyisiin kehyksiin halutaan lisämäärärahoja.

Tämä oli aika erikoista, koska siitähän me juuri keskustelemme. Tämä oli itse asiassa se ainoa kehyksen lopputulos, 3,2 miljardia euroa, ja minkään näköistä vastinetta tälle ei tullut. Tuli erilaisia puutteita ja ongelmia ja näkökulmia siihen, mitä pitäisi olla lisää, mutta ei suoraselkäistä vastausta, jonka jokainen kansalainen voisi lukea, että sosialidemokraatit haluavat 3,2 miljardin kokonaisuuteen lisää vaikkapa 10,6 miljardia tai 7,8 miljardia, puhumattakaan vasemmistoliitosta, ei minkään näköistä selkeää päätöstä. (Ed. Kallis: Kyllä vastalauseesta käy ilmi!) Ei kai näin kehyksiä voida käsitellä, että puhutaan, puhutaan, mutta ei kerrota konkreettisesti, mikä on rehellinen loppusumma.

Mikäli lasketaan vielä nämä tekniset kehykset tähän yhteen, niin käytännössä vuonna 2011:han määrärahoja ja veronkevennyksiä on yhteensä noin, jos oikein muistan, 4,5 miljardin, ehkä 4 miljardin luokkaa enempi kuin tänä päivänä. Eli Suomi on muuttunut verotuksen ja tulonsiirtojen, erilaisten menojen vaikutuksesta yli 4 miljardin edestä verrattuna tämän päivän tilanteeseen. Elikkä tässä saattaa tulla erityisesti joissakin opposition puheenvuoroissa semmoinen esitys, että ikään kuin mentäisiin taaksepäin tai huonompaan suuntaan tai leikattaisiin tai kiristettäisiin tai pienennettäisiin määrärahoja, ja tästähän ei ollut kysymys. Ihan vaan tämä niille suomalaisille selväksi, jotka eivät näistä äskeisistä puheenvuoroista ihan tätä kuvaa voineet saada.

Joitakin kommentteja, herra puhemies, käytettyihin puheenvuoroihin.

Täällä otettiin ihan ansiokkaasti myös oppositioryhmien puheenvuoroissa erilaisia kipupisteitä huomioon, ja monet niistä ovat ihan totta, ei siinä mitään. Tosiasia vaan on se, että hallituksen yhtenä periaatteena on myös vastuullisuus. Eli jos ajattelisi pelkästään itseään, jos ajattelisi, että kalastelee pelkästään kansan suosiota, niin silloinhan olisi kaikkein helpoin ajatella, että ei sillä ole väliä, vaikka valtiontalous olisi alijäämäinen vaikka miljardin tai kaksi tai kolme, pistetään rahaa menemään. Eli tämähän olisi tietysti itse kullekin varmaan helpointa, (Ed. Kallis: Ei olisi!) mikäli psyyke on rakennettu sillä tavalla, että rehellisyys ei ole se päällimmäinen piirre, joka omaa poliittista toimintaa ohjaa. Sen takia minä toivoisin, että tässä jatkokeskustelun aikana vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit erityisesti kertoisivat, kuinka monta miljardia lisää he haluavat pistää näihin kehyksiin, mitä nyt on esitetty, tai jos ei ollenkaan, niin mistä se tasapainotus budjetin sisällä otetaan. Minä uskon, että saan sen vastauksen, koska sitähän tietysti jokainen odottaa, (Ed. Kallis: Kyllä muuten esiintyy!) koska se on se olennaisin kysymys. Tällöin tietysti pitää ottaa kantaa, mikä on se arvioitu alijäämä, johonka kumpikin ryhmä pyrkii vaalikauden lopussa, tai jos ei pyri alijäämän kasvattamiseen, niin mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla menoja vielä tästä hallituksen esityksestä lisäämällä voidaan tämä alijäämä välttää. Jos me tämän taikatempun kuulemme, niin sehän on ihan hienoa. (Ed. Kallis: Pian kuulette!)

Muutama yksityiskohta.

Ed. Viitanen retorisesti ihan ansiokkaassa puheessaan värisytteli erityisesti palvelujen yksityistämispuheella erittäin tuttua tekstiä. Se oli sitä tekstiä, mitä on viime vuosien aikana kuultu, (Ed. Pulliainen: Kuopion torilla!) jolle myös kansalaiset ovat antaneet sitten tukensa tai olleet antamatta tukeaan erilaisissa vaaleissa, sitä vanhaa pelottelua, vanhaa yksityistämisretoriikkaa. Nyt olisi varmaan syytä tässä vaiheessa korjata tämä käsitys.

Yksityistäminenhän tarkoittaa sitä, että valtio tai kunta luopuu järjestämisvastuusta ja palvelut hoidetaan sitten sattumanvaraisesti (Ed. Tiusanen: Nimenomaan sattumanvaraisesti!) yksityisten toimijoiden kautta, mutta tätähän ei kukaan ole edes esittänyt. Sen sijaan hallitus kannattaa erittäin vahvasti sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton vastustamaa palveluseteliä. Me tiedämme, että te vastustatte sitä henkeen ja vereen, koska se tuo myös yksityisiä toimijoita mukaan hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Meille tämä on tärkeä päämäärä, koska me uskomme, että mitä enempi palveluntuottajia on, kunta, yksityiset, kolmas sektori, sitä enemmän meillä on luovuutta, sitä enempi meillä on yksilöllisiä palveluja, sitä parempaa tuottavuutta meillä on, sitä parempia työsuhteita meillä on palvelusektorilla. Tämän takia me kannatamme palveluseteliä.

Minä tiedän, että vasemmisto-oppositio sitä vastustaa ideologisista syistä. Kun ed. Viitanen sanoi, että se, että meillä on useampia palveluntarjoajia, johtaa eriarvoistumiseen palvelujen käyttäjien keskuudessa, niin olen joskus miettinyt, että miksi te ette esitä sitten ruokakauppojen sosialisointia? Se, jos mikä, on keskeinen kysymys, puhutaan kuitenkin peruselintarvikkeista, jokaisen meistä tarvitsee syödä. Ed. Viitanen, oletteko te sitä mieltä, että esimerkiksi ruokakauppojen pitäisi olla kunnallisia ihan tämän saman logiikkanne mukaan?

Samoiten sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa puhuttiin sairaanhoitajien ja opettajien tarvitsemasta arvostuksesta, se on aivan totta. (Ed. Valpas: Tuleeko heille palkanlisä?) Meillä sivistysyhteiskunta, hyvinvointiyhteiskunta, on osaavien ihmisten ansiota, ei niinkään poliittisten päättäjien ansiota, vaan osaavien ihmisten ansiota, ja olemme tässä asiassa samaa mieltä. Mutta jos puolue ei ole koskaan hallituksessa ollessaan esittänyt mitään sellaista, mitä tämä hallitus esittää tasa-arvotupo-työnimellä, sen merkeissä, niin silloin ei pitäisi olla puhevaltaa. (Ed. Valpas: 500 euroa kuussa!) Jos puolue ei ole hallituksessa ollessaan koskaan, (Ed. Gustafsson: Ketkä ovat ajaneet neuvotteluissa tasa-arvoeriä?) ei koskaan ole esittänyt, (Ed. Gustafssonin välihuuto) niin toivoisin pientä häveliäisyyttä. Jos olisi niin, että sosialidemokraatit olisivat edes yhden ainoan kerran puolueensa historian aikana (Ed. Gustafssonin välihuuto) hallituksessa ollessaan esittäneet tämän kaltaista ratkaisua, niin ymmärtäisin, että voisitte nytkin sen perään puhua, mutta kun ette ole koskaan sitä tehneet. Tämän suomalaiset tietävät, ja toivottavasti ...

... tämä tulee nyt jokaiselle suomalaiselle selväksi, että sosialidemokraatit eivät todella koskaan hallituksessa ollessaan ole tämmöistä esittäneet.

Tuottavuusohjelma saa kritiikkiä. Se on varmasti asia, jota pitää hallituksen miettiä, kuinka tuottavuusohjelmaa käytetään. Lähtökohtaisestihan se on hyvä hanke, koska tavoitteena ei ole lähtökohtaisesti vähentää virkoja, vaan parantaa tuottavuutta. Jos virkoja vähennetään, niin sehän tarkoittaa sitä, että samaan aikaan töitä täytyy tehdä toisella tavalla, koska eihän voi olla lähtökohta se, että jos jostakin kymmenen hengen yksiköstä lähtee viisi pois, että ne viisi jäljelle jäävää tekevät kymmenen hengen työt. Näin ei voi olla, ei kukaan sitä jaksa, eikä työn laatu sitä edellytä, vaan täytyy muuttaa työskentelytapoja, toimintatapoja. Tästä tulee se tuottavuussäästö, jota voidaan sitten hyödyntää palvelujen laadun parantamisessa.

Ed. Kuoppa totesi omassa puheenvuorossaan, että hallitus — hän taisi käyttää nimitystä oikeistolainen porvarihallitus — tekee arvojensa mukaista politiikkaa, jossa suositaan rikkaita ja kuritetaan köyhiä, aatteensa mukaisesti. Ed. Kuoppa, ei se näin ole. (Ed. Kuoppa: Kyllä!) — Ei se näin ole. — Jos ajatellaan, että teidän edustamanne sosialistinen vasemmistopolitiikka olisi jotenkin (Ed. Gustafsson: Keitä se nollamaksuluokka koskee?) turvallisempaa tai haluttavampaa, niin kai te olisitte puolueena paljon suurempi, mutta ihmiset pelkäävät teidän arvojanne, he eivät usko teidän retoriikkaanne, joka kumisee onttouttaan, jos teidän mielestänne on kylmää se, että kansaneläkkeiden tasoa korotetaan, opintotukea korotetaan, pienimpiä äitiys-, isyys-, sairauspäivärahoja korotetaan, panostetaan perheiden yhteyteen muun muassa pidentämällä isyysloman aikaa kahdella viikolla, tämän kaltaisia toimia. Tämä on selkeä arvovalinta, halutaan osoittaa tukea myös kaikkein vähävaraisimmille. (Ed. Gustafsson: Vasemmisto on niitä vuosikymmeniä tehnyt ja ajanut!) Samaan aikaan haluamme osoittaa tukea perheille, sitä, että vanhemmat pystyvät ottamaan entistä enemmän vastuuta tämän kireän työelämän olosuhteissa myös itsestään. Me haluamme osoittaa, että me arvostamme sitä, että vanhemmat kantavat vastuuta omasta perheestään. (Ed. Väätäinen: Yhteiskunnan on tuettava perheitä ja vanhuksia!)

Vasemmistoliiton puheenvuorossa todettiin myös niin, että rakennetyöttömyys pahenee — tästä olemme samaa mieltä — ja sitten kuitenkin virheellisesti todettiin, ettei tehdä mitään sen eteen. Meillä nimenomaan tehdään. Edellisen hallituksen omien selvitysten mukaan työministeriössä — ihan hyvää tarkoittaen varmasti, mutta huonosti soveltaen sitä tarkoitusta — käytettiin aivan liian paljon rahaa sellaisiin työllisyystoimiin, jotka eivät johtaneet työpaikkaan eikä ihmisten työllistymiseen, ja tätä me emme enää salli, vaan me haluamme ohjata merkittävän määrän työllisyysmäärärahoja uusiin kohteisiin, jotta ihmiset aidosti voisivat työllistyä. Tämä on meidän mielestämme vastuullista, koska ihmisten toivo ja tulevaisuudenusko tulee siitä, että he tietävät, että heidän osaamisensa on sitä luokkaa, että he pääsevät aina töihin. Jos ihminen pystyy kantamaan itsestään vastuuta, niin silloin hän myös pystyy luottamaan tulevaisuuteensa, hän pystyy kantamaan vastuuta läheisistään. Tämän takia rakenteet ja perinteet eivät ole niin tärkeitä kuin se, että työllisyysmäärärahoja käytetään paremmin kuin tähän saakka on käytetty.

Sosialidemokraattien puheenvuorossa arvosteltiin kovasti muun muassa kehitysyhteistyömäärärahoja. Tämä hallitus tulee korottamaan kehitysyhteistyömäärärahoja 370 miljoonalla eurolla, mikä johtaa vaalikauden lopussa 0,55 prosentin bruttokansantuoteosuuteen. Edellinen hallitus korotti 250 miljoonalla eurolla, ja lopputulos taisi olla 0,43. Tavoitteena oli toki 0,7:n taso vuonna 2010, mutta tietysti tavoitteita voi asettaa, jos niihin ei ole tarkoituskaan pyrkiä. Nyt me pääsemme 0,55:een tämän vaalikauden lopussa, ja 2015 tällä tahdilla me saavutamme sitten 0,7:n tason.

Elikkä summattuna oikeastaan voisi sanoa, että tässä kehyksessä olennaista on huomioida hallituksen keskeiset arvovalinnat, keskeiset mittavat panostukset koulutukseen ja osaamiseen. Me uskomme, että vahvistamalla ihmisten henkistä pääomaa, antamalla ihmisille mahdollisuuden toteuttaa itseään, siitä se suomalainen unelma ja tulevaisuus syntyy. Aivan yhtä lailla uudenlaiset innovaatiot, panostukset työllisyyteen, työllisyyspolitiikkaan, uudenlaiset tavat tuottaa hyvinvointipalveluja, jotta luovuus ja tuottavuus kehittyvät, kannustavat veroratkaisut, jotta ihmiset haluavat tehdä töitä, haluavat olla parhaimmillaan ja että yrittäjät pystyvät työllistämään ihmisiä. Tämän kaiken alleviivaa vastuullinen talouspolitiikka, joka pitää huolta siitä, että poliitikot eivät mene sieltä, mistä aita on matalin, mikä olisi helpointa, poliittisen elämän kannalta helpointa, vaan kantavat huolta tämän maan tulevaisuudesta, jotta meillä on hyvinvointiyhteiskunta vielä tämänkin vaalikauden jälkeen.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Filatov on luvannut vastata tähän valtiovarainministeri Kataisen tasa-arvotupo-osuuteen, jossa oli lukuisia vääriä väitteitä. Totean kuitenkin ilolla sen, että valtiovarainvaliokunnan mietinnölle ja valiokunnassa oleville edustajille pitää antaa tunnustus siitä, että he ovat myös pystyneet tunnustamaan tosiasioita eli he ovat useassa kohdin todenneet oikeaksi SDP:n kritiikin kehystä kohtaan: Työllisyysmäärärahojen leikkaus — nyt täällä jopa keskusta irtisanoutuu tukityöllistämisen leikkauksista, joita valtiovarainministeri Katainen puolustaa. Kehitysyhteistyömäärärahojen riittämättömyys, liikennemäärärahojen alibudjetointi — niistä oikeastaan valtiovarainvaliokunta on täysin samaa mieltä SDP:n kanssa.

Tämän jälkeen tulee sitten kysymys, mitä hallitus tekee tälle kasvupolitiikalle. Olen huolissani siitä, että verotukseen on nyt laskeutunut tämmöinen hämärä vaihe, usva. Hallituksen päätöksenteon takana on useita veropäätöksiä, joista kukaan ei tiedä, mitä todellisuudessa ollaan tekemässä. Ansiotuloverojen puolella, eestaas-soutamista, ollaanko tekemässä ensi vuonna jotain vai eikö olla. Kolme erilaista lausuntoa muun muassa ministeri Kataiselta tältä ajalta löytyy. Eläkeläisverotuksesta olemme puhuneet pitkään. Vieläkään emme tiedä, oletteko valmiit korjaamaan eläkeläisten verotusta ensi vuoden alusta. Autoverotuksen puolella (Puhemies: Minuutti!) ollaan tilanteessa, että siellä näkyy myös, että tämä epävarmuus, missä nyt ollaan, on uhkaamassa aiheuttaa lomautuksia, suoranaista työttömyyttä. Eli hallitukselta tarvittaisiin nyt nopeasti verolinjaan liittyviä konkreettisia päätöksiä, jotta ihmiset tietävät, missä kuljetaan ensi vuonna.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Kataiselle on tietenkin todettava, että hallituksen esityksessä sairaus- ja äitiyspäivärahojen korotus on se paras asia.

Mutta sitten jos katsotaan tätä väitettä esimerkiksi, että vasemmistoliitto ei esitä verolinjaa, niin mehän olemme esittäneet hyvin johdonmukaisesti aikaisemmilla eduskuntakausilla ja myöskin nyt tulemme esittämään verolinjan, joka poikkeaa kyllä, ikävä kyllä, hallituksen verolinjasta, mutta se poikkeaa nimenomaan pienituloisten ja köyhien ihmisten eduksi, ja rikkaitten, joilla on varaa, pitää maksaa veroja, mutta teidän linjanne on se, että rikkaat vapautetaan verosta ja suurituloiset.

Sitten näihin sosiaalietuuksiin. Kaikista köyhimmät lapsiperheet eivät hyödy teidän näistä sosiaalietuusmuutoksistanne mitään. Se toimeentulotuki leikkautuu vastaavalla määrällä pois kuin mitä esimerkiksi lapsilisään tulee korotusta. Ne eivät hyödy siitä.

Lisäksi vielä: te vaaditte, että pitää olla konkreettisia esityksiä, mutta ei tule hallitukselta (Puhemies: Minuutti!) esitystä, missä on tasa-arvotuporaha, ei näy missään.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On ikävää, että valtiovarainministeri Katainen ei ole tietoinen siitä, että sosialidemokraatit ovat määrittäneet omat summansa, joilla me haluamme parantaa ihmisten hyvinvointia. Se 2,4 miljardia on ollut tiedossa jo hyvin kauan. Minä peräänkuuluttaisin ministeri Kataiselta hallituksen rehellistä linjaa. Hallituksen sanat ja teot ovat ristiriidassa. Hallituksen ohjelma ja kehys ovat ristiriidassa. Tasa-arvotupoon ei löydy rahoja, ja ikävä oli huomata, että ministeri Katainen ei edes halua opposition tukea tämän tasa-arvotupon edistämiseksi. Se on mielestäni hyvin ylimielistä. Sen lisäksi kunnallisiin palveluihin ei ole riittävästi rahaa. Jo vanhusten palveluiden olemassa olevan tason säilyttäminen vaatii lisäresursointia. Edustaja ja valtiovarainministeri Katainen, vanhuspalveluita ei voida ostaa ruokakaupasta, vanhuspalveluita ei voida hakea rahalla R-kioskilta. Tässä on suuri ero, ja on hyvin ikävää, jos teidän arvonne eivät näitä eroja tunnista.

Bjarne   Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen kyllä kokoomuksen vaalislogaania "Kokoomuksella on korvat". Ei taida ministeri Kataisella olla korvia, kun ei ole tietoinen siitä, mitä kristillisdemokraatit ovat esittäneet hallitusneuvotteluissa, eilen lisätalousarviokeskustelussa ja tänä päivänä kehyskeskustelussa. Me olemme sanoneet, että useita satoja miljoonia pitää lisätä hyvinvointivaltion vahvistamiseen. Se käy ilmi meidän vastalauseestamme, se kävi ilmi minun puheenvuorostani jne. Ja te sanotte, että oppositio ei ole esittänyt mitään vaihtoehtoa, kuinka paljon pitäisi menoja lisätä. Me olemme myöskin esittäneet, että rahoitettaisiin nostamalla tiettyjä veroja ja ihan niitä veroja, mistä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on ollut harvinaisen yksimielinen.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen oli kiinnostunut naisten palkkauksesta ennen vaaleja, mutta hän ei tunne tasa-arvokehityksen historiaa, kun hän väittää, että tämä hallitus on tehnyt jotenkin ainutlaatuisen ja historiallisen kirjauksen. Esimerkiksi edellisen hallituksen aikana, kun rakennettiin tulopoliittinen ratkaisu, kuntapuolen naisvaltaisten alojen palkat nousivat 3,9 prosenttia enemmän kuin tuo perustupokorotus sen vuoksi, että sinne oli rakennettu Kunpas-ohjelma, joka suuntasi rahaa näille naisvaltaisille aloille. Mutta te ette ole vaalien jälkeen ja hallituksen muodostamisen jälkeen suostuneet sanomaan, missä ovat ne tämän hallituksen rahat tähän tasa-arvotupon toteuttamiseen. Nyt kun työmarkkinajärjestöt neuvottelevat palkkaratkaisusta, niin ne ovat täysin tyhjän päällä, koska tästä kehyksestä noita rahoja ei löydy eikä sieltä näytä löytyvän myöskään sellaisia liikkuvia eriä, joista ne voitaisiin rakentaa. Kun teiltä on monta kertaa kyselytunnilla ja eri tilanteissa kysytty, missä nuo rahat ovat tai missä suuruusluokassa ne liikkuvat, niin voisitteko te vihdoinkin vastata tähän kysymykseen.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri puhui vastuullisesta tulevaisuudesta, vastuun ottamisesta, ja hänellä oli erittäin vaikuttava esimerkki tästä lääkärikysymyksestä. Mutta kun lukee valtion tuottavuusohjelmaa ja sitä, millä tavoin hallitus suunnittelee vielä ensi keväänä seuraavissa kehyksissä mahdollisesti 4 800 henkilötyövuoden vähentämistä, henkilöstön vähentämistä, niin tuntuu aika oudolta se vastuun ottaminen. Vai onko tässä tarkoituksena se, että yhä enemmän halutaan ulkoistaa valtion toimia, esimerkiksi ottaa poliisilta enemmän pois, ostaa turvapalveluja yksityisiltä, mikä suunta jo kieltämättä tällä hetkellä osittain on ollut? Mutta miten voidaan vähentää henkilöstöä, kun nytkin on jo pulaa nimenomaan tekijöistä eikä nykyisiäkään avoimia virkoja täytetä? Jotenkin tuntuu ristiriitaiselta se, että enemmän vähennetään, kun toisaalta pitäisi lisätä, kun tiedetään tällä hetkellä, mikä on konkreettinen tilanne.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä useissa puheenvuoroissa on todettu se perusasia, että me elämme erittäin hyvää suhdannevaihdetta, ja sehän merkitsee sitä, että meidän työllisyytemme kehittyy vahvasti ja se luo edellytykset sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lujittamiselle. Tässä mielessä ajattelen sitä, että on tärkeää, että myös vasemmisto-oppositio huomioi tämän, että nyt kehyksessä on luotu edellytykset, siis tämän hyvän, myönteisen kehityksen seurauksena, sille, että perheiden, lasten, opiskelijoiden ja eläkeläisten asemaa selvästi vahvistetaan. Minusta tämä on sitä sosiaalista oikeudenmukaisuutta, mistä meidän pitää yhteisvastuullisesti kantaa huolta tässä eduskunnassa.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun luin sosialidemokraattien vastalausetta, olin iloinen, kun se alkoi tyyliin, että pitää harjoittaa uskottavaa finanssipolitiikkaa, joka vahvistaa luottamusta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Hyvä linjaus. Mutta sitten kun luin tätä pitkää vastalausetta eteenpäin, totesin, että ehkä siellä jossain 3. ja 4. sivun välissä taisivat velat muuttua saataviksi, koska ei nyt ihan taida se 2,4 miljardia, ed. Viitanen, riittää siihen kaikkeen, mitä te esitätte, ei edes näissä teidän tusinaesityksissänne tai tusinalukumääräisissä esityksissänne. Tietysti toivoisin, että vähän täsmennettäisiin sitä, mitä tämä tusinaesitys nyt tarkoittaa sitten käytännössä ja myös niissä rahoissa, että tiedetään vähän, missä liikutaan kehyksien kokonaisuudessa. Tulisiko näillä esityksillä edelleen julkiseen talouteen jäämään ylijäämää tulevaisuutta varten, niin kuin hallituksen kehyksissä tulee tapahtumaan?

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen luetteli lukuisan määrän palveluita, joissa on puutteita. Näin on. Mutta ihmettelen, mistä tämä valaistuminen nyt johtui, eiväthän nuo puutteet ole syntyneet kahdessa kuukaudessa, vaan kyllä ne ovat tulleet ajan myötä. Kaksitoista vuotta demareilla on ollut toinen sosiaali- ja terveysministerin salkku ja opetusministerin salkku, ja te ette ole tehneet niille asioille mitään, mistä ed. Viitanen nimenomaan puhui. Missä on teidän vastuunne nyt? Te voisitte rohkeammin kantaa myös vastuuta takautuvasti, tehdyistä vuosista. Esimerkiksi köyhät eläkeläiset: toimeentulotuen perusosan siirtyminen Kelalle selkeästi vaikuttaisi köyhimpien eläkeläisten asemaan, mutta sitä te edelleen vastustatte. Voi vaan ihmetellä tätä teidän vastuuntuntoanne. Odottaisi suurimmalta oppositiopuolueelta myös sitä vastuun kantamista menneisyydestä ja tämän hetken vastuuta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, teillä on hyvä vauhti, mutta näyttää siltä, että te poljette ketjut päältä pian pois. Tämä kehys viittaa nimittäin menojen kasvun jopa liialliseenkin hidastumiseen, ja tämän valtion ylijäämätavoitteen, joka tässä on asetettu, hallitus itse epäoikeudenmukaisilla sukupolvenvaihdos- ynnä muilla veroratkaisuillaan tulee vaarantamaan. On todennäköistä, että alustavasti arvioitua suurempikin verotulojen menetys tästä seuraa. Esimerkiksi ruuan arvonlisäveron 500 miljoonan euron panos olisi voitu suunnata vaikuttavammin täsmätoimin niihin arjen ja ihmisten kipupisteisiin, mitä tässä yhteiskunnassa omaishoidossa, terveydenhuollossa juuri vähävaraisilla ihmisillä on. Olisinkin halukas tietämään, kun te olette hoitoalan henkilöstöstä huolissanne, miten te varmistatte ja tuette nyt julkisen terveydenhuollon rahoitusta ja tasa-arvotupoa, kun samaan aikaan te olette sairausvakuutusjärjestelmällä — sen hana on auki — (Puhemies: Minuutti!) täysin purkamassa julkisen terveydenhuollon perustaa, ette täydentämässä sitä.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tästä hallituksen budjettiraamista on kyllä nyt oikeudenmukaisuus tai välittäminen todella kaukana. Ministeri Katainen tuntuu olevan mestari pallottelemaan euroa taskusta toiseen, ja esimerkkinä käy vaikka tämä palveluseteli: otetaan rahat pois kunnallisesta kodinhoidosta ja annetaan se yksityiseen palvelutuotantoon. Ongelma on vaan se, että se kuntalainen, joka sitä palvelua tarvitsee, ei hyödy siitä yhtään sen enempää, kun tekeviä käsiä ei tule lisää, vaan pelkästään yksityistetään tämä palvelu.

Onpa hyvä, että sentään yksi keskustankin ministeri on paikalla, kun vähän alkoi näyttää siltä, että nämä budjettiraamit ovat ihan kokoomuksen kädenjälkeä.

Ministeri Risikko totesi Kalevassa 13.6., että vain lastensuojelullisilla ynnä muilla vastaavilla syillä voidaan kokopäivähoidon maksuttomuus säilyttää, mutta muuten missään nimessä ei vedetä takaisin tätä maksuttomuuden poistamista. (Puhemies: Minuutti!) Kyllä seurauksena on se, että vähävaraiset lapset menettävät tämän maksuttoman päivähoidon.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ojansuulle totean, että kyllä niitä asioita on tehty aika paljonkin. Viime kaudella esimerkiksi hoito- ja hoivapalveluihin pistettiin 400 miljoonaa lisää rahaa, nyt ollaan pistämässä 250 miljoonaa, (Ed. Ojansuu: Varallisuusvero poistettiin!) tehtiin hoitotakuu. Uusimmat tilastot osoittavat, että tällä vuosituhannella on hoito- ja hoiva-alan työpaikkoja syntynyt 30 000. Me sosialidemokraatit olisimme halunneet — tässä on se clou — tämän kehityksen jatkuvan, mutta tämä kehys ei mahdollista tämän kehityksen jatkumista. Jos kokoomus ei osaa laskea tai katsoa meidän vaihtoehtojamme, jos tietämys siellä teidän puoluetoimistollanne on tällä tasolla, niin minä kohta kuulkaa esitän sen sosialisoimista.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisan valtiovarainministerin äskeisessä vastineessa näihin ryhmäpuheenvuoroihin oli kehyksiin liittyen mielestäni yksi selvä sanoma: tuloja tarvitaan lisää. Siis niitä pitää kerätä. Olen aikaisemminkin kiinnittänyt huomiota siihen, arvoisa ministeri, että Keski-Euroopassa Benelux-maista lähtien ollaan siirtymässä rahavirtojen hallinnan saavuttamiseksi käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään. Eikö nyt vihdoinkin teidän johdollanne valtiovarainministeriö voisi tehdä selvityksen tästä asiasta? Miten voi olla, että näillä sisämarkkinoilla Suomeen se ei käy ja kaikkiin muihin maihin se sisämarkkinoilla käy?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa kiinnitettiin huomiota siihen, miten huonosti mietinnössä on huomioitu valiokuntien yksimieliset korjausesitykset. Kysynkin teiltä valtiovarainministeri: Onko hallitus valmis korjaamaan linjaa esimerkiksi niissä kahdessa kohdassa, joihin sosiaali- ja terveysvaliokunta korjausta vaativat? Ensinnäkin kuntien valtionosuuksien vähentäminen asiakasmaksutulojen tarkistusta vastaavalla määrällä ei valiokunnan mielestä ole hallitusohjelmassa todetun palveluiden rahoituspohjan tarkistuksen perusteen mukainen, ja toisaalta valiokunta pitää myös hallitusohjelmassa todettua 30 miljoonan euron veronkorotusta alkoholiveroon riittämättömänä ja vaatii sen toteuttamista jo ensi vuoden alusta. Jos asiakasmaksuja korotetaan sillä perusteella, että palvelutaso nousee, niin mitä järkeä on leikata tämä maksukertymä pois valtionosuuksista?

Hannes  Manninen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis ihmetteli puheenvuorossaan, kun osa valiokunnista kritisoi, että rahoja on riittämättömästi. Ehkä kannattaa muistaa yksi totuus: koskaan ei ole rahaa riittävästi kaikkiin tarpeisiin eikä yhteenkään tarpeeseen. Tarpeet ovat rajattomia.

Sitten mitä tulee näihin sosiaalisiin etuuksiin, niin otan yhden esimerkin. Avustuspainotteinen opintotuki luotiin Ahon hallituksen aikana, sitten sitä on korotettu, ja voin sanoa, että aina kun keskusta on ollut hallituksessa, opintotuella on mennyt hyvin. Kun keskusta on ollut poissa, sitä on joko leikattu tai hoidettu muutoin huonosti.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Heti tuoreeltaan pitää todeta, että tämä ed. Mannisen teoreema on kyllä aivan metsässä.

Mutta varsinaisesti, herra puhemies, pyysin puheenvuoroni kommentoidakseni ed. Viitasen puheenvuoroa. Hän esitteli täällä demareitten vaihtoehtoa, jos oikein ymmärsin. Se oli otsikoitu "Tusinatavaraa demareiden tuutista", ja tuttua siinä oli se, että vaadittiin nopeammin tällä kaudella korjattavaksi sellaisia epäkohtia, joita demarit eivät hallituksessa ollessaan ole itse pystyneet korjaamaan, edes aloittamaan niiden korjaamista, esimerkkinä tämä eläkkeensaajien ja palkansaajien veroero, joka nimenomaan tämän hallituksen toimesta, ed. Viitanen, korjataan. Kun kokoomus tuli hallitukseen, tämä ongelma korjataan. (Ed. Heinäluoma: Koska?)

Vielä lopuksi, herra puhemies, totean, että tasa-arvotuposta on turha levittää sellaista väärää tietoa, ettei valtiovalta olisi valmis taloudellisesti tukemaan tällaista ratkaisua, jos sellainen on syntyäkseen. Tämä on täysin selvästi hallitusohjelmassa (Puhemies: Minuutti!) todettu, eikä kenenkään pidä olla huolissaan siitä, etteikö tarvittaessa niitä rahoja löytyisi.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! On ihan mielenkiintoista kuunnella, että molempien suurempien työväenpuolueitten edustajat, ed. Viitanen ja ministeri Katainen, puhuvat myönteiseen sävyyn sosialisoimisesta. Se kyllä meille kelpaa.

Mutta tästä valtion tuottavuusohjelmasta. Valtion tuottavuusohjelman tavoite asetettiin nimenomaan niin, että leikataan 17 500 työpaikkaa. Se laskettiin 9 650:een, ja nyt te olette taas nostamassa sitä liki 5 000:lla. Se on se lähtökohta, henkilöstöleikkaukset, ei suinkaan tuottavuus.

Ja sitten toinen asia, työministeriön hallinnonalalta. Te vastustatte tempputyöllistämistä. Te olette laskemassa nyt vuoteen 2010 mennessä työllisyysperusteisia investointeja neljäsosaan nykyisestä tasosta. Ne ovat nimenomaan elinkeinopoliittisia tukia, joilla on luotu pysyviä työpaikkoja. Miksi te, nimenomaan kokoomus, käytte tämän määrärahan kimppuun?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden haaste on todella, miten turvataan sosiaali- ja terveyspalvelut ja niissä erityisesti riittävä työntekijöitten pysyminen ja palvelujen hyvänä pysyminen sitä kautta, että siellä on työntekijöitä. Nyt varojen puuttuminen tästä tasa-arvotuposta tai siitä, millä tavalla hoitajia palkataan työhön, aiheuttaa epävarmuutta.

Minä kyllä uudelleen ja uudelleen kysyn sitä, arvoisa ministeri valtiovaroissa, miten me voimme nyt näille hoitajille taata, että he eivät vain jää odottamaan. Jos nyt sitten syksyllä ei tulekaan lisäystä, niin mitä hallitus sitten tekee, kun kuitenkin siellä odotetaan sitä 500:aa, sitä korotusta? Mitkä ovat ne strategiat, millä tavalla hallitus sitten toimii, kun koetaan kuitenkin, että sosiaali- ja terveysala ei ole tuottava ala? Nyt näyttää siltä, että palkkoja korotetaan niillä aloilla, jotka katsotaan tuottaviksi aloiksi. Tietysti oma näkemykseni on nimenomaan, että sosiaali- ja terveysalalla jos missä tehdään tuottavuutta (Puhemies: Minuutti!) näille tuottaville aloille.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En voinut tästä katsella ed. Ojansuuta, kun hänellä oli niin paha olo. Kuuntelin sitä puhetta tuolla työhuoneessani. (Naurua) — Kyllä. — Ja se kävi ilmi ja laitoin muistiin siellä, mistä tämä paha olo johtuu.

Ed. Ojansuu totesi, että ei ole päätetty hallituksessa nollamaksuluokan poistamisesta. Sunnuntaina kuuntelin radiosta Pääministerin haastattelutuntia. Pääministeri sanoi, että se poistuu.

Sitten te totesitte puheenvuorossanne, että on vaara, että tämä tuottavuusohjelma tuhoaa yliopistolaitoksen resurssit. Te yhdytte tässäkin näkökulmassa opposition väitteisiin ja meidän poliittiseen arvioon.

Samaten te käsittelitte tätä kaappausta Veikkauksen määrärahoista, mikä on siis todella hävytöntä. Eduskunta on sen rahan budjettiin kamppaillut, ja te olette sen viemässä.

Kysyisin nyt ihan kysymyksen vihreiltä: Siedättekö te nyt kaikki nämä päätökset ja aiotteko pysyä hallituksessa tällaisena viikunanlehtenä suojaamassa porvarihallituksen tekoja?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Te, herra valtiovarainministeri, muistutatte Jorma Eton suomalaista, joka kysyy, kun ei vastata, eikä vastaa, kun kysytään. Teidän tehtävänänne on, todennäköisen hoitajalakon lakkokenraalina, vastata siihen kysymykseen, mistä rahat hoitajien palkkojen korottamiseen. Se on tarpeellinen ratkaisu, se maksaa paljon, mutta kehyksissä ei ole rahaa.

Meidän vastaus on olemassa: Kuntien valtionapuja pitää lisätä, ja jotta valtio tähän kykenee, suurituloisten verohelpotuksia ei tule panna toimeen. Onko teidän reseptinne sama?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me kaikki täällä olemme kuulleet ja olemme yhtä mieltä siitä, että menoja on helppo lisätä. Tulopuolen kehityksestä emme ole olleet niinkään huolissamme. Me kaikki tiedämme sen, että yrittäjyys ja yrittäjät ovat avainasemassa silloin, kun puhutaan tulopuolesta, ja se tapahtuu hyvin pitkälti ammattitaitoisen työvoiman kautta. Minusta tämä kehys luo erinomaiset lähtökohdat myös yrittäjyyspolitiikalle.

Kun puhutaan siitä, että on ylikuumentunut tilanne, niin kyllä odotan sitä, että valtiovarainministeriössä ruvetaan pikkuhiljaa aikatauluttamaan näitä veropoliittisia ratkaisuja. (Ed. Heinäluoma: Oikein!) Eletään nyt siinä tilanteessa, että perintö- ja lahjaveron osalta odottavan aika on joskus pitkä, ja jos halutaan tehdä ratkaisuja, niin ne tulee nyt tehdä kohtuullisen nopeasti. Saattaa muuten käydä niin, että meidän ei täällä tarvitse hyvin vahvasti ylikuumenemisesta puhua. Uskon kuitenkin vakaasti siihen, (Puhemies: Minuutti!) että valtiovarainministeriössä asia valmistellaan ja se on hyvässä valmistelussa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hyvin pettynyt oppositioon. Nyt pitäisi käydä kehyskeskustelua talouspolitiikan linjoista vuoteen 2011 asti ja nyt pitäisi puhua siitä, millä tavalla varaudumme tulevaisuuteen, katsoa eteenpäin. Pitäisi puhua huoltosuhteesta ja siitä, millä tavalla hyvinvointivaltio säilyy täällä, miten luodaan työpaikkoja ja miten valtion toimintoja tehostetaan, ja pitäisi keskustella, miten parannetaan koulutusta ja sivistystä. (Ed. Kallis: Ei keskustelu riitä, pitää päättää!) Te ette puhu tulevaisuudesta. Te puhutte siitä, että pitäisi saada kauheasti rahaa erilaisiin kohteisiin niitä millään tavalla priorisoimatta. Politiikassa pitää kyetä tekemään arvovalintoja.

Puheenjohtaja Heinäluoma täällä käytti puheenvuoron, jossa sanoi, että verotuksen linjat eivät ole selvillä. Tilanne on se, että neljä vuotta sitten tiedettiin myöskin vain kehyspäätöksen mukaisesti, että 1,12 miljardia käytetään verotukseen. Ei veroratkaisuja ollut kesäkuussa 2003 tehty. Ja tällä tavalla tekee tämäkin hallitus. Tosin neljä vuotta sitten olitte tehneet kyllä päätöksen ylimääräisestä tuloveronkevennyksestä kokoomusoppien mukaisesti, jotta kysyntä kasvaisi ja työllisyyttä voitaisiin tällä tavalla parantaa. (Puhemies: Minuutti!)

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä todeta: Ottakaa oppia omasta selvityksestänne, ajatelkaa positiivisesti! (Naurua)

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Haluaisin vastata ed. Gustafssonille, että mehän käsittelemme nyt valtiovarainvaliokunnan mietintöä, eli nyt eduskunta on tehnyt linjaukset ja ne suuntaviivat, joilla tätä hallituksen esitystä tullaan tulevina vuosina noudattamaan, ja hallituspuolueiden kansanedustajat yksimielisesti päätyivät kirjaukseen "kokopäivähoidon mahdollinen vähimmäismaksu". Siinä on se "mahdollinen".

Samoin siitä tuottavuusohjelmasta valiokunta toteaa, että "se arvioi lisävähennyksiä ja niiden ajoitusta seuraavan kehyskäsittelyn yhteydessä". Eli eduskunta haluaa hyvin kriittisesti katsoa, mitä tämä uusi tuottavuusohjelma tekee, kun nähdään, miten se ensimmäinen vaihe menee. Eli eduskunta on vahvasti ottanut ohjat käsiinsä, ja siihen kaikkeen olemme tyytyväisiä.

Heli  Paasio  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainministeri Katainen täällä sanoi, tämä on hallituksen arvovalintojen esitys. Sitä se todella on. Tosin sosialidemokraattien arvovalinnat olisivat täysin toisenlaisia.

Kokoomuksen matemaattinen logiikka tuntuu menevän niin, että ed. Sasi aikanaan vastusti tuottavuusohjelman noin 10 000 ihmisen vähennystä. Mutta kun siihen tuodaan 50 prosenttia lisää, puhutaan noin 15 000:sta, niin kokoomuksen laskuopin mukaan miinus + miinus tuottaakin positiivisen tuloksen hallitusohjelmaan. 15 000 vähemmän onkin hieno asia.

Kun täällä on puhuttu siitä, mikä on päämäärää ja mikä on välinettä, niin meille sosialidemokraateille palveluiden tuottamistapa on väline. Palveluseteli on väline. Päämäärä on se, että apua tarvitsevat saavat tarkoituksenmukaista palvelua. (Hälinää)

Minna  Sirnö  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi, täällä päässä salia ei ole yhtään epäselvyyttä siitä, että kokoomuksen arvovalinta on antaa niille, joilla jo on, ja ottaa niiltä, jotka eniten tarvitsevat.

Ministeri Kataiselle tiedoksi, jos ei hän sattumalta sitä tiennyt, että julkisten palveluiden olemassaolon perusta ei ole säästäminen eikä piilotuet yksityisyrittämiselle. Pakkoulkoistaminen ei takaa yksityisten palveluyrittäjien rynnäkköä jonnekin Artjärvelle tai Juukaan tai Iniöön, Lemuun tai Toholammille tai Ylistaroon. (Ed. Zyskowicz: Olkaa iloisia, kun kunta ne tuottaa!) Tämän maan mehiläiset eivät yksinkertaisesti mene sellaisille paikkakunnille, missä ei ole asiakkaita ruuhkaksi asti.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Minä toivon, että se kerta kaikkiaan tulee selväksi, että vasemmistoliitto vastustaa palveluseteliä. Minä toivon, että kaikki suomalaiset tästä eteenpäin tietävät sen, että vasemmistoliitto vastustaa palveluseteliä, joka tarkoittaa sitä, että suomalainen ihminen, joka tarvitsee vaikkapa kotiinsa apua, voi valita, jos kunta löytää useita palveluntarjoajia, omasta palvelustaan, käyttääkö kunnallista palvelua tai käyttääkö jonkun yrityksen tarjoamaa palvelua, siis se kuntalainen saa päättää. Vasemmistoliitto vastustaa tätä. Mutta minusta tämä on ihan ... (Ed. Zyskowicz: Eilen he kannattivat!) — Eilen kannattivat. Ahaa, no tänään on tullut selväksi, että he vastustavat. Minä elän sen tiedon varassa.

Ed. Heinäluoma puhui näistä veroratkaisuista, ja se on juuri niin kuin ed. Sasi totesi. Neljä vuotta sitten todettiin myös niin, että kehyksessä on tietty veronkevennysvara, mutta ei sitä kesäkuussa vielä ollut kohdennettu. Muistelen, että silloin käytitte puheenvuoron, ettei sitä voikaan tehdä, koska ei tiedetä työmarkkinaratkaisuista mitään. (Ed. Heinäluoma: Muistelette väärin!)

Tilanne on se, kun arvioitte sitä, että minulla olisi ollut useita verolinjauksia, että ei ole ollut kuin yksi mutta sitä ei pysty vielä tietämään tasan tarkkaan, minkä suuruinen se on, koska palkankorotusten suuruus vaikuttaa tuloveronkevennysten suuruuteen tai siihen, voiko niitä antaa ylipäänsä. Jos palkankorotukset ovat nykyisellä tasolla, kovin suuriin tuloveronkevennyksiin ei ole mahdollisuutta vaalikauden alkupuolella, koska siinä olisi liian suuria riskejä tuhota hyvää suhdannetilannetta. Mutta sitä emme vielä kukaan pysty sanomaan tässä vaiheessa, eli näitä veroratkaisuja ei voi tässä vaiheessa vielä tehdä mutta syksyllä pystyy tekemään.

Sitten on olemassa koko joukko muita veroja, joista ei voi julkisuudessa spekuloida ennen kuin ne aiotaan toteuttaa, koska niillä on merkittäviä vaikutuksia, jokainen tämän tietää. (Ed. Gustafsson: Kyllä eläkeläisten verot voi päättää!) — Eläkkeensaajien verotuksen kohdalla tämä hallitus tulee tekemään tämän muutoksen, toisin kuin edellinen hallitus. Sitä ei tehdä salaa. Me kerromme sen sitten, kun olemme valmiita sen kertomaan. Ei kannata huolehtia. Minä vakuutan, että tämä hallitus tulee poistamaan tämän eläkkeensaajien veroeron, toisin kuin edellinen hallitus, joka ei sitä poistanut. Tämä hallitus tulee sen poistamaan. (Ed. Ollila: Miksi ed. Gustafsson vaikeni tästä viime kaudella?) Minä toivon, että älkää levittäkö epäluuloa, koska takaan, että se tullaan tekemään. (Ed. Ollila: Totta kai he levittävät!) Me kerromme sen kyllä aikanaan, milloin se tullaan tekemään. Ei tehdä salaa, saatte puolustaa sitä hallituksen esitystä ihan sydänjuurianne myöten eri puolilla Suomea, saatte puolustaa sitä. Sen minä lupaan. (Ed. Gustafsson: Ihmiset kysyvät sitä meiltä Tammelan torilla!) — Voitte sanoa, että se tullaan kyllä kertomaan ja se tullaan poistamaan, että luottakaa siihen. Tahti on tässä suhteessa muuttunut, kun hallitus vaihtui.

Ed. Kuoppa totesi aivan oikein, että toimeentulotuesta leikataan, jos lapsiperheiden etuuksia kasvatetaan. Näin se on, ja tunnustan sen, että se voi jonkun lapsiperheen kohdalla olla jopa huono asia, eli tavallaan hyvää tarkoittavat etuuksien korotukset eivät menekään siihen osoitteeseen tavallaan. Tämmöinen logiikka sosiaalietuuksissa todella on, mutta meidän keskeinen tavoitteemme on se, että meillä olisi mahdollisimman vähän toimeentulotuella eläviä, koska me tarvitsemme jokaisen työikäisen aikuisen ihmisen töihin.

Minä toivon, että onnistumme tässä työllisyyspolitiikassa myös niin, että niitä toimeentulotuen varassa eläviä ihmisiä ei yksinkertaisesti ole muita kuin tietenkin mitä inhimillisessä elämässä nyt joskus näin sattuu olemaan, ja heistäkin pidetään huolta. Semmoisen mielikuvan ruokkiminen, että olisi olemassa poliittinen tahto jättää jotkut ihmiset huolenpidon ulkopuolelle — sitä ei yksinkertaisesti tapahdu. Se on humaaniin vastuuseen kuuluva piirre, jokaisen suomalaisen vastuulla on kantaa niistä ihmisistä huolta, jotka eivät itsestään pysty kantamaan joko omasta syystään tai ilman omaa syytään.

Täällä puhuttiin käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Ainoastaan Saksa ja Itävalta ovat siitä Euroopassa kiinnostuneita, eivät muut. (Ed. Pulliainen: Benelux-mailla on jo!) — Ei ole laajamittaisesti. Tästä Ecofinissä juuri keskusteltiin.

Huomasin, ettei tässä sosialidemokraattien eikä vasemmistoliiton vastalauseessa ole myöskään hintalappua, mikä on tasa-arvotupon hintalappu. Sen minä ihan mielelläni kuulisin. Se, minkä takia sitä ei ole hallituksen puolelta sanottu, johtuu siitä, että monet keskusjärjestöjohtajat palkansaajien puolella ja työnantajapuolella ovat sanoneet, että älkää kertoko sitä vielä, koska se sotkee neuvottelutilannetta. (Ed. Gustafsson: Mikä on se haarukka edes?) Minä haluan toimia heidän toiveensa mukaan, he sanovat sen usein. Mutta kun teillä ei ole pidäkkeitä, kertokaa, ed. Heinäluoma, paljonko te olette valmiita pistämään tasa-arvotupoon.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatketaan vielä tätä keskustelua tasa-arvoisista palkoista, koska se on todella tärkeä asia.

Tässähän riittää se, ministeri Katainen, että te olette sananne mittainen ja pidätte sen, mitä sanoitte ennen vaaleja. Ennen vaaleja te sanoitte, että valtion pitää maksaa yleisen palkkalinjan yli menevä osuus kuntien matalapalkkaisten naisen palkkaratkaisusta, valtion pitää maksaa yleisen palkkalinjan yli menevä osuus. (Ed. Kimmo Kiljunen: Kokoomuksen linja!) Oletteko te vielä tällä kannalla, jonka te sanoitte ennen vaaleja saadaksenne ääniä, vai onko se nyt unohtunut näihin selityksiin ja toisten selän taakse menoon, niin kuin hyvin näyttää olevan?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hoitajat ovat ottaneet todesta ei vain teidän vaan lähes koko poliittisen kentän lupauksen siitä, että palkkoja tuntuvasti nostetaan. Teillä oli siinä erityisen suuri rooli, ja jos hoitajat lakkoon joutuvat, niin kyllä teitä melkoisena lakkokenraalina voi siinä tilanteessa pitää. Nyt on lunastettava ne lupaukset, jotka hoitoväelle on annettu, ja se edellyttää valtionapujen lisäämistä, mutta kehyksessä ei ole siihen killinkiäkään kuntarahan lisäämisen puolella. Mistä ne rahat tulevat? Kunnilla ei ole rahaa siihen hoitajapalkkojen korotuksen tuomaan rasitteeseen. Tarvitaan se ratkaisu, mutta nyt on puheenvuoro teillä, herra valtiovarainministeri. Te kysytte mutta te ette vastaa.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä on todella tärkeä asia, koska nyt terveyden- ja sairaanhoitopiirien hallituksissa, kuntien hallituksissa ja valtuustoissa odotetaan sitä, millä tavoin valtio tulee tähän mukaan, koska kuntien menot tulevat joka tapauksessa nousemaan, mutta palkkamenojen osalta tulevat nousemaan vielä enemmän, ja kun ensimmäiset ratkaisut on tehty, niin kysymys on siitä, kuinka paljon sairaanhoitajien ja muun terveyshenkilöstön palkkamenot tulevat vaikuttamaan näihin menoihin. Tässä mielessä kyllä nyt odottaisi hallitukselta toimia, jotta näitä budjetteja voitaisiin tehdä ja jotta näissä neuvotteluissa päästäisiin eteenpäin eikä syntyisi tätä lakkoa, joka kansalaisten ja potilaitten kannalta olisi kaikista huonoin ratkaisu, että siinä pitäisi nyt tehdä viimein jotain.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Kataiselle haluan todeta vielä, kun hän puhui näistä toimeentulotukiasiakkaiksi pudonneista lapsiperheistä: Niitä oli vuonna 2005 tilaston mukaan avo- ja avioparien kohdalla 23 200 elikkä varsin suuri määrä, ja kuinka paljon siellä on lapsia? Meillä on yli 110 000 lasta, jotka asuvat köyhissä lapsiperheissä. Siis nämä perheet te olette jättäneet kokonaan. Niitten pitää elää niin kauan ja tulla sillä pienellä toimeentulotuella toimeen, jotta he voivat mahdollisesti saada työpaikan joskus tai jonkun muun toimeentulon. Siis lapsilisien korotukset eivät auta heitä tällä hetkellä yhtään, kun ei tehdä lapsilisistä etuoikeutettua tuloa toimeentulotukeen nähden.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Tässä olen ihmetellyt kyllä sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoroa, miten se saattoi olla niin yrityskielteinen, että yritykset sosiaali- ja terveydenhuollon alalla ovat ikään kuin se pahuus ja se konna. Kuitenkin te itse olitte hyväksymässä esimerkiksi yksityisen hoidon tukeen korotuksen viime kaudella, mikä oli minusta hyvä asia, että saatiin monipuolistettua lasten päivähoitoa. Ensimmäistä kertaa yksityisen hoidon tuen historiassa saatiin korotus. Sitten te olitte hyväksymässä sosiaalipalveluihin palvelusetelin, jota esitin peruspalveluministerinä, ja minusta se oli hyvä asia, ja se saatiin eteenpäin. Ette silloin olleet valmiita hyväksymään sitä terveyspalveluihin. Nyt olitte valmiita hyväksymään, joten hyvä, että siinä on takki kääntynyt, ja tämä oli hyvä asia. Nyt te kuitenkin vastustatte täällä henkeen ja vereen näitä yksityisiä palveluja, joita viime kaudella olitte valmiita tukemaan.

Täällä on jäänyt sitten ihan huomiotta se, että kun täällä puhutaan köyhistä, niin nythän todella köyhää ryhmää paljon autetaan, kun kaikkein pienimmät päivärahat, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahat, nousevat noin 150 euroa kuukaudessa, 150 euroa kuukaudessa nousevat, jotta tulevat työttömän peruspäivärahan tasolle. Tämä on erittäin suuri sosiaalipoliittinen uudistus, tulonsiirto, jota ei saatu aikaan silloin, kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa. (Vasemmalta: No, kuka sitä silloin vastusti?) Nyt saadaan, mikä on todella hyvä asia, ja tässä autetaan todella köyhää ryhmää.

Opetusministeri  Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Täällä on aivan oikein nostettu esille valtion tuottavuusohjelma, ja erityisesti haluan sosialidemokraateille todeta, että olette itse sitä olleet tekemässä. Jos te katsotte nyt hallitusohjelmaa, niin nykyisen hallituksen ohjelmassa lukee, että tuota tuottavuusohjelmaa tarkistetaan sillä tavalla, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua eikä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta, eli me olemme vastanneet siihen, mihin te ette vastanneet silloin, kun teillä oli opetusministerin paikka.

Täällä on erinomaisesti tullut esille se, että teiltä puuttuu vaihtoehto hallituksen vastuulliselle ja välittävälle talouspolitiikalle. Ihmettelin hetken, mistä se johtuu, mutta katsoin teidän vastalausettanne. Siellä totesitte puheenvuorossa, että sivistykseen ja osaamiseen ei panosteta, päinvastoin kuin juuri hallitus tekee. Kun katsoin teidän vastalausettanne, te olette tulleet hallituksen linjoille. Ne asiat, joihin te ette puuttuneet kahdeksana vuotena, kun teillä oli opetusministeri, on nostettu nyt hallituksen agendalle, merkittävät panostukset perusopetukseen, ammatillisen koulutuksen peruspaikkoja, perusopetusta lisätään. Te olette kannattaneet niitä vastalauseessanne, olette nostaneet ne kärkeen. Otan sen kiitoksena hallituksen linjoille. Tietysti se on retoriikkaa, että haluatte sinne hieman enemmän rahaa kuin hallitus on osoittanut, eli tämä todistaa sitä, että annatte kiitosta hallituksen sivistyspolitiikalle. Kiitän lämpimästi!

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus sanoo parantavansa eläkeläisten taloudellista asemaa, mutta missä se näkyy? (Ed. Zyskowicz: Eläkkeensaajien kukkarossa!) Hallitus ei ole tehnyt päätöstä lupauksista huolimatta ja ministeri Kataisen äskeisistä kommenteista huolimatta eläkeläisten verotuksen korjaamiseksi. (Ed. Skinnari: Saapa nähdä, kun verotus tulee!)

Hallitus sanoo nostavansa myös eläkeläisten kansaneläkettä 20 euroa. Mitä se tarkoittaa todellisuudessa, hyötyvätkö eläkkeensaajat siitä? Nyt kun hallitus ei aio korjata eläkkeensaajien asumistukijärjestelmää, tarkoittaa tämä sitä, että jos hallitus ei laske eläkkeensaajien asumistuen omavastuuosuutta, luvattu 20 euron kansaneläkkeen korotus leikkaantuu asumistuen yhteydessä, eli 20 euron korotuksella ei auteta kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia eläkkeensaajia.

Kysynkin nyt ministeri Kataiselta: Mitä hallitus aikoo todellisuudessa tehdä eläkkeensaajien taloudellisen aseman parantamiseksi?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan ministeri Kataiselle: Viime kaudella monta kertaa todella vaadimme sitä, että terveydenhoidon ja sairaalatyöntekijöitten palkkaa nostetaan, ja nimenomaan sairaanhoitajat ovat se keskeisin ryhmä.

Edelleenkin, kun kysyitte laajemmin näitä asioita, niin ilmastonmuutoksesta ei todellakaan ole kehyksissä kylliksi. Sinne ei ole ladattu niitä tarvittavia euroja, mitä me tarvitsemme tulevina vuosina ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaikissa ministeriöissä, ei vain ympäristöministeriössä. Ympäristöministeriön kehys on laskeva, arvoisa valtiovarainministeri. Tämä on todellakin kyseenalaista. Se laskee kuin lehmän häntä, ja tämä ei ole oikein.

Lopuksi, Kotkan kaupunki ei ole esimerkiksi lainkaan ensi vuodelle budjetoinut palkkojen korotuksiin yhtään euroa, ja siellä talousjohto on kokoomuksella ja valtuustoryhmään kuuluu ministeri Häkämies.

Bjarne   Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Manninen antoi ymmärtää, että meikäläinen heittää rahaa sinne sun tänne ja että rahan tarve on rajaton. En suinkaan niin puhunut, vaan minä tiedän hyvin, että tämmöiset puheet eduskunnassa eivät paljon vaikuta, mutta jos valiokunta yksimielisesti, jos valiokunta yksimielisesti, toteaa jonkun asian hälyttäväksi, toteaa, että on välttämätöntä ryhtyä niihin ja niihin toimenpiteisiin, niin minä ihmettelen, minkä takia valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, joka on ollut mukana pyytämässä lausuntoa joltakin elimeltä ja saa tällaisen vastauksen, ei noteeraa, ja aivan sama koskee valtiovarainministeriä. Te olette kuulleet ja olette saaneet tänä päivänä kuulla, mitä eri valiokunnissa on lausuttu ja miten on käytetty tämmöisiä vahvoja sanoja kuin hälyttävä, järjettömänä jne. Niihin pitäisi puuttua.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, puhuitte äsken syvällä rintaäänellä palveluseteleiden puolesta. Te ajattelette, että oppositiossa demarit vastustavat palveluseteliä ymmärtämättömyyttään tai yrittäjävastaisuuttaan. Eihän se tietenkään näin ole, ja jo sanoessanne te tiedätte, että tämä ei pidä paikkaansa. Kaupunkiseudulla palvelusetelit toimivat vielä, mutta sitten kun me lähdemme sinne kotiseudulle, ministeri Katainen, esimerkiksi Savoon, niin siellä on paljon sellaisia kuntia, joissa palvelutuotantoa ei yksityiseltä puolelta ole, jolloinka jos nojaudutaan pelkästään palveluseteleiden varaan, niin kuntalaiset ovat aika vaikeassa tilanteessa. (Ed. Sinnemäen välihuuto.) — Ed. Sinnemäki, saisinko sanoa loppuun. — Samalla, kun kuristetaan julkista sektoria, niin vähennetään myös siellä palvelutuotantoa, elikkä sen alueen ihmiset ovat todella hädässä, jos tämä palvelusetelikäytäntö ikään kuin lähtee ryöpsähtäen käyntiin. Tästä on kyse, ministeri Katainen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Ihan tuohon palvelusetelikeskusteluun. Eihän se tietenkään kaikkea ratkaise, mutta yksi keino muiden joukossa lisätä luovuutta ja tuottavuutta hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Tietenkään ei ole palveluntarjoajia, kun tähän saakka ei ole ollut kysyntää, mutta kun tarjotaan palveluseteli, niin alkaa sitä kysyntääkin tulla.

Sosialidemokraatit sanoivat, että heidän vastalauseensa hinta on 2,4 miljardia euroa. Onko siinä verot mukana? Jos verot olisivat samat kuin hallituksen nyt esittämät, niin valtiontalouden alijäämä olisi noin 1,5 miljardia vaalikauden lopussa. Mutta kun en tiedä, ehkä me palaamme tähän vielä, jos 2,4:ään ei sisältynyt veroja.

Tasa-arvotuposta: Me emme tiedä vielä, mikä on palkankorotustaso, me emme tiedä, mikä on kuntapöydän neuvottelun tulos, emmekä tiedä myöskään hoitajien palkkaneuvottelujen tulosta, (Ed. Tennilä: Hoitajien palkoistahan nyt puhutaan!) koska ne alkavat vasta syksyllä. Sen takia ei tähän asiaan voi vielä ottaa kantaa. Mutta emme ole kuulleet vieläkään, paljonko sosialidemokraatit ovat tähän asiaan itse varanneet. Mielellään varmaan seuraavassa puheenvuorossa saamme siihen vastauksen. Olemme toisin kuin sosialidemokraatit koskaan hallituksessa ensimmäistä kertaa halukkaita valtionosuuksien korotuksilla tulemaan vastaan tässä kuvailtua palkkaratkaisua. (Puhemies koputtaa)

Ihan vaan tähän loppuun toteaisin, että tässä kehyksessä on 250 miljoonan euron uudelleenkohdennukset. On päivänselvää, että 250 miljoonaa, kun se otetaan jostakin, niin moni on tyytymätön, mutta me saamme sillä myös paljon.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Asiahan on, ministeri Katainen, hyvin yksinkertainen. Te ette vieläkään vastannut siihen kysymykseeni, voiko teidän sanaanne luottaa. Te sanoitte ennen vaaleja, että valtion pitää maksaa yleisen palkkalinjan yli menevä osuus hoitajille kuntien ylimääräisenä valtionapuna. Oletteko te tänään valmiit pitämään tästä kiinni, että valtio maksaa yleislinjan yli menevän osuuden kunnille? Jos kunnat tietävät tämän, heidän on aika helppo käydä näitä neuvotteluja verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Oletteko te tämän vanhan lausuntonne takana?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos hoito- ja hoiva-alan yrityksiä ei voi syntyä pieniin kuntiin, kuten ed. Sirnö täällä todisti ja luetteli listan kuntia, niin miten on mahdollista, että esimerkiksi omassa maakunnassani Keski-Suomessa pieneen Kinnulan kuntaan on muutamassa vuodessa syntynyt kymmenkunta hoiva-alan yritystä? (Ed. Zyskowicz: Se johtuu Pekkarisesta!) Ne ovat tulleet tarpeeseen, ne ovat tulleet täydentämään julkisia palveluita, ja niille tuntuu kyllä riittävän asiakkaita.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Vistbackalle täytyy todeta — hän ei ole kylläkään enää paikalla, joten kohdistan tämän ed. Soinille — että tuottavuusohjelmassa on erittäin ensiarvoinen ja tärkeä ratkaisu: me tarvitsemme paperinpyörittäjien sijaan hoivatekijöitä, ja tuottavuusohjelma on yksi mahdollisuus ratkaista tämä.

Sitten täällä kysyttiin, onko meillä korvia. Meillä on korvat, ja korvat löytyvät myöskin köyhimmille. (Ed. Saarinen: Saavat korvilleen!) Tämä harhakuva, minkä tässä on oppositio luonut, on todellista harhaa, kun lähdetään katsomaan, mitä konkreettisia tekoja on tulossa. Otetaan esimerkki: lapsilisän yksihuoltajakorotus nousee jopa 27 prosenttia. Eikö se ole niiden köyhien eteenpäinvientiä? Otetaan esimerkiksi opiskelijat, jotka ovat taloudellisesti yksi heikoimmassa asemassa oleva ryhmä: 15 prosenttia lisää opintorahaa. Nämä ovat merkittäviä askeleita meillä yhteiskunnassa niille henkilöille, joilla on taloudellisesti heikompi asema.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Katainen ja ed. Sasikin, joka ehti lähteä pois, (Ed. Zyskowicz: Se on vikkelä mies!) huusivat arvovalintojen perään. Nyt kun katsotaan näitä kokoomuksen arvovalintoja, täällä unohdetaan kokoomuksen puolelta mainita, että ensinnäkin näitä tukityöllistämisrahoja on vähennetty. Se kohdistuu juuri kaikista pienituloisimpiin. Samoin päivähoidon nollamaksuluokka poistuu. Se on arvovalinta kokoomuksella. Samoin eläkeläisten verotus, jonka Katainen lupasi myös tässä, että se tulee, mutta eipä pystynyt sanomaan aikaa, siis koska ja miten. Eli nämäkö ovat niitä oikeiston arvovalintoja? Ihmetyttää, kuinka kokoomus hämäsi vaaleissa, että se olisi pienituloisimpien puolella. Todellisuushan on aivan toista, ja se on todella hämmästyttävää.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen menokasvu verrattuna edelliseen tämä kehyspäätös ja tekninen kehys mukaan lukien on 2,1 miljardia euroa. Sosialidemokraatit toivat omassa vaaliohjelmassaan hyvin selvästi esiin sen, että heidän käsityksensä valtion menojen kasvusta sisältää noin 2,4 miljardin euron menolisäykset, joilla politiikkaa toteutetaan. Eli ymmärtäisin niin, että sosialidemokraattien vastalauseen hinta voi käytännössä olla noin 300 miljoonaa euroa, jos ajatellaan, että mitään ei myöskään hallituksen esittämistä asioista ole sosialidemokraattien vastalauseessa esitetty poistettavaksi. Olisi mielestäni hyvälaatuista oppositiopolitiikkaa, että jos ei nyt tässä yhteydessä niin ainakin jatkossa kerrottaisiin se, miten toisella tavalla tai millä tavalla sosialidemokraatit tämän 300 miljoonaa euroa jakavat, että tämä tulisi selkeämmin näkyviin kuin nyt näistä ponsista näkyy. Suuret oppositiopuolueet eduskunnassa eivät viime vuosina ole tehneet tasapainoisia vaihtoehtobudjetteja tai vastalauseita, joissa lukuja näkyisi, (Puhemies koputtaa) ja tämä mielestäni on ollut valitettavaa, ja toivon, että sosialidemokraatit oppositiopuolueena tähän jatkossa pystyisivät.

Matti  Saarinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kehysten mukaan ollaan veikkausvoittovarojen edunsaajilta, muun muassa nuorisotyöltä ja liikunnalta, leikkaamassa 20 miljoonaa euroa siirtämällä rahaa muihin tarkoituksiin. Siinä kierrätetään rahaa Senaatti-kiinteistöjen kautta taskusta toiseen. Tämä on eduskunnan simputusta, ja tähän valiokunta on myös kiinnittänyt mietinnössään huomiota.

Ministeri Katainen, te olette viime vuoden joulukuussa ollut mukana lausumaehdotuksessa, jolla kiirehditään liikennehankkeita. Mitä on tapahtunut tähän päivään mennessä, kun kehysten mukaan jo päätettyjäkin liikennehankkeita ollaan myöhentämässä? Olette myös ollut säätämässä jakosuhdelakia. Mitä teidän ajattelussanne on tapahtunut? Voisitteko vähän selvittää, miksi olette kääntänyt näin tärkeissä asioissa takkinne ja muuttanut mielipidettänne?

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus oivalsi tämän tasa-arvotupon vaaleissa ja sai vaalivoiton. Me emme ole kateellisia, koska mekin voitamme. Me tuemme teitä, että saadaan lähihoitajille, perushoitajille, sairaanhoitajille lisää palkkaa. On se kumma, jos tässä maassa ei voi jonoa ohittaa, että pistetään järjestykseen. Vasemmistoliittokin ulvoi kuin susi puoluekokouksessaan, mutta sanoi, ettei voida kohdentaa pelkästään yhdelle ammattialalle. Siellä on ongelma; poliittista johtajuutta on se, että uskalletaan kohdentaa. Voin, arvoisat kollegat, sanoa, että minulla on julkisesta terveydenhuollosta viime aikoina kokemusta. Olen erittäin tyytyväinen. Julkinen terveydenhuolto on kansan turva. Siihen pitää uskaltaa satsata.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rakennemuutoksen hallinnassa ja vaikeimpien työllisyysalueitten apuna ovat olleet nämä työllisyysperusteiset investointirahat. Näitten avulla on pystytty tavallaan hankkeitten akuuttiin tarpeeseen täydentämään rahoitusta ja sen kautta on saatu sitten uusia pysyviä työpaikkoja. Mitä nyt sitten jatkossa, koska hyvin voimakkaasti hallitus on vähentämässä näitä rahoja? Täällä valtiovarain mietinnössä hyvin ympäripyöreästi vain todetaan, että muita keinoja käytetään jatkossa. Kysynkin: Onko tarkoitus valtion työvirastoille kohdentaa enemmän rahaa, ja toisaalta, jos näin menetellään, näitä muita konsteja käytetään, niin menettävätkö sitten nämä työllisyyskriteerit merkityksensä, koska tässä tapauksessa, kun näitä työllisyysperusteisia investointirahoja (Puhemies: Minuutti!) on käytetty, niin ne ovat olleet hyvin merkittäviä?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies!

Nyt tuli mökkiin valkeus.

Mummoni kelkalla pottuja veteli

takataskussaan palveluseteli.

Siitäkös mummoni vihastui, suuttui,

kun palveluntuottaja kyliltä puuttui.

Talvella lämmitti tasokorotuksen hulppea määrä

josta riemulla päätteli hallitus jäärä:

Mummolla aivan on hyvä olla

ilman ruokaa ja lääkkeitä maailman vainiolla.

Siinä kun vielä kymppitonnin jätevesijärjestelmää pukkaa

voi, elämä on yhtä juhlaa.

Eipäs kehykset harmita vähävaraista mummorukkaa.

Esa  Lahtela  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työllisyyspolitiikassa tämä hallitus menee puskaan, jotta rytisee. Tässä edelleen on todettu tämä yksi asia, työllisyysperusteiset investointituet. Ihmettelin, mihin tämä perustuu tämä ajattelu, koska jos 30 miljoonan investoinneilla on saatu yli 100 miljoonan investointihankkeet liikkeelle ja kahdessa vuodessa semmoiset 2 700 työpaikkaa, jotka ovat pysyviä työpaikkoja, 19 000 työpaikan hinta, niin kyllä minä ihmettelen, mikä on parempi konsti, jos katsoo tehokkuutta.

Sitten toinen, nämä aktiivitoimet. Kehyksessähän esitettiin sillä tavalla, että nyt on 99 000 tämä koko määrä vuosittain ja se putoaa 84 000:een, siis 15 000 henkeä vuosittain jää vähemmälle aktiivitoimista. Se tarkoittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä, jotka eivät ole sijoittuneet mihinkään työmarkkinoille. Siinä mielessä tämä hallituksen linja on ihan pösilö.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen sosialidemokraattien ryhmäpuheessa julisti sosiaalista ja tasa-arvoista arvopohjaanne ja leimasi Vanhasen kakkoshallitusta eriarvoistavaksi hallitukseksi, ja oikeastaan perusteena se, että se aikoo huojentaa sukupolvenvaihdoksia ja leskien ja lasten asemaa. Tämä on aika mielenkiintoista sillä tavalla, että viime kaudella, kun olitte poistamassa varallisuusveroa ja huojentamassa sukupolvenvaihdoksia 60 prosentilla, niin se ei ollut mitenkään ristiriidassa teidän arvomaailmanne kanssa silloin, eli arvomaailmassa on tapahtunut jonkin näköinen suunnan muutos.

Mielestäni se linja, minkä hallitus on valinnut verotuksen suhteen, on selvä. Budjetissa huomioidaan suhdannetilanne ja inflaatiokehitys ja sen jälkeen tehdään ratkaisut.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole ohi, kun on kuunnellut sosialistipuolueiden virrenveisuuta täällä tänä aamuna. Erittäin hyvä, että SDP on huomannut, että se apu löytyy sieltä vasemmalta. Se on meille täällä hallituksessa erittäin hyvä asia. Me toivomme, että te omassa keskuudessanne löydätte nyt sen viisasten kiven, jolla te saatte äänestäjänne liikkeelle. 2,4 miljardia euroa ei riittänyt. Minä kyllä häpeäisin teinä!

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisalle valtiovarainministerille vastauspuheenvuorona äskeisen johdosta, että valtiovarainministeriön omassa raportissa selvitettiin tässä parisen vuotta sitten, että Hollannissa otettiin rakennusurakoihin käännetty arvonlisäverojärjestelmä. Kun se onnistui hyvin, niin se otettiin Belgiassa käyttöön. Nyt tiedämme siis Saksan ja Itävallan tulevan mukaan. Nyt Ranskassa käydään lehtitietojen mukaan mielenkiintoista keskustelua, mikä on se perusteiltaan myytävissä oleva järjestelmä, kun arvonlisäveroasiat ovat siellä niin kovin kiihkeitä. Voi vain arvata, että tämä on se suhtkoht neutraali tapa ja oikeudenmukaiselta tuntuva tapa, joka on myytävissä ja johtaa siihen, että pystytään hallitsemaan rahavirtoja.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun on seurannut tätä keskustelua, niin on vähän yllättynyt siitä, millä tavalla hallitus lähestyy eduskuntaa. Ministeri Katainen täällä kertoo, mitä mieltä vasemmistoliitto on palveluseteleistä, ministeri Hyssälä täällä kertoo, mitä mieltä sosialidemokraatit ovat yrittäjätoiminnasta palvelusektoreilla. Meidän pitäisi täällä keskustella siitä, mitä mieltä te olette hallituksessa näistä asioista, joista tässä on kysytty. Epäilemättä me peräänkuulutamme tätä tasa-arvotupoa.

Ed. Zyskowicz, neljä vuotta te puhuitte täällä jatkuvasti äänestäjien kuluttajansuojasta. Se oli joka toisessa kyselytunnissa teidän kysymyksenne, äänestäjien kuluttajansuoja, ja te kävitte lävitse vaaliohjelmia, mitä silloiset hallituspuolueet olivat tehneet. Nyt on aika kysyä teiltä, ja ed. Heinäluoma on täällä jo moneen kertaan kysynyt, millä tavalla hallitus on nyt valmistautumassa, minkä tarjouksen hallitus tulee tekemään koskien näitä yleisten palkkasopimusten ylitsekäyvää osuutta, joka koskee hoitajien palkkoja. Millä tavalla te olette valmistautuneet tähän asiaan? (Puhemies: Minuutti!) Miten te tuotte tämän asian esille?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Katainen väitti, että vasemmistoliitto vastustaa kansalaisten oikeutta itse valita palvelunsa, enkä kyllä voi ymmärtää, mistä te tällaisen jutun olette keksinyt. Päinvastoin olimme huolissamme siitä, että kunnille ei tule yhtään lisää rahaa, vaan nämä samat eurot siirretään pois kunnan omasta palvelutuotannosta palveluseteleiden ostamiseen, ja sehän ei lisää niitä palveluita yhtään.

Mutta sen sijaan tämän päivähoidon nollamaksuluokan poistamisen myötä olette sanoneet perusteluksi sen, että tällä tavalla lapset siirretään kokopäivähoidosta osapäivähoitoon niiden perheiden osalta, joissa teidän mielestänne lapset voivat paremmin siellä osapäivähoidossa. Miksi ette anna perheiden itsensä valita? 1 000 euron kuukausituloilla sinnittelevälle yksinhuoltajalle maksuttomuuden poistaminen tarkoittaa myös sitä valinnanvapauden poistamista. (Puhemies: Minuutti!) Onko valinnanvapaus vain rikkaiden etuoikeus?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi tulppa tulee olemaan lähivuosien kehityksen kannalta tämä työvoiman saatavuus, se kun tulee koko ajan esille tuolta yrittäjäpuolelta. Eräs tuttu rakennusalan yrittäjä ei saanut työvoimatoimistosta apua. Hän laittoi viiteen maakuntalehteen ilmoituksen, kun haki rakennusmiehiä. Yksi puhelinsoitto tuli, ja hänkään ei tosissaan hakenut sitä työtä. Hän joutuu nyt turvautumaan Varsovan työvoimatoimiston apuun. Samaan aikaan yhteiskunnan ulkopuolella on 100 000 nuorta, joista 50 000 on työttömänä ja 40 000 ei ole missään kirjoissa eikä kansissa. Näin sanovat Tilastokeskuksen tilastot.

Eli kysyisin, täällä nyt ei opetusministeri ole paikalla, mutta valtiovarainministeriltä: Tuolla kehyksissähän on nyt oppisopimuskoulutukseen lisää rahaa, se on hyvä asia. Mutta mitenkä seuraamme tarkemmin näitten koulupudokkaiden ja ammatillisen opetuksen keskeyttäneiden tilannetta, miten me saisimme nämä nuoret työvoiman pariin ja työvoimaksi? Onko tämä liian korkealentoista tämä koulutus? (Puhemies: Minuutti!) Eikö rakennusmieheksi voisi tulla vähemmälläkin koulutuksella?

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehysehdotus on saanut täältä varsin myönteistä palautetta laajalti eduskunnasta, ja hyvä ehdotus tämä onkin. Itse asiassa opposition näkemykset lähinnä liittyvät usein siihen, että halutaan kiirehtiä joitakin tässä kehyksessä ehdotettuja hyviä toimenpiteitä, ja se on hyvä merkki, että laajasti koetaan nämä hyviksi.

Täällä puhuttiin aikaisemmin rakenteiden uudistamisen tärkeydestä ja tulevaisuuden rakentamisen tärkeydestä, ja se on mielestäni tämän kehyksen tärkein päämäärä ja suurin kauaskantoisin vaikutus nimenomaan, että tässä osaamiseen ja koulutukseen lisätään voimavaroja merkittävästi, jopa niin hyvin, että esimerkiksi sivistysvaliokunta oli omassa kannanotossaan täysin yksimielinen ja tuki tätä esitettyä kehystä. Samoin tärkeää on se, että nimenomaan suomalaisille nyt annetaan mahdollisuus tehdä työtä, se, että jokainen voi jatkossa elättää itsensä omalla työllä, oman perheensä omalla työllään. Ammattiin kouluttamista tuetaan, oppisopimuskoulutukseen annetaan lisää voimavaroja, samoin pienyrittäjyyttä edistetään. (Puhemies: Minuutti!) Nyt on käynnistetty ennen kaikkea mittava sosiaaliturvan uudistus.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen, että päivähoitoon tulee vähimmäismaksuluokka, tuntuvat hyväksyvän ja kuittaavan täällä kaikki muut hallituksen toimijat paitsi vihreät, jotka kyyristelevät mahdollinen-sanan takana tässä vaiheessa. Kysynkin tässä, miten aiotte turvata sellaisen pienituloisen perheen lasten päivähoidon, opiskelevan tai muuten vaan pienituloisen, jolla ei ole mitään muuta lastensuojelullista tarvetta kuin se, että vanhempi yrittää käydä töissä tai opiskella?

Toinen kysymys: Ministerit Katainen ja Sarkomaa kiirehtivät viime kaudella eläkeverotuksen korjaamista, ja nyt kiire tuntuu sitten poistuneen, kun olette päättämässä asiasta. Ja ihan viimeisenä toivon, että todellakin vastaatte ed. Heinäluoman esittämään kysymykseen. Loitte vaalien alla tietyn mielikuvan, ja nyt on syytä kuulla vastaus. Siihen on vain yksi vastaus. Oletteko sananne mittainen vai ette?

Päivi  Räsänen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua huolestuttaa se, että ministeri Katainen väistelee tätä ydinkysymystä tasa-arvotupon rahoituksesta. En nyt vaadi edes täsmällistä summaa, mutta pitäisin kyllä kohtuullisena, että kertoisitte periaatteen. Onko hallitus tukemassa hoiva-alojen palkankorotuksia ainoastaan nimellisellä porkkanarahalla, vai lupaako hallitus rahoittaa täysimääräisesti tarvittavat palkankorotukset, tuon ylimenevän osuuden, kuntien valtionosuuksien kautta? Tämä on oleellinen kysymys, josta myös ennen vaaleja puhuttiin vaalipaneeleissa, ja pitäisin kohtuullisena, että tässä tilaisuudessa vastaisitte tähän kysymykseen.

Markus  Mustajärvi  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Paasio muistutti aivan oikein ed. Sasia ja muita kokoomuslaisia siitä, että vielä viime kaudella kokoomuslaiset vastustivat valtionhallinnon henkilöstön 10 000 henkilön leikkauksia. Sen sijaan, että ministeri Katainen opettaa vasemmistoliittolaisia heidän omissa kannoissaan, niin voisi opettaa kokoomuslaisille edustajille jonkinlaista logiikkaa, vai onko niin, että kokoomus vastustaa valtionhallinnon työpaikkaleikkauksia siihen 10 000 työpaikkaan asti, mutta sen ylimeneviä henkilöstöleikkauksia se kannattaa? Eihän mihinkään muuhun johtopäätökseen voi tulla. Mutta edelleenkin on vielä vastaamatta se, mihin selvitykseen, raporttiin tai tutkimukseen se arvio, että valtionhallinnossa on näin paljon löysää, mihin se perustuu. Ja edelleenkään ette ole vastanneet siihen kysymykseen, miksi kokoomus leikkaa työhallinnolta kaikkein eniten niitä elinkeinopoliittisia tukia, pudottaa ne neljäsosaan nykyisestä tasosta.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun aikana mielestäni on käynyt hyvin ilmi se, että oppositio on syyttänyt, tuonut esiin sen kaiken pahan, mitä hallitus on tähän asti opposition mielestä tehnyt. Kun edellinen Vanhasen hallitus aloitti, tapahtui niin, että tehtiin veroratkaisut aivan oikein siinä alussa, veronkevennykset, jolloin saatiin kotimainen kysyntä hyvin liikkeelle, ja kaikki tietävät, mikä sen seurauksena oli: tulokset olivat hyviä. Ja sitä samaa linjaa tulee jatkaa ehdottomasti.

Kun toinen Vanhasen hallitus aloitti, niin aivan oikein tehtiin vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten etuuksiin korotuksia, kuten kansaneläkkeisiin, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksiin, opintorahaan jne. Näistähän oli puhetta jo viime kaudella. Jostain syystä niitä ei saatu onnistumaan, mutta nyt ne tulevat. Aivan samoin kuin perintöverouudistus tulee, samoin eläkeläisten verotuksen oikaisu. (Välihuuto) — No, se tulee, niin kuin hallitusohjelmassa on luvattu. Se, että kentällä levitetään karmeita mörköjä, ihmisiä pelotellaan, että nyt varmaan maailma häviää tähän ja (Puhemies: Minuutti!) koko talous luhistuu. Näinhän ei ole, vaan veropolitiikkaa tehdään ajassa, ed. Heinäluoma. Kysymys ei ole mistään usvasta, kysymys on siitä, että tehdään politiikkaa ajassa, niin kuin tuleekin tehdä.

Hanna-Leena Hemming  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa sanotaan yliopistoista: "Valtion tuottavuusohjelmaa tarkistetaan siten, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta." Edelleen todetaan poliisipiirien määrää vähennettävän jnp. ja sanotaan, että näin siirretään voimavaroja hallinnosta palveluihin. Eli pidetään huoli juuri siitä tärkeästä asiasta, mitä kansa tarvitsee. Sen sijaan on fakta, josta joka päivä kirjoitetaan suurin kirjaimin kaikissa lehdissä, että työvoimapula iskee aivan vuoden kahden päästä. Meidän on tarpeellista huolehtia, että ihmiset eivät ole paperinpyörittäjiä vaan hoitavat jatkossa ihmisten tarvitsemia palveluita. Siitä on minun mielestäni kysymys tuottavuusohjelmassa.

Mitä taas tulee siihen, millä lailla tämä hoitohenkilökunnan palkannosto hoidetaan. Kun kemian ala on aloittanut palkannostovaatimukset 9 prosentilla ja saanut tahtonsa läpi, kun metallineuvottelut ovat kesken syksyyn asti, miten pystyy tässä tilanteessa kukaan järkevä valtiovarainministeri (Puhemies: Minuutti!) ottamaan kantaa niihin rahoihin, millä tämä ratkaistaan?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen kovasti demareiden hurskastelevaa veropuhetta. Hämmästelen myös heidän tässä kehyskritiikissään esittämää lausumaa, jossa hallitusta edellytetään korjaamaan veropoliittista linjaansa oikeudenmukaisempaan suuntaan niin, että verotus perustuu maksukykyyn. Kuitenkin, jos muistatte, niin edellinen hallitus nimenomaan demareiden johdolla ja siunauksella poisti varallisuusveron ja toteutti rikkaita suosivia tuloverotuksen kevennyksiä. Tämä hallitus laskee veroja 0,6 miljardia euroa vähemmän kuin Vanhasen ykköshallitus. Tämä hallitus myös nostaa kunnallisveron alarajan 1 400 eurosta 2 000 euroon, mikä parantaa pienituloisten toimeentuloa. Tähän eivät demarit edellisellä kaudella kyenneet, ja muun muassa siksi olettekin oppositiossa.

Pia Viitanen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun on pakko palata tähän koulutus- ja tuottavuusohjelmakeskusteluun. Nimittäin se ei, ed. Hemming ja ministeri Sarkomaa, jos olisi paikalla, auta, että kirjoitetaan paperiin, että tämä ei saa koskea opetus- ja tutkimushenkilöstöä, kun samaan aikaan tältä henkilöstöltä tulee huolestuneita viestejä siitä, että tällaisina nämä lukemat tulevat tosiasiassa vaikuttamaan. Minusta on jotenkin ikävää ihan oikeasti, kun täällä käytellään semmoisia paperinpyörittäjä-termejä. Se on vähän halveksiva termi, ja minä uskon, että kaikki nämä paperinpyörittäjät varmaan sitten kuuntelevat, miten täällä heidän työtään arvostetaan, jos näin voisi sanoa.

Mitä tulee näihin koulutussatsauksiin, täällä sanotaan, että satsataan merkittävästi enemmän. Esimerkiksi aikuiskoulutuspuolella 5 miljoonaa leikataan ammatillisesta lisäkoulutuksesta, 30 miljoonaa euroa häviää Noste-ohjelmasta, tilalle tulee vain 20 miljoonaa euroa. Summat menevät alaspäin. Peruskoulutuksessa, kun ministeri Kalliomäki pisti viime kaudella 80 miljoonaa euroa kouluhyvinvointiin, (Puhemies koputtaa) sanottiin, että se ei riitä mihinkään, ja nyt se riittää.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä kerran valtiovarainministerin kanssa tästä hoitaja-asiasta, mitä se maksaisi. Minun arvioni on se, että riittävä tasokorotus hoitajapalkkoihin maksaa valtiolle noin 300—400 miljoonaa euroa vuositasolla, ja se on iso raha. Mutta mistä se löytyy? Verohelpotuksiin olette varaamassa vaalikaudella noin 2 miljardia euroa. Pienennetään sitä pottia ja käytetään rahat valtionapujen lisäämiseen kunnille. Kuntarahalla se ei vaan hoidu, sen me varmasti ymmärrämme molemmat, ja nyt on sitten puheiden lunastamisen aika. Se on haastettu, sitä on iso poliittinen kenttä haastanut tätä kysymystä ennen vaaleja, ja nyt se on tullut laskuun se haaste ja se pitää myöskin asiallisesti hoitaa, sillä hoitajien palkkoja pitää nostaa, ettei Suomi ajaudu täydelliseen umpikujaan hoitajapulan vuoksi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Ensinnäkin täällä on ihmetelty, minkä takia on erilaisia asioita supistettu. Nyt tosiaankin 250 miljoonaa teimme sisäisiä uudelleenkohdennuksia, (Ed. Saarinen: Leikkauksia!) jotta saimme tämän nykyisen paketin aikaiseksi. Siellä on erityisesti hyötyjänä koulutus elikkä opetusta tarvitsevat ja haluavat ihmiset. Sen takia on pitänyt ottaa. Esimerkiksi nämä työllisyysperusteiset investointituet ovat erittäin kalliita, jos katsotaan per työllistyvä ihminen, ja sen takia muun muassa sieltä on otettu. Elikkä me olemme halunneet käyttää työllisyysmäärärahoja tehokkaammin hyväksi siten, että ihmiset aidosti työllistyvät, eikä vain niin, että käytetään rahaa mahdollisimman paljon. (Ed. Jaakonsaari: Mutta entäs aluepolitiikka?)

Mitä tulee sitten siihen, että täällä on verotuksesta puhuttu. Jokainen, joka on tutustunut noihin kehyksiin, tietää, ettei tässä vaiheessa ole tarkoituskaan tehdä veropäätöksiä. Niitä tehdään ihan normaalin tavan mukaan, ihan niin kuin edellinen hallitus tai sitä edellinen hallitus, aina vuosittaisissa budjeteissa. Eläkkeensaajien verotuksesta, toisin kuin edellinen hallitus, tullaan myös korjaamaan se ero, mikä heillä on palkansaajiin nähden. Samoiten siellä on lukuisia muita veroja, jotka tullaan ihan ratkaisemaan, että ei kannata nyt niistä huolehtia.

Ed. Alatalo kysyi näistä koulupudokkaista. Oikeastaan on neljä semmoista varsinaista teemaa, elikkä oppisopimus- ja työpajakoulutus, ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamäärien lisääntyminen, ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvien niin sanottujen säästöjen uudelleen kohdentaminen koulutukseen. Ne ovat niitä keinoja, joilla voidaan osittain (Ed. Jaakonsaari: Samat keinot!) tähän ongelmaan pureutua.

Sitten mitä tulee tähän tasa-arvotupoon: Niin kuin tiedämme, tupoa ei tule, elikkä ei ole mitään yleistä palkankorotuslinjaa ainakaan vielä tiedossa. Toiseksi palkkakysymykset ratkaistaan alakohtaisesti myös terveydenhuollon suhteen, ja kolmanneksi piikki ei tietenkään ole auki. Sen takia muun muassa vaaleissa itse kukin sanoi, että eivät esitetyt 800 miljoonan euron lisäykset tule kuuloon yhdessä ratkaisussa, ei piikki ole auki, elikkä se vara arvioidaan sitten siinä vaiheessa. Mutta ensimmäistä kertaa, toisin kuin koskaan sosialidemokraattien aikana, (Ed. Jaakonsaari: Voi, tämä on kuultu!) olemme valmiita tukemaan korotetuilla valtionosuuksilla tätä palkkaratkaisua.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tässä ilmeisesti tuli yksiselitteisesti ilmi, että ministeri Katainen ei aio pitää sanaansa, jonka hän ennen vaaleja antoi. Hän ei aio pitää siitä kiinni, että kunnille korvattaisiin yleisen palkkalinjan yli menevä osuus hoitajien palkankorotuksista. Te olette antanut väärän vaalilupauksen ja olette nyt julkisesti sitten tunnustanut, että te ette aio sitä pitää. Tältä osin kuluttajansuoja on kokoomuksen kohdalla kovin heikoissa kantimissa. Tietysti tätä loiventaa se, että sama koski tätä teidän kynnysehtoanne hallitukseen osallistumiselle, eli lapsilisien sitomista indeksiin. Ei sitäkään löydy täältä, mutta löytyy kyllä nämä korotukset muun muassa lasten hoitomaksuihin.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainministerin kannanotosta tulee selvästi ilmi se, että tämä hoitohenkilöstöratkaisu tullaan kaatamaan pitkälti kuntien piikkiin, elikkä kunnat tehdään sitten syyllisiksi, jos ei riittävästi rahaa ole.

Ministeri Kataiselle haluaisin huomauttaa tästä koulutuksesta, että hallitushan on esittänyt noin 2 000 uutta lisäpaikkaa ammatilliseen koulutukseen, mutta tarve on yli 6 000, ja siellä noin 4 000 paikkaa jää vaille. Pelkästään Pirkanmaalla tämän vuoden haussa 1 600 nuorta jäi jatkokoulutuspaikan ulkopuolelle, elikkä pula on huutava, mutta hallitus vastaa todella niukasti ja riittämättömästi tähän koulutuksen lisätarpeeseen.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Räsänen tuossa totesi, että kaikki työ on tärkeää, näin onkin — tietysti tempputyöstä voi olla hieman erikin mieltä. Minun mielestäni tässä uusi hallitus nyt tekee arvovalinta- taikka toimintatapamuutoksen. Työllistämismäärärahoja suunnataan uudelleen siten, että niissä nykyistä paremmin tuetaan työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille, aitoon työhön, parannetaan työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa. Tämä on minun mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Tämä merkitsee kotitalousvähennyksen parantamista, matalapalkkakokeilun laajentamista nuorille ja vammaisille, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista. Nämä ovat minun mielestäni merkittäviä uudistuksia ja kertovat arvo- ja toimintatapamuutoksesta nykyisessä Suomessa.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Viitanen ja Saarinen kantoivat huolta veikkausvoittovarojen jakosuhteesta ja varojen kohdistamisesta hallitusohjelman mukaisesti. On selvää, että me etenemme lain mukaisesti tämän jakosuhteen perustein taiteen, tieteen, urheilun ja nuorison hyväksi. Mutta hyvä on se, että voittovaroja kertyy koko ajan enemmän ja enemmän jaettavaksi. Samalla kun myöskin kirjastojen tukeminen loppuu 2009 näistä veikkausvoittovaroista, silloin jakovaraa jää enemmän.

Ed. Kuoppa, asuivat ne opiskelijat veneen alla kesäkuukausina edellistenkin hallituspohjien aikana, jolloin vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit jakoivat tätä oikeudenmukaisuutta, jota on peräänkuulutettu tänään. Itse siirsin kimpsuni ja kampsuni peräkärryssä pääministeri Lipposen aikana Kajaanista Haukiputaalle joka ikinen kesä yliopisto-opintojen aikana. Opiskelijoiden asemaa parannetaan asteittain tämän hallituskauden aikana.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Perinteisesti olen aina kiinnittänyt näissä keskusteluissa huomiota vain tulopuoleen ja perinteelleni uskollisena teen nytkin niin.

Kiinnitän huomiota siihen, että hallitusohjelmaan merkittiin harmaan talouden torjunta yhdeksi toiminnalliseksi painopistealueeksi. Hallituksen selontekoesityksessä ei ole sanaakaan harmaan talouden torjunnasta. Valiokunnan arvoisa edustaja ja puheenjohtaja Manninen ei ole sanaakaan sanonut hallituksen tämän viimeisen linjauksen mukaisesti harmaan talouden torjunnasta, elikkä tämä on niin kuin pistetty veran alle. Tämä on vahinko, koska niin kauan kuin ollaan tekemättä, sellaista vauhtia etenemättä kuin ministeri Rajamäki edellisen hallituksen aikana teki, niin aina mopo karkaa kauemmaksi ja kauemmaksi käsistä. Tästä on aivan oiva esimerkki Helsingin Sanomien harjoittama journalismi näissä asioissa tämän kuukauden aikana. 2.6. ja 11.6. oli Helsingin Sanomissa erittäin näyttävät uutiset, jotka ovat oikein hyvää materiaalia joka ikiselle kansanedustajalle ja myöskin hallitukselle ja erikoisesti valtiovarainministerille ja hänen johtamansa ministeriön virkamiehistölle, joka on täyttä tossua näissä asioissa. — Nyt tulikin ex-ministeri Rajamäki paikalle, kehuin teitä juuri taas tapani mukaan.

Ensinnäkin tämä kuittitehtaitten yleistyminen tässä maassa on äärimmäisen vaarallinen ilmiö. 2.6. uutisen mukaan paljastui yksi kuittitehdasjärjestelmä, jossa toimijoita on parisataa, jossa liikevaihto on ollut 20 miljoonaa euroa lyhyen ajan kuluessa, rikosvahinkomäärä 10 miljoonaa euroa, ja reippaasti sekin, ja pääasiassa valtion menettämiä verotuloja. Niillä kymmenillä miljoonilla, sadoilla miljoonilla ja itse asiassa 2 000 miljoonalla eurolla olisi, arvoisa ed. Manninen, käyttöä, kun valtiovarainvaliokunta käsittelee seuraavia budjettejakin ja etsii sinne niitä joululahjarahoja.

Siis toisin sanoen tähän asiaan pitää puuttua juuri sillä tavalla kuin ministerinä ed. Rajamäki puuttui. Siitä otteesta on nyt kysymys. Ja mitä enemmän tässä lepsuillaan, sen vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi tilanne tulee.

Siitä, kuinka vaarallinen tämä tilanne on jo eräissä EU-valtioissa, on tuorein esimerkki Espanja. 11.6. Hesarin mukaan siellä on siirrytty setelitalouteen. Juuri sitä koskeva lakihan oli täällä eduskunnassa juuri käsittelyssä. Siellä on 500 euron seteleitä 112 miljoonaa kappaletta, joka on koko euroalueen seteleistä yli neljäsosa, ja tämä normaali kauppaelämä toimii 500 euron seteleillä, joita kutsutaan binladeneiksi siellä ja vähän muuallakin Euroopassa. Uutisessa kerrotaan siitä, kuinka asuntokauppa, autokauppa, urakoinnit, kaikki tämänlaatuiset toiminnat ovat pääasiassa siirtyneet seteleillä maksettavaksi, ja tämä on johtanut siihen, että on jouduttu asettamaan tällaiselle talousrikollisuudelle, verorikollisuudelle, eräänlainen alaraja, jotta hallittavuus olisi saavutettavissa. Raja on 120 000 euroa.

Siis toisin sanoen juuri tälle tielle on nyt, niin kuin ennakoin pari vuotta sitten, Espanja siirtynyt. Sitä ennen Italia, Kreikka, nyt Saksa, Itävalta ja nyt siis myöskin Espanja on saavuttanut tämän kurjuuden asteen. Kannattaisi nokkaa ruveta valkaisemaan.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Arvoisat harvenneet edustajakollegat! Hallitusohjelmaan on kirjattu useita tärkeitä tavoitteita ja periaatteita tälle hallituskaudelle. Hallitus on ohjelmassaan ilmoittanut sitoutuvansa lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen sekä puuttumaan eriarvoistumiskehitykseen parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Samalla hallitus lupaa vähentää lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymiskehitystä. Koko hallitusohjelman avainsanoja ovat kannustaminen ja välittäminen, joilla korostetaan hallituksen pyrkimystä lisätä kansalaisten perusturvaa, arjen turvallisuutta ja inhimillistä hyvinvointia. Hallituskaudella toteutettavan sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena puolestaan on tukien saajan aseman parantaminen yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä järjestelmää.

Ajatus päivähoidon nollamaksuluokan poistamisesta on ristiriidassa näiden molempien hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden kanssa. Mikäli pienituloiset joutuisivat erilaisten hakemusten ja lausuntojen avulla anomaan oikeutta ilmaiseen päivähoitoon, lisättäisiin jälleen byrokratiaa ja kustannuksia ja kannustinloukkuja. Oikeus ilmaiseen päivähoitoon tarjoaa mahdollisuuden myös pienituloisten tai työpaikkaa hakevien vanhempien lapsille osallistua täysipäiväisesti päivähoitoon.

Hallituskaudella toteutettavan sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja tällä tavoin parantaa työn kannattavuutta. Nollamaksuluokan poistaminen toimisi myös tätä tavoitetta vastaan. Pätkätyötä tekevän vanhemman olisi jäätävä kokonaan kotiin. Myös opiskelijaäidit pakotettaisiin kotiin ja keskeyttämään opintonsa, ja samalla hallitus tekisi tyhjäksi opintotuen korottamisesta opiskelijaperheelle koituvan taloudellisen aseman parantamisen.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on yksi tärkeistä välineistä syrjäytymisen ehkäisyssä. Se merkitsee lapsen oikeutta oppia sosiaalisia taitoja ja toimintaa ammattitaitoisen henkilökunnan ohjauksessa. Varhaiskasvatus on tärkeä osa päivähoidon toimintaa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on nähty alun alkaen paitsi sosiaalipolitiikkana myös tasa-arvopolitiikkana, koska se on parantanut naisten mahdollisuuksia osallistua työelämään. Päivähoitomaksusta vapautettujen lasten vanhemmat ovat pienituloisia opiskelijoita, osa-aikaisia tai muuten pienipalkkaista työtä tekeviä pätkätyöläisiä, työttömiä tai yksinhuoltajia. Mikäli haluamme todella kannustaa työhön, tulee päivähoidon maksu-uudistusta valmisteltaessa turvata mahdollisuus maksuttomaan päivähoitoon myös jatkossa.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Demokraattisessa päätöksenteossa avoimuus on kaiken a ja o. Oli tärkeää, että esimerkiksi tästä päivähoidon maksukysymyksestä saimme julkista keskustelua ennen päätöksentekoa ja siten moninaisia näkökulmia päätöksenteon tueksi. Demokratian vahvistamisen kannalta on olennaista, että päätökset valmistellaan avoimesti ja siten, että kansalaiset ja erilaiset sidosryhmät voivat ottaa ajoissa osaa prosessiin. Toivoa sopii, että mahdollisesta tekijänoikeuksien siirtämisestä opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön viriää aivan yhtä avoin ja julkinen keskustelu kuin päivähoidon nollamaksuluokan mahdollisesta poistamisesta eikä tekijänoikeuksien siirtoa valmistella salassa suljettujen ovien takana.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman tärkeä kirjaus lapsiperheiden köyhyyden vähentämisestä olisi muistettava myös lapsilisien kohdalla. Lapsilisien korotus tulee tarpeeseen, mutta korotus ei saisi pienentää pienituloisten perheiden muita tukia. Jatkossa lapsilisästä on saatava etuoikeutettu tulo, joka ei vähennä muita etuuksia. Myös tämän toteuttaminen vastaisi hallituksen lupaukseen parantaa tukien saajan asemaa yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä sosiaaliturvajärjestelmää. (Ed. Sirnö: Ei ole varattu rahaa kehykseen!)

Arvoisa puhemies! Apurahaa saavien tutkijoiden ja taitelijoiden sosiaaliturvan parantaminen on kirjattu hallitusohjelman tavoitteeksi vuoden 2009 alusta alkaen. Kuitenkaan budjettikehykseen ei ole varattu rahaa apurahan saajien sosiaaliturvauudistuksen toteuttamiseen. Apurahan saajien sosiaaliturvan järjestämisen on arvioitu maksavan vuosittain korkeintaan nelisen miljoonaa euroa. Apurajan saajien sosiaaliturvan uudistus on toteutettava sosiaalivakuutuksen osalta niin, ettei apurahojen määrä ja apurahojen saajalle käteen jäävä ansio pienene. Huippututkimusta on aina tehty myös apurahoilla.

Yliopistotutkijoiden aseman kannalta myös yliopistojen riittävä perusrahoitus on monessa mielessä ensiarvoinen seikka. Rahaa tarvitaan riittävän suurilukuisen opettajakaartin palkkaamiseksi, opetuksen tason takaamiseksi ja jo henkilökunnan jaksamisenkin takia. Hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan tuottavuusohjelmaa tarkistetaan siten, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta, on pidettävä kiinni. On ymmärrettävä, että esimerkiksi kirjastot ja niiden osaava henkilökunta ovat välttämätön edellytys huippututkimuksen syntymiselle.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Porvarihallituksen yhteisvastuupolitiikan ohjenuorana tuntuu olevan: syyllistä, syrji ja nöyryytä. Porvarihallitus syyllistää ja leimaa avuntarvitsijat tukien väärinkäyttäjiksi. Porvarihallitus syrjii syyttömästi syrjäytyneet lopuiltakin tasavertaisen osallisuuden areenoilta. Ja porvarihallitus nöyryyttää avunhakijoita juoksuttamalla heitä mahdollisimman monilla byrokratian portailla, sen sijaan että oikaisisi polkuja ja loisi yhden luukun periaatteen. Porvarihallitus jakaa yhteisvastuun siten, että köyhä maksaa, mutta rikas saa. Niinpä ei ole ihme, ettei porvarihallitus malttanut odottaa vastaperustetun sosiaaliturvauudistuskomitean työn tuloksia, vaan kiirehti ilmoittamaan pääministerin suulla poistavansa päivähoidon nollamaksuluokan. Lapsen parhaan nimissä porvarihallitus haluaa eristää syrjäytymisvaarassa olevat lapset muiden lasten joukosta ja laadukkaan varhaiskasvatuksen ulottumattomiin.

Vasemmistoliiton mielestä jokaisella lapsella on oltava oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Tuloerot ja terveyserot kasvavat kiihtyvällä tahdilla Suomessa ja erityisesti lasten ja nuorten selkeä eriarvoistaminen lisääntyy. Siksi vasemmistoliiton mielestä juuri nyt on päivähoitomahdollisuuden karsimisen sijaan lisättävä resursseja siten, että ihan oikeasti jokaiselle lapselle avautuu mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseemme.

Vasemmistoliiton mielestä veronalennusten kohdistaminen toistuvasti rikkaimmista rikkaimmille syö loputkin mahdollisuudet huolehtia yhteisvastuullisesti siitä, että jokaisella suomalaisella on katto päänsä päällä, riittävästi ravintoa ja mahdollisuus saada paras mahdollinen apu sairastettaessa, jouduttaessa työttömäksi tai muuten ahdinkoon. Ylisuuret veroalet rikkaille syövät myös mahdollisuutemme kantaa globaalia vastuutamme äärimmäisen köyhyyden kitkemistalkoissa.

Arvoisa puhemies! Pelkät puheet eivät pelasta pakkaselta, eivätkä tyhjät sanat täytä nälkäisten mahoja ilman euroja, eivät, vaikka sanat tunnistaisivatkin aidon tarpeen. Vielä ennen vaaleja vihreät liputtivat oman perustulomallinsa puolesta. Nyt he tyytyvät muutaman euron korotuksiin minimipäivärahoissa, korotuksiin, jotka edelleenkin jättävät ongelmaksi lapsilisäleikkurin, joka tarkoittaa sitä, että edelleenkään eräät pienten lasten äidit ja isät eivät saa lapsilisää kokonaisuudessaan hyväksensä.

Ennen vaaleja vihreät olivat kuulemma ainut puolue, joka pitää kiinni YK:lle annetuista vuosituhattavoitteista ja siitä aikataulusta, että vuonna 2010 Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen määrä on 0,7 prosenttia kansantuotteestamme. Kokoustin muutamia viikkoja sitten Berliinissä G8-tapaamisen yhteydessä järjestetyssä parlamentaarikkokokouksessa. Kokouksessa YK:n edustaja nimeltä mainiten kritisoi Suomen lipsumista kehitysyhteistyön vuosituhatlupauksistaan. Avoimesti Suomea arvostelivat myös muut Pohjoismaat ja eteläisen pallonpuoliskon edus-tajat. Raukkamaisella kehitysyhteistyösitoumusten hidastamispäätöksellään Suomen hallitus omalta osaltaan vaarantaa perusterveydenhuollon, koulutuksen ja puhtaan veden saannin köyhistä köyhimmiltä eli afrikkalaisilta naisilta ja lapsilta, ja samalla hallitus uhraa ihmishenkiä, siis fyysisesti ihmishenkiä, itsekkyytensä alttarille.

Ilman apua 200 miljoonaa lasta menettää molemmat vanhempansa seuraavan 10 vuoden aikana. Ilman apua menetetään kokonaisia sukupolvia inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Ilman apua hiv—aidsin uhreja ei enää lasketa ihmisinä, vaan kylinä tai maanosina. Jokainen vuosi hidastetulla apuohjelmalla hiv—aidsin osalta maksaa 5 miljoonan ihmisen hengen. Ilman apua Afrikan elinkeinoelämä on kriisissä. Arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä 29:ssä Afrikan maassa joka yhdeksäs työikäinen kuolee hiv—aidsiin, maataloustyöntekijöistä joka viides. Pelkästään Tansaniassa tarvitaan 45 000 uutta opettajaa aidsiin kuolleitten tilalle jo tänä vuonna.

Vuosituhattavoitteisiin liittyvien sitoumusten täyttämisessä ei ole kyse isoista summista, vaan ennemminkin arvovalinnoista. Pääministeri Vanhasen toinen hallitus on päättänyt, ettei sen vaalimiin arvovalintoihin kuulu toisen ihmisen elämän kunnioittaminen. Siksi eduskunnan tehtäväksi jää varmistaa, että rikas Suomi pitää kiinni alkuperäisistä sitoumuksistaan. Kansanedustajina meillä on mahdollisuus osoittaa, että olemme valmiita kantamaan globaalin vastuumme.

Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen epäinhimillisille arvovalinnoille on olemassa vaihtoehtoja. Siksi, arvoisa puhemies, kannatan ed. Kuopan tekemiä lausumaesityksiä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Sirnölle sanoisin, että olette aika huonosti lukenut hallitusohjelman, koska nimenomaan tämä hallitushan aikoo poistaa tämän monen luukun ongelman eli mehän asetamme sosiaaliturvauudistustoimikunnan, jota johtaa entinen kansliapäällikkö Markku Lehto. Sen jälkeen toimintaedellytykset paranevat niillä ihmisillä, jotka nyt joutuvat usealta luukulta hakemaan sosiaaliturvaa.

Lisäksi, kun en saanut äsken vastauspuheenvuoroa, haluaisin kertoa, että kokoomuksen ryhmähuoneessa tapasimme tänä aamuna sekä Tehyn että SuPerin puheenjohtajat. He kertoivat, että 13.8. alkavat todella nämä liittokohtaiset neuvottelut. Kuten valtiovarainministeri on täällä joka ikinen päivä meille sanonut tässä salissa, valtio on varautunut näihin palkankorotuksiin, mutta ensin täytyy käydä nämä neuvottelut, jotka siis alkavat 13.8.

Me elämme Suomessa todella suurta talouskasvun aikaa, mutta ei ole järkevää tyhjentää koko pajatsoa kerralla, koska esimerkiksi VM:n korkeat virkamiehet lausuivat meille sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että Kansainvälinen valuuttarahasto toteaa, että Suomen julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, mikäli kaikki liikenevät varat käytetään palvelujen ostamiseen ja veronkevennyksiin. Kuntaliitto totesi meille, että yleensä kunnissa, joissa on alle 40 000 asukasta, tulot eivät riitä poistoihin. Meillä on siis noin sata köyhää kuntaa vielä, minkä vuoksi kunta- ja palvelurakenneuudistus täytyy toteuttaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota suuriin tulonsiirtoihin, jotka alkavat siis jo ensi vuonna. Mahdollisuudet kunnille sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvavat 235 miljoonaa tällä kehyskaudella. Tulonsiirroilla rahoitetaan sosiaali- ja terveyssektorilla muun muassa lasten kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea, lapsilisiä korotetaan, yksinhuoltajakorotuksia tulee, ja kansaneläkettä parannetaan 20 euroa kuukaudessa, mikä on todella merkittävä parannus. Nämä kaikki tapahtuvat siis kehyskauden alkupuolella.

Hammaslääkäripalkkioita korotetaan 40 prosenttiin kustannuksista, jotta saadaan ohjattua potilaita julkisesta terveydenhuollosta takaisin omille hammaslääkäreilleen. En ymmärrä ollenkaan sosialidemokraattien vastalausetta siitä, että jotenkin julkinen terveydenhuolto tai hammashoito romuttuisi, jos ihmiset menevät takaisin omille hammaslääkäreilleen. Me kaikkihan olemme koko elämämme käyttäneet näitä yksityispalveluja, mutta kun kelakorvaukset ovat menneet niin huonoiksi kuin nyt, ihmiset ovat valuneet julkiselle puolelle. Suurissa kaupungeissa ei mitenkään pystytä laajentamaan julkista terveydenhuoltoa, siis lähinnä hammashuoltoa, niin kattavaksi, että kaikki ihmiset pääsisivät sinne. On aivan järjetöntä perustaa lisää hammaslääkärin tuoleja ja työpareja ja ohjata koko porukka, joka tarvitsee hammashoitoa, yhtäkkiä julkiselle puolelle, kun meillä on erittäin hyvä yksityispuoli jäljellä tässä maassa. Julkisella puolella mielestäni pitäisi hoitaa erityisryhmät, kuten lapset, nuoret, koululaiset ja vanhukset sekä kaikki erityishammaslääkäripalveluja tarvitsevat.

Sosialidemokraatit esittävät myös omaishoidon tukeen 110:tä miljoonaa euroa. Tämä ei ole järkevää, koska koko vanhushuolto on käsitettävä kokonaisuutena. Onkin laadittava toteuttamisohjelma, joka ottaa huomioon pitkäaikaishoidon, palveluasumisen, ehkäisevän terveydenhuollon, sairaanhoidon jne. Ei kannata yhtäkkiä roiskaista 110:tä miljoonaa omaishoitoon, koska se ei palvele sitä kokonaisuutta. Meidän täytyy ensin katsoa, mitä koko vanhustenhuolto tarvitsee ja miten se on parhaimmin järjestettävissä.

Kokoomus suhtautuu asiakasmaksujen nostoon positiivisesti, mutta toivoo, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta sanoo, että nämä maksutulot jäisivät kunnille vuoden 2009 jälkeen.

Subjektiivinen oikeus lasten päivähoitoon säilyy, ja sosiaalipoliittinen ministerivaliokunta antaa asiasta suosituksensa.

Alkoholijuoma- ja tupakkaveroa tulee korottaa hallitusohjelman mukaisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää 30 miljoonan keräämistä verotulon korotuksilla riittämättömänä, koska meidän tulee todella korottaa alkoholijuomaverotusta huomattavasti enemmän. Ihmettelen, miksei valtiovarainvaliokunta — olisin halunnut kysyä sitä ed. Manniselta — miksei valiokunta voinut käsitellä tätä alkoholiveron korotusta ja sen tuomaa lisätuloa valtion budjetissa. Eli toivoisimme, että veronkorotukset alkoholijuomiin tapahtuisivat mahdollisimman nopeasti ja olisivat todella vaikuttavan suuria.

Lenita  Toivakka  /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa edistää vakaata kuntapolitiikkaa ja pyrkii parantamaan sen ennakoitavuutta. Tämä on erittäin hyvä asia. Vaikka kuntien talous keskimäärin parani vuoden 2006 aikana verotulojen hyvän kehityksen ansiosta, ovat haasteet kuitenkin mittavat suurimmassa osassa kuntia. Kuntien tuloerot ovat suuria ja taloudellinen eriytyminen on kasvanut. Heikon talouden kuntia on aivan liian paljon.

Onkin tärkeää, että kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee ja kuntiimme saadaan tehokas, läpinäkyvä, monipuolinen ja kustannuksista tietoinen palvelurakenne. Tarvitaan yhteistyötä mutta varmasti myös kuntaliitoksia. Tärkeätä tässä on muistaa kuntalainen ja palvelujen turvaaminen järkevimmällä tavalla. On erittäin positiivista, että tällä vaalikaudella kuntien valtionosuuksien kokonaismäärä kasvaa ja valtio tukee näin konkreettisesti kuntia laadukkaiden palvelujen järjestämisessä.

On myös tärkeää, että palvelujen turvaamiseksi luodaan uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja. On hyvä, että hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palveluntuotannossa. Palvelusetelijärjestelmän ja kotitalousvähennyksen käyttöalojen laajentaminen on omiaan edesauttamaan toimivien palvelumarkkinoiden syntyä ja lisäämään kuntalaisten valinnanvapautta. Toisin kuin ed. Väätäinen debatissa väitti, niin tämä on kyllä mielestäni erittäin hyvin mahdollista myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Hoivayrittäjyys on mahdollisuus myös maaseudulla ja maaseutukaupungeissa.

Kuluvalla vaalikaudella tullaan toteuttamaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistus, joka tulee lisäämään kuntien tuloja 60 miljoonalla eurolla, jota vastaava vähennys kylläkin tehdään valtionosuuksista. (Ed. Saarinen: Nolla—nolla!) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsityksen mukaan valtionosuuksien vähentäminen ei kuitenkaan ole hallitusohjelmassa todetun palveluiden rahoituspohjan tarkistuksen perusteen mukainen ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksista saatavat varat tulee vuoden 2009 jälkeen jättää kuntien käytettäväksi. Myös hallintovaliokunta totesi omassa lausunnossaan, että kertymän tulisi jäädä kuntien käyttöön. (Ed. Saarinen: Ei vaikuta mitään!)

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille vielä saman asian, josta ed. Asko-Seljavaara äsken mainitsi ja johon sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti myös huomionsa. Hallitusohjelmassa on linjattu, että terveyden edistämiseksi alkoholijuomien ja tupakan valmisteveroja korotetaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olimme täysin yksimielisiä siitä, että hallitusohjelman mukainen 30 miljoonan euron veronkorotus ei ole riittävä. Valiokunnassa totesimme myös, että alkoholiveron korottamista ei ole syytä lykätä vuotta 2008 pidemmälle. Verojen korottamisen tulee koskea sekä väkeviä että mietoja alkoholijuomia siten, että korotuksen vaikutukset alkoholin kulutukseen ja kansanterveyteen ovat mahdollisimman suuret. Olisinkin toivonut, että valtiovarainvaliokunta olisi omassa mietinnössään ottanut huomioon tämän sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon.

Veronkorotuksen lisäksi tarvitsemme edelleen laajaa julkista keskustelua tästä aiheesta sekä asenteiden muutosta. Muun muassa viikonlopun Aamulehti uutisoi laajasti siitä, miten omat vanhemmat usein ostavat nuorilleen alkoholijuomat. Jotakin on mielestäni pahasti pie lessä.

Alkoholiverotusta kiristämällä voidaan vähentää paitsi nuorten myös lasten vanhempien alkoholinkäyttöä ja siitä lapsille aiheutuvia haittoja. Tämähän on hallitusohjelman tavoite ja erittäin tärkeä asia. Vanhempien päihdeongelmat uhkaavat lapsen hyvää elämää Suomessa. Vanhempien alkoholinkäyttö on vakavin yksittäinen lasten pahoinvoinnin syy. Lasinen lapsuus -tutkimuksen mukaan 100 000 lasta Suomessa elää perheissä, joissa vanhempien päihteidenkäyttö aiheuttaa lapsille eriasteisia haittoja. Vanhempien päihteiden väärinkäyttö sekä siihen usein liittyvä väkivalta ovat yleisimmät syyt lasten huostaanottoihin. Muun muassa lapsiasiavaltuutettu ja A-klinikkasäätiö ovat vaatineet alkoholiverotuksen kiristämistä.

Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, valiokunta totesi myös lausunnossaan, että hallituksen näkemys tupakan verotuksen kiristämistarpeesta on aivan oikea. Vaikka tupakointi Suomessa on jatkuvasti vähentynyt, on veropolitiikalla syytä tukea tupakoinnin edelleen vähentymistä ja erityisesti ehkäistä nuorten tupakoinnin aloittamista. Tupakan hinnalla ja saatavuudella on suora vaikutus nimenomaan nuorten tupakointiin. Tämä on osa sitä tärkeää ennalta ehkäisevää työtä, mitä valiokunta pitää erittäin tärkeänä.

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt ed. Saarinen poistui — ai ei, hän on siellä. Kysyisin tästä valtiovarainvaliokunnan käsittelystä. Ettekö todella ollenkaan käsitelleet alkoholiveron korotusta, jota kuitenkin sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä? Sehän on tuloa valtiolle eikä menoa. Johtuuko se siitä, että valtiovarainvaliokunnassa on niin paljon suurempi miesenemmistö ja miehille tämä asia ei näytä olevan tärkeä?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle vastaisin, että tässä ei ole mitään kytkentöjä sukupuolijakaumaan.

Sitten toiseksi, kun tämä ei ole opposition kyselytunti, niin tässä voi kyllä kääntää — täällä on hallituspuolueitten vankkoja edustajia — kysymykset. Niin kuin ed. Asko-Seljavaara kokeneena kansanedustajana tietää, niin kynä on hallituspuolueitten kädessä. Meillä olisi ollut valmiutta tässä myönteisempiinkin ratkaisuihin, mutta tähän ovat hallituspuolueet konsensuksen löytäneet, ja meidän on siihen tässä yhteydessä tyytyminen.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa kommentoinut oman toimialansa puitteissa valtiontalouden kehyksiä vuosille 2008—2011. Valiokunta on keskittynyt lausunnossaan neljään suureen asiakokonaisuuteen: logistiikka- ja väyläinvestointeihin, perusväylänpitoon, merenkulkuun sekä joukkoliikenteeseen. Liikenne- ja viestintävaliokunnan kannanotoista eri sektoreille käy valitettavan useassa kohtaa ilmi se tosiasia, että nykyisillä määrärahoilla ei pystytä ylläpitämään sitä tasoa, mikä olisi suotavaa ja tarkoituksenmukaisinta. Rahaa tarvittaisiin kipeästi enemmän. (Ed. Saarinen: Liittykää meihin!)

Mitä perusradanpitoon tulee, ongelmana on ollut jo pitemmän aikaa hankkeiden pirstaloituminen, kunnossapidon viivästyminen ja sitä kautta erilaisten liikennehäiriöiden ja kustannusten lisääntyminen sekä kokonaisnäkemyksen puute. Liikenne- ja viestintävaliokunta on havainnut, että perusväylänpidon rahoitus on jo pitkään ollut alempi kuin liikenne- ja viestintäministeriö ja väylävirastot ovat esittäneet.

Tiehallinnon mukaan pitkän aikavälin liikenneturvallisuustavoitteita ei ehdotetulla rahoitustasolla ole mahdollista saavuttaa ilman mittavaa nopeusrajoitusten ja valvonnan lisäämistä. Tämä ei kuitenkaan ole mielestäni järkevä tie, jotta liikenneturvallisuus saadaan maassamme inhimillisellä aikataululla nykyistä paremmalle tasolle. Lähtökohtana täytyy olla uuden tyyppinen liikennekasvatus ja ajattelutapa, jotta asenteisiin voidaan vaikuttaa.

Epämiellyttävä totuus on myös se, että rataverkkoakaan ei voida pitää tehokkaasti ja turvallisesti liikennöitävässä kunnossa esitetyllä rahoitusmallilla. Tie- ja rataverkoston nykytila huomioiden ei siis liene epäselvyyttä siitä, että kehysten rahoitus perusväylänpidon osalta on saatava kuntoon. Liikenteen rahoitus ei voi perustua lisätalousarvioihin tai kertaluontoisiin ratkaisuihin.

On pakko olla huolissaan myös suomalaisen merenkulun ja meritoimialan tulevaisuudesta. On muistettava, että merenkulku on Suomelle tärkeää eikä meritse tapahtuvia kuljetuksia voida korvata millään muulla kuljetusmuodolla. Kilpailukyvyn turvaamiseksi tonnistoveroa on uudistettava kilpailukykyiseksi sekä aiemmin käytössä ollut alushankintavaraus on otettava uudelleen käyttöön, jotta aluskantaa voidaan uudistaa sen ollessa nyt jo lähes tiensä päässä, viimeisessä satamassa.

Kyllä valiokunta lausunnossaan toki jotain myönteistäkin löytää. Esimerkiksi kehyksiin on otettu suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeen tarkoitettu määräraha. Tosin kyseisen määrärahan tulisi olla suurempi ja koko vaalikauden kattava.

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on taloudellisten seikkojen lisäksi kiinnittänyt lausunnossaan ansiokkaasti huomiota myös perinteisten ajattelumallien uudistamiseen. Tämä käy ilmi esimerkiksi väyläinvestointeihin liittyvästä kannanotosta. Väyläinvestoinnit ovat moninaisten taloudellisten, sosiaalisten ja alueellista kehitystä tukevien vaikutustensa vuoksi sijoituksia tulevaisuuteen. Yleisellä tasolla kokonaisvaltaisempi ja tehokkaampi suunnittelu on myös tarpeen. Esimerkiksi väyläinvestointien suunnittelukauden tulee olla selvästi hallituskautta pidempi jakso. Myös kunnossapidon ja eri hankkeiden rahoituksesta päättämisen tulisi perustua kokonaishyötyihin ja kokonaiskustannuksiin perustuvaan näkökulmaan.

Arvoisa puhemies! Rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat tämän kehyskauden suuria talouspoliittisia haasteita. Hyvinvointipalveluiden turvaaminen edellyttää työllisyysasteen paranemista. Kannustimia työntekoon on avattava ja esimerkiksi vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää pitää muuttaa ja uudistaa niin, että työnteko olisi aina kannattavampi kuin joutenolo. Valtiovarainministeriön perustelumuistiossa valtiontalouden kehyksistä yrittäjyys on läheisessä yhteydessä innovaatioihin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. (Puhemies koputtaa) Tämä on perusteltua, sillä kansainvälisesti katsottuna suomalainen yrityssektori on varsin tutkimusorientoitunutta. Kehyspäätöksessä pisimmälle ulottuvat ratkaisut kohdistuvatkin juuri osaamiseen ja koulutukseen.

Kari  Rajamäki  /sd:

Herra puhemies! Ed. Manninen viittasi aikaisemmin valtiovarainvaliokunnan mietintöön todeten, että määrärahoja ei riitä joka paikkaan. Kysymys on myös valinnoista. Suora lainaus: "Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että työllisyysmäärärahojen vähennyksillä ja uudelleen suuntaamisilla voi olla vaikutuksia kaikkein huonoimmassa työllisyysasemassa olevien työttömien ja syrjäseuduilla asuvien työttömien tilanteeseen." Tämän kaltaisten asioiden toteaminen ilman, että ryhdytään edellyttämään tiettyjä toimenpiteitä, on mielestäni poliittista valintaa mutta myös vastuutonta.

Sama liittyy aikaisemmin jo esille ottamaani hallituksen veropainopisteeseen, joka on nimenomaan suurituloisia tukevaa ja ongelmallista tämän hallituksen ylijäämätavoitteen näkökulmasta erityisesti, jos suunnitellaan sellaisia veromuutoksia, joita esimerkiksi verosuunnittelun kautta voidaan hyödyntää ja jotka johtavat arvioitua suurempaankin verotulojen menetykseen. Tietysti yritysten ja yrittäjien verotuksen keventämisen kannustinvaikutusta ei ole myöskään valiokunnassa eikä täällä kovin perusteellisesti ja kriittisesti arvioitu. Yhteiskunnan kannalta se ei kaikkien taloudellisten tutkimuslaitosten mukaan välttämättä ole myönteinen. Itse asiassa, kun tiedämme, että merkittävä osa työttömistä joutuu hakemaan toimeentulotukea työttömyysturvan riittämättömyyden vuoksi, jo tämän kaltaisten tosiasioiden pitäisi herättää tukemaan yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, vakautta ja esimerkiksi pienituloisten ostovoimaa rakentavia ratkaisuja niin vero- kuin myöskin budjettipoliittisin toimenpitein.

Herra puhemies! Tulopolitiikan kautta on luotu vakautta ja kansallista kilpailukykyä ja myös palkansaajien ostovoimaa vahvistettu. On vaikutettu myös yhteiskuntapolitiikkaan sosiaalisin uudistuksin ja muun muassa työajan lyhennyksin. Tuloratkaisujen yhteyteen on kuitenkin kytketty liian vähäisellä yhteiskuntapoliittisten vaikutusten arvioinnilla ratkaisuja, jotka on nyt kyettävä arvioimaan uudelleen nykyisen talous- ja verotilanteen pohjalta.

Tällainen on ollut varallisuusveron poisto. Jos nimittäin perintö- ja lahjavero muutetaan sukupolvenvaihdoksen osalta, on Suomi Euroopan ainoa maa, joka poistaa varallisuuteen ja perimiseen perustuvan verotuksen. Jos nämä muutokset perintö- ja lahjaveroon tehdään, niin koko omistamiseen ja varallisuuteen perustuva verotus on arvioitava uudelleen. Verotuksen oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten oikeustajun pohjalta on mielestäni löydettävä ratkaisu, jolla omistamista ja varallisuutta kyettäisiin verottamaan.

Hallitus haluaa korottaa vähävaraisten sosiaali- ja terveydenhuollon julkisten palvelujen maksuja ja samaan aikaan laajentaa sairausvakuutusjärjestelmää. Perusterveydenhuollon ja julkisen sairaanhoidon näkökulmasta olemme kulkemassa kohti järjestelmää, jossa täysin avoin sairausvakuutuksen hana ei täydennä julkista terveydenhuoltoa vaan murentaa sen perustaa niin potilaiden kuin alalla työtä tekevien hoitoalan henkilöiden aseman heikkenemisen kautta.

Herra puhemies! Sosialidemokraatit ovat jättäneet valtiovarainvaliokunnan mietintöön vastalauseen 1, jossa on kaksitoista lausumaa. Nämä lausumat ottavat esille esimerkiksi eläkkeensaajien verotuksen korjaamisen siten, että saman suuruisten työeläkkeiden ja palkkatulojen veroero poistuu, edelleen veropoliittisen linjan oikeudenmukaisemman painottamisen, tuottavuusohjelmaan liittyvän vaaran johtaa kaavamaiseen henkilöstön, palveluiden ja turvallisuuden heikentymiseen. Samoin puututaan myöskin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen parantamiseen, erityisesti omaishoidon tasavertaisuuden ja saatavuuden parantamiseen, pienituloisten perheiden subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämiseen, ja erityisesti selkeätä kielteistä kantaa otetaan nollamaksuluokan poistamista vastaan kokopäivähoidosta. Siellä on työllisyysmäärärahojen lisääminen niin, että erityisesti kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten asemaa voitaisiin parantaa. Sosialidemokraatit ottavat selkeän kannan myöskin tasa-arvotupon aikaansaamisen puolesta, ja edellytämme, että budjettikehyksiin ja kuntien valtionosuuksiin varataan selkeä ja riittävä määräraha naisten palkkauksen korjaamiseen. Yliopistojen perusrahoitus on myös turvattava ja liikenteen kehysmäärärahat, joissa sosialidemokraatit ovat hyvin Elinkeinoelämän keskusliiton ja muiden infratoimijoiden kanssa samalla linjalla. Haluamme varmistaa kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävää liikennepolitiikkaa.

Herra puhemies! Kannatan ed. Viitasen tekemää esitystä vastalauseeseen 1 sisältyvien lausumien 1—12 hyväksymisestä. Nämä ovat turvallisemman arjen teesit.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi teen kaksi lausumaehdotusta, jotka olen jättänyt.

Ensimmäinen: "Eduskunta toteaa, että hallitus on määrätietoisesti heikentänyt ympäristöministeriön menokehystä, ja edellyttää, että hallitus korottaa pikaisesti ympäristöpääluokan menokehystä ilmastonmuutoksen hillinnän, Itämeren suojelun, ympäristötöiden ja ympäristöministeriön tutkimuksen suunnittelun tehostamiseksi."

Ja toinen, puhemies: "Eduskunta toteaa, että hallituksen on annettava vuosina 2008—2011 budjettiesitykset eduskunnalle, jotka kylliksi huomioivat ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimat määrärahat kaikkien pääluokkien osalta."

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on todella ilmastonmuutoksen hillintä tässä toisessa lausumaehdotuksessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen pitäisi pystyä myös näiden tarkastelun kohteena olevien kehyksien aikana vastaamaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen haasteeseen. Nyt ei ole näitä asioita mukana kehyksissä eikä kehysten välissä eikä kulisseissa eikä kulissien takana, ja tämä on ihan vakava, todella vakava, asia. Ymmärrän, että hallituksella on vähän ollut aikaa, ja vetoan myös tietysti siihen vastuuseen, joka oli edellisellä hallituksella, senkin olisi jo pitänyt pystyä suuntautumaan tässä asiassa tulevaisuuteen, mutta se on vakava asia, ettei varauduta kulisseissa maa- ja metsätalouden osalta, ei liikenne- ja viestintäministeriön osalta, ei ympäristöministeriön osalta, ei kauppa- ja teollisuusministeriön osalta hillitsemään ilmastonmuutosta. Me tiedämme, että jos me teemme nyt näinä tulevina vuosina, esimerkiksi näinä vuosina 2008—2011, tarvittavat päätökset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, niin me emme joudu siihen ahdinkoon, että tämän jälkeisinä vuosina on pakko tehdä paljon kalliimmalla, paljon suuremmalla vaivalla ja paljon tehottomammin. Tämä on näiden valtiontalouden kehyksien suurin heikkous mielestäni, että ilmastonmuutoksen hillintää ei ole huomioitu.

Arvoisa puhemies! Tasa-arvotupo on ollut keskustelun kohde monasti. Tyydyn vain sen toteamaan lähinnä valtiovarainministerin puheenvuoroihin liittyen, että tämä asia on ollut tässä eduskunnassa monta monta kertaa esillä muun muassa vasemmistoliiton, allekirjoittaneen, varmasti monen monen kansanedustajan puheissa, se, että terveydenhoidon henkilöstön palkkaus on niin kuopassa, että tuo kuoppa uhkaa koko julkista terveyden- ja sairaanhoitoa, sen tulevaisuutta. Tämä yksityistämisinto, joka nyt on kokoomuksessa ja keskustapuolueessa, ei ole potilaiden näkökulmasta mikään erinomainen asia. Se voi jossakin mielessä joillakin paikkakunnilla mahdollistaa valintaa, valinnan laajentamista, mutta oleellisinta on tietysti vahvistaa ja turvata julkinen palvelujen tuottaminen, koska se on se, joka on kiikun kaakun. Todella, niin kun täällä on tullut muun muassa ed. Sirnön puheenvuorossa esille, ei pienissä kunnissa, vähän asukkaita omaavissa kunnissa, siellä eivät todellakaan nämä yksityiset palveluntuottajat — joita ei muuten ole enää kovin monta suurta Suomessa, niin kuin esimerkiksi Mehiläinen on, Diakonissalaitos, tähän tyyliin — ole kiinnostuneita tästä palvelujen tuottamisesta. Siitä ei tule voittoa.

Puhemies! Lopuksi toteaisin meidän uudesta liikenneministeristä Vehviläisestä, että hän on mielestäni aloittanut hyvin oman työsarkansa. Hän on allekirjoittanut Helsingistä suoraan itään suuntautuvan ratalinjauksen selvitykset, hän on puhunut hyvin paljon jo nyt ja vakuuttavasti rataliikenteen puolesta, ja meillä oppositiossa on nyt pikkasen uskon siementä, että tässä voisi mennä paremmin kuin aikaisemmin.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen kritisoi sitä, että ei ole riittävästi huomioitu ilmastonmuutosta tässä kehyksessä. Haluaisin kuitenkin todeta, että hallitusohjelmassa ja -kehyksessä on ehkä enemmän kuin koskaan otettu huomioon ilmastonmuutos ajankohtaisena ja akuuttina asiana. Se on erittäin tärkeä asia. Siellä on esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön budjetin alueella hyvin voimakkaasti uusiutuvaan energiaan erilaisia panostuksia ja erityisen vahvassa roolissa on biokaasu ja sen edistäminen. Muun muassa investointitukien ja syöttötariffijärjestelmän kautta näitä toimenpiteitä on syytä laajentaa ja edistää ja siirtää esimerkiksi syöttötariffijärjestelmää muillekin sektoreille.

Minna  Sirnö  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erityisesti kysyin valtiovarainvaliokunnan kokouksessa ministeri Lehtomäeltä satsauksesta ilmastonmuutoksen torjuntaan, miten se näkyy tässä kehyksessä, ja vastaus oli, että sinänsä ei mitenkään. Se näkyy juuri niin, että ilmastonmuutoksen torjuntaa käytetään joko maatalouspolitiikan jatkeena tai jonkun muun jatkeena, mutta erityistä erityispanostusta siihen ei varsinaisesti näy. Itse olen hirvittävän pettynyt siitä, että esimerkiksi joukkoliikennetukiin, jotka ovat mielestäni parasta mahdollista ilmastonmuutoksen torjuntaa myös käytännössä, hallitukselta ei löytynyt resursseja vaan päinvastoin suuntaus oli alaspäin.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia teille, jotka käytitte vastauspuheenvuorot, edustajat Kaunisto ja Sirnö. Ongelmallista on se, että tämä kehys ei pidä sisällään selkeätä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvää määrärahaa, jonka pitäisi olla nouseva ja läpäisevä eri ministeriöiden alueille ja jonka fokus on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Päinvastoin edetään, kun ympäristöministeriön määrärahaa on leikattu tulevaisuuteen.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Valiokunnan mietinnössä todetaan, että eduskunta on edellyttänyt jo vuoden 2007 budjettia käsitellessään, että tälle uudelle kehyskaudelle lähdettäessä hallituksen tulee varata "riittävät määrärahat liikenneväylien pitkäjänteiseen kehittämiseen ja kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen parantamiseen". Valiokunta toteaa, että "nyt käsiteltävänä olevaan kehyspäätökseen ei sisälly selkeää tasokorotusta perusväylänpitoon eikä päätöksiä uusista kehittämishankkeista". Näin siis valiokunta. Lisätalousarviomenettelyllä temppuileminen ei ole oikea tapa huolehtia liikenteen tarpeesta.

Hallitus on huolissaan puunsaannista ja on satsaamassa siihen 20 miljoonaa euroa. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan tarvittaisiin 100 miljoonaa radanpitoon, 50 miljoonaa tienpitoon, jotta puu saataisiin metsästä tehtaille. 20 miljoonaa on siis riittämätön. Me toteamme vastalauseessamme, että "nämä kehysmäärärahat eivät mahdollista Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävää liikennepolitiikkaa. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perustienpidon, perusradanpidon ja joukkoliikenteen määrärahojen korottamiseksi ja että hallitus luopuu jo päätettyjen hankkeiden lykkäämisestä sekä jatkaa rautateiden sähköistämistä".

Herra puhemies! Ed. Zyskowicz huutelee usein "kokoomus", "heti, kun kokoomus tuli hallitukseen". Sen teeman alla voisin sanoa seuraavaa ja sanonkin:

Ensinnäkin heti, kun kokoomus tuli hallitukseen, julkisia terveyspalveluja ei enää haluta kehittää. Kunnille on tarjolla jatkossa pitkälti vain palvelujen järjestämisvelvoite, ei palvelujen tuottajan tehtävää. Tämä merkitsee voimakasta yksityisten terveyspalvelujen kasvua ja julkisten palvelujen suhteellisen aseman merkittävää huononemista. Tämä jos mikä lisää eriarvoisuutta yhteiskunnassamme. Heikot ovat jäämässä entistä pahemmin jalkoihin.

Toinen selkeä muutos entiseen verrattuna koskee veropolitiikkaa. Kaikkien puolueiden ennen vaaleja lupaama eläkeläisten epäoikeudenmukainen verokohtelu on korjaantumassa, mutta milloin. Sen koplaaminen työmarkkinaratkaisuihin ja palkankorotuksiin on outo peruste. Epäkohta on korjattava nopeimmalla mahdollisella aikataululla eli ensi vuoden alusta lukien.

Perintöverotus kaipaa remonttia. Erityisesti korjattavaa on pienten perintöjen saamisessa verovapaiksi sekä lesken ja alaikäisten lasten aseman parantamisessa. Mitä hallitus on tekemässä? Se on vapauttamassa kaikkein suurimmat perinnöt sukupolvenvaihdoksen yhteydessä perintö- ja lahjaverosta. Tämän jälkeen Suomi on yksi harvoista maista, joissa varallisuutta ei enää veroteta missään vaiheessa mitenkään. Hallitus on synnyttämässä maahamme tietynlaisen varallisuuden osalta täysin verovapaan yläluokan. Tämän ovat tuominneet muun muassa veroasiantuntijat. Helsingin Sanomissa kauppakorkeakoulun vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas kirjoitti 23.4., että tämä johtaa laajaan verosuunnitteluun. Perinnön jättäjä minimoi veroja tekemällä itsensä asuntovelkaiseksi sekä hankkimalla metsää ja osakeyhtiön osakkeita. Verotuksen perusperiaatteita ovat oikeudenmukaisuus, veronmaksukyky sekä laaja ja pitävä veropohja. Tässä yhteydessä hallitus on luopumassa kaikista niistä. SDP:n olisikin tarkistettava kantaansa varallisuusveron poistamiseen, jos hallitus todella tulee esittämään edellä mainittuihin sukupolvenvaihdoksiin liittyviä verovapausesityksiä. (Ed. Tiusanen: Muutenkin kannattaisi tarkistaa!)

Kehyksissä vannotaan myös työllisyyden puolesta, mutta miljardiluokan verolinjaukset on kohdistettu työllisyyden kannalta todella väärille suunnille. Oppineiden mukaan arvonlisäveron alentaminen 500 miljoonalla eurolla ruuan osalta ja mainitut perintöveroratkaisut ovat työllisyysvaikutuksiltaan olemattomia. Kehyksiin on kylmästi kirjattu myös veikkausvoittovarojen 20 miljoonan euron välistäveto. Kunnallisia palvelumaksuja korotetaan 60 miljoonalla eurolla. Ne eivät kerry kunnille vaan valtiolle. Tuottavuusohjelmaa raaistetaan 5 000 henkilötyövuodella, ja liikennehankkeiden osalta vielä kokoomus vaati (Puhemies: 5 minuuttia!) ponsilausumalla oikein, että niitä pitää kiirehtiä. Nyt niitä ollaan myöhentämässä.

Herra puhemies! Petettyjen lupausten sarjaan kuuluu myös kokoomuksen propagoima tasa-arvotupo. Ennen vaaleja luvattu 500 euron kuukausikorotus naisaloille puuttuu kehyksistä tyystin, ja luu on heitetty työmarkkinaosapuolille. Näyttää siltä, että kokoomus teki naisaloille omat hyssälänsä ylisuurilla lupauksillaan.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston esitys valtiontalouden kehyksistä tuleville vuosille on varsin myönteinen. Itse pidän järkevänä sitä, että talouden tilannetta seurataan ja ajoitetaan ja sovitetaan nämä toimenpiteet aina tilanteeseen sopiviksi.

On hyvä, että uusi hallituksemme on määrätietoisesti uudistamassa maatamme ja kirjannut hallitusohjelmaan takuun muun muassa eläkeläisten verotuksen oikaisusta, perintöverouudistuksesta, opintorahan korotuksesta, opiskelijoiden vapaan tulon rajojen merkittävästä korotuksesta, yliopistouudistuksesta jnp. Nämä kertovat parhaalla mahdollisella tavalla minusta juuri sinivihreän hallituksen arvoista ja toimintakyvystä — painotan: arvoista ja toimintakyvystä. Tämän hetken myönteinen talouskehitys antaa hallituksellemme hyvät mahdollisuudet toteuttaa ja toimeenpanna hallitusohjelmaamme. Meillä on edessämme haasteita, joiden kanssa joudumme tekemään työtä. Tällaisista voisi mainita esimerkiksi väestön ikääntymisen, kotitalouksien uhkaavan velkaantumisen ja myös kestävän energiapolitiikan ilmastonäkökulmasta tarkasteltuna.

En halua eduskuntaa pitkään pidätellä puheillani enkä toistella hallitusohjelman ja kehyksen oikeita suuntaviivoja, arvoisa puhemies, mutta haluan nostaa esille yhden selkeän huolenaiheen. Hallitus on nimittäin määrätietoisesti puuttumassa lapsiperheiden asemaan ja parantamassa sitä. Näitä korotuksia ja korjauksia ed. Jari Koskinen toi esille ryhmäpuheenvuorossamme.

Lähelle lapsiperheitä osuu myös hallituksen linjaus siitä, että perusopetuksen voimavaroja lisätään. Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvien varojen ohjaaminen perusopetukseen oli kirjattu myös edellisen hallituksen ohjelmaan. Kirjaus on mukana nytkin, sillä erolla, että nyt myös kirjaus konkretisoituu, lupaus pidetään ja toteutetaan. Nämä ikäryhmien pienentymisestä säästyvät varat nostavat opetustoimen rahoitusta 80 miljoonalla eurolla. Hallitus on päättänyt, että tämä raha käytetään lyhentämättömänä ala- ja yläkoulujen ryhmäkokojen pienentämiseen sekä erityisopetuksen ja tukiopetuksen vahvistamiseen.

Olen kuitenkin, arvoisa puhemies, huolissani siitä, miten nämä rahat yksiselitteisesti saadaan ohjattua juuri luvattuihin kohteisiin. Osa kunnista, esimerkiksi piskuinen etelähämäläinen Loppi, on jo maksimiluokkakoot itselleen määritellyt. Emme siis tarvitse lain ohjausta, mutta lisämäärärahaa tarvitsemme toiminnan pyörittämiseen, opetuksen kehittämiseen, erityisopetukseen ja tukiopetukseen.

Helsingin Sanomissa kerrottiin tämän kuun 15. päivänä, että syksyllä 2006 kokoaikaiseen erityisopetukseen oli siirretty maassamme yli 44 000 oppilasta eli lähes 8 prosenttia kaikista peruskoululaisista. Edellisvuonna osuus oli 7 prosenttia, eli kasvu on siis jyrkkää ja jatkuvaa. Viime vuonna peruskoululaisten määrä muuten väheni edellisvuodesta prosentin verran, mutta erityisopetukseen siirrettyjen määrä siis kasvoi, peräti 4 prosenttia.

Erityisopetus järjestetään tänään yhä useammin normaaliluokissa eli niin sanotun yleisopetuksen yhteydessä. Näin ollen erityiskoulujen oppilasmäärä on vähentynyt 2000-luvulla. Syksyllä 2006 erityisoppilaista lähes puolet oli integroitu jo kokonaan tai osittain yleisopetuksen ryhmiin, kun hieman yli puolet sai vielä opetusta erityisryhmissä tai jopa erityiskouluissa. Erityisopetuksen järjestämispaikka myös vaihtelee maassamme alueittain. Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan Lapin ja Pohjanmaan maakunnissa alle kolmasosa erityisoppilaista opiskeli erityisryhmissä, mutta Kymenlaaksossa kaksi kolmasosaa.

Myös erot erityisopetukseen siirrettyjen osuuksissa ovat kunnittain suuret ja johtuvat osin kuntien vaihtelevasta käytännöstä tehdä päätöksiä erityisopetukseen siirrosta. Kymmenessä suurimmassa kaupungissa osuudet vaihtelevat Vantaan 12 prosentista Oulun 5 prosenttiin. Opetusministeriön työryhmä onkin asiaa selvittämässä, ja työryhmältä on syytä odottaa heti tänä syksynä ehdotusta erityisopetuksen pitkän tähtäimen strategiaksi.

Arvoisa puhemies! Tiedän, että osaava opetusministerimme tätäkin asiaa hoitaa, mutta haluan vielä korostaa huolta siitä, että tämän 80 miljoonan euron kanavointi peruskoulujen opetusryhmiin, erityisopetukseen ja tukiopetukseen tulee varmistaa tavalla tai toisella. Näistä, arvoisa puhemies, minulle sopii kumpi vaan.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! "Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen". Näinhän Murphyn laissa sanotaan. Näin eteläsavolaisena kehyksessä pisti silmiin nimittäin räikeästi Lusi—Mikkeli-välillä Viitostien rakentamisen lykkääminen jälleen kerran vuodella eteenpäin. Pessimistit näyttävät olleen oikeassa. Alueellisesti korjauksen lykkääntyminen vaikuttaa eteläsavolaisten lisäksi kaikkiin pohjoisempana liikkuviin. Toivotaan, että edes sitten liikennepoliittisen selonteon valmistuttua saadaan selvyyttä nykyiseen epävarmaan tilanteeseen. Hanskoja ei kuitenkaan ole lyöty tiskiin Lusi—Mikkelin suhteen, vaan taistelu jatkuu annettujen lupausten pitämiseksi. Onneksi sitten kuitenkin puuhuollon turvaamiseksi ensi vuonna laitetaan perustienpitoon 20 miljoonaa euroa lisää, ja myös yksityistieavustukset nousevat. Tarpeita liikennepuolella kyllä riittää.

Valtiontalouden kehyksistä on toki päästy yleisesti ottaen sopuun kiitettävällä tavalla. Me kaikki tiedämme kyllä ne paineet, joita työvoiman kasvun hidastuminen ja yhä melko korkeana oleva työttömyys talouteemme kohdistavat. Malttia tarvitaan myös työmarkkinaosapuolilta sekä finanssipuolella, jotta vakaa kehitys jatkuu tulevinakin vuosina.

Arvoisa puhemies! Pienituloisten asemaa ollaan helpottamassa jo ensi vuoden alusta lähtien. Tuolloin lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa, ja seuraavana vuonna kolmannesta lapsesta lähtien lapsilisät nousevat 10 euroa. Lisäksi äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen vähimmäistaso korotetaan työmarkkinatuen tasolle vuonna 2009. Korotus on huima, 134 euroa kuukaudessa. Isyysvapaata puolestaan ollaan pidentämässä kahdella viikolla vuonna 2010. Opiskelijat ovat jo pitkään odottaneet parannusta oman asemansa suhteen, ja nyt opintorahaa nostetaan kaikilla koulutusasteilla 15 prosentilla sekä tulorajoja 30 prosentilla. Kansaneläkkeisiin tehdään 20 euron tasokorotus tammikuussa, ja kuntien kalleuskykyluokituksen poistaminen tuo monille pienituloisille lisää eläkkeisiin, maksimissaan toiset 20 euroa.

Perusterveydenhuolto, kotipalvelu sekä muu vanhustenhoito ovat olleet lisäpanostusten tarpeessa. Siksi nyt kunnille maksettavat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat yli puolella miljoonalla eurolla. Omaishoidon edellytyksiä on myös tarkoituksena edelleen parantaa. Lisäksi lapsiperheiden kotipalveluita halutaan kehittää ja lasten kotihoidon tuen hoitorahaa nostetaan 20 eurolla ja yksityisen hoidon tukea 23 eurolla. Monia monia parannuksia.

Osaaminen ja työllisyyspolitiikka ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, ja siksi niihin molempiin panostetaan tulevina vuosina. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään vuosittain 20 miljoonalla eurolla. Opetuksen laatuun halutaan kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota kuten myös siihen, että riittävästä ammatillisesta peruskoulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta huolehditaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan varoja lisätään vaalikauden aikana noin 90 miljoonalla eurolla. Työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa parannetaan. Tähän liittyen kotitalousvähennystä lisätään sekä matalapalkkakokeilu laajennetaan koskemaan nuoria ja vammaisia. Pienyrittäjien kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä madalletaan. Tuota kokeilua toki tietysti voisi myöhemmin hieman laajentaakin.

On tärkeää, että työllisyyden hoidossa panostetaan niihin keinoihin, jotka todella tuottavat tulosta. Siksi on hyvä, että yhteistyötä yritysten ja ammatillista työvoimakoulutusta tuottavien tahojen kanssa halutaan lisätä, samoin yksityisen sektorin tukityöllistämistä. Työnteon on tietenkin oltava aina kannattavampaa kuin sen tekemättä jättämisen.

Veronkevennykset ajoitetaan ajassa eläen. Tuloveroon sekä perintö- ja lahjaveroon on huojennuksia tiedossa. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen tehdään vihdoinkin; johan tuota väliaikaisuutta on riittänytkin. Eläkeläisille luvattu verotuksessa esiintyvien epäkohtien poistaminen hoidetaan myös tällä hallituskaudella opposition toisenlaisten huhujen levittämisestä huolimatta.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on tosiasia, johon meidän kaikkien on suhtauduttava vakavasti. Siksi on hyvä, että uusi hallitus tulee muun muassa lisäämään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä sekä pientalojen lämmitystapamuutosten avustuksia. Uusiutuvien energialähteiden investointitukia lisätään sekä energiapuun hankintaa tehostetaan.

Tärkeää on myös, että maatalouden toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Makeran toimintamahdollisuuksista huolehditaan jo lisätalousarvion 100 miljoonan euron lisäyksellä, jolla jonojen purkua aloitetaan, mutta jatkoa onneksi seuraa. Erityisen kiitoksen ansaitsevat maatalousyrittäjien vuosilomapäivien lisäykset vuosina 2008 ja 2010. Ministeri Risikolle laitan terveisinä sen, että lomituksen kehityksessä, jossa on muun muassa huolehdittava sijaisavun parannuksista ja hevostilojen lomaoikeuden määräytymisessä muutoksesta 8 hevoseen nykyisen 12:n sijasta, näitä muutoksia ei saa jättää roikkumaan sinne vaalikauden loppuun asti.

Sanna Lauslahti /kok:

Herra puhemies! Miten kehyksen toimenpiteet näyttäytyvät lasten ja nuorten arjessa, jos niissä onnistutaan? Vauvan ensimmäiset kuukaudet ovat mitä ihmeellisimpiä. Äidillä on tässä erityisasema, mutta yhtä lailla lapsi, tämä pieni vauva, tarvitsee isäänsä. Jatkossa vauva saa nauttia isänsä seurasta kaksi viikkoa enemmän. Ensimmäisten kuukausien aikana vauva luo tärkeät ja pitkälle kantavat siteet vanhempiinsa.

Perheen arjessa voi sattua mitä vain. Koskaan ei tiedä, milloin vakava sairaus osuu perheeseen. Pienelle lapselle se näyttäytyy tulevaisuudessa esimerkiksi äidin sairastuessa siten, että kotiin saadaan apua ja näin lapsi saa tarvitsemansa ruuan ja koti pysyy siistinä. Lapsen mieli voi joskus myös järkkyä. Tänään avunsaanti on pitkien jonojen takana; jatkossa toivottavasti apu tulee nopeammin.

Lapsen tulevaisuutta rakennetaan varhaisvuosina, jolloin neuvolatoiminta ja varhaiskasvatus ovat tukemassa vanhemmuutta. Vanhemmat ovat parhaat asiantuntijat arvioimaan, minkälainen päivähoito heidän lapselleen, heidän perheensä elämäntilanteelle sopii. Tulevaisuudessa lapsi saakin entistä useammin pitää toisen vanhempansa pidempään kotona, jos vanhemmat näin valitsevat. Samoin aiempaa useammin lapsen päivähoitopaikaksi valikoituu turvallinen pienryhmä, jossa lapsi voi viettää stressittömiä ja turvallisia päiviä. Toisaalta kun lapsi menee päiväkotiin, sielläkin toivottavasti on pienemmät ryhmät ja tutut hoitajat pitävät lapsesta huolta. Lapsi saa olla lapsi.

Koululainen saa opiskella pienemmässä ryhmässä. Pienemmässä ryhmässä opettajalla on enemmän aikaa yksittäiselle koululaiselle. Koululainen voi näin kokea, että minusta välitetään enkä ole pelkkää massaa. Voi olla, että näin myös kiusaaminen ja turha häiriköinti vähenevät. Ainakin mahdollisuus tehdä luokassa töitä rauhassa paranee. Samoin jos koululaiselle tulee joissakin aineissa vähän hankaluuksia pysyä perässä, hän saa tukiopetusta tai mahdollisesti opetusta pienryhmässä. Näin hän pääsee kirimään muita kiinni eikä ehdi pudota kelkasta kokonaan.

Peruskoulun jälkeen yhä useammalle avautuu ovi jatko-opinnoille, rannalle jää syrjäytymään yhä harvempi nuori. Nuoren rahapussikin tulee painavammaksi. Nuorella on mahdollisuus keskittyä yhä enemmän opintoihinsa. Raha riittää kohtuullisesti, mahdollisesti pienillä lisätienesteillä, vuokraan, ruokaan, vaatteisiin ja pieniin huvituksiin. Työnteostakaan ei rangaista yhtä pahasti kuin nyt. Nuori voi valita opiskelupaikkansa omien taipumustensa ja mieltymystensä mukaan. Hänen ei ole pakko päntätä pääsykokeisiin ja viettää vuosia akateemisessa turhautumisputkessa, jos ei se häntä kiinnosta. Nuori säästyy masentumiselta ja voi rakentaa elämäänsä haluamaansa suuntaan. Valmistuttuaan yhä useampi nuori pääsee opintojansa vastaavaan tai muuhun työhön. Näin nuori saa vuosien opintojensa päälle mukavan toimeentulon ja mahdollisuuden lähteä esimerkiksi perhettä perustamaan.

Nyt on tärkeätä, että korvamerkitsemme rahat. Huolta tästä ovatkin jo kantaneet erinomaisesti valtiovarain- ja sivistysvaliokunta. Meidän on varmistettava, että lapsille ja nuorille tarkoitetut varat osuvat täsmälleen oikeaan kohteeseen. Lasten säästöpossu saakoon rauhassa kasvattaa lapsen hyvinvointia ja sitä kautta parempaa tulevaisuutta.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2008—2011 on hyvä osoitus hallituksen vastuullisesta ja maltillisesta talouspolitiikasta. Kehyskaudelle asettavat merkittäviä haasteita peruspalveluiden kysynnän kasvu ja erityisesti väestön ikärakenteen muutoksesta johtuvat lisääntyvät julkiset menot. Hallitus varautuukin näihin talouteen kohdistuviin paineisiin harjoittamalla vastuullista meno- ja veropolitiikkaa. Kansantalouden kasvun kannalta kysymys on niukkenevan työvoiman riittävyydestä eri sektoreiden tarpeisiin sekä tästä johtuen kokonaistuotannon ja verotulojen kasvun hidastumisesta.

Hallitus pyrkii hillitsemään julkisten menojen kasvua kuntien ja valtion tuottavuutta lisäämällä. Kunta- ja palvelurakennehanke ja valtionhallinnon tuottavuusohjelma ovat tärkeä askel tavoiteltaessa tuottavuuden parantamista sekä julkisen talouden menopaineiden lieventämistä. Näkemykseni mukaan nykyhallitus on käynyt tehokkaisiin toimiin talouden tasapainottamiseksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vahvat panostukset tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen sekä sitä kautta kansalaisten palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseen osoittavat kaukonäköisyyttä. Julkisen hallinnon rakenteita ja toimintaa uudistettaessa on tärkeää, että tuloksena syntyy hallinnon ja palvelujen suunniteltu ja todennettavissa oleva tuottavuusohjelma sekä sen mukanaan tuoma toiminnan tuloksellisuuden parantaminen. Uudistamis- ja kehittämishankkeita suunniteltaessa on kuitenkin tärkeä huomioida, että toimet tuottavuuden lisäämiseksi ovat jossain määrin erilaiset eri aloilla.

Tuottavuusohjelman kohdistamisessa eri hallinnonaloille tuleekin olla erityisen tarkkana. Esimerkkinä voidaan ottaa poliisihallinto, jossa koko kenttähenkilöstö on rajattu tuottavuusohjelman ulkopuolelle. Kuitenkin monessa poliisipiirissä henkilöstövähennykset miltä tahansa hallinnon sektorilta saattavat aiheuttaa suuria ongelmia kokonaistoiminnan kannalta.

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen panostukset puolustusministeriön hallinnonalalle kertovat vastuullisuudesta. Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että sotilasliittoon kuulumaton Suomi ylläpitää ja kehittää kansallista puolustusta ja uskottavaa suorituskykyä, osallistuu täysipainoisesti EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, kriisinhallintayhteistyöhön, kehittää rauhankumppanuutta Naton kanssa ja säilyttää mahdollisuudet hakea Naton jäsenyyttä. Puolustusratkaisut siis selkeästi nojaavat koko maan puolustukseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Hallituksen selkeänä tavoitteena on puolustusmenoihin vahvistetulla lisärahoituksella pyrkiä Puolustusvoimien toiminnan tason osittaiseen palauttamiseen, muun muassa nostamalla kertausharjoituksiin kutsuttavien reserviläisten määrä 25 000 henkeen vuosittain ja varusmieskoulutuksen tehostamisella maastovuorokausia lisäämällä. Saatua lisärahoitusta kohdennetaan myös asevelvollisten taloudellisen aseman parantamiseen, asevelvollisten terveystarkastuskustannuksiin, selonteon rakennemuutoksesta aiheutuviin kustannuksiin sekä puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen kuluihin. Kehyspäätökseen sisältyy lisäksi 24 miljoonan euron määräraha vuosille 2009—2011 EU:n ajokorttidirektiivin kustannuksiin.

Huomionarvoista on, että kaikilla näillä toimilla pystytään korjaamaan vain kriittisimmät Puolustusvoimien rahoitusvajeet. Suomen uskottavan puolustuksen ja aluevalvonnan kannalta Puolustusvoimien 2010-luvun rahoitustasoon onkin otettava selkeä kanta seuraavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa, jonka valmistelu tulee aloittaa mahdollisimman pian.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatit pitävät hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpänä sisältönä ihmisten välisen tasa-arvoisuuden lisäämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla edistetään ihmisten terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä vähennetään syrjäytymistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan verovaroilla ja palvelumaksuilla. Palvelumaksujen taso on pidettävä kohtuullisena, jotta palvelut ovat kaikkien käytettävissä.

Esitetyn kehyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon laajentamiseen varataan noin 250 miljoonaa euroa. Kuitenkin pelkästään jo ikääntymisen haasteisiin vastaaminen edellyttäisi kaksinkertaista määrää.

Hallitus lupaa vahvistaa perusterveydenhuoltoa, lisätä kotipalvelua ja vanhusten laitoshoidon henkilöstöä, parantaa omaishoidon kattavuutta, kehittää vammaisten avustajajärjestelmää ja parantaa lapsiperheiden kotipalveluja. Lisäksi on luvattu kehittää sosiaalityötä, ensihoitoa sekä mielenterveys- ja päihdetyötä. Tuemme lämpimästi ja vahvalla rintamalla hallituksen näiden tavoitteiden saavuttamisessa, mutta on selvää ja harmillista, että näihin tärkeisiin tarkoituksiin varatut rahat ovat täysin riittämättömät.

Arvoisa puhemies! Nykyisestä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä arviolta noin kolmannes on siirtymässä eläkkeelle aivan lähivuosina. Alan työntekijätarve kasvaa kehyskaudella lähes 20 000 työntekijällä. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet ovat mittavat ja tehtävistä valtionosuuksien korotuksista huolimatta kuntien resurssit voivat osoittautua riittämättömiksi. Juuri näin. Kuntien toimintaedellytyksiä ei ole kehyksissä riittävästi turvattu.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien mielestä vanhustenhuollon kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen tarvitaan selkeä suunnitelma, selkeät vanhusten palvelujen tasoa ohjaavat normit ja riittävä rahoitus. Omaishoidon kattavuutta pitäisi parantaa ja sen tukea kehittää. Hallitus on sitoutunut näihin tavoitteisiin, mutta jättää huomioimatta, että pelkästään omaishoidon tukeen tarvittaisiin mittava lisärahoitus, Elli Aaltosen raportin ja laskelman mukaan noin 110 miljoonaa euroa vuoteen 2012 mennessä.

Vammaisten yhdenvertaisuus ja osallisuuden parantaminen vaativat palveluja ja toimenpiteitä, mutta näiden palvelujen kehittäminen jää edelleen kehyksissä huomiotta. Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajan turvaamiseen tarvittaisiin vähintään 40 miljoonan euron tai jopa 400 miljoonan euron lisäpanostukset. Tämä on asiakokonaisuus, joka eduskunnassa on hoidettava. Se oli jo edellisen eduskunnan yksimielinen yhteinen tahto.

Hallitus on luvannut kiinnittää erityistä huomiota mielenterveysongelmien tunnistamiseen, palveluiden saatavuuteen sekä mielenterveystyön osaamiseen. Tämä ei saa jäädä lupaukseksi. On ehdottoman tärkeää, että tälle sektorille varataan riittävä rahoitus. Näitäkään varauksia ei kuitenkaan kehyksissä löydy.

Arvoisa puhemies! Hallituksen aikomus nostaa asiakasmaksuja ensi vuoden elokuussa ja sitoa maksut seuraamaan kustannuskehitystä vaarantaa etenkin pienituloisten ihmisten mahdollisuuden käyttää julkisia palveluja. Toisaalta tulosidonnaisten maksujen kohdalla keskituloiset joutuvat maksajiksi ja lopulta suurituloisimmat ohjataan käyttämään yksityisiä palveluita. Kaiken kaikkiaan asiakasmaksujen korotukset kasvattavat terveyseroja entisestään ja syventävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Tällaista uudistusta me sosialidemokraatit emme voi hyväksyä. Asiakasmaksu ei saa olla este tarpeellisen palvelun käyttämiselle. Jos asiakasmaksut seuraavat kustannuskehitystä, tulisi myös tulonsiirrot sitoa indekseihin nykyistä kattavammin.

Etenkin lasten päivähoidon vähimmäismaksusuunnitelmat kertovat hallituksen arvoista kaiken. Tavoitteena on ohjata päivähoito-oikeuden käyttämistä nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi. Käytännössä tämä ohjaava vaikutus tarkoittaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamista pienituloisilta perheiltä, kun taloudellista mahdollisuutta hoitoon ei enää ole.

Päivähoidon vähimmäismaksu vaarantaa epätyypillisissä työsuhteissa olevien matalapalkkaisten, yksinhuoltajien ja opiskelijaperheiden oikeuden käyttää tarvitsemaansa päivähoitopalvelua. Vähimmäismaksuun kaavaillut harkinnanvaraiset poikkeukset vain lisäävät kuntien työtä ja ovat perheille leimaavaa ja alentavaa. Hallituksen tavoite kontrolloida pienituloisimpien käyttäytymistä lisää yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Sosialidemokraattien mielestä pienituloisimpien oikeus kokopäivähoitoon on säilytettävä ja toisaalta päivähoidon maksut on suhteutettava paremmin todelliseen hoitoaikaan.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Resurserna för välfärden skall skapas genom arbete. Bara kunniga människor vid god hälsa förmår skapa de resurser som kännetecknar ett välfärdssamhälle. Därför är utbildning, kunskap och bildning ett verkligt viktigt verktyg.

Med grundskolans införande startade en utjämningsprocess men utjämningen har mattats av. Nya utmaningar kommer ständigt på grund av den allmänna utvecklingen i samhället. Familjens socioekonomiska bakgrund har fortfarande betydelse för skolgången, studiebenägenheten och resultaten, större betydelse än vad som är bra.

Tämä asettaa suuria vaatimuksia päättäjille, jotka ovat vastuussa koulun aineellisista resursseista, samoin kuin kodeille ja kouluille. Kaikille lapsille tulee luoda mahdollisuudet hyvään elämän alkuun hyvän koulutuksen avulla. Liian suuret luokat ovat yleistyneet menosupistuksista johtuen. Näissä oloissa oppilaat, joilla on erityistarpeita, kärsivät, koska he eivät saa sellaista huomiota, jota he tarvitsevat ja jonka he ansaitsevat. Seuraukset ovat heille ja yhteiskunnalle taatusti negatiivisia.

I diskussionen om arbetsförhållandena i skolan har bland andra utbildningsstyrelsens överdirektör Kirsi Lindroos föreslagit att överstora klasser skall förhindras genom lagstiftning, med de merkostnader som det skulle betyda. Jag håller med henne om att det behövs tydligare bestämmelser om skydd mot för stora klasser.

Tätä taustaa vasten on erinomaisen tärkeää, että hallitusohjelman lupaama 80 miljoonaa euroa, mikä rahamäärä vapautuu, kun ikäluokat pienenevät, käytetään ensisijaisesti opetusryhmien pienentämiseen ja erityisopetuksen roolin vahvistamiseen.

Ei ole kyse vain valtionosuuksista, vaan myös kuntien taloudesta ja omarahoituksesta. Tämä puhuu rakennemuutoksen puolesta, eli vahvempia peruskuntia on saatava aikaan, kuntia, joilla on tarpeeksi resursseja panostaa hyvään kouluun. Mutta on myös pitkälti kyse kunnallispoliitikkojen asenteesta. Paljonko saa heidän mielestään hyvä koulu kaikille maksaa? Monien mielestä ei tarpeeksi paljon. Nykytilanne on varsin haasteellinen, parannuksia koulujen työoloissa on saatava aikaan.

Vastaavanlaiset ongelmat koskevat myös lukiota tärkeänä yleissivistävänä kouluna, väylänä jatko-opintoihin ja tärkeänä pohjana osaaville ammatti-ihmisille. On myönteistä, että ammattikoulutuksen suosio ja status ovat nousseet, mutta on muistettava, että kilpailukykyinen elinkeinoelämä tarvitsee suurta joukkoa varsin hyvin koulutettuja työntekijöitä jatkossa. Johtotehtävät, innovaatiot, markkinointi, yhteiskuntasuhteet, vieraat kulttuurit, kielitaito ynnä muut tekijät edellyttävät hyvää koulutuspohjaa, jotta maamme pärjää kasvavilla markkinoilla.

Herra puhemies! Lukion ja lukioverkoston kehittäminen edellyttävät huolenpitoa ja panostuksiakin lähivuosina. Lisääntyviä resursseja tarvitaan myös taito- ja taideaineiden aseman vahvistamiseksi. On erinomaisen tärkeää, että liikunnan asemaa, suosiota ja arvoa nostetaan kouluissa oppilaiden keskuudessa kaikilla tasoilla. Nimenomaan kouluissa on pystyttävä vakuuttamaan nuoret liikunnan tärkeydestä. Se edellyttää asennemuokkausta terveystyön avulla, kokeilutoimintaa, säännöllisesti riittävästi oppitunteja sekä henkisiä ja taloudellisia resursseja.

Herra puhemies! Hyvin koulutetut ja osaavat, terveet ja hyvissä voimissa olevat ihmiset pystyvät takaamaan maallemme hyvinvointia. Siihen kannattaa panostaa riittävästi julkisia varoja.

Välutbildade, kunniga och friska människor i god kondition förmår trygga vårt lands välfärd. Därför lönar det sig att satsa tillräckligt av offentliga medel på skolan och hälsan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aivan heti aluksi kannatan ed. Pentti Oinosen tekemää kahta lausumaehdotusta.

Nyt käsittelyssä oleva valtiovarainvaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2008—2011 ei sisällä suomalaisille mitään selvää parannusta tai edes toiveita paremmasta. Tuntuu jotenkin irvokkaalta, että pohjapaperista eli hallitusohjelmasta käytetään nimitystä Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Odotin, että edes valiokunnan mietinnössä olisi kyseiseen ohjelmaan saatu jotain konkretiaa. Todellinen lupaus taitaa olla siinä kehystarkistuspaperin tekstissä, jossa todetaan: "Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyspäätöksen puitteissa mahdollista." Kehyksen sisällä voidaan siis tehdä muutoksia, mutta silloinhan ne varat ovat pois joltain muulta sektorilta. Mietinnössäkin todetaan tätä vahvistava toteamus: "Kehyspäätökseen tehdään tulevina vuosina vain hinta- ja kustannustasossa ja budjetin rakenteessa tapahtuvia muutoksia vastaavat korjaukset." (Ed. Kuoppa: Köyhän taskusta rikkaille!) Keneltä hoitajien mahdolliset palkkarahat ovat poissa?

Mietinnössä on mielestäni mielenkiintoinen kannanotto siitä, että on perusteltua työmarkkina- ja suhdannetilanne huomioon ottaen, ettei verotusta koskevien muutosten ajoitusta ole vielä päätetty. En valitettavasti ymmärrä, miten kaikkien puolueiden ennen vaaleja lupaama eläkeläisten verotuksen korjaaminen palkkaverotuksen tasolle liittyy tuohon väitteeseen. Kyllä tuo verotuksen perusteltu korjaus eläkeläisten osalta ainakin minun mielestäni pitää toteuttaa ensi vuoden alusta. Kai valiokunnan enemmistön on puolustettava hallitusta kaikissa asioissa, vaikka perusteet ontuisivatkin, sen ymmärrän. Monessa muussakin kohdin kuin tuossa eläkeläisten verotuskysymyksessä olin havaitsevinani samanlaisia kannanottoja.

Arvoisa puhemies! Kehysmenettelystä yleisesti voi todeta, että siltä osin valiokunta on kyllä oikeilla jäljillä, kun se toteaa perinteiseen kehysmenettelyyn tehdyistä muutoksista: "Ne tuovat jonkin verran kaivattua joustavuutta ja parantavat määrärahojen tarkoituksenmukaista käyttöä." Kannatan myös mietinnössä esitettyä ehdotusta kokonaan oman menokehyksen laatimisesta investointimenoille.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana valtion tuottavuusohjelmasta. Entisten henkilövähennysten lisäksi hallitus suunnittelee syksyn tilannetarkastelun jälkeen tulevana keväänä vielä uusia kurjistuksia, joiden tavoitteena on vähentää valtion henkilöstömäärää 4 800 henkilötyövuodella. Onneksi mietinnössä on edes hieman järjen hiventä asian suhteen, kun siellä todetaan, että virastojen ja laitosten on pystyttävä suoriutumaan tehtävistään ja että kyseinen ohjelma ei saa olla vain henkilöstömäärän supistamista ja toimintojen ulkoistamista. Nyt tilanne on jo mennyt siihen, ettei hyvästä henkilöstöpolitiikasta ole tietoakaan. Kukaan ei enää kanna huolta työssäjaksamisesta eikä työssäviihtyvyydestä.

Arvoisa puhemies! Toivoisinkin, että ne ministeriöiden ja lääninhallitusten virkamiehet, jotka siellä tammipöytiensä takana tekevät näitä suunnitelmiaan, kävisivät henkilökohtaisesti tutustumassa todelliseen tilanteeseen, esimerkiksi vaikkapa niin poliisi-, syyttäjä- kuin tuomioistuinorganisaatioissa. Nimittäin tuntuu joskus siltä, että tuottavuusohjelmien suunnittelijoilla ei ole minkäänlaista todellista kosketusta ja tietoisuutta elämän todellisesta menosta käytännön työn parissa. Ihmettelenkin arvoisia ministereitä, jos he menevät noihin virkamiesten asettamiin kuoppiin. Kehottaisinkin ministereitä laittamaan ministerien byrokraatteja hetkeksi kiertoon, todelliseen käytännön työhön omalle sektorialalleen. Uskon, että eivätköhän silloin mielipiteet kaiken maailman tuottavuusohjelmista ala karista.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on useissa puheenvuoroissa peräänkuulutettu eläkeläisten verotuksen oikaisemista. Nyt eläkeläisten indeksikorotukset ovat ensi vuonna jäämässä pieniksi, ja tämäkin puoltaa tämän verotuksen oikaisun toteuttamista mahdollisimman nopealla aikataululla eli ensi vuoden alusta.

Hallitus suunnittelee korotuksia asiakasmaksuihin. Keskustelussa täällä salissa on erityisesti ollut päivähoidon nollamaksuluokan poistaminen. Toivottavasti tässä yhteydessä, kun näitä asiakasmaksuja valitettavasti ollaan korottamassa, niin hallituksella on rohkeutta lisätä yksi uusi maksuluokka, sillä nykyinen korkein maksuluokka koskee jo varsin matalapalkkaisia, vähävaraisia perheitä. Esimerkkinä otan kahden lastenhoitajan perheet. He ovat korkeimmassa maksuluokassa tällä hetkellä. Niinpä päivähoidon nykyinen maksuluokitus suosii hyvätuloisia. Subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa on kyse lasten oikeudesta päivähoitoon. Tämä suunniteltu nollamaksuluokan poisto on ideologinen päätös, ei säästösyistä tehty, sillä säästö olisi hyvin pieni. Suunniteltu tarveharkinnan käyttöön ottaminen lisäisi turhaa byrokratiaa kunnissa ja lisäisi eriarvoisuutta lapsiperheiden osalta. Erityisesti tästä kärsisivät muun muassa yksinhuoltajat ja opiskelijaperheet. Osapäivähoitoon köyhimmät perheet voisivat jatkossakin viedä lapsensa maksutta. Muutoksen tarkoituksena on Vanhasen hallituksen mukaan ohjata niiden vanhempien käyttäytymistä, jotka ovat koko ajan kotona ja joiden lapset ovat kokopäivähoidossa ilman maksua. Pääministerin mukaan kyse on kuntien resurssien järkevästä käytöstä tilanteessa, jossa resursseista on pulaa.

Miksi sitten hallitus ei ole huolissaan niiden maksukykyisten vanhempien käyttäytymisestä tässä samassa asiassa, jotka vievät lapsensa kokopäivähoitoon, jotta voivat itse muun muassa päivisin olla ostoksilla? (Ed. Kuoppa: Tai golfaamassa!) — No, esimerkiksi. — Samalla he vievät usein perheen kotia lähinnä sijaitsevasta päiväkodista päivähoitopaikan niiltä vanhemmilta, jotka sitä työnsä takia kipeästi ja välttämättä tarvitsevat. (Ed. Nepponen: Missä niitä on?) — Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. (Ed. Nepponen: Onko, kertokaapa!) — Missä on hallituksen sosiaalinen oikeudenmukaisuus? Ei maksukyky saa sanella sitä, kenen lapsella on oikeus päivähoitoon, kenen lapsella ei.

Jos ja kun näitä asiakasmaksuja ollaan nostamassa, niin sitten tämä uudistuksella kerättävä arviolta 60 miljoonaa euroa ollaan viemässä kunnilta vähentämällä vastaavasti sosiaali- ja terveydenhoidon valtionosuuksia. Toisaalta tässä samassa yhteydessä ollaan asiakasmaksu sitomassa indeksiin, ja tämä ei ole hyväksyttävää, jos sosiaalietuuksia ja tulonsiirtoja ei myös samalla sidota indeksiin.

Arvoisa puhemies! Muutama sana työllisyysmäärärahoista ja työllisyysperusteisista investointimäärärahoista. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen vähentäminen aiheuttaa noin 15 000 ihmiselle riskin jäädä kokonaan työvoimapoliittisten toimenpiteiden ulkopuolelle. Rakennemuutosten hallinnassa — tulevat mieleen muun muassa Lappi, Pohjois-Karjala ja Kymi — sekä vaikeimpien työllisyysalueiden apuna ovat olleet nämä työllisyysperusteiset investointirahat, joita hallitus on nyt vähentämässä 30 miljoonasta 8 miljoonaan euroon. Näitä rahoja on käytetty täydentävänä rahoitusmuotona akuuttiin tarpeeseen, ja niitten ansiosta työllisyys on parantunut, on saatu uusia työpaikkoja. Niiden avulla on voitu aikaistaa erilaisia hankkeita. Niillä on parannettu myös infraa, mikä on omalta osaltaan hyödyttänyt elinkeinoelämää, muun muassa matkailua.

Mitä sitten, jos ja kun hallitus toteuttaa suunnitelmansa? Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on ylimalkainen kirjaus, että käytetään muita keinoja. Tuossa äskeisessä debatissa kysyin valtiovarainministeriltä, mitkä sitten nämä mahdolliset muut keinot ovat. En saanut vastausta. Toistan tässä: onko tarkoitus lisätä valtion työvirastoille rahoitusta vastaava summa? Tarkoitan tässä muun muassa museolaitosta, Metsähallitusta, ympäristökeskuksia, Merenkulkulaitosta. Muun muassa Metsähallitus on tuolla Itä-Suomessa erittäin tärkeä yhteistyökumppani ollut. Jos näin menetellään, niin menettävätkö tämän menettelyn kautta sitten nämä työllisyyskriteerit merkityksensä, kun näitä rahoja ollaan jakamassa? Toivottavasti jossakin vaiheessa saan vastauksen.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä asiana liikenteestä. Liikenteen kehysmäärärahat olivat valtava pettymys. Henkilökohtaisesti olen eniten huolissani perustienpidon ja perusradanpidon määrärahojen riittämättömyydestä. Lisäbudjeteilla vuosittain asianomaisen vuoden tilannetta on hiukan korjattu, mutta jälkeenjääneisyys on kasvanut. Pitkäjänteisyys rahoituksen osalta puuttuu, kun näitä liikenneväyliä ollaan kehittämässä. Täällä on myös todettu, että rahoitus ei voi perustua tällaisiin omaisuudenmyyntituloihin ja vastaaviin kertaluontoisiin tuloihin. Jatkossa on löydettävä kestävämpiä ratkaisuja.

En malta millään olla ottamatta esille Savo-Karjalan tiepiirin osalta tiepiirin rahoitusta koskevaa yksityiskohtaa. Viimeisten viidentoista vuoden aikana tienpidon rahoitus on laskenut noin 30 prosenttia, liikenne on samaan aikaan lisääntynyt 30 prosenttia ja kustannustaso on noussut yli 40 prosenttia, (Ed. E. Virtanen: Tasan 100 prosenttia!) eli tähän tilanteeseen ovat kyllä syyllisiä kaikki merkittävät eduskunnan puolueet. Perusparannuksen tason oikaisemiseksi tarvittaisiin tie- ja ratapuolella yhteensä noin 150 miljoonaa euroa vuosittain.

Myös joukkoliikenteen kehittäminen vaarantuu, ja täällä salissa on nyt viime päivinä puhuttu ennen kaikkea suurten asutuskeskusten joukkoliikenteestä. Yhtä tärkeää se on myös pienemmille paikkakunnille, reuna-alueille maakunnissa, koska siellä asukkaat useinkin palvelujen saannin vuoksi joutuvat turvautumaan tähän joukkoliikenteeseen. Muuta mahdollisuutta heillä ei edes ole.

Arvoisa puhemies! Vielä lainaus tälle vuodelle, tämän vuoden talousarvioon, budjettiin, liittyvä suora lainaus valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä, jonka eduskunta hyväksyi viime kauden lopussa: "Eduskunta edellyttää, että keväällä 2007 alkavalla hallituskaudella määrärahakehys sisältää jo alusta lähtien riittävät määrärahat liikenneväylien pitkäjänteiseen kehittämiseen ja kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen parantamiseen."

Tämä lausuma hyväksyttiin, ja nyt tietysti tässä tilanteessa voi todeta, että yhtä tyhjän kanssa. Hallitus menee tämän liikennepoliittisen selonteon taakse tavallaan ja pelaa sillä aikaa. Nythän se on tarkoitus antaa ensi vuoden puolella. Me tiedämme, että olisi erittäin kiireellisiä hankkeita. Tiedämme jo ilman selvittelyjä, että rahaa tarvittaisiin siihen ja siihen. Mainitsin jo perustienpidon ja perusradanpidon, mutta myös nämä vähäliikenteiset radat tarvitsisivat muun muassa puuhuollon takia jne. Toki ensi vuodelle on tämän puunsaannin turvaamiseksi 20 miljoonaa osoitettu rahaa ja sitten hallitusohjelmassa vaalikaudelle tuo 35 miljoonaa perusväylänpitoon ja joukkoliikenteeseen, mutta näillä rahoilla ei tietenkään asiaa ratkaista. Toivoisin sitten, että se ei jäisi pelkäksi selonteoksi vaan todella sitten myös rahat löytyisivät.

Erkki   Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kiovalainen elokuvakoneenkäyttäjä sai aikanaan työn sankarin arvonimen, kun näytti kahden tunnin elokuvat tunnissa. Saanko minä mitalin, jos pidän 10 minuutin puheen 5 minuutissa? No, asiaan.

Kun ensimmäisen kerran luin tämän hallituksen hallitusohjelman, en millään ottautunut pääsemään selvyyteen, onko kyse kalasta, linnusta vai olenko kenties joutunut tekemisiin uudempien aikojen kentaurin kanssa. Tämän olion suu kuulosti ja kädetkin hieman näyttivät tuollaisilta hyvinvointivaltion kukertavan punertavan vihreiltä, mutta toisaalta jalat ja kohtuullinen osa keskivartaloakin hohtivat peitellyn selvästi uusliberalistisen markkinaehtoisuuden sinimustaa. Se nyt kumminkin kävi jo ensi lukemalla selväksi, ettei kyse ollut ainakaan vasemmistoliiton viime viikonvaihteessa hyväksytyn periaateohjelman tarkoittamasta järkiolennosta. Ajattelin tuolloin ensimmäisen lukemisen yhteydessä, että viimeistään kehysselonteko kyllä tämänkin otuksen todellisen karvan paljastaa.

No, arvoisa puhemies, nyt meillä on edessämme tuo kehysselonteko ja substanssivaliokuntien siitä laatimat lausunnot ja valtiovarainvaliokunnan niiden pohjalta — vai pitäisikö nyt tässä tapauksessa sanoa, että niistä välittämättä — kirjoittama mietintö. Kyllä hallituksen karvoituksen laatu on niiden pohjalta selväksi käynytkin. Tai oikeastaan pitää korjata: se on käynyt selville kehysselonteosta ja valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Sen sijaan substanssivaliokuntien mietinnöt ovat joiltakin merkittäviltä osin kokonaan toista maata. (Ed. Kankaanniemi: Se on totta!)

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta laati oman hallinnonalansa osalta erittäin ansiokkaan lausunnon, mistä erityinen kiitos valiokunnan puheenjohtajalle ed. Rehulalle. Palaan asiaan kohta tarkemmin, mutta totean vain epäileväni, ettei tämmöinen ansiokkuus olisi viime hallituskaudella käynyt päinsä. Se, että itse jouduin lopulta jättämään valiokunnan lausuntoon pitkän eriävän mielipiteen, ei oikeastaan johtunut valiokunnasta, vaan uudesta hallituksesta ja uudesta oppositiosta.

Valitettavasti valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden enemmistö vanhan tavan mukaisesti jätti huomiotta sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisen — ja korostan tässä yhteydessä sanaa "yksimielisen" — lausunnon ja eteni tiukasti niin sanotusti kirjan mukaan. Olisihan se tietysti pitänyt tietääkin, mutta jotenkin vain lämmitteli ajatella, että uusi ja parempi poliittinen kulttuuri olisi laskeutunut tänne eduskuntaan. Ja kun nyt tässä tulin kehuneeksi hallituspuoluetta edustavaa ed. Rehulaa, niin oletan, että hän on saanut omiltaan pyyhkeitä tarpeeksi, niin että kehuminen jää noin keskimääräiselle tasolle.

Arvoisa puhemies! Verojen alentamisesta on tullut politiikan pyhin mantra, eikä tämä hallitus näytä tekevän siitä poikkeusta, vaikka valtiovarainministeri tässä viime aikoina onkin ikään kuin pihistellyt veronalennusten tekemisen kanssa suhdannesyihin vedoten. No, se voi olla sinänsä paikallaankin, mutta oletan, että kyllä niitä alennuksia sieltä tulee. Veronalennus on uusliberalistisen talousopin keskeinen osa. Niin on myös julkisten palvelujen yksityistäminen, ja kun tätä hallitusohjelmaakin katsoo, niin ymmärtämätönkin ymmärtää, miten nämä kaksi asiaa kytkeytyvät yhteen.

Verojahan sinänsä harva rakastaa. Syytä on kuitenkin pitää mielessä, että juuri tulovero on se pönkkä, jonka varassa julkisten palveluiden rahoitus lepää. Ilman verotusta meillä ei olisi ilmaista peruskoulua eikä kaikkien saatavissa olevaa terveydenhoitoa. Ilman verotusta me ostaisimme peruspalvelummekin markkinoilta ja maksaisimme niistä täyden hinnan. Siinä yhteiskunnassa köyhien olisi parempi pysyä terveinä ja lahjakkaiden valita itselleen varakkaat vanhemmat.

Se, mikä on kaikkein merkittävintä, on se, että tuloverotus toteuttaa yhteiskunnan taloudellisen tasauksen. Siksi sen alentaminen merkitsee tuloerojen kasvattamista, ja sitä samalla tavalla, ehkä vain hieman lievemmin, merkitsee myöskin palvelumaksujen korottaminen, jos vastaavasti verotusta kevennetään. Yhden prosenttiyksikön alennus kunnallisveroon vähentää 100 000 euroa vuodessa ansaitsevan perheen veroa 1 000 eurolla vuodessa; 15 000 euroa tienaavan yksinhuoltajan verotus kevenee vain 150 euroa. Yhden veroprosentin tuotolla kunnallisia palveluja voidaan tuottaa yhdelle perheelle noin 300 euron arvosta. Jos veroa alennetaan, ne palvelut jäävät kuntalaisilta saamatta. Mikäli perheet haluavat nuo palvelut, heidän on ostettava ne markkinoilta. Jos ne saa sieltäkin 300 eurolla, jää suurituloisille perheille ostosten jälkeen veronalennuksesta vielä 700 euroa. Yksinhuoltaja joutuu panemaan omasta pussistaan lisää 150 euroa. Sillä tavalla tämä apparaatti toimii.

Tähän liittyy minusta tämän hallitusohjelman ja kehysselonteon suurin ongelma eli kysymys palvelumaksuista. Mitä enemmän julkisia palveluja rahoitetaan palvelujen asiakasmaksuilla verojen sijasta, sitä epäedullisempaa se on pienituloisille. (Ed. Manninen: Sehän on alentunut viime vuosina!) — Ed. Manninen, näin se vaan kuitenkin toimii. — Kun nyt tässä hallitusohjelmassa palvelumaksuja ehdotetaan korotettavaksi ja sidottavaksi indeksiin, se tarkoittaa yhteiskunnallisen tasauksen heikentämistä.

Ei se vielä mitään, että palvelumaksut tuodaan ja ne sidotaan indeksiin. (Ed. Manninen: Sille tasolle, millä ne olivat kymmenen vuotta sitten!) Kaikkein "parasta" — ja nyt korostan, että "paras"-sanan ympärillä tässä yhteydessä, ed. Manninen, on lainausmerkit, toisin kuin teidän aiemmin johtamanne hyvän hankkeen nimen ympärillä toivottavasti ei vielä ole tai ainakaan jatkossa tule olemaan — siis kaikkein irvokkainta on se, että kun hallitusohjelmassa lukee, että palvelumaksuja pitää korottaa, jotta palvelujen saatavuus ja laatu voidaan turvata, samanaikaisesti näissä samoissa kehyksissä ilmoitetaan, että valtio ottaa ne korotukset, jotka palvelujen tuottajille eli kunnille olisivat näistä palvelumaksuista tulossa, ensin 60 miljoonaa, pois kunnilta. Millä tavalla tällä menettelyllä palvelujen saatavuus ja laatu voidaan turvata?

Kysyin tätä valtiovarainministeriön ja huvin vuoksi sosiaali- ja terveysministeriönkin asiantuntijalta valiokunnassa. Sain vastauksekseni ystävällisiä hymyjä ja lievähköjä naurunpurskahduksia. Tämähän olisi ihan hauska juttu, mutta kun tämä ei naurata yhtään, ei erityisesti niitä, joitten pitää vastata kuntien taloudesta, ja vielä vähemmän se tulee naurattamaan niitä, joitten palvelut tulevat kunnissa heikkenemään ja joitten kohdalla saatavuus ja todennäköisesti palveluitten laatukin tulee heikkenemään. Sekä tämä palvelumaksujen korottaminen että erityisesti palvelumaksujen korotuksista saatavan rahan siirtäminen valtiolle on käsittämätöntä ja suuntautuu kaikkein köyhimpiä vastaan. Siksi minusta jo tämä kirjaus osoittaa, mistä tämän hallituksen politiikassa on kysymys.

Tästä hallituksen asiakasmaksuideologiasta vielä konkreettisempi esitys on esitys päivähoidon nollamaksuluokan poistamisesta kokopäivähoidosta. Tämähän tarkoittaa käytännössä subjektiivisen kokopäivähoito-oikeuden poistamista työttömien, opiskelijoiden ja muiden pienituloisten lapsilta. Se on tuhoisaa erityisesti poiston uhreiksi joutuville lapsille, jotka pahimmillaan menettävät mahdollisuuden sosiaalisesti virikkeelliseen kasvuympäristöön tai tulevat leimatuiksi "huono-osaisiksi". Se esitys ei ole millään tavoin hyväksyttävissä.

Arvoisa puhemies! Edellä sanotun ja paljon muunkin perusteella kannatan vasemmistoliiton vastalauseessa 3 esittämiä lausumia ja sen lisäksi ed. Tiusasen esittämiä kahta lausumaehdotusta.

Henna  Virkkunen  /kok:

Arvoisa puhemies! Mukava päästä puhumaan tänne ed. Erkki Virtasen jälkeen, koska olen oikeastaan kaikesta aivan eri mieltä kuin hän, vaikka olemme ilmeisesti molemmat nyt sen tuoreen kirjauksen mukaan näitä järkiolentoja vasemmistoliiton linjan mukaisesti. (Ed. Manninen: Kolme ensimmäistä kirjainta samoja sukunimessä!)

Mielestäni koskien tätä hallituksen kehysehdotusta, mikä meillä nyt on täällä käsittelyssä, kuitenkin tämä keskustelu, mitä on käyty, on osoittanut aika laajaa tukea tälle kehykselle siinä mielessä, että monessa näistä vastalauseista, mitä on ehdotettu, ainoastaan halutaan kiirehtiä jollakin tavalla tai yksityiskohtaisemmin tehdä joitain detaljimuutoksia näihin esityksiin, jotka tähän kehykseen sisältyvät. Eli siinä mielessä linja on mielestäni eduskunnassa ollut varsin laajasti kehystä tukeva.

Itse olen hyvin tyytyväinen siihen, että tässä kehyksessä nyt selkeästi siirretään painopiste kohti osaamista. Tässä on hyvin vahvat painotukset osaamiseen, koulutukseen, ja se on järkevää tulevaisuuden kannalta. Tätä ehkä osoittaa juuri se, että esimerkiksi sivistysvaliokunta antoi tästä kehyksestä täysin yksimielisen lausunnon, jossa toki otettiin huomioon näitä muutamia asioita, joita täytyy erityisesti jatkovalmistelussa nyt paimentaa.

Yksi niistä on juuri tämä perusopetuksen laatu. Siihen halutaan nyt kohdentaa tuo 80 miljoonan euron lisäpanostus, ja nyt on tärkeää luoda todella sellainen malli, että se kohdentuu siihen, mihin se on tarkoitettu, eli näille perusopetuksessa oleville oppilaille pienempiin opetusryhmiin, erityisopetukseen, ilman että se heikentäisi kuntataloutta tai aiheuttaisi lisää rasituksia sinne puolelle. Tähän on kyllä löydettävissä malli valmistelun kautta.

Täällä on tullut esiin myös tuo tuottavuusohjelman kysymys. Mielestäni on järkevää, että valtion tasolla nyt toteutetaan tuottavuusohjelmaa, koska nyt meillä on siihen hyvä mahdollisuus. Meillä on mahdollisuus uudistaa rakenteita sitä kautta, että myös valtion henkilöstöä on nyt jäämässä runsain mitoin eläkkeelle, eli luontaisen poistuman kautta voimme siirtää niitä painopisteitä uusille alueille, missä palvelutarpeet kasvavat. Samoin muun muassa tietotekniikan kehittyminen, muuttoliike ja kansainvälistyminen toisaalta ovat asettaneet uudenlaisia haasteita. (Ed. Kuoppa: Niitä on tarpeen vähentää!)

Mutta tuottavuusohjelman osalta muun muassa yliopistolaitoksen osalta on pidettävä huolta siitä, että se ei kohdistu opetukseen, vaan opetuksen ja tutkimuksen resursseista voidaan huolehtia, ja se on mahdollista, koska yliopistoissakin suuri osa henkilökunnasta on muuta kuin tutkijoita ja opettajia, ja näin ollen kun vähennyksiä tehdään, niitä voidaan kohdistaa muualle.

Erittäin tärkeä kysymys on tuo kunta- ja palvelurakenneuudistus kaiken kaikkiaan. Ed. Virtanen täällä toi esiin huolensa siitä, miten voidaan rahoittaa kuntapalvelut tulevaisuudessa. Kyllä tämä meneillään oleva hanke on siinä aivan ensisijainen. Tämä muuttoliike, mikä nyt on jatkunut viime vuodet hyvin voimakkaana Suomessa, aiheuttaa sen, että meillä maaseutu on entistä harvaanasutumpi ja siellä asuu entistä ikääntyneempi väestö. Tämä kehitys tulee jossain määrin myös jatkumaan. Väki muuttaa kaupunkeihin, yhä suurempiin keskuksiin.

Työn muutos, kulttuurin muutos, on aiheuttanut tämän. Mutta samalla meidän on huolehdittava siitä, että myös harvaanasutuilla alueilla voidaan taata ihmisille terveyspalvelut, laadukas koulutus, välttämättömät sosiaalipalvelut. Sitä ei voida kyllä muuten tehdä kuin uudistamalla meidän kuntarakennetta, uudistamalla myös niitä tapoja, joilla palveluita tuotetaan.

Täällä on kritisoitu muun muassa palvelusetelihanketta, jota nyt laajennetaan. Se on järkevä uudistus, koska nimenomaan palvelusetelin kautta myös asiakkaat pääsevät itse entistä paremmin valitsemaan, mistä haluavat hankkia palvelunsa, ja palvelusetelin avulla myös pienet yritykset pääsevät osalliseksi. Tällä hetkellä kun suuret kaupungit esimerkiksi ostavat sosiaali- tai terveyspalveluita, usein tarjolla on niin suuria palvelusopimuksia, että ei pienillä yrittäjillä ole mitään mahdollisuuksia tehdä tarjouksia tällaisesta. Mutta silloin, kun käytetään palveluseteliä, myös esimerkiksi hyvin pienet kotipalveluyritykset tai hammaslääkäriasemat voivat osallistua tähän palvelutuotantoon, ja se on hyvin järkevää, koska se monipuolistaa palvelun mahdollisuutta. Täällä tuotiin myös aiemmin esiin, että muun muassa maaseutukunnissa ei olisi mahdollista hankkia palvelusetelillä mitään, koska palvelutuottajia ei ole. Mutta on juuri tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa vähitellen lisätään tätä kysyntää, koska sitä kautta myös yritystoimintaa sinne syntyy.

Usein automaattisesti ajatellaan, että silloin, kun palvelut on julkisesti myös tuotettu, ne olisivat jotenkin automaattisesti aina laadukkaita, mutta näinhän se ei välttämättä ole. Itse asiassa julkisen palvelutuotannon laatu on noussut laajemmin keskusteluun vasta sen jälkeen, kun markkinoille on tullut myös yksityisiä palvelutuottajia ja on ryhdytty systemaattisesti benchmarkkaamaan ja vertailemaan sekä palveluiden laatua että hintaa. Se on pakottanut myös julkisen toiminnan entistä tarkemmin seuraamaan sitä omaa laatuaan ja arvioimaan hintaa.

Itse olen hyvin tyytyväinen tähän kehykseen kaiken kaikkiaan, mutta täytyy tietysti ottaa huomioon, että hallitusohjelmaakin voidaan nyt toteuttaa vain siinä mittapuussa, minkä kehys mahdollistaa, eli siinä mielessä tämä on myös hyvin tiukka asiapaperi. Erityisesti nuo veronkevennykset ovat sitten sellainen iso kysymys, kuinka ne pystytään kohdentamaan mahdollisimman hyvin niin, että ne tukevat suomalaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä ja mahdollistavat näin palveluiden parantamisen myös tulevaisuudessa.

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Toimintansa aloittaneen sinivihreän hallituksen hallitusohjelman ja alkutaipaleen yksi päällimmäisiä tunnusmerkkejä on ollut usko sekä luottamus tulevaisuuden Suomeen, usko suomalaiseen ahkeruuteen, tietoon, taitoon, yrittämiseen ja työhön sekä vastuun ja välittämisen kantamiseen. Tiedämmehän me hyvin kokemuksesta ja oman kotimaamme historiasta sen, että kun on uskoa tulevaisuuteen, uudistamisen halua, rohkeutta, ahkeruutta ja yhteistyöhalua sekä kykyä, on myös mahdollista ja jopa todennäköistä päästä haluttuun ja toivottuun tulokseen. (Ed. Rönni: Ed. Viljanen on varmaan lukenut ihan eri papereita!)

Hallituksen esittämät tavoitteet ja tavoitteisiin pääsemisen toimenpiteet ovat myös suomalaisen yhteiskunnan pelastus, kun siirrytään seuraavalle vuosikymmenelle ja vielä siitäkin eteenpäin. Tiedämme hyvin, että pelkkä usko ei riitä, vaan tarvitaan myöskin tekoja. Nyt elomme on suhteellisen auvoista, pienestä poliittisesta nokittelusta huolimatta tasaisen harmonista. On mitä paras aika varautua tulevaan ja tehdä tarvittavia muutoksia. Tämä kaikki vaatii kuitenkin malttia. Samalla kun tuntuu siltä, että taloudellisella kasvulla ei ole mitään rajaa, niin viisasta talouspolitiikkaa on kuitenkin olla varovainen. Voimakas kasvuhan saa malttamattomien suussa soimaan jopa tutut Lapinlahden Linnuiltakin kerrotut sävelet: "Heti mulle kaikki tänne nyt. Minä ekaksi." (Ed. Rönni: Eikös se ole kokoomuksen laulu?) Hämäläisenä kansanedustajana tässä kohtaa on vahvuus: saadaan vähän maltillakin mennä eteenpäin.

Ainakin jotkut teistä muistavat edesmenneen sosialidemokraattisen pankinjohtajan ja lakimiehen Aarre Simosen. Luin erään artikkelin hänestä, jonka mukaan hän totesi viimeisinä voimallisina elinvuosinaan, että ainoat lait, joiden pitävyyteen hän on oppinut luottamaan, ovat talouden rautaiset lait. Kun asiat nykyhetkessä ovat hyvin, meillä ei ole tarvetta katsoa tulevaisuuteen. Toisaalta, kun nykyhetkessä on kriisiä, on useimmiten huono kyky katsoa tulevaisuuteen.

Tähän tulevaisuuteen katsomisen likinäköisyyteen ei mielestäni tämä hallitus ole ohjelmassaan syyllistynyt. Hallituksella on vahvana ohjenuorana tehdä ratkaisuja, jotka turvaavat suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin pitkässä juoksussa myöskin tuleville vuosille. Meillä kaikillahan on, niin kuin tämän päivän puheissakin on kuulunut, oma arvomaailma, niin kuin demokratiassa pitääkin olla. Sen pohjalta teemme päätöksiä ja kannamme sitten jokainen omalla kohdalla vastuumme. Ne eivät synny aina pelkästään poliittisesta ideologiasta. Ne syntyvät joillain kasvatuksen perinnöstä, elämäntilanteesta, ystävistä, harrastuksista, asuinpaikasta ja joskus jopa taloudellisesta näkökulmasta. Monet edustajathan käyttävät puheenvuoroja hyvinvointivaltion puolustamiseksi, kun he mielestäni itse asiassa tarkoittavat, että erilaisten lakien suojassa pitää siirtää rahaa heidän kannattajiensa mielestä tärkeisiin asioihin. Näinhän edustuksellinen demokratia toimii, eikä siinä mitään väärää ole.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa ja menokehyksessä on paljon painotuksia, jotka tuntuvat erityisen hyviltä. Laman keskeltä vuodesta 92 lähtien yrittäjänä toimineena tervehdin erityisellä tyydytyksellä niitä toimenpiteitä, jotka ovat edesauttamassa yrittäjiä menestymään, kasvamaan ja tämän myötä myöskin työllistämään. Se on ainoa tie selvitä haasteistamme. Yhteiskuntamme on työmarkkinoiden osalta hiukan jakomielisessä tilanteessa.

Otan esimerkin kotiseudultani Päijät-Hämeestä, missä meillä on edelleen kuntia, jotka paranevasta tilanteesta huolimatta ovat niin sanottuja korkean työttömyyden kuntia. Samaan aikaan, kun menestyvä yritys etsii työntekijöitä — ei siis yhtä työntekijää — kunnassa, missä työttömyysprosentti on toisella kymmenellä, se ei saa yhtään hakemusta tähän avoimeen työpaikkaan. Joku on mielestäni silloin pahasti pielessä. Tässä ei saivartelu tai yrityksen kiinnostavuuden kritisointi auta tilannetta pätkääkään. Työvoimapula on kaksijakoista: kortistot pullistelevat työttömiä, ja toisaalla ei ammattitaitoista työvoimaa ole tarjolla, joskus tilanteessa, jossa vaikkapa työnantaja olisi valmis kouluttamaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen linjaukset koulutuspolitiikan osalta ovatkin nyt mielestäni rohkaisevia. Koulutuksen kehittäminen laajasti niin, että se yhä paremmin vastaa työelämän tarpeita, on välttämätöntä. Se on vaikea sektori, koska koulutuspolitiikan linjaukset on tehtävä pidemmässä juoksussa, mutta työelämän tarpeet globaalissa maailmassa muuttuvat yhä nopeammin. Uskon, että hallitus löytää lääkkeitä tähän. Resepti ainakin hallitusohjelmaan on kirjattu.

Arvoisa puhemies! En voi muuta sanoa, kun tervetuloa uusi työ- ja elinkeinoministeriö. Se on mielestäni yksi parhaita rakenteellisia uudistuksia, mitä hallitus on toteuttamassa. Työllistäminen ei ole työntekijöiden ja työnantajien vastakkainasettelua, vaan se on yhä enemmän yhteistyötä.

Koulutukseen liittyy myös hallituksen voimakas panostus innovaatiopolitiikkaan ja tässä juuri tutkimus- ja teknologiaosioihin. Hallitus on hallitusohjelmaa laatiessaan ei harrastanut vaan harjoittanut tulevaisuusajattelua, joka tulee myös konkretisoitumaan positiivisella tavalla. Vain uudistumalla, uusia toimintatapoja etsimällä ja toteuttamalla, voidaan vastata niihin haasteisiin, jotka eivät enää ole pelkästään meidän edessämme, vaan joiden keskellä me joudumme ja meidän on pystyttävä tekemään päätöksiä. On mielestäni vastuutonta politiikkaa tyrmätä yksikään uusi ajatus ennen kuin se on perustellusti tutkittu ja selvitetty.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi lyhyesti kolmannesta osa-alueesta, joka on saatettava loppuun ja jossa hallitus tarvitsee koko eduskunnan tuen. Se on kunta- ja palvelurakenneuudistus. Tiedämme hyvin, että meillä on erilaisia maakuntia, erilaisia kuntien välisiä yhteistoimintamalleja ja erilaisilla identiteeteillä olevia kuntia. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että palveluiden turvaaminen edellyttää tulevaisuudessa vahvaa taloudellista perustaa sekä uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja, niin kuin hallitus on linjannut. Samalla kun kannustan hallitusta viemään edellisen hallituksen vahvasti aloittamaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta rohkeasti eteenpäin, toivon, että rohkeutta riittää tarkastella avoimesti kaikkea valtionhallintoa ja laskea kuinka monta valvovaa silmää tulevaisuudessa yhä vahvemmat ja isommat kuntakokonaisuudet tarvitsevat ja mikä on väliportaiden rooli valtion ja kuntien välissä.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole ohi. (Ed. Lahtela: Ei ole!) Sosialistipuolueiden puheenvuorot täällä eduskunnassa äsken osoittivat, mistä on kysymys. Siellä ei arvosteta yrittäjyyttä, kansalaisten oikeutta tehdä itsenäisiä valintoja. SDP yritti ostaa vaaleissa ääniä 2,4 miljardin euron palvelupaketilla. Siitä huolimatta kävi huonosti. Kun puolue nyt reivaa kurssia rökäletappion jälkeen uusille urille, toivotan tervemenoa niin pitkälle vasemmalle kuin sielu sietää. Se olisi meille uudistajille onneksi. Voisimme rakentaa rauhassa Suomea, joka kannustaa yrittämään ja jossa välitetään kaikkein heikoimmista.

Hallituksen ohjelma ja kehyspäätökset ovat erinomaisia nimenomaan kansalaisen kannalta. Hänelle tarjotaan lisää vaihtoehtoja palvelusetelin turvin, hänelle tarjotaan työtä, joka kannattaa. Hallitus käynnistää mittavan sosiaaliturvaremontin. Tämä on kiistatta tämän hallituksen ja hallitusohjelman ja kehyspäätösten parasta antia. Sitä on toivottu ja odotettu vuosikymmeniä, mutta mitään ei ole tullut, kun demarit ovat olleet vallassa. Näin siksi, että tosiasiassa on kannettu huolta vain SAK:n ja ay-liittojen jäsenistöstä, niistä, jotka tekevät täysaikaista työtä. Prekariaatti ja pätkätyöläiset ovat olleet heille ilmaa. Nyt tämä hallitus välittää heistä todella ja purkaa kannustinloukut ja muut työnteon esteet. Minusta tämä on erinomainen saavutus.

Tämä hallitus taatusti huolehtii kaikkein heikoimmista. Ketään ei jätetä yksin. Hallitusohjelman turvin kyetään rakentamaan niin tiivis turvaverkko, ettei sen raoista kukaan enää tipahda pohjalle, kuten tapahtuu nyt, kun valtiota on rakennettu hallinnoimalla. Näin poistuu sekin kummallisuus, jota tässä keskustelussa on tuotu esiin, että kun eläkkeitä korotetaan 20 eurolla kuussa, voi pahimmassa tapauksessa menettää asumistuen. Vasta nyt, kun sosialistit ovat oppositiossa, kyetään tekemään rakenteellisia uudistuksia, ja minä kiitän meidän hallituskumppaneitamme tästä rohkeudesta, että on lopultakin uskallettu käydä näihin pullonkauloihin käsiksi.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yritteliäisyyttä. On surullista huomata, miten vähän siellä vasemmalla tästä asiasta välitetään ja on välitetty. Kuntien on tuotettava julkiset palvelut, muita vaihtoehtoja ei sallita. Kansalaiset haluavat kuitenkin tehdä itse oman elämänsä kehyspäätökset. He eivät halua siihen sosialisteja päällepäsmäreiksi. Tämä on yksi syy teidän vaalitappioonne ja meidän vaalivoittoomme. Ihmiset kammoavat holhousta. Kun holhousvaltiosta ja järjestelmien pakkovallasta halutaan päästä eroon, on äänestettävä, ja on äänestetty uudistajia, ei jarrumiehiä ja peräpeiliin katsojia.

Keskustelun perusteella porvarihallituksen tärkeimpiä asioita näyttävät olevan tasa-arvotupo, eläkeläisten verotuksen oikaisu ja perintöverotus, ja nämä kiistatta ovatkin. Mutta nämä asiat myös toteutetaan. Sen ovat kaikki tässä hallituksessa olevat puolueet luvanneet. Mutta on melkoista hurskastelua vaatia veroratkaisut pöytään jo nyt, kun hallitus on hädin tuskin ollut pystyssä kahta kuukautta. Neljä vuotta sitten kansalaiset saivat äimistellä, kun kokoomus sysättiin oppositioon veronkevennyslupausten takia. Kuitenkin punamultahallitus käynnisti heti mittavan veronalennusohjelman torjuakseen alkavaa taantumaa. Nyt veroja ei voida heti alentaa, koska talous käy ylikierroksilla. SAK:n Heinäluoma ymmärtää tasan tarkkaan, ettei hallitus voi paljastaa tasa-arvotupon varoja ennen kuin palkkasopimukset on saatu aikaan. Tätä tosiasiaa on turha toiseksi kiistää.

Sitten puuttuisin yhteen yksityisasiaan eli tähän nollamaksuluokkaan. Minulla kävi vieraina oululaisia lastentarhakotien johtajia. Kysyin heiltä keskustelussa, tekeekö hallitus väärin. Yksimielinen sanoma oli: ei tee, ja perustelu oli hyvin selkeä: lapsilla on myös omiin vanhempiinsa subjektiivinen oikeus, ei pelkästään elämään päiväkodissa. Olen saanut myös postia siitä, jossa on ihmetelty, miksi emme poista koko subjektiivista päivähoito-oikeutta ja palaa alkuruutuun. Päivähoitohan luotiin siksi, että vanhemmat pääsisivät töihin ja että sinä aikana lapset saisivat turvallisen hoitopaikan. Olen sanonut, ettei se tule enää kuuloonkaan. Kaikkihan hyppisivät seinille, jos tämmöisestä asiasta edes puhuttaisiin. Tästä huolimatta subjektiivisten oikeuksien lista alkaa nyt olla täynnä. Uusia oikeuksia ei enää voida jaella sulle, mulle ja kummin kaimoille. Apua ja hoivaa tarvitsevia on ehdottomasti autettava, mutta siihen ei tarvita subjektiivisia oikeuksia.

Arvoisa puhemies! Politiikka, jota on harjoitettu viime lamasta lähtien, on ollut pelkkää hallinnointia. Siinä on yritetty lapioida ne päälle kaatuvat asiat ja tehtävät, joita on pakko tehdä. Nyt tämä hallitus tekee nimenomaan arvoihinsa pohjautuvaa politiikkaa. Työn tekeminen, kannustavuus, yrittäjyys, välittäminen ja koulutus ja sivistys ovat tämän hallituksen arvoja. Näiden arvojen pohjalle on rakennettu hallitusohjelma ja kehyspäätökset, ja näitä arvoja kannattaa puolustaa.

Nykyiseen politiikan tekotapaan kannattaisi ehkä hieman puuttua, ja tähän puututtiin myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Siinä toivottiin ja minäkin toivon, että kehykset saisivat hieman enemmän joustoa, niin että kyettäisiin vastaamaan äkillisiin tarpeisiin ilman, että koko laiva keikahtaa. Tämä uusi politiikan tekotapa, että tehdään neljäksi vuodeksi hallitusohjelma, joka on 50-sivuinen, 60-sivuinen paketti, ja että kehyspäätökset lyödään lukkoon neljäksi vuodeksi, on uusille kansanedustajille ja varmasti myös vanhoillekin kansanedustajille hyvin haasteellinen. Heti uutena tulokkaana on tiedettävä, miten voidaan vaikuttaa hallitusneuvotteluihin. Ei auta aikailla, vaan on heti kyettävä tuomaan esille omat tavoitteet ja niin, että ne otetaan myös vakavasti. Jatkossa hallituspuolueen kansanedustaja ei juuri voi tehdä omaa politiikkaa ja profiloitua paitsi tietenkin ryhmässä. Siksi kehysten täytyisi hieman joustaa. Tässä asiassa valtiovarainvaliokunta on ottanut erinomaisen kannan.

Hieman väljyyttä kaivattaneen myös hallituksen työskentelyyn, vaikka siitä en tiedä mitään, paitsi mitä nyt olen lukenut lehdistä. On tietenkin erinomainen asia, että kukin ministeri vastaa omasta rootelistaan ja omasta sektoristaan eivätkä muut siihen puutu, jos noudatetaan pelisääntöjä, hallitusohjelmaa ja kehyspäätöksiä. Mutta tulevaisuutta on vaikea ennustaa neljän vuoden päähän. Voi vaikka mitä sattua. Silloin pitäisi kyetä reagoimaan sekä yksin että yhdessä, ja siihen tarvitaan hallituksen sisäisiä keskusteluja ja keskusteluja myös eduskuntaryhmien kanssa.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! On todella hämmästyttävää, missä umpiossa te, ed. Ukkola, olette elänyt. Teiltä on jäänyt täysin huomaamatta, että SDP:n johdolla maamme nostettiin syvästä lamasta. Suomeen on vuoden 1995 jälkeen luotu 400 000 uutta työpaikkaa, talous on saatu kasvu-uralle, (Ed. Ukkola: Ahon hallitus teki ensimmäiset askeleet!) valtiontalous on tervehdytetty. Näitä hedelmiä porvarihallituksen on nyt sitten helppo jakaa. Mutta valitettavasti näyttää siltä, että pienituloiset eivät näistä tule mitään kostumaan.

Mitä vielä tulee, ed. Ukkola, yrittäjien arvostukseen, niin totta kai yrittäjät nauttivat SDP:n arvostusta. Yrittäjät ja yritykset ovat työllisyyden edelleen parantamisessa avainasemassa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen menokehyksissä on kolme suurta ongelmaa. Ensinnäkin hallituksen menokehykset ovat hallitusohjelman tavoitteisiin nähden alimitoitetut. Jo nyt tiedossa olevat menopaineet johtavat siihen, että esitetyt kehykset ylitetään vaalikauden aikana. Kehyksessä ei ole varauduttu riittävästi tulevaisuuteen eikä ihmisten tarpeisiin. Toiseksi, hallituksen verolinja on epäoikeudenmukainen eikä riittävästi tue työllisyyttä ja talouskasvua. Kolmanneksi, hallitus on jättänyt työllisyyskehityksen pelkästään suhdanteiden varaan. Tavoite 100 000 uudesta työpaikasta toteutuu vain, mikäli suhdanteet kehittyvät myönteisesti.

En ymmärrä tällaista ajopuuksi heittäytymistä. Vähintä, mitä hallitus olisi alkutaipaleellaan voinut tehdä, olisi ollut työmarkkinajärjestöjen sitouttaminen yhteiseen työllisyysohjelmaan, jolloin myös työllisyystavoitteen saavuttaminen olisi varmempaa, mutta nyt ollaan siis suhdanteiden armoilla.

Kehykset ovat ongelmalliset myös kuntatalouden kannalta. Peruspalveluohjelman mukaan kuntien menot kasvavat kehyskaudella runsaat 5 miljardia euroa. Näiden menojen kattamiseen on osoitettu valtionosuuksien lisäyksinä alle miljardi euroa eli alle viidennes kuntien ennakoidusta rahoitustarpeesta. Epäilenkin, että kunnat eivät selviydy peruspalveluohjelman rahoittamisesta, eivät ainakaan ilman kunnallisveron korotuksia. Tähän kehyslinjauksen tiukkuuteen on kiinnittänyt huomiota Kuntaliittokin, jonka mukaan hallitusohjelman mukainen lisärahoitus ei riitä hallitusohjelman toteuttamisesta aiheutuviin menoihin.

Erityisen ongelmallisena pidän sitä, että hallitus suuntaa vain 250 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalvelujen laajentamiseen. Pelkästään ikääntymisestä kehyskaudella aiheutuvien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen on kuitenkin arvioitu olevan lähes kaksinkertaisesti tämän verran. Onkin selvää, että hallituksen panostuksilla ei kyetä vastaamaan esimerkiksi siihen 20 000 työntekijän tarpeeseen, mikä sosiaali- ja terveydenhuollossa on vuoteen 2011 mennessä. Mielestäni tulevaisuuden suuri haaste onkin, miten turvaamme sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja riittävän työvoiman palvelujen tuottamiseen.

Kuntatalouden kannalta ongelma on myös se, että 1.8.2008 alkaen toteutuva asiakasmaksujen nousu ei koidu kuntien hyväksi. Ei myöskään ole mielestäni hyväksyttävää, että pelkästään asiakasmaksut sidotaan indeksiin, mutta ei sen sijaan sosiaalietuuksia. Johdonmukaista olisikin sitoa myös tulonsiirrot ja sosiaaliturvaetuudet indeksiin. Näin turvattaisiin myös pienituloisten asema, mutta tämä valitettavasti ei näytä hallitusta kiinnostavan.

Mitä tulee hallituksen verolinjaan, niin se ei täytä hyvän verojärjestelmän tavoitteita, joita ovat selkeys, tehokkuus, oikeudenmukaisuus ja veronmaksukyvyn huomioon ottaminen ja jossa veropohja pidetään riittävän laajana.

Erityisen räikeästi hallituksen verolinjassa oikeudenmukaisuutta ja veronmaksukyvyn periaatetta rikkoo hallituksen kaavailema perintöveron poisto yritys-, maatila- ja metsäomaisuudelta. Yhtä lailla oikeudenmukaisuutta rikkoo eläkkeensaajille luvatun palkansaajia korkeamman verotuksen korjaamisen viivyttely. Perintöverotus sinänsä kaipaa korjauksia. Mielestäni erityisen tärkeää on korjata perintöverotusta leskien ja alaikäisten lasten osalta. Myös tavanomaisten pienten perintöjen verotusta on tarpeen keventää. (Ed. Manninen: Sehän tullaan tekemään, sehän lukee hallitusohjelmassa!) — Toivottavasti tulemme sen näkemään, ja toivottavasti suuntaatte nämä yritys-, maatila- ja metsäomaisuudelle suunnatut eurot juuri nimenomaan tänne alarajan korottamiseen.

Hallituksen epäonnistuminen tulopoliittisen kokonaisratkaisun teossa on johtamassa pidempään tuloverotusta koskevaan epävarmuuden aikaan. Kun työmarkkinaratkaisujen sisältö on vielä suurimmaksi osaksi auki, niin hallitus jää katselemaan, mitä tapahtuu. Aktiivinen ote puuttuu, ja verotuksen kevennysvaran hallitus roiskii eri puolille ilman huolellista työllisyysvaikutusten arviointia.

Sitten, arvoisa puhemies, haluan puuttua kahteen yksityiskohtaisempaan asiaan, ensinnäkin Veikkauksen voittojen tuloutukseen.

Hallituksen esitys Veikkauksen voittotuloutuksesta on mielestäni sekä jakosuhdelain että eduskunnan yksimielisen linjauksen vastainen. Eduskuntahan on edellyttänyt, ettei Veikkauksen tuottoja käytetä budjettimenojen kattamiseen. Nyt muun muassa Senaatti-kiinteistöjen vuokria ja Kansallisteatterin lainanhoitokuluja ollaan siirtämässä veikkausvoittovaroista katettaviksi yli 20 miljoonan euron edestä. Tämä on lain ja eduskunnan tahdonilmaisun vastaista ja täten tuomittavaa. Veikkausvoittovaroja ei pidä osoittaa muuhun käyttöön kuin niille, joille ne kuuluvat, eli tieteelle, taiteelle, liikunnalle ja nuorisotyölle.

Budjettimenojen rahoittamisesta veikkausvoittovaroin on haluttu päästä eroon siksi, koska näin parhaiten estetään jatkuvat yritykset murtaa Suomen rahapeliyhtiöiden yksinoikeusjärjestelmä. Tässä asiassa me olemme jatkuvasti Euroopan unionin komission seurannassa ja valvonnassa. Suomi on perustellut käytössä olevaa yksinoikeusjärjestelmää sillä, että voittovarat käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin eikä valtion lakisääteisten menojen kattamiseen. Mielestäni hallitus ottaakin suuren riskin lisätessään veikkausvoittovaroilla katettavia budjettimenoja.

Sitten vielä muutama sana Matkailun edistämiskeskuksesta, Mekistä. Mekin suunniteltu alasajo erityisesti ulkomaantoimintojen osalta on herättänyt huolestuneisuutta matkailuyrittäjien keskuudessa. Olen itsekin näitä yhteydenottoja saanut. Näyttääkin siltä, että Mekiä koskevat muutossuunnitelmat ovat yllättäneet yrittäjät. Niistä kun ei juurikaan ole hiiskuttu.

Mielestäni olisikin kohtuullista, että yrittäjät tietävät, miten Mekin toimintaa on tarkoitus jatkaa, ketkä hoitavat matkanjärjestäjäkontaktit, mediakontaktit, messut ja workshopit ulkomailla. Mekin henkilökuntahan on tunnetusti osaavaa ja ammattitaitoista. He tuntevat paikallisen kulttuurin ja tavat, loma-ajat ja matkustustavat. Voidaankin kysyä, että jos ulkomaantoimistot lopetetaan ja siirrytään palvelujen ostoihin, niin miten käy sen henkisen pääoman, joka Mekin piirissä on kehittynyt ja rakentunut. Mek on eittämättä ollut pitkät ajat yksi tärkeimmistä Suomi-kuvan ja -imagon luojista maailmalla.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä painottaa, että matkailu on kasvava bisnesalue. Meidän ei pidä vähentää julkisia panostuksia tähän toimintaan, olemmehan me nyt jo liikkeellä huomattavasti vähäisemmin voimavaroin kuin muut Pohjoismaat. Mielestäni tässä asiassa pitääkin edetä harkiten ja hyvässä yhteistyössä matkailuyrittäjien kanssa heitä kuunnellen, sillä he kuitenkin loppujen lopuksi parhaiten tietävät, millaisia toimintoja ja palveluja matkailun edistämisessä tarvitaan.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa näin, että kun opposition puheenvuoroja on kuunnellut, niin täytyy tehdä lähes päinvastainen johtopäätös kehyksistä ja Suomen talouden tilanteesta ja hallituksen politiikan linjasta. Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen kehys jatkaa vastuullista talous-, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa sekä lujittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Edelliseltä Vanhasen hallitukselta saatu vahva talouden perintö antaa hyvän pohjan myös koko tulevan kauden kehykselle.

Suomen talouskasvu on tällä hetkellä erittäin myönteinen. Tälle vuodelle on ennakoitu selvästi yli 3 prosentin talouskasvua. Alkuvuoden talouskasvu on ollut yli 5,5 prosenttia. Tämän vuoksi on aivan perusteltua, että hallitus jaksottaa veropolitiikan ratkaisuja koko vaalikaudelle ja tällä tavalla harjoittaa järkevää suhdannepolitiikkaa. Neljä vuotta sittenhän oli tilanne toisenlainen. Silloin Vanhasen hallitus joutui lisäämään dynamiikkaa talouteen merkittävillä veroratkaisuilla heti vaalikauden alussa, mutta nyt on toisenlainen tilanne, ja hallituksen on aivan oikein viisasta jättää pelivaraa erityisesti veropolitiikan osalta vaalikauden loppupuolelle, jolloinka yleiset taloussuhdanteet voivat olla heikommat.

Hallituksella on kovat tavoitteet muun muassa työllisyyspolitiikan osalta. 80 000—100 000 uuden työpaikan luominen on haastava tavoite, mutta se on mahdollista saavuttaa rakenteita uudistamalla ja kansalaisia kannustavilla päätöksillä, joita on hyvin paljon toteuttamislistalla, aivan toisin kuin mitä täällä opposition puheenvuoroista on saattanut saada käsitystä. Tämä kehysmenettely, jota täällä on arvioitu, on kokonaisuudessaan järkevä ja viisas menettely. Se antaa vakautta ja vastuullisuutta talouspolitiikkaan. Edellisellä hallituskaudellahan tämä kehysmenettely vakiintui sillä tavalla, että hallitus piti kiinni niistä kehyksistä, joihinka se sitoutui, ja tietysti tällä kaudella on sama peruslinja perusteltua pitää.

Täällä on valtiovarainvaliokunnankin kommenteissa nostettu menokehyksistä arvioinnin kohteeksi investointimenojen asema. On totta, että erityisesti liikenneinvestointien osalta tarvittaisiin nykyistä vahvempi ja nykyistä suurempi menokehys, jotta hallitusohjelman hyvät tekstit tieverkon ja liikenneverkoston kunnon ylläpitämisestä voitaisiin toteuttaa. Sen takia on tarpeellista, että tässä tulevassa liikennepolitiikan selonteossa haetaan myöskin lisävoimavaroja sille, että meidän liikenneverkostomme pysyisi kilpailukykyisenä myöskin jatkossa.

Erittäin myönteisenä asiana on todettava ne panostukset, joita tulevalla vaalikaudella kohdennetaan yrittäjyyteen, osaamiseen ja innovaatioihin. Nämä ovat juuri niitä tulevaisuuden rakennuspuita, joihinka Suomi omaa menestystään rakentaa ja nojaa. Eräänä yksityiskohtana voi mainita yksin yrittäjien tukijärjestelmän aluelaajennuksen, johon käytetään noin 10 miljoonaa euroa. Tämä päätös helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista yritykseen sillä yrittäjyyden alkutaipaleella sekä rohkaisee luomaan uusia työpaikkoja. Myöskin työllisyyskehitystä edistää matalapalkkatuen laajentaminen koskemaan nuoria työntekijöitä ensi vuoden alusta. Se on oikea toimenpide myöskin siinä mielessä, että nuoret saisivat ensimmäisen työpaikan mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen.

Veropolitiikassa hallituksen ja opposition arvio on erilainen siitä, mikä koskettaa perintö- ja lahjaverotuksen poistamista yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksilta. Meillähän on se tilanne, että me tarvitsemme kymmeniätuhansia yrityksiä ja maatilayrittäjiä seuraavien vuosien aikana, ja oikeastaan veropolitiikka on parasta kannustinta, kun me haemme jatkajia yrityksille. Tunnetusti jos yritykset siirtyvät sukupolvelta toiselle, niin ne myöskin pystyvät turvaamaan parhaiten työpaikat ja työpaikkojen pysymisen täällä Suomessa. Siinä mielessä on viisasta, että hallitus käyttää tätä veropolitiikan keinoa. Kehys mahdollistaa myös merkittävät lisäpanokset tutkimukseen ja kehitystoimintaan, innovaatioihin, joittenka varassa Suomi sitten tulevaisuutta rakentaa.

Erittäin myönteinen asia mielestäni on myös työ- ja elinkeinoministeriön kokoaminen, uuden ministeriön perustaminen, joka tähtää entistä paremmin voimavarojen hyödyntämiseen, ja kun siihen liittyy myöskin aluehallinnon uudistaminen, jonka lähtökohtana on aluehallinnon kansanvaltaistaminen ja tehokkuuden lisääminen, niin siitä voi muodostua hyvä kokonaisuus, joka myöskin edistää maakuntien omaehtoista kehitystä.

Bioenergiapuolella ja energiapolitiikassa yleisemminkin on merkittäviä mahdollisuuksia. Tämä hallituksen kehys lisää voimavaroja bioenergian hyödyntämiseen niin tutkimuksen kuin tuotekehityksenkin osalta ja myöskin suoriin investointeihin. Myönteinen asia on myöskin, että valtionyhtiöitten myyntitulojen käyttösääntöä on väljennetty edelliskauteen verrattuna. Se mahdollistaa lisäpanostuksia osaamiseen, innovaatiotoimintaan ja yrittäjyyteen ja infraan. Me kuulimme tänään muun muassa ed. Laxellin kanssa teollisuussijoituksen tarpeista, ja siellä on tarpeita pääomasijoitustoiminnassa, saada lisää resursseihin vuosittain noin 50 miljoonan euron verran, ja on tärkeää, että nämä voimavarat turvataan, jotta meillä voi syntyä uusia yrityksiä. Ne pääsevät kasvu-uralle riittävän rahoituksen turvin.

Myönteisenä asiana tässä kehyksessä on myöskin panostukset perheiden, lasten, opiskelijoiden ja eläkeläisten aseman vahvistamiseen. Siellä on merkittävästi tulonsiirtoja, jotka kohentavat juuri heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa. Yksi merkittävä veropolitiikan ratkaisu, jolla on huomattavia vaikutuksia, on ruuan arvonlisäveron alentaminen, joka on tarkoitus toteuttaa tämän vaalikauden aikana. Pidän itse tärkeänä, että hallitus arvioi tätä veropolitiikan kokonaisuutta syksyn aikana niin, että esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjatut energia- ja ympäristöverojen korotukset ajoitetaan sillä tavalla, että ne sopivat yhteen esimerkiksi ruuan veron alentamisen kanssa, elikkä ne toteutetaan samaan aikaan, jolloinka myöskin sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuntatalouden osalta myönteisenä on todettava, että kuntien valtionosuudet kasvavat 813 miljoonaa euroa tämän kauden aikana. Se on varsin merkittävä piristysruiske kuntatalouteen, niitten peruspalveluitten turvaamiseen, jotka ovat meille erittäin tärkeitä niin sosiaali-, terveys- kuin opetustoimen osalta. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että kunnilla on paljon tehtävää oman palvelutuotannon kehittämisessä juuri tämän Paras-hankkeen käytännön toteuttamisen osalta, jossa parasta aikaa kaikissa Suomen kunnissa on hyvin kova työ menossa. Toimintamalleja haetaan, mitenkä palvelut tulevaisuudessa pystytään turvaamaan, ja uskon ainakin, että kuntapäättäjät kantavat oman vastuunsa tässä parhaalla mahdollisella tavalla.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalouden osalta voi todeta sen, että tämä kehys mahdollistaa elinkeinon myönteisen kehityksen ja niitten investointien turvaamisen, jotka ovat tärkeitä maatalouden rakenteen kehittymiselle ja tulevaisuuden varmistamiselle. Aiemmin käsittelyssä olleessa lisäbudjetissahan siirrettiin 100 miljoonaa euroa Maatalouden kehittämisrahaston pääomittamiseen, ja myös tulevien vuosien aikana on varauduttu lisäämään pääomaa Makeraan, mikä mahdollistaa aloittamis- ja investointitukien tulevaisuuden. Myöskin myönteisenä on pantava merkille ne ministeri Anttilan käynnistämät hankkeet maatalouden byrokratian karsimisesta, ylimääräisen byrokratian karsimisesta sekä kannattavuuskehityksen arvioinnista, jotka liittyvät myöskin hallitusohjelman kirjauksiin. Metsätalouden osalta meille on erittäin iso haaste turvata kotimainen puuhuolto. Se on yhteinen hanke, jossa tarvitaan neuvontaa, tarvitaan metsäomistajatahojen yhteistyötä ja teollisuuden vahvoja ponnisteluja. Sillä tavalla me turvaamme myöskin kansantalouden myönteisen kehityksen. Hallitusohjelmassa on varattu tänne metsänparannusrahoitukseen lisäpanostuksia, jotka omalta osaltaan helpottavat tätä tilannetta, ja myöskin tarkoituksena on metsätilayrittäjien sukupolvenvaihdosten verovapaus maatilayritysten tapaan.

Pidän myös, puhemies, tärkeänä, että hallitus onnistuu tässä sosiaaliturvauudistuksessa, jonka tärkein lähtökohta on työnteon kannattavuuden parantaminen ja sen kynnyksen madaltaminen, että aina työn vastaanottaminen on järkevintä eikä siitä rangaista muun sosiaaliturvan heikentämisen osalta. Se on erittäin iso ja merkittävä hanke, uskallan sanoa, että tämän hallituksen yksittäisistä hankkeista kaikista merkittävin hanke, jolle toivoo menestystä ja jolta toivoo myöskin hyviä tuloksia tämän vaalikauden aikana.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakangas lähti siitä perustelusta, jotta nämä veropoliittiset toimet pitää tehdä hallituskauden loppupuolella, ja hän perusteli sitä ajatusta sillä, jotta jos taloussuhdanteet jostain syystä olisivatkin heikot silloin. Tavallaan tähän lauseeseen sisältyy se ajatus, jotta hallitus ei itsekään ilmeisesti usko oikein tähän omaan politiikkaansa, jotta voisi jopa tapahtua niinpäin, jotta menevätkin taloussuhdanteet heikkoon suuntaan. En tiedä, onko tämä väärä tulkinta, mutta semmoisenkin johtopäätöksen voisi tästä vetää.

Sitten ed. Pulliainen puhui aikaisemmin tästä harmaan talouden torjunnasta, ja minusta ed. Pulliainen on kestänyt aina linjallaan. Niin pitkään kuin täällä eduskunnassa olen ollut, hän on puhunut tästä aiheesta. Mutta siinä ed. Pulliainen niin kuin osui kyllä jollakin tavalla oikeaan, jotta tämä nykyinen hallitus ei ole hirveän paljon kyllä, ei missään lausumissa eikä toimenpiteissä tähän mennessä, todennut sitä, jotta se on yksi tärkeä alue. Harmaa talous pitää saada kuriin. (Ed. Satonen: Kotitalousvähennyksen laajentaminen!) Sen takia odottaisi, jotta tämä hallitus ei olisi harmaan talouden ystävä, vaan tässä lähdettäisiin toimimaan samalla tavalla johdonmukaisesti niin kuin edellinen hallitus on toiminut, sillä niin kuin tuli esille, ministeri Rajamäki, nyt ed. Rajamäki, toimi aika aktiivisesti siinä puolessa, ja siellä on nähty ne toimenpiteet, mitä nyt on tapahtunut. Siellä on saatu kiinni semmoisia isoja ryppäitä kuittikauppapuolella ja tämmöisen harmaan talouden osalta. Se harmaa talous on kaikille meille haitta, se ei ole pelkästään niiden asia, vaan siinä terveet yrittäjät kärsivät, työntekijät kärsivät ja koko yhteiskunta, sosiaaliturvajärjestelmät, koska maksut jäävät saamatta sieltä.

Itse tätä kehystä kun lueskelin ja tietysti hallitusohjelmaakin aikanaan, niin minä lähdin siitä näkökulmasta, jotta onko tällä hallituksella sosiaalista omaatuntoa, ja jos on, niin millainen se omatunto on. Kyllä nyt aika hyvin on tämänkin päivän keskustelussa näkynyt ja aikaisemmissa keskusteluissa se, jotta vaikka täällä puhutaan siitä, jotta heikommista pidetään huolta, niin todellisuudessa tässä kyllä näitä rahoja, mihin ne käytetään, siinä tehdään semmoista jakoa, jotta ne kohdennetaan oikein hyvin toimeentuleville, rikkaille. Muun muassa se perintöverosuunnitelma, josta on täällä puhuttu: Minusta sitä ei pitäisi toteuttaa, koska se vie sen hyväksyttävyyden kokonaan, jos niille, joilla paljon on, kokonaan mahdollistetaan sukupolvenvaihdokset ilman veroa, tai sitten perintötapauksissa ne saavat, kellä paljon on, ilman perintöveroa, vaikka nostetaankin sitä suojaosuutta.

Sitä suojaosuutta pitää nostaa. Itse olen sitä mieltä, jotta suojaosuus voisi olla se 25 000 kaikille vähintään ja sitä voisi myöhemmin tarkistaa, jotta tavanomainen omaisuus voisi siirtyä lapsille, ei millekään alaikäisille lapsille vaan kaikille lapsille, ihan verotta. Se olisi minusta paljon oikeudenmukaisempaa ja kohtuullisempaa kuin kaikkein rikkaimmille siirtää kaikki maksutta. Sen takia minä odotan, jotta löytyy sitä sosiaalista omaatuntoa sillä tavalla hallituksen sisältä, jotta ei tämmöisiä eriarvoistavia ja semmoisia, mitä ei hyväksytä, semmoisia juttuja vaan tehtäisi, koska jos siitä käytäisiin tämmöinen kansalaismielipidetiedustelu, niin kyllä minä väitän, jotta hallitus aika häviölle jää siinä hommassa.

Sitten tämä tempputyöllistäminen, joka täällä on aina noussut esiin. Minä väitän sillä tavalla, jotta siinä hallitus on niin kuin norsuna lasikaapissa. Eli todellisuudessa, kun ne teesit on tuonne kirjoitettu, niin todennäköisesti siellä ei ole tiedetty, mitä ollaan tekemässä, tai sitten on tiedetty ja tarkoituksella tehtykin siten, jotta siellä huonommat poljetaan jalkoihin. Nimittäin kysehän on siitä, kun kuuntelin vaikka tässä ministeri Kataisen puheita, miten tehdään työmarkkinapolitiikkaa siten, jotta kaikki työllistyvät ja kaikilla on työpaikka sitten. Sitä minä en usko sillä tavalla, koska jo tänä päivänä on ollut mahdollista, muun muassa se entinen yhdistelmätuki, joka nyt on palkkatuki plus lisätuki, siinä työnantajat ovat saaneet pitkäaikaistyöttömästä, joka yli 500 päivää on työttömänä ollut, noin tonnin rahaa tukea. Siitä huolimatta niitä ihmisiä ei ole työllistetty. Minä en usko semmoista, jotta siihen löytyy ratkaisu sillä tavalla, jotta kaikki siellä saadaan jollakin pakkotempulla työllistettyä, koska työnantajat eivät yksinkertaisesti työllistä.

Toinen näkökulma, mikä tähän tulee, on se, jotta kun aktiivitoimiin varattuja varoja vähennetään siten, jotta ensi vuonna on 10 000 vähemmän toimenpiteissä ja seuraavana vuotena ja sen loppukautena 15 000 joka vuosi vähemmän toimenpiteissä, niin se tulee kohdentumaan kyllä just niihin heikompiosaisiin, niihin, jotka eivät ole sijoittuneet mihinkään. Silloin me teemme sen karhunpalveluksen siinä, jotta siellä sitä syrjäytymistä lisätään, ottaen huomioon vielä tämä Elma-projektin loppuminen. Sinne ei ole varattu rahoja, mikä tarkoittaa sitä, jotta jotkut ovat sanoneet työelämävaliokunnassakin, sitten eläkkeelle ohjataan. En tiedä, millä varoilla niitä ihmisiä ohjataan, koska siellä ei suoraan, johdonmukaisesti, ole ollut semmoista, jotta sanotaan, jotta hei, nuo ihmiset menevät eläkkeelle, vaan jonkun tutkimuksen kautta aina mennään. Jos siellä ei ole rahoja olemassa, niin miten se tapahtuu? Siinä mielessä tämä työvoimapolitiikka kyllä nyt menee sille tielle, joka on aika kylmä, kova, ja osoittaa tietysti tämän hallituksen kokoonpanon. Turha sitä siitä on muuksi muuttaa.

Sitten se, jotta valtion ja kuntien tukityöllistämistä vähennetään — se näkyy selkeästi tuolla teksteissä — tarkoittaa sitä, jotta monilla paikkakunnilla, muun muassa meillä Pohjois-Karjalassa jossakin Ilomantsissa esimerkiksi, siellä kun ei yksityisellä sektorilla, yrityksillä ole mahdollisuutta työllistää, se on ollut enemmänkin kuihtuva suunta, ainut mahdollisuus on, jotta siellä on näitä valtion joitakin tutkimusasemia, laitoksia, Metlaa ja riistantutkimusta ja tällaista, joissa ne ihmiset ovat voineet, pitkäaikaistyöttömät, saada niin kuin jonkun tämmöisen hetkellisen työpaikan. Nämä kun loppuvat, niin sitten ei ole paljon vaihtoehtoja. Ja ei sillä koulutuksella pystytä siellä nostamaan niitä ihmisiä siten, jotta ne lähtevät johonkin tänne Etelä-Suomeen sitten jollain muuttoavustuksella tai jollakin muulla tempulla sitten, koska niitä ei kukaan ota töihin. Ja onko siinä mitään järkeäkään sitten lähteä semmoista tekemään? Toivoisi, jotta hallitus linjoittaa uudelleen ja kuuntelisi herkällä korvalla myös näitä asiantuntijoita, joita ihan riittävästi on kuultu tuolla valiokunnissa ja lisää tulee varmaan vielä kuultua tässä jatkossa, kun nähdään, mihin tämä suunta menee.

Koulutuksen puolelta, ammatillisen koulutuksen osalta on todettu monesti, jotta hallitus lisää niitä aloituspaikkoja. Se on hyvä asia, mutta kun niitä tarvittaisiin lisää, jotta siellä ei tapahdu sitä putoamista ja syrjäytymistä. Ei lasketa niitä nuoria ihmisiä tipahtamaan johonkin semmoiselle polulle, joka on luiska eikä siltä ole paluuta. Sen takia se asiantuntija sanoi valiokunnassa, jotta 6 500 aloituspaikkaa pitäisi olla, millä olisi mahdollista, jotta ei olisi sitä aukkoa, jotta ihminen ei sovi mihinkään.

Tämä suuri sosiaaliturvauudistus, joka on luvattu tehdä: Jos se tehdään plus miinus nolla, siis samoja rahoja jaetaan, niin kuin näyttää, niin ei siitä hirveän iso paketti tule. Se on haasteellinen, niin kuin ed. Rantakangas tuossa aikaisemmin totesi, ja se varmasti on haasteellinen. Se on hyvä, jotta katsotaan näitä asioita, mutta siihen pitää olla kyllä rahaa. Se ei toimi, se systeemi, niin kuin ministeri Hyssälä tässä — katsoin televisiosta hänen haastatteluaan — totesi, jotta tällä nostetaan pienimpiä etuuksia ja se ei maksa yhtään mitään lisää rahaa ja tällä madalletaan kaikkia kynnyksiä. Minä en tiedä, mistä se raha vaan tulee siihen hommaan, koska se vaatii, jos nostetaan etuuksia, ainakin täällä aikaisemmin on laskuopit olleet, jotta siihen pitää olla jostain lisää rahaa. Se ei niin kuin itsestään tapahdu.

Luvatut eläkkeenkorotukset ovat hyviä, on ehdottomasti. 20 euroakin on hyvä, mutta se on paha, jotta se viedään toiselta kautta pois. On sanottu, jotta sähköveroa laitetaan lisää, pannaan polttoaineveroa lisää, sitten pannaan niihin vanhoihin autoihin lisää käyttömaksua, miksi autoveroksi sitä sanotaankin, vanha käyttömaksu, ja ei niillä papoilla ole varaa ostaa siellä uusia autoja, missä on vähäpäästöiset koneet ja systeemit. Ja sitten kun palvelumaksuja laitetaan lisää, niin kyllä se 20 euroa, mikä on luvassa, tai sekin tuolla kakkoskuntakalleusluokassa, jonka edellinen hallitus ja edellinen eduskunta jo teki, niin sekin menee äkkiä näissä maksuissa kyllä.

Mutta yksi porukka siellä jää väliin. Minä en yhtään epäile, jotta hallitus tekee varmaan loppukaudellaan sen eläkeverotuksen tasauksen, jotta se vero ei ole korkeampi kuin palkansaajapuolella. Mutta väliin jäävät ne, ketkä ovat kansaneläkkeen ja sen 1 300 euron välissä, se välissä oleva porukka, joka ei ole isotuloista. Niiden eläminen tulee kalliimmaksi jatkossa, ne eivät saa yhtään, ei euroakaan lisää, mutta tulevat maksamaan kaikki nämä korotukset, mitä näihin eri asioihin tulee lisää. Eli se kerätään sieltä näköjään ja annetaan sitten hyvin toimeentuleville perintöveron vapautuksina, osin tietysti tässä veronkevennyksinä isotuloisille tai kohtuullisen hyvätuloisille, sanotaan niin päin, ja mitä kaikkea siinä on.

Matalapalkkatuki, johon heitetään rahaa rojauttamalla, joku on kehunut, miten hyvä systeemi. Haluaisin tietää, montako työpaikkaa sillä 90 miljoonalla, mikä viime vuonna maksettiin, on syntynyt. Sitä ei ole osannut kukaan tuolla sanoa, koska sitähän ei anneta ollenkaan sillä periaatteella, niin kuin jotkut luulivat tuolla valiokunnassakin, jotta se annetaan, kun syntyy uusi työpaikka. Siinähän rojautettiin vaan rahaa, kun maksetaan pieni palkka, niin ei kun vaan hakemaan kaikki. Suurin yksittäinen saaja on ollut kunnat. Yli 30 prosenttia siitä rahasta on mennyt kunnille. Voi kysyä, onko siinä mitään järkeä siinä hommassa. Ei ole palkattu yhtään välttämättä uutta, mutta kun on matala palkka, niin kunta on ottanut tuen siltä matalapalkkatuen osalta. Silloin tähän pitää kytkeä, arvoisat hallituksen edustajat, tähän pitää kytkeä se, jotta laitetaan se matalapalkkatuki sillä tavalla, jotta kun palkkaa uuden ihmisen. Sitten se on hyväksyttävää, mutta ei siten, jotta annetaan rahaa sinne, jos on jo olemassa ihmiset töissä. (Puhemies: Aika on ylitetty!).

Arvoisa puhemies! Tässä olisi vielä monta sivua näitä ranskalaisia viivoja, mutta tyydyn tähän nyt. Tässähän on alkua, ja tätähän voidaan jatkaa illan mittaan, keskustelua.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2008—2011 on valtaosin ja päälinjauksiltaan hyvää luettavaa. Selontekoa täydentämään tullut valtiovarainvaliokunnan mietintö osuu kannanotoiltaan suurelta osin aihepiireihin, jotka ovat itsellenikin tärkeitä. Jos vertaa näitä näihin edeltäviin puheenvuoroihin, niin minulle on tainnut sattua se sama myönteinen aineisto kuin ed. Rantakankaalle, ja ed. Lahtelalla tuossa juuri oli se synkempi versio käytettävissään. (Ed. Kuoppa: Me luetaan kokonaan se mietintö!) — Niin tässä luetaan itse kukin.

Kehysmenettely keskustelutti viime vaalikaudella runsaasti, ja liian tiukka kehyskuri, (Ed. Kuoppa: Tulee keskusteluttamaan tämäkin!) kehysten joustamattomuus, oli asia, jolle vaaliuurnalla tuli kielteistä palautetta roppakaupalla. Toivottavasti nyt talouden vastuullisuus ja pitkäjännitteisyys toteutuu inhimillisemmin. Myös eduskunnalle tulee jäädä riittävästi päätettävää vuosittain budjetista päätettäessä.

Valtiovarainvaliokunta on erinomaisesti huomioinut mietinnössään sivistysvaliokunnan antaman lausunnon ydinkohdat. Ikäluokkien pienenemisestä säästyvien varojen, 80 miljoonan euron, kohdentaminen juuri koulutuksen laadun parantamiseen on yhteinen huolemme. Tuottavuusohjelman toteuttamista tulee jatkaa, mutta toteuttamisen tulee tapahtua siten, että otetaan järkevästi oikeista kohdista karsien. Esimerkiksi yliopistoissa opettaja—oppilas-suhde ei saa tästä kärsiä, vaan meidän tulee huolehtia koulutuksen laadusta. Ammatilliseen koulutukseen tulevat lisäpaikat on kohdennettava koko maan tarpeita huomioon ottaen.

Veikkausvoittovarojen kohdentaminen juuri jakosuhdelain periaatteiden mukaisesti on eduskunnan yhteinen tahto. Jatkuva vääntö ja muutospyrkimykset näiden varojen kohdentamisessa tulee torjua. Rahat tulee käyttää liikunnan, taiteen, tieteen ja nuorisotyön tarpeisiin. (Ed. Kuoppa: Miksi se mietintö on toisenlainen nyt sitten?)

Uudelleen nostan esiin liikenneväyliin liittyvät ongelmakohdat. Olen tästä asiasta samaa mieltä kuin keskustan ryhmäpuheenvuoron käyttänyt ed. Kyösti Karjula. Eduskunnalla täytyy olla nykyistä selkeämpi tapa toimia liikenne- ja väyläpolitiikan pitkäjänteisessä suunnittelussa. Tämä on otettava huomioon myös budjettikehyksessä. Tiestön rakentamiseen ja teiden kunnossapitoon ei ole juuri edellistä vaalikautta enempää rahaa. Lisäraha on jostakin kaivettava, sillä toimivat liikenneväylät luovat perustan koko maassa toimivalle elinkeinoelämälle.

Keskeisiä lisäyksiä tulee myös maatalouden kehittämiseen ja uusiutuvan energian edistämiseen. Esimerkiksi Makeran riittävä rahoitus turvataan tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa ja kehysratkaisussa. Samoin maatalouden toimintaedellytyksiä vahvistetaan vuoteen 2011 mennessä 60 miljoonalla eurolla. Maatilatalouden kehittämisrahaston toimintamahdollisuuksia tuetaan, ja maatalousyrittäjät saavat kuluvalla kaudella 2 vuosilomapäivää lisää. Näitä on kipeästi kaivattu.

Metsätalouden toimintaedellytyksiä parannetaan 20 miljoonalla eurolla. Raha käytetään tärkeisiin metsänhoitotöihin. Kemeran rahoitus tulee saada täysimääräisenä normaalin budjettimenettelyn kautta, jotta päästäisiin lisäbudjettikäytännöstä eroon.

Arvoisa puhemies! Alkoholipolitiikka tarvitsee edelleen huomiotamme. Tarvitsemme jatkuvaa työtä niin päihdepalveluiden, ehkäisevän päihdetyön kuin alkoholin saatavuuteen ja hintaan liittyvien linjausten suhteen. Myös päihdehuoltolakia on syytä ajanmukaistaa. Budjettiriihessä tehtävät alkoholipolitiikkaa koskevat veronkorotukset on tehtävä riittävän suurina, jotta kielteinen kulutuskehitys saadaan kääntymään. Vanhempien terve suhtautuminen ja vastuun tiedostaminen lastensa alkoholikokeiluista vaatii tehostettua asennekasvatusta. Hälyttäviä tietoja on tullut vanhempien roolista alkoholin välittämisessä lapsille aivan viime päivinä. Meidän vanhempien on kannettava kasvatusvastuuta.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden kehyksissä mainittu veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen käyttö tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön edistämiseen on sinällään kannatettava tapa edistää kansanterveyttä, ennalta ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia liikunta- ja taideharrastuksiin. (Ed. Kuoppa: Sehän on eduskunnan päätös!) Tästä on puhuttu jo usean kerran tänään, mutta olen silti sitä mieltä tässä asiassa, että tällä rahalla on ihan oikeasti erittäin tärkeä merkitys nimenomaan ohjaajien ja henkilökunnan palkkaamiselle kolmannelle sektorille ja sitä kautta myöskin urheilujärjestöjen ja koulun kerhojen toiminnalle. Lisäksi näiden voittovarojen käyttö kansanterveyden edistämiseen on ollut erityinen peruste maamme rahapelimonopolin ylläpitämiselle. Sen vuoksi toivonkin nyt myös tässä budjettikehyksessä, että me kaikki puoluerajoista huolimatta pitäisimme todella huolen siitä, että nämä rahat eivät tule jatkossakaan menemään pelkästään näiden taidelaitosten, kuten Oopperan ja Kansallisteatterin, seinien, lainakorkojen ja remonttien ja muiden ylläpitoon vaan että sitä rahaa oikeasti riittää myös siihen, (Ed. Kuoppa: Sehän on hallituksesta kiinni!) mihin hallitusohjelma itsestään jo edellyttää, eli nuorten ja lasten hyvinvointiin ja kansanterveyden edistämiseen.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron lähinnä käydäkseni vähän läpi työelämävaliokunnan antamaa lausuntoa näistä valtiontalouden kehyksistä, ja muutenkin tästä uudistetusta työllisyyspolitiikasta voisi vähän sanoa jotakin.

Mutta aivan aluksi, arvoisa puhemies, on pakko hieman kommentoida, kun tässä ensimmäistä kertaa pääsee ääneen, sitä keskustelua, jota ed. Viitanen täällä viritteli demarien puheenvuorossa, kun hän puhui sosiaalisesta omastatunnosta. Voisiko ajatella niin, että oppositioltakin jonkin näköistä älyllistä rehellisyyttä voisi edellyttää, kun ei ed. Viitanen puheenvuorossaan eikä muutenkaan hänen edustamansa ryhmä lukuun ottamatta ed. Lahtelaa, joka ihan lyhyesti siihen viittasi, muistanut edes mainita sitä, että kansaneläkkeitä nostetaan jo heti ensi vuoden alusta 20 euroa, joka on lähes puolet enemmän kuin koko viime kaudella nostettiin, opintorahaa korotetaan, jota ei korotettu edellisellä kertaa ollenkaan, ja sen lisäksi pienempiin perhe-etuuksiin tehdään huomattavat korotukset? Ne ovat sitä hallituksen sosiaalista omaatuntoa, eli siltä kritiikiltä putosi kyllä minun mielestäni täysin pohja pois, kun katsoo niitä faktoja, jotka ovat siellä takana.

Toinen asia, mikä tässä on tullut esille niin ed. Lahtelan kuin muittenkin sosialidemokraattien puheissa, on ollut keskustelu tästä perintöverosta ja siitä, että yritysomaisuus vapautetaan perintöverosta. Tässäkin on ehkä hyvä muistaa hiukan sitä historiaa edelliseltä kaudelta. Edellisellä kaudella jo päätettiin sosialidemokraattien johdolla ja silloisen valtiovarainministerin Heinäluoman johdolla, että sitä yritysvarallisuutta saa arvostaa 40 prosenttiin todellisesta arvosta, ja nyt on kyse vain sen 40 prosentin, sen lopun, poistamisesta, ja sen lisäksi vielä kaupantekijäisenä poistettiin varallisuusvero. Nämä molemmat ovat olleet erittäin hyviä toimenpiteitä, koska ne tukevat suomalaista omistajuutta, ne tukevat suomalaisten työpaikkojen säilymistä ja turvaavat niitä, ja sen takia sille jatkoa on se, että nyt perintövero tullaan poistamaan yritysvarallisuudelta ja maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvältä varallisuudelta kokonaan. Tämä on pitkä jatkumo, ei suinkaan mikään uusi linjaus, jossa olisi jotain merkittävää sosiaaliseen omaantuntoon viittaavaa asiaa, eli nämä puheet ovat kyllä mielestäni aivan vailla perusteita eivätkä oikein anna kovin hyvää kuvaa opposition vastuullisuudesta.

Mutta, arvoisa puhemies, hallituksen suurin haaste liittyy siihen, että saadaan nämä 80 000—100 000 uutta työpaikkaa aikaan. On aivan selvää, että kun työllisyystilanne on jo oleellisesti parantunut siitä, mitä se oli edellisen hallituksen aloittaessa, niin on täysin varmaa, että ihan entisin opein siihen ei päästä vaan nyt pitää olla tehokkaampia toimia, ja sen takia on tehty merkittäviä määrärahojen uudelleenkohdentamisia.

Kun täällä on moneen otteeseen puhuttu siitä, että tukityöllistämisen määrärahoja on vähennetty ja työvoimapoliittisen koulutuksen piirissä on vähemmän väkeä kuin aikaisemmin, se pitää paikkansa, mutta ne samat rahat, mitkä siellä ovat, on siirretty toisaalle budjettiin, kuten esimerkiksi siihen, että ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaukseen saa sivukuluihin helpotusta (Ed. Kangas: Montako työpaikkaa on tullut?) ja nimenomaan vielä niillä alueilla maata, joilla työllisyystilanne on kaikkein heikoin. Toki on viisasta, että sitä kokeillaan maassa myös sellaisella alueella, jolla työllisyystilanne on hyvä, jotta me näemme sen, mikä on tämän kokeilun aikaansaannos.

Matalapalkkatukea tullaan laajentamaan nuoriin ja vammaisiin. Kai se on hyvä asia, että nuorten ja vammaisten palkkaaminen tulee työnantajalle edullisemmaksi ja houkuttelevammaksi. Minun mielestäni se on hyvä asia eikä suinkaan negatiivinen, niin kuin täällä voisi kuvitella eräistä puheenvuoroista, mitä täällä on käsitelty. Sen lisäksi tulee kotitalousvähennykseen laajennusta, ja sitten on myöskin huomattava se, että nuorten työpajatoimintaan on jo lisätalousarviossa myönnetty lisää rahaa ja se on myöskin kehyksissä merkattu, eli se on hyvin tärkeä ja positiivinen uudistus.

Uskon hyvin vahvasti, että tällä työvoimapolitiikan uudelleenlinjauksella saavutetaan olennaisesti parempia tuloksia kuin sillä politiikalla, jota on tempputyöllistämiseksi kutsuttu, olkoon sitten se nimi oikea tai väärä. Kun on itse ollut siellä työvoimapoliittisessa koulutuksessa opettajana aikaisemmin, niin on havainnut sen tosiseikan, että siellä kursseilla olevasta väestä osa on sellaista, joka työllistyisi ilmankin kurssia, osa ei työllisty, vaikka käykin sen kurssin, ja ainoastaan yksi osa siitä väestä on sellaista, jolle siitä kurssista on työllistymisen kannalta olennaisesti apua. Näillä määrärahoilla, mitä täällä on, saadaan aikaan reilustikin enemmän kuin se, että ne kaikki pääsevät sinne kursseille, joille siitä oikeasti on työllistymisen kannalta apua. Tältä osin tämä kyllä hyvin riittää.

Palaan siihen älylliseen rehellisyyteen, mistä lähdin liikkeelle, mitä mielestäni sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoro ei sisältänyt. Toki työelämävaliokunta haluaa olla tässä asiassa vastuullisemmin liikkeellä, ja sen takia meillä on tietysti myöskin valiokunnan lausunnossa, mihin ed. Viitanen viittasi, mainittu, että valiokunta haluaa seurata sitä tilannetta, mitä nämä työvoimapolitiikan muutokset vaikuttavat ylipäätään työllisyyteen ja myöskin pitkäaikaistyöttömiin erityisesti. Näen sen asian niin, että valiokunnalla on suorastaan velvollisuus seurata, kun merkittäviä muutoksia tulee, mitä siellä tapahtuu. Mutta se on täysin varmaa ja se on jo nähty, että jos entisin opein olisi menty eteenpäin, niin näitä uutta 100 000:ta työpaikkaa ei varmastikaan olisi löytynyt.

Aivan sama koskee sitä, että tämä tukityöllistäminen tulee jatkossa kohdentaa entistä enemmän yksityiselle sektorille, ei toki pelkästään yksityiselle sektorille mutta entistä enemmän yksityiselle sektorille, koska sieltä on paljon enemmän mahdollista löytää niitä oikeita, aitoja työpaikkoja, kun sen sijaan taas kuntapuolella, jota täällä muun muassa ed. Lahtela mainosti, useimmiten, kun tukityöllistämisjakso loppuu, niin myöskin se työpaikka ja työllisyysmahdollisuus on silloin mennyt. Silloin se todella jää tämmöiseksi hyvin lyhytaikaiseksi työllistämiseksi, josta ei ole mitään kestävää apua.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi voisi sanoa muutaman sanan tästä työmarkkinatilanteesta. Varmaan kaikkein suurimman haasteen positiiviselle työllisyyskehitykselle tuottaa se, minkälaisia sopimuksia työmarkkinoilla tehdään. Jos palkankorotukset ovat ylimitoitettuja siihen nähden, mikä on työn tuottavuus, ja toisaalta vaikka alakohtaisesti se olisikin oikein mitoitettu, mutta jos sillä toimialalla on paljon yrityksiä, joiden osalta se on ylimitoitettu, niin siitä seuraa väistämättä negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Toivon, että nyt kun näitä tehdään liittokohtaisesti, niin molemmin puolin pöytää siellä kannetaan vastuuta tästä työllisyysnäkökulmasta, koska se on kuitenkin pitkässä juoksussa koko maan etu, että työllisyys saadaan pidettyä mahdollisimman korkealla tasolla.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Herra puhemies! Ensiksi kannatan ed. Kalliksen vastalauseen 2 mukaisesti tekemiä lausumaehdotuksia.

Herra puhemies! Työllisyysvarojen suhteen on nyt käymässä niin, että Vanhasen hallitus on vihreän työministerin ja kokoomuslaisen valtiovarainministerin johdolla leikkaamassa työllisyysvaroja niin voimakkaasti, että laaja porukka niiden varassa yhteiskunnassa mukana pidetyistä ihmisistä tipahtaa pois työllistettyjen joukosta, ja tämä on vakava asia. Tänään johtava virkamies Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksesta totesi, että tammikuussa näillä näkymin, siis puolen vuoden kuluttua, Keski-Suomessa on 2 prosenttiyksikköä korkeampi työttömyys kuin on tällä hetkellä. Tämä on kohtuutonta, eli hallitus pyrkiessään pois tempputyöllistämisestä tekee itse ruman tempun. Tähän on syytä palata vielä monta kertaa.

Herra puhemies! Liikennerahat ovat toinen asia, josta täällä on kautta linjan puhuttu ja oltu tyytymättömiä. Muistutan, että ministeri Pekkarinen siellä Äänekosken kuuluisalla torilla lupasi 100 miljoonaa maakuntien teiden parantamiseen. 20 miljoonaa tänne on löytynyt, ja se on täysin riittämätön määräraha. Tiestö maakunnissa heikkenee jatkuvasti, ja se on turvallisuuden ja elinkeinojen ja ihmisten kannalta kohtalokasta. Koko tievarallisuutemme rappeutuu Vanhasen hallituksenkin aikana, niin kuin on tapahtunut jo pitkään viime vuosina. Yleensäkin maaseudun ja maatalouden ahdinko näyttää syvenevän, ja siihen ei juuri valoa ole näkyvissä. Viimeiset EU:sta tulleet tiedot maatalouden osalta monilta osin ovat todella ikävää luettavaa.

Herra puhemies! Jotakin positiivista haluan todeta ja todeta sen, että opiskelijoiden ja perhe-etuuksien osalta hallitus ansaitsee tietysti kiitoksen. Siellä on pieniä parannuksia, joita toivottavasti ei nyt millään muilla tavoilla sitten leikata pois. Toki leikataan esimerkiksi energiaverotuksen kiristämisellä ja maksujen kiristämisellä, jonka hallitus on myös luvannut toteuttaa.

Samoin käy eläkeläisille. On positiivista, että on luvattu ja tulossa tämä 20 euron kuukausikorotus kansaneläkkeisiin jo nopeasti. Tosin sen, niin kuin mainitsin, suurelta osin maksujen ja verojen kiristykset syövät, mutta sinänsä se on positiivista. Kalleusluokituksen poistaminen ei ole todellinen korjaus eläkkeisiin. Se vain korjaa vanhan vääryyden esimerkiksi Tampereen ja Turun väliltä. Toinen on ykkösessä, toinen kakkosessa, ja nyt ne pannaan tasalle. Esimerkiksi jyväskyläläisille eläkeläisille ei tule senttiäkään tämän ansiosta, koska he ovat jo ykköskalleusluokassa. Eli vääryyden korjaamisesta on kysymys eikä mistään parannuksesta siltä osin, minkä edellinen eduskunta teki perustuslakivaliokunnan ankarasta vaatimuksesta.

Arvoisa puhemies! Tämä eläkeläisten verotuksen alentaminen siellä 1 300 euron kuukausieläkkeen yläpuolella olevissa tuloluokissa on välttämätöntä ja oikeudenmukaista ja pikaisesti toteutettava. Toivottavasti hallitus nopeasti tuo esityksen tänne.

On kuitenkin huomattava nyt, että meillä jää merkittävä joukko, erittäin suuri joukko eläkeläisiä hallitukselta täysin unholaan: se osa eläkeläisistä, jotka saavat enemmän kuin kansaneläkkeen mutta saavat vähemmän kuin 1 300 euroa kuukaudessa eläkettä. He ovat siis matalapalkka-aloilla elämäntyönsä tehneitä, tämän hyvinvoinnin ja maan puolesta työtä raskaasti tehneitä. Heitä kosketti kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen taannoin, Lipposen hallituksen ruma temppu. Näitä koski myös taitetun indeksi heikentäminen, jonka sosialidemokraattien johdolla eduskunta valitettavasti toteutti. Vasemmistoliittokin oli siinä likaisessa työssä mukana. Kansaneläkkeen pohjaosan ja taitetun indeksin takia nämä kansaneläkkeen ja 1 300 euron kuukausieläkkeen välissä olevat joukot eläkeläisiä ovat jäämässä todella huonoon asemaan tällä vaalikaudella. Mitään parannusta heille ei tule, koska taitettuun indeksiin ei ole luvattu korjausta ja lisäksi Kelan pohjaosasta ei enää edes puhuta.

Tämä asia hallituksen tulisi ottaa vakavasti esille, koska nämä ihmiset joutuvat nousevien maksujen ja verojen maksajiksi saamatta minkäänlaista korvausta. Esimerkiksi, kun palkankorotukset nyt näyttävät nousevan kohtuullisen korkealle mutta inflaatio on siedettävän alhainen, tämä taitettu indeksi toimii niin, että nämä ansioeläkeläiset kärsivät siitä raskaasti ja erityisen raskaasti suhteessa muihin eläkeläisiin.

Herra puhemies! Vielä totean kuntataloudesta. Siellä on nyt tietysti liian paljon epävarmuustekijöitä ja avoimia kysymyksiä, kun viimeisessä Kuntalehdessä varatoimitusjohtaja Kietäväinen käy läpi nämä kehysten luvut ja toteaa monilta osin, että ne ovat avoimia tai sitten ovat sellaisia, että ne saattavat jopa lisätä kuntien menoja, vaikka hallitus toista täällä väittää. Myös on otettava huomioon, että kustannustenjaon tarkistus, valtionosuuksien osalta noin 250 miljoonaa euroa, ja sitten täydet indeksikorotukset valtionosuuksiin ovat lakisääteisiä korvauksia kunnille aiheutuneista menoista, eivät mitään todellista uutta rahaa siinä mielessä, että lainsäädäntö, jonka eduskunta on hyväksynyt, edellyttää tätä ja näillä korvataan kuntien lakisääteisten tehtävien aiheuttamia kustannuksia.

Erityisen ongelmallista ja, sanoisin, häpeällistä on se, että hallitus aikoo panna sosiaali- ja terveystoimen maksujen tasokorotuksen, 60 miljoonaa euroa vuositasolla, sillä tavalla täytäntöön, että kunnat joutuvat määräämään nämä kiristetyt maksut ja perimään ne ja sitten antamaan ne valtiolle, koska vastaava summa leikataan valtionosuuksista. Kunnat pannaan tekemään tämä likainen työ köyhiä, lapsiperheitä ja vanhuksia koskevilta osin. Näin ollen tätä summaa on mahdoton hyväksyä ja tätä menettelyä, että näin voitaisiin viedä eteenpäin. Miksi tämä leikataan kunnilta pois, jos kerran tähän ollaan kunnat pakottamassa? Tämä on Vanhasen hallituksen kuntapolitiikan suuri häpeätahra.

Mitä sitten perusopetuksen kehittämiseen tulee, niin saattaa olla niin, että kunnat joutuvat siinä 80 miljoonan kehyksen varan osalta maksamaan Kuntaliiton mukaan jopa 115 miljoonaa euroa lisää. Sekin on syytä jatkossa tarkistaa, pääseekö näin tapahtumaan.

Herra puhemies! Muutamin kiitoksin mutta valitettavan paljon moitteen ja arvostelun sijaa sisältäen on tämä kehyspäätös nyt meidän täällä käsiteltävä.

Jouko  Laxell  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Maailman talouskasvu oli vuosina 2002—2005 lähes 4,5 prosentin luokkaa. Kasvun ennustetaan hidastuvan vuosina 2007—2012 mutta jatkuvan edelleen suhteellisen vahvana. Maailman keskimääräiseksi talouskasvuksi ennakoidaan vuosina 2008—2012 noin 4 prosenttia. Talouskasvu pysyy edelleen vankimpana kehittyvissä maissa, erityisesti Kiinassa ja Intiassa, joissa raaka-aine- ja energiaintensiivinen tuotanto lisääntyvät muuta taloutta vauhdikkaammin. USA:n talouden kasvuvauhdiksi arvioidaan lähivuosina runsaat 3 prosenttia. Siellä kasvuvoiman tarjonta on euroaluetta suotuisampaa. USA:n rooli maailmantalouden veturina pienenee, koska sen yksityiseen ja julkiseen velkaantumiseen sekä kulutukseen perustuvan tuonnin arvioidaan vähenevän lähivuosina. EU-maiden talouskasvu on seuraavan viiden vuoden aikana tuntuvasti vaatimattomampaa. Tämä johtuu EU-maiden heikommasta tuottavuuden kasvusta, jonka lisäksi työvoiman tarjonta kääntyy laskuun. Myös investoinnit lisääntyvät hitaasti. Lisäksi teollisuus siirtyy EU-maista vähitellen halvan työvoiman maihin.

Suomen osalta vaalikauden kasvunäkymää varjostaa Euroopan unionin päästörajoituspolitiikka, jota maamme on ilmoittanut jatkossakin noudattavansa. EU:n vaatimien päästövähennysten vaikutukset Suomen talouden ja työllisyyden kasvuun ovat kaksinkertaiset suuriin EU-maihin verrattuna.

Arvoisa herra puhemies! Päästörajoituspolitiikan vaikutukset kohdistuvat siis voimakkaasti pieniin maihin. Tämä johtuu tietenkin kansantalouksien vientivetoisuudesta. Koska päästörajoitukset vaikuttavat energian ja sähkön hinnan nousuun, ne heikentävät pienten maiden vientiteollisuuden kilpailukykyä.

Maamme talouskasvun turvaaminen edellyttää mittavaa omiin voimavaroihin perustuvan energian tuotantoa sekä energian tuontia. Pelkästään sähkön tarve kasvaa seuraavan 13 vuoden aikana noin 2,5 kertaa rakenteilla olevan ydinvoimalan verran. Siksi on välttämätöntä panostaa kaikkeen päästöttömään ja vähäpäästöiseen energiantuotantoon. Jo tämän hallituksen aikana on syytä käynnistää kuudennen ydinvoimalan rakentaminen. Tämän lisäksi meidän pitää panostaa aurinkovoiman ja maalämmön muuttamiseen energiaksi ja sähköksi. Meidän on tehostettava vesivoiman tuotantoa ja lisäksi on käynnistettävä biopolttoaineiden tuotanto.

Toinen talouden kasvua ja työllisyyttä rajoittava asia on ylimitoitetut palkankorotukset. Siirtyminen keskitetystä tulopoliittisesta sopimuksesta liittokohtaisiin sopimuksiin on merkinnyt melkoista palkankorotusten ulosmittausta. Suuret palkankorotukset siirtyvät palvelujen ja tuotteiden hintoihin ja vähentävät kansantalouden kilpailukykyä. Mitä suuremmat työvoiman kustannukset ovat, sitä vähemmän yrityksillä on työllistämismahdollisuuksia. Edellä mainitusta esteestä huolimatta on kuitenkin tärkeää kehittää Suomen talouden kasvuedellytyksiä, joista tärkeimpiä ovat investointivauhdin lisääminen, innovatiivinen tutkimus- ja kehittämisohjelma, osaavan työvoiman riittävä tarjonta ja tuottavuuden lisääminen.

Arvoisa puhemies! Viime vuosina tuottavuuden nopea kasvu Suomessa johtuu pääosin voimakkaasta ja nopeasta rakennemuutoksesta. Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla on merkittävä vaikutus tuottavuuden nousuun. Innovaatiopolitiikka onkin tuottavuutemme ja kilpailukykymme kannalta tärkeä asia. Innovaatiopolitiikka onkin sovitettava entistä kiinteämmin yhteen muiden keinojen kanssa, joita ovat yrittäjyyspolitiikka, työmarkkinapolitiikka sekä rahoitusmarkkinoiden kehittäminen. Talouskasvun kannalta on oleellista huolehtia myös kilpailukykymme infrastruktuurista, joita ovat nopeat ja kapasiteetiltaan riittävät väylät sekä toimivat tieliikenneyhteydet. Tätä taustaa vasten olisi syytä uudelleen tarkastella viestintä- ja liikennepolitiikkamme rahoitusta. Talouskasvu perustuu syvimmiltään kuitenkin siihen, että meillä on toimivia yrityksiä ja osaavaa työvoimaa, jotka vastaavat yritysten tarpeisiin. Meidän pitääkin kaikin voimin panostaa siihen, että vaalikauden päättyessä meillä on nykyistä enemmän yrityksiä, erityisesti kasvuyrityksiä ja kansainvälistymiseen pyrkiviä yrityksiä. Vain yritysten kautta luodaan työllisyyttä ja kasvua.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Tässä vähän yli kuusi tuntia sitten oli SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitäjänä ed. Pia Viitanen. Oli mielenkiintoista havaita, että siinä puheenvuorossa pitkästä aikaa SDP ja myöskin koko sosialistikenttä olivat löytäneet omat arvonsa. Näyttää olevan sellainen tilanne, että nyt ollaan palaamassa taas arvopolitiikan tielle. Sillä onhan se tosiasia, että edelliset eduskuntavaalit ja koko kannatuskenttä itse asiassa arvopolitiikalla voitettiin.

Näyttää kuitenkin olevan semmoinen tilanne, että yksi arvo on populismi. Ainakin se viesti esimerkiksi oli aika ristiriitainen SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että nyt tällä hetkellä vaaditaan perintöveron poistoa todella kiivaasti. Kun muistaa vaan vaalikentillä — itse olin yhden nykyisen kansanedustajan kanssa väittelemässä ja silloin siinä tilanteessa hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että perintöveroa ei saa muuttaa — mutta kyllä se puolessa vuodessa opettaa, että yhteiskunta menee eteenpäin. Mielenkiintoista olisi analysoida sitä, mitenkä asiat ja näkemykset ovat muuttuneet muutaman kuukauden sisällä.

Toinen, kylläkin perinteisempi arvo, näyttää olevan se, että puolustetaan ainoastaan julkisia palveluita. Tärkeitä ovat ainoastaan julkiset palvelut. Meidän pitäisi puhua hyvinvointipalveluista kokonaisuudessaan, mikäli me haluamme tämän hyvinvointiyhteiskunnan säilyttää ja sitä kehittää. On tärkeätä, että me saamme hyviä palveluita. On tärkeätä, että julkinen sektori vastaa niistä, mutta ei ole kaikkein tärkeintä, että julkinen sektori tuottaa kaikki palvelut. On olemassa erittäin hyviä kolmannen sektorin tahoja, on olemassa erittäin hyviä yrityksiä, ja sitä kautta me saamme monipuolisemman palvelukentän ja itse asiassa paremman hyvinvointiyhteiskunnan tähän maahan.

Kuten sanoin, arvopuolella ja arvojen avulla vaaleja voitetaan, arvojen avulla tehdään vaalien välillä töitä, ja hyvin näkyvät tämän uuden hallituksen arvot myöskin näissä kehyksissä. Nostan esille ainoastaan yhden tärkeän arvon, mikä näkyy sekä hallitusohjelmassa että kehyksessä, ja se on sivistysarvo. Miettikää niitä hankkeita, joita on neljän vuoden aikana tulossa. Ensimmäisenä voidaan mainita yliopistojen perusrahoituksen lisääntyminen, joka on merkittävä, 20 miljoonaa euroa joka vuosi lisää, yhteensä 80 miljoonaa euroa. Nyt on löydetty sellainen puute, että katsotaan tuottavuusohjelmaa, että se syö kaikki nämä lisäykset. Se ei pidä paikkaansa, varsinkin kun on puhuttu ja myöskin keskusteltu opetusministerin kanssa siitä, että jos ja kun tuottavuusohjelma koskee yliopistoja, se ei koske opetus- ja tutkimushenkilökuntaa, joka on se yliopiston ydin kaikin puolin. Eli yliopistojen perusrahoitus lisääntyy ja sille ei vaan nyt muuta selitystä pystytä löytämään.

Toiseksi, innovaatioyliopisto aloittaa. Sillä on oma arviolta 20 miljoonan vuosittainen rahoitus, plus jopa 700 miljoonaa euroa säätiön pohjarahoitusta. Aikamoinen panostus todelliseen innovaatioyliopistoon. Tässä tietysti täytyy ottaa huomioon, että joka puolella Suomea täytyy olla mahdollisuus vähän vastaavaan asiaan. Jos esimerkiksi kotipaikkakunnallani Tampereella kerätään vaikka 100 miljoonaa euroa rahaa elinkeinoelämältä yliopistolle, niin oletamme myöskin, että valtio tulee sitten omalla osuudellaan vastaan, jos säätiö perustetaan. Eli täytyy antaa vastaavanlaisia mahdollisuuksia eri puolille. Mutta yhtä kaikki, jälleen vahvaa investointia sivistykseen, koulutukseen, osaamiseen.

Kolmantena asiana, peruskouluihin pienemmät opetusryhmät. Tässä juuri ed. Kankaanniemi sanoi, että se voi merkitä kunnille 115 miljoonaa euroa. Mutta 80 miljoonaa euroa rahaa kunnille opetustoimeen sillä tavalla, ettei todellakaan pienenevien ikäluokkien osalta syödä sitä rahaa, se on aikamoinen panostus kuitenkin. Ja ei ole vielä keskusteltu siitä, tuleeko sitä kuntien vastinrahoitusta tai vastaavaa, mutta täytyisi olla tyytyväinen siihen, että tulee 80 miljoonaa euroa, joka juuri sitä perusopetusta tukee pienempinä ryhminä, tehokkaampana, parempana opetuksena. Jälleen sitä sivistyspuolta. (Ed. Kankaanniemi: Valtionosuusprosenttia nostamalla!)

Lisätään ammatillista peruskoulutusta noin 2 000 paikalla jo vuonna 2008. Muutama päivä sitten esimerkiksi Pirkanmaan osalta olimme erittäin huolissamme, koska yli 1 300 nuorta oli jäänyt ilman ammatillista koulutuspaikkaa. Miettikää niitten nuorten osalta, joilla ei ole mitään koulutuspaikkaa, mitään työpaikkaa, minkälainen alku se tietynlaiselle syrjäytymiskehitykselle on. Erittäin hyvä linja on lisätä ja niitä tulisi edelleenkin lisätä, ammatillisia opinto- ja opiskelupaikkoja, koska me todellakin tarvitsemme jo nyt ja tulevaisuudessa entistä enempi sekä mestareita että maistereita, mutta ennen kaikkea mestareita ammatillisella puolella. Tähän liittyy myöskin se, että oppisopimuskoulutuspaikkoja lisätään noin 1 600:lla ensi vuoden alusta. Kaikki tähän samaan linjaan liittyen. Samoin myöskin nuorten työpajatoiminnan lisääminen on samaa linjaa: osaamista, koulutusta, työhön menemistä, positiivista yrittämistä ja sivistystä.

Arvoisa puhemies! Tämä sivistysarvon ylläpitäminen ja sen arvossa pitäminen luo todellista pohjaa suomalaiselle hyvinvoinnille, ja se on tärkeässä asemassa tässä kehyksessä myös.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Osaamisen edistämisen ja koulutuksen osalta kehys näyttää erinomaiselta. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 20 miljoonalla eurolla vuosittain, Suomen Akatemian rahoituksen myöntämisvaltuutta korotetaan 28 miljoonalla eurolla ja toimintaan tarkoitettua määrärahaa 19 miljoonalla eurolla vaalikauden loppuun mennessä. On myös vakuutettu, ettei keskustelua herättäneen huippuyliopiston tai innovaatioyliopiston perustaminen tapahdu muiden yliopistojen kustannuksella. Tästä lupauksesta on syytä pitää kiinni. Tulen sitä vartioimaan tiiviisti.

Opiskelijoiden asema paranee huomattavasti tällä hallituskaudella. Jo viime viikolla toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja korotettiin 30 prosentilla siten, että niiden vaikutus alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden opintotukeen pienenee. Tulevaisuudessa tämä vanhempien tulorajojen vaikutus tulisi poistaa kokonaan etenkin itsenäisesti asuvien opiskelijoiden kohdalta, kuten myös sivistysvaliokunta on linjannut. Ensi vuonna opiskelijoiden taloudelliseen tilanteeseen on luvassa lisää helpotusta, kun opintotuki nousee 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla elokuun alussa ja opiskelijan oman vapaan tulon raja 30 prosentilla jo vuoden alusta lähtien.

Perusopetuksen kannalta erinomaista on ikäluokkien pienenemisestä syntyvän valtionosuuksien säästön osoittaminen opetuksen laadun parantamiseen, esimerkiksi opetusryhmien koon pienentämiseen sekä erityisopetuksen määrän lisäämiseen. Tämä antaa ennen kaikkea opettajille kauan kaivatun mahdollisuuden huomioida ryhmänsä oppilaat paremmin yksilöinä, kunhan kunnat vain perusopetuksen osalta toteuttavat hallituksen tahtoa ja ohjaavat lisärahat juuri opetukseen, kuten hallitusohjelmassa on tarkoitettu.

Toisen asteen koulutuksen osalta tätä ongelmaa ei onneksi ole, sillä valtionosuudet myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjille. Ammatilliseen koulutukseen on luvassa yli 2 000 uutta aloituspaikkaa, ja näillä pyritään vastaamaan työvoiman tarpeisiin ja eläköitymisen seurauksiin.

Piikkinä hyvän kehitysesityksen mureassa kyljyksessä on vapaan sivistystyön rahoituksen järjestäminen osana valtionosuusuudistusta. Olen kuullut huolestuttavia veikkauksia, joiden mukaan kansalaisopistojen rahoitus saattaisi tulevaisuudessa määräytyä opiston kotikunnan asukasluvun mukaan nykyisen, opetustarjontaan ja toimintaan perustuvan mallin sijaan. Tällainen muutos kohtelisi erittäin epäoikeudenmukaisesti pienten kuntien aktiivisia kansalaisopistoja ja sen myötä kuntien asukkaita. Tasa-arvon nimissä meillä ei ole varaa tehdä moista ratkaisua, vaan rahoituksen myöntämisperusteet on jatkossakin sidottava opetustarjontaan.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva menokehysratkaisu on rakennettu hyvin mukaillen vastuullisen markkinatalouden arvoja ja ajatuksia hallitusohjelman pohjalta. Sanoin jo lähetekeskustelussa, että ainakaan meillä hallituspuolueiden edustajilla ei ole miettimistä, mitä vietäisiin syntymäpäivälahjaksi seuraavan neljän vuoden aikana — viedään vaikkapa hallitusohjelma. Nykyinen kehysjärjestelmä on hyvä työkalu pitää talouden nyörit hanskassa, mutta se ei myöskään anna kovin hyviä mahdollisuuksia muuttaa suuntaa nopeasti, mikäli maailman- tai kansantalouden suhdanteet yhtäkkiä muuttuvat.

Kannan tässä puheenvuorossani huolta vain yhdestä asiasta elikkä liikenneinfrasta, yhteiskunnan hyvinvointia kun ei voi kustantaa, mikäli yhteiskunnan pyörät eivät pyöri. Edelleenkään liikenneinfraan ei ole löydetty tarpeeksi rahaa.

Kannamme huolta esimerkiksi matkailun ja muiden pohjoisen elinkeinojen menestyksestä paimentamalla Lapin läänin rataverkon kehitystä. On kuitenkin turha panostaa siihen, että sormet toimivat, jos käsivarsi on poikki. Näin tulee tapahtumaan, mikäli nykyinen Ratahallintokeskuksen jo vuonna 2001 tehty Pohjanmaan radan korjaussuunnitelma pannaan toimeen suunnitelman mukaisesti alkaen ensi vuonna 2008. Tarkoitus on perusparantaa olemassa olevaa yhtä raideparia välillä Seinäjoki—Oulu. Korjaus tulee kestämään kuusi—kahdeksan vuotta. Valmista olisi siis vasta vuonna 2013 tai 2015. Miettikääpäs: Kun tuon remontin aikana Rautaruukin kuljetukset Raahesta, Outokummun Torniosta, pellettikuljetukset Kostamuksesta Kokkolaan, tulevat Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivoksen tuotteet sekä parisataa Vähälä Yhtiöiden nykyisin junissa kulkevaa rekkaa siirtyisivät yhtäkkiä jo ennestään huonossa kunnossa oleville pohjoisen teille, olisimme huutavassa hukassa. Kuulostaako tuo hiukan hölmöläisten peiton jatkamiselta?

Olisiko järkevämpää löytää rahoitusmalli siihen, että peruskorjauksen yhteydessä rakennetaan samalla viereen toista raideparia, siis samaan aikaan, kun korjataan entistä? Nykyisin kyseinen rataväli on täyteen käytetty. Yksi kiskopari vetää vuorokaudessa 50 junaa, kun kahdet kiskot nostaisivat kapasiteetin kerralla yli 200 junaan vuorokaudessa.

Matti Vuorian työryhmän viime kaudella tekemät linjaukset liikenneinfran rahoituksen pitkäjänteisemmästä suunnittelusta ovat todella oikeaan osuneita. Olen kuitenkin hiukan pettynyt siihen, että nämä kauaskantoiset suunnitelmat saavat lihaa luiden ympärille vasta ensi vuonna valmistuvan liikennepoliittisen selonteon muodossa. Kyseinen selonteko olisi tullut saada eduskunnan eteen jo tulevana syksynä ennen ensi vuoden budjetin käsittelyä, jotta pitkän tähtäimen suunnitelmat ja investoinnit saataisiin alulle mahdollisimman nopeasti. On myös todella viisasta eriyttää liikenteen investoinnit ja vuosittaiset käyttökulut toisistaan.

Arvoisa herra puhemies! Auton käyttäjiltä kerätään nykyään Suomessa vuosittain erilaisina maksuina ja veroina 6,5 miljardia euroa. Tuosta suunnattomasta summasta palautuu kuitenkin tien- ja radanpitoon vain noin 17 prosenttia. Se on runsaasti alamittainen osuus, kuten kaikki tiedämme. Suomen valtion suurin omaisuuserä, tiestö, on arvoltaan noin 15 miljardia euroa. Nykyisillä tienpidon määrärahoilla tiestön arvo laskee noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Onko tämä järkevää valtion omaisuuden hoitoa?

Haluan tällä puheenvuorolla antaa ystävällisessä hengessä vihjeitä liikennepoliittisen selonteon valmistelijoille. Tulisiko meidän suunnata katseemme Keski-Eurooppaan? Ainakin kahdessa vuoristoisessa ja vaikeakulkuisessa valtiossa, Itävallassa ja Sveitsissä, valtion budjetista ei tule yhtään euroa tai frangia teiden ja ratojen ylläpitoon ja rakentamiseen, vaan kaikki se raha, jonka liikenne veroina ja maksuina maksaa, palautuu siellä korvamerkittynä liikenteen hyväksi. Kannattaisiko meidän ottaa sieltä oppia edes muutaman prosentin verran, jotta Suomineidon suonet eivät surkastuisi, kun veri ei kulje?

Minulle tärkeä vanhustenhoitokaan ei ole ilmaista. Kuten puheeni aloitin, niin ilman toimivia liikennejärjestelmiä pitkien matkojen pohjoisen maamme hyvinvointia on mahdotonta maksaa. Hoitakaamme siis radat, tiet ja vesiväylät parempaan kuntoon ja pitäkäämme huolta siitä, että lentoliikennettä kehitetään muuallakin kuin Seutulassa, niin hyvässä kasvussa oleva Suomi lähtee kunnon nousukiitoon.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Käymme keskustelua kehyksistä, jolloin tarkoituksena on, että kehysten sisällä on kaikki se, millä turvataan hallitusohjelmassa lausutut tavoitteet. Täällä aikaisemmin ed. Jaskari totesi puheessaan, että sivistys näkyy tässä, ja ymmärsin, että nimenomaan tässä nyt esillä olevassa kehyslinjauksessa. Kun tätä olen arvioinut, niin olen vähän eri mieltä ed. Jaskarin kanssa.

Tässä on erittäin hyviä linjauksia ja kohdennuksia, mutta kyllä se, mitä hallitusohjelmasta löytyy nimenomaan sellaisina kirjauksina, joista voi sanoa, että siinä on sitä, mitä sivistysvaltion tuleekin olla, eli että sivistysvaltiossa huolehditaan heikompiosaisista, huolehditaan vanhuksista ja sellaisista, jotka itse eivät pysty kaikkea sitä, mitä mahdollisesti yhteiskunnassa on, käyttämään ja siinä toimimaan, niin että todella, sivistysvaltiossa huolehditaan heikompiosaisesta ... Erityisesti se syy, miksi näen, että sivistysvaltion ydin ei toteudu, on se, että kehysten linjauksista puuttuu mielestäni vahva panostus, mikä pitäisi olla, vanhusten palvelujen kehittämiseen ja siihen, millä turvataan kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyys ja hyvä laatu ja henkilökunnan jaksaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tähän kehykset eivät mielestäni hyvää lupaa.

Toinen, mitä näen tässä semmoisena, mikä ainakin itselleni aiheuttaa huolta, on se, mitä tapahtuu meidän hoitajillemme työssäjaksamisen suhteen ja kaiken sen suhteen, millä he pyrkisivät toteuttamaan sitä hyvää hoitotyötä. Olisin toivonut, että näistä kehyksistä olisi ollut jo selkeästi luettavissa se, miten hallitus toteuttaa tasa-arvotupon. Nyt siihen tämän keskustelunkaan myötä emme ole saaneet selkeätä vastausta, ja se aiheuttaa epävarmuutta ei pelkästään meille edustajille vaan nimenomaan hoitajille ja hoidettaville. Tämä on todella sellainen kysymys, jossa itselleni olisi ollut tärkeää, että hallitus olisi vastannut tähän.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnassa nostettiin kaksi tärkeää asiaa lausunnossa esiin, ja olen erittäin tyytyväinen, että valtiovarainvaliokunta on ottanut ne molemmat mietinnössään huomioon, erityisesti kohdan, missä kannettiin huolta ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvan säästön eli sen 80 miljoonan euron kohdentamisesta koulutuksen laadun kehittämiseen. Sivistysvaliokuntahan piti välttämättömänä, että kohdennus toteutetaan siten, että tavoitteeksi asetettu opetusryhmien koon pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen myös käytännössä toteutuu ja että hallituksen tulee löytää sellainen malli, että tämä tavoite toteutuu eikä heikennä kuntataloutta. Selonteossa todetaan, että tämänhetkisistä varsin suotuisista talouden näkymistä huolimatta on suuri riski, että kuntien rahoitustilanne tulevina vuosina jälleen vaikeutuu. Tämä saattaa vaikeuttaa myös voimavarojen suuntaamista koulutuksen laadun parantamiseen. Tämä oli siis sivistysvaliokunnan lausunnossa, ja tämän valtiovarainvaliokunta on mietinnössään ottanut huomioon.

Jotenkin on semmoinen turvallinen mieli, että tämä myös tulevaisuudessa sitten on mukana, kun kuntataloutta vahvistetaan ja rahoja suunnataan ja erityisesti, koska tiedämme sen, että kuntataloudessa on näitä velvoitteita tämänkin hallitusohjelman myötä lisätty ja kuntien rahoitus ei välttämättä näidenkään lisäyksien myötä, mitä kehyksissä on, aivan vahvoilla tule vielä olemaan, niin että huolta joudumme kunnissa suuresti vielä kantamaan siitä, millä tavalla rahoitus riittää kaikkiin niihin palveluihin, mitä edessä on.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, minkä sivistysvaliokunta myös nosti, oli siis tämä tuottavuusohjelma. Valtiovarainvaliokunta on myös ottanut sen huomioon. Kristillisdemokraattien vastalauseessa, minkä olemme jättäneet valtiovarainvaliokunnan mietintöön, meidän kirjauksemme, lausumamme, kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo koko tuottavuusohjelman perusteluineen selontekona tai tiedonantona eduskunnan yksityiskohtaiseen käsittelyyn." Täällä on keskustelussa yritetty hallituksen puolelta vahvistaa sitä, että tämän tuottavuusohjelman sisältö tarkoittaa sitä, että paperinpyörittäjät otetaan pois ja säästöjä ei kohdenneta opetukseen tai tutkimukseen, siis siihen varsinaiseen perustyöhön. Mutta jotta todella näin tapahtuisi, niin näemme erittäin tärkeänä, että on selonteko, jossa arvioidaan, miten sitten käytännössä todella on tapahtunut, että todella ei opetuksesta ole otettu ja siitä perustehtävästä, mikä eri toimialoilla on, ja että kohdennus on tehty oikealla tavalla. Näen todella tärkeänä tämän lausumaehdotuksen.

Samoin vielä haluan, arvoisa puhemies, nostaa vanhustenhuollosta erityisesti tämän vanhuspalvelulain. Täällä keskustelussa monet hallituksen edustajat ovat todenneet, että uusia subjektiivisia oikeuksia ei voida enää tarjota, ja ehkä näin on, mutta jollakin tavalla meidän täytyy turvata se, että meidän vanhuksemme tulevat saamaan sen palvelun, mitä he tarvitsevat, joko omaishoitona tai laitoshoitona ja sosiaali- ja terveyspalveluina kaiken kaikkiaan. Minä tietysti toivoisin, että ne selvitykset, mitkä on tehty, niin Elli Aaltosen selvitys kuin Sirkka-Liisa Kivelän selvitys, kaikesta siitä, mitä vanhuspalveluissa tulisi olla, käytäisiin hyvin tarkasti läpi ja nostettaisiin sieltä niitä asioita myös nyt todella toteutuksen tasolle.

Täällä on sanottu, että selvitetään esimerkiksi omaishoidon tuen siirtymistä Kelalle. Se on tärkeää, ja sehän on siellä selvityksessäkin sisällä, että näin tulee tehdä, mutta samalla kun sitä selvitetään, olisi jo kiireellistä, että rahoitusta suunnattaisiin siihen omaishoidon tuen tarpeeseen, mikä kunnissa on. Se tarkoittaa sitä, että kaikki omaishoidon kriteerit täyttävät saisivat omaishoidon tuen ja sitä kautta ne palvelut, eikä pelkästään sitä, mistä se tuki tulee, tuleeko se Kelan kautta, siis millä tavalla turvataan omaishoitajille kaikki ne palvelut, jotta he jaksavat sitä omaishoidon työtä tehdä.

Sen vuoksi näen erittäin tärkeänä, että kiireellisesti nostettaisiin kuitenkin tämä vanhuspalvelulainsäädäntö käsittelyyn ja jätettäisiin siitä pois sitten se, onko subjektiivisista oikeuksista kysymys vai ei, ja nimenomaan puhuttaisiin, että me olemme sivistysvaltio ja meidän tulee huolehtia meidän ikääntyvästä väestöstä, vanhuksista, joittenka kohdalla (Puhemies: 10 minuuttia!) hyvin monenlaiset sairaudet vaikeuttavat itse selviytymistä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Olen huolissani liikenteeseen osoitettujen määrärahojen riittämättömyydestä. Liikenteen kehysmäärärahat eivät tue metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamista, eikä niiden avulla luoda työllisyyttä edistävää liikennepolitiikkaa. Tällä hetkellä erityisesti Pääkaupunkiseudun hyvän kehityksen jatkumisen suurimpia uhkia ovat moninaiset liikenneongelmat. Ne haittaavat jo työpaikkaomavaraisuuden ja asuinrakentamisen kehittämistä.

Nostan erikseen esille niin sanottujen Kuuma-kuntien tilanteen. Nämä Keski-Uudenmaan kuusi kuntaa, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Pornainen, tekevät jo neljättä vuotta tiivistä yhteistyötä teemalla "palveluja yli kuntarajojen". Alueella asuu noin 170 000 ihmistä. Yhteistyötä tehdään myös Helsingin seudun kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen osa-alueilla.

Kuuma-kunnat ovat pyrkineet vastaamaan metropolialueen asuntokysyntään, ja väestönkasvu on ollut noin 2 prosenttia useita vuosia. Väestönkasvun myötä työmatkaliikenteen ja henkilöautojen määrä on kasvanut ja työmatkaliikenteeseen kuluu kohtuuttomasti aikaa. Useimmissa Kuuma-kunnissa pääasiallinen asumismuoto on omakotitalo tai rivitalo. Monen asukkaan ainut todellinen vaihtoehto työmatkaliikenteessä on henkilöauto. Järvenpäästä ja Keravalta ruuhkainen pääraide vastaa isosta osasta työmatkaliikennettä. Mäntsälässä raideliikenteen piirissä ovat keskustan läheisyydessä asuvat perheet. Alueen liikennesuunnittelun tavoitteena on Kuuma-kuntien liikenneverkon kokonaisvaltainen kehittäminen palvelemaan alueen asukkaita ja yrittäjiä.

Maankäytön osalta Kuuma-kunnat ovat hyväksyneet asuntopoliittisen ohjelman ja tavoitteena on muun muassa valtion tukeman omistus- ja vuokra-asuntotuotannon lisääminen kysyntää vastaavaksi. Alueen kunnat ovat osa Helsingin seutua, ja vastuu metropolialueen riittävästä asuntotuotannosta on kunnilla.

Uusien asuntoalueiden suunnittelua haittaa koko alueen liikenneverkon riittämättömyys. Kuuma-kuntien kehittämisedellytyksiä on tuettava kohdistamalla määrärahoja alueen liikenneverkon kehittämiseen. Raideliikenteen osalta Kuuma-kunnat tukevat kehäradan rakentamista. Pääradan kapasiteetin ja lähijunatarjonnan parantaminen on myös keskeinen tavoite. Se edellyttää lisäraiteen rakentamista Keravalta pohjoiseen Riihimäelle saakka.

Kuuma-alueen muita kärkihankkeita ovat Klaukkalan ohikulkutien toteuttaminen, Hyrylän itäinen ohikulkutie, Kehä IV, mikä mahdollistaa fokustyöpaikka-alueen rakentamisen sekä Järvenpää—Nurmijärvi-tieyhteys. Näistä vain Klaukkalan ohikulkutielle palaa nyt vihreä valo.

Helsingin seudulla asuu toista miljoonaa asukasta. Minusta liikennemäärärahojen on kohdennuttava sinne, missä ihmisiä on. Odotan hallituspuolueiden muistavan tämän, kun tiemäärärahoja kohdennetaan, ja erityisesti silloin, kun hallitusohjelmaan kirjattua metropolipolitiikkaa aletaan toteuttaa.

Kun päivemmällä en saanut debattipuheenvuoroa, niin nyt, kun on mahdollisuus, lähetän terveisiä ministeri Kataiselle. Muistan kuin eilisen päivän, kun seurasin televisiosta suurta vaaliohjelmaa ja puhuttiin kokoomuksen vaalitavoitteista ja tulevasta hallitusohjelmasta. Katainen istui siinä tuolissaan, hänellä oli käsi näin ja hän sanoi, että ensimmäiseksi hoidetaan työllisyys, toiseksi hoidetaan hoitajien palkka. Voitte uskoa, minkälaiset odotukset ovat tällä hetkellä hoitohenkilöitten osalla siitä, että tämä lupaus, mikä ennen vaaleja annettiin, myös täytetään. Toivon tässä nyt hallitukselle sitten viisautta, että niitä valtionapuja pystytään osoittamaan kunnille, jotta ne voidaan siirtää sitten hoitajien palkankorotukseen.

Täytyy muistaa kumminkin, että se on perusedellytys, että meidän julkiset terveydenhuoltopalvelumme toimivat, mutta ne eivät toimi, mikäli siellä ei ole ammattitaitoista henkilökuntaa ja riittävästi. Tällä hetkellä on ihan selkeät merkit, että henkilökunta muuttaa muihin ammatteihin, vaihtaa työpaikkaa, ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että se haluaa paremman palkan. Yksinkertaisesti hoitajan palkalla ei pysty elämään täällä Pääkaupunkiseudulla, kun asuntomenot jo vievät puolet siitä nettopalkasta.

Jutta  Urpilainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Perusopetuksen luokkakoot ovat puhututtaneet eduskuntaa koko kevään. Viime eduskuntakaudella erityisesti silloinen oppositiokansanedustaja Sari Sarkomaa vaati hallitusta puuttumaan peruskoulujen ylisuuriin luokkakokoihin. Opetusministeriksi tultuaan Sarkomaa kuitenkin ilmoitti, ettei hän aio esittää lakia perusopetuksen luokkakokojen enimmäismääristä. Hallituksen mielestä perusopetuksen laadun parantamiseen ja myös luokkakokojen pienentämiseen riittää, että ikäluokkien pienenemisestä säästyvät noin 80 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen opetussektorin sisällä. Mielestäni tämä osoittaa, että hallitus ei ole täysin sisäistänyt kuntien valtionosuusjärjestelmän toimintaa ja toisaalta sitä roolia, joka eduskunnalla pitäisi olla lakien säätäjänä ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun takaajana. Me emme enää elä järjestelmässä, jossa valtio pystyisi korvamerkitsemään kunnille meneviä valtionosuuksia. Näin ollen eduskunta pystyy puuttumaan erityisiin ongelmakohtiin kunnissa nimenomaan lainsäädännön kautta. Perusopetuksen ryhmäkoot ovat tällainen asia. Todellinen tilanne on nimittäin se, että luokkakoot vaihtelevat suuresti kunnissa ympäri maata ja jopa yksittäisen kunnan sisällä eri koulujen välillä. Luokkakoot eivät pienene kädet ristimällä ja toivomalla, vaan tarttumalla voimakkaasti ongelmaan ja säätämällä perusopetuksen luokkakoosta laki, jossa määritellään opetusryhmille enimmäiskoko.

Arvoisa puhemies! Luvatessaan 80 miljoonaa euroa lisää rahaa kunnille perusopetuksen laadun parantamiseen hallitus ei ottanut huomioon, että valtionosuusjärjestelmän mukaan kuntien on panostettava samanaikaisesti noin 200 miljoonaa lisää perusopetukseen. Luvatut lisärahat uhkaavatkin muodostua varsinaiseksi sudenkuopaksi monelle tiukassa taloudellisessa tilanteessa elävälle kunnalle. Toivonkin, että hallitus huomioi sivistysvaliokunnan yksimielisen kannan tästä asiasta.

Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen ohjelmassa lupailtiin panostaa merkittävästi lisää rahaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä turvata yliopistojen perusrahoitus. Yliopistoissa eläteltiin toiveita siitä, että hallitus toteuttaisi pääministerin vetämän tiede- ja teknologianeuvoston suositukset vuodelta 2006 ja lisäisi näin ollen yliopistojen perusrahoitusta 50 miljoonalla eurolla vuosittain tämän vaalikauden ajan. Matka puheista ja korulauseista todellisiin tekoihin on kuitenkin pitkä, ja kehysriihen tuloksena vuotuinen lisäys oli kutistunut 20 miljoonaan euroon. Summa on saman suuruinen kuin aiempien vuosien kehittämislain perusteella tullut lisäys yliopistoille. Kehysriihestä kantautuneiden tietojen mukaan yliopistot eivät kuitenkaan tule näkemään 20 miljoonan euron lisäystä, sillä valtion tuottavuusohjelman lasketaan leikkaavan 11 miljoonaa yliopistojen perusrahoituksesta vuosittain seuraavien neljän vuoden aikana. Tämä kutistaa vuotuisen lisäyksen yliopistoille 9 miljoonaan euroon, mikä on 36 miljoonaa euroa vaalikaudessa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että porvarihallituksen panostukset koko vaalikauden osalta jäävät pienemmiksi kuin tiede- ja teknologianeuvoston suositus yhden vuoden lisäyksestä yliopistojen perusrahoitukseen. En ihmettele, että Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto ovat olleet huolissaan yliopistoissa työskentelevien jaksamisesta. Tilanne tällaisenaankin olisi jo kestämätön, mutta näissä arvioissa ei ole vielä huomioitu hallituksen aikomuksia laajentaa valtion tuottavuusohjelmaa entisestään sekä mahdollisesti perustettavan huippuyliopiston vaatimia lisäresursseja. Uskon, että tulevaisuudessa tämä porvarihallituksen aika tullaan muistamaan tiedettä ja yliopistojen taloutta kurjistavana ajanjaksona.

Arvoisa puhemies! Lienee sanomattakin selvää, että jos hallitus kohtelee kaltoin yliopistoja, jotka se on asettanut koulutus- ja tiedepolitiikkansa keskiöön, on muiden osaamista edistävien tahojen tilanne vielä pahempi. Ammattikorkeakoulut ovat vaatineet 10 miljoonan euron kertaluonteista panostusta ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tähän ei ole hallituksen puolelta vielä löytynyt ymmärrystä, saatikka sitten rahoja. Samoin vaille rahoitusta uhkaa jäädä aikuiskoulutuksen Noste-ohjelma sekä suuri joukko työelämässä olevia ihmisiä, joiden täydennyskoulutukseen hallitus ei lupauksistaan huolimatta osoita lisää resursseja.

Arvoisa puhemies! Porvarihallitus on asettanut kehyksensä niin tiukalle, että sen on etsittävä vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja hankkeilleen budjetin ulkopuolelta. Yksi tällaisista projekteista on veikkausvoittovarojen käyttäminen valtion budjetin jatkeena. Perinteisesti veikkausvoittovaroja on käytetty tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön tukemiseen. Veikkausvoittovaroja saavat järjestöt ja yleishyödylliset yhdistykset ovat varsin riippuvaisia vuotuisista tuloista, joita ne saavat veikkausvoittovaroista. Nyt hallitus aikoo käydä rosvoretkellä nuorten päihdetyön, lasten urheiluseurojen, kulttuurin ammattilaisten rahakirstulla ja näin kiristää näiden järjestöjen taloudellista tilannetta. Tämä osoittaa minusta erityistä tahdittomuutta hallitukselta, ja vetoankin vahvasti ministereihin, jotta he malttaisivat jättää veikkausvoittovarat niille, joille ne kuuluvat.

Arvoisa puhemies! Kun valtiontalouden nyörit asetetaan liian tiukalle, kärsimään joutuvat ne, jotka jo valmiiksi ovat muita heikommassa asemassa. Hallitus osoitti kehysriihessä äärimmäisen huonoa arviointikykyä esittelemällä päivähoitomaksujen nollamaksuluokan poiston. Hallituksen niukat parannukset esimerkiksi lapsiperheiden arkeen otetaan takaisin erilaisina palvelumaksujen korotuksina. Hallituksen politiikan maksajiksi tulevat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, sillä palvelumaksujen korotukset kohdistuvat aina voimakkaammin pienituloisille. Päivähoidon nollamaksuluokan poistamisesta käyty keskustelu on osoittanut sen, että hallitusohjelmaa kirjoitettaessa ja kehysriihen aikana hallituspuolueiden olisi kannattanut sitouttaa kansaedustajansa tehtyjen päätösten taakse tai jättää nuo päätökset tekemättä. On aika hassua, että lähes jokainen hallituspuolue on jo ehtinyt sanoutua irti nollamaksuluokasta jonkun ryhmänsä kansanedustajan suulla. Erityisen suurella hämmennyksellä olen seurannut päähallituspuolue keskustan toimintaa asiassa.

Arvoisa puhemies! Kehysriihestä tuli kehykriisi. Valtiontalouden menokehyksissä ei ole sovittu sitovaa aikataulua kehitysyhteistyön määrärahojen saamiseksi YK:n suosittelemalle 0,7 prosentin tasolle. Myös hallitusohjelmassa aikataulu jätetään avoimeksi. Hallituksen kannattaisikin tutustua ulkoasiainvaliokunnan lausuntoon valtiontalouden kehyksistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että 0,7 prosentin tavoitteesta pidetään kiinni ja tavoitteen saavuttamiselle luodaan myös realistiset edellytykset. Lisäksi ulkoasiainvaliokunta lausunnossaan toteaa, että Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen linjaukseen kehitysyhteistyön vähimmäismenoista. Linjauksen mukaan ne jäsenvaltiot, joissa kehitysyhteistyö ei ole vielä noussut 0,51 prosenttiin, sitoutuvat saavuttamaan kyseisen tason vuoteen 2010 mennessä ja vuoteen 2015 mennessä jäsenvaltiot sitoutuvat saavuttamaan kehitysyhteistyötavoitteen, joka on 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallituksen on siis mielestäni pidettävä kiinni lupauksistaan ja asetettava kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 prosentin tavoitteelle selkeä aikataulu.

Ja aivan lopuksi, arvoisa puhemies, kannatan ed. Viitasen täällä esittämiä lausumia.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Porvarihallitus antaa niille, joilla jo ennestäänkin on. En voi ymmärtää hallituksen tekemää veropolitiikkaa koskien maan heikompiosaisia. Perintöveron kevennykset pitää ehdottomasti kohdentaa pieni- ja keskisuuriin perintöihin, ei suurten omaisuuksien haltijoille, kuten porvarihallitus on tekemässä. Perintöverotuksen törkeät epäkohdat on korjattava ensisijaisesti leskien ja alaikäisten lasten osalta. Sekä perintöveroa että eläkkeensaajien verotusta koskevat päätökset on tehtävä viipymättä.

Hallitus lupaa kehyksissään alentaa elintarvikkeiden arvonlisäveroa, mikä vähentää valtion verotuloja lähes 500 miljoonalla eurolla. Koska valtaosa veronalennukseen käytettävästä euromäärästä menee keski- ja suurituloisille, läppäsee hallitus jälleen kerran maan köyhimpiä ja heikompiosaisia poskelle.

Kuntien palveluvalikoimaan hallitus ei esitä uusia velvoitteita, mutta olemassa olevien tehtävien laajennukset tuovat kunnille kuluja, joihin hallitus ei näytä edelleenkään varautuvan. Valtion asettaessa kuntia velvoittavia palveluita on sen myös kannettava vastuunsa näiden toteuttamiskustannuksista.

Hallitus luottaa hyvän talouskehityksen jatkuvan ja sen myötä kuntien verotulojen kasvavan niin reippaasti, että valtion tukea kunnille voidaan leikata eikä laajennettujen tehtävien kunnille aiheutuvien menojen kasvua tarvitse täysimääräisesti kompensoida. Tämä yhtälö ei mielestäni toimi talousahdingossa painivissa kunnissa, niitäkin kun on.

Kehyksistä puuttuvat myös kuntien terveydenhoidon tarvittavat lisäresurssit. Samaan aikaan hallitus korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja ja vielä indeksiin sitoen — jälleen kerran kylmää kyytiä heikompiosaisia kohtaan.

Arvoisa puhemies! Kehyspäätöksen yksi ongelma on, että siinä suunnataan liian vähän rahaa julkisten palvelujen parantamiseen ja kehittämiseen. Kansalaisten tasa-arvoisuuden vuoksi koen, että kunnat ovat ensisijaisia palveluiden tuottajia eivätkä järjestäjiä. Hallituksella on suuri halu romuttaa julkisia palveluita ja sitä kautta yksityistää kaikki voitava.

Kehyskeskustelun aikana on ollut helppo havaita hallituspuolueiden edustajien eri käsitykset päivähoidon nollamaksuluokasta. Täällä on laajemminkin epäilty edustajien sisälukutaitoa. Parhaan lopputuloksen saattamiseksi esitän, että nollamaksuluokkaa ei poisteta. Tämä on iso kädenojennus vähävaraisille lapsiperheille ja yksinhuoltajille, ja käytännössä kaikkien lasten oikeus päivähoitoon säilyy.

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis muun muassa puuttui yhdessä puheenvuorossaan tärkeään asiaan koskien valiokuntien työn merkitystä. Valiokunnat ovat asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen jopa yksimielisesti yli puoluerajojen jättäneet lausuntoja, joihin ei ole millään tavoin tarkistetuissa kehyksissä reagoitu.

Kehyspäätöksessään hallitus on päättänyt suunnata työllisyysmäärärahoja uudelleen. Huolestuttavaa on, että porvarihallitus on valmis vähentämään voimavaroja työvoimapoliittisista toimenpiteistä, valmentavasta koulutuksesta ja valtio- ja kuntasektorin tukityöllistämisestä noin 80 miljoonaa euroa. Hallitus on näin vähentämässä erityisesti vaikeimmassa asemassa olevien työttömien valmentavaa koulutusta. Ilman tätä valmennusta pitkään työttömänä olleen on hyvin vaikea päästä ammatilliseen koulutukseen ja työelämään mukaan. Tähän ryhmään kuuluvat myös maahanmuuttajat, joiden työllistyminen ilman kielikoulutusta ja yhteiskuntaan integrointia on mahdoton yhtälö toteuttaa. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen vähentäminen merkitsee noin 15 000 ihmisen jäämistä kokonaan työvoimapoliittisten toimenpiteiden ulkopuolelle.

Hallituksen kaavailema uudistus, jossa työllisyysmäärärahoja suunnataan yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen ja vähennetään vastaavasti kunta- ja valtiosektorin valmentavan koulutuksen rahoitusta, on vähintäänkin haasteellinen linjaus. Me kaikki tiedämme, että suurin osa tästä väestä on ollut julkisen puolen vastuulla tähän asti. Tokkopa hallitus voi yritysten puolesta päättää tukityöllistämisen reippaasta kasvusta yritysmaailman puolella.

Rakennemuutosten hallinnassa sekä vaikeimpien työttömyysalueiden apuna ovat olleet työllisyysperusteiset investointirahat, joita hallitus nyt vähentää 30 miljoonasta eurosta 8 miljoonaan euroon. Työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla on saatu aikaan paitsi uusia työpaikkoja myös tuettu aluepoliittisia tavoitteita. Suuresti jään ihmettelemään hallituksen linjausta tässäkin kohdin.

Arvoisa puhemies! Ammatillista tutkintoa vailla on työelämässä noin 350 000 ihmistä. Sen vuoksi sopii ihmetellä, miksi hallitus lakkauttaa Noste-ohjelman, joka on kohdistunut heikoimman pohjakoulutuksen saaneisiin työssäkäyviin ihmisiin. Ammattikoulutuksen puolella lisätään aloituspaikkoja noin 2 000:lla. Täällä tänäänkin käytetyissä puheenvuoroissa tätä on pidetty merkittävänä parannuksena. Todellinen tarve uusille aloituspaikoille on kuitenkin jopa yli 6 000, joten kehitettävää riittää tässäkin kohdin niin hallitus- kuin oppositiopuolueillakin.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Menokehys on satojen vaalilupausten joukkohauta. Menokehykset osoittavat, että hallituksella ei ole aikomustakaan lunastaa vaalilupauksia muun muassa työllisyyden, palvelujen ja sosiaaliturvan parantamisesta. Menokehyksiin sisältyvät varsin pienet, vuositasolla vain muutamien satojen miljoonien lisäykset eivät riitä kattamaan kuntien rahoitusvajetta puhumattakaan monista julkisten palvelujen kehittämisen tarpeista tai esimerkiksi paljon puhutusta tasa-arvotuposta ja vanhustenhoivan järjestämisestä.

Tämä vaalilupausten täydellinen pettäminen kuvastaa nykyisen edustuksellisen demokratian kriisiä. Suurin osa suomalaisista haluaa kehittää julkisia palveluja, kaventaa tuloeroja, vähentää suuryhtiöiden ja Euroopan unionin valtaa, pitää maamme sotilaallisesti liittoutumattomana ja sopeuttaa taloutta luonnon kannalta kestävälle pohjalle. Vaaleissa voittaneet puolueet toteuttavat kuitenkin päinvastaista politiikkaa.

Edustuksellisen demokratian kriisin taustalla on monia jo pidempään vaikuttaneita tekijöitä. Totta kai ylikansallisten yhtiöiden ja ympäri maailmaa liikkuvan rahapääoman valta on kasvanut. Markkinoiden ehdoilla toimivat puolueet ovat irronneet kannattajakunnastaan. Vaalien tuloksena hallitukset vaihtuvat, mutta sama politiikka jatkuu. Tämä ei tietenkään ole todellakaan mikään arvosana edelliselle hallitukselle sen enempää kuin nyt työtään aloittavalle.

Edustuksellisen demokratian kriisin taustalla on virkamiesvallan kasvu, ja tämä virkavallan kasvu on peräisin tietenkin Suomen Euroopan unionin jäsenyydestä ja ylipäätään meidän tiivistyvästä Eurooppa-politiikasta. Meillä toteutetaan Euroopan unionista ja Imf:stä peräisin olevia politiikkasuosituksia. Niitä toteuttavat johtavat virkamiehet ja heidän pillinsä mukaan tanssivat poliitikot, ministerit ja myöskin hallituspuolueet. Tämä tietysti loitontaa kansalaisia politiikasta, poliittisesta vaikuttamisesta, poliittisesta osallistumisesta.

Kuvaavaa on, että heti ensi töikseen hallitus ryhtyi korottamaan kaikkein köyhimpien päivähoitomaksuja. Valmisteilla on sosiaali- ja terveyspalveluiden maksujen indeksisidonnainen korotusautomaatti, joka leikkaa työttömiltä eläkeläisiltä, lapsiperheiltä ja muilta pienituloisilta jo muutoinkin pieniä tuloja. Eläkkeiden leikkaamista jatketaan, taitettu indeksi pysyy voimassa ja elinaikakerrointa sovelletaan nyt sitten tämän hallituskauden tai vaalikauden aikana ensi kertaa. Meillä on eläkkeisiin eläkeuudistuksen yhteydessä säädetty sellainen automaatti, joka pudottaa eläkkeiden tasoa suhteessa ansiotasoon.

Sen sijaan rikkaiden verohelpotuksia aiotaan jatkaa vapauttamalla heidät varallisuusveron lisäksi myös perintöverosta. Kuitenkin tämän maan rikkailla olisi todella varaa osallistua tämän yhteiskunnan ja sen palvelujen ylläpitämiseen. Tänä vuonna pörssiyrityksissä jaetaan 12,5 miljardia osinkoja, ja me tiedämme, miten kevyesti osingot on verotettu. Osingot ja pääomatulot kasvavat viime vuodesta 38 prosenttia. Valtaosa kaikesta tästä rikkaudesta jää yhteiskunnan verotuksen ulkopuolelle. Niillä miljardeilla ei osallistuta yhteisten palvelujen ylläpitämiseen.

Vielä, kun työllisyyspolitiikasta tehdään pelkästään yritysten tukemista, se on linjassa sen kanssa, että samalla lakkautetaan työministeriö ja se siirretään kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeinoministerin alaisuuteen. Siis julkinen työvoimapolitiikka on alasajon kohteena. Sen sijaan, että hillittäisiin asumiskustannusten nousua, hallitus kiihdyttää kustannusten nousua entisestään ajamalla alas aravajärjestelmän. Täällä on kehuttu myöskin huippuyliopistohanketta. Se vain täytyy todeta, että siinä on vahvasti suuryrityksille tehtäville palveluksille alistamisen henki.

Tässä tämän päivän keskustelua kuunneltuani haluan vielä huomauttaa muutamalla sanalla hallituksessa mukana olevien vihreiden roolista.

Vihreiden tuki hallituksen oikeistolaiselle politiikalle on budjettikehyksessä ostettu todella halvalla. Kehyspäätökseen sisältyy vain 15 miljoonan euron lisäys uusiutuvan energian hankintaan samaan aikaan, kun teollisuuden sähköveroa alennetaan paljon suuremmalla summalla. Hallitusohjelmassa on jätetty auki ilmastopäästöjä koskevat konkreettiset tavoitteet. Sen sijaan hallitus ajaa lisää ydinvoimaa, turpeen polttoa, päästökauppaa, ja nyt sitten viimeiseksi ministeri Väyrynen vaatii sekä Kollajan että Vuotoksen altaan rakentamista.

Tässä kyydissä ihmettelen, jos vihreät kovin pitkälle hallitusyhteistyötä jatkavat. Kyllä näyttää siltä, että vihreät arvot, vihreä politiikka, jää tässä talossa vasemmistoliiton toiminnan varaan.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Luotan hallitusohjelman toteutumiseen ja luotan, että ne tavoitteet, jotka hallitusohjelmaan on kirjattu, tulevat merkitsemään myönteisiä asioita tämän vaalikauden aikana. On tietysti aivan oikein ja parlamentarismiin kuuluvaa, että oppositio esittää kritiikin, ja olen huomannut, että tämä kritiikki on paneutunut asioihin ja on rakentavaa kritiikkiä. Näin tulee ollakin.

Hallitusohjelmahan ei voi koskaan olla täydellinen. On hyvä, että hallitusohjelmaa voidaan soveltaa aina myös tarpeen mukaan, mutta pitäen kiinni niistä peruslinjoista, mitkä sisältyvät hallitusohjelmaan, joka on mielestäni onnistuneempi kuin pitkään aikaan on ollut. Tämä hallitusohjelma toteutuessaan kyllä sitten ruokkii toivon mukaan positiivisia asioita.

Uskon, että työllisyys edelleen paranee, työttömyys vähenee, ja kun työllisyys paranee, niin sitä kautta saadaan lisää jaettavaa yrittäjä- ja työtuloina ja sitä kautta voidaan kantaa parempaa vastuuta juuri niistä haasteista, joita nimenomaan kuntatalouden puitteissa ihmisten perustarpeet ja niitten toteuttaminen vaativat.

On hyvä, että eläkkeisiin tulee korotuksia ja myös kuntakalleuden tasapuolistumisen vuoksi eläkkeisiin tulee korotusta enemmän kuin pitkiin aikoihin. Samoin opiskelijoitten osalta hallitusohjelma ja talouskehykset, jotka nyt ovat käsiteltävänä, ovat myönteisiä.

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota liikenneverkostoon. Yksityistiet on asia, johonka toivotaan aina saatavan lisää panostusta. Erityisesti jos on vaikeat kelirikkoajat, niin silloin tämä kohdataan, ja nyt kun entistä tärkeämpi on tämä maan puuhuolto, niin tieverkosto niin yksityisteistä kuin paikallisteistä alkaen on entistä tärkeämpi.

Mutta haluan kiinnittää huomiota rautateihin. Kun Suomeen suunniteltiin radat, ajateltiin, että on kolme päärataa: Savon, Karjalan ja Pohjanmaan radat ja sitten poikittaisrata Salpausselkää pitkin ja sitten poikkirata Haapamäki—Jyväskylä—Pieksämäki—Elisenvaara. Mutta 1930-luvulla — olen tänään tutkinut vanhoja eduskunnan pöytäkirjoja — tehtiin myös ratkaisu niin sanotusta Keski-Suomen radasta, joka sitten toteutui vuonna 1960. Keski-Suomen ratahan jatkoi jo 1800-luvulla rakennettua Jyväskylän—Suolahden satamarataa Äänekosken ja Saarijärven kautta aina Haapajärvelle, missä se yhtyi Iisalmi—Ylivieska-rataan, ja tästä radasta olisi mahdollisuus nyt kehittää neljäs etelä—pohjoissuuntainen päärata Pohjanmaan radan ja Savon radan väliin.

Täällä ed. Lyly Rajala toi esille, kuinka Pohjanmaan rata osaltaan on ruuhkautunut. Sen liikennekapasiteetti ei ole sen tarpeen mukainen, mikä tällä radalla on. Nyt kannattaisi harkita juuri Keski-Suomen radan, olemassa olevan radan, kunnostamista siihen kuntoon, että se toimisi aivan niin kuin muutkin pääradat. Radallehan on suunniteltu kevyempi kunnostus, jolloinka se voisi palvella puutavarakuljetuksia, ehkä mahdollisesti kiskobussiliikennettä. Mutta kannattaisi ehkä ajatella tämän radan suurempaa kunnostamista, kun kunnostamiseen tulevaisuudessa käydään, ja tehdä siitä todella vaihtoehto etelä—pohjoissuuntaisiin kuljetuksiin Pohjanmaan radan ja Savon radan väliin.

Matka Keski-Suomen rataa pitkin Helsingistä Ouluun on kolmisenkymmentä kilometriä pitempi kuin Parkanon oikorataa myöten, ja tällä ei suurtakaan merkitystä ole. On muistettava, että toinen raidepari on jo olemassa. On kysymys vain sen liikenteeseen ja kuntoon saattamisesta, mutta samalla tämä rata palvelisi niitä kuljetuksia, joita muun muassa Keski-Suomen metsäteollisuudella on ei vain raaka-ainekuljetuksina vaan myöskin jalosteitten kuljetuksina edelleen.

Aikanaanhan tuohon rataan suunniteltiin olennaisena osana Saarijärveltä Multian kautta Haapamäelle ulottuva rata, joka kuului silloiseen päätökseen eduskunnassa osana tuota Keski-Suomen rataa. Sotien vuoksi tuo rata kuitenkin jäi toteuttamatta. Mutta jos meillä ilmastokysymykset nähdään vastaisuudessa haasteena ja jos kiskoliikenteeseen halutaan panostaa, niin tuo olemassa oleva, voimassa oleva päätös, jota ei ole kumottu, tulisi ottaa myös uudelleen sekin harkintaan ja samassa yhteydessä kunnostaa rata Haapamäeltä Poriin, sisämaasta Länsi-Suomen satamiin liikennettä ohjaavana ratana.

Arvoisa puhemies! Tärkeänä asiana toivon, että perintö- ja lahjavero voidaan lähiomaisilta poistaa mahdollisimman pikaisesti. Pidän tätä oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Tavallisten ihmisten kohdalta se on juuri sitä. Tavalliset ihmiset eivät tee mitään järjestelyjä perintöjen osalta, elävät kuitenkin normaalia elämää, ja sen takia olisi oikein, että juuri lähiomaisilta perintö- ja lahjavero voitaisiin kaikesta omaisuudesta, myös metsäomaisuudesta, poistaa.

Eri yhteyksissä on maassa käyty keskustelua, mikä on metsätila, ja on tuotu esille, että metsätila voitaisiin määritellä sellaiseksi tilaksi, josta menee maatalousyrittäjän eläkevakuutusmaksut. Mielestäni tuo on yksi tapa määritellä, mutta se ei ole välttämättä oikeudenmukainen. Jos ajatellaan vaikkapa Keski-Suomessa, että 100 metsähehtaarin tila täyttäisi tuon edellytyksen, niin tyypillisen perheviljelmän metsätila ei siihen mahtuisi. Kun monilla perheviljelmillä pellot ovat poistuneet, ne on takavuosikymmenten ohjeitten mukaan metsitetty, niin entiset pien- ja perheviljelmät ovat muuttuneetkin metsätiloiksi, ja silloin tuo helpotus, mitä haluttaisiin lähiomaisille saada, ei kohtaisikaan, jos tuo 100 hehtaarin raja tulisi, vaan päinvastoin tapahtuisi, niin kuin täällä on sanottu, että sitten rikkaimmat hyötyisivät tästä perintö- ja lahjaveron poistumisesta. Tässä tapahtuisi noin. Minä toivon, että nyt kesäkuukausien aikana eduskunnan ollessa maakunnallisessa työssään ja muissa yhteistoimintayhteyksissään tähän asiaan todella puututtaisiin ja päästäisiin siihen, että kaikelta metsäomaisuudelta perintö- ja lahjavero saataisiin poistettua.

Edelleen toivon, että puun myyntiin kohdistuva kaksinkertainen verotulppa poistettaisiin. Tällä hetkellä puukauppa käy vilkkaana, mutta voi tulla joskus muutos. Nyt kasvava tukkipuu erityisesti on kasvanut pinta-alaveron aikana, ja kun puuta myy, niin sitten menee täysi myyntivero. Minä ainakin koen, että tässä on tietty vakava kaksinkertaisen veron ongelma. Siinä tilanteessa, jos puun hinnat laskevat ja Venäjältäkään ei puuta tule, tässä on semmoinen tulppa, joka estää puun markkinoille tulon.

Arvoisa puhemies! Vielä kiinnitän huomiota työttömien yhdistysten rahoitukseen. Oman maakuntamme kansanedustajina olemme kohdanneet Keski-Suomen työttömien yhdistysten kovan taloudellisen tilanteen. Monelta yhdistykseltä rahat loppuvat lähiaikoina, ja puoli vuotta olisi vielä toimittava. Kyse on toiminnasta, johon ei oikein voi kaikilta osin näitä tuottavuuskriteereitä asettaa. Vaihtoehtona on, että toimitaan ja jotain yritetään tehdä tai sitten ei tehdä mitään. Se viime mainittu, ei tehdä mitään, ei taatusti ole hyvä vaihtoehto. Näkisin, että joku ratkaisu, millä nämä työttömien yhdistykset voitaisiin pelastaa uhkaavasta tilanteesta, hyvän hallituksen toimin voidaan löytää.

Klaus  Pentti  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2008—2011 on mielestäni hyvä. Hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet ovat suurelta osin saavutettavissa. Eniten epäilystä koen kuitenkin perustienpidon ja koko liikenneinfraan liittyvän rahoituksen riittävyydestä. Kehysselonteossa tähän osoitettu rahoitus kaipaa lisäyksiä.

Hallitus tavoittelee ennustettua vahvempaa talouskasvua, ja tätä on tarkoitus tukea muun muassa veroratkaisujen ajoituksella. Ruuan arvonlisäveron alennuksen toivoisin kuitenkin toteutuvan ensi vuoden alusta samoin kuin perintöveron muutosten, jotta sukupolvenvaihdokset eivät pitkittyisi. Myös leskien ja alaikäisten lasten aseman pikaista korjaamista kaivataan.

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti mietinnössään huomiota eduskunnan vuosittain tekemiin pienehköihin määrärahalisäyksiin, joita voidaan pitää pidempiaikaisiksi korjauksiksi tarkoitettuina. Näitä menoeriä ei ole yleensä sisällytetty määrärahakehyksiin. Budjettivalta kuuluu perustuslain mukaan eduskunnalle, ja tältä osin valtiovarainvaliokunnan huomio on paikallaan.

Linjaukset kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien kansalaisten etuuksien korottamisesta jo kehyskauden alussa ovat paikallaan. Hallitusohjelmassa on tältäkin kannalta tervetulleita parannuksia niin lapsiperheille, opiskelijoille kuin eläkeläisillekin.

Myös kuntataloutta vahvistetaan kehyskaudella, mikä on hyvä asia, mutta harkinnanvaraisten avustusten tason lasku kehyskauden loppua kohden arveluttaa, sillä kuntatalouden sirpaloituminen on tosiasia. Osalla kunnista menee hyvin, mutta nimenomaan työikäistä väestöä menettävissä syrjäisissä kunnissa ongelmat kasvavat ja näiden kuntien tukemiseen tarvitaan edelleen välineitä.

Kansallisen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että hallitus panostaa edelleen osaamiseen ja innovaatioiden kehittämiseen. Samoin on tärkeää panostaa ammatillisen koulutuksen laajentamiseen, koska ammattitaitoisesta työvoimasta on monilla aloilla kasvavaa pulaa.

Makera- ja Kemera-rahoituksen esitetty lisääminen on välttämätöntä. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten vahvistaminen tukee osaltaan myös bioenergian tuotannon kasvavaa lisäystavoitetta.

Arvoisa puhemies! Aiemmin mainitsemani huoli perustienpidon ja myös rataverkon määrärahojen riittävyydestä liittyy myös metsäteollisuuden puunsaannin varmistamiseen. Kotimaista puuta tarvitaan 10—15 miljoonaa kuutiota lisää vuodessa, mikäli Venäjän puutullit toteutuvat. Alempaa tieverkkoa koettelevien kesähakkuiden ja kuljetusten osuus kasvaa sikälikin, että kalliit korjuukoneet tulee voida työllistää ympäri vuoden ja myös teollisuus tarvitsee enenevästi tuoretta puuta kesälläkin kasvavien laatuvaatimusten vuoksi.

Lopuksi totean, että pidän äskettäistä pääministerin kannanottoa kevyen liikenteen väylien lisäämistarpeesta terveellisen ja turvallisen liikunnan kannalta hyvänä.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsitellään valtiovarainvaliokunnan mietintöä tämän vaalikauden menokehyksistä. Täytyy todeta, kuten edellinenkin puhuja, että valtiovarainvaliokunta on onnistunut erittäin hyvin tässä mietinnössä. Myöskin erikoisvaliokuntien lausunnoista voi tehdä sen johtopäätöksen, että tässä talossa yleisestikin ymmärretään taloudellinen tilanne Suomessa nyt ja ne vaarat, mitkä liittyvät siihen, että talous on jossain määrin ja joltain osin ylikuumenemassa, (Ed. Rönni: Valiokunnat ymmärtävät, mutta hallitus ei!) sekä myöskin ymmärretään tässä talossa varsin hyvin se, että tulevaisuuden suurin haaste on koulutuksen ja työvoiman tarpeen kohtaaminen ja siihen panostaminen.

Arvoisa puhemies! Vaikka Suomen taloudessa menee nyt tosi lujaa — Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että talouskasvu on jopa 5,5 prosentin luokkaa tällä hetkellä — ei tähän saa tuudittautua eikä varsinkaan tästä talouskasvusta pidä nyt sokaistua, vaan pitää todellakin, kuten hallitus on linjannut, katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Tässä taloussuunnitelmassa tulevien vuosien menojen osalta on nyt kaikesta huolimatta satsattu paljon niihin asioihin, joista vaalien alla kaikkien puolueitten vaalipuheissa, vaalikampanjoissa puhuttiin. Elikkä eläkeläisten aseman kohentamiseen aiotaan nyt toden teolla tarttua, lapsiperheitten aseman kohentamiseen ja opiskelijoitten aseman parantamiseen aiotaan nyt nopeasti puuttua. Tämä on hyvä asia.

Myöskin se seikka, mitä ei pitkiin aikoihin ole tunnustettu, että maatalouskin tarvitsee osansa, on nyt otettu näissä menokehyksissä huomioon. Maatalouden kehittämisrahaston taloutta parannetaan vähintään 30 miljoonalla eurolla vuosittain, ja täytyy muistaa, että nyt lisätalousarviossa puretaan vanhoja rästejä peräti 100 miljoonan euron edestä. Nämä ovat sen kaltaisia satsauksia maaseudulle ja maatalouden tulevaisuuden hyväksi, että sellaisia ei ehkä Suomessa ole pitkiin, pitkiin aikoihin koettu ja nähty.

Herra puhemies! Tähän ammatilliseen koulutukseen on nyt tosiaan paneuduttava. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yrityksillä on tällä hetkellä suurempia vaikeuksia kuin kertaakaan 90-luvun alun jälkeen saada ammattitaitoisia työntekijöitä. Erityisen huolestuneita työnantajat ovat olleet varsinaisen työvoimapulan nopeasta pahenemisesta ihan viimeisen vuoden aikana. Suuri syy rekrytointivaikeuksiin on ammatillisen osaamisen ja koulusta valmistuvien työkokemuksen puute. Siksi panostukset erityisesti oppisopimuskoulutukseen ovat nyt tervetulleita. Pulaa on tällä hetkellä työmarkkinoilla erityisesti toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista, kun taas vastaavasti yhä enemmän on korkeasti koulutettuja ihmisiä työttömänä.

Tulevien vuosien ehkä suurin, todella suurin haaste tulee olemaan se, että työikäisen väestön määrä selvästi pienenee, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Jotta elinkeinoelämällä ja yhteiskunnalla yleensäkin säilyisi toimintaedellytykset, työvoima on kohdennettava tehokkaasti sitä tarvitseville aloille, ja nuorten tulee voida valmistua ammattiin mahdollisimman nopeasti. Myös vanhempien työntekijöiden työssä jaksamiseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota ja pyrittävä pitämään heidät työelämässä pitempään.

Arvoisa puhemies! Työ tekijäänsä kiittää. Niin myös on todettava nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen menokehysohjelmassa tälle vaalikaudelle, kun viestikapula heitetään takaisin äänestäjille. Äänestäjät valitsivat nykykaltaisen hallituksen, ja nyt he saavat, mitä tilasivat.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltion tehtävänä on pitää huolta vähäosaisista ja estää eriarvoistuminen. Hallitus ei ole ottanut näitä tehtäviä hoitaakseen. Tuloerot kasvavat ja pätkätyöt lisääntyvät. Ihmiset käyvät töissä mutta eivät tule palkallaan toimeen. Leipäjonot ovat pitemmät kuin pahimpaan lama-aikaan, ja EU:n mittapuun mukaan meillä on 600 000 köyhää. Etenkin lapsiperheitten tilanne on huolestuttava.

Kaikista kovimmilla ovat yksinhuoltajaperheet. Yksinhuoltajien päivähoidossa olevista lapsista 40 prosenttia on niin sanotussa nollamaksuluokassa. Yhden lapsen yksinhuoltaja kuuluu niin sanottuun nollamaksuluokkaan, kun hänen tulonsa ovat alle 918 euroa kuukaudessa, eli puhutaan todella pienituloisista ihmisistä. Hallitus tulee päätöksellään vaikeuttamaan yksinhuoltajien, jotka useimmiten ovat nuoria opiskelevia tai pätkätöissä olevia naisia, mahdollisuuksia vastaanottaa töitä. Valtiovarainministeri ilmaisi kehysten esittelypuheenvuorossaan asian näin: "Lasten päivähoito-oikeuden käyttämistä ohjataan nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi." Minä kysyn: Onko hallituksen mielestä tarkoituksenmukaista, että yksinhuoltajien työllistymistä vaikeutetaan?

Hallituksen velvollisuus on huolehtia lasten oikeuksista. Lapsella pitää olla oikeus päivähoitoon, oli tilanne kotona mikä tahansa. Monelle lapselle päiväkoti on tärkeä paikka jo sen takia, että kotona on vaikeaa. Monissa perheissä on ongelmia alkoholin kanssa tai on huolta rahasta. Monelle lapselle päiväkoti on ainoa turvallinen paikka. Ministeri Katainen sanoi täällä aiemmin, ettei lainsäätäjä voi vaikuttaa siihen, mihin ihmiset ohjaavat sosiaalietuutensa. Se on totta, mutta lainsäätäjä voi vaikuttaa siihen, että kaikista lapsista pidetään huolta. Tätä vastuuta hallitus yrittää paeta, kun se on päättänyt, että pienituloisimpien perheitten lapsia ei tarvitse hoitaa yhteiskunnan varoin. Jokaisella lapsella pitää olla oikeus päivähoitoon ja mahdollisuus kasvaa muitten lasten kanssa. Täältä käsin on helppo olla tuomarina ja päättää, mikä olisi perheelle hyväksi. Maailma ei ole niin yksinkertainen paikka. Lähtökohdat ovat perheissä erilaiset ja lainsäätäjinä meidän pitää huolehtia siitä, että kaikilla lapsilla on samat oikeudet riippumatta siitä, minkälaisessa perheessä he kasvavat.

Vanhasen ja Kataisen porvarihallitus suorittaa ohjausta pienituloisten suhteen muun muassa leikkaamalla heidän etujaan. Sen sijaan suurituloisten kohdalla en tällaista ohjausta ole havainnut. Päinvastoin, jaetaan lisää rahaa ja etuja vastikkeettomasti. No, eihän porvarihallitukselta voi muuta odottaakaan.

Työttömien toimeentuloon kehykset eivät lupaa lainkaan parannuksia. Työttömät on unohdettu kokonaan. Tämä on tuttua jo viime hallituskaudelta eikä porvarihallitus aio näköjään tuoda tähän parannusta. Muistutan hallitusta, että Suomessa on edelleen yli 300 000 työtöntä.

Eläkkeisiin on luvassa 20 euron korotus ja verotusta oikaistaan, mutta se ei riitä. Missä on taitetun indeksin korjaus? Vaalikentillä annetut lupaukset ovat näköjään unohtuneet nopeasti. 20 euron korotus ei paljon lämmitä, kun taitettu indeksi syö eläkkeitten ostovoimaa palkkoihin nähden koko ajan.

Hallituksen tie- ja ratahankkeisiin varaamat määrärahat ovat riittämättömät. Hallitus tarjoaa teihin ja ratoihin 20—30 miljoonaa euroa, mikä on vähän, kun todellisuudessa puhutaan lähes miljardin euron jälkeenjääneisyydestä. Teitten ja ratojen kunnostamisella alkaa olla kiire. Rataverkko ja alempiasteinen tieverkko on saatava ajettavaan kuntoon puukuljetuksia varten. Kun puuntuonti Venäjältä tulee näillä näkymin loppumaan, niin kotimaista puuta alkaa liikkua yhä enemmän teillä ja radoilla. Jo tällä hetkellä osa alempiasteisesta tieverkosta on niin huonossa kunnossa, ettei teille ole asiaa kuljetusrekoilla. Jos teihin ja ratoihin ei löydy lisää rahaa, puut jäävät metsiin ja tuotantolaitokset seisovat puupulan takia, niin kuin nyt on esimerkiksi kuultu Kemijärven tehtailla. Samoiten UPM:llä on neljällä, viidellä vaneritehtaalla neuvottelut käynnissä, kun ei puuta piisaa, niin mitä siellä ruvetaan tekemään, lopputiliäkö jakamaan. Toivon, ettei tilanne pääse näin pahaksi. Metsäteollisuuden tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että hallitus huomioi asian ja panostaa teihin ja ratoihin kunnolla.

Lopuksi esitän, että varataan 800 miljoonaa euroa hoitoalan palkkojen korotusta varten tulevissa tes-neuvotteluissa. Se on sama summa, minkä kokoomus on luvannut valtion rahoja hoitohenkilökunnalle. Tuen tässä kokoomuksen tekemää esitystä.

Sampsa  Kataja  /kok:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2008—2011 osoittaa, että Matti Vanhasen toinen hallitus toteuttaa hallitusohjelmansa kirjaukset vastuullisesta, kannustavammasta ja välittävämmästä Suomesta. Kehysselonteon ilmentämä hallituksen verolinja tukee osaltaan tätä tavoitetta. Näin myös perintöverotuksen osalta. Keskityn nyt tähän kysymykseen.

Kehyksen mukaan perintöveron keventämiseen on varattu 150 miljoonaa euroa. Lisäksi erillisenä asiana yritysten ja maatilatalouden sukupolvenvaihdoksia helpotetaan. Myös tässä salissa käydyssä värikkäässäkin perintöverokeskustelussa tulisi tehdä selvä jako tavallisten perintöjen verottamisen ja yritystoiminnan verottamisen välillä. Ensimmäisessä on kyse sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, monenkertaisen verotuksen välttämisestä sekä vanhenevien sukupolvien työn arvostamisesta. Jälkimmäisessä kyse on elinkeinopolitiikasta, työllisyydestä ja yrittämisestä, jota perintöveroksi nimetty vero ylen määrin vaikeuttaa.

Nyt käsiteltävä kehysselonteko kertoo, että tulevaisuuteen suuntautuva sinivihreä hallitus tulee tekemään perintöveron kohtuuttomuuksiin korjauksia. Perintöveroa kevennetään verotettavan perinnön alarajaa nostamalla sekä lesken ja alaikäisten lasten asemaa helpottamalla. Tarkoitukseen käytetään siis 150 miljoonaa euroa.

Yllä sanottu kirjaus koskee siis niitä tavallisia perintöjä. Jos koko summa käytettäisiin ensimmäiseen veroluokkaan eli lähimpiin sukulaisiin, perintöverotuksen alaraja nousisi noin 20 000 euroon. Valtaosa ihmisistä, valtiovarainministeriön arvion mukaan kolme neljäsosaa, ei enää maksaisi perintöveroa lainkaan. Suuremmasta, esimerkiksi 50 000 euron perinnöstä, veroa menisi parituhatta euroa nykyistä vähemmän.

Sanottu yleinen perintöveron keventämistavoite on tässäkin salissa toistuvasti siis sotkettu yritysten sukupolvenvaihdosten verottamiseen. Sukupolvenvaihdosten helpottamiseen sinivihreä, tulevaisuuteen katsova hallitus on varannut vuositasolla 15 miljoonaa euroa. Väestön ikääntyminen näkyy myös siinä, että huomattava osa yrittäjistä ja maanviljelijöistä on jättäytymässä pois toiminnasta ja yritystoiminnasta. Jopa 70 000 yritystä on lähivuosina sukupolvenvaihdostilanteessa. Hallituksen elinkeinopolitiikkaan kuuluu näiden sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Helpottamalla sukupolvenvaihdoksia hallitus haluaa varmistaa mahdollisimman monen yrityksen jatkamisen. Jos yritystoiminnalle ei löydy jatkajaa, menetämme myös yrityksessä olevat työpaikat. Verotulojen menetykset olisivat epäilemättä moninkertaiset uudistuksen kustannuksiin verrattuna.

Arvoisa puhemies! Vaikka perintöveron kohtuullistamiseen ja sen monimutkaisuuksien selkiyttämiseen on tahtoa ja konkreettisiin toimenpiteisiin on ryhdytty, moni kysymys jää yhä epäselväksi. Asianajajilla riittänee töitä jatkossakin. Nykyisten uudistusten suunta on oikea mutta riittämätön. Tulevaisuudessa perintövero tulisi poistaa kokonaan. Hallitus ansaitsee tuen tällä tiellä. Valtiontalouden vuoden 2008—2011 kehykset osoittavat tällä tiellä oikean suunnan.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Mietin pitkään tuossa, onko näistä kehyksistä oikein mitään sanottavaa, ja päätin kuitenkin tulla käyttämään puheenvuoron, kun se kerran on mahdollista. Plarasin viimevuotista puhettani kehyksistä toukokuulta, toukokuun 15. päivä ja maanantaipäivä, jolloin oli käyty kovaa kritiikkiä siitä, että maanantaisin on ollut istuntoja, ja eilisen päivän johdosta uudistan kritiikkini siitä, että jälleen pitäisi miettiä, onko mitään järkeä. Minun mielestäni tälläkin viikolla olisi asiat pystytty hoitamaan niin, että olisimme tämän tänään ja huomenna hoitaneet ja jättäneet sen maanantain kunnallispolitiikkaan. En ollut kyllä itse eilen paikalla.

Kritisoin viime vuonna sitä, onko tämmöinen kehysmenettely ollenkaan tarpeellista. Mutta kun muistaa sitä viime kevään keskustelua, kun vaalit olivat tulossa sitten maaliskuulle, niin totesin jo silloin, että on hyvä käydä tämmöiset kehyskeskustelut ja kehykset pitää kunnossa, koska ne lupaukset ja vaatimukset viime keväänä olivat sen suuntaisia, että siinä miljardiluokan lisäyksiä esittivät muun muassa lähestulkoon kaikki hallituspuolueitten jäsenetkin. Se oli kyllä totaalista esittelyä siitä, mitä kaikkea pitäisi saada, jolloinka tahtoo olla niin, että edustajilta karkasi mopo käsistä aika vahvasti. Nyt on ollut sentään huomattavasti rauhallisempaa tämä keskustelu tänään ja on pysytty kohtalaisesti realiteeteissa eikä semmoisia miljardiluokan lisäyksiä ole varmaan kukaan esittänyt.

Mutta se, mikä tässä eniten ihmetyttää, kun nyt on viety valiokuntien käsittelyyn tämä kehysmenettely, niin valiokuntien lausunnot eivät kyllä korreloidu yhtään tuossa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, päinvastoin. Tuntuu olevan, että mietintö on kyllä laadittu hallituksen esityksen pohjalta, mutta valiokuntien sanaa siinä ei ole huomioitu oikeastaan missään.

Vuosi sitten käydyssä keskustelussa tie- ja ratamäärärahat veivät suuren osan keskustelusta, lähes jokaisen puheessa niistä puhuttiin. Sama peli jatkuu. Kyllä niitä tienpätkiä ja siltarumpuja on täällä esitetty, puhemieskin on kuullut tänään varmaan monesta siltarummusta ja kartoista eri puolilta Suomea, mihinkä pitäisi rahaa laittaa ja mitä korjata. Tarpeita on monenlaisia, se täytyy sanoa, ja ne varmaan tulevat tulevaisuudessakin täältä esille tulemaan, ellei sitten todella jotain kunnon korjausta saada tähän peruspohjaan, niin että radanpitoon ja perustienpitoon saadaan oikein kunnollinen lisäys. Jos ei sitä tule, niin samanlainen marina ja vääntö tästä jatkuu edelleen.

Se, mitä äsken ed. Kataja puhui tästä perintöverosta, niin se on täällä tietysti esillä ollut myöskin moneen otteeseen, ja täytyy sanoa, että, ihme ja kumma kyllä, eivät yrittäjät ole kaivanneet kovinkaan monessa paikassa tätä perintöveron poistoa näistä sukupolvenvaihdoksista. Pirkanmaalla ed. Sasi muistaa, kun käytiin tässä toista vuotta sitten keskustelua siitä, ja veroasiantuntija sanoi, että ei ole haitannut yhtään noin sataa yrityksen sukupolvenvaihdosta, että kyllä tämä on tämmöinen ideologinen kysymys puhtaasti. Samaten maatalouteen kohdistuen tässä on kokoomus ja keskusta nyt hoitaneet omia kannattajiaan. Ja maksajina tietysti ovat sitten sähkön käyttäjät, polttoaineitten käyttäjät, sitten sairaat ja muut palveluitten käyttäjät, kun hoitomaksut tulevat nousemaan.

Jotain täytyy sanoa toki, että on näissä kehyksissä paljon hyvääkin, ja en minä kaikkea voi moittia, kuten viime kerralla hallituspuolueen jäsenenä moitin joitain kehyksen osia, niin nyt täytyy kehuakin, että kyllä täällä ihan oikeitakin toimenpiteitä on vaikka kuinka paljon. (Ed. Hemmilä: Hyvä, rehellistä puhetta!) Ei siitä mihinkään päästä.

Mutta sitten se, mikä puuttuu, niin eläkkeitten verotuksen korjaamisen aikataulusta olisi toivonut vähän jotain ja samalla myöskin viestiä siitä, tehdäänkö samalla kertaa korjaus myös työttömien verotukseen. Siitä ei puhuta mitään eikä muista sosiaalietuuksilla olijoista, joilla on sama kohtalo kuin eläkkeensaajilla, elikkä sieltä peritään myöskin sitä korkeampaa veroa, ja sehän johtuu siitä, että ansiotulovähennystä ei tule heille. Mutta siitä ei ole kukaan puhunut mitään, ja ilmeisesti käy niin, että työttömät eivät tätä tule saamaan.

Mutta mikä tässä on tästä tuottavuusohjelmasta, niin tietysti täytyy sanoa nyt vallankin, kun ed. Sasi on paikalla, että kävin katsomassa tuota kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa tämän tuottavuusohjelman kohdalta viime keväältä, ja puheen piti silloin ed. Sasi, kuten muistaa, ja tässä tulee tarkka lainaus:

"Arvoisa puhemies! Valtionhallinnossa hallitus on aloittanut tehokkuuden tavoittelun asettamalla henkilöstön vähennyksille määrälliset tavoitteet. Se on todettava, ettei mikään yritys toimi näin — määrällisten tavoitteiden sijaan tehokkuuden lisäämiseen on lähdettävä toiminnasta käsin. Pelkkä henkilöstömäärien supistaminen ei tarkoita automaattisesti tuottavuuden kehitystä. Hallituksen niin sanottu tuottavuusohjelma on suurin tällä hetkellä käynnissä oleva työpaikkojen karsimisohjelma ja yli kolminkertainen verrattuna UPM:n henkilöstövähennyksiin. Alun perin hallituksen karsimistavoite oli vielä huimempi: jopa 17 500 työpaikkaa aiottiin jättää täyttämättä. Tilanne on erityisen kriittinen oikeuslaitoksessa, jossa resurssipula lähentelee jo kansalaisten oikeusturvan vaarantumista. Hallitus on luvannut, ettei ketään tämän tuottavuushankkeen tiimoilta irtisanota, mutta ainakaan Puolustusvoimien henkilöstön osalta tämä lupaus ei näytä pitävän." (Ed. Sasi: Olipa hyvin puhuttu!)

Silloin puhuttiin 8 500:sta vähennettävästä, ja nyt te olette laittaneet tänne 4 800 lisää, että siinä se, ed. Sasi, on vuoden aikana muuttunut mentaliteetti ihan toisenlaiseksi, ja nyt puhutaan vähän isommista asioista. (Ed. Lahtela: Ehkä on viisastunut!) Tässä on sitä kokoomuslaista arvopohjaa ja suoraryhtisyyttä, jota erityisesti ed. Jaskari täällä peräänkuulutti puheenvuorossaan, että meillä pitäisi olla sitä. Kyllä minun täytyy sanoa, että suoraryhtisyys ja arvopohja näkyvät kyllä tästä ohjelmasta ja kyllä tämä ei tavalliselle suomalaiselle tiedä hyvää. Kyllä köyhät kyykytetään, ja rikkaat rikastuvat entisestään. Miljardöörejä tulee lisää, saatte uskoa. Ensi vuonna niitä on useampi, jos nyt vasta yksi, niin ensi vuonna niitä on useampi. Tämän te olette taanneet.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Rönni puhui oikein hyvin tästä tuottavuusohjelmasta, jonka ministerit Kalliomäki ja Heinäluoma aikoinaan tekivät. 7 000 työntekijää piti alun perin vähentää mutta silmittömästi niin, että annettiin kiintiöt kaikille ministeriöille miettimättä lainkaan sitä, onko se tarkoituksenmukaista vai ei. Nyt Matti Vanhasen kakkoshallitus lähtee siitä, että katsotaan, mistä voidaan vähentää.

Yliopistojen osalta on selvä klausuuli siitä, että ei välttämättä vähennetä, ja myöskin oikeuslaitoksen osalta ollaan hyvin tarkkoina, voidaanko sieltä ylipäätänsä vähentää. Ei toimita sokeasti vaan harkiten niitä resursseja vähennetään oikein. Mutta toimintoja voidaan tehostaa. Esimerkiksi verohallinnossa, kun on yksinkertaistettu toimintoja, on satoja henkilöitä voitu vähentää ja työteho on siitä huolimatta kasvanut. Byrokratiaa vähentämällä voidaan henkilöstöä kuitenkin vähentää.

Herra puhemies! Vanhasen kakkoshallitus eli tämä sinivihreä hallitus on köyhien ystävä. Otan vain kaksi esimerkkiä. Otetaan se syrjäkylän mummu, joka nyt saa tältä hallitukselta 40 euroa korotusta kansaneläkkeeseensä. Edellinen hallitus antoi 5 euroa. Onhan siinä aika paljon eroa kuitenkin summissa, joita nykyinen hallitus antaa kaikkein köyhimmille. Otetaan työttömät. Aikaisempi hallitus pohti vaan sitä, millä tavalla voidaan antaa rahaa, jotta ihmiset voivat syrjäytyä tempputyöllistämisellä. Tämä hallitus lähtee siitä, että annetaan aitoa työtä ihmisille, koulutetaan ihmisiä oikeisiin tehtäviin, käytetään sellaisia keinoja, joilla ihmiset saavat todellisen työpaikan, eivät syrjäydy. (Ed. Kangas: Missä ne työpaikat ovat?) Se on sitä köyhien puolustamista, tempputyöllistäminen sitä missään tapauksessa ei ollut.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti haluan todeta. Tasa-arvotupo — kerrankin annetaan oikeutta pienipalkkaisille koulutetuille naisille. Nyt vain täytyy pitää huolta siitä, että Paperiliitto ja Metalliliitto eivät jyrää näitä naisparkoja ja pidä huolta siitä, että heille tulevat parhaat korotukset.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Rönnin nostamassa tuottavuusohjelmassa on tietysti ongelmia, niin kuin ed. Sasi täällä totesi. Toisaalta tässä aikaisemmin vasemmistoliiton edustaja toi esille vastakkainasettelun nyt hallituksen ohjelmassa, lisätalousarviossa työllistettyjen poliisien osalta ja työttömien ihmisten osalta ja piti tätä epäoikeudenmukaisena. Kuitenkin perustuslaissa on jokaiselle taattu turvallisuus.

Poliisin kouluttaminen kestää lähes kolme vuotta, se on täysin valtion kustantamaa. Tässä mielessä hallituksen lisäsatsaus tai sen verran, mitä ministeriö pyysi työttömille poliiseille, oli välttämätön ja tarpeellinen. Sinänsä tästä asiasta olen sitä mieltä, että tuottavuusohjelma ei sovellu ollenkaan turvallisuushallinnon alalle.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaisin ed. Sasille, kun hän kertoi, että paperimiehet ja kemian alan miehet nyt sitten liian suuria palkankorotuksia saavat. Eikö se ole hyvä, että työnantajat maksavat hyviä palkankorotuksia? Sieltä verotuloja maksetaan ja niillä verotuloilla voidaan sitten palkata sairaanhoitajia, maksaa heille palkkaa, eikä tarvitse nyt sitten sitä 1,1:tä miljardia laittaa verorahoja palkanmaksuun. Me itse maksamme itsellemme palkankorotuksia. Tämä on hyvä tilanne, ja ihmettelen tällaisia puheita.

Kysyn nyt, millä konstilla niiltä paperifirmoilta nyt sitten kuntapuolelle saadaan rahaa, vuorineuvoksetko maksavat sieltä sitten ylimääräisiä veroja, että saadaan sairaanhoitajille palkkoja lisää. Te vastaatte täällä, te olette luvanneet 500 euron korotuksen hoitajille, ja valtion rahoista ne pitää saada. Vastatkaa nyt huutoihin!

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuolla huoneessa kuuntelin ed. Sasin puheenvuoroa ja kiirehdin tänne oikaisemaan yhden asian. Ed. Sasi totesi puheenvuorossaan, että nykyinen hallitus korottaa kansaneläkkeitä 40 eurolla. Toivoisin, että hiukan täsmällisemmin asia todettaisiin, eli 20 euroa on tämä varsinainen nykyisen hallituksen esitys. Ed. Sasi hyvin muistaa, että viime kaudella poistettiin kuntien kalleusluokitus ensi vuoden alusta lähtien eli viime kaudella tehtiin tämä päätös tästä toisesta 20 eurosta niissä kunnissa, jotka ovat tällä hetkellä toisessa kalleusluokassa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee kansaneläkkeen korotukseen, niin puhuin syrjäkylän mummosta, joka asuu toisessa kalleusluokassa, ja hänelle tulee se 40 euroa. Mielenkiintoista on se, että Vanhasen ykköshallitus ei halunnut ottaa omaan piikkiinsä, halunnut korottaa sillä 20 eurolla näitten syrjäseutujen ihmisten kansaneläkettä omalla hallituskaudellaan, vaan lykkäsi sen seuraavalle hallitukselle. Nyt kokoomus ja keskusta, vihreät ja Rkp toteuttavat tämän. (Ed. Kähkönen: Laki säädettiin edellisellä kaudella!)

Mitä tulee sitten palkankorotuksiin, niin tältä osin on hyvin mielenkiintoista. Totuushan on se, että meillä palkkaneuvottelut ovat varsin pitkälti SAK-vetoisia ja SAK hyvin tarkkaan valvoo sitä, että kukaan ei palkkakehityksessä pääse SAK:n mahtiliittojen, miesvaltaisten mahtiliittojen, ylitse. Nyt on tärkeätä se, että hallitus on antanut poliittisen signaalin: pienipalkkaisten naisten palkkoja pitää korottaa.

Olisi tärkeätä, että katsoisimme, mitkä ovat palkkasuhteet Suomessa ja muissa EU-maissa. Jos me katsomme opettajia ja sairaanhoitajia, heidän palkkansa Suomessa ovat olennaisesti alhaisempia kuin vastaavien henkilöiden palkat muissa EU-maissa, mutta paperimiesten palkat Suomessa ovat korkeammat kuin Keski-Euroopan maissa. (Puhemies koputtaa) Tämä on mielenkiintoista. Tässä tarvittaisiin korjausta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Suomessa on myös tuottavuus parempi, ed. Sasi. Mutta tähän tasa-arvotupoon liittyen minusta ed. Kangas puhui ihan hyvää ja asiaa, ja ed. Sasikin pääsee kyllä äänestämään tästä, siitä 500 euron korotuksesta nimittäin. Kannatan ed. Kangasta tässä, jotta tämmöinen korotus, jos tässä yhteydessä on mahdollista tehdä, niin se tehdään, mutta viimeistään budjetin yhteydessä käydään se äänestys ja silloin katsotaan, onko rahkeessa varaa niin kuin on luvattu siellä puolen. Sitten minusta on noloa, jotta niitä ihmisiä petetään, koska monet nyt uskovat noista hoitajista, jotta todella semmoinen ajatus toteutuu, ja varmaan jo suunnittelevat kämpän ostoa tuolla, miten jo velkoja lyhentäisi, tai auton ostoa siltä varalta, jotta tämmöinen korotus saadaan.

Mutta yksi asia, joka tuossa aikaisemmin puheessa jäi toteamatta, on tämä tiestöjen tilanne. Nimittäin hallitus on 20 miljoonaa euroa laittanut tavallaan ylimääräisenä pumpsina sitten tähän heikompitasoisten ja alempiasteisten teiden korjaukseen. Pelkästään yksityistiet tarvitsevat jo semmoiset 25 miljoonaa, jos niiden taso nostetaan siihen, mitä tuossa 90-luvun puolivälissä oli, kun aikanaan yksityistieavustus lakkautettiin. Siinä ei ole vielä indeksikorotuksia ollenkaan, ja toivoisi nyt, jotta hallitus lähtee siitä, jotta se alempiasteinen tieverkko koskee myös, tarkoittaa, yksityisteitä. Se 2—3 miljoonan lisäys, niin sillä ei korjata yhtään niitä. Nämä yksityistiet ovat kuitenkin semmoinen verkosto, joka on merkittävä puuhuollon kannalta. Mietin, jotta kokoomus ilmeisesti ei ole hirveesti yksityistiepuolue, mutta toivoisi, jotta kepu lähtee nyt vahvasti tässä, koska tuolla vaalikentillä ainakin muistan niin pitkään, kun olen tuolla kiertänyt, jotta aina kepu on puhunut yksityisteiden puolesta.

Oiva  Kaltiokumpu  /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkastetuista kehyksistä vuosille 2008—2011 osoittaa, että uusi keskusta—oikeisto-hallitus on valtiontalouden kehyksiä tehdessään viisaasti huomioinut talouden kasvun merkityksen, osoittanut keinot talouden kasvun turvaamiseksi ja toisaalta oikeudenmukaisesti jakanut hyvinvointia eri kansalaisryhmille ja muille toimijatahoille. Esimerkiksi kuntatalouden vahvistamiseksi osoitetut yli 800 miljoonan euron satsaukset tulevat helpottamaan kuntataloutta ja siten turvaamaan kuntien palvelutuotannon.

Keskeisimpänä hankkeena, kuntasektorin toimivuuden ja oikeudenmukaisten palvelujen turvaamisen takeena, on jo edellisen keskustajohtoisen hallituksen käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistushanke Paras. Koska yhteiskunnan toimesta ei voida tuottaa kaikkia kansalaisten kuntasektorilta odottamia palveluja, on viisasta hyödyntää entistä tehokkaammin myös niin sanottua kolmatta sektoria. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ja erityisesti Ranskassa julkinen sektori ei itse tuota kaikkia palveluja, vaan rahoitus ohjataan lähinnä kolmannelle sektorille, joka palvelut tuottaa. Juuri tämän vuoksi siellä on merkittävästi pienempi julkinen sektori ja myöskin henkilöstömäärän tarve on tällöin pienempi. Täällä eduskunnassakin pidetyissä puheissa kolmannen sektorin merkitystä on useaan otteeseen, aivan oikein, korostettu. Valitettavasti kolmas sektori joskus nähdään myös julkisen sektorin palvelutuotannon kilpailijana ja sen vuoksi sitä ei ole aina haluttu hallitusten ja kuntien toimesta todellisuudessa edistää.

Mielestäni kolmannen sektorin vapaaehtoistyö esimerkiksi vähävaraisten ihmisten ruokajakelun toteuttajana on hyvin tärkeä. Jos kaikki tämä toiminta tuotettaisiin julkisin varoin, se ei olisi kuntien resurssien ja sosiaalitoimen toimien vuoksi taloudellisestikaan mahdollista. Kolmannen sektorin vapaaehtoistyö tulisi nähdä myös kunnissa kuntataloutta tukevana toimintana. Siksi kuntien tulisi turvata kolmannen sektorin välttämättömät menot, esimerkkinä vaikkapa tilojen vuokrakulut.

Paras-hanke käsittelee myös vapaata sivistystyötä. On ensiarvoisen tärkeää, että kuntien palvelurakenneuudistusta järjestettäessä vapaata sivistystyötä tekeviä yhteisöjä ei pakoteta tai ajeta kuntien organisaatioihin, niin kuin voi käydä. Tästä käyvät hyvin esimerkiksi kansalaisopistot ja työväenopistot. Jos niin tehtäisiin, se olisi vastoin koko Paras-hankkeen keskeistä ideaa, että rakenneuudistuksessa etsitään paras, tehokkain ja taloudellisin tapa tuottaa kansalaisten tarvitsemia palveluja. Kaikkia kansalaisten tarvitsemia julkisen sektorin palveluja ei tarvitse kuntien itse tuottaa.

Viitaten täällä käytyyn keskusteluun totean, että kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaan puitelakiin tuli toteamus siitä, että tavoitteena on hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen. Kuntien rahoitusjärjestelmää selvittänyt sisäministeriön työryhmä jätti 30.3.2007 väliraporttinsa. Siinä kansalaisopistot mainitaan ainoastaan niin sanotun yhden putken valtionosuusmallin kaaviossa, jossa vapaa sivistystyö oltaisiin jättämässä kyseisen yhden putken ulkopuolelle.

Väliraportista käy selvästi ilmi, että ainakin valtionosuuksien yhdistämiseen perustuvaan malliin sisältyisi väistämättä myös eri palvelusektoreiden valtionosuusprosenttien yhtenäistäminen. Kansalaisopistoille tämä merkitsisi valtionosuusprosentin huomattavaa pienenemistä ja toimintaedellytysten vaikeutumista, sillä kaikilla vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on nykyisin kohtuullinen valtionosuusprosentti verrattuna muihin palveluihin.

Jotta vapaa sivistystyö voisi menestyksellisesti jatkaa toimintaansa, tulisi kunta- ja palvelurakennehankkeen järjestelyissä huomioida, että valtionosuuksien laskentaperusteita ei muuteta nykyisestä opetustuntiperusteisesta asukaspohjaiseksi, valtionosuusprosentteja ei lasketa nykyisestään eikä kansalaisopistojen valtionosuuksia tulisi ylläpitäjän sijasta siirtää kunnille, mikä merkitsisi vakavaa uhkaa yksityisten oppilaitosten toiminnan jatkuvuudelle. Kansalaisopistojen valtionosuuksien sulauttaminen muihin laajempiin valtionosuuskokonaisuuksiin heikentäisi todellisuudessa itsenäisten opistojen asemia kunnallisessa budjettiväännössä. Kansalaisopistojen valtionosuuksien hallinnointi tulisi säilyttää opetusministeriöllä. Näin kansalaisopetustoimi säilyisi opetus- ja kulttuuripolitiikan asiantuntevassa suunnittelussa ja hallinnossa.

Arvoisa puhemies! Edellä esittämäni menettely kansalaisopistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi tukee hallituksen tavoitteita kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi niin, ettei kaikkea toimintaa tai palvelujen järjestämistä, eikä ainakaan vapaan sivistystyön tuottamista, siirretä julkisen sektorin tehtäväksi ohjaamalla ne yhteen työväenopistojen kanssa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tähän nyt käsiteltävänä olevaan kehysesitykseen ei sisälly lainkaan pitkän tähtäimen rahoitusta väyläinvestointeihin. Tulevat väyläinvestoinnit tässä kehyksessä ovat vasta vuonna 2011. Tämä johtuu suurelta osin edellisen hallituksen päätöksistä tehdä suuria väyläinvestointeja nimenomaan vaalikauden lopulla, ja näin tämän vaalikauden rahoitus näihin investointeihin on jo tavallaan ennalta syöty.

On hyvä, että tähän kehysmietintöön, jonka valtiovarainvaliokunta on nyt laatinut, sisältyy kuitenkin, onneksi, selkeä linjaus siitä, että selonteko, jonka hallitus myöskin on luvannut, tulisi heti tämän vaalikauden alussa, semmoinen liikennepoliittinen selonteko, jossa nämä perustienpidon ja väyläinvestointien tarpeet selvitetään.

Arvoisa puhemies! Haluan väylistä todeta vielä tähän puheenvuoroni loppuun sen, että äsken STT:n kautta tuli erittäin ikävä uutinen liikenneturvallisuudesta. Nimittäin Valtatiellä 1 elikkä aikoinaan Suomen vaarallisimmaksi luokitellulta tieosuudelta tuli suru-uutinen: peräti kuusi ihmistä kuollut liikenneonnettomuudessa Kiikalan ja Muurlan rajamailla. Tässä on nyt valitettava esimerkki taas siitä, miten tällaiset liian vilkkaasti liikennöidyt, liikenneturvallisuuden kannalta erittäin heikot tieosuudet pitäisi nyt korjata turvallisemmiksi.

Tässä tapauksessa nyt kiitos istuvalle puhemiehelle, jonka valtiovarainministerikaudella sentään vihdoin ja viimein tehtiin päätös Valtatien 1 rakentamiseksi moottoritieksi. Moottoritiet ovat kaikkien kansainvälistenkin selvitysten ja tutkimusten valossa kaikkein turvallisimpia tieosuuksia. Mutta kuten me monet täällä muistamme, erittäin kauan monet eri tahot saivat viivytettyä sen Valtatien 1 moottoritieksi rakentamista eri syistä.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Kaikkia Suomen teitä ei pystytä rakentamaan moottoritietasoisiksi. Elimäellä tapahtui kolmen nuoren ihmisen hengen vaatinut onnettomuus juuri viikonloppuna. Myöskään se tie ei ole sellainen, jonka rakentaminen moottoritietasoiseksi tulisi kenellekään mieleen. Perustienpito ja myös alempiasteisten teiden tason parantaminen on keskeinen asia, ja näistä valtiontalouden kehyksistä puuttuu rahaa tähän asiaan. Se on todettu ehkä jo kymmeniä kertoja tämän keskustelun aikana.

Halusin vielä todeta siihen, mitä täällä ed. Sasi puhui. En tiedä, oliko hänen puheenvuoronsa ikään kuin kevennys vai mikä, mutta eihän SAK määrittele Tehyn palkkatasoa eikä sillä ole valtaa Tehyn palkkatasoon. Itse tulkitsen niin, että ne, jotka puhuvat paperityöläisten tai metallityöläisten palkkojen korkeasta tasosta ja siitä, että siitä johtuu sairaanhoitajien selkeästi suhteellisesti liian alhainen palkkataso Suomessa, tekevät sen hämätäkseen, viedäkseen huomion pois oleellisesta eli siitä, miten yhteiskunta hoitaa niiden ihmisten palkat, jotka se palkkaa sairaaloihin, terveyskeskuksiin, vanhustenhoitoon, koteihin. Tämä on oleellista. Meillä on se vastuu.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin yhtyä ed. Hemmilän näkemyksiin liikennepoliittisen selonteon merkityksestä. Nyt on huomattava, että meillä on juuri valtavat summat sijoitettu tänne Vuosaaren satamaan ja vastaavasti kaikki muut merenrantasatamat joutuvat entistä kovempaan kilpailutilanteeseen. Toisaalta siellä on muun muassa Porin ja Rauman satamien syventämiseen 10 miljoonan euron investoinnit vähintään, jossa menee myös kuntien rahaa.

Toisaalta sitten Satakunnassa, kun se on Suomen teollistunein maakunta, me tarvitsemme myöskin rautatiet ja tiet siihen kuntoon, että siellä voidaan liikkua. Muun muassa Söörmarkun tietä on sinne vaadittu. Siellä on lyhyt pätkä, johon liittyy Turusta tuleva Kasitie, joka jatkuu Vaasaan, ja johon liittyy Helsingistä tuleva Kakkostie, ja se on varmaan Suomen tukkoisimpia teitä. Tämmöisten asioiden hoitaminen tulisi huomioida sitten, kun liikennepoliittinen selonteko tulee, myöskin muualla Suomessa kuin täällä Pääkaupunkiseudulla.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vielä tähän liikennekysymykseen kaiken kaikkiaan. Mielestäni liikenneministeri on aloittanut oman työnsä hyvin. Hän on linjannut sitä muun muassa niin, että on aloitettu selvitys Helsingistä suoraan itään suuntautuvan ratayhteyden aluevarausasioista. Näiden aluevarausten vaatimukset selvitetään ja myöskin maakuntakaavat pyritään nyt selvittämään tähän nähden, mitä tämä ratalinjaus vaatii näiden kaavojen suhteen. Pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutos huomioiden yhä enemmän liikennettä kiskoille, ja siinä mielessä myös, mitä täällä Satakunnasta tuli esille näiden kahden kaupungin, Rauman ja Porin, suhteen, se on erittäin tärkeätä. Raskas liikenne erityisesti kiskoille ja tietysti myös henkilöliikenne.