Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Oikein lyhyesti: Suomalainen palkkaturvajärjestelmä on pääsääntöisesti suhteellisen toimiva. Se kestää vertailun myös kansainvälisesti. Ongelmia tulee, jos palkansaajilla on saatavia, vaikkapa tyyppiä vuosilomasaatavat tai muita pitemmän aikavälin saatavia, jollainen voisi olla vaikkapa tuotantopalkkio. Vuosittain näitä tapauksia ei ole järin paljon, mutta ne ovat osin vähän kiusallisia, aiheuttavat eripuraa, aiheuttavat sellaisia pulmia, jotka olisivat vältettävissä aika pienellä lakimuutoksella.

Palkkaturvalain 9 §:ssä on palkkaturvan enimmäismääräksi säädetty 15 200 euroa. Työelämässä, kuten sanoin, esiintyy kuitenkin tilanteita, joissa enimmäismäärä ei riitä korvaamaan työntekijän palkkasaatavia työnantajan maksukyvyttömyystilanteissa. Konkurssi lienee tyypillisin sellainen.

Jos työntekijällä on työnantajalta vahingonkorvausluonteisia saatavia, palkkaturvan enimmäismäärä tulee kutakuinkin nopeasti vastaan, ja taas toisin päin: jos työntekijälle on normaalipalkan lisäksi jäänyt maksamatta esimerkiksi vuosilomasaatavia pitämättömistä lomista, on vastaan tullut tilanteita, joissa työntekijä ei ole saanut kaikkia hänelle kuuluvia työsuhdesaataviaan palkkaturvasta. Jotta palkkaturvan kattavuus — anteeksi, herra puhemies, siis ei kannattavuus tavallaan, tietysti sitäkin, mutta nimenomaan kattavuus — paranisi, tulisi palkkaturvan enimmäismäärää korottaa. Niinpä edellä olevan perusteella ehdotankin, että eduskunta hyväksyisi lakiehdotuksen, jolla palkkaturvan enimmäismäärä yhtä työntekijää kohden samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella olisi 20 000 euroa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä ed. Antero Kekkosen tekemä esitys on hyvä, koska tässä nostetaan reaaliselle tasolle palkkaturvan enimmäiskorvausmäärä. Mutta ikävimpiä näissä palkkaturva-asioissa ovat ne tapaukset, joissa aikaisemmin työelämän puolella jouduin joissakin tapauksissa neuvomaan ihmisiä ja selvittämään asiaa:

Tuntui ihmeeltä, kun siellä saattoivat työntekijät työskennellä jopa puoli vuotta semmoisessa firmassa, että se firma ei ollut maksanut palkkaa koko aikana, ja silloin joskus tuntui siltä, että siinä yhteiskunnan piikkiin kyllä tehtiin aika paljon töitä. Työnantaja pyöritti firmaa, ja työntekijät tavallaan hyväksyivät tilanteen, että yhteiskunta maksaa palkan ja työnantaja korjaa potin. Toisaalta niissä tilanteissa taidettiin joutua jopa käräjillekin monessa tapauksessa, ja sellaisiin tapauksiin nähden odottaisi, että enimmäismäärä olisi pienempikin. Mutta jos on todellinen saatava, minusta pitää ilman muuta tehdä niin kuin ed. Kekkonen esittää.

Antero Kekkonen /sd:

Puhemies! Ed. Lahtela, ymmärsin niin, tuki tätä esitystä. En ryhdy häntä oikomaan sen kummemmin, mutta sen verran vielä täydennän, että nämä käräjäkysymykset ovat juuri niitä ikävimpiä tapauksia, joista äskeisessä puheenvuorossani mainitsin ja joiden välttämiseksi tämä esitys oikeastaan hyvin suurelta osin on tehty.