Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Vasemmistoliitto on jatkuvasti vaatinut kaikista pienimpien eläkkeiden tason korjaamista. Siinä mielessä tämä hallituksen esitys on oikean suuntainen, se puuttuu kaikista pienimpiin eläkkeisiin. Suomessahan on yli 1 400 000 ihmistä, jotka saavat erilaista eläkettä.

Tämä hallituksen esitys koskee 120 000:ta eläkkeensaajaa. Tässä hallitus esittää, että tämä takuueläke, jota nimitystä tässä hallituksen esityksessä käytetään, olisi yksinäisellä 685 euroa kuukaudessa. On tietenkin selvää, että tämä on paljon parempi kuin nykyinen 584 euron kuukausieläke. Mutta edelleenkin nämä 120 000 eläkkeensaajaa, joita tämä koskee, jäävät reilusti EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolelle. Siinä mielessä tietenkin tämä esitys, vanhaa sanontaa käyttäen, on oikean suuntainen mutta riittämätön.

Eli olisi tarvittu suurempi korotus tähän takuueläkkeeseenkin, ja vaikka tämä, kuten totesin jo, on siinä mielessä hyvä, että tämä nostaa näitä kaikista pienimpiä eläkkeitä, niin tämä taso kumminkin jää suhteellisen alhaiseksi. Sitten tähän tulee se raja niitten kohdalle, jotka saavat pientä, määrätyn kokoista työeläkettä, jolloin he jäävät tämän takuueläkkeen ulkopuolelle. Noin 700 euron kuukausieläkettä saava kyllä kaipasi aivan samalla tavalla tätä eläkkeen korotusta, minkä nyt täyttä kansaneläkettä saavat henkilöt tulevat saamaan — mitä sinänsä kyllä pidän edelleenkin oikeana ja oikean suuntaisena, että näitä kaikista pienimpiä eläkkeitä korotetaan.

Tässä tietenkin tämä perussuunta on oikea. Samalla olisi kuitenkin ollut syytä tarkistaa myöskin eläkeläisten asumistuki, koska kun eläke nousee, asumistuki osaltaan leikkautuu osalta pois. Se pienentää siis käteen jäävää tuloa. Kaikki eivät saa tätä täyttä korotusta tämän hallituksen esityksen mukaan. Siinä mielessä olisi kyllä ollut syytä samalla korjata myöskin tämä eläkeläisten asumistukilaki.

Lisäksi on muistettava, että meillä on myöskin monia muita ryhmiä, jotka saavat pientä tuloa. Otan nyt tässä esimerkiksi työmarkkinatuella olevat, he juuri tänä päivänä tulleiden uutisten mukaan kansoittavat kuntien toimeentulotukiasiakasjonot. Kuntien toimeentulotukimenot kasvavat merkittävästi, ja näyttää siltä, että työttömyyden johdosta ne tulevat entisestään kasvamaan. Heille tämä hallitus ei ole antanut sentinkään tasokorotusta. Tämä tietenkään ei poista sitä, kuten edelleenkin haluan korostaa, että tämä takuueläke tältä osin, että se nostaa kaikista pienimpiä eläkkeitä, on paikallaan.

Samassa yhteydessä haluaisin kyllä todeta, että minä en ymmärrä sitä sosiaali- ja terveysministeriön kantaa lainkaan, että Suomeen ei voi säätää eläkekattoa. Mielestäni eläkekatto olisi paikallaan. On kohtuuttoman suuria eläkkeitä, ja näin ollen niitä tulisi voida leikata. Monissa maissa on eläkekatto, niissä se on pystytty säätämään. En ymmärrä sitä, miksi sitä ei Suomessa voida säätää. Enkä ymmärrä myöskään sitä, miten jonkun ihmisen eläkkeellä olo voi olla kymmeniä, jopa satoja kertoja arvokkaampaa kuin jonkun toisen ihmisen eläkkeellä olo. Yleensä nämä jättieläkkeitä saavat ihmiset ovat saaneet myöskin sellaisia tuloja jo ollessaan työelämässä, että pienemmälläkin eläkkeellä varmasti tulisi toimeen.

Sen sijaan nämä pientä eläkettä saavat ihmiset ovat jatkuvasti toimeentulo-ongelmien kanssa painiskelemassa, ja heidän asemansa parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Siinä mielessä hallituksen esitys kyllä parantaa kiistatta näitten 120 000 ihmisen eläkettä ja heidän toimeentuloaan. Mutta kuten jo totesin, jos toisella kädellä annetaan, ei saisi toisella kädellä ottaa pois, mikä tapahtuu tässä asumistuen kohdalla. En väitä, etteikö sinne jäisi huomattavasti nettomääräistä korotusta toki edelleenkin, vaikka asumistuki pieneneekin, mutta kumminkin jollain tavalla on nurinkurista, kun toista kautta saa, niin toista kautta menettää samanaikaisesti.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Takuueläkkeen keskeinen parannus on se, että pienimmät kansaneläkkeet nousevat noin 76 eurolla. Tämä on ehdottoman myönteinen lähtökohta, ja vähintään vastaavasta korotuksesta on huolehdittava myös vaihtoehtoisissa tavoissa parantaa eläketurvaamme. Takuueläkkeeseen sisältyy tässä esitetyssä muodossa kuitenkin monia haittapuolia, minkä vuoksi on esitetty parempiakin järjestelmiä.

Ensimmäinen ongelma on, että eläkkeensaajan asumistuki pienenee takuueläkkeen johdosta. Ongelma on myös, että takuueläkkeen määrää arvioitaessa otetaan huomioon ainoastaan eläketulot. Huomioon tulisi ottaa kaikki tulot ja mahdollisesti myös tavanomaista suuremmat säännölliset menot.

Kansalaisjärjestöt ovat lausunnoissaan kyseenalaistaneet ihan aiheesta takuueläkkeen määrän, jota ei pidetä riittävänä turvaamaan vähimmäistoimeentuloa. Myös se, että takuueläkettä ei myönnettäisi työkyvyttömyyden perusteella sokeille ja liikuntakyvyttömille maahanmuuttajille, aiheutti paljon vastustusta kansalaisjärjestöjen keskuudessa.

Hallitus on jättänyt auki sen, miten takuueläkkeen ostovoima turvataan eli tehdäänkö takuueläkkeeseen korotuksia ja jos tehdään, niin miten korotuksen suuruus määräytyisi. Olennaista on suhteuttaa yhteen eläkeläisen keskeiset menot, asuminen ja ravinto sekä terveydenhuollon ja lääkkeiden hinnat, ja määritellä tähän kokonaisuuteen riittävä tulotaso.

Keinoja eläkeläisen toimeentulon parantamiseen on olemassa useita: eläkeläisen asumistuen korottaminen, kunnallisveron perusvähennyksen tuplaaminen, kuten SDP on esittänyt, terveydenhuollon alemmat asiakasmaksut tai toisaalta alemmat maksukatot asiakasmaksuille ja lääkkeille.

Takuueläke olisi täysin uusi etuus eläkejärjestelmään, ja se ei sovi kovinkaan hyvin nykyiseen toimivaan työ- ja kansaneläkkeen kokonaisuuteen. Tuntuu siltä, että esityksellä takuueläkkeestä hallitus pyrkii vetämään mutkat suoriksi pienituloisten eläkeläisten tilanteen parantamiseksi. Vaikka tavoite on kannatettava, on tämän mallin suhteen myös monia edellä mainittuja ongelmia.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen lakiesityksen mukaan ne, joiden työ- ja kansaneläke on yhteensä alle 650 euroa, saisivat erotuksen kansaneläkkeen täydennyksenä.

Takuueläkkeen saajat ovat juuri niitä, jotka saavat täyttä kansaneläkettä. Eläkeläisiä on yli miljoona, mutta heistä vähän yli 100 000 hyötyy takuueläkkeestä. Takuueläkkeen saajien joukossa olisi myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Pelkän kansaneläkkeen varassa olevista työkyvyttömyyseläkeläisistä suuri osa on kehitysvammaisia, mielenterveysongelmaisia tai neurologisista vammoista kärsiviä.

Takuueläke on käytännössä sama asia kuin vähimmäiseläketaso. Se tulee olemaan lähinnä pienituloisten naisten tuloa, sillä takuueläkkeen saajista enemmistö tulee olemaan naisia. Perhesuhteet eivät vaikuta takuueläkkeeseen. Tämä on hyvä asia.

Takuueläke otetaan tulona huomioon asumistukea myönnettäessä. Se vähentää jonkin verran asumistukea. Asumistukea ja täyttä kansaneläkettä saavan toimeentulo paranisi kuitenkin keskimäärin 100 eurolla.

Arvoisa puhemies! Takuueläkkeen jälkeen on syytä kysyä, miksi enää ylläpidettäisiin kansaneläkejärjestelmää. Helpompi olisi siirtyä vähimmäiseläkejärjestelmään eli takuueläkejärjestelmään. Takuueläkeindeksin sitominen hintatason muutoksiin tarkoittaa sen arvon heikkenemistä keskipitkällä tähtäimellä. Jotain olisi jo pitänyt oppia kansaneläke- ja työeläkeindeksien toimivuudesta. Mitä järkeä on takuueläkkeessä, jos sen arvo laskee suhteessa palkkatulon muutoksiin? Ajatus takuueläkkeestä on hyvä, koska se kohdistuu köyhiin ja vähätuloisiin kansalaisiin, mutta eläkejärjestelmän perusta romutetaan sillä, että indeksi sidotaan hintatason muutoksiin.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan käsittelyssä lähetekeskustelussa on takuueläke. Pienimpiä eläkkeitä, niiden tasoa, nostetaan tulevan vuoden maaliskuun alusta 100 eurolla. Täällä eduskunnassa on erilaisia päiviä ja erilaisia tilanteita. Tällä hetkellä tänään tässä ja nyt on sellainen olo, että eduskunta on säätämässä jotain tavanomaista suurempaa.

Tässä yhteydessä voisi käydä pitkänkin katsauksen eläkepoliittista historiaa lähtien kansaneläkeuudistuksen ensimmäisestä ja toisesta vaiheesta. Voisi käydä keskustelua siitä, miten 1990-luvun laman aikoihin työeläkkeet ja kansaneläkkeet yhteensovitettiin, kansaneläkkeen pohjaosan leikkaaminen alkoi. Pohjaosa poistui, lisäosa poistui, on vain kansaneläke tässä meidän järjestelmässämme.

Ihan pöytäkirjoja varten totean, että 2000-luvulla Lipposen toinen hallitus korotti vuonna 2001 kansaneläkettä 73 markalla, joka on 12,3 euroa. Tämän päivän euron muuntokurssin mukaan entiseen Suomen markkaan tuo on hieman yli 10 euroa. Vaalikaudella 2003—2007 me hallituspuolueen kansanedustajat joka ainoa kerta, kun lähdimme eläkeläisten tilaisuuteen, saimme kuulla 7 eurosta ja 5 eurosta. 1.3.2005 korotettiin kansaneläkkeitä 7 eurolla ja 1.9.2006 lukien 5 eurolla. Vanhasen toisen hallituksen ensimmäinen eläkkeitten tasoon liittyvä päätös tehtiin niin, että 1.1.2008 kansaneläkkeitä tasokorotettiin 20 eurolla. Tänään ollaan tasossa, että pienin kansaneläke on 585 euroa.

Jätän historiakatsauksen näiltä osin tähän, mutta taustaksi kuitenkin se, että meillä on käsissämme esitys, jossa 120 000:n kaikkein pienintä eläkettä saavan kuukausieläke on ensi vuoden maaliskuun alusta lähtien vähintään sen 685 euroa. Korotus nykytasoon on 100 euroa, ja niillä eläkeläisillä, jotka ovat avio- tai avoliitossa, eläke nousee kuukausitasolla 167 euroa. Nämä ovat, joku sanoisi, euroja sinne ja toisia tänne, mutta kun lähdetään siitä periaatteellisesta lähtökohdasta, että kaikkein pienimmän eläketulon varassa olevien toimeentuloa muutetaan tavalla, jolla tässä tapauksessa on muutakin kuin, lainausmerkeissä, 5:n tai 7 euron merkitys, tämä kysymys on periaatteellisesti iso.

Siihen, että täällä on jo nyt tämän keskustelun aikana lueteltu lukuisa joukko ongelmia, mitä tähän lainsäädäntöön liittyy, en malta olla toteamatta tässäkin yhteydessä, että täältä sosialidemokraattien edustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa puuttuvat tällä hetkellä kokonaan. Ehkä me ehdimme ja tiedän, että me ehdimme heidän kantansa kuulla, mutta olen joskus aikaisemminkin todennut täältä eduskunnan pöntöstä, että keskustalla ja sosialidemokraateille on eri köyhät.

Millä perustelen tätä? Perustelen sitä muun muassa ed. Taimelan äsken käyttämällä puheenvuorolla. Eihän hän nyt kehdannut todeta, että tämä olisi ihan mahdoton tai mahdottoman huono esitys, mutta totesi, että tämä takuueläke ei oikein sovellu meidän eläkejärjestelmäämme, ja hän ikään kuin toi tähän rinnalle — tämä on nyt hieman omaa tulkintaani — että sama raha olisi pitänyt käyttää asumistuen korottamiseen, perusvähennyksen korottamiseen, terveyskeskus- ja muiden asiakasmaksujen alentamiseen jne. Meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, millä tavalla meidän pitäisi tätä sosiaaliturvajärjestelmää kehittää. Sen tiedän, että tänään tästä ja nyt ei paljon tuonne ilmoille tietoja tästä keskustelusta kulje, ajankohta on senkaltainen, mutta odotan mielenkiinnolla tämän asian valiokuntakäsittelyä ja sitä tapaa, jolla suurin oppositiopuolue tulee tätä asiaa käsittelemään.

Ed. Kuoppa toi esille sen yhden ongelman, joka tähän hänen mielestään sisältyy: sen miten tämä kohtelee niitä ihmisiä, jotka asumistukea saavat. Se on laskettu ja laskettavissa. He eivät ihan tuota koko 100 euron korotusta saa, mutta suuruusluokka on hyvin lähellä, muutamaa euroa vaille 100 euroa heidänkin kohdallaan. Aika näyttää, millaisen palautteen me saamme niiltä ihmisiltä, jotka elävät tämän kaikkein pienimmän eläketulon varassa. Mutta kyllä sen jokseenkin varmuudella pystyy sanomaan, että sille ihmiselle, joka tällä toimeentulon tasolla on tähänkin asti elänyt, tällä on varmuudella iso merkitys.

Siihen, että tämä on yksi esitys paljon parjatulta Sata-komitealta, totean tässä yhteydessä, että varsinkin vasemmisto-opposition taholta, kun kävimme taannoin välikysymyskeskustelun vähimmäisturvasta, perusturvasta, Sata-komitean työ nollattiin täysin. Tässä on konkreettinen esitys Sata-komitealta siitä, miten sosiaaliturvaa kehitetään, miten sitä yksinkertaistetaan, viedään eteenpäin.

Tämän esityksen taustallahan on Matti Vanhasen toisen hallitusohjelman hallitusohjelmakirjaus, jossa todettiin, että tulee etsiä malli, jolla takuueläke-nimellä tuolloin kulkenut eläketasokorotus kyetään tekemään. Sata-komitea teki tuon työn, ja nyt meillä on käsittelyssämme lakiesitys, jonka voi hyvällä syyllä sanoa olevan osa suomalaista eläkepoliittista historiaa. Se sitten jälkikäteen arvioidaan, kuinka isoilla kirjaimilla näiltä osin tuota historiaa kirjoitetaan. Mutta se, että kaikkein pienimmän eläketurvan varassa eläville 120 000 suomalaiselle tulee 100 euron tasokorotus ja avio- ja avoliitossa elävälle, sitä pienempää eläkettä avio- tai avoliitossa saavalle, 167 euron kuukausikorotus eläkkeeseen, se on iso asia, kun samalla on kyse periaatteellisesti erittäin isosta eläkepoliittisesta päätöksestä.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Takuueläke varmasti takaa vähimmäiseläkkeen ja parantaa kaikkein pienintä eläkettä saavien asemaa, siitä tuskin lienee suurta erimielisyyttä. Se, minkä näen erittäin myönteisenä asiana on tietysti tämän esityksen kohta "Sukupuolivaikutukset", jossa käy selväksi, että takuueläke parantaa erityisesti pienituloisten naisten toimeentuloa, ja on selvitetty, että noin 65 prosenttia takuueläkkeen saajista on naisia.

Sitten on niitä kysymyksiä, jotka ovat omassa mielessä tietysti aiheuttaneet pohdintoja: Takuueläke ei kuitenkaan korota pientä työeläkettä saavien eläkettä sen takuueläkemäärän yläpuolelta, ja aikaisemmin kuitenkin, jos ajateltiin, että kansaneläkkeeseen saatettiin tasokorotus, niin se tietyllä tasolla vaikutti myös pieniin työeläkkeisiin. Jatkossa ilmeisesti käy sitten niin, että kun takuueläkkeeseen tullaan tekemään tasokorotuksia mutta kansaneläkkeeseen vain inflaatiotarkistus, niin pitkällä aikajuoksulla tästä syntyy säästöä yhteiskunnalle. Siitä syystä pohdin kyllä, että onkohan tämä sitten pitkän aikavälin säästölaki ja tietenkin voimaantulon huomioon ottaen myös tietynlainen vaalitakuueläkelaki hallitukselle.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Salissa on käsittelyssä takuueläkelaki, ja kovasti ihmetyttää tämä, että näin suuri eläkeläisille suunnattu tasokorotus aiheuttaa täällä tämänkin verran arvostelua. 100 euroa kuukaudessa, sille löydetään valtava määrä vähättelyä: ei ole kohdennettu oikein, joitain muita etuisuuksia pienennetään. Tietääkseni tämä on suurimpia pienillä eläkkeillä oleville ihmisille suunnattuja korotuksia tämän talonkin historiassa, joten minusta täällä vaan pitäisi hurrata ja osoittaa vain tyytyväisyyttä. Mutta on näin, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja kertoi, että meillä on eri köyhät, joiden etuja täällä salissa ajetaan.

Takuueläkehän on Suomessa asuvan eläkkeensaajan taloudellinen tukimuoto, jos hänen eläkkeensä eivät muutoin riitä kohtuulliseen toimeentuloon. Sitä, mikä on kohtuullista, voi tietysti aina miettiä, mutta 100 euron korotus kuitenkin on tuntuva korotus. Se on joillekin lähes 10 prosenttia. Myöntämisen edellytyksenä olisi, että hakija saa vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä tai etuutta maatalousyrittäjän luopumistukijärjestelmästä. Eli tässä on hyvin monta kohderyhmää, joille tämä tulee. Niin kuin täällä on käynyt jo selville, 120 000 ihmistä on, joille tämä takuueläke tullaan maksamaan ensi vuoden maaliskuusta. Yhteenlasketut eläkkeet jäävät alle takuueläkkeen, se on se säännös, mikä siinä on, niin kuin nykyisinkin kansaneläkettä ja pientä työeläkettä saavien ihmisten keskuudessa. Täysimääräinen eläkehän on tuo 685 euroa, mikä on jo tullut täällä esiin.

No, takuueläkkeen määrää vähentävät muut eläkkeensaajan lakisääteiset eläkkeet. Se on tietenkin toinen säädöksen aihe sitten, jos niihin puututaan, mutta nyt lähtökohtana oli vain kansaneläkkeellä tai pienellä työeläkkeellä olevien ihmisten toimeentulon parantaminen. Tämän takuueläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on ensinnäkin 16 vuotta täyttänyt ja asunut vähintään kolme vuotta Suomessa. Hakija on joko työkyvytön tai sitten hakija on 65 vuotta täyttänyt maahanmuuttaja, joilla ei ole oikeutta kansaneläkkeeseen Suomessa.

Tämä veronalainen etuus rahoitetaan valtion varoista, ja sen maksaa Kela, joten siinä kansalaiset ovat yhdenvertaisessa asemassa. Mielestäni tämä on keskustalaisen eläke- ja perusturvapolitiikan taidonnäyte.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Aluksi olin sitä mieltä, että en osallistu tähän lähetekeskusteluun ollenkaan, ja kun sitten kuitenkin päätin osallistua, niin ajattelin, että selviän kahdessa minuutissa tuolta paikalta ja voi olla, että selviän tästäkin, mutta varmuuden vuoksi nyt sitten pääsin tänne asti.

Täällä on nyt keskusteltu takuueläkkeestä ja sitten on keskusteltu keskustelusta, jota on käyty takuueläkkeestä, ja sitten siitäkin, miten tämä käsittely tulee tästä etenemään.

Jos nyt esittäisin lyhyen arvion tästä takuueläkkeestä, niin minä en tästä esityksestä juuri moitittavaa löydä. Ei sitä nyt oppositiopuolueen edustajan tietysti hallitusta kehumaan pidä ruveta, ja uskon kyllä vahvasti, että kun tässä nyt vielä jonkun aikaa, ennen kuin tämä on toisessa käsittelyssä, mietin, niin kyllä minä vielä jotain moitittavaakin keksin.

Mutta kun ed. Taimela tuossa poistuessaan pyysi minua kommentoimaan ed. Rehulaa, jos hän heittäytyy kovin ilkeäksi, niin en nyt tiedä, heittäytyikö ed. Rehula ed. Taimelaa kohtaan kovin ilkeäksi, mutta ei minulla kovin paljon ole sinänsä kommentoitavaa ed. Rehulan puheenvuoroon.

Vasemmistoliitto tulee ainakin valiokuntakäsittelyssä puolustamaan tätä esitystä tai ainakin kannattamaan sitä. Toki sopii keskustella sitten ehkä laajemmalti siitä, mikä tämän tason olisi pitänyt olla. Minusta eläkkeitten tason Suomessa tulisi olla sellainen, että eläkkeensaajat eivät jää köyhyysrajan alle, ja eläkejärjestelmän pitäisi olla sellainen, että kun siinä erilaisia asioita yhteensovitetaan, niin ei syntyisi väliinputoajia, ei syntyisi tilanteita, joissa toinen etuus vähentää toista niin, että ei voi olla varma siitä, miten lopulta käy.

Meillä oli tänään valiokunnassa jo ennakkokuuleminen tästä, ja siinä yhteydessä, kun erikseen asiaa tiedustelin, vakuutettiin, että tässä ei pitäisi päästä syntymään sellaisia väliinputoamisia kuin tapahtui eläketuen osalta.

Tuossa tuli mieleeni, mitenkähän tämä takuueläke mahtaa suhtautua eläketukeen. Voi olla, että sekin jo saattaisi lakiesityksestä löytyä, mutta en ole niin perusteellisesti siihen vielä tutustunut. Siis olen sitä mieltä joka tapauksessa, että jos kansaneläkkeen ja takuueläkkeen erotus maksetaan, niin kyllä kun eläketuki on kansaneläkkeen suuruinen etuus, jota ei saanut juuri näistä eläkepoliittisista syistä kutsua eläkkeeksi, niin kyllä silloin myöskin eläketuen pitäisi kuulua niihin etuuksiin, jotka sitten sisältyvät tähän takuueläkkeen korottavaan määrään, mutta kaiken kaikkiaan tämä esitys parantaa kaikkein pienituloisimpien etuja.

Vasemmistoliiton sosiaalipoliittinen linja on aina ollut se, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa on parannettava. Se on sitä edelleenkin, ja tästä syystä vasemmistoliitto pitää, ainakin minä vasemmistoliiton edustajana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa pidän, tätä esitystä erittäin hyvänä ja esitän siitä kiitoksen niille, jotka sen ovat ansainneet. En ole aivan varma siitä, kuinka suuren ansion Sata-komitea tästä ansaitsee. Nimittäin epäilen nyt kuitenkin, että jos tätä ei olisi, kai senkin nyt voi arvata, Suomen keskustan vaatimuksesta kirjattu hallitusohjelmaan, niin kuinkahan suurta innostusta Sata-komitea olisi oikeasti tätä kohtaan tuntenut, mutta se on nyt sitten toinen asia. Pääasia on, kirjautui se nyt mistä tahansa, että tämä esitys toteutuu. Voimaantuloajankohta on sinänsä tietysti mielenkiintoinen, mutta parempi nyt voimaantulo maaliskuussa 2011 kuin ei-voimaantulo toukokuussa 2011, että tässä suhteessa eteenpäin ministeri Hyssälän viitoittamaa tietä vähän parempiin eläkkeisiin.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! En ole kuullut kaikkia niitä puheenvuoroja, mitä täällä salissa on käytetty. Tässä on jotain viittauksia ollut myös oman puolueeni jäsenten käyttämiin puheenvuoroihin, mutta henkilökohtaisesti täytyy todeta, että pidän tätä takuueläkettä periaatteessa kyllä erittäin myönteisenä asiana. Jos jotain kielteistä haluaa hakea, niin se on nimenomaan tämä takuueläkkeen ajankohta, elikkä minkä vuoksi tämä ei tullut jo aikaisemmin. Siellä pienissä eläkkeissä on erittäin paljon ongelmia ostovoiman kanssa. Vähän tulee semmoinen olo, että tämä on jonkinlainen vaalintakuueläke, mutta todella hyvä asia on, että tällainen hanke on etenemässä.

Huono asia ja kielteinen on se, että tämänkään kauden aikana ei sille isolle joukolle, joka niukin naukin ylittää tämän 685 euron rajan, niihin pieniin työeläkkeisiin, joiden varassa myös ostovoiman kanssa on aikamoinen suoriutuminen, korotusta ei ole tullut. Ne eläkeläiset eivät ole hyötyneet sen kummemmin veronalennuksista kuin juurikaan kansaneläkkeen tasokorotuksista, ja heillä on siellä myös pärjäämisongelmaa. Olisikin ollut ihan mielenkiintoista tietää, ollaanko heidän tilannettaan vielä ennen vaaleja helpottamassa jollain tavalla. Ostovoimaa nimittäin niihin pieniin työeläkkeisiinkin tarvitaan. Eli kysymys ei ole eri köyhistä vaan kaikkien köyhien eläkeläisten huomioimisesta.