Arvoisa puhemies! Syyrian pitkään jatkunut konflikti, väkivalta ja siviileihinkin kohdistuvat julmuudet ovat ajaneet pakosalle YK:n pakolaisjärjestön mukaan jo 1 400 000 syyrialaista. He ovat paenneet lähialueille Libanoniin, Turkkiin, Jordaniaan, Irakiin ja myös EU:n alueelle Kyprokselle ja Kreikkaan. Näiden maiden kapasiteetti pakolaisten vastaanottamiseen on kovalla koetuksella. Ruotsikin on ottanut vastaan 4 500 Syyrian pakolaista, Suomi reilut 100. Kysyn ministeri Tuomiojalta: onko kansainvälinen yhteisö valmistautunut jakamaan tasaisemmin vastuuta syyrialaisten pakolaisten auttamiseksi, ja olisiko Suomen mahdollista antaa väliaikainen turvapaikka useammalle syyrialaiselle, kunnes tilanne Syyriassa rauhoittuu ja ihmiset pääsevät takaisin koteihinsa?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tuo luku, jonka kysyjä mainitsi, 1,4 miljoonaa, saattaa jopa olla selvästikin alakanttiin, koska Syyriasta on lähtenyt paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole pakolaisiksi rekisteröityneet mutta ovat tosiasiassa pakolaisia. Sen lisäksi sisäisiä pakolaisia on vielä huomattavan suuri määrä. Tämä on siis ehkä tämän vuosituhannen tähän asti suurin humanitaarinen katastrofi.

Tämä oli pääkysymys meillä maanantaina EU:n ulkoasiainneuvoston kokouksessa, ja nyt tällä hetkellä pyrkimyksemme kohdistuvat siihen, että tämä humanitaarinen katastrofi saataisiin lievitettyä ja että humanitaarista oikeutta kunnioitettaisiin kaikkien puolesta, ja on lieviä näkymiä siitä, että tätä kautta YK:n turvaneuvostokin saattaisi aktivoitua. Mutta nyt koskien olemassa olevia pakolaisia: näiden lukujen valossa jokainen ymmärtää, että tätä ei voi ratkaista sillä, että Euroopan maat ottavat vastaan miljoona ihmistä, vaan sillä, että Syyriaan luodaan mahdollisimman pikaisesti sellaiset olosuhteet, että pakolaiset voisivat sinne turvallisesti palata. Mutta tässä tilanteessa pidän kyllä hyvin mahdollisena sitä, että yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön kanssa (Puhemies koputtaa) katsomme, mitä erityisryhmiä, jotka tarvitsevat erityishoitoa, Suomeen ja muihin EU-maihin voitaisiin ottaa.

Arvoisa puhemies! Näitä pakolaisia on mennyt myös tuonne Libanoniin, ja siellä on meidän rauhanturvaajia. Tämä tilanne on siis muuttunut. Oletteko antaneet jotain lisäkoulutusta ja ohjeistusta meidän rauhanturvaajillemme, jotka toimivat siellä kenties tulenarassakin tilanteessa, ja onko siellä toimivien mandaatti, toimintamandaatti, mielestänne riittävä?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Emme ole antaneet mitään uusia varsinaisia ohjeita, mutta seuraamme tilannetta hyvin tarkkaan. Olemme muun muassa sen kehityksen myötä, mitä Syyriassa on ollut, myös valmistautuneet hyvin ikäviin asioihin, jotka liittyvät kemiallisten aseiden käyttöön ja tämmöisiin, mitkä ovat hyvin paljon vakavampia asioita kuin mistä nytten puhutaan meidän omien rauhanturvaajien kannalta. Samalla tietenkin seuraamme tilanteen kehittymistä ja varsinkin sitä, miten se tilanne siellä Etelä-Libanonissa, missä me toimimme yhdessä irlantilaisten kanssa, kehittyy, ja tietenkin tarvittaessa sitten joudumme puuttumaan tilanteeseen, mutta tällä hetkellä tilanne ei ole niin huolestuttava. Vierailin itse alueella aika äskettäin, ja silloin tilanne oli vielä kyllä tämän meidän alueen osalta aika samanlainen kuin se on ollut nyt pitkään tästä Syyrian tilanteesta huolimatta, mutta tilanne voi nopeasti muuttua, niin että pitää seurata tarkkaan.

Arvoisa puhemies! Syyrian tilanne on ollut esillä myöskin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin kokouksissa, samoin Euroopan neuvoston kokouksissa, ja molemmissa tapauksissa järjestöt ovat voineet vain voimattomina seurata sivusta sitä, mitä tässä maassa tapahtuu. Yksi kysymys, josta siellä on keskusteltu, on pakolaisongelma, ja kysyisin nyt ministeri Tuomiojalta: näettekö joitakin vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, joita näillä yhteisillä areenoilla voitaisiin tehdä, jotta tämä pakolaiskysymys saataisiin koordinoitua Euroopassa paremmin?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Osallistuin sunnuntai-iltana kokoukseen, jossa oli noin kymmenen maan ulkoministerit ja kuuden keskeisen avustusjärjestön edustajat, ja kävimme tätä humanitaarista tilannetta sekä maassa itsessään että naapurimaissa pakolaisten osalta lävitse, ja se, mikä jäi, niin kuin jo mainitsin, voimakkaammin käteen, on se, että YK:n kautta turvaneuvostossa pitäisi löytyä nyt riittävästi tahtoa, jotta tähän pakolais- ja humanitaariseen kysymykseen saataisiin selvä kansainvälisen yhteisön vastaus. Se ei ratkaise tätä poliittista kysymystä, ei vielä tuo rauhaa, mutta se olisi se askel, joka seuraavaksi voitaisiin ottaa tarpeettomien kuolemien vähentämiseksi ja pakolaisten olon helpottamiseksi.

Euroopan unioni tekee paljon, ja Euroopan unionin jäsenmaat yhdessä ovat jo satoja miljoonia pakolaisten tukemiseen ja avustamiseen varanneet. Suomestakin on yli 8 miljoonaa euroa humanitaarista apua lähtenyt pakolaisten auttamiseen.

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Haluaisin vastata tähän edustaja Haapasen aloittamaan kysymykseen ja keskusteluun toistamalla sen, että todellakin yli 8 miljoonaa euroa humanitaarista apua on annettu. Se ei tietysti ole kovin paljon verrattuna siihen, että alueen pakolaisten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan yhteensä puolitoista miljardia Yhdysvaltain dollaria, mutta olemme kuitenkin tehneet tässä sen, mikä meidän mittakaavassamme on mahdollista, ja olemme varautuneet lisäpanostuksiin lähiaikoinakin 2,5 miljoonalla eurolla. Tilanne on todella hyvin hankala: naapurimaihin on asettunut nyt yhteensä 800 000 pakolaista, ja tietysti se taakka on siellä kaikkein suurin. Mielestäni Suomen kannattaisi pohtia sitä, olisiko meilläkin sitten joku mahdollisuus antaa tilapäistä suojelua täällä Suomessa. Mutta tämä humanitaarinen apu kanavoidaan lähinnä YK:n järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin, Maailman ruokaohjelman ja vastaavien kautta.