Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäinen kansalaisaloite on eduskunnan lähetekeskustelussa. Kansalaisaloite lisättiin Suomen perustuslakiin oikeasta syystä: haluamme lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Suomalaisilla on nyt uusi, erinomainen tapa osallistua demokraattiseen päätöksentekoon.

Kiitän aktiiveja omasta ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta tekemästänne mittavasta työstä. Olette nostaneet keskusteluun tärkeän asian ja toimineet tavalla, joka on hyväksyttävä ja avoimelle yhteiskunnalle kunniaksi. Olette toimittaneet runsaasti asiallista informaatiota ja perustelleet kiihkoilematta kantanne. Puskissa hiippailevat kettutytöt ja törkypostia lähettelevät nimettömät kiihkoilijat voivat ottaa teistä oppia. Heidän työllään ei ole merkitystä eikä oikeutusta. Asiallinen dialogi jättää sen sijaan positiivisen jäljen. Myös Turkiseläinten Kasvattajain Liitto on toiminut: liitosta on lähetetty kirjeitä ja taustamuistioita. Kiitos myös niistä.

Kansalaisaloitteet tuovat keskusteluun asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä huomiotta. Aloitteet ansaitsevat asiallisen käsittelyn, mutta lakimuutosautomaatteja ne eivät ole.

Arvoisa puhemies! Olen saanut turkisalan työllistävyydestä ristiriitaisia tietoja. Luvut vaihtelevat 2 000:n ja 17 000:n välillä laskentatavasta riippuen. Turkistiloja on noin 1 000 kappaletta, tuotannon arvo ja vientitulot ovat noin 400 miljoonaa euroa. Suomella ei ole varaa lopettaa näin merkittävää elinkeinoa lainsäädäntöteitse.

Turkisalalla on piirteitä, jotka eivät herätä kaikilta osin myötätuntoani. Esimerkiksi ahtaat ja virikkeettömät häkit sekä sairaat eläimet eivät lisää hyväksyttävyyttä. Turkisalan on syytä uusiutua ja miettiä toimintatapojaan, jotta se ei tuhoa itse itseänsä. Jo kymmenessä Euroopan valtiossa tarhaus on poliittisella päätöksellä lopetettu kokonaan tai osittain. Myös kuluttajien käyttäytyminen on vaikeasti ennakoitavaa. Se, mikä on nyt muotia, voi olla kymmenen vuoden päästä tyylihistoriaa. Alalla on laaja kirjo erilaisia riskejä lainsäädännöllisten riskien lisäksi.

En kannata tehtyä aloitetta esitetyssä muodossaan. Kannustan alan toimijoita, eduskuntaa, ministeriötä, yrittäjiä ja kuluttajia toimimaan niin, että eläinten kasvatusolosuhteita parannetaan nykyisestä. Askeleita oikeaan suuntaan on jo otettu. Maaliskuussa 2013 maa- ja metsätalousministeriö asetti turkiseläinten hyvinvointityöryhmän. Ryhmän toimeksiantona on valmistella valtioneuvoston asetuksen muotoon laadittu ehdotus vuoden 2014 loppuun mennessä.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Politiikan ja lainsäädännön tehtävänä on asettaa taloudelle eettiset rajat. Nämä rajat muuttuvat ajan myötä; se, mikä eilen oli sallittua, ei välttämättä ole sitä enää huomenna.

Suomessa on aiemmin kielletty muun muassa lapsityövoiman käyttö ja ympäristölle haitallinen ddt-hyönteismyrkky. Suomessa ja koko Euroopan unionin alueella on kielletty kosmetiikan eläinkokeet. Kosmetiikan eläinkoekiellolla ja turkistarhauskiellolla on yhtäläinen lähtökohta: ehkäistä eläimille aiheutuvaa tarpeetonta kärsimystä.

Turkikset eivät ole enää 2000-luvulla vaatetuksen välttämätön osa edes pohjoisilla leveysasteilla. Kärsimystä tarhaus aiheuttaa siksi, että petoeläimiä pidetään liian pienissä häkeissä. Turkiseläimet, naalit, punaketut ja minkit, liikkuvat luonnossa useiden hehtaarien kokoisilla reviireillä. Naalit kaivavat laajoja tunneliverkostoja, ja minkit viihtyvät vesistöjen äärellä. Vuonna 2011 voimaan tulleiden määräysten mukaan ketulla on häkissään tilaa alle neliömetri, minkillä neljäsosa neliömetristä. Luonnottoman pieni häkki on eläimelle kärsimystä.

Arvoisa puhemies! Monet Euroopan maat ovat kieltäneet turkistarhauksen tai rajoittaneet sen harjoittamista. Maailman neljänneksi suurin minkkien tuottaja Hollanti päätti viime vuoden lopulla luopua turkistarhauksesta siirtymäajan jälkeen. Kokonaan tarhaus on kielletty Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Bulgariassa ja Bosniassa, Kroatia liittyy joukkoon vuonna 2017.

Yleisesti esitetty argumentti turkistarhauksen kieltoa vastaan Suomessa on epäily tarhauksen siirtymisestä Kiinaan. Tässä ajattelussa unohtuu se, että globaalin turkisteollisuuden ja sen etujen ajajien tehtävänä on lisätä turkisten myyntiä ja siten tarhausta koko maailmassa. Suomalainen turkistuotanto siis lisää välillisesti turkistuotantoa myös Kiinassa.

Suomen tulisikin seurata edelläkävijöiden esimerkkiä ja olla yksi niistä maista, jotka rakentavat maailmaa, jossa turkikset eivät ole hyväksyttyjä, muodinmukaisia tai suosittuja. Samalla kun tarhaus kielletään, on huolehdittava siitä, että nykyisille tarhaajille löydetään siirtymäajan puitteissa korvaava elinkeino.

Arvoisa puhemies! Tämä on historiallinen päivä paitsi eläinten oikeuksille myös suomalaiselle demokratialle. On tärkeää, että valmisteleva valiokunta käsittelee aloitteen laajasti ja laatii mietinnön, jotta sen pohjalta voidaan äänestää tässä salissa.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean oman ryhmäni puolesta, että keskusta ei kannata turkistarhauksen kieltämistä. Päinvastoin me haluamme kehittää alaa edelleen määrätietoisesti.

Turkistarhaus on laillinen elinkeino, joka työllistää Suomessa suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä. Tutkimusten mukaan myös valtaosa suomalaisista antaa tukensa suomalaisen turkistarhauksen tulevaisuudelle. Tämäkin asia meidän pitää suomalaisten pitää omissa käsissämme.

Keskusta korostaa, että eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava tinkimättömästi. Epäkohdat on korjattava viipymättä, ja eläinsuojelurikkomuksista on lakien mukaan rangaistava. Kansanvalta on erilaisia mielipiteitä, ja niitä pitää arvostaa. Turkistarhauksen kieltämistä koskevan kansalaisaloitteen tekijöiden mielipide on yhtä oikea kuin myös keskustan. Me toivomme tämän kansalaisaloitteen vievän suomalaista turkistarhauskeskustelua äärimmäisyyksistä ratkaisujen tielle.

Sivistysvaltioon ei kuulu kettutytöttely tai minkkimarittelu lieveilmiöineen. Laillisesta menosta on pidettävä kaikin tavoin kiinni. Oikeusvaltiossa eläinten kaltoinkohtelu on yhtä väärin ja rangaistavaa kuin turkistarhaiskut.

Tämä kansalaisaloite on käsiteltävä hyvin ja perusteellisesti, ja sen on rakennettava siltoja. Kansalaisaloitteet tuovat entistä vahvemmin kansalaiset yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä on tervetullutta. Toivottavasti keskustelu kansalaisaloitteesta laajenee keskusteluksi suomalaisen kansanvallan kehittämisestä. Meidän on kannettava huolta kansanvallasta samalla, kun kannamme huolta työllisyydestä ja palveluista niin, että kaikki suomalaiset kokevat osallisuutta tämän maan rakentamiseen.

Keskusta katsoo, että pääsääntöisesti kansalaisaloite tulee käsitellä valiokunnassa asiantuntijakuulemisineen samoin kuin hallituksen esityksetkin. Niiden kohdalla valiokunta voi itsenäisesti päättää aloitteen jatkokäsittelyn eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti.

Maa- ja metsätalousvaliokunta tulee ottamaan tämän valiokunnalle tulevan esityksen (Puhemies koputtaa) asiallisesti, laajasti, ripeästi ja perusteellisesti käsittelyyn.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite täydentää oivallisesti suomalaista kansanvaltaa. Eläinjärjestöjen esitys turkiselinkeinon kieltämisestä aloitteella on parempi malli kuin aikaisemmat vahingonteot tarhoille.

Olen kotoisin turkistarhausta harjoittaneelta tilalta Pohjanmaalta. Perheyritys tahkosi meille leivän pöytään. Noin 90 prosenttia Suomen tuotannosta on sillä seudulla. Mielestäni elinkeinon vastustajien väitteet alasta eivät kestä kriittistä tarkastelua. Tosielämässä ihmiset käyttävät eläimiä hyödyksi. Turkisala on panostanut eläinten hyvinvointiin sertifiointijärjestelmällä ja häkkikoon kasvattamisella. Turkistarhauksen taloudelliset vaikutukset ovat myös merkittävät: tuhansia työpaikkoja ja vientituloja. Turkisalan vastustajilla ei myöskään ole vastausta oleelliseen kysymykseen: mistä työ ja toimeentulo niille perheille, jotka kiellon myötä menettäisivät elinkeinonsa?

Eli vastustan kansalaisaloitteen hyväksymistä, ja myös kokoomuksen eduskuntaryhmä on laajasti tämän näkemyksen takana.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käytössämme on uusi kansalaisvaikuttamisen väline, joka on innostanut kansalaisia erilaisten asioiden puolesta tai niitä vastaan, ja hyvä niin.

SDP ei kannata turkistarhauksen kieltämistä. Se on alueellisesti merkittävä elinkeino, ja tarvitsemme kaikki ne työpaikat, jotka tuovat alueille elinvoimaa. Me peräänkuulutamme kuitenkin yhteiskunnallista, sosiaalista ja eettistä vastuuta, totta kai, myös tälle elinkeinoalalle. Eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava, puhumme sitten lihakarjasta tai turkiseläimistä.

Myös turkistaloudessa eläinten lajityypilliset käyttäytymismahdollisuudet on otettava huomioon, ja edellytämmekin, että turkistarhojen olosuhteita parannetaan. Suomessa turkistarhoilla on valvotut ja toimivat olosuhteet, joita kehitetään edelleen. Kaikkialla muualla ei näin ole. Siksi haluammekin toimia sen puolesta, että turkiseläinten maastavienti säädetään luvanvaraiseksi ja turkiseläinten vienti kielletään sellaisiin maihin, joissa olosuhteet ovat todistettavasti huonot tai eläinsuojelulainsäädäntö kehittymätöntä.

Herr talman! SDP stöder pälsnäringen som en näring som är viktig regionalt och också ökar sysselsättningen. Vi vill dock att den här näringen, såväl som alla andra näringar bär sitt sociala, samhälleliga och etiska ansvar.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähtökohtaisesti kannatamme kansalaisaloitteita ja niiden tasapuolista käsittelyä poliittisessa päätöksentekojärjestelmässämme.

Tämä nyt käsittelyssä oleva aloite on perussuomalaisten mielestä oiva esimerkki kansalaisvaikuttamisesta ja aktiivisuudesta. Tällaista kansalaisten toimintaa perussuomalaisten eduskuntaryhmä, puolue ja koko perussuomalainen kansanliike arvostaa nyt ja tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat turkistarhauksen säilyttämistä laillisena elinkeinona Suomessa. Perussuomalaiset ovat aina kannattaneet ja kannattavat jatkossakin suomalaista työtä sekä rehtiä ja rehellistä yrittämistä ja yrittäjyyttä, jota myös turkistarhaus on. Kuten kaikessa muussakin toiminnassa, tulee muistaa ja korostaa sitä, että meillä on turkistarhauksessa ajantasainen lainsäädäntö sekä muutoin eettiset toimintaperiaatteet ja asiat kunnossa.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä elinkeinojen on oltava sekä laillisia että eettisesti kestäviä. Vaikka turkistarhaus on laillinen elinkeino, on ongelma mielestäni se, että turkistarhauksesta on mahdotonta tehdä eettisesti kestävä elinkeino. Vaikka tarhaajat noudattaisivat annettuja määräyksiä pilkulleen, se ei riitä takaamaan eläinten hyvinvointia. Tämä on se ylitsepääsemätön ongelma. Jos taas määräykset nostettaisiin tasolle, jolla eläinten hyvinvointi voidaan taata, muuttuisi turkistarhaus taloudellisesti mahdottomaksi.

Otetaan esimerkkinä kettu. Jos kettu suljetaan eläintarhaan, on minimivaatimus 600 neliötä. Jos kettu suljetaan turkistarhaan, on minimivaatimus alle neliön. Eläimen lajityypilliset tarpeet eivät muutu sen käyttötarkoituksen mukaan. Eli miten me voimme samaa eläintä kohdella ja nähdä kaksi aivan eri tarvetta riippuen siitä, mihin käyttöön me eläintä olemme toivoneet? Luultavasti, jos eläintarha sulkisi ketun samaan tilaan kuin turkistarha, se syyllistyisi eläinsuojelurikokseen. Tämä on mielestäni asian ytimessä.

Mutta tärkeintä tässä keskustelussa olisi pohtia sitä, miten me saamme näille yrittäjille työn ja toimeentulon taattua tulevaisuudessa. Eli mikä on se siirtymäaika, mitkä ovat ne keinot, mitkä ovat ne tuet, joilla me voimme varmistaa näille nyt aivan laillista elinkeinoa harjoittaville turkisyrittäjille siirtymän johonkin toiseen elinkeinoon, joka mahdollistaisi heidän toimeentulonsa jatkossa? Tästä on Euroopassa monta hyvää esimerkkiä, missä on laadittu aivan toimiva ja uskottava siirtymäajan suunnitelma. Se on vasemmistoliiton kanta.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Vi skriver ju lite historia i Finlands riksdag i dag när vi för första gången behandlar ett så kallat medborgarinitiativ, och bra så. Vi i vår riksdagsgrupp utgår ifrån att initiativet får en saklig behandling också i utskottet och att vi sedan får diskutera utskottets betänkande här. Tyvärr kan jag inte stöda initiativet om ett förbud av pälsnäringen.

Turkistarhaajien tuottavuus on hyvä. Se puolestaan tarkoittaa, että turkistarhaajat voivat investoida suurempiin häkkeihin ja muihin eläinsuojelua edistäviin toimenpiteisiin. Hyvä tuottavuus merkitsee myös, että useat kunnat hyötyvät näistä yrityksistä. Erityisesti tämä koskee tietenkin maaseudun kuntia. Mahdollisen elinkeinon kieltämisen vaikutukset olisivat kunnille tuhoisat. Tuhoisat olisivat myös vaikutukset niille yrittäjille, jotka ovat vuosia elinkeinoa harjoittaneet.

Tarvitsemme koko Suomeen, myös maaseudulle, monipuolisen elinkeinoelämän. Tarvitsemme yrittäjiä, jotka ovat valmiita kehittämään ja panostamaan tähän, ja väitän, että turkistarhaajat ovat tavallisia, rehellisiä yrittäjiä, jotka myös välittävät eläimistään. Tämän vuoksi meillä on Suomessa ainutlaatuinen sertifiointimenettely turkistarhoille, ja tällä hetkellä noin 70 prosenttia tarhoista on sertifioituja. Sillä tiellä on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa. Tukekaamme yrittäjyyttä koko Suomessa, myös maaseudulla, ja panostakaamme eläinten hyvinvointiin. Tukekaamme yrittäjyyttä samalla, kun tuemme uusia ajatuksia eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Den kristdemokratiska riksdagsgruppen anser att medborgarinitiativ kan fungera som ett bra verktyg och öppnare till en politisk diskussion. Däremot stöder vi inte ett förbud av pälsnäringen.

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa väitetään, että turkisala työllistää vain 700 ihmistä. Tämä on täysin virheellinen luku. MTT:n tutkimuksen mukaan turkistuotanto työllisti vuonna 2010 Suomessa noin 17 500 henkilöä. Suomen talous on haasteellisessa tilanteessa. Kaikki puhumme työllisyyden ja talouskasvun tärkeydestä. Miksi sitten lopettaa toimiala, joka vastaa tähän, ala, joka lisäksi ei ole saanut valtion tukea eikä EU:n tukea?

Ja jos tarkastelemme asiaa eettisestä näkökulmasta, on hyvä kysyä: jos turkistarhaus pitäisi lopettaa eettisistä syistä, mikä ero on turkistarhauksella muihin maatalouselinkeinoihin? Kaikissa on pidettävä huolta eläimistä, ja tämä on aivan keskeistä. Suomalainen yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut tähän.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen nykyinen eläinsuojelulainsäädäntö lähtee siitä periaatteesta, että myös tuotantoeläimillä on oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Edustaja Östman kysyi, mikä ero on turkiseläimillä ja ruuaksi tuotettavilla eläimillä. Ero on itse asiassa hyvin iso eläimen lajityypillisen käyttäytymisen näkökulmasta. Turkiseläimet ovat petoeläimiä, joiden reviiri on hyvin laaja, ja siksi niille on hyvin paljon vaikeampi taata sellaisia olosuhteita, joita ne tarvitsevat, kuin muille tuotantoeläimille. Myös tästä johtuu se, että nimenomaan turkistarhaus on se eläinten hyväksikäyttömuoto, jota ennen kaikkea halutaan kieltää.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä tukee tätä aloitetta, mutta tuemme tarhauksen kieltämistä siirtymäajalla: sillä tavalla, että kekseliäällä suomalaisella työllä ja ahkeruudella ja myös valtion elinkeinopolitiikalla voidaan löytää näille ihmisille, jotka nyt harjoittavat tarhausta, uusia tapoja yrittää ja ansaita elantonsa.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä taas puolestani toivon, että kun vanhemmat lopettavat tämän turkistarhauksen, niin nuorempaa ikäpolvea löytyy, niin että tämäkin elinkeino jatkuu. Meillä ei ole varaa menettää ainuttakaan työpaikkaa.

Pitää miettiä, miksi juuri turkistarhaus pitäisi kieltää. Olen ikäni asunut maaseudulla ja seurannut, mitä elämä siellä on. Meidän kanamme eivät käyskentele kaduilla tai teillä, meidän lehmämme ovat liekaan sidottuina, korkeintaan kaksi kuukautta ne saavat kirmailla laitumilla, ja kyllä nämä sikapossummekin ovat aika lailla häkkeihin sidottuina. Jotenkin tuntuu semmoiselta kohtuuttomalta, että nyt käydään juuri turkistarhauksen kimppuun. — Annetaan myös turkistarhauksen elää ja kukoistaa.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sinnemäki toi tuossa puheenvuorossaan esille sen, että Hollanti on luopunut tarhauksesta. Tässä kannattaa nyt kuitenkin muistaa se, että se tuotanto ei hävinnyt, vaan se siirtyi muihin maihin. Samalla tavalla tulee käymään Suomessa, jos tällainen tapahtuisi, että tämä kansalaisaloite menisi läpi. Olen vakuuttunut siitä, että tälle rahalle on ottajia: Kiina ja Venäjä ovat valmiita tuotantonsa laajentamiseen, jos Suomi jostain syystä vetäytyisi.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä käsiteltävässä kansalaisaloitteessa on totta kai myönteistä se, että tässä nyt toimitaan lain puitteissa eikä lainvastaisesti, kuten esimerkiksi joittenkin turkistarhaiskujen kautta. Turkistarhaus on viennistä riippuvalle maalle erittäin tärkeä elinkeino. Tämä on tärkeä monelle alueelle, tämä on tärkeä elinkeino monille tuhansille ihmisille. Tätä vaikutusta, taloudellista vaikutusta, ei ole millään tavalla syytä vähätellä. On tietysti selvää, että eläinten hyvinvointiin on panostettava aina. Se on totta kai kaikkien intressi. Eihän kenenkään etu voi olla huonosti voiva eläin.

Arvoisa puhemies! Tähän aloitteeseen liittyen omalta osaltani voin todeta sen, että näen erittäin viisaana edelleen kehittää tätä alaa eteenpäin ja kehittää kaikin mahdollisin keinoin myös tämän alan jatkuvuutta.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin nostaa yhden näkökulman esille, kun tässä on edellä mainittu siitä, että ala keskittyy ja yhä pienemmälle alueelle tulee yhä enempi ja enempi eläimiä, eläinmäärät kasvavat. Kokonaan huomioitta on silloin jäänyt, että kun eläimistä on kyse, niin syntyy myös ongelma, joka on jäteongelma, ja tällä hetkellä se jäteongelman suuruus on noin 1,2 miljoonan ihmisen tuottama jätemäärä, joka menee tällä hetkellä suoraan luontoon pääsääntöisesti.

Minä haluan nyt kysyä, missä ja miten tällainen hyväksyttäisiin, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaikki laskettaisiin puhtaana mereen. Me käymme Itämeri-keskustelua, me käymme jokikeskustelua ja niin edelleen, mutta turkistarhauksella päästöt ovat noin 430 tonnia vuodessa, fosforia noin 45 tonnia vuodessa. Se vastaa 1,2 miljoonan ihmisen tuottamaa jätemäärää. Kyllä jotakin on tehtävä myös tästä näkökulmasta.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäinen kansalaisaloite: paljon onnea, tärkeä aloite, ja se ansaitsee eduskunnassa hyvin asianmukaisen käsittelyn.

Henkilökohtaisesti olen samaa mieltä tämän aloitteen kanssa. Minun mielestäni siirtymäajalla turkistarhaus tulee kieltää. Tänä päivänä ei ole eettisesti oikein pitää eläimiä ahtaissa häkeissä vain sen vuoksi, että ihmiset voivat saada somisteita. Lämpöä emme turkiksista enää tänä päivänä kaipaa. Siirtymäaika on tärkeä, jotta voimme asiallisesti huolehtia tarhaajien työllistymismahdollisuudesta jatkossa.

Tämä ei ole tavatonta keskustelua tämä keskustelu Suomessa. Euroopassa monessa maassa, viimeisimpänä Hollanti, hyvin merkittävä päätös, turkistarhaus on kielletty. Minä uskon, puhemies, siihen, että tänä päivänä ihmiset ajattelevat entistä enemmän tosissaan eläinten hyvinvointia, eettisiä näkökulmia, ja uskon, että sellainen nouseva tulevaisuuden ajattelutapa lähtee siitä, että meidän pitää kunnioittaa myös näitä asioita. Siksi näen, että tämä aloite ansaitsee myönteisen vastaanoton. Jos niin ei ole, niin on äärimmäisen tärkeää, että nopeasti kehitetään (Puhemies koputtaa) eläinten hyvinvointiolosuhteita.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Demokratian kannalta tämä on suuri päivä. Onnittelut niille kerääjille, jotka ahkerasti käsin keräsivät lähes 70 000 allekirjoittajaa ensimmäiseen kansalaisaloitteeseen.

Vihreä eduskuntaryhmä on yksimielisesti turkistarhauksen kieltämisen kannalla, ja kysymys on perimmiltään eettinen: onko ihmisellä oikeus hyödyntää toista luontokappaletta pelkän turhamaisuuden ja taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi. Tässä on perimmäinen eettinen kysymys, ja, edustaja Östman, tässä on myös se ero tuotantoeläinten ja turkiseläinten välillä. Tuotantoeläimet ovat osa meidän ruokaturvaamme, tuottavat meille ruokaa, joka on perimmäinen tarve, mutta sen sijaan turkikset ovat korvattavissa tänä päivänä muilla materiaaleilla.

Edustaja Sankelo, minusta perustelunne ontuu. Sillä, että me jatkamme turkistarhausta, (Puhemies koputtaa) ei suinkaan vähennetä turkistarhausta muualla. Emmehän me pidä muistakaan...

... pahoista tavoista kiinni sen vuoksi, että muut maat voisivat niitä jatkaa.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaisella demokratialla on vankka kansanvallan pohja. Hallitusten esitykset, kansanedustajien aloitteet, kansanäänestys ja nyt sitten kansalaisaloite ovat sitä samaa sarjaa, jatkumoa, jolla kehitetään nimenomaan suomalaista yhteiskuntaa ja pohjoismaista demokratiaa. Tässä suhteessa uusi kansalaisaloite on ilman muuta hyvä asia.

Kun eduskuntaan tulee varmaan hyvinkin erilaisia, jopa paljon mielenkiintoisempia esityksiä aloitteiden muodossa kuin mitä hallitus yleensä tuo tänne, tämä tarjoaa hyvän tilaisuuden myös keskustella ja nostaa esille joko ne eettiset kysymykset tai muut asiat, mitkä milloinkin esityksessä ovat. Tässä suhteessa tämä on hyvä. Eduskunnan tulee kuitenkin käsitellä asiat, kuten eduskunnan työjärjestys määrää, ja tässä suhteessa kansanvalta edelleenkin kuuluu eduskunnalle, joka edustaa sitten suomalaisia. Turkistarhaus on ala, jota varmasti tullaan tulevaisuudessakin jatkamaan.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä aloite on sen takia hyvä, että tämä kiinnittää huomiota eläinten hyvinvointiin.

Itse olen eläinlääkärinä toimiessani huomannut parin vuosikymmenen aikana selvän kehityksen. Ihmisten tietoisuus on lisääntynyt siinä mielessä, että vain hyvin kohdellut eläimet ja hyvin ruokitut eläimet tuottavat hyvin. Eli eläinten hyvinvointi, eläinsuojelu ja tuotanto menevät aina käsi kädessä, mikäli meinataan päästä hyviin tuloksiin. Myös minkeillä on käsittääkseni sama lainalaisuus. Vain hyvin hoidetut minkit, vain hyvin ruokitut minkit ja sellaiset minkit, ketut ja supit, joilla ei ole sairauksia, tuottavat hyvän turkin.

Eli minun mielestäni kyllä Suomessa turkistuottajat ovat hyvin vieneet sisään terveydenhuoltoa. He ovat palkanneet lisää eläinlääkäreitä katsomaan päälle, mitenkä nämä olosuhteet kehittyvät, mitenkä turkiseläimiä hoidetaan. Sairauksien hoito on hyvällä tasolla, vasta rokotettiin vähän yli miljoona turkiseläintä penikkataudin takia, joten minun näkökulmani mukaan, jos jossakin pitää turkistuotantoa harjoitta, niin Suomi on (Puhemies koputtaa) erinomainen paikka harjoittaa turkistuotantoa.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näitten aloitteen tekijöiden mukaan: "Kun aloitetta käsitellään eduskunnassa, pyydämme teitä puoltamaan turkistarhauksen kieltämistä. Nykymuotoinen turkistarhaus aiheuttaa eläimille kärsimystä. Mikäli ette voi kieltoa tukea, pyydämme teitä edistämään eläinten pito-olosuhteiden huomattavaa parantamista."

Omasta puolestani vastaan kiihkottomasti näin: En kannata turkistarhauksen täyskieltoa, mutta olen täysin voimin tukemassa eläintenpito-olosuhteiden parantamiseen tähtääviä toimia. Suhtaudun turkistarhauksen kiistattomiin ongelmiin samalla tavoin kuin vaikkapa kaivosten, turvealan tai tuulivoiman ongelmiin. Ongelmat pitää tunnustaa, tunnistaa ja ratkaista. Totaalikielto on liian järeä toimenpide ja aiheuttaa uusia ongelmia muun muassa työllisyyden ja vapaan elinkeinon harjoittamisen kannalta.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on historiallinen aloite erityisesti sen vuoksi, että kaikki nimet on kerätty käsipelin.

Olen pohtinut pitkään omaa kantaani asiaan ja kallistumassa kiellon suuntaan, mutta se vaatii kuitenkin riittävän siirtymäajan ja yhteiskunnalta tukitoimia korvaavien työpaikkojen luomiseksi. Selvää on tässä välillä, että nykytilanne ei voi jatkua, ja pidän tärkeänä, että saadaan selkeitä muutoksia muun muassa tarhaeläinten hyvinvointiin ja asumisolosuhteisiin. Vajaan neliön verkkopohjainen häkki ei ole oikea paikka pitää yhtään minkäänlaista elävää olentoa.

Turkistuottajien yhteiskunnallisen, sosiaalisen ja eettisen vastuun on korostuttava ja sovittujen uudistusten toteutumista on myös valvottava. Uskon, että tämä menee asianmukaiseen käsittelyyn, mutta toivon, että se menisi avoimeen käsittelyyn, kuullaan asiantuntijat ja päädytään sitten ratkaisuihin.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteisiin on syytä suhtautua vakavasti. Itse kävin sekä tutustumassa turkistarhoilla että myöskin tapasin aloitteen allekirjoittajia. Sain sellaisen käsityksen, että suomalainen turkistarhaus kyllä erinomaisesti pärjää suhteessa kansainväliseen vertailuun, mitä tulee eläinten hyvinvointiin. Siellä asiat on otettu vakavasti ja niitä on tehty ja niitä tehdään jatkossakin ja seurataan, ja se on ihan oikein, että näin toimitaan.

Pidän myös tärkeänä sitä, että asiaa käsitellään täällä, koska jos täällä salin enemmistö aikanaan päättää, että turkistarhaus myös jatkossa sallitaan, se antaa legitimiteetin kansanedustajilta tälle elinkeinolle.

Haluan lopuksi korostaa sitä, että kyse on todella merkittävästä vientitulosta, 400 miljoonaa euroa, yli 10 kertaa musiikkivientiin verrattuna. Se tulee vielä kaiken lisäksi alueelta, jossa muut elinkeinon mahdollisuudet ovat varsin rajatut, ja raha tulee maailmalta sinne, eli kyse on merkittävästä liiketoiminnasta ja ihmisten elättämisestä.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pikkasen jäin mietiskelemään tuota suuresti kunnioittamani edustaja Korhosen puheenvuoroa: hän näkee ongelman siinä, että keskitetään tarhat ja että lantajäte menee suoraan luontoon. Minä näen toisinpäin, että keskittämällä tämä jäte pystytään tehokkaammin hoitamaan. Siellä on hyvin tiukat ympäristönormit, joiden mukaan tämä jäte hoidetaan eteenpäin.

Niin kuin on tullut esille, tämä kansalaisaloite on uusi avaus demokratiassa. Minä toivon, että nämä aloitteen tekijät ja sen kannattajat tulevat myös tämän lopputuleman jälkeen kunnioittamaan sitä, mikä tämä lopputulos on, koska liian kauan tämä ala on elänyt sellaisen pelon vallassa, joka on tapahtunut erilaisten laittomien iskujen vuoksi. Näen täysin selvänä sen, että turkistarhaus on perinteinen, merkittävä ala ja sen tulee jatkua myös jatkossa. Me emme voi sallia laiminlyöntejä, tulee olla nollatoleranssi, mutta täytyy kiittää myös tarhaajia siitä, kuinka hyvin (Puhemies koputtaa) he ovat pystyneet laatua ja tätä alaa kehittämään viime aikoina.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Martti Korhonen kiinnitti hyvään, tärkeään asiaan huomiota tuomalla tämän jäteongelman meidän tietoisuuteemme. Toteankin tähän näin, jatkan edustaja Lintilän puhetta, että ei ole salaisuus, että sisävesien kalakannat kasvavat jatkuvasti, ja kun kalakanta kasvaa yli äyräittensä, kalakanta kääpiöityy ja tämä kalakanta tuottaa valtavasti fosforia sisävesiin. Ainoa keino tämän fosforin torjumiseksi on suorittaa niin sanottua hoitokalastusta, ja jos nämä niin sanotut roskakalat imuroidaan sieltä järvestä pois, niin saamani tiedon mukaan turkistarhaajat ovat valmiita ottamaan kaiken sen roskakalan, mikä järvistä imuroidaan pois, ja tätä kautta vähennetään oleellisesti päästöjä myöskin sisävesien kohdalla. Kaikki päästöt tarhoista eivät tule ulospäin, vaan tarhat voivat myöskin toimia siten, että päästöjä vähennetään.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnallishallinnossa on käytännössä kuntalaisen aloiteoikeus tunnistettu ja käytössä ollut koko ajan, eli kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustolle kuntalaisen tekemä aloite, ja on aika, että edustuksellista demokratiaa vahvistetaan myös tällä tasolla.

Itse asiassa on myös hyvä, että maa- ja metsätalousvaliokunta — joka, nyt voin sanoa, 30 vuoden aikana on monissa eri yhteyksissä käsitellyt turkistarhausta ja myös eettisiä tuotantotapoja, on joutunut puuttumaan muun muassa kanojen häkkitiheyteen ja moniin epäkohtiin kyllä muuten matkan varrella — keskittyy nyt tämän elinkeinon osalta myöskin siihen kritiikkiin, mitä sitä elinkeinoa kohtaan on kohdistettu sen laadun ja uskottavuuden ja eettisten tuotantotapojen osalta. Kyseessä on kuitenkin laillinen elinkeino, ja sillä on alueellinen talous- ja työllisyysmerkitys merkittävä, mutta sen hyväksyttävyys on myös varmistettava, ja siinä suhteessa tähän valiokunnan pitää perusteellisesti myös paneutua.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä puhui tuossa hetki sitten eläinten hyvinvoinnista, mutta sopii varmasti kysyä, mitä se eläinten hyvinvointi sitten tarkoittaa ja millä se oikein mitataan. Kertooko ketun kiiltävä turkki hyvinvoinnista, vai kertooko eläimen käyttäytyminen hyvinvoinnista?

No, tänään on todella historiallinen päivä, me olemme täällä käsittelemässä tärkeää asiaa, ja on hienoa, että eduskunta voi keskustella kansalaisaloitteesta ja turkistarhauksesta. Hallitusohjelmassa on turkistarhausta käsittelevässä kappaleessa lause "hallitus selvittää turkistarhauksesta muuhun elinkeinoon vapaaehtoisen siirtymisen kannustamisen mahdollisuuksia". Olisikin ollut mielenkiintoista tietää, onko tätä mahdettu selvittää. (Timo Soini: Kysykää teidän ministeriltä!)

Tarhaajista yli 50 prosenttia tällä hetkellä on yli 53-vuotiaita, ja tämä tarhaajien ikärakenne tukee tarhauksesta luopumista ilman suuria uudelleentyöllistämisongelmia, mutta korostan itse myös tätä siirtymisajan tärkeyttä.

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannatan turkistarhauksen kieltämistä lailla. Ymmärrän, että alalla on pitkä historia, osaaminen ja asema niin alueellisena työllistäjänä kuin myös tiettyjen alueiden kulttuuri-identiteetin rakentajana. Puhumme usein myös perheyrityksistä, joissa osaaminen ja toimeentulo ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.

Elinkeino on kuitenkin oman näkemykseni mukaan tullut tiensä päähän. Päätös on lopulta eettinen ja moraalinen arvokysymys: Mikä on ihmisen ja luonnon välinen suhde ja mitkä ovat pelisäännöt? Mikä on se arvopohja, millä ylläpidämme tai synnytämme uusia elinkeinoja, joissa on läsnä jatkuva realistinen potentiaalisuus kärsimykseen? Tärkeää on säilyttää molemminpuolinen inhimillisyys sekä kunnioitus. Se on sekä eettisesti että myöskin taloudellisesti kestävää.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On todella arvokasta ja hienoa, että tämä kansalaisaloite on täällä nyt käsittelyssä, siitäkin syystä, niin kuin olemme viime vuosina havainneet, että turkisala ei ole ottanut etsikkoaikaansa kunnolla vaarin. Jatkuvasti tulee julkisuuteen tietoja siitä, kuinka tarhoilla on purtuja, sokeita, hermoheikkoja, isoilla haavoilla olevia eläimiä, ja vaikka tähän on kiinnitetty julkisuudessa huomiota, niin se ei ole kuitenkaan johtanut sellaisiin parannuksiin, että nämä olisivat poistuneet.

Tämän vuoksi ja kun arvelen, että tämä aloite ei sellaisenaan tule hyväksytyksi — se on ilmeisen realistinen arvio — katsoisin, että vähintä, mitä voidaan tehdä, on se, että eduskunta nyt tämän aloitteen pohjalta tekee sellaisia ratkaisuja, joilla näille eläimille tulee arvokkaan elämisen edellytykset.

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag vill också säga att det är bra att vi på det här lagliga sättet kan diskutera pälsnäringens framtid.

On hyvä, että tällä laillisella tavalla voimme keskustella tästä asiasta. Edustaja Salolainen viittasi siihen, että on esiintynyt kuvia, jotka todella ovat niin kuin vaikuttaneet siltä, mutta ei voida kokonaista elinkeinoa tuomita joidenkin yksittäisten kuvien nojalla. Olen samalla tavalla kuin veterinääri, eläinlääkäri Eestilä vakuuttunut siitä, että täällä Suomessa on kyllä maailman parhaat mahdollisuudet hoitaa näitä eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla. Tuotantotavat ovat parantuneet, mutta valitettavasti meillä on liian vähän eläinlääkäreitä, jotka ovat panostaneet tähän alaan. Eestilä on täällä, hän, omalla tavallaan.

Tämä on varmaan monelle ihmiselle aika emotionaalinen kysymys. Myönnän, että se on minullekin. Niin kuin Sankelo sanoi, se on erittäin tärkeää joillakin alueilla. Minä tiedän, että tämä ala tekee sen mahdolliseksi, että me esimerkiksi Uudessakaarlepyyssä voimme hoitaa veteraaneja, i Nykarleby sjukhem på ett alldeles utmärkt sätt.

De behöver inte ligga våta i sina sängar eftersom kommunerna har möjligheter att i de här ställena ha något av den bästa åldringsvården. Jag medger att det här är också för mig en emotionell fråga, där jag sätter faktiskt vissa människors välstånd framom djurens.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ajat muuttuvat, yhteiskunnat kehittyvät ja ihmisten eettiset arvot kypsyvät. Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämisestä suhteellisen pitkällä siirtymäajalla kertoo oikeastaan tästä eettisestä muutoksesta, ja varsinkin nuoret peräävät eläinten oikeuksia.

Viitisentoista vuotta sitten, kun tässä talossa käsiteltiin eläinsuojelulakia, niin silloin osa ihmisistä vaati häkkikanaloiden kieltoa. Tuota pidettiin silloin mahdottomana. Nyt se alkaa olla totta. Itse uskon samanlaiseen kehitykseen turkistarhauksen suhteen. Nyt tarvitaan tahtotila ja tarvitaan suunnitelma siitä, miten tästä turkistarhauksesta päästään eroon. Ja tämän siirtymäajan aikana on tehtävä kaikki, että eläinten hyvinvointi ja olosuhteet paranevat, mutta myös se, että synnytetään korvaavia työpaikkoja ja etsitään niitä mahdollisuuksia, jotta niillä alueilla, joilla turkistarhaus on merkittävä elinkeino, löydetään uutta kasvua.

Kukaan ei välttämättä tarvitse turkiksia. Kyse on oikeudesta eläinten luontaiseen käyttäytymiseen, ja kyse on eläinten oikeudesta itseisarvona.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ensimmäinen kansalaisaloite on täällä lähetekeskustelussa tässä ja nyt. On kunnia olla tässä hetkessä mukana.

Kiitoksia maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajalle hänen sanoistansa, kuinka tätä asiaa aletaan viemään eteenpäin, ja varmaan saamme myös arvokasta kokemusta uusien kansalaisaloitteiden varalta. Mutta väitteet siitä, että turkiksilla ei olisi merkitystä vaateteollisuudessa, ovat minun mielestäni kuitenkin vielä kaukaa haettuja. Mielestäni meillä pohjoisen ihmisillä on edelleen oikeus ja perusteltua ajatella turkiksia vaateteollisuudessa ilmaston vuoksi. Siitä syystä emme saa syyllistyä.

Kannatan tämän aloitteen käsittelyä. Kannatan sitä, että me tarkastelemme myös, mitä muissa maissa on tehty, esimerkiksi Pohjoismaissa. Mutta turkistarhausta kannatan puolueeni kannan mukaisesti tärkeänä perinteisenä ja työllistävänä elinkeinona Pohjanmaalla.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee työtä ja työpaikkoja. En kannata tätä kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi.

Turkistarhauksen tulee olla kestävää ja kehittyvää, eli turkiseläinten olojen tulee olla lainmukaisia ja lakien sellaisia, joissa turkiseläimet pääsevät riittävän asianmukaisiin oloihin ja tiloihin. Myös ympäristöasioista on huolehdittava, jottei tarhauksesta synny päästöjä vesistöihin tai luontoon.

Tämä kansalaisaloite on osaltaan tärkeä ja tarvitsee asiallisen eduskuntakäsittelyn. Uskon, että tämän keskustelussa olevan kansalaisaloitteen kautta turkiseläinten hyvinvointiin kiinnitetään tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Turkistarhojen olosuhteita tulee valvoa, ja alalle tarvitaan myös rakentavia kehitysratkaisuja.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että tämä kansalaisaloitekeskustelu käydään täällä eduskunnassa tänään. On tärkeätä, että me lisäämme kaikin tavoin yhteiskunnallista keskustelua ja osallisuutta päätöksentekoon, ja uskon, että kansalaisaloitteella on juuri sellainen vaikutus.

Mutta nyt kun keskustelemme tästä turkistarhausta kieltävästä aloitteesta, niin näen tämän kyllä keskusteluna suomalaisista työpaikoista, suomalaisesta yrittäjyydestä, ja kaikin keinoin täällä hallituksessa olemme tällä kaudella yrittäneet luoda toimia, joilla luomme uutta työtä, uusia aloja, joille syntyy uusia työpaikkoja. Tässä tilanteessa, kun tiedämme, miten merkittävä tämä ala on Suomelle, tämä ei missään nimessä voi olla sellainen toimi, jota voisin itse kannattaa.

Siis turkistuotannon arvo on kuitenkin 400 miljoonaa euroa. Sen verokertymä viime vuodelta oli noin 65 miljoonaa euroa, eli se on hyvin voimakkaasti rakentamassa hyvinvointia eri puolilla Suomea, ja ala ei saa julkista tukea. Töissä suoraan ja välillisesti on kaiken kaikkiaan 17 000 henkilöä ympäri Suomen, joten siinä mielessä (Puhemies koputtaa) en voi mitenkään olla tämän aloitteen takana, vaan päinvastoin meidän pitää katsoa, että ala lähtee kehittämään edelleen eläinten hyvinvointia ja voi jatkossakin hyvin.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kasvatusolosuhteita turkiseläimille pitää edelleen parantaa, ja turkisalahan kehittääkin omaa toimintaansa jatkuvasti. Ala käynnisti 2006 ainutlaatuisen sertifiointijärjestelmän, ja sen tuloksena 80 prosenttia tuotannosta ja 70 prosenttia tiloista on jo sertifioitu. Lisäksi toimiala on rakentamassa eläimille omaa terveydenhuoltojärjestelmää, jonka tarkoituksena on huolehtia entistä paremmin turkiseläinten terveydestä sekä tietenkin hyvinvoinnista ja ennen kaikkea ennaltaehkäistä sairauksia. Se on vastuullista toimintaa. Siis totta kai sen täytyykin sitä kaiken kaikkiaan olla. Jo pelkästään työllisyysperusteilla 400 miljoonaa euroa vientituloja, 17 000 työpaikkaa. En voi olla kyllä painamassa sitä nappia, jolla tämä elinkeino Suomessa lakkautetaan.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä päivä on kansalaisyhteiskunnan merkkipäivä. Selvää on, että perussuomalaisille on tärkeää, että myös tulevaisuudessa turkistarhaus on laillinen ja hyväksyttävä elinkeino, mutta elinkeinonharjoittajien sisällä on kiinnitettävä huomiota itsesääntelyyn, ja huomiota on kiinnitettävä myös viranomaisvalvontaan. Toivottavaa on myös, että tulevaisuudessa syntyisi rakentava keskusteluyhteys turkistarhaukseen kriittisesti suhtautuvien ja sitä elinkeinonaan harjoittavien kesken. Ääripäihin linnoittautuminen ei koskaan rakenna mitään kestävää ja hedelmällistä.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin sivistynyt ja hyvä ympäristö keskustella tästä turkistarhauksesta, paljon mukavampi kuin ryömiä siellä yöllä pelottelemassa näitä viljelijöitä. Toivon, että tämä asia käsitellään fiksusti, niin kuin täällä on esitetty, ja toivon, että ne kaikki 60 muutakin hyvää aloitetta, mitä on tulossa avoimesta ministeriöstä, saavat hyvän keskustelun ja käsittelyn.

Kun meillä on täällä maatalousministeri Koskinenkin paikalla ja kun ihmettelin hieman tätä jätekysymystä ja jätekeskustelua, niin eikö tämä turkisjäte eli -lanta kierrä luontoon takaisin pellon ja viljan kautta? Näen sen näin.

Toinen asia, arvoisa ministeri: Kysyisin vielä, koska sikatalous on tällä hetkellä muuttumassa enemmänkin minkkitarhoiksi ja yleensä maaseudulla pelataan, yhtä lailla kuin muussakin liiketoiminnassa, taloudellisin periaattein, millä tavalla me voimme tukea nyt sitten sikataloutta tai hakea sille parempia markkinoita, että sitä ei tarvitsisi muuttaa minkkitarhoiksi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa puhemies! Joudun valitettavasti lähtemään muualle, mutta lyhyesti edustaja Pirttilahden kysymyksiin:

Tietysti lantahan kiertää, ja on tärkeää, että lanta kiertää, koska ravinteiden kierrättäminen on erittäin tärkeä asia tänään ja tulevaisuudessa vielä tärkeämpikin.

Mitä tulee sitten tähän, mikä sikatalouden kriisi on, se on vakava asia, ja koska on monia sikatalousyrittäjiä, jotka ovat kiinnostuneita turkistarhauksesta, se kertoo ehkä osittain siitä ja kuvastaa sitä, että ollaan valmiita tekemään aika rohkeitakin liikkeitä elikkä vaihtamaan tuotantoalaa sen takia, kun yksi ala on kriisissä, ja nähdään, että joku toinen ala voisi olla parempi.

Sitten jos mietitään niitä korvaavia tai mahdollisia muita työpaikkoja tästä turkisalasta luopuville, niin ehkä tänä päivänä kuvastaa jotain tilanteesta se, että meillä on maaseudun kehittämisrahastossa Makerassa paljon rahaa maatalouden investointeja varten, mutta tällä hetkellä ei ole kysyntää näille rahoille, koska moni viljelijä miettii, mihin kannattaa investoida ja mihinkä ei kannata investoida, ja sen takia kysyntä on melko vähäistä. Sekä uusien työpaikkojen että korvaavien työpaikkojen luominen maaseudulle ei ole kyllä kovinkaan helppoa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että tämä kansalaisaloite on vihdoinkin salissa, ja on mielestäni tärkeätä, että siitä myöskin äänestetään, että eduskunta ottaa kantaa siihen, hyväksytäänkö kielto vai eikö. (Tuija Brax: Juuri näin!)

Tässä salissa on myöskin puhuttu siitä, että tarvitaan työtä ja työpaikkoja. Tänäänkin on moitittu siitä, että on tehty irtisanomisia. Täytyy sanoa, että se, mistä tässä perimmillään on kysymys, on se, että eduskunta on irtisanomassa 5 000 työntekijää. Ajatelkaa, jos joku yritys irtisanoisi 5 000 työntekijää, mikä meteli täällä nousisi. Sanottaisiin, että kauheata, törkeätä, mieletöntä, kuinka näin vastuuttomia voidaan olla, ja eduskunta on tekemässä sitä.

Sitä käytetään perusteena, että on eettistä. Mikä on eettistä? Meillä on tiettyjä historiallisia perinteitä. Ajatelkaa niitä pieniä, itkeviä lapsia näitten työttömien turkistarhaajien kodeissa, jotka ovat ilman työtä ja syrjäytyvät. Ajatelkaa niitä itkeviä, pieniä lapsia. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Haluan vielä sanoa lyhyesti sen, että eettinen turkistarhaus on erittäin tärkeä asia. Kiinassa esimerkiksi minkkien kasvatus kasvaa kauhealla vauhdilla. Me voimme meidän tuotteitamme markkinoida sillä, että ne ovat eettisesti kasvatettuja, ja sillä tavalla pyrkiä pitämään markkinoita. Mutta muistakaa se: jos me lopetamme omat markkinamme, kiinalaiset kasvattavat ne minkit (Puhemies koputtaa), ja ne ovat todella huonoissa olosuhteissa.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luultavasti siinä kävisi näin, että jos turkistarhaus lakkautettaisiin vähitellen Suomesta — eihän sitä voi yllättäen lakkauttaa, vaan täytyy tietysti huolehtia, että näillä ihmisillä on muuta elinkeinoa, niin kuin useilla heistä nyt jo on monta elinkeinoa — muut maat katsoisivat Suomen esimerkkiä, (Välihuutoja) ja todennäköisesti turkisten käyttö vähentyisi myös muualla maailmassa. Näin voimme vaikuttaa eläinten hyvinvointiin myös muualla.

Edustaja Lindström, elinkeinoja ei voi suoranaisesti verrata. Tuulimylly ei tunne kipua eikä kärsimystä eikä ahdistu pienistä tiloista. Siksi niitä ei voi ihan suoraan verrata keskenään.

Edustaja Hongisto, eilen vierailimme Satakunnassa — onnea vain Satakunnan mestareille, jääkiekon mestareille — ja siellä kävimme kalastajia tapaamassa, ja he sanoivat, että nykyään ainoastaan murto-osa särjestä (Puhemies koputtaa) päätyy turkistarhoille, sillä särkeä voidaan käyttää myös ihmisravinnoksi.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä olen ihmeissäni, kun kuuntelen joiden edustajien puheenvuoroja. Tässä puhutaan kokonaisen toimialan lakkauttamisesta samanaikaisesti, kun me tiedämme, että suurin haaste tällä hallituskaudella ja varmasti ensi hallituskaudella on se, miten me löydämme uusia työpaikkoja, miten me saamme uusia yrittäjiä ja erityisesti kasvuyrittäjiä. Sitten me olemme yhtäkkiä lopettamassa kokonaisen toimialan vedoten siihen, että olisi vapaaehtoista siirtymäaikaa. Miettikää, jos meille tarjottaisiin, meille kansanedustajille, että joo, on vapaaehtoinen siirtymäaika, voisitteko te lopettaa työnne, ja te saatte ensi kuusta (Välihuutoja) lähtien ehkä kolmanneksen siitä, mitä te tienaatte tällä hetkellä.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin yhdyn niiden havaintoihin, huomioihin, joissa on sanottu, että tämä on erittäin tärkeä hetki meille kansalaisille, että meillä on uusi mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Siinä mielessä päivä on historiallinen.

Tässä keskustelussa tänään on käynyt hyvin selväksi, että täällä on valmiit rintamalinjat jo olemassa puolesta tai vastaan. Itse toivoisin, että asia käsiteltäisiin valiokunnassa hyvin, perusteellisesti ja asiantuntijoita kuullen ja sen jälkeen se tuotaisiin tänne meille saliin päätettäväksi. Silloin voisimme me kaikki ottaa siihen osaa, sen jälkeen kun asiantuntijat ovat asiansa ilmaisseet.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen todella iloinen, että aikanaan saimme perustuslakiin tämän uuden muotoilun, jonka mukaan kansalaisilla on oikeus kansalaisaloitteeseen. 50 000 kansalaisen raja tuntuu harvinaisen sopivalta, ja tässäkin aloitteessa on 70 000 äänioikeutettua suomalaista. Sen vuoksi en pidä ihan asiallisena sitä, että täällä jotkut edustajatoverit vertaavat näitä kansalaisia ihmisiin, jotka ryömivät jossain pimeydessä tuhoamassa muiden omaisuutta. Toivoisin, että voisitte kunnioittaa näitä ihmisiä, jotka ovat lähteneet tähän ensimmäiseen kansalaisaloitteeseen mukaan ja tuomaan sitä tänne eduskuntaan. Juuri sen vuoksi toivonkin, että valiokunta tekee asiasta mietinnön. Itse asiassa koko vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on samaa mieltä, että tästä pitää tehdä mietintö. Oma toiveeni on, totta kai, että tämä kansalaisaloite voidaan hyväksyä, koska olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että tämä ei ole eettisesti kestävä elinkeino.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin historiallinen päivä. Toivotan lämpimästi tervetulleeksi tämän kansalaisaloitteen.

Tämä on tärkeä viesti myös koko eduskunnalle siitä, että eläinten hyvinvoinnin, eläinten oikeuksien pitää olla myöskin meidän poliitikkojen ykkösagendalla. Tästä elinkeinon täyskiellosta on varmasti puolesta ja vastaan mielipiteitä, mutta toivon, että ottaisimme tämän aloitteen sen osuuden, jossa puhutaan eläinten pidosta, eläinten kohtelusta, yksimielisesti vastaan.

Ministeri Koskinen lähti täältä pois, mutta muistutan täällä olevia kansalaisia ja ennen kaikkea kansanedustajia siitä, että hallitus on sitoutunut eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen, ja toivon todellakin, että tämä eduskunta saa tämän lain käsiteltäväkseen. Näyttää siltä, että lakia valmistellaan, mutta sen lausuntokierros veisi niin kauan aikaa, että me emme sitä lakia tänne saisi.

Arvoisa puhemies! On todellakin tärkeää, että kun tuo laki tehdään, siitä tulisi maailman edistynein eläinsuojelulainsäädäntö, joka pohjautuisi todellakin uusimpaan tieteelliseen tietoon eläinten tarpeista ja eläinten hyvinvoinnista. (Puhemies koputtaa) Ja todellakin, kun ministeri ei ole täällä paikalla, niin toivoisin, että hallituksen edustaja, ministeri, voisi vastata, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) saako eduskunta tuon lain ajoissa, niin että ehdimme sen käsitellä.

Stefan  Wallin /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulle turkistarhaus on aina symbolisoinut työllisyyttä, yritteliäisyyttä, verotuloja ja lailla säädettyä ja säänneltyä eläinten pitoa. Jos säädöksissä on vikoja, niitä pitää tietysti korjata, ja sitä varten eduskunta myös on olemassa.

Tänä päivänä, kun maamme työllisyystilanne uhkaa heiketä ja verotulojen merkitys kasvaa jatkuvasti, on aivan selvää, että meillä ei ole varaa sanoa ei kiitos sadoille miljoonille veroeuroille, vientieuroille, jotka tulevat tähän maahan tämän elinkeinon kautta. Tämä on tarpeellista rahaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi ja niin poispäin. Ala työllistää suoraan tuhansia ja epäsuorasti toistakymmentätuhatta suomalaista. Kuka on se, joka kantaa näistä vastuun, jos tämä elinkeino kielletään? Jos ei pysty tähän kysymykseen vastaamaan, niin näyttää pahasti siltä, että on ikään kuin ketunhäntä kainalossa.

Talman! Jag är övertygad om att minkarna och rävarna klarar sig bättre i Nykarleby än på den kinesiska landsbygden. Vi vet att efterfrågan på päls växer, det kommer att finnas en efterfrågan också i fortsättningen. Den måste mättas på marknadens villkor. Om inte djuren föds upp i Finland under etiska förhållanden, så kommer de att uppfödas under mycket mera jobbiga förhållanden i Asien, i Kina. Och ur djurens synvinkel är det bättre att vi har en strikt lagstiftning som reglerar farmningen än att vi har en lös lagstiftning, om alls.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Turkistarhauksen kieltäminen on periaatteellinen monestakin eri näkökulmasta. Itse olen turkistarhauksen kieltoa vastaan.

Tuotannon kieltäminen ajaa turkisten tuottajat, jalostajat ja muut oheistoimijat muille maille. Poissa silmistä, poissa mielestä — tätäkö me haluaisimme? Suomalainen sertifioitu tila hakkaa mennen tullen monen maan turkistuotannon sekä laadussa että volyymeissa mitattuina vientituloina.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämän kansalaisaloitteen käsittelyn jälkeenkin kaikki osapuolet voivat elää rinnakkain toistensa mielipiteitä kunnioittaen.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitkään täällä eduskunnassa olleena pidän demokratian kannalta oikein hyvänä asiana, että tällainen haaste demokratialle on tullut. Tämä keskustelu myös osoittaa sitä, että tästä ovat kansanedustajat kiinnostuneita ja toimittajatkin ovat kiinnostuneita, ja sehän on lakialoitteitten tarkoituskin.

Itse en kannata sitä, että turkistarhaus kielletään, vaan sitä elinkeinona tulee sillä tavalla kehittää, että eläintensuojelu tulee nykyistä paremmin käytännössä hoidetuksi, kuten täällä monissa puheenvuoroissa on esitettykin. Ja koska tämä nyt on ensimmäinen kerta eduskunnan historiassa, niin on mielestäni monien muiden tavoin tärkeätä se, että tämä maa- ja metsätalousvaliokunnasta mietintönä tulee tänne saliin päätettäväksi. Se on minusta valiokunnan tehtävä, jotta me saamme tähän eduskunnan arvovaltaisen ratkaisun ja tällä tavoin eduskunnan arvovaltaisen käsittelyn.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteet kansalaisaloitteina ovat erittäin tervetulleita ja vahvistavat demokratiaa, ja varsinkin tähän saliin on erittäin toivottavaa, että niitä tulisi lisää, koska valitettavasti täällä on aika paljon ihmisiä, jotka ovat vieraantuneet siitä elämästä, missä ihmiset elävät tänä päivänä.

Senpä takia tuleekin mieleeni ensimmäinen kysymys, kuinka moni esimerkiksi tässä salissa olijoista on käynyt turkistarhalla. Minä olen käynyt. Vuodesta 1986 lähtien, jolloinka muutin Vaasaan — Pohjanmaalta nimittäin tulee suurin osa noista turkiksista — nuo tarhat ovat muuttuneet paljon, mutta noilla tarhoilla ei elä villieläimiä. Siellä elää eläimiä, jotka ovat syntyneet sinne. Kun kettutytöt päästävät ne pois häkeistä, ne tulevat takaisin ruoka-aikana, koska eivät löydä ruokaa enää luonnosta. Näin tämä asia vain on. Eikä turkis ole sen kummempi asia, mitä pidetään päällä, kuin nahkatakki tai nahkakengät. Miksi nahkatakkia pidetään päällä? Aivan yhtä hyvin voidaan pitää myöskin villakangastakkeja ja pysyä aivan yhtä lämpimänä.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu viisaita, mutta vähän epäasiallisiakin kommentteja on aiheeseen tullut. On kysymys arvovalinnasta, mutta on myös kysymys elinkeinovapaudesta ja on kysymys elinkeinosta, joka tuottaa hyvin ilman valtion tukea. Moni kunta, moni yrittäjä on ollut yhteistyössä ja saanut hyvin maaseutukunnan elinvoimaiseksi turkistarhauksen kautta, joten tällä puheenvuorolla allekirjoitan sen, että turkistarhausta ei tule kieltää elinkeinona.

Mutta aivan niin kuin edustaja Sarkomaa totesi, eläinsuojelulainsäädäntö on toinen asia. Jo tämä aloite ja nämä keskustelut, mitä valtakunnassa on aiheesta käyty — ministeriömmekin on ollut aktiivinen, ja 2013 maaliskuussa aivan hetki sitten on pistetty pystyyn työryhmä, joka turkiseläinten hyvinvointia miettii. On erinomaisen tärkeää, että valiokunta käsittelee ja tuo tämän mietintönä tänne saliin, jotta tämä asia sitten ollaan pohjamutia myöten käyty ja saa myös pisteen.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On paikallaan vielä kerran todeta iloisena, että kyseessä on historian ensimmäinen kansalaisaloite. Tämä on ilon päivä meillä myös täällä eduskunnassa. Kansalaisaloitemahdollisuus on inspiroinut monia kansalaisia ja avannut uuden vaikuttamisen väylän, ja on todella tärkeää, että me vastaamme nyt kansalaisten odotuksiin ja käsittelemme tämänkin turkistarhausta käsittelevän aloitteen täällä eduskunnassa huolellisesti. Tämä lähetettäneen nyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jossa kuulemme hallitusten esitysten tapaan asiantuntijoita, mutta käsittely kuitenkin poikkeaa hallituksen esittelystä, koska tässä ei ole hallitus- ja oppositioasetelmaa. Kansalaisaloitteessa ei ole hallituksen esitystä eikä oppositiota, joka sitä kritisoi, ja tämä on hyvin innostavaa, koska me voimme olla suoraan tekemisissä kansalaisten mielipiteen kanssa.

Mutta nyt siis lähetämme maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Siellä me kuulemme asiantuntijoita, ja kannat puolesta tai vastaan tulisi kyllä muodostaa sitten tämän asiantuntijakuulemisen pohjalta, jos me olemme sitä mieltä, että asiantuntijakuulemisilla oikeasti on väliä. Kun valiokunta lähettää aikanaan mietinnön uudestaan saliin, niin sitten on aika äänestää puolesta tai vastaan.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Ennen kaikkea on tärkeää, että kansalaisaloite on tässä salissa käsittelyssä, ja kuten edustaja Lapintie tuossa aiemmin toi esille, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on ollut sitä mieltä, että tämä aloite pitää viedä valiokuntaan niin, että siitä tehdään mietintö. Ja itse tietysti valiokunnan jäsenenä mielestäni tuleekin edellyttää, että se kuuleminen on kattava niin, että oikeasti jokainen valiokunnassa pystyy oman näkemyksensä perustelemaan sitten täällä salissa siitä mietinnöstä äänestettäessä.

Täällä on puhuttu särjistä ja nahkakengistä, jotka ovat minun mielestä epäkurantti aihe tässä vaiheessa. Tämä on elinkeino, joka on epäeettinen, ja jossakin vaiheessa tämä tullaan lopettamaan, tai se loppuu jossakin vaiheessa. Mutta kun minä olen tässä salissa ollut tivaamassa myös hitsareille, telakoille osallistumista ja niitten työpaikkojen turvaamista, niin tietysti henkilökohtaisesti minulle kaikki sellainen, mikä vie toiselta leivän suusta, on aika kovan kynnyksen takana.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On helppoa yhtyä kaikkeen siihen sanottuun tämän hetken ja päivän merkityksestä suomalaiselle kansanvallalle. Se lisää kansalaisten suoraa vaikutusmahdollisuutta demokratiassa. Siksi olen tyytyväinen tässä talossa tehtyihin päätöksiin näiden kansalaisaloitteiden käsittelystä tässä salissa.

Mitä tulee itse ensimmäiseen kansalaisaloitteeseen, teemaan ja esitykseen, totean mietinnön olleen henkilökohtaisesti vaikea, sillä molemmilla puolilla on ollut esittää erinomaisia, tärkeitä näkökulmia. Monista niistä olen täysin samaa mieltä. Toisaalta isoin painoarvo päätöksessäni on talous- ja työllisyysnäkökulma. Erityisesti monilla maaseutupaikkakunnilla turkisteollisuus on kuitenkin merkittävä työn ja toimeentulon tuoja. Tässä taloudellisessa tilanteessa meidän tulee pitää kiinni kaikista juuri näillä seuduilla olevista työpaikoista. Tuntuisi myös hurjalta viedä monelta maatalousyrittäjältä elinkeino sinällään hyvien ja kannatettavien tavoitteiden ja periaatteiden takia.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen turkistuotannon arvo lähenee 400:aa miljoonaa, joka on lähes sataprosenttisesti vientituloa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että viimeaikaisissa keskusteluissa esillä olleiden risteilyalusten viennin arvon on arvioitu olevan 400 miljoonaa.

Jos turkistarhaus kiellettäisiin Suomessa perusteena se, etteivät eläimet ole luonnollisessa, alkuperäisessä ympäristössä, kysyn, mikä eläin meillä on luonnollisessa ympäristössään. Naudat? Siat? Kanat? Entä lemmikkieläimet? Kotikissat, marsut, akvaariokalat? Jos turkistarhaus kiellettäisiin, tulisiko kieltää myös turkisten käyttö ja tuonti Suomeen? Vai hyväksymmekö tuotannon maissa, joissa turkistarhojen olosuhteet ovat Suomea huomattavasti heikommassa kunnossa?

Kannatan aloitteesta keskustelua. Tämä on rakentava lähestymistapa pyrkimyksissä vaikuttaa tarhausten lopettamiseen. Itse en sitä kannata.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hyvä yhtyä tähän, mitä edustaja Kymäläinen sanoi. Tämä eläinten hyvinvointiasia on se kaikkein tärkein asia. Eläin ei saa kärsiä, ja kun se lopetetaan, sen on tapahduttava kivuttomasti. Sen eläimen näkökulmasta on aivan sama, mihinkä sitä käytetään, otetaanko siitä liha, nahka vai turkis. Kaikkein tärkeintä on, että se saa hyvän hoidon ja että siitä huolehditaan.

Tämä eläinten hyvinvointi pätee kaikissa tuotantosuunnissa, ja minä kyllä pelkään, että taka-ajatuksena on juuri se, että kun turkistarhaus kielletään, tämän jälkeen ajetaan kieltoa myös muille tuotantosuunnille. Kyllä tarhauksen kieltäjille tämä on ennen kaikkea ideologinen kysymys. Onko sitten seuraavaksi tulossa sikatalous, sen jälkeen broilerit, naudat, ja niin edelleen? Kielletäänkö lopulta kaikki tuotanto Suomesta?

Itse en voi yhtyä tähän kansalaisaloitteeseen, vaikka pidänkin sitä hyvänä, että kansalaisaloitteet ovat tulleet käsittelyyn eduskuntaan ja nyt pääsemme niitä ensimmäistä kertaa käytännössä testaamaan.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on merkittävä päivä, niin kuin on todettu. Ensimmäinen kansalaisaloite on käsittelyssä, ja itse toivon, että nämä kansalaisaloitteet saavat jatkossa — tämän ensimmäisen osalta, mutta myös tulevien osalta — kunnollisen, huolellisen ja arvokkaan käsittelyn täällä eduskunnassa.

Omasta mielestäni olisi varsin perusteltua myös kaikki kansalaisaloitteet tuoda lopulta valiokuntakäsittelyn jälkeen tähän suureen saliin äänestykseen niin, että me kansanedustajat voimme niihin ottaa kantaa. Ne ovat merkittävän joukon ilmaisu heidän tahdontilastaan.

Turkistarhaus, mitä siihen tulee, on merkittävä toimiala Suomessa. Sen taloudellisesta vaikutuksesta on puhuttu täällä paljon, ja en itse ole kannattamassa sen kieltämistä. Hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset alan kehittämisestä. Eläinten hyvinvointiin alan tulee kuitenkin tulevaisuudessakin kiinnittää entistä enempi huomiota.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyörittäisin tätä tuulimyllyä hiukan vastakkaiseen suuntaan omalla mielipiteelläni.

Turkistarhauksen lakkauttaminen maksaa toki, mutta ydinkysymys on, onko eettisesti hyväksyttävää, että turkiseläin kärsii suurimman osan elämästänsä, ei sen vuoksi, että saisimme ravintoa, vaan ainoastaan, jotta saisimme pukea turkin yllemme.

Yksinkertainen esimerkki. Jos hankin lapsilleni marsun tai kaksi, Suomen eläinsuojelulaki suosittaa, että kaksi marsua elää vähintään puolen neliömetrin suuruisessa häkissä. Minkä vuoksi täysikasvuiselle minkille tai kahdelle vieroitetulle pennulle täytyy lain mukaan varata tilaa vain puolet kahden marsun häkistä eli 0,25 neliömetriä?

Toisena esimerkkinä supikoira, alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji, elää vain noin 0,8 neliömetrin häkissä. Vastaavasti eläinsuojeluasetuksen pykälässä todetaan, että koiraa taikka muuta eläintä saadaan pitää sen kuljetukseen tarkoitetussa, kahta neliömetriä suuremmassa häkissä tai laatikossa. Elikkä eikö näin ollen ole johdonmukaista kysyä: (Puhemies koputtaa) Voisivatko nykyiset häkkiolosuhteet saada turkiseläimet voimaan huonosti, vaikka turkki kiiltää? Ja onko tämä hyväksyttävää?

Anna Kontula /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty lukuisia puheenvuoroja, joiden keskeinen sisältö on se, että kannatetaan turkistarhausta, mutta toivotaan tuotantoeläimille parempia elinolosuhteita. Eikö kuitenkin tämä kuulosta jossakin määrin hurskastelulta tilanteessa, jossa asia on ollut agendalla jo 20 vuotta ja me emme ole saaneet, jos rehellisiä ollaan, käytännössä minkäänlaisia parannuksia näiden eläinten olosuhteisiin?

Tähän tilanteeseen nähden, missä nyt ollaan, ei minusta ole rehellistä puhua siitä, että me voisimme jotenkin tehdä turkistarhauksesta eettisesti kestävää pelkästään parantamalla tuotantoeläinten olosuhteita.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pakko huomioida edustaja Kontulan puheenvuorossa se osio, jossa hän totesi, että ala ei ole tehnyt mitään parannuksia. Tämä on kyllä poikkeuksellinen näkemys kerta kaikkiaan. Siis viimeisten vuosien aikana on tehty merkittäviä parannuksia sekä eläinten terveydenhuollon näkökulmasta että myös näitten tarhojen toiminnallisuuden näkökulmasta.

Vielä haluaisin tähän todeta myös tästä prosessista, koska oma mielipiteeni varmaan on tullut selkokielisesti esille. Kun itse olen maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, minun mielestäni on myös äärimmäisen tärkeää se, että tämä asia käsitellään valiokunnassa huolellisesti, tarvittavat asiantuntijat otetaan sinne paikalle ja sitten tuodaan mietintönä tänne saliin, koska minun mielestäni tämä ala tarvitsee kyllä nyt selkeän ratkaisun. Tämmöinen juupas—eipäs-keskustelu on nyt kerta kaikkiaan lopetettava, ja minun mielestäni tämän alan kannalta on paras ratkaisu se, että me päätämme tästä mietinnöstä täällä salissa.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ymmärrä sitä, että voidaan väittää, että ei olisi tällä alalla tehty yhtään mitään. Jos on käynyt tarhassa 25 vuotta sitten ja käy nyt, niin silloin ymmärtää ja tietää, että on paljon tehty.

Totta kai olemme kaikki sitä mieltä, että jos jossakin vaiheessa jossakin yrityksessä on ongelmia, niin niitä pitää ratkaista ja asioita voidaan tehdä paremmin, mutta ei ole oikeudenmukaista väittää, että tällä alalla ei olisi tehty yhtään mitään. Se ei kyllä pidä paikkansa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on kyllä tärkeää tuoda nyt rehellisesti esille 26 vuoden maa- ja metsätalousvaliokunnan SDP:n vastaavana, että kyllähän maa- ja metsätalousvaliokunta on hyvin lähellä Simonkatua ja se on hyvin tuottajaläheinen valiokunta; ollaan ihan rehellisiä. Se asettaa kyllä tälle käsittelylle nyt myöskin erityisiä vaatimuksia. Myös valiokunnan käsittelyn luotettavuus ja uskottavuus edellyttää, että mielestäni tätä on tarkasteltava myös niin, että kriittiset lähestymistavat saadaan esille huolimatta meidän henkilökohtaisista näkemyksistämme, ja mielestäni maa- ja metsätalousvaliokunnan on kyllä pyydettävä myös lausunto asianomaisilta valiokunnilta, jotka ovat eläintensuojelun ja myöskin eettisten tuotantotapojen kanssa tekemisissä, tarkasteltava tätä ei pelkästään tuotantopoliittisena asiana vaan nähtävä se laajemmin.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun aikoinaan esittelin oikeusministerinä tämän kansalaisaloitteen Suomen perustuslakiin, niin se, mitä toivoimme, oli juuri senkaltainen vastaanotto kuin tänään täällä on arvokkaasti salissa nähty. Erityisen paljon kiitoksia jo nyt valiokunnan puheenjohtajalle niistä selkeistä sanoista, että aloite tulee saamaan kunnollisen käsittelyn, enkä havainnut yhdenkään poliittisen ryhmän olevan sitä mieltä, etteikö tästä kirjoitettaisi mietintöä hyvän, perusteellisen käsittelyn jälkeen, jolloin tämä historiallinen aloite saa myös sen oikean lopputuloksen eli tämä sali lopulta äänestää siitä.

On tärkeätä, että siinä asiantuntijakuulemisessa, josta muun muassa puhemies on oikein korostanut, että pitäisi käyttää avoimia kuulemismetodeita, muun muassa näitä eduskunnan loistavia uusia internet-kuulemismahdollisuuksia, kansalaisetkin näkevät, mitä tarkoittaa eläinten lajityypillinen käyttäytyminen ja kuinka se nykytarhoissakin on mahdotonta toteuttaa.

Tämän kansalaisaloitteen yksi voima on se, että asiantuntijakuulemisissa jokainen kuulee, mitä asiantuntijat arvioivat puoleen ja toiseen, ja tämä tulee lisäämään (Puhemies koputtaa) myös kansalaisten tietoutta tästä asiasta.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron siksi, että halusin tukea vahvasti edustaja Rajamäen näkemyksiä tästä kuulemisesta siellä maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Varmasti on totta, että se ei saa olla liian yksipuolinen, ja myös tuen edustaja Braxin näkemyksiä siitä, että näitä uusia kuulemismenettelyjä, avoimia kuulemismenettelyjä tulee tässä käyttää hyväksi, kokeilla ja tehdä myös tässä uudella tavalla historiaa eduskunnan toimintatavoissa.

Ainakin ympäristövaliokuntaan soisin tämän asian menevän. Olen siellä aikanaan itse istunut pitkään, ja käsittelemme monen asian yhteydessä nimenomaan eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta näitä asioita, ja sieltä löytyisi varmasti aivan erinomaista asiantuntemusta ja myös kulmaa näihin kysymyksiin. Sillä tavalla kyllä tuen sitä näkemystä, mitä myös edustaja Rajamäki omalta osaltaan totesi siitä, että liian tuottajapainotteinen ei tietenkään tämä käsittely voi olla.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin vastustan tämän aloitteen hyväksymistä, mutta kannatan sitä, että tämä käsitellään perusteellisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa asiantuntijoita kuullen niin, että turkistuottajat jatkossa saavat myöskin työrauhan eivätkä alituisesti joutuisi elämään siinä pelossa, että heidän laillinen elinkeinonsa olisi vaarassa.

Täällä monissa puheenvuoroissa on puhuttu lajityypillisestä käyttäytymisestä, ja kun tuolta Punavuoresta aamuisin tänne eduskuntaan kävelen, niin kyllä monesti olen miettinyt ylilihavia labradorinnoutajia, joita talutetaan tuolla asfaltilla, joilla lonkkavika vaivaa ja jotka sitten suljetaan kellon ympärystäksi pieneen yksiöön tai kaksioon. Missä silloin on lajityypillinen käyttäytyminen, kysyn vaan, koirarodulla, jolle uiminen on hyvin keskeinen mahdollisuus.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite, joka saa laajan kannatuksen, on otettava vakavasti. On hyvä, että tänään käsittelemme tätä asiaa täällä salissa.

Turkistarhaus elinkeinona on tärkeä Suomelle, ja sitä ei pidä kieltää, mutta eläinten hyvinvointiin pitää panostaa voimakkaammin tulevaisuudessa. Keinoja löytää ketuille ja minkeille inhimillisemmät olosuhteet tarhoissa on tutkittava. Suomi voi myös esimerkillään eläinten paremmasta kohtelusta yrittää vaikuttaa Kiinan ja Venäjän tarhaamisen kehittymiseen siihen suuntaan, jossa eläintä kunnioitetaan.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todellakin arvokasta ja hienoa, että olemme tänään saaneet tämän ensimmäisen kansalaisaloitteen käsittelyyn. Niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, haluaisin itsekin korostaa sitä, että turkikset ovat maallemme tärkeä vientituote, josta saamme näitä elintärkeitä vientituloja, ja tästä syystä mielestäni sitä ei voi kieltää. Lihan syöntikään ei ole ihmiselle välttämätöntä, ja globaalisti ajateltuna kasvisruokaan siirtymällä olisi mahdollista ratkaista jopa nälkäongelmakin globaalilla tasolla, mutta lihantuotantoa ei silti olla kieltämässä.

Elävien turkiseläinten vienti sen sijaan pitäisi kieltää. Mikäli emme sitä kiellä ja sen sijaan kiellämme turkistarhauksen Suomessa, on pahimmillaan seurauksena se, että esimerkiksi Aasian maissa käynnistetään turkistarhaus suuressa mittakaavassa näiden suomalaisten turkiseläinten pennuilla tai jälkeläisillä. Siellä tuskin näihin turkiseläinten oloihinkaan kiinnitetään suurta huomiota, ja samalla meiltä täällä Suomessa loppuu tärkeä elinkeino, ja toisaalta tässä hintakilpailussa olisi vaikea pärjätäkään.

Elikkä kielletään se elävien turkiseläinten vienti ja tehdään tosiaankin kunnon pelisäännöt sille eettiselle turkistarhaukselle. Toivon, että valiokunta ottaa nämä asiat huomioon.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minunkin mielestäni on erittäin hyvä, että näin kansalaisaloitteen kautta tullaan tähän asiaan, eikä niin, että tehtäisiin tarhoille vahinkoja ja iskuja. Suomessa kuitenkin taloudellinen tilanne on pitkään ollut heikko ja työttömyys on nousussa. Saamme viikoittain kuulla isoista irtisanomisista ja lomautuksista. Tässä on yksi syy, miksi en puolla turkistarhauksen kieltämistä. Suomalaisilla ei ole varaa menettää yhtään työpaikkaa. Näen turkistarhauksen laillisena ja tuottavana elinkeinona, joka tuo yrittäjille leivän pöytään ja verotuloja niin valtiolle kuin kunnille.

Olen myös itse käynyt henkilökohtaisesti vierailemassa useilla tarhoilla ja nähnyt tilanteen paikan päällä. Ainakin näillä tarhoilla asiat on hoidettu niin kuin kuuluu. Onhan myös turkistarhojen omakin etu, että eläimet voivat hyvin, sillä hyvinvoiva eläin tarkoittaa hyväkuntoista turkkia.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Talouskriisistä on puhuttu tässä salissa viime aikoina enemmän kuin mistään muusta. Valtion lompsa on tyhjä, ja jokainen työllistävä mahdollisuus on tutkittava. Suomen turkistuotannon arvo, kuten on todettu, on lähes 400 miljoonaa vientieuroa. Se on paljon. Moni kunta saa suuren osan verotuloistaan nimenomaan turkistarhauksesta, ja jos näiden alueiden pääelinkeino lakkautetaan, niin mistä lisää työtä ja sitä kautta kunnalle verotuloja palveluiden järjestämiseen?

Arvoisa puhemies! Suomi tunnetaan asiansa hyvin hoitavana maana. Niinpä meillä onkin turkistarhauksessa käytössä muualla maailmassa harvinainen tilasertifiointijärjestelmä, jonka tavoitteena on turkiseläinkasvatuksen kehittäminen. Sertifioinnissa on kuitenkin mielestäni tärkeä kiinnittää huomiota siihen, miten määritellään eläinten riittävän hyvät olot.

Herra puhemies! Turkistarhausta ei tule kevein perustein lopettaa. Tässä asiassa riittää kehitettävää niin meille päättäjille kuin myös toimijoille.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Turkistarhauksen lopettamista perustellaan sillä, että hommataan näitä korvaavia työpaikkoja maaseudulle. Minä olen itse tehnyt hyvin paljon töitä maaseudun kehittämiseksi ja työpaikkojen hankkimiseksi sinne, ja täytyy sanoa, että kovin paljon minä en ole saanut niitä siellä työstettyä ja tehtyä, mutta te, jotka tämän aloitteen olette tehneet, niin tervetuloa tekemään ne työpaikat sinne maaseudulle, kun se teidän mielestänne on niin helppoa.

Olemme käyttäneet aika montakin maaseudun kehittämisohjelmaa, Leadereita ja kaikkia muita, ja paljoakaan ei ole tuloksia saatu aikaiseksi, mutta se 20 000 työpaikkaa, jotka te aiotte saada tässä noin vain aikaiseksi, niin tervetuloa töihin tekemään ne. Me muuten tarvitsisimme ne nyt muutenkin, niin että voitte tulla muutenkin tekemään näitä töitä sinne.

Vielä toiseksi se, että nämä turkistarhaajat ovat tunnollisia suomalaisia yrittäjiä, veronmaksajia, veronmaksajia, jotka pitävät huolta eläimistänsä, maksavat veroja ja ilmeisesti veronmaksulla pitävät huolen myöskin monista niistä henkilöistä, jotka tämän aloitteen ovat allekirjoittaneet, jotka ovat lopettamassa heidän työpaikkaansa.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Turkiseläinten hyvinvointi on tämän elinkeinon harjoittamisen lähtökohta, ja sen eteen on jo tehty työtä niin tiloilla kuin myöskin tutkimuslaitoksissa. Mutta tätä talousnäkökulmaakaan ei voi kokonaan ohittaa. Suomen turkistuotannon arvo lähenee kuitenkin tuota 400:aa miljoonaa euroa, ja se on lähes kokonaan vientituloa. Ala ei saa julkista tukea, valtio ei tue tarhausta, ja ala toimii lähes kokonaan kotimaisin tuotantopanoksin, mikä on aika harvinaista eikä päde esimerkiksi teollisuudessa. Verokertymä viime vuonna oli noin 65 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna sen oletetaan kasvavan tuonne 70 miljoonaan euroon. Suomessa on myös toimiva huutokauppayhtiö, joka on maailman suurin ja alansa ainoa julkisesti noteerattu yritys. Meidän olisi syytä olla ylpeitä tästä kaikesta, että juuri suomalaiset ovat tällä vientialalla näin menestyneitä. Alan työllistävyys on jo moneen kertaan (Puhemies koputtaa) todettu. Näistä syistä tämä tärkeä elinkeino on säilytettävä.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisten uudenlaiset tavat vaikuttaa politiikkaan ovat tervetulleita. Tämä historiamme ensimmäinen kansalaisaloite on saanut täällä monen kielet laulamaan. Se parhaimmillaan avaa keskustelua ja tuo esille epäkohtia suomalaisesta yhteiskunnasta. Kansalaisaloitteen asianmukainen käsittely eduskunnassa on tärkeää, ja debatin alussa edustaja Leppä käyttikin hyvän puheenvuoron siitä, miten tämä kyseessä oleva aloite tulee valiokunnassa sitten etenemään.

Itse turkistarhauksesta olen sitä mieltä, kun asiaan olen perehtynyt ennen tätäkin keskustelua, että turkistarhausta ei tule lopettaa Suomesta. Kyse on työllistävästä ja vientiin suuntautuvasta elinkeinosta. Mutta samaan hengenvetoon on todettava se, että meidän on huolehdittava turkiseläinten oikeanlaisesta kohtelusta. Kaikkien tuotantoeläinten, myös turkiseläinten, (Puhemies koputtaa) kasvatuksen ja hoidon on oltava asiallista ja kestävää.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meille vasemmistossa työpaikat ovat tärkeitä, aivan niin kuin edustaja Myllykoski tuossa sanoi. Me kyllä kannatamme turkistarhauksen lopettamista, mutta pitkän siirtymäajan jälkeen ja sillä tavoin, että etsitään näitä korvaavia työpaikkoja näille ihmisille. Minusta kaiken toiminnan, kaiken yrittämisen, pitää olla eettisesti kestävää, aivan niin kuin edustaja Sinnemäki täällä jo tämän keskustelun alussa totesi.

Mitä tulee sitten näihin turkistarhoihin, kun täällä on puolusteltu niitten olemassaoloa: turkistarhat ovat ainakin viimeisen kymmenen vuoden ajan olleet koko ajan keskustelun fokuksessa ja niitten epäkohdat on otettu esille, mutta näitä muutoksia ei ole tapahtunut. Me kyllä kärkkäästi paheksumme kaikkea epäeettistä toimintaa, kun se tapahtuu tarpeeksi kaukana meistä, esimerkiksi Aasiassa, mutta minusta meidän on syytä katsota myös tähän omaan pesään, ja sen takia tämä turkistarhauksen kieltävä kansalaisaloite on erinomaisen tärkeä ja me kannatamme sen läpimenoa.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! "Pieni askel yksittäiselle kansanedustajalle, suuri askel kansalaisdemokratialle." Näin voidaan sanoa kansalaisaloitteista.

On hyvin mahdollista, että vastaisuudessa kansalaisaloitteita tulee aiheista, jotka yksittäisille kansanedustajille ovat joko vieraita, vastenmielisiä tai jollain muulla tavoin vaikeita. Siksi siinä onkin kasvun paikka kansanedustajille, koko eduskuntalaitokselle, suhtautua erilaisiin kansalaisaloitteisiin asiallisesti, koska kuitenkin jos 50 000 ihmistä on vakavissaan sellaisen tehnyt, siinä on takana ajatusta ja uskoa asian oikeutukseen.

Oikeastaan tämä päivä, tämä keskustelu on ollut sikäli rohkaisevaa, että erilaisista näkemyksistä huolimatta on kyetty kunnioittamaan toisten mielipiteitä ja arvostamaan sitä, että jostakin taustasta, henkilöhistoriasta, elämänkokemuksesta ja niin edelleen on päädytty tällaisiin kantoihin kuin on päädytty.

Niin kuin jo aikaisemmin tuli todetuksi, perussuomalaiset lähtökohtaisesti kannattaa sitä, että myös vastaisuudessa turkistarhaus on laillinen elinkeino ja että sitä saa harjoittaa. Entäpä jos näin ei Suomessa olisi tulevaisuudessa? On naiivia väittää ja uskoa sellaiseen, että turkistarhaus loppuisi. Päinvastoin, se siirtyisi sellaisiin maihin ja maailmankolkkiin, joissa sitä harjoitettaisiin säännöistä piittaamatta eettisesti todella ala-arvoisella tavalla. Siksi on tärkeää, että Suomessa tätä harjoitetaan ja myös vastaisuudessa kansalaisyhteiskunta on valppaana, että sitä harjoitetaan eettisesti kestävällä tavalla ja kaikella muullakin tavoin siten, että se on arvostettavaa.

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä sanoa sen, että sellaiset äänenpainot ovat olleet äärimmäisen vastenmielisiä kansalaisaloitteisiin liittyen, kun on vähätellen arvosteltu kansalaisaloitteita, (Puhemies koputtaa) että ne ovat peukalonliikutteludemokratiaa. Tämä on kansalaisyhteiskunnan halveksuntaa. Paljon muusta on kysymys.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta on saanut käsiteltäväkseen ensimmäisen kansalaisaloitteen. Aloitteen käsittelyllä luodaan menettelymalli myös jatkossa käsittelyyn tuleville aloitteille. Lisäksi on tärkeää, että tämän lähetekeskustelun jälkeen aloitteen käsittely maa- ja metsätalousvaliokunnassa tapahtuu asiantuntijoiden kuulemiseen perustuen ja sen mukaan valiokunta tekee aloitteesta mietinnön, joka tulee tähän saliin äänestettäväksi.

Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämisestä oli jo ennakkoon odotettu. Aloitteet, joista osalla kansalaisista on vahva mielipide, saavuttavat helposti 50 000 äänioikeutetun kansalaisen tuen. Tällaisia tulemme näkemään jatkossakin.

Aloitteella puututaan vahvasti laillisen elinkeinon harjoittamisen vapauteen. Siksi on tärkeää, että valiokuntakäsittelyssä punnitaan asioita perusteellisesti ja tosiasioihin pohjautuen. Elinkeino, joka tuottaa noin 400 miljoonan euron vientitulot, työllistää osa- tai kokoaikaisesti yli 17 000 henkeä, ei ole vähäpätöinen elinkeino. Vientituloja tulee suurin piirtein saman verran kuin yhdestä risteilyaluksesta ainoastaan sillä erotuksella, että vientitulot toteutuvat joka vuosi.

Huomionarvoista on myös se, että turkistarhaus on alueellisesti erittäin merkittävä. Pohjanmaalla Suomen turkistuotannosta tuotetaan noin 90 prosenttia. Muutama kunta ja kaupunki saa elinkeinon kautta huomattavan osan tuloistaan kunnallisverotulojen ja yhteisöverotulojen kautta.

Aloitetta perustellaan sillä, että monissa Euroopan maissa turkistarhaus on jo kielletty. Sen osalta voi todeta myös sen, ettei turkistuotannolla ole ollut näissä maissa suurtakaan merkitystä. Keskeiseksi elinkeinon lopettamisen perusteeksi on esitetty puutteita eläinten hyvinvoinnissa. Eläinten hyvinvointi on tärkeä asia, ja siitä tulee jatkossakin pitää kiinni. Tarhat ovat viime vuosina investoineet paljon eläinten hyvinvointiin, ja sitä tulee jatkaa. Sairaat eläimet tulee hoitaa tai lopettaa. Alan kannalta siinä tulee olla nollatoleranssi.

Eläinten hyvinvointiasioissa meidän ei tule hakea oppia Euroopasta. Mieleen tulevat kuvat eläinkuljetuksista ja hullun lehmän taudin vuoksi horjuvista eläimistä. Harmittaa kuitenkin se, ettei Kataisen hallitus suonut turkistarhainvestointeihin poistojen väliaikaista korottamista, jolla olisi vauhditettu investointeja ennestään.

Arvoisa puhemies! Toivottavaa nyt tämän aloitteen osalta on se, että se saa asiallisen käsittelyn, ja se tarkoittaa myös sitä, että eduskunnalle annettaisiin työrauha. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät meidän sähköpostimme täyttyisi samansisältöisillä posteilla aloitteen tarkoitusperien saavuttamiseksi.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt ensimmäinen eduskunnan isoon saliin tuleva kansalaisaloite on kansanvallan kannalta erinomainen, ja uskon, että tulevatkin kansalaisaloitteet saavat eduskunnassa arvoisensa kohtelun eli perusteellisen käsittelyn. Tämä turkistarhauksen kieltämiseen tähtäävä aloite jakaa mielipiteitä todella paljon, ja yhtenä mielipiteitä jakavana linjana on eläinten kohtelu tarhoilla. Kaikkia eläimiä tulee kohdella hyvin, ja niitten terveydestä on huolehdittava asianmukaisesti, niin kuin turkistarhoilla tehdäänkin.

Olen itse vieraillut turkistarhalla pieni hetki sitten, ja edellinen kerta oli tosiaan joskus hamalla 1970-luvulla. Voin näkemäni ja kokemani perusteella antaa tarhan siisteydestä, eläinten hyvinvoinnista ja terveydenhuollosta hyvän arvosanan.

On paljon puhuttu eläinten sairastamisesta. Totta kai eläimiä sairastuu, ja silloin ne pitää siirtää erilliseen sairasosastoon, kuten tehdäänkin. Kun eläimiä on paljon yhdessä tarhassa, niin niistä aina joku on sairas, se on myöskin päivänselvä asia. Ei pidä mielestäni kuitenkaan liioitella näitten sairauksien määrää, sillä vastuulliset tarhaajat kyllä pitävät eläimistä huolta, sillä jos eivät pidä, niin se on tilipussista pois.

Suomalaiset turkikset käyvät hyvin kaupaksi ja ovat huippuluokkaa. Mielestäni se, että turkikset ovat huippuluokkaa, kuvastaa myös sitä, että eläimiä kohdellaan tarhoilla hyvin, sillä huonolla kohtelulla ei eläin kasvata kunnon turkkia. Äsken totesin debatissa, että turkisala kehittää omaa toimintaansa sertifiointijärjestelmän kautta luomalla oman terveydenhuoltojärjestelmän. Näin on hyvä, sinne suuntaan pitää mennä. Se on vastuullista toimintaa, kuten pitääkin olla.

Suomen turkistuotannon liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa, joka on lähes puhdasta, niin kipeästi tarvittavaa vientituloa. Tämä vientitulo syntyy sitten muuten ilman julkista tukea. Verotuloja kertyi vuonna 2012 arviolta 75 miljoonaa. Ei siis mikään mitätön potti.

Alan työllisyysvaikutuksista liikkuu erilaista tietoa. Se tiedetään, että suoraan tarhoille työllistyy reilut 4 300 henkilöä ja välillisesti reilusti yli 10 000. Yhdellä tarhalla on merkittävä vaikutus ympäristönsä pienyrittäjien työllisyyteen, ja mikä parasta, maaseudun työllisyydestä pidetään samalla huolta.

Sanalla sanoen: turkistarhausta ei Suomessa tule kieltää, ja omalta kohdaltani voin sanoa, etten tule sitä nappia painamaan, jolla passitettaisiin arviolta 17 000 suomalaista työttömyyskortistoon, olletikin kun koko maan työttömyys alkaa olla 9 prosentin tietämillä ja kasvamaan päin.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Tuossa muutamissa puheenvuoroissa kyllä tosiaan aika surutta oltiin viemässä yrittäjiltä työpaikkaa ja perheiltä elantoa.

Vielä haluaisin tuoda esille tämän keskustelun tästä eettisyydestä. Täällä todettiin, että se on tässä se, joka niin kuin mättää. Minun mielestäni tässä heijastuu jopa vähän semmoinen keskustelu, että on niin kuin parempia ihmisiä, parempaa näkökulmaa kuin konsanaan sitten jollain toisilla. Silloin mennään kyllä aika vaarallisille vesille, eli kaikkien arvopohja on varmastikin arvostettavaa.

Mutta vielä sitten toinen asia, joka liittyy tähän talousaspektiin, joka totta kai on tärkeä. Jossakin puheenvuorossa jo todettiin, että Pohjanmaalla erityisesti joittenkin kuntien osalta verotulot turkistarhauksesta ovat merkittävät. Voin ottaa esimerkkinä Uusikaarlepyyn ja kotikaupunkini Kauhavan: miljoonien verotulot turkistarhauksesta, ja sitä kautta saadaan palveluja ihmisille.

Eli kaiken kaikkiaan tämä keskustelu on ollut kuitenkin hyödyllistä. Tästä valiokunta varmasti saa evästystä. Ja onhan tämä ollut koko eduskunnalle mielenkiintoinen päivä kaiken kaikkiaan.

Mikael Jungner /sd(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tosiaan, tämä asia vaatii täällä perusteellista pohdintaa, ja itse en usko, että kumpikaan ääripää on se oikea tie, vaan nimenomaan keskitie. Uskon, että työllisyysnäkökulmat ja sitten tämä eettisyys ovat toteutettavissa ja yhdistettävissä.

Itse henkilökohtaisesti vastustan turkistarhausta nimenomaan näistä eettisistä syistä. Mutta samaan aikaan ymmärrän, että voidaan päästä eteenpäin niin, että siirtymäaika on niin pitkä, että investoinnit ja työpaikat voidaan hyödyntää, tai sitten voidaan varautua tähän ehkä sitten jonkun hyvinkin pitkän siirtymäajan jälkeen, vähän niin kuin Euroopassa on tapahtunut. Ja tietenkin on sitten se toinen polku, jota toivottavasti valiokunnassa perusteellisesti pohditaan: miten voitaisiin tässä väliaikana parantaa tämän elinkeinon tapaa käsitellä näitä turkiseläimiä. Eli kun tässä pitää maltin mukana, niin uskon, että tämä talo käsittelee asiaa tavalla, joka parantaa eläinten oikeuksia.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Mitä tulee itse kansalaisaloitteeseen vaikuttamiskeinona, se on nyt osa demokratiaamme ja mielestäni oikein tervetullut työkalu. On aina parempi, että näitäkin asioita käsitellään asianmukaisesti kuin että asian vastustajat aiheuttaisivat vahinkoja tarhauksiin.

Pellervon taloustutkimuksen mukaan turkisalan työllisyys on Suomessa 4 300 henkilötyövuotta. Alalla kuitenkin käytetään huomattavasti käsityövoimaa, joten ala työllistää huomattavasti enemmän ihmisiä kuin on arvioitu henkilötyövuosia olevan. Välillistä työllistävyyttä ei myöskään ole arvioitu. Miksi tappaa Suomesta ala, jolla menee hyvin? On myös huomioitava turkisalan merkittävät vientitulot. Ala tuottaa 400 miljoonaa euroa vuodessa vientituloja, mikä on saman verran kuin suomalaisen risteilyaluksen vientiarvo. Ala tulee myös toimeen ilman julkisia tukia kotimaisiin tuotantopanoksiin, mikä on teollisuudelle todella harvinaista.

Arvoisa puhemies! Sitten on tietysti huomiota kiinnitetty näiden tarhoilla olevien eläinten terveydentilaan. Totta kai kaikilla tiloilla ei varmasti näin ole, että asiat ovat kunnossa, mutta esimerkiksi niillä tiloilla, missä minä kävin vierailemassa, asiat oli erittäin hyvin järjestelty ja tarhat olivat todella laadukkaita.

Näihin asioihin täytyy kiinnittää huomiota, ja eläinten elinoloihin ja hyvinvointiin sekä niiden valvontaan täytyy kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Näin on kaikissa muissakin tuotantoeläinten pitoa koskevissa säädöksissä. Samoin aloitteessa mainittuihin ympäristöriskeihin on syytä kiinnittää huomiota ja puuttua ongelmiin.

Aino-Kaisa Pekonen /vas:

Arvoisa puhemies! Viime kaudella eduskunnassa hyväksyttiin kansalaisaloitelaki, ja se astui voimaan vuosi sitten maaliskuussa. Lain tarkoitus oli kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen. Vaikka kansalaisaloite ei etenisi laiksi asti, toimii se hyvänä kanavana avaamaan kansalaiskeskustelua ja nostamaan tärkeitä kysymyksiä poliittisen keskustelun kohteeksi, kuten tänään tässä salissa on jo hyvin kuultu. Eduskuntaan etenevä kansalaisaloite myös pistää kansanedustajat ottamaan kantaa ja tuomaan mielipiteensä kaikille julki.

Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa olevan kansalaisaloitteen tavoitteena on kieltää turkistarhaus Suomessa kohtuullisen siirtymäajan puitteissa. Itse pidän täysin realistisena ajatuksena, että Suomi on turkistarhaton maa vuonna 2025. Sillä välin, kunnes turkistarhaus on kokonaan lopetettu, on kuitenkin kiinnitettävä huomiota erinäisiin asioihin ja toimenpiteisiin, joihin meidän tulee ryhtyä. Lyhykäisyydessään eläinten hyvinvointia on parannettava ja eläinten pito-olosuhteita kehitettävä. Eläinsuojeluvalvontaa on lisättävä ja eläinsuojelurikoksien rangaistuksia on kovennettava.

Turkistarhoilla eläimille yritetään taata lajityypillinen elämä. Turkistarha ei kuitenkaan koskaan lähellekään vastaa luonnon olosuhteita. Minkeillä ei ole mahdollisuutta uida. Ketuilla ei ole mahdollisuutta kaivaa tai supikoirilla nukkua talviunta, koska maahan kaivautuminen ja uiminen aiheuttavat eläimen turkkiin muutoksia, jotka ovat tuottajille epäedullisia.

Tarhatuilla eläimillä esiintyy käytöshäiriöitä, kuten stereotyyppistä käyttäytymistä. Se tarkoittaa eläimen suorittamaa tarkoituksetonta liikesarjaa, ja se on merkki siitä, että eläimen elämässä on ollut puutteita hyvinvoinnissa ja eläin on kehittänyt liikesarjoja parantaakseen oloaan. Minkeistä jopa 85 prosenttia kärsii tällaisista häiriöistä. Tarhatuilla eläimillä esiintyy myös muun muassa liikalihavuutta ja vääntyneitä jalkoja. On arvioitu, että jopa lähes neljällä viidesosalla tarhatuista ketuista on väärään asentoon taipuneet jalat. Silmätulehdukset, ienongelmat ja haavat ovat tarhatuille eläimille, ikävä kyllä, myös arkipäivää. Viime vuosina on nähty useita salaa kuvattuja videoita ja kuvia suomalaisilta turkistarhoilta. Yhteensä niitä on julkaistu yli sadalta tarhalta. Kuvamateriaali on osoittanut, että eläinten pahoinvointi on siis tarhoilla yleistä.

Arvoisa puhemies! Tarhaajien ikärakenne tukee tarhauksesta luopumista ilman suuria uudelleentyöllistymisongelmia. Tarhaajista yli puolet on yli 53-vuotiaita. Jos tarhaus kiellettäisiin siirtymäajan jälkeen, olisi suurin osa tarhaajista tuolloin jo eläkeiässä. Tarhojen sukupolvenvaihdoksista on tarhauksen loppumista odotellessa niin ikään luovuttava tukemalla siirtymistä toiseen elinkeinoon. Turkistarhaus voitaisiin korvata esimerkiksi energiantuotannolla, metsätaloudella, elintarviketuotannolla ja virkistysmatkailulla.

Silvia Modig /vas:

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen kansalaisaloite esittää turkistarhauksen kieltämistä vedoten eläinten hyvinvointiin ja ympäristövaikutuksiin. Kannatan tehtyä aloitetta, koska turkistarhaus ei ole mielestäni eettinen elinkeino eikä siitä ole mahdollista sellaista tehdä. Epäeettinen elinkeino se on, koska eläimet selvästi kärsivät tarhauksesta. Tämän kertovat tilastot. Valtaosa eläimistä kärsii erilaisista vaivoista tarhauksen seurauksena: väärään asentoon vääntyneistä jaloista, poikimisongelmista ja erilaisista epätyypillisistä pakkoliikkeistä. Hyvinvointia ei voi tarkastella ainoastaan turkin kiillon kautta. Karmeita kuvia löytyy kaikista eläinten tuotantolaitoksista, mutta turkistuotanto on aivan eri luokassa, koska kyse on ylellisyyshyödykkeestä, ei mistään ihmiselle välttämättömästä. Jos määräykset nostettaisiin tasolle, jolla eläinten hyvinvointi voidaan taata, muuttuisi turkistarhaus taloudellisesti kannattamattomaksi.

Arvoisa puhemies! Tarkoitus ei ole syyllistää turkisyrittäjiä. He toimivat Suomen lain puitteissa. Sen sijaan on tarkoitus käydä moraalis-eettinen pohdinta siitä, millaisia elinkeinoja me haluamme ylläpitää ja mitkä taas ovat mielestämme epäeettisiä. Tärkeintä olisi tässä keskustelussa nyt keskittyä pohtimaan sitä, miten voidaan luoda riittävä siirtymä, joka mahdollistaa nyt turkisyrittäjinä toimivien siirtymisen toiseen elinkeinoon. Turkisyrittäjää tulee tässä tukea, koska tähän asti kyse on ollut laillisesta elinkeinosta, eikä heitä saa rangaista siitä, jos lainsäädäntöä näin olennaisesti muutetaan. Siirtymäajan tulee olla riittävän pitkä ja siinä täytyy olla riittävät toimenpiteet, jotta muutos olisi turkistarhaajille kohtuullinen. Emme puhu nyt vuodesta, emme puhu edes vaalikaudesta, vaan 10—15 vuodesta. Tästä löytyy esimerkkejä Euroopasta: uskottavista ja toimivista siirtymäajan toimenpiteistä.

Tämän keskustelun aikana on esitetty erilaisia lukuja turkisalan työllistävyydestä ja työpaikoista, on puhuttu jopa 20 000 työpaikasta. Kuitenkin tällä viikolla Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, jonka numeroihin tässä salissa usein viitataan ja luotetaan, julkaisi tutkimuksensa, jonka mukaan elinkeino kokonaisuudessaan luo alle 4 300 henkilötyövuotta. Työllisyydestä kannattaa tässä tilanteessa Suomessa ehdottomasti kantaa huolta, mutta kukaan ei ole lopettamassa kenenkään elinkeinoa tai työpaikkaa huomenna, vaan riittävän pitkän siirtymäajan jälkeen riittävillä toimenpiteillä eläköitymisen, sukupolvenvaihdosten kautta uuteen elinkeinoon siirtymistä tukemalla.

Arvoisa puhemies! Euroopan maista ovat turkistarhauksen kieltäneet jo muun muassa Britannia, Kroatia ja Hollanti, missä turkisala on merkittävä. Lainsäädännöllisesti se on tehty käytännössä mahdottomaksi vielä useammassa maassa. Tässä salissa on paljon puhuttu siitä, että ei tule kieltää turkistarhausta vaan tehdä eläinten olot paremmiksi. Minä toivon, että valiokunnassa asiantuntijakuulemisissa näytetään toteen, mitkä olisivat ne toimenpiteet, jotka tekisivät turkiseläinten elämästä lajin luonnollisia elinolosuhteita vastaavan, ja mitkä olisivat ne olosuhteet, jotka takaavat turkiseläinten hyvinvoinnin. En usko, että se on taloudellisesti mahdollista.

Maarit Feldt-Ranta /sd:

Arvoisa puhemies, herr talman! 70 000 henkilöä on allekirjoittanut tämän turkistarhausta kieltävän aloitteen. Onko 70 000 suomalaista paljon vai vähän? Samalla eri mielipidekyselyihin vastanneista suomalaisista yli 80 prosenttia sallisi turkistarhauksen jatkumisen Suomessa ja lähes kaksi kolmesta suhtautuu myönteisesti niin turkisten käyttöön kuin turkiseläinten kasvatukseen. Lopullinen lainsäädäntövalta tässäkin asiassa on eduskunnassa, ja hyvä niin.

Täällä on paljon puhuttu siitä, että turkistarhaus on elinkeino, joka työllistää ja on kasvava vientiala. Työllistysvaikutuksista on täälläkin tänään esitetty hyvin erisuuntaisia arvioita muutamista tuhansista kymmeniintuhansiin henkilöihin. Kiistatonta on kuitenkin se, että Suomen turkistuotannon arvo lähentelee noin 400:aa miljoonaa euroa, joka on lähes sataprosenttisesti vientituloa. Ala taitaa itse asiassa olla niitä ainoita vientialoja, joilla tällä hetkellä pärjäämme. Turkistuotannon ansiosta monet maaseutukunnat ovat elinvoimaisia, ne ovat voineet säilyttää ja parantaa palveluitaan, jopa kehittää niitä. Ja turkistuotanto on myös tärkeä sivuelinkeino monille maaseudun yrittäjille.

Aloitteen taustalla on aivan varmasti aitoa huolta eläinten olosuhteista. Minun mielestäni tämänkin elinkeinon osalta, niin kuin kaikkien elinkeinojen osalta, meidän on syytä yhdessä edellyttää sekä yhteiskunnallista, sosiaalista että eettistä vastuuta.

Me ihmiset hyödynnämme eläimiä monella tavalla. Syömme eläinten lihaa, jalostamme eri elimistä monenlaisia tuotteita ja hyödynnämme myös monien eläinten nahan. Tätä taustaa vasten on kysyttävä, miten turkisten hyödyntäminen poikkeaa esimerkiksi lihakarjan tuotannosta.

Suomessa turkistuotanto tapahtuu valvotusti ja tiukkojen eläinten hyvinvointi- ja ympäristönormien mukaan. Jos ja kun ongelmia ilmenee, meillä on keinoja puuttua niihin. Mikäli tarhaus Suomessa kiellettäisiin, on vaarana sen siirtyminen maihin, joissa eläinten hyvinvointia valvotaan vähemmän tai ei lainkaan. Ajatus siitä, että alan lakkauttaminen Suomesta toimisi esimerkkinä, jota muut maat seuraavat perässä, on naiivi sitäkin taustaa silmällä pitäen, että turkisten kysyntä maailmalla on kasvussa.

Arvoisa puhemies! Pidetään siis kiinni alan tarjoamista tuhansista, jopa kymmenistätuhansista työpaikoista, sen tuomista miljoonista, noin 60 miljoonasta veroeurosta ja sen vaikutuksista alueelliseen elinvoimaan.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on historiallinen päivä, sillä eduskunta pääsee näin käsittelemään ensimmäistä kansalaisaloitetta. Kansalaisaloitteiden tulo osaksi demokraattista järjestelmäämme on hyvä asia. Se antaa mahdollisuuden nostaa keskusteluun erilaisia yhteiskunnallisia asioita. Aloitteen saamiseksi käsittelyyn tänne eduskuntaan tarvitaan 50 000 allekirjoitusta. Tänään käsiteltävässä aloitteessa on noin 70 000 allekirjoitusta.

Arvoisa puhemies! Tämä aloite käsittelee turkistarhauksen kieltämistä Suomesta. Toteutuessaan se siis tarkoittaisi tärkeän taloudellisen elinkeinon alasajamista ja alueellisesti erittäin merkittävän työllistäjän lopettamista. Se tarkoittaisi eläinhyvinvoinnin heikentämistä, sillä se siirtäisi turkistarhauksen maihin, missä eläinten olot ovat huonot ja erittäin epäinhimilliset. Kauhukuvat ja -videot, joita muualta maailmasta on esitetty, todistavat kiistatta sen, että niin kauan kuin maailmassa on turkistuotantoa, se on Suomessa taatusti eniten eläinten hyvinvoinnista huolehtivaa. Siksi tuotanto on parempi pitää meillä itsellämme.

Eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava. Eläin ei saa kärsiä, ja sen lopettamisen on tapahduttava kivuttomasti. Eläimen näkökulmasta katsottuna on aivan sama, käytetäänkö siitä liha, nahka vai turkis. Kaikkein tärkeintä on se, että eläin saa hyvän hoidon ja että siitä huolehditaan.

Eläimen hyvinvointi pätee kaikissa muissakin tuotantosuunnissa. Pelkään pahoin, että taka-ajatuksena onkin se, että turkistarhauksen kieltämisen jälkeen halutaan kieltää myös muu kotieläintuotanto. Pelkään, että tämä on kieltäjille ideologinen kysymys. Ovatko tämän jälkeen sitten vuorossa broilerit, siat, lypsykarja ja niin edelleen? Sen sijaan, että kotimaisia elinkeinoja ajettaisiin alas, panokset tulisi keskittää koko alan hyvinvoinnin parantamiseen entisestään, esimerkiksi eläinlääkäriapuun, neuvontaan ja niin edelleen. Ohjeistusta ja koulutusta voitaisiin kehittää myös lisää.

Herra puhemies! Turkistarhaus ei ole vähäpätöinen elinkeino. Sen suora työllistävä vaikutus alalla on noin 4 300 henkilötyövuotta, ja tämän lisäksi on merkittävästi kausityövoimaa, aivan kuten tässä salissa olemme keskustelussa jo useaan kertaan tänään todenneet. Alan arvo lähenee 400:aa miljoonaa euroa, joka on lähes sataprosenttisesti vientituloa. Missä muussa elinkeinossa on näin merkittävästi vaihtotasetta parantava vaikutus?

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä todeta, että kansalaisaloite tästäkin aiheesta on erittäin hieno ja hyvä asia, ehdottomasti parempi tapa ottaa tähän asiaan kantaa kuin esimerkiksi ne surulliset takavuosina nähdyt, eläinten kärsimystä aiheuttaneet turkistarhaiskut.

Astrid Thors /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! Finland är i dag i ett djupt bekymmersamt ekonomiskt läge. Våra exportintäkter minskar, handelsbalansen är negativ. Vår elektronik- och skogsindustri har inte samma styrka som förut. I ett sådant läge kan vi inte säga nej till hundratals miljoner i exportintäkter. Enligt uppgifter som har citerats många gånger i dag, minst 400 miljoner euro och mera än 50 miljoner euro i skatteintäkter till vårt land.

Pälsdjursnäringen har gjort det möjligt för tusentals människor att bo i sin hembygd. Den möjligheten vill jag inte ta ifrån dem. Det har hävdats att farmerna är gamla, och att det därför är lätt att avveckla näringen. Men som vi har hört i dag är det svårt till exempel för många svinfarmare att fortsätta med det och de övergår till pälsfarmning. Pälsfarmningen är inte en solnedgångsnäring. Och som det har konstaterats i dag: om vi skulle förbjuda näringen borde man väl också förbjuda försäljning och användning av päls i vårt land.

Ala ei siis ole auringonlaskun ala, ja emme halua sanoa ei kaikille näille verotuloille ja vientituloille.

Det har sagts många gånger också att det är bra att motståndet mot näringen bedrivs med lagliga medel och inte genom att förstöra egendom på farmerna och göra farmarnas liv osäkert, eller att släppa ut pälsdjuren i naturen där de gör stor skada. En Facebook-kommentar jag har fått i dag säger att det att man släpper ut farmdjur till och med kunde liknas vid djurplågeri.

Men pälsdjursmotståndet har på sitt sätt faktiskt lett till att vi i dag har för få veterinärer som är specialiserade på pälsdjur. Näringen behöver veterinärernas sakkunskap för att nå en bättre hälsa för djuren. Farmarna har gjort stora satsningar för att förbättra uppfödningen, och här behöver de expertstöd. Det är viktigt att djuren inte förädlas så de blir för stora. Några av de problem med fötter som det har hänvisats till i dag beror kanske på att djuren har varit för stora, och det här kan och ska fortsättningsvis åtgärdas genom förädling. Djuren ska inte bli för tunga.

Men för att säga saken solklart: näringen ska övervakas, djurens välfärd ska vara så bra som möjligt och miljöeffekterna ska minimeras. Pälsnäringen har ofta bidragit till att slaktavfall eller avfall från fisk har kunnat användas på ett ekologiskt sätt. Jag är övertygad om att alla vill ha så bra hälsa och goda omständigheter för djuren som möjligt, och vi som stöder en fortsatt näring tror, och gör det för att vi vet att Finland är ett av de bästa länderna för pälsdjur.

Och som jag sade tidigare i debatten; det här är nog också en emotionell fråga för mig, för många andra också. Jag vet vad man kan göra med de medel som pälsnäringen medför, en god vård för många äldre i många österbottniska kommuner, inklusive veteraner på Nykarleby sjukhem. Därför är mitt val fortsatt pälsnäring i Finland, som gör det möjligt att vi har en god offentlig sektor, god vård och kan garantera många veteraner en värdig ålderdom.

Vi har talat i dag om att öppna riksdagsarbetet, till exempel ska sakkunnighörandena vara öppnare. Det är riktigt. Och då får vi kanske också föra en äkta diskussion om vad som är måtten på bra djurhälsa. När riksdagens djurskyddsgrupp diskuterade det här blev det inte alls klart. Det är inte alltid så lätt att veta vad som är tecken på en god hälsa.

Arvoisa puhemies! On selvää, että on hyvä, että meillä on kansalaisaloite tänään keskustelussa, ja kannatan niitä esityksiä, joilla me esimerkiksi järjestäisimme niin avoimia kuulemisia kuin mahdollista. Silloin meillä on aito mahdollisuus tutustua siihen, mitkä ovat parhaat tavat tietää ja mitata, miten eläimet jaksavat. En ole niin vakuuttunut, että meillä kaikilla olisi tämä tieto, eikä se ollut mitenkään selvää, kun esimerkiksi eläinsuojeluryhmä kuuli asiantuntijoita näistä asioista.

On erittäin tärkeätä myöskin, että meillä on eläinlääkäreitä, jotka auttavat tämän eläinten hyvinvoinnin kehittämisessä, ja että jalostus tapahtuu niin, että eläimet jaksavat niin hyvin kuin mahdollista, joten toivon, että me voimme tässä hyvässä hengessä jatkaa käsittelyä, jolla parannamme elinkeinon ja eläinten olosuhteita.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Olen vieraillut useilla Pohjanmaan tarhoilla, ja niillä on tapahtunut suunnatonta kehitystä ja eläinten olot ovat huomattavasti parantuneet viimeisen 25 vuoden aikana.

Täällä on sanottu, että turkiseläimet ovat villieläimiä, mutta eivät ne ole. Ne ovat tarhaeläimiä, sellaisia tarhaeläimiä, jotka eivät selviä luonnossa. Ne eivät osaa saalistaa eivätkä pitää itsestään luonnossa huolta. Tarhoilla on 4 miljoonaa eläintä, eikä niitä voi laskea luontoon. Muistan, kun Vaasan kupeessa olevalle tarhalle tehtiin isku ja eläimet vapautettiin. Olin tuolloin toimittajana ja näin, kuinka eläimet tulivat laumoina takaisin ruoka-aikana omiin häkkeihinsä saadakseen ruokaa. Tästä todisteena löytynee vieläkin tv-uutisten arkistosta kuvamateriaalia, jossa minkki nuuskii punaisia korkokenkiäni, kun minä selostan iskua. Tuolloin minkkejä nähtiin myös Vaasan keskustassa, ja villiminkki ei keskustaan tule. Vapautettu minkki tulee, koska se etsii ruokaa.

Arvoisa puhemies! Tarhauksen vastustajat perustelevat toimintaansa eläinten hyvinvoinnilla. Suomessa on yli 4 miljoonaa turkiseläintä. On aivan varmaa, että näiden eläinten joukossa on myös sellaisia eläimiä, jotka ovat sairaita. Se on kiistatonta. Mutta niin on myös navetoissa ja sikaloissa. Tärkeintä on — silloin, kun ollaan eläinten kanssa tekemisissä — se, että eläimet hoidetaan hyvin ja niistä kannetaan huolta.

Meillä Vaasassa on Fin FurLab, jossa tutkitaan eläinten sairauksia ja rehun koostumusta. Vaasan laboratoriolla on muun muassa lääketukkuoikeudet, mikä tarkoittaa sitä, että tarhat saavat rokotteita, ja esimerkiksi penikkatautia vastaan on rokotettu mittava määrä kettuja. Se vaikuttaa eläinten hyvinvointiin. Voin vakuuttaa, että turkista ei saada 400 miljoonan vuotuisia vientituloja, jolleivät eläimet voi hyvin.

Arvoisa puhemies! Suomen talous on euron myötä todella heikoissa kantimissa. Nyt tarvitaan talouskasvua, työllisyyttä, vientituloja ja veroja. Miten voi olla mahdollista, että halutaan tappaa sellainen elinkeino, joka tarjoaa meille kaikkea tällaista ja ilman valtion tukea? Miten esimerkiksi edustaja Sinnemäki — valitettavasti hän ei ole nyt paikalla — entinen työministeri, voi tällaisessa tilanteessa kirjoittaa tällaisen aloitteen, jossa tapettaisiin kokonainen elinkeinon haara? Ja turha on kenenkään vastustajan, esimerkiksi edustaja Pia Viitasen, tämän jälkeen tässä salissa puhua suomalaisen työn ja suomalaisten työpaikkojen puolesta. Turkistarhaajat tuovat 400 miljoonaa vientituloina tähän maahan. Tarhauksen seurauksena valtio saa 65 miljoonaa euroa joka vuosi verotuloina.

Näillä perusteilla en voi kannattaa turkistarhauksen lopettavaa kansalaisaloitetta vaan ehdotan sen hylkäämistä, vaikka sinänsä kansalaisaloitteita kyllä kannatan.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Turkistarhauksen vastustajat keräsivät yli 60 000 nimeä turkisalan kiellon puolesta. Tällainen uusi mahdollisuus ja se, että turkisten vastustajat nykyään haluavat käyttää demokraattisia vaikutuskanavia, on sinänsä tervetullutta. Siitä ei ole nimittäin kovin kauan, kun vastustus rakentui vahingonteoille ja iskuille, jolloin turkiseläinkasvattajat joutuivat pelkäämään oman ja omaisuutensa turvallisuuden puolesta.

Värderade talman! Pälsbranschen har som näringsgren varit hårt utsatt under de senaste decennierna. Näringen har otaliga gånger dömts ut av förståsigpåare. Under flera års tid i början av 2000-talet kämpade pälsnäringen med stora lönsamhetsproblem. Det ledde till att många farmare slutade. En del hade ekonomisk möjlighet att avsluta verksamheten medan andra var tvungna att helt avsluta verksamheten, endera genom konkurs eller skuldsanering. Men det fanns också sådana som ännu fortsatte kampen, av vilka de flesta i det läget egentligen inte hade något val.

Som vi alla vet så går det rätt så bra för pälsnäringen för tillfället, men tyvärr så är ju inte alla glada över pälsnäringens positiva utveckling. Medborgarinitiativet som vi i dag behandlar tycker jag borde vara av sådant slag att det skulle syfta till utveckling i stället för avveckling. Dagens Finland behöver alla sina lagliga näringsgrenar ifall vi ska upprätthålla välfärdssamhället.

Niin kuin me olemme moneen otteeseen jo kuulleet, niin turkisala takaa leivän tuhansille maaseudun ihmisille ja sen maksamilla verovaroilla ylläpidetään hyvinvointiyhteiskuntaamme. Maahamme tulvii satoja miljoonia puhdasta vientituloa. Turkisala työllistää tuhansia ihmisiä maaseudulla, ja alan maksamilla verovaroilla ylläpidetään hyvinvointiyhteiskuntaamme. Täällä on mainittu verotuottoina yli 60 miljoonaa euroa. Mitä sillä rahalla saa? Tein laskelman, että esimerkiksi 1 400 sairaanhoitajan palkat ja sivukulut teettävät saman verran. Siis näillä verotuloilla katetaan 1 400 sairaanhoitajan palkkamenoja muun muassa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi, viitaten käytyyn debattiin tänään haluan todeta, että kyllähän turkisalalla on tapahtunut kehitystä. Viimeisten viiden vuoden aikana he ovat tehneet isoja uudistuksia. Muun muassa heidän toimialaliittonsa jatkaa ponnistelujaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä oman valvonnan kehittämiseksi, ja ala käynnisti jo vuonna 2006 maailmassa ainutlaatuisen turkistilojen sertifiointijärjestelmän, jonka tavoitteena on turkiseläinkasvatuksen jatkuva kehittäminen. Siksi puollan tämän elinkeinon jatkamista.

James Hirvisaari /ps:

Arvoisa puhemies! Kyseisessä kansalaisaloitteessa on kiitettävää lakiesityksen lyhyys ja yksiselitteisyys. Olisivatpa kaikki lait noin selkeän yksinkertaisia. On hienoa, että kansalaisilla on joukkovoiman avulla mahdollisuus nostaa julkiseen ja poliittiseen keskusteluun tärkeitä aiheita fiksusti ja laillisesti ja kohtalaisen vaivattomastikin. Se on oikea askel kohti suoraa demokratiaa.

Kansalaisaloite ja sen eduskuntaprosessi on mielestäni kuitenkin aivan liian tehoton työkalu vielä. Itse olen aina painottanut aidon kansalaismielipiteen merkitystä kaikessa, ja sen tähden minusta olisi parasta, jos riittävän kannatuksen saaneet kansalaisaloitteetkin johtaisivat sitoviin kansanäänestyksiin aina seuraavien vaalien yhteydessä vaikkapa.

Turkistarhaus saa nyt kunnian olla kansalaisaloitejärjestelmän ensimmäinen aihe, ja siinä mielessä tämä istunto on historiallinen. Kyseessä on tunteita herättävä aihe, ja minustakin eläinsuojelulliset näkökohdat ovat aina tärkeitä. Silti turkistarhauksen vastustamisella on ollut suorastaan hurmoksellisiakin piirteitä, kun siitä on tullut jonkinlainen poliittinen muotivillitys. Siinä on ilmiselvästi myös vihertävä pohjavire. Luontoarvoilla ja tunteilla ratsastetaan, mutta totean, että nytkin kyseessä on vain yksi arbuusipommi monien muiden joukossa: päältä vihreä, sisältä punainen.

Kaikki tuhotyöt ja iskut turkistarhoille ovat täysin tuomittavia, ja varmaankin ne ovat toimineet tarkoitustaan vastaan. Turkistarhaus on merkittävä elinkeino, jota mielestäni ei pidä kieltää. Sen sijaan eläinten oloihin on ilman muuta syytä aina kiinnittää huomiota ja on pyrittävä välttämään turhan tuskan tuottamista luontokappaleille. Tässä yhteydessä voisi kysyä, tunteeko kala tuskaa, kun ongenkoukku repii nielun riekaleiksi. Eettiseltä kannalta herää myös kysymys, pitäisikö sitten kaikesta eläinten syömisestä ja siis tappamisesta luopua, pitäisikö metsästäminen kokonaan kieltää ja niin edelleen. Eläintä takuuvarmasti sattuu. On vaikeaa ajatella nykymaailmaa ilman lihansyöntiä, mutta teurastusmenetelmien pitää olla nykyaikaiset.

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite kiinnittää huomiomme eläinten olosuhteisiin, ja hyvä niin. Pyydän kuitenkin muistamaan, että tämä ei ole mikään taivaan valtakunta vaan tämä on Maa-planeetta. Pahoja asioita tapahtuu ihmisille ja eläimille. Turkiseläinten elämä ei ehkä ole taivaallista, mutta se on tämän maailman luonnon laki ja järjestys. On myös hyvä muistaa, että luonto itse on hyvin julma. Se on julma, mutta se ei ole paha. Sen sijaan ihminen on usein paha. Mutta sitä pahuutta yritämme lainsäädännöllä täällä parhaamme mukaan hillitä ja mieluiten juuri kansalaisia tarkalla korvalla kuunnellen.

Arvoisa puhemies! Ihmisten ja eläinten kärsimyksiä on hyvä pyrkiä vähentämään, mutta turkistarhausta ei ole syytä kieltää.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten monella suulla on todettu, käymme tänä iltana historiallista keskustelua täällä eduskunnassa, ja monet kansalaiset varmasti ihmettelevät, miksi aihe koskee juuri turkistarhausta, ei ehkä sitä tärkeintä kohdetta eikä ongelmaa tällä hetkellä maassamme. Asia on periaatteellinen monestakin eri näkökulmasta. Muun muassa ennakkotapauksenomaisuus siintää tämän kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä, niin kansalaisaloitteen takana kuin itse olenkin, yleensä siis aloitteiden tekemisen kannalla.

Onko eduskunta nyt ja tulevaisuudessa oleva sellainen paikka, missä päätetään jonkun perheen, suvun tai perheenjäsenen elinkeinosta? Oikeammin sanottuna: onko eduskunnalla oikeus yhdellä käsittelyllä lopettaa tai kieltää turkistarhaus? Päinvastoin, meidän tulisi tehdä täällä eduskunnassa yrityksiin ja elinkeinoelämään välillisesti vaikuttavia ratkaisuja säädösten, verotuksen ja tukien muodossa. Eduskunnan tehtävänä on tukea elinkeinoelämän positiivista kehitystä, tukea perheyrittäjyyttä sekä luoda edellytyksiä erilaiselle elinkeinotoiminnalle. Samat perusteet minulla on myös turkistarhauksen tukemiseen.

Keskustelu turkistarhauksesta saa usein ääri-ilmiömäisiä piirteitä. Sitä osoittavat laittomat tunkeutumiset tarhoihin tai iskut tarhaajien kotiympäristöön. Vieraantuminen luonnosta nostaa päätään monissa trendeissä. Yrittäisin ymmärtää, jos kyseessä olisi jokin muu maa kuin Suomi. Suomessa luonto on vielä niin lähellä ihmistä, että on vaikeaa käsittää, miksi esimerkiksi minkki on positiivisempi silmätikku kuin vaikkapa huonosti voivat ihmiset.

Tällä hetkellä noin 70 prosenttia tiloista ja noin 80 prosenttia tuotannosta turkistarhoilla on sertifioitu. Tasokas ja laadukas turkistuotanto on Suomen yksi valttikortti jo nyt. En halua turkistarhauksen siirtyvän kyseenalaisiin olosuhteisiin. Keskusteluissa viitataan uudelleen ja uudelleen korvaaviin työpaikkoihin. Haluaisin kuulla, mitä ne ovat ja millä hinnalla ne tehdään.

Arvoisa puhemies! Toivon, että turkistuotannon vastustajat yhdessä kaikkien suomalaisten kanssa kanavoisivat osan intohimostaan näinä aikoina maassamme kasvaviin inhimillisiin ongelmiin ja niiden ratkaisujen etsimiseen. Näissä ympyröissä tarvitaan vapaaehtoistyöntekijöitä, asian esillä pitäjiä mutta ennen muuta ratkaisujen etsijöitä. Työllisyyden tukeminen ei ole näistä vähäpätöisin kohde.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! On ikiajoiksi mieleenpainuvaa olla käsittelemässä historian ensimmäistä kansalaisaloitetta. Se tuo päätöksentekoomme uuden työkalun, joka elää kansalaisten omasta aktiivisuudesta. Meidän tulee antaa suuri arvo edustajina tälle uudella vaikuttamisen tavalle myös täällä eduskunnassa, ja vähintä, mitä me voimme tehdä kaikkien taloon saapuvien aloitteiden kanssa, on käydä aiheesta perinpohjainen keskustelu.

Ensimmäisen kansalaisaloitteen aihe on toki puhuttanut niin eduskunnassa kuin muillakin areenoilla jo pitkään. Mielestäni ei ollut mikään yllätys, että ensimmäinen kansalaisaloite on jätetty nimenomaan turkistarhauksesta.

Koen, jotta turkistarhaus on merkittävä elinkeino tietyillä alueilla. Se on sellainen maataloustuotannon muoto, joka on kannattavaa ilman yhteiskunnan tukia. Turkistilojen määrä on meillä vähenemässä jonkin verran muun muassa tuottajien eläköitymisen kautta. Kuulun siihen lajiin tässä salissa, jotta en pidä turkistarhauksen täyskieltoa perusteltuna. Sen sijaan meidän tulee kehittää turkistarhauselinkeinoa Suomessa eettisesti entistäkin kestävämpään suuntaan.

Oikeutus pitää eläimiä kulkee aina käsi kädessä vastuun kanssa. Kysymys on nyt siis vastuusta siitä, että eläin voi aina hyvin. Kaiken eläintenpidon peruslähtökohdan tulee olla se, että eläinten hyvinvoinnista huolehditaan sellaiselle tasolle, jolle nykyaikainen tutkimustieto sen edellyttää.

Ensimmäinen lähtökohta on se, että eläinten perustarpeista on huolehdittava. Puhutaan siis ravinnosta ja suojasta, mutta nykyisellään tähän sisältyy myös eläimen mahdollisuus toteuttaa sisäsyntyisiä tarpeitaan. Eläimen hyvä kohtelu varmistetaan tutkimukseen perustuvilla eläinsuojelunormeilla ja niiden asianmukaisella ja riittävästi resursoidulla valvonnalla. Vaikka meillä Suomessa turkistarhaus on suhteellisen hyvällä tolalla, puutteitakin löytyy, ja ne on yksiselitteisesti korjattava. Valvonta on tässä ihan keskeisessä asemassa. Turkistarhaajien on kannettava yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja eettinen vastuunsa kunnialla, ja eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava kaikissa olosuhteissa.

Eläinten hoidosta vastaavan henkilökunnan hyvinvoinnissa ja työoloissa on myös kehitettävää. Myös turkistarhat ovat osittain ulkomaalaisen halpatyövoiman pyöritettävänä, ja harmaan talouden haasteet tunnetaan tälläkin alalla. On sanomattakin selvää, että puutteet eläinten huolenpidosta vastaavien henkilöiden hyvinvoinnissa vaikuttavat suoraan myös eläinten hyvinvointiin.

Oma puolueeni toimii sen puolesta, että turkiseläinten maastavienti säädetään luvanvaraiseksi ja turkiseläinten vienti kielletään maihin, joissa olosuhteet ovat todistettavasti huonot ja eläinsuojelulainsäädäntö kehittymätöntä.

Arvoisa puhemies! Itse pääsen syventymään aiheeseen lisää omassa valiokuntatyössäni maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Ehdoton edellytys on, jotta valiokunta tekee mietinnön, joka tulee sieltä vielä saliin valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kun yli 60 000 kansalaista kertoo oman mielipiteensä kansalaisaloitteen muodossa, niin se on asia, joka pitää ottaa vakavasti. Omalta kohdaltani se tarkoittaa kahta asiaa.

Ensimmäinen on se, että asia käsitellään perusteellisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja, aivan samalla tavalla kuin edustaja Taimela sanoi, että se tulee tänne saliin, jolloin koko tämä sali päättää siitä, miten tähän aloitteeseen suhtaudutaan. Jos sali päätyy siihen, mikä on oma näkemykseni, että turkistarhaus Suomessa saa jatkua, se on myöskin vahva tuki sille, että elinkeinolla on edelleen kansanedustajien tuki. Jos päätös on toinen, niin silloin tietysti ratkaisu on toinen.

Toinen osa suhtautua asiaan vakavasti on se, että tutustuu asiaan ihan kunnolla. Omalta osaltani minä pyrin nyt tämän tekemään. Kävin perusteellisen keskustelun aloitteen tekijöiden kanssa ja sen lisäksi kävin tutustumassa turkistarhoihin. Käsitykseni oli kyllä sen vierailun osalta, että ala on investoinut merkittävästi eläinten hyvinvointia parantaviin asioihin suhteessa omaan liikevaihtoonsa. Puhuttiin sertifiointijärjestelmästä, uusista häkeistä ja niin pois päin. Uskon myös, että tämä suomalainen turkistarhaus kestää kansainvälisen vertailun erittäin hyvin.

Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea tässä on minusta kyse työstä, ihmisten työpaikoista, elannosta. En koe niin, että minua olisi valittu tänne lopettamaan joku elinkeino, lopettamaan tuhansien ihmisten työpaikat, vaan pikemminkin luomaan sellaista lainsäädäntöä, tekemään sellaista talouspolitiikkaa, että entistä useampi suomalainen olisi töissä ja sitä kautta voitaisiin rahoittaa koko meille hyvin tärkeä hyvinvointiyhteiskunta. Tämä on se tärkein peruste, jonka vuoksi ajattelen niin, että ne 400 miljoonan euron vientitulot, jotka ovat varsin huomattavat verrattuna esimerkiksi paljon viime aikoina puhuttuun peliteollisuuteen, tuplat siihen verrattuna, 65 miljoonan verotulot, ovat tälle yhteiskunnalle ja erityisesti niille alueille, joihin tämä toiminta maantieteellisesti painottuu, erittäin ratkaisevat ja isot. Uudellekaarlepyylle kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin Nokia on Salolle, ja kaikki tietävät, mitä Nokia Salolle merkitsee.

Arvoisa puhemies! Elinkeino voidaan lopettaa kahdella tavalla: joko kieltämällä se lailla tai tekemällä säännöt niin tiukiksi, että elinkeinon harjoittamiselle ei enää jää tosiasiallisia mahdollisuuksia. Toivon, että turkistuotannon osalta ei päädytä kumpaankaan ratkaisuun vaan kehitetään tätä elinkeinoa terveeltä pohjalta ja annetaan siitä elantoa myös tuleville turkistarhaajille.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Minä uskon, että maailman loppuun asti Suomessa ei harjoiteta turkistarhausta. Jo minun elinaikanani monet sellaiset asiat, joita hyvin pieni vähemmistö alun perin ajoi, ovat muuttuneet enemmistön mielipiteiksi ja ovat vaikuttaneet siihen, mitenkä yhteiskunnassa toimitaan, millaisia lakeja täällä säädetään. On aika lailla selvää, että se hetki, jolloinka turkistarhaus kielletään, ei ole vielä tämän kansalaisaloitteen kohdalla. Jos se saliin asti päätyy, niin todennäköistä on, että siinä äänestyksessä kansalaisaloite häviää, mutta se hetki tulee vastaan jossain vaiheessa myöhemmin varmasti.

Kuten tässäkin keskustelussa on jo todettu, turkistuotannossa on kyse laillistetusta eläinten kaltoinkohtelusta. Myös tarhauksen ympäristöhaitat ovat hyvin tiedossa, samoin kuin se, että sen lopputuotteen, turkisten, yhteiskunnallista tarvetta ei pystytä millään lailla perustelemaan. Turkistarhausta puolustetaankin lähinnä sen tarjoamien työpaikkojen takia. Ja kaikki me varmaan olemmekin yksimielisiä siitä, että työpaikat ovat tärkeitä, jokapäiväinen leipä on tärkeätä. Mutta työn ainoa merkitys ei ole tuottaa palkkaa tekijälleen. Työ ei ole vain jokapäiväisen leivän lähde, vaan se on toimintaa, jolla yhteiskuntaa jatkuvasti kehitetään joko parempaan tai huonompaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Maailma on täynnä erilaisia tuottavia liikeideoita. Osa näistä on kuitenkin kriminalisoitu, koska taloudellisesta tuottavuudestaan huolimatta ne ovat yhteiskunnallisesti haitallisia tai eettisesti kyseenalaisia. Tähän ryhmään luen itse myös turkistarhauksen, ja sen takia kannatan lämpimästi aloitetta tarhauksen kieltämiseksi.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Kansalaisaloite avartaa yhteiskunnallista keskustelua. Se heijastelee asioita, joista suomalaiset ovat kiinnostuneita ja jotka kumpuavat maailman muutoksista, joihin puolueet kenties hivenen kankeasti poliittisessa toiminnassaan reagoivat. Kansalaisaloitteella voidaan saattaa näkyville teemoja, jotka esimerkiksi hallitusneuvotteluissa jätetään syrjään poliittisen neuvonpidon seurauksena.

Turkistarhaus kiinnostaa. Ollaan sen puolesta tai vastaan tai jostain kahden ääripään välistä. Turkistarhaus puhuttaa meillä ja muualla. Jotkin maat ovat päätyneet kieltämään turkistarhauksen.

Turkistarhauksen taloudellisia tai työvoimarealiteetteja ei varmaankaan kukaan kiistä. Lukujen ja eurojen valossa ei voida kuitenkaan asioita yksistään perustella, vaan niiden tueksi tarvitaan muita arviointikeinoja.

Turkistarhauksessa on siitä saadun taloudellisen hyödyn lisäksi se toinen puoli, johon kuuluu eläinten käyttö ihmisen edun saavuttamiseksi. Yhteiskuntaa voi ja pitää arvioida myös sen perusteella, miten se kohtelee ja käyttää heikoimpiaan, kuten eläimiä, joilla ei ole ääntä puhumaan omasta puolestaan. Turkikset ovat ylellisyystuote, joihin useimmilla tavallisilla suomalaisilla ei ole edes varaa. Turkiksia ei kukaan tarvitse pysyäkseen lämpimänä, mutta tällä hetkellä turkistuotanto on Suomessa laillinen elinkeino.

Moni elinkeino on Suomesta hiipunut tai muuttanut muotoaan eri syistä. Moni työnsä menettänyt on joutunut etsimään uuden työpaikan, kouluttautumaan uudelleen tai muuttamaan muualle työn perässä, vaikka ei olisi niin halunnut tehdä. Tämä on ikävää, mutta todellisuutta. Ehkä jonain päivänä se on todellisuutta myös turkistuotannon parissa nyt työskenteleville.

Toivon tämän kansalaisaloitteen tavoitteen kannattajilta ja vastustajilta malttia ja asialinjalla pysymistä myös jatkossa. En usko, että turkistarhauksen kieltäminen tarkoittaisi työpaikkojen katoamista ensi viikolla tai edes ensi vuonna, vaan pitkän siirtymäajan puitteissa tapahtuvaa hidasta hiipumista.

Maailma on taatusti erilainen 10 vuoden tai 20 vuoden päästä. Suomikin on. Ehkä tuolloin emme kykene perustelemaan turkistarhausta eettisesti emmekä edes taloudellisesti. Minun on mahdotonta kansalaisena, kansanedustajana perustella turkistarhauksen eettistä puolta eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta itselleni tälläkään hetkellä. Kansalaisena toivon, että turkistarhaus kielletään Suomessa ja että siitä luovutaan riittävän siirtymäajan puitteissa.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa herra puhemies! On hienoa olla mukana tässä historiallisessa hetkessä. Minäkin toivotan kansalaisaloitteet uutena osallistuvan demokratian muotona tervetulleeksi politiikan arkeen. Perussuomalaisen eduskuntaryhmän mielestä kaikilla kansalaisaloitteilla tulisi olla menettelytapojen osalta yhtenäinen käsittely. Eduskuntaryhmämme esittikin aiemmin, että kaikista kansalaisaloitteista tulisi aina antaa mietintö sekä jatkossa tarkastella käsittelyprosessin käytännön toimivuutta, ja näiden kokemusten pohjalta tarvittaessa tarkistaa menettelytapoja.

Turkistarhauksen kieltämistä vaativan kansalaisaloitteen ympärillä on käyty vilkasta, värikästäkin keskustelua suurin odotuksin. Jokaisella on asiasta jonkinsuuntainen mielipide. Ymmärrän eläinten elinolosuhteista ja hyvinvoinnista huolestuneen sekä turkistarhauksen kieltämistä tukevan näkökannan, mutta käsitän myös sen huolen, jota turkistarhauksesta toimeentulonsa saavat elinkeinonharjoittajat sekä siitä välillisesti toimeentulonsa saavat työntekijät kokevat toimeentulonsa lakkauttamista vaativasta kansalaisaloitteesta. Perussuomalaiset ovat aina kannattaneet ja kannattavat jatkossakin suomalaista työtä sekä rehtiä ja rehellistä yrittämistä ja yrittäjyyttä. Niin kauan kuin tarhausta maassamme jatketaan, on eläinten hyvinvointia parannettava ja turkiseläinten elinolosuhteita parannettava nykyisestä enemmän lajityypillisen ominaiskäytöksen edes jollain muotoa mahdollistavaksi.

Arvoisa herra puhemies! Useammassa tutkimuksessa turkiseläinten lajityypilliseen tarpeeseen vastaamalla, esimerkiksi minkeillä häkkiin lisätyllä, uimisen mahdollistavalla altaalla tai ketuilla vastaavasti kaivamisen ja piiloutumisen mahdollistavalla hiekkalaatikolla, on tehdyillä havainnoilla osoitettu eläimillä esiintyvää stereotyyppistä käyttäytymistä vähentävä vaikutus. Edellä mainitsemieni esimerkkien lisäksi häkkien kokoa tulee suurentaa, tehdä minkeille tasot kiipeilyä varten sekä häkinpohjan tulisi olla osittain kiinteäpohjainen. Virikkeelliset häkit eläinten lajityypilliseen käyttäytymiseen perustuen tulisi lailla säätää suositusten sijaan.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Toistan jo debatissa kertomani tyytyväisyyden siitä, että kun ensimmäisen kerran käsittelemme kansalaisaloitetta, niin se on saanut täältä, siitä riippumatta, mitä mieltä on itse aloitteen sisällöstä, lähes kaikilta selvän tuen sille, että kansalaisaloite käsitellään huolella, kunnolla, enkä ole tunnistanut yhdenkään eduskuntaryhmän kannattavan sitä, itse asiassa en yhtään varsinaista puheenvuoroakaan kuullut, että tästä ei tehtäisi mietintöä.

Silloin kun esittelin kansalaisaloitteen perustuslain muutoksen yhteydessä, niin salista kuului vain muutama hajanainen vastustava ääni. Lopulta äänestystulos tältä osin oli yksiselitteinen, ja sen takia ovat olleet hiukan hämmentäviä tässä alustavilla viikoilla senkaltaiset äänenpainot, joita nykyisestä eduskunnasta välillä kuului, että kansalaisaloitteesta ei kuulu tehdä mietintöä tai että kansalaisaloite rinnastuisi korkeintaan yhden kansanedustajan tekemään aloitteeseen. Puhemiesneuvosto omalta osaltaan teki lopulta selväksi, että tämänkaltainen rinnastus yhden kansanedustajan aloitteeseen on täysin perusteeton, ja palautti asian käsittelyn niille linjoille, joilla sen kuuluukin olla, ja eduskuntaryhmien lausunnot tämän prosessin yhteydessä itse asiassa vahvistivat sitä ajatusta, että näistä kuuluu tehdä mietintö. Eduskuntaryhmien enemmistö omissa lausunnoissaan ilmoitti, että asiasta kuuluu tehdä mietintö ja sen kuuluu päästä saliin lopulta uudelleen äänestykseen.

Kun jokaisessa valiokunnassa tästä päätetään, on tietysti loogista ja luotettavaa, että ei vain tässä asiassa, mistä tänään olemme kuulleet rohkaisevia puheenvuoroja, vaan ylipäätänsä muissakin kansalaisaloitteissa ryhmät käyttäytyvät valiokunnissa ryhmänä ilmoittamansa kannan mukaisesti, kun kansalaisaloitteita käsitellään jatkossa. Se tästä prosessista.

Itse kansalaisaloitteesta: Uskon, että siinä vaiheessa kun valiokunta on luvannut tämän asian huolellisesti käsitellä, niin se asiantuntijakuulemisessa perehtyy siihen, mitä eläinten lajityypillinen käyttäytyminen on, perehtyy siihen, mitä tarkoitetaan sertifioiduilla kriteereillä, mikä toiminta riittää siihen, että saa sertifikaatin, ja perehtyy myös siihen, millä tavalla toimintaa on viime vuosina parannettu. Uskon — ja itse asiassa sen takia toivon myös, että asiantuntijakuulemiset olisivat julkisia, mihin myös puhemiesneuvosto rohkaisee omassa lausunnossaan — että myös laajempi yleisö näkee asiantuntijalausunnoista, kuinka kaukana tarhojen todellisuus on eläinten lajityypillisen käyttäytymisen tarpeista tänäkin päivänä ja myös näissä sertifioiduissa tiloissa. Se, että kansalaiset saavat tämän prosessin kautta tietoa asiantuntijoilta siitä, minkälaisia näiden eläinten normaalit käytöstarpeet ja -tavat ovat suhteessa niihin käsittämättömän ahtaisiin ja puutteellisiin tiloihin, on mielestäni arvo jo sinänsä.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Kansalaisaloite, joka saavuttaa laajan kannatuksen, on otettava vakavasti. Sillä pitää olla merkitystä ja vaikutusta myös eduskuntatyössä ja päätöksiä tehtäessä täällä Arkadianmäellä.

Turkistarhaus on aihe, joka puhuttaa laajasti kansalaisia kautta Suomen. On kysymys yrittäjyydestä, joka työllistää ja jonka taloudellinen tuotto maallemme on suuri ja tärkeä. Maaseudulla kannattavan elinkeinon löytäminen ja löytyminen on niin sanotusti kortilla. On suuria vaikeuksia saada elantoaan enää maanviljelyllä. Siinä voimme osoittaa arvostelun kärkeä EU:hun ja neuvottelijoihimme siellä. Suomen elintarviketuotanto on suurissa vaikeuksissa.

Olen itse maaseudun tyttö ja maatalon tyttö. Minä muistan, että pienenä lapsena ja nuorena meillä oli lehmiä, kanoja, kalkkunoita, vasikoita, sikoja, kissoja, ja lehmät ja vasikat olivat talvisin kyllä navetassa mutta kesällä vapaana. Kaikki eläimet elivät aika vapaasti, mutta nyt ovat ajat muuttuneet ja tehotuotanto on aiheuttanut tämän tilanteen, että käytetään aika paljon myös häkkejä ja eläimet ovat pienissä tiloissa.

Jos ajattelemme turkistarhauksen eettistä puolta, eläinystävänä mietityttävät ylipäänsä pieniin häkkeihin ahdettujen kettujen, minkkien, supien elinolosuhteet. Onko eläimen elämä tarkoitettu tilaan, jossa eletään koko elämä tassut ritilän päällä ja jossa liikkumisvara on pieni? Suomessa häkit ovat hieman suurentuneet ja tarhatarkistukset lisääntyneet. Se on positiivinen asia. Turkistarhaus tulee ehkä hamassa tulevaisuudessa loppumaan Euroopan alueelta, mutta Venäjällä ja Kiinassa tuotanto jatkunee. Näissä maissa eläinten hyvinvoinnista ei taatusti huolehdita Suomen tavoin.

Toivon, että tämä kansalaisaloite johtaa lisätarkastuksiin tarhoihimme, eläinten hyvinvointiin ja uusiin menetelmiin tämän suhteen. Virikkeiden lisäämiseen tulee panostaa tarhauksessa. Suomi voisi olla edelläkävijä turkiseläinten hyvinvoinnin puolesta ja vaatia johtavana maana myös muilta valtioilta samaa. Siirtymäajoista tullaan tulevaisuudessa puhumaan, mutta ammatinharjoittamista ei voida kieltää tässä vaiheessa.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan lämpimästi kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä tästä historiallisesta päivästä, sillä onhan tämä ensimmäinen kerta, kun kansalaisten tekemä aloite on eduskunnan täysistunnossa. On hyvä, että kansalaiset voivat vaikuttaa kansalaisaloitteella kansalaisia laajasti koskettaviin asioihin. Tämä kansalaisaloite on osaltaan tärkeä, ja se tarvitsee asiallisen eduskuntakäsittelyn valiokuntakäsittelyineen.

Itse kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi en kannata. Aloitteessa on kyse yhdestä kokonaisesta ja merkittävästä toimialasta Suomessa. Vaikka alan työllistävyydestä eri julkaisuissa on ristiriitaista tietoa, niin tosiasia on, että turkistarhaus on merkittävä työllistäjä ja lähes koko tuotanto menee myös vientiin. Tuotanto on myös kannattavaa, ja se ei tarvitse valtion tukia. Turkiseläimiä käsitellään Suomessa pääosin hyvin — otaksun vahvasti, että paremmin kuin joissakin muissa turkistarhausmaissa, joissa eläinsuojelulainsäädäntö on heikompi.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee työtä ja työpaikkoja. Turkistarhauksen pitää olla kestävää ja kehittyvää eli turkiseläinten olojen on oltava lainmukaisia ja lakien sellaisia, joissa turkiseläimet pääsevät riittävän asianmukaisiin oloihin ja tiloihin. Uskon, että tämän keskustelussa olevan kansalaisaloitteen kautta turkiseläinten hyvinvointiin kiinnitetään tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Turkistarhojen olosuhteita pitää valvoa, ja alalle tarvitaan myös rakentavia kehitysratkaisuja. Tässäkään asiassa ei pidä olla rajua vastakkainasettelua vaan pikemminkin asiallista turkistarhausalaa kehittävää keskustelua. En siis itse kannata turkistarhauksen kieltämistä.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä maailmassa on eräitä asioita, joita pidän tosi pahoina. Yksi tällainen on se, että joku yrittää lain avulla tuhota toisen yrityksen, henkilön työpaikan, hänen mahdollisuutensa itsensä, lastensa ja perheensä elättämiseen. En voi nähdä, että joku tekisi lähimmäisille pahempaa kuin ihmiset, jotka puuhailevat toisten leivän viemistä.

Det är just detta som undertecknarna av massadressen mot pälsfarmningen sysslar med. Det finns ingen medmänsklighet i det ni sysslar med, ni tillfredsställer bara era egna ideal utan att tänka på andra människor. Ni vet lika bra som jag att farmningen i Finland är mycket väl skött, kanske till och med den bäst skötta i världen. Varför då flytta farmningen utomlands där ni alla vet att den sköts betydligt sämre än hos oss?

Det finns säkert en hel del idealister som i oförstånd skrivit på dessa listor, det må vara dem förlåtligt. Men i listorna finns också namn på personer som garanterat vet vad denna näring betyder för vårt land. Ja, det finns till och med sådana som sitter i regeringspartier och som garanterat vet vad vi kom överens om i regeringsförhandlingarna gällande denna näring. Det är dessa människors ringa omtanke om ingångna avtal och deras förståelse för vårt lands ekonomiska läge som får mig att fundera. Kan ni faktiskt få förståelse för det ni håller på med, ens bland era egna?

Det är väldigt lite branscher i Finland som har så stor certifieringsgrad som pälsfarmerna. Alla vet vad certifiering betyder, och när 70 till 80 procent av farmerna är certifierade är det bara att erkänna att pälsbranschen hör till adeln bland finländska företag.

Lopuksi haluan kysyä, millaiselta luulette tuntuvan olla yrittäjä tai työntekijä ja elää koko ajan paineen alla: Saanko jatkaa elinkeinoani ensi vuonna, ja miten kauan tarhalla riittää töitä? Voinko tehdä tarvittavat investoinnit siten, että eläimet voisivat hyvin, ja ehdinkö minä saada ne poistettua ennen kuin ne joutuu lopettamaan? Voinko rakentaa talon perheelleni ja lapsilleni, onko minulla töitä tarhalla tulevaisuudessa?

Hyvät aktivistit, antakaa hyvinvointia tuottaville ihmisille ihmisarvo, niin he tarjoavat eläimilleen parhaimman mahdollisen hoidon, jonka ne voivat saada.

Thomas Blomqvist /r:

Ärade herr talman! Det första medborgarinitiativet, ett resultat av vår nya rikspolitiska påverkningskanal, är nu här i riksdagen för behandling. För många är det här en stor och viktig händelse; att få sin sak prövad av den högsta beslutsfattande och den lagstiftande instansen i vårt land, av riksdagen.

Herra puhemies! Eduskunta on halunnut, että kansalaisilla on tämä vaikuttamiskanava käytettävissään, ja meidän velvollisuutenamme on käsitellä tällä tavalla tehtävät aloitteet vakavasti. On tärkeää, että aloitteet käsitellään perusteellisesti ja että me, kuten normaalissakin lainsäädäntötyössä, kuulemme asiantuntijoita ja paneudumme asioihin, jotka tuodaan tätä väylää pitkin eduskuntaan.

Naturligtvis, för att ett initiativ taget av minst 50 000 röstberättigade medborgare är värt det, men också för att det beslut som riksdagen i sinom tid fattar ska vara legitimt och kunna respekteras också av dem, i många fall säkert just initiativtagarna, som inte tycker lika som majoriteten här i riksdagen.

Det här initiativet vill att pälsdjursuppfödningen som näring ska förbjudas i Finland. Det vill inte jag. Jag delar omsorgen om och oron över djurens välfärd, och jag vill medverka till åtgärder som förbättrar djurens välfärd. Till exempel genom att andelen certifierade pälsfarmer ytterligare ökar, fast vi redan i dag har 70 procent som är det, eller att det nationella hälsovårdsprogrammet för djur skulle omfatta alla produktionsdjur, som medlemmen i vår riksdagsgrupp, Mats Nylund yrkar på i sin lagmotion.

Att förbjuda pälsnäringen i Finland flyttar produktionen till andra länder som antagligen åtminstone inte har ett bättre djurskydd, och löser därför definitivt inga av de problem som nu kan tänkas höra ihop med djurhållningen. Det som händer är att Finland går miste om exportintäkter och ett stort kunnande som finns inom näringen i vårt land i dag, och för djurens del blir förhållandena med stor sannolikhet betydligt sämre.

Suomen turkistuotannon arvo on lähes 400 miljoonaa euroa, ja koko tuon summan voidaan katsoa olevan vientituloja. Vientituloja Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan. Sen sijaan että luopuisimme tästä suuresta vientitulojen lähteestä, meidän on tehtävä panostuksia monilla eri toimialoilla vientitulojen lisäämiseksi. Turkistarhaus tuottaa huomattavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle. Monille kunnille, joissa on turkistarhoja, nämä verotulot ovat täysin ratkaisevia, jotta kunnat pystyvät takaamaan palvelut asukkailleen ja ylläpitämään oman elinvoimansa.

Elinkeinolla on myös suuri työllistävä vaikutus. Elinkeinoa pitääkin kehittää siten, että eläinten hyvinvointia parannetaan entisestään ja että koko elinkeinoon saadaan valettua tulevaisuudenuskoa. Turkistarhauksella on nykyisellään hyvä kannattavuus, ja se on kasvussa oleva ala, mutta ei ala suinkaan ole täysin ongelmaton.

Herr talman! Jag hoppas och utgår ifrån att vi här i riksdagen behandlar initiativet seriöst och djuplodande. Jag vill också att behandlingen blir mångsidig, så att vi inte bara funderar på om näringen ska förbjudas eller inte, utan också på hur den kan utvecklas. Det tycker jag att den ska, utvecklas och bli bättre, inte minst när det gäller djurhållningen.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Mietinpä aluksi ääneen, milloin eduskunnalla on aikaa keskustella näin pitkään, esimerkiksi yksi iltapäivä, ihmislasten pahoinvoinnista, heidän mielenterveysasioistaan ja kasvavista huostaanotoista. Mutta nyt itse asiaan.

Perusteet turkistarhojen kieltämiseen ovat hyvin moninaiset ja ristiriitaiset. Itse kannatan turkistarhauksen jatkamista laillisena elinkeinona, eli se on välttämätöntä. Eläimiä ja niistä saatavia tuotteita on käytetty kautta aikojen ihmisravinnoksi. Kauppaa on tehty aiemmin oravannahkoja rahana käyttäen ja kettuja on tarhattu lähes sata vuotta ja minkkejäkin 30-luvulta lähtien. Suomi on erittäin merkittävä ketun- ja minkinnahkojen tuottajamaa edelleen.

Mutta tarhaus on saanut myös vastustusta. Ensimmäiset julkisuuteen nousseet iskut tapahtuivat vuonna 95 Evijärvellä, jolloin turkistarhoista päästettiin noin 400 kettua. Turkiseläinten hyvinvointi ja ympäristövaikutukset ovat asioita, joista on keskusteltava. Julkisuuteen on tullut tapauksia kuvin ja sanoin, miten häkkieläimet toisinaan ovat olleet hoitoa vailla ja elinolosuhteet eivät täyttäisi hyväksyttäviä vaatimuksia. Mutta jokainen turkistarhaaja tekee parhaansa, jotta tarhassa kasvatetut eläimet saisivat hyvän hoidon. Se on sekä kasvattajan että eläimen etu.

Pakostakin tulee miettineeksi, miksi juuri turkistarhaus halutaan lopettaa. Muutamissa Euroopan maissa on näin käynyt, se myönnettäköön, mutta mitä tapahtuisi, jos eduskunta kieltäisi tämän? Kävisi niin, että tarhaus siirtyisi muualle päin maailmaa. Lähtökohtaisesti tarhatun eläimen turkis on aina epäeettinen, tuotettiin se missä tahansa. Jos tällaisten turkisten maahantuonti, myynti ja käyttö on sallittua, on myös turkistarhaus näin ollen välillisesti hyväksyttyä jossain päin maailmaa. On siis tekopyhää kieltää sen ammatin harjoittaminen maassamme, etenkin kun Suomessa valvontakoneisto ja vähän naapurikateuskin pitävät huolen siitä, että meillä valvonta on taatusti paremmalla pohjalla kuin jossain Kiinassa tai Aasiassa.

Kotieläimet, ovat ne lehmiä, kanoja tai possuja, ovat myös häkeissä, ja kun tiedämme, että esimerkiksi kettu on noin puoli vuotta häkissä ja minkit 7 kuukautta, kunnes ne teurastetaan, niin tämä on siinäkin mielessä inhimillisesti ajatellen parempi asia, kun esimerkiksi lehmä on liekaan sidottuna monia monia vuosia.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan lainata Ilta-Sanomien yhtä pääkirjoitusta: "Eläinkunnan hyödyntäminen on ihmisen lajityypillinen ominaisuus. Moni meistä käyttää nahkakenkiä ja -vöitä ja hyväksyy lampaanvillasta tehdyt vaatteet. Miksi turkisvaatteeseen siis pitäisi lyödä kelvottomuuden poltinmerkki?"

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! On hienoa, että kansalaiset ovat aktiivisia ja ottavat kantaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin. Kannatan kansalaisaloitteiden tekemistä.

Itselleni on tänään keskusteltavaan asiaan selkeä kanta. Kannatan turkistarhausta, ja perustelen sen seuraavilla seikoilla:

Entisenä yrittäjänä näen turkistarhauksen alana, joka elää ja voi hyvin. Ala menestyy taloudellisesti hyvin, tuo Suomelle vientituloja, työpaikkoja ja maksaa veroja. Turkistuotantomme arvo on noin 400 miljoonaa euroa, joka on lähes sataprosenttisesti vientituloa. Vertailun vuoksi voin mainita, että risteilytilausten vientiarvo on samaa luokkaa, noin 400 miljoonaa euroa. Ala ei saa julkista tukea ja toimii hyvin pitkälti kotimaisin tuotantopanoksin.

Monille maaseutukunnille turkistuotanto on yksi keino pysyä niin sanotusti pinnalla, ja kunnat ovat turkistuotannon avulla muun muassa voineet säilyttää peruspalvelunsa. Useat kunnat tarvitsevat verotuloja. Puolueettoman laskelman mukaan ala työllisti vuosina 2011 ja 2012 henkilötyövuosina 4 300, ja kun otetaan huomioon kausityövoima, on työllistävä vaikutus vielä suurempi.

Kun puhumme eläinten hyvinvoinnista, on syytä muistaa, että tuottajat huolehtivat ja välittävät eläimistään. Se on sekä ihmisten että eläinten etu. Ainoastaan hyvinvoivasta eläimestä saa laadukkaan nahan, niin kuin eläinlääkäri Eestilä tuossa sanoi. On tosiasia, että kieltopäätös ei vähennä tarhausta, vaan se siirtää sen muihin maihin, esimerkiksi Puolaan, Espanjaan, Ukrainaan, kuten Hollannin kieltopäätöksessä kävi, ja väitän, että näissä maissa voi valvonta olla paljon heikompaa kuin esimerkiksi Suomessa. Miten tämä parantaa eläinten hyvinvointia?

Minulla on yksi esimerkki. Minä hain koiran, bernhardinkoiran, tuolta Baltiasta, kun ei Suomesta saanut, ja kun se tuli sieltä, se oli täynnä kirppuja, sen häntä oli kuin kalanruoto ja se oli matoja täynnä. Siinä oli iso hoitaminen, että se saatiin kuntoon, mutta nyt se on kunnossa, kun se on täällä Suomessa. Kyllä täällä pidetään eläimistä huolta. Meillä on pitkät perinteet siinä, kun täällä on jouduttu elämään näissä olosuhteissa.

Arvoisa puhemies! Varmasti kohta nämä vastustajat sanovat, että ei täällä lehmiäkään tarvita, että maitoahan saa tuolta kaupasta, mitä me niillä tehdään.

Lauri  Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa ollaan historiallisessa tilanteessa, ja hallitus ei vaadi turkistarhauksen lopettamista, eivätkä sitä vaadi suurimmat hallituspuolueetkaan. Lopettamisvaatimusta eivät kannata oppositiopuolueetkaan, ja silti me täällä salissa keskustelemme kannattavan tuotannon lopettamisesta aikana, jolloin valtion ja kuntien taloudet kaipaavat kipeästi lisää verotuloja ja sadattuhannet suomalaiset ovat vailla kunnollista työpaikkaa ja vailla tulevaisuudenuskoa.

Arvoisa puhemies! On kuitenkin tärkeää, että tästä kansalaisten keskuudessa tärkeäksi nousseesta kansalaisaloitteesta keskustellaan täällä eduskunnassa. Toivon, että näiden keskusteluiden tuloksena myöskin kaupungeissa asuvat kansalaisemme oppivat paremmin tuntemaan turkistarhauselinkeinon ja sen viime vuosina suorittamat satsaukset tuotantoeläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi: Kasvatushäkkejä on parannettu. On satsattu eläinten juomaveden saatavuuteen myös talvella pakkaskautena. Hygieniatasoa on parannettu. Eläinten terveydenhoidosta huolehditaan hyvin. Myös valvontaa on lisätty. Eviran tarkastajat voivat tulla halutessaan katsomaan, että tarhoilla on kaikki kunnossa.

Arvoisa puhemies! Tarhauksen lopettamista vaatineet ovat käyttäneet yhtenä argumenttinaan turkistarhaajien korkeaa ikää ja ehdottaneet lyhyttä siirtymäaikaa alan lopettamiselle, koska tarhaajat siirtyvät kohta eläkkeelle. Nämä vaatijat eivät kuitenkaan tiedä, että viime vuosina sukupolvenvaihdokset tarhoilla ovat lisääntyneet ja monilla tarhoilla jatkajat ovat todellisuudessa olemassa. Niinpä tämä sukupolvenvaihdosten määrä tuleekin kasvamaan lähivuosina.

Perussuomalaiset eivät ole kuulleet korvaavista työpaikoista, jotka tarhoilta työttömäksi jääneille osoitettaisiin, jos ala lainmuutoksilla lopetettaisiin. Mistä korvataan turkistarhaukseen sukupolvien ajan satsanneille tarhaajille ja heidän suvuilleen menetykset, jotka aiheutuisivat tällä hetkellä hyvin kannattavan elinkeinon lakkauttamisesta? Mitä korvattaisiin tuotantotiloista?

Nykyisin turkistarhat sijaitsevat pääosin seuduilla, joihin on hyvin vaikea keksiä mitään muuta korvaavaa ja yhtä kannattavaa, ympäristöystävällistä ja luonnonmukaista elinkeinoa. Nykyisin pääosa turkistarhoista on yrityksiä, jotka työllistävät tarhaajan perheen lisäksi myös tilan, yrityksen ulkopuolisia työntekijöitä. Niinpä julkisuudessa viljellyt käsitykset siitä, että turkistarhaus olisi monille pelkkä sivuelinkeino, ovat nykyisin yhä useammassa tapauksessa virheellisiä.

Arvoisa puhemies! Maatalous on Suomessa pienillä tiloilla heikosti kannattavaa, mutta tilanne on aivan toinen, jos ammattitaitoinen turkistarhaaja viljelee pientilallaan parin kolmen hehtaarin alalla minkkejä ja kettuja.

Jani Toivola /vihr:

Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja omassa puheessaan ehkä jossain määrin ihmetteli sitä, minkä takia tämmöisestä aiheesta keskustellaan tänään tässä salissa, mikä mahdollisesti myös tarkoittaa sitä, että ihmiset saattavat menettää työpaikkoja. Syy keskusteluun tietenkin on kansalaisaloite ja se, että iso joukko suomalaisia on päättänyt kerätä voimansa ja tuoda näkyville oman tahtonsa ja tuoda aloitteen meille tänne keskustelua varten, mikä on hieno ja tärkeä asia.

Salissa on käyty tänään monenlaista keskustelua, mutta yksi positiivisimmista asioista, minkä myöskin edustaja Brax tässä aikaisemmin huomioi, on se, että oli meidän kanta tähän asiaan mikä tahansa, niin joka puheenvuorossa on todettu ensinnäkin, että tämä on historiallinen ja tärkeä hetki. Joka puheenvuorossa on myöskin puollettu — lähes joka puheenvuorossa on puollettu — avoimuutta ja semmoista kokonaisvaltaista käsittelyä aloitteelle. Ja minä toivon, että tämä sama henki säilyy tässä talossa myöskin tästä eteenpäin, koska näen kansalaisaloitteen äärimmäisen tärkeänä uutena työkaluna, kun me puhumme suomalaisesta demokratiasta ja kun me puhumme sen suomalaisen demokratian edistyksellisyydestä ja tulevaisuudesta tai kun me puhumme ihmisten osallisuudesta meidän yhteiskunnassa, siitä problematiikasta, miten me saisimme ihmiset yhä enemmän kokemaan yhteiskunnalliset asiat merkityksellisiksi, että heillä on olo, että he voivat vaikuttaa myöskin siihen omaan elämäntilanteeseen ja asioihin, joiden kanssa he kamppailevat. Erityisen tärkeä tämä kysymys on silloin, kun me puhumme kasvavista nuorista ja heidän kokemuksestaan ja tunteestaan siitä, että he ovat osallisia yhteiskunnassa ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa ja heillä on paikka ja heidän äänensä tulee kuuluville. Tämä kansalaisaloite on ehdottomasti muoto, millä se onnistuu.

Sitten, jos mennään tähän turkistarhauksen kieltämiseen, tuen ehdottomasti turkistarhauksen kieltämistä. Keskustelu on hyvin monisävyistä. Se, mikä minua on itseäni ehkä häirinnyt tässä keskustelussa tänään, on se, että ikään kuin jos kannattaa tätä kieltoa, niin automaattisesti jollakin tavalla vastustaisi maaseutua tai maaseudun elämää tai ikään kuin tieten tahtoen pyrkisi lakkauttamaan työpaikkoja tai ei pyrkisi tukemaan yrittäjyyttä. Se ei kyllä millään tavalla pidä paikkaansa, ja minun mielestä se on hyvin väärä ja epäasiallinen leima, mikä ei myöskään millään tavalla ole rakentavaa, argumentoivaa keskustelua tai vie tätä itse aihetta millään tavalla eteenpäin.

Edustaja Satonen totesi täällä aikaisemmin, että hän koki, että häntä ei ole valittu tänne ikään kuin romuttamaan ja viemään ihmisiltä työpaikkoja. Ei tietenkään, ei minuakaan ole valittu siihen tehtävään, mutta samaan aikaan minä voisin itse ajatella, että minut on valittu kansanedustajana tänne myöskin viemään meidän yhteiskuntaa eteenpäin, saamaan aikaan kehitystä, samaan aikaan myöskin valvomaan ja kehittämään meidän moraalia, etiikkaa, meidän käsitystä erilaisista yhteiskunnallisista asioista ja sitä kautta jalostamaan meidän ajattelua ja tuomaan erilaisia uusia positiivisia asioita esille yhteiskunnassa.

Sitten täällä oli yksi argumentti, missä puhuttiin siitä, että ikään kuin jos me kiellämme, niin sitten se siirtyy jonnekin muualle ja siitä ei ole mitään hyötyä. Mutta kyllä minä näen, että pikkuhiljaa siitä on hyötyä, koska kyllähän ala samaan aikaan tekee paljon töitä sen eteen, että ala koko ajan kasvaisi ja ihmisillä olisi tarve ostaa niitä turkiksia. Mutta jos maa toisensa jälkeen kieltää turkistarhauksen, niin kyllä myöskin ihmisten tarve silloin rupeaa pikku hiljaa vähenemään, ja minä uskon, että lopulta sen vaikutus ulottuu myös esimerkiksi Kiinaan, joka täällä oli mainittuna, jossa olot ovat vielä huomattavasti epäeettisemmät ja hankalammat. Ehdottomasti siis tuen tätä kansalaisaloitetta.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten edellä on esille tullut, on hyvä — ja omastakin mielestäni on hyvä — kun avoimesti käsitellään asioita, ja ensimmäinen kansalaisaloite on käsittelyssä. Kuten totesinkin, onhan se parempi täällä sisätiloissa käsitellä kuin yömyöhään tuolla remuta pitkin turkistarhojen nurkkia, mikä aiheuttaa pelkoa, ja toisaalta sitten onhan näillä vastustajillakin sitten omat epämääräiset olosuhteensa. Eli kannatan näitä aloitteita jatkossakin, niitten käsittelyä eduskunnassa avoimesti. Tämä on hyvä tapa. Meillä taitaa joku 60 aloitetta olla siellä Avoimessa ministeriössä tänne tulossa, ja toivon hyvää keskustelua niistä.

Tässä maatalousvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Leppä esitti, että asia tullaan asiallisesti käsittelemään. Itse toivon kanssa, että tämä käsitellään asiallisesti, mutta myös vain tähän aiheeseen liittyen, ettei ruveta repostelemaan sitten pitkin poikin tätä elinkeinoa erilaisista näkökulmista, vaan siellä on ihan selkeä esitys ja kysymys ja me saamme siihen sitten oman vastauksemme laajalla asiantuntijaesittelyllä, ja toivon, että se on sitten sen mukainen.

Arvoisa puhemies! Olen parikymmentä vuotta puhunut maaseudun puolesta omassa työssäni, maatalousammateissa, maaseudun hyvinvoinnista, ja tämähän on ollut fantastinen iltapäivä. Täällä ovat siis kaikki edustajat puhuneet maaseudun puolesta. Varsinkin tämän aloitteen vastustajat ovat sanoneet, että turkistarhaus on tärkeä elinkeino. Olen itse sitä samaa mieltä, mutta toinen puoli, ne, ketkä ovat vastustaneet tätä turkistarhauksen jatkamista, ovat pohtineet sitä, minkälaisia elinkeinoja voidaan sinne maaseudulle tuoda. Eli tarvitaan varmaan tämmöisiä aloitteita ja muita, että me saamme kielenkantamme auki.

Minä toivon kyllä todellakin näitten hallituspuolueitten jäsenten jatkossakin muistavan tämän hyvän päivän keskustelun sitten, kun annetaan näitä määrärahoja maaseudun kehittämiseen maaseutuelinkeinojen, maatalouden osalta, mutta myös sitten, kun tehdään uutta regulaatiota ja lainsäädäntöä maaseudulle ja maaseutuyrittäjyyteen. Muistakaa silloinkin tämä keskustelu tai ne, mitkä muutkin ovat tulossa, koska sitä ei niin vain tehdä uutta elinkeinoa sinne eikä varsinkaan kannattavaa sille pienelle yrittäjälle, mikä meillä maaseudulla on.

Itse tähän turkistarhaukseen: Tämähän on vientielinkeino. Miettikää sitä, kuinka monta työpaikkaa se luo taakseen ja kuinka paljon vientituloja tekeviä yrittäjiä ja yrityksiä tällä hetkellä on. Vaimoni on yrittäjänä. Meillä meni 20 vuotta siihen, että saatiin vientituloja muodostumaan pienestä yrityksestä sen ketjun kautta. Tämä tuo uutta työtä, ja näen, että turkistarhaus on vahva elinkeino ja työllistää meitä. Meillä on vaihtotaseen vaje tällä hetkellä huomattava, ja me emme pysty korvaamaan sitä tällä hetkellä kovinkaan helposti. Kun saisimme nämä mustat kivihiilienergiaprojektit ja muutkin kääntymään oikeaan suuntaan, niin näen, että tällä on erittäin iso kansantaloudellinen merkitys. Maatalouden muukin ahdinko, esimerkiksi esille ottamani sikatalouden ahdinko, on tällä hetkellä olemassa. Näen, että meidän täytyisi siinäkin katsoa ja kirkastaa näkökulmaa.

Jos Suomesta tämä turkistarhaus kielletään, niin kyllähän se ihan tosiasia on, että kiinalaiset kiittävät. Heillä on sitten työtä ja yritysten toimintaa. Minä kannatan turkistarhauksen jatkamista.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomalaiset turkistarhaajat ovat rehellisiä suomalaisia yrittäjiä, jotka toimivat eläinsuojelulain ja monen muunkin lain mukaisesti.

Olen saanut tehdä töitä paljon eläinten hoitamisessa ja olen oppinut, että vain hyvinvoivan ja hoidetun eläimen turkis on hyvä ja hyvännäköinen. Suomessa tuotetut turkikset ovat korkealaatuisia ja arvostettuja, mikä on merkki eläinten hyvästä hoidosta. Kyse on tunnollisista suomalaisista yrittäjistä, veronmaksajista, jotka pitävät huolta eläimistään ja maksamalla veroja pitävät huolta myös niistä, jotka yrittävät ja haluavat lopettaa heidän elinkeinon harjoittamisensa.

Minä toivon, että nyt keskusteltaisiin enemmän maaseudun yrittäjien jaksamisesta. Turkistarhaajat, kuten muutkin maaseudulla eläimiä hoitavat yrittäjät, tekevät pitkää työpäivää. He yrittävät noudattaa kaikkia mahdollisia lakeja ja säädöksiä, selvitä siitä byrokratiasta, valvonnasta ja kaikesta, mitä paineita heitä kohtaan asetetaan, tekevät töitä 7/24. Ensimmäinen asia, jolla me voisimme auttaa näitä eläimiä, on auttaa näitä yrittäjiä, eli autetaan yrittäjiä jaksamaan paremmin eikä lyödä heitä. Nyt meidän tehtävämme olisi kyllä tänä päivänä nostaa hattua näille maaseudun yrittäjille, ihmisille, jotka todella ottavat maasta leivän ja joilla on yhä maausko olemassa.

Aloitteessa puolletaan turkistarhauksen lopettamista sillä, että työpaikkansa menettäville hankitaan korvaavat työpaikat. Minä olen tehnyt töitä todellakin maaseudun asioissa mutta erityisesti maaseudun elinkeinojen kehittämiseksi ja tullut kyllä siihen tulokseen, että työ ei ole helppoa. Uusien työpaikkojen rakentaminen ei käy tuosta vain. Työpaikat maaseudulla vaativat, että työntekijä työllistää itsensä, eli maaseutuyrittäjän omia todella suuria investointeja ja toimivat markkinat.

Maaseudulla on mahdollisuuksia, niitä tosiaan on, mutta rajansa kaikella ja varsinkin niiden käyttämismahdollisuuksilla. Minä toivotan kaikki 70 000 aloitteen allekirjoittanutta henkilöä tervetulleeksi tekemään näitä korvaavia työpaikkoja maaseudulle. Minä en ole saanut kuin muutaman niitä työstettyä eteenpäin. Toivottavasti te osaatte tehdä niitä paremmin kuin minä.

Nykyinen keskittämispolitiikka vie maaseudun elämiseltä pois koko ajan mahdollisuuksia ja vaikeuttaa elämää entisestään. Maaseudulla on menetetty eri syistä paljon työpaikkoja. Korvaavia työpaikkoja on yritetty tehdä jo ilman tätäkin.

Minä toivon nyt, että jatkossa näkisin tässä salissa vastaavaa keskustelua maaseudun kehittämisestä, näkisin keskustelun maaseutuyrittäjien jaksamisesta, Suomen luonnonvarojen kestävästä käytöstä.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Päivä on historiallinen demokratian kannalta. Suomen ensimmäinen kansalaisaloite saapui lähetekeskusteluun eduskunnan käsiteltäväksi.

Kansanvallan vahvistaminen on erityisen tärkeää tänä päivänä, kun moni kokee vieraantuneensa politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Suomalaisnuorten tietämys yhteiskunnallisista asioista on kansainvälisestikin korkea, mutta kiinnostus ja osallistuminen yhteiskunnallisiin asioihin ja toimintaan on Suomessa huomattavasti kansainvälisen keskiarvon alapuolella. Kahdeksasluokkalaisista vain ani harva keskustelee viikoittain vanhempiensa tai kavereittensa kanssa yhteiskunnallisista asioista. Senkin takia on ilahduttavaa, että erityisesti nuoret näyttävät ottaneen kansalaisaloitteen innostunein mielin vastaan. Allekirjoittajia on toki kaikenikäisiä ja kaikista ammattiryhmistä varmastikin, en tiedä, onko turkistarhaajista tässä aloitteessa, mutta kuitenkin.

Kansalaisaloitteella on monta merkitystä. Se antaa mahdollisuuden nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun teemoja, jotka puuttuvat hallitusohjelmasta. Kansalaisaloite haastaa ihmisiä muodostamaan kantansa vaikeisiinkin tai vaikeilta tuntuviin kysymyksiin. Kansalaisaloite antaa jokaiselle mahdollisuuden nostaa esiin itselle tärkeitä asioita ja vaikuttaa suoraan päätöksentekoon allekirjoittamalla tai jättämällä allekirjoittamatta aloitteen.

Poliittiseen päätöksentekoon kansalaisaloite tuo uuden ulottuvuuden. Tämän päivän keskustelun perusteella voi päätellä, että kansanedustajat läpi puoluekentän arvostavat kansalaisaloitteita ja haluavat niille perusteellisen käsittelyn. Niinpä onkin oletettavaa, että tämä ensimmäinen kansalaisaloite, josta tänään keskustelemme, tulee käsiteltyä ainakin maa- ja metsätalousvaliokunnassa perusteellisesti, mistä haluan myös jo tässä vaiheessa esittää kiitokseni valiokunnan puheenjohtaja Lepälle, ja toivottavasti myös muissa asiaa sivuavissa valiokunnissa tämä aloite käy käsittelyssä.

Valiokunnassa kuullaan aloitteen tekijöitä ja asiantuntijoita, ja valiokunta jättää aiheesta mietinnön. Tämä ensimmäinen aloite etenee todennäköisesti ison salin äänestykseen asti, toivottavasti myös sitä seuraavat aloitteet.

Itse olen turkistarhauksen kieltävän aloitteen kannalla kuten eduskuntaryhmämmekin. Mielestäni turkistuotanto on lopetettava mahdollisimman nopealla siirtymäajalla. Tämän täytyy tapahtua niin, että turkistuottajia tuetaan siirtymään muihin elinkeinoihin ja heidän taloudelliset menetyksensä korvataan. Perustelen turkistarhauksen lopettamista Suomessa useallakin syyllä, mutta ajanpuutteen vuoksi joudun varaamaan toisen puheenvuoron perusteluja varten.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Turkistarhauksen lakkauttamista on monesti perusteltu sillä, että tarhaus ei ole eettisesti kestävää ja että nykyajan ihmiset eivät enää tarvitse turkiksia esimerkiksi vaatetukseen, vaan turkiksia käytetään pikemminkin koristeena.

Jos tarhauksen lakkauttamista vaatii henkilö, joka ei koskaan käytä vaatetukseensa taikka ravinnokseen mitään eläinkunnan tuotteita, ymmärrän hänen sanomansa ja arvostan hänen mielipidettään. Mutta jos vaatijalla on jalassaan nahkaiset kengät, uumallaan nahkainen vyö ja vuodenajasta riippuen myös nahkaiset käsineet, on sanojan puheesta puhti pois eikä sanomalla ole syvyyttä. En ymmärrä enkä arvosta heitä, jotka vaativat turkistarhauksen lakkauttamista vetoamalla siihen, että ihmisellä ei ole oikeutta käyttää eläimiä hyväkseen, mutta samalla itse käyttävät vaatetukseensa ja ravintonaan eläinkunnan tuotteita. Silloin puheet ja teot eivät kohtaa. Käsittääkseni eläimen kannalta ei ole merkitystä, käytetäänkö siitä vain nahka vai liha vai molemmat.

Julkisuuteen on tullut kuvia ja videoita, joissa esitellään turkistarhoilla olevia sairaita taikka loukkaantuneita eläimiä. Näillä halutaan antaa ehkä varsin tarkoitushakuisesti sellainen kuva, että kaikilla tarhoilla ja kaikilla eläimillä olisi tilanne kuvatunlainen.

Olen itse käynyt monilla tarhoilla ja tunnen monta turkistarhauksesta elantonsa saavaa perhettä. Työtä tekeville henkilöille on päivänselvää, että jos ja kun palkan suuruus riippuu työn tuloksesta, on työvälineet pidettävä kunnossa, puhutaan sitten vaikka lumen pudottamisesta katolta taikka turkistarhauksesta. Katolle mennään aina riittävien turvavarusteiden kanssa eikä siellä ole varaa ottaa ylimääräisiä riskejä, koska ne voivat kostautua ja näkyä tilipussissa. Turkistarhalla on täsmälleen sama juttu. Tarhausyrittäjän tilipussissa näkyy välittömästi ja suoraan se, missä kunnossa taanatut eläimet ovat olleet, puhutaanpa sitten eläinten näkyvistä vammoista taikka epidemioina leviävistä sairauksista. On tarhausyrittäjän etu, että eläimet ovat mahdollisimman terveitä ja hyväkuntoisia, koska tällaisilla eläimillä on paras ja laadukkain nahka.

Turkistuottajilla on oma asiantuntijaorganisaationsa, jossa on eläinlääkäreitä, auditoijia ja jatkuvaa tutkimustoimintaa. Muun muassa eläimien ruuan koostumusta seurataan ja tutkitaan jatkuvasti. Tällä organisaatiolla on kyky reagoida erittäin nopeasti tilanteissa, joissa jollekin tarhalle ilmaantuu joku vaarallinen sairaus, esimerkiksi penikkatauti. Mikäli näin käy, niin tila kyetään eristämään ja eläimet rokottamaan erittäin nopeasti. Tämä tehdään ensiksi tilan omien eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, ja lisäksi nopeilla toimilla estetään taudin leviäminen muille tarhoille. Mielestäni tämä on vastuullista toimintaa, jota ei ole syytä väheksyä.

Arvoisa herra puhemies! Minä en kannata turkistarhauksen kieltävää lakialoitetta.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kansalaisaloitteen allekirjoittajat! On arvokasta ja hienoa, että olemme tänään saaneet ensimmäisen kansalaisaloitteen, 70 000 suomalaisen aloitteen, eduskunnan käsittelyyn. Suomi elää viennistä. Olemme tuskallisen tietoisia siitä, että vienti ei tällä hetkellä vedä ja vaihtotaseemme on ongelmissa. Turkikset ovat maallemme tärkeä vientituote, josta saamme näitä elintärkeitä vientituloja jopa 400 miljoonaa euroa. Ala työllistää suuren määrän, 17 000 ihmistä, ja verokertymääkin tulee 65 miljoonaa euroa. Koska turkikset ovat meille tärkeä elinkeino, emme sitä voi kieltää.

Me kaikki edustajat olemme saaneet runsain määrin ihan asiallista informaatiota turkistarhausta vastustavilta tahoilta. On selvää, että turkistarhauksen pitää olla eettistä ja turkiseläimille tulee järjestää asialliset elinolosuhteet. Tällä hetkellä parantamisen varaa on ainakin joillakin tarhoilla. Turkiseläimilläkin on oltava arvokkaan elämän edellytykset.

Meillä pidetään eläimiä myös ravinnon takia — sikoja, nautoja, kanoja — niiden olosuhteista puhumattakaan. Niin kuin eivät turkiksetkaan, ei lihansyöntikään ole ihmiselle välttämätöntä, ja näin ihan globaalisti ajateltuna siirtymällä kasvisravintoon olisi mahdollista ratkaista nälkäongelmakin globaalilla tasolla. Elävien turkiseläinten vienti sen sijaan pitäisi kieltää. Mikäli emme sitä kiellä ja sen sijaan kiellämme turkistarhauksen Suomessa, on tästä pahimmillaan seurauksena se, että esimerkiksi joissakin Aasian maissa käynnistetään turkistarhaus suuressa mittakaavassa näillä Suomesta alkuperänsä saavilla eläimillä. Siellä tuskin turkiseläinten oloihinkaan kiinnitetään suurtakaan huomiota, ja samalla meiltä täällä Suomessa loppuu tärkeä elinkeino. Ja toisaalta tässä hintakilpailussa emme edes pärjäisi. Sen sijaan elävien turkiseläinten vienti pitää ensi tilassa kieltää ja tehdä kunnon pelisäännöt tälle eettiselle turkistarhaukselle.

Tätä aloitetta en siis kannata, vaikka kansalaisaloitteita toki muuten kannatankin, mutta aihetta on kuitenkin syytä käsitellä asianomaisessa valiokunnassa näiden pelisääntöjen luomiseksi.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä oleva kansalaisaloite eläintensuojelulain muuttamisesta siten, että turkistarhaus Suomessa lopetettaisiin, on monessa mielessä merkittävä tapaus. Merkittävintä tässä on se, että edustuksellinen demokratia Suomessa muuttuu ajan mukana. Tämäniltaisen keskustelun perusteella vahvistuu uskoni siihen, että suomalainen demokratia kehittyy ajan ja tarpeiden mukaan oikeaan suuntaan.

Kansalaisaloitteen päätarkoituksena on lisätä kansalaisten aktiivisuutta yhteisten asioiden päätöksenteossa. Mielestäni tässä ollaan onnistumassa. Merkittävää on myös se, että tässä kansalaisaloitteen tarkoituksena on ensimmäistä kertaa Suomessa lopettaa nykyisin laillinen elinkeino kokonaan. Merkittävän ja perinteisen elinkeinon lopettamispäätös ei mielestäni ole helppoa saatikka vastuullista, jos tarkoituksena on saada aikaan yhteiskuntarauha käsiteltävässä asiassa.

Turkistarhaus on merkittävää niin maaseudun elinkeinojen, valtion ja kuntien verotulojen kuin vaihtotaseen kannalta. Turkiseläinten elinoloja tulisi sen sijaan edelleen kehittää eettiseen suuntaan. Merkittävää on mielestäni myös se, että tässä keskustelussa ollaan luomassa keskustelukäytäntö siihen, mikä on eettistä ja eettisesti kestävää työtä. Tähän tullaan varmaan jatkossa palaamaan useaan otteeseen tulevien vuosien saatossa. Merkittävää tässä on edelleen se, että kansalaistottelemattomuus kanavoituu normaaliin demokraattiseen päätöksentekoon mielestäni aika rauhallisesti keskustellen. Tämä on jo sinänsä saavutus. Joukkovoimaa ja kansalaisaktiivisuutta tulisikin jatkossa kanavoida nimenomaan kansalaisaloitteen käyttöön.

Arvoisa puhemies! Vaikka ymmärrän syvästi puutteet eläinten pidossa ja eläinten kärsimysten vähentämisen tarpeen, joka on aloitteen pääviesti, en kuitenkaan pidä perusteltuna sitä, että meillä olisi syytä lopettaa laillinen elinkeino. Se koskisi liian monia perheitä liian väkivaltaisesti. Pidän oikeana sitä, että asia käsitellään vakavasti ja mahdollisimman laajasti maa- ja metsätalousvaliokunnassa.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Elämme tässä salissa nyt historiallista hetkeä. Käsittelemme ensimmäistä kertaa kansalaisaloitteena eduskuntaan tullutta asiaa.

Turkistarhauksen tulevaisuus onkin hyvin tunteita herättävä kysymys. Suomen turkistuotannon arvo on noin 400 miljoonaa euroa, joka on lähes sataprosenttisesti vientituloa. Lisäksi ala toimii ilman julkista tukea ja lähes kokonaan kotimaisin tuotantopanoksin, mikä yleensä ei päde teollisuudessa. Turkistuotanto on hyvin voimakkaasti myös paikallinen elinkeino Suomessa. Pohjanmaalla tuotetaan lähes 90 prosenttia Suomen turkisnahoista.

Arvoisa puhemies! Suomalainen turkisala on jatkuvasti kehittynyt, ja eläinten hyvinvointi on tarhaajille ammattiylpeyskysymys. Turkistarhaus on merkittävä elinkeino. Ala käynnisti 2006 maailmassa ainutlaatuisen turkistilasertifiointijärjestelmän, jonka tavoitteena on turkiseläinkasvatuksen jatkuva kehittäminen. Tällä hetkellä noin 70 prosenttia tiloista ja noin 80 prosenttia tuotannosta on sertifioitu. Eläinten hyvinvointi on turkistarhauksessa, kuten maataloudessakin, olennainen arvo. Olosuhteiden kehittäminen on tärkeä tavoite, ja Suomi voi tässä asiassa olla suunnannäyttäjä. Eläimet tarvitsevat luonnonmukaisia virikkeitä ja riittävän tilavat maapohjaiset häkit. Eläinten eettisesti kestävä kohtelu on erittäin tärkeä asia.

Kansalaisaloite sinänsä on hyvä asia. On tärkeää, että tämäkin aloite saa asianmukaisen käsittelyn. Tämän aloitteen kohdalla katson tärkeäksi myös huomioida elinkeinovapauden. Ala on osa elintarviketeollisuusketjua muun muassa rehunkäytön osalta.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Demokraattisessa yhteiskunnassa näitä kansalaisaloitteita ei voi kyseenalaistaa. Tämän ko. kansalaisaloitteen osalta myönteistä on ehdottomasti se, että nyt toimitaan laillisesti omien näkemysten ajamiseksi eikä suinkaan lainvastaisin keinoin, jota muun muassa tunkeutumiset turkistarhoille ovat. Monia oleellisia asioita tämän päivän keskustelussa on toki esille tullut, mutta minusta yksi erityisen oleellinen esille noussut asia on se, että toivottavasti tässä vähitellen päästäisiin useita askeleita eteenpäin, yhä parempaa ja parempaa vuoropuhelua kohtia alan ja, voisiko sanoa, suojelijoitten kesken.

Olen seurannut yli 30 vuotta tätä toimialaa. Sinä aikana tarhojen määrä on laskenut voimakkaasti. Eläinten hyvinvoinnissa on menty paljon eteenpäin. Toki ongelmia yli 4 miljoonan turkiseläimen joukossa on, mutta uskon vahvasti siihen, että ala tekee voimakkaasti työtä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Totta kai se on myös välttämätöntä. Eihän kenenkään etu ole se, että eläimet voivat huonosti.

Turkisalan merkitystä vientiriippuvaiselle Suomelle ja monelle Suomen alueelle, ihmisille, perheille, ei voi vähätellä. Työllistävä merkitys, rahallinen merkitys: ne ovat kiistattomia. Kun Suomella on vahva tarve talouden kasvuun, työllisyyteen, verotuloihin, on minusta aivan selvää, että ei kai meillä ole varaa ajaa tällaista merkittävää alaa alas, varsinkin kun sen korvaaminen on maaseudulla kovin kovin vaikeaa, etenkin kun maaseudun elinkeinotoimintojen kehittämisvaroja leikataan koko ajan.

Arvoisa puhemies! Tämän lyhyen puheenvuoron osalta totean sen, että omalta osaltani haluan tukea edelleen hyvin vahvasti turkisalan myönteistä, myös taloudellisesti myönteistä, kehitystä, enkä todellakaan voi kannattaa tätä kansalaisaloitteen tavoitetta, mutta kannatan lämpimästi sitä, että tässä eduskunnassa käydään hyvin vahva ja monipuolinen keskustelu asian osalta.

Ari Jalonen /ps:

Puhemies! Tämä on ensimmäinen kansalaisaloite, minkä me käsittelemme, ja se on erittäin arvokas. Mielestäni jokaisen kansalaisaloitteen tulisi päätyä siihen, että siitä tehtäisiin mietintö ja mahdollisesti äänestettäisiin täällä suuressa salissa.

Tämä ei, ikävä kyllä, ollut kaikkien puolueiden mieleen, vaan kansalaisaloitteille annettiin pienempi arvo. Toivottavasti tämä ensimmäinen kansalaisaloite saa kuitenkin tarkan, hyvän, perusteellisen käsittelyn ja päätyy mietintöön ja äänestykseen ja näin ikään kuin mallintaa tätä polkua, miten kansalaisaloitteita tullaan käsittelemään.

Eläinten hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Se on lähes itsestäänselvyys. Aina on parannettavaa. Suomessa on paljon parannettu, mutta aina on parannettavaa. Se on selkeä viesti, mikä pitää ymmärtää, ja sitä kannatan. Mutta samaan aikaan, jos me mietimme, miten eläinten hyvinvointia voidaan lisätä, niin toivon, että valiokunta kysyy asiantuntijoilta esimerkiksi, tuleeko turkisten käyttö vähenemään, jos Suomessa lopetetaan turkistarhaus, ja jos se ei tule vähenemään, niin mihin, kenties Kiinaan tai Venäjälle, turkistuotanto siirtyy ja paranevatko turkiseläinten olosuhteet siellä, missä eivät ihmisoikeudetkaan ole aivan kohdallaan.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Joulukuussa 2012 turkistarhoja oli Suomessa 1 209, ja näillä tuotettiin 1,6 miljoonaa minkin- ja hillerinnahkaa, 1,9 miljoonaa ketun- ja supinnahkaa. On äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota turkiseläinten huonoihin oloihin turkistarhoilla. Suomen eläinsuojeluviranomaiset suhtautuvat erittäin vakavasti näihin epäkohtiin, ja eläintensuojeluviranomaiset käynnistävät heti tarkastukset näillä tarhoilla, joilla eläinten laiminlyöntiä on tapahtunut.

Säännölliset turkistarhojen viranomaisvalvonnat osoittavat, että eläinten olot suomalaisilla turkistarhoilla vastaavat eurooppalaisen ja kansallisen lainsäädännön asettamia vaatimuksia. Suomi on maailmalla tunnettu hyvistä ja laadukkaista turkiksistaan, ja näillä tulee aina olemaan kysyntää maailmalla. Tuotettaessa hyviä ja laadukkaita turkiksia tulee tuotantoeläinten hoidon ja elinolojen vastata täysin niille asetettuja vaatimuksia.

Turkistarhaus on monelle elinkeino, joka työllistää alueella, jossa kaikki työpaikat ovat hyvin tarpeellisia. Myös välillisesti työllisyysvaikutus on merkittävä. Vuonna 2010 se työllisti noin 6 000 henkilöä. Turkisten vientitulot ovat myös tarpeelliset koko Suomen taloudelle. Kun vientitulot ovat noin 400 miljoonaa euroa, emme varmaankaan halua, että turkistuotanto loppuu Suomesta ja siirtyy rajojemme ulkopuolelle, jopa niin kauas kuin Kiinaan. Näin eivät eläinten olot varmaankaan parane, ja me kaikki haluamme, että turkiseläimillä on lain ja asetusten vaatimat olot ja riittävä valvonta ja että se myös toteutuu, joten en kannata turkistarhauksen kieltoa.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Korjaan pikkuisen, äsken jäi kesken, kun katsoin tuon ajan väärin. Se korjaus on näin, että kohta kielletään lehmät navetassa, koska nämä vastustajat sanovat, että saahan sitä maitoa kaupasta. Se maito jäi siitä pois.

Mutta tänään keskustelemme turkistarhauksesta ja sen kieltämisestä. On aina parempi vastustaa asioita laillisin keinoin kuin esimerkiksi turkistarhausta takavuosien iskuilla, joita voidaan pitää viharikoksina. Turkistarhaterroristit ovat myös potkineet nahkakengillään turkisliikkeitten ikkunoita ja iskun jälkeen menneet iskemään hampaansa lähimpään purilaispaikan hampurilaiseen. Eikö tämä ole pikkuisen kaksilla rattailla kulkemista?

Täällä kun puhutaan näistä turkiseläinten oikeuksista ja siitä, miten ne elävät, niin minä sanoisin näin, että niillä on Suomessa melkein paremmat oltavat kuin perussuomalaisilla, että kyllä ne on hyvin hoidettu. Taikka jos vertaa vaikka sotaveteraaniin: Toissa syksynä olin semmoisilla veteraaneitten päivillä. Siellä vanha invalidi rullatuolissa työnnettiin siihen, ja hän sanoi näin, että kun hän pääsisi vankilaan, niin puoli tuntia käytettäisiin päivässä pihalla. Nyt hän on siellä kopissa koko ajan. Että kummallakohan on parempi olla: turkiseläimellä vai sotaveteraanilla Suomessa?

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite on arvokas osa suomalaista demokratiaa, ja sen vaikutuksen testaaminen alkoi tänään. Onnittelut kansalaisjärjestölle ensimmäisen kansalaislakialoitteen nimien keräämisestä, jonka myötä pääsemme keskustelemaan tarhattujen kettujen, supikoirien ja minkkien tuotannon eettisyydestä sekä elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.

Arvoisa puhemies! Täällä on tänään useamman kerran verrattu turkistarhausta muuhun eläinten kasvattamiseen ja tuottamiseen. Turkistarhausta ei kuitenkaan voida verrata suoraan elintarviketuotannosta saatuun nahkatuotteeseen, mitä äsken täällä esitettiin, koska mikään muu eläin ei elä koko elämäänsä 0,25 neliömetrin tai 0,8 neliömetrin häkissä, kuten minkki ja supikoira, ja ainoastaan siksi, että saamme sen nahan puettua yllemme. Nauta-, sika- ja broileritilat yhtenä esimerkkinä ovat ruokahuollon kannalta välttämättömät Suomessa, mutta turkistarhaus on välttämätöntä vain ja ainoastaan sen tuottaman taloudellisen edun vuoksi. Siksi näiden vertaaminen toisiinsa ei ole millään tavalla relevanttia.

Arvoisa puhemies! Turkistarhaus herätti itselleni joitain peruskysymyksiä, kun tutustuin tähän aiheeseen vasta silloin, kun tämä kansalaislakialoitekeräys alkoi. Toki mietin sitä, kuinka tärkeää turkistarhaus on elinkeinotoimintana Suomessa. En väheksy lainkaan turkistarhauksen työllistävää merkitystä Suomessa. 1 000 turkistarhaa työllistää Pellervon taloustutkimuskeskuksen mukaan noin 4 300 henkilötyövuotta sisältäen niin yrittäjät, tarhoille palkatun henkilökunnan kuin esimerkiksi rehukeskuksen ja huutokauppayhtiön henkilökunnan sekä muun tuotantopanosten ja palveluiden kautta tulevan työllisyyden. Turkistarhauksen todellinen suora työllistävä vaikutus on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton omienkin laskelmien mukaan kuitenkin alle 3 000 henkilötyövuotta, vaikka tilastokohtaisena yrittäjän henkilötyövuoden kertoimena on käytetty korkeampaa 1,6-kerrointa eikä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen 0,7-kerrointa.

Mitään liiketoimintaa ei voi kuitenkaan jättää eettisen arvioinnin ulkopuolelle, ja siitähän tänään keskustellaan.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aloite turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa on kerännyt lähes 70 000 allekirjoitusta. Tämä on hieno saavutus etenkin, kun allekirjoitukset kerättiin käsin. Itse olen turkistarhauksen kieltävän aloitteen kannalla kuten vihreä eduskuntaryhmämmekin. Turkistuotanto on lopetettava siirtymäajalla, ja tämän täytyy tapahtua niin, että tuottajia tuetaan siirtymään muihin elinkeinoihin ja heidän taloudelliset menetyksensä korvataan.

Perustelin turkistarhauksen lopettamista Suomessa usealla syyllä, joista tässä muutama. Nykypäivänä turkis on hyödyke, jota ihminen ei tarvitse kuin korkeintaan hyvin, hyvin arktisissa olosuhteissa, joissa turkista ei voi korvata muilla materiaaleilla. Turkiseläimien vertaaminen vaikkapa nautaan ei ole perusteltua. Nauta tuottaa monella tavalla ihmisille ruokaa, ja sen nahka voidaan sitten käyttää vaikkapa niihin nahkakenkiinkin. Mutta turkiseläin vastaa pääasiassa ihmisen turhamaisuuteen ja taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Onkin syytä kysyä, onko ihmisellä oikeus käyttää toista luontokappaletta hyväkseen turhamaisuuden ja talouden hyödyn tavoittelemisen tähden.

Kettu ja minkki esimerkiksi ovat villieläimiä luonteeltaan. Ne tarvitsisivat paljon tilaa ja täysin erilaiset olosuhteet käyttäytyäkseen lajilleen tyypillisellä tavalla. Häkki ei ole niille luontainen ympäristö. Useimmat niistä käyttäytyvät epänormaalisti ja häiriintyneesti monessakin mielessä. Lähes neljä viidestä ketusta kärsii taipuneista jaloista ja ylipainosta. Liikkumisvaikeudet ja ripuli ovat tarhakettujen yleisimmät terveysongelmat.

Turkistarhauksella on haitallisia vaikutuksia ympäristöön esimerkiksi fosfori- ja ammoniakkipäästöjen kautta. Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset keinomateriaaleihin verrattuna.

Turkistarhauksen lakkauttaminen Suomessa vaikuttaisi todennäköisesti turkiskielteisyyden lisääntymiseen myös muualla maailmassa. Siten välillisesti voisimme vaikuttaa turkistarhauksen vähentämiseen myös siellä, missä eläinten olosuhteet ovat todella kurjat.

Turkistarhauksen yhteydessä ei ole syytä syyllistää ketään. Turkistarhaajatkin tekevät parhaansa ja omaa työtään perheidensä elannon eteen. Siksi he ansaitsevat kaiken tuen, jos turkistarhaus elinkeinona lakkautetaan. Toisaalta eläinten hyvinvoinnista huolta kantavien ihmisten huolikin on täysin perusteltu. Kysymyksessähän ei ole mikä tahansa elinkeino vaan elinkeino, jossa kohteena on elävä, kipua tunteva ja aistiva olento. Sille ei valitettavasti voida taata parhaita olosuhteita, vaikka turkistarhaus kuinka huolella tehtäisiinkin.

Odotan kovasti kansalaisaloitteen käsittelyä maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja tässä isossa salissa ja monipuolista asiantuntijoiden kuulemista. Kiitän ensimmäisen kansalaisaloitteen jättäneitä tahoja ja kansalaisaloitteen allekirjoittaneita. Te olette tehneet merkittävän avauksen suomalaisessa demokratiassa. Kiitän myös puhemiestä.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan äsken hieman kesken jäänyttä puhettani ja totean, että jos tarkastellaan tätä asiaa työllisyyden näkökulmasta, tänä iltana on kuultu tässä salissa monia puheenvuoroja, joissa on ollut lukuja, minkä verran tämä turkistarhaus työllistää vuosittain maaseudulla. On puhuttu 17 000 työpaikasta. Itse olen nähnyt luvun, että tämä työllistäisi viimeisimpien tutkimusten mukaan noin 4 300 henkilötyövuotta, siis ympäri vuoden, sesonkiaikoina vielä huomattavasti enemmän. Ja se, mikä on kaikkein tärkein ainakin minulle, on se, että nämä kaikki työpaikat ovat maaseudulla, sillä minä en tiedä, että yhtään turkistarhaa olisi kaupungissa. Kaikki työpaikat ovat maaseudulla, ja jos turkistarhaus lakkautetaan, se on suora ja selkeä suonenisku kohti maaseutua. Meillä siellä maaseudulla on muutenkin erittäin vaikeaa säilyttää nykyiset työpaikat, puhumattakaan siitä, että siellä luotaisiin noin vain uusia.

Minun onkin erittäin vaikea ymmärtää puheita, joissa todetaan, että tarhauksen lopettamisen jälkeen luodaan korvaavia työpaikkoja. Mikäli asia olisi noin yksinkertainen, hyvät edustajakollegat, minä kysyn teiltä, miksi niitä työpaikkoja ei luoda jo nyt, koska niistä on huutava pula. Miksi pitää odottaa, että tarhaus ensin lopetetaan, ja vasta sen jälkeen luodaan uusia työpaikkoja? Tämä on asia, jota ainakin minun on erittäin vaikea ymmärtää.

Edustaja Haapasella oli erinomaisen hyvä puheenvuoro tuossa äsken. Hän totesi, että kun tarhaus lopetetaan, niin tarhaajia tuetaan siirtymään muihin elinkeinoihin ja menetykset korvataan. Jäin pohtimaan siinä arvostamani edustajan puheenvuoron aikana, että millähän rahalla tämä korvaus tehdään ja mistä muusta tämä raha on pois. Pohdin myöskin sitä, että jos lopetetaan laillinen elinkeino, siis valtiovallan taholta — elinkeinonharjoittaja ei sitä itse vapaaehtoisesti lopeta, vaan tämä toiminta tapahtuu valtiovallan taholta — niin kyllä minun oikeustajuni mukaan valtiovallan tulisi myöskin korvata silloin tälle elinkeinonharjoittajalle muutakin, siis kaikki sen toiminnan lopettamisesta aiheutuneet kulut, tuotantolaitokset, ruokinta-automaatit, kaikki muut. Ei riitä, että ilmoitetaan vain, että sinulla ei enää tämän päivämäärän jälkeen ole oikeutta jatkaa tarhaustoimintaa. Minun mielestäni tämä ei riitä, vaan korvauksia pitää tulla kyllä myöskin sitten näistä tarhauslaitteista, ja tämä raha on jostakin muualta pois.

Arvoisa herra puhemies! Aivan lopuksi: maalaismiehenä ja maaseudun innokkaana puolestapuhujana siteeraan erästä kanssakulkijaani, sillä hänen mielestään maaseudun "kehittäminen" näyttää joillekin olevan sitä, että susia on suojeltava ja tarhaketut vapautettava, kunnat on liitettävä yhteen, jotta voidaan juosta palveluiden perässä kasvukeskuksiin.

Arvoisa herra puhemies! Toivottavasti tällainen kehityssuunta ei saa laajempaa kannatusta.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Olisin ihan tähän yhden kommentin edelliseen puheenvuoroon antanut tai kysynyt siitä, kun itse olen saanut tämmöistä tietoa, että suurimmalle osalle turkiskasvattajista tarhaus on sivuelinkeino elikkä ei pääelinkeino — en tiedä, onko tämä tieto oikeata — elikkä lopuistakin tuottajista suurimmalla osalla on koulutus tai valmiudet myös johonkin toiseen ammattiin ja että useat heistä, näistä tarhaajista, lähestyvät eläkeikää. Jos tämä saamani tieto pitää paikkansa, niin ei tässä ole kysymys mistään suurtyöttömyydestä, jos tämä kansalaislakialoite sattuisi menemään eteenpäin. Toki aina yrittäjyyden kieltäminen lailla on vakava asia ja sitä pitää tarkkaan harkita, mutta jos siihen vastapainoksi tulee hyvin tärkeitä perusteita etiikan kannalta, niin tokihan siitä pitää keskustella.

Lisäksi täytyy muistaa se, että turkistarhaajat saavat myös lomitustukea muun tuen lisäksi, mitä perustellaan sillä, että sitä annetaan myös muille ja muulle eläintuotannolle. Perustelu lomitustuesta on kuitenkin vähän ontuva mielestäni, sillä turkistaloudella ei ole samanlaista yhteiskunnallista merkitystä kuin omavaraisella elintarviketuotannolla. Vastaavasti valtio voisi tukea muutakin yritystoimintaa lomitustuella. Elikkä onhan täällä erilaisia näkökulmia, joista asiaa voidaan tarkastella, ja se kai näitten lakialoitteitten tarkoitus onkin, yhteiskunnallista keskustelua herättää.

Arvoisa puhemies! Kärsiikö turkiseläin suurimman osan elämästään, ei sen vuoksi, että saisimme ravintoa, vaan ainoastaan, jotta saisimme pukea sen turkin yllemme? Tämän kysymyksen esitin täällä jo päivällä. Animalian ja monen muun tahon huolellinen tutkimus osoittaa kiistatta, että Suomessakin tuotetut turkiseläimet kärsivät niissä olosuhteissa, joissa ne elävät. Stereotyyppinen käytös eli turkin, hännän ja jalkojen pureminen on yleistä tarhatuilla minkeillä. Sitä esiintyy jopa 85 prosentilla eläimistä. Tyypillinen minkkihäkki ei täytä eläinten hyvinvointitarpeita. Tästä en tänään kuullut vastaavanlaista kommenttia esimerkiksi siitä, ovatko virheellisiä nämä tilastot, joita meille on toimitettu.

Vuonna 2011 kartoitettiin suomalaisten ja norjalaisten kettujen terveyttä. Tutkimuksessa selvisi, että Suomessa ketuilla yleisimmät terveysongelmat ovat väärään asentoon taipuneet jalat lähes neljällä viidestä ketusta, liikkumisvaikeudet ja ripuli noin puolella ketuista. Terveysongelmat liittynevät eläinten jalostukseen ja ylipainoon.

Arvoisa puhemies! Ihmettelen, että jos nämä tilastot pitävät paikkansa, niin kuinka voidaan sanoa täällä salissa, että jos turkki kiiltää, niin kaikki on hyvin? Eikö tärkein mittari ole se eläimen hyvinvointi ja käyttäytyminen siellä tilassa, missä häntä kasvatetaan ja jalostetaan ja pidetään?

Itselläni tämä ainakin herättää empatiaa siinä mielessä, koska hyvin helposti tulee verrattua näitäkin tarhaeläimiä esimerkiksi koiraan, ja me tiedämme, kuinka tiukka eläinsuojelulaki meillä on, että me emme voi kohdella esimerkiksi koiraa tai edes hamsteria tai marsua, kuten tänään aikaisemmin sanoin, vastaavanlaisella tavalla kuin minkkiä tai esimerkiksi supikoiraa. Tämän vuoksi haluan tätä eettistä keskustelua käydä vähän syvällisemmin.

Arvoisa puhemies! Missä kulkee raja bisneksen ja hyväksytyn eläintuotannon välillä? Turkiseläimet tarvitsevat paremmat elinolot, mahdollisuuden eläinlajille luontaiseen liikkumiseen. Eläimen oikeuksien parempi toteutuminen tarkoittaa käytännössä turkistarhausbisneksen kannattamattomuutta.

On luonnollista, että tämä lakialoite, mikä täällä on tänään esitetty, tähtää turkistarhauksen vaiheittaiseen alasajamiseen vuoteen 2025 mennessä. Siinä mielessä tämä lakialoite on rehellinen. Ei yritetty tehdä lakialoitetta siten, että parannetaan turkistarhassa olevien eläinten elinoloja. Tästähän on esimerkkejä naapurimaissa, että kun sellaisia lakeja on säädetty, että pitää elinoloja parantaa, niin se on johtanut koko elinkeinotoiminnan loppumiseen. Toki tällaisen lakkauttamisen tulisi tapahtua sosiaalisesti kestävällä tavalla eli siten, ettei yksikään tarhaaja joudu kiellon vuoksi taloudelliseen ahdinkoon. Tästä taas on vastuussa hallitus, eduskunta ja me päättäjät. Siihen meillä on mahdollisuus ja varaa, mikäli kysymys on eettisesti tärkeä.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Olemme tämän päivän kuluessa käyneet laajaakin keskustelua maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista tämän kansalaisaloitteen, ensimmäisen laatuaan, yhteydessä, ja se on ihan hyvä. Toivon mukaan nämä keskustelut muistetaan ja johdonmukaisesti sitten myös kehitetään maaseudun elinkeinoja laidasta laitaan, jotta me pystymme myöskin huolehtimaan siitä, että meillä on kaikkialla maassa toimeliaisuutta, hyvinvointia ja sitä kautta kansantalouden kasvua.

Mutta, herra puhemies, pari havaintoa keskustelusta. Ensinnäkin maa- ja metsätalousministeriölle ja -valiokunnalle kuuluvat kaikki eläinten hyvinvointiin ja eläintensuojeluun liittyvät lait, ja siksi on itsestään selvää, että maa- ja metsätalousvaliokunta tulee myöskin nämä asiat käymään tässä omassa käsittelytyössään lävitse huolella, ja se on aivan selvä asia.

Toinen asia, jonka haluan myöskin sanoa, joka särähti korvaan: lehmät eivät, arvoisat kollegat, ole enää nykyisin missään lieassa. Ne elävät suurimmalta osalta vapaana koko elämänsä ajan, ja tämä on hyvä muistaa ja muistuttaa myöskin pöytäkirjaan tämä asia.

Mutta, herra puhemies, tämä keskustelu on ollut rakentavaa ja myös uutta kansalaisvaikuttamista vahvistavaa ja samalla kansanvaltaa vahvistavaa. Tältäkin pohjalta maa- ja metsätalousvaliokunnalla on velvollisuus käsitellä asia perusteellisesti ja asiallisesti ja myöskin niin kaikilta osin, sekä käsittelyn osalta että julkisen keskustelun osalta, että kunnioitamme toistemme mielipiteitä ja toimimme myöskin siten esimerkkinä siinä, miten yhteiskunnallista keskustelua myöskin vaikeasta, ristiriitaisesta asiasta käydään.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on avannut mielenkiintoisen vaiheen suomalaisen kansanvallan historiassa. Tämä kansalaisaloite tulee varmasti tarjoamaan lukuisia mielenkiintoisia keskusteluja eduskunnassa. On syytä varmasti arvioida näitä kokemuksia, joita nyt saamme tämän uuden kansalaisaloitteen käsittelystä, ehkä parin vuoden kuluttua: miten ne tavoitteet, joita tällä perustuslain muutoksella aikoinaan asetettiin, ovat toteutuneet. Tämä aloite, josta nyt on kysymys, tulee saamaan asianmukaisen kohtelun valiokunnassa, aivan niin kuin edustaja Leppä, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, tässä on todennut.

Itse en voi kuitenkaan tälle aloitteelle antaa tukea. On helppo yhtyä niiden puheenvuorojen käyttäjiin, jotka ovat laajasti olleet huolissaan maaseudun elinkeinoista. Tämän elinkeinon lopettaminen nimenomaan riipaisisi pahasti monilla paikoilla maaseudun kehittämistä.