Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien panos harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan näkyy hallitusohjelmassa 31 toimenpiteen kokonaisuutena ja lisäksi valtiovarainministerin johdolla 300 hengen lisätyövoimavarana.

Nyt hallitus on käsitellyt järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa, ja talousrikollisuus kytkeytyy vahvasti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Nyt samaan aikaan poliisiylijohtaja Paateron aikana on krp:stä, keskusrikospoliisista, vähennetty 60—70 henkeä. Pora merkitsisi edelleen 10 hengen leikkausta. Itse asiassa Vaasan ja Kuopion alueellisista yksiköistä on puolet jo viety. Nyt kysyisin ministeri Räsäseltä: kun hallituksella on muutoin määrätietoinen, tavoitteellinen toiminta, miten tämä krp:n voimavarojen ja rikostorjunnan, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, kyky on tässä kehyksessä mukana?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan sen todeta, että tällä poliisin hallintorakenneuudistuksella on nimenomaan tarkoitus ja sen tavoitteena on turvata poliisin toimintakyky myös järjestäytyneen rikollisuuden osalta.

Mutta aivan erityisesti tämän talousrikollisuuden torjunnan osaltahan jo hallitusohjelmassa päädyttiin lisämäärärahaan, ja myös poliisiin siitä on tullut vuositasolla semmoinen 5—6 miljoonan euron lisäys, jolla on palkattu esimerkiksi viime vuoden tasolla 85 rikostutkijaa lisää siihen edeltävään määrään. Talousrikollisuuden torjunta on todellakin yksi hallituksen kärkitavoitteista, ja se on myös yksi rikostorjunnan kärkitavoitteista.

Arvoisa puhemies! Krp:n voimavarojen heikentäminen ei ole sopusoinnussa tämän tavoitteen kanssa.

Herra puhemies! Eräs sotaveteraani kysyi viime viikolla minulta, missä on talousrikollisten ja veroparatiisiasiakkaiden isänmaa. (Timo Soini: Kyproksella!) Minusta hän vastasi erittäin hyvin: he ovat tämän päivän rintamakarkureita. Tältä osin, arvoisa valtiovarainministeri, kun harmaan talouden ryöstö on 5 miljardia euroa meiltä kaikilta — se vastaa sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusta eläkkeistä työttömyysturvaan, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen saakka, siis todella vakavat mittasuhteet omaavista voimavaroista on kyse — niin miten voitaisiin nyt tehostaa toimenpiteitä, jotta valtiontalouden ja hyvinvoinninkin näkökulmasta me pääsemme käsiksi paremmin näihin rintamakarkureihin?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tuo käsite on erittäin oivallinen ja mielestäni hyvin kuvaa sitä, miten laajasta maailmanlaajuisesta ongelmasta veronkierrossa ja veroparatiisitoiminnassa on kysymys.

On muuten mielenkiintoista huomata, että kun olin viime viikolla Kansainvälisen valuuttarahaston kokouksessa, niin tällä hetkellä myöskin kansainvälisesti ilmapiiri on muuttunut hyvin nopeasti sen suuntaan, että halutaan tuomita veronkierto ja myöskin veroparatiisien toiminta. Sekä maailmanlaajuisesti että myöskin Euroopan tasolla toimenpiteet ovat tältä osin tiivistymässä. Maanantaina järjestetään Suomessa kansainvälinen kokous, jossa on tarkoitus keskustella tästä teemasta myöskin kansainvälisten kollegoitteni kanssa. Euroopan komissio, OECD, G20-ryhmä ovat myöskin tässä tilaisuudessa edustettuina. Minusta on hyvä, että Suomi on johtava maa veroparatiisien vastaisessa taistelussa.

Mitä tulee kotimaan toimenpiteisiin, tämän hallituksen aikana yli 300 ihmistä enemmän kuin aikaisemmin työskentelee harmaan talouden torjunnassa. Kehysriihessä itse asiassa päätimme lisätä Verohallintoon 40 henkilötyövuotta tekemään työtä (Puhemies koputtaa) muun muassa veronkierron torjunnan osalta, eli kyllä tämän hallituksen painopisteenä on nimenomaan harmaan talouden torjuminen, ja se on myöskin moraalisesti oikein.

Arvoisa herra puhemies! Harmaan talouden poiskitkeminen on kilpajuoksua suomalaisia työnantajia ja työntekijöitä sortavien yrittäjien ja lainsäädännön kehittymisen välillä. Harmaa talous ei valitettavasti ole kuitenkaan työmarkkinoiden ainut moraalikadon ilmenemismuoto. Viimeisen vuoden aikana suomalaiset ja Suomessa toimivat yritykset ovat alkaneet ulkoistamaan irtisanomisiaan. Yritykset ovat siirtäneet työntekijöitään varta vasten perustettujen alle 20 hengen bulvaaniyritysten palkkalistoille, joista heidät on irtisanottu pian liiketoiminnan luovuttamisen jälkeen täysin yt-lain hengen vastaisesti. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: Mihin toimiin tulisi ryhtyä tuon porsaanreiän tukkimiseksi? Tulisiko työsopimuslakia, lakia liikkeen luovuttamisesta ja yt-lainsäädäntöä uudistaa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on senkin takia nyt ajankohtainen, että meillä on tälläkin viikolla ollut aika paljon synkkiä uutisia irtisanomisista mutta myös tavallaan näitten irtisanomisten "ulkoistamisesta" toiselle yritykselle ja sitten on irtisanottu. Tämä ei vaikuta oikein hyvälle tavalle, joka meidän työmarkkinoilla pitäisi olla.

Muutoinkin olisi tässä syytä vedota siihen — kun hallitus panostaa nyt erittäin paljon siihen, että tähän maahan voidaan investoida, voidaan kotiuttaa tuloja ja luoda työpaikkoja — että olisi nyt suurta malttia elinkeinoelämän piirissä tehdä niin, että mieluummin vaikka lomautetaan, koetettaisiin välttää nyt irtisanomisia, joita nyt on liian paljon, meillä on 290 000 ihmistä nyt kortistossa, ja me emme tarvitsisi yhtään enää lisää, käytettäisiin tätä välinettä. Toisaalta yhteiskunta haluaa nyt tulla sillä tavalla vastaan, että me kuitenkin yli 30 prosenttia näistä työttömistä pystymme pitämään näitten toimien piirissä.

Tähän kysymykseen: minusta meidän pitäisi ilman muuta miettiä, mitä me voimme myös lainsäädäntöteitse tässä asiassa tehdä, ettei tule semmoista makua, että ikään kuin ulkoistetaan toiselle (Puhemies koputtaa) ja sitten irtisanotaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite on taistella harmaata taloutta vastaan, ja nythän hallitus on antanut esityksen kuitinantovelvollisuudesta. Sehän kuulostaa oikein hyvältä, mutta ongelma on siinä, että kuitinantovelvollisuudesta on rajattu pois juuri ne, joiden vuoksi tämä hallituksen esitys olisi tarpeellinen. Siitä, tehdäänkö kauppaa ulkona vai sisällä: ulkona ei tarvitse antaa kuittia, sisällä pitää antaa kuitti. Alkoholilaista on poistettu kuitinantovelvollisuus kokonaan.

Kysymys ei ole siitä, saako se asiakas sen kuitin, se ei ole se isoin asia, vaan harmaan talouden torjunnassa isoin asia on se, viedäänkö se myynti kirjanpitoon. 2010 eduskunnan tarkastusvaliokunnan harmaan talouden mietinnössä, tai raporttikohan se oli nimeltään, (Puhemies koputtaa) kerrottiin, että tyyppihyväksytty kassakone on välttämätön tai tarpeellinen. Aiotaanko tämmöinen lisäys jossain vaiheessa tähän esitykseen tuoda?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on harmaan talouden torjuntaan liittyvistä useista toimenpiteistä nyt erityisesti kaksi käsittelyn kohteena. Toinen liittyy siihen, että palkka pitää maksaa pankkiin eikä tiskin alta. Se on täällä teillä nyt päätettävissänne, että tehdään peli rehelliseksi tässäkin asiassa.

Toinen on kuitinantovelvollisuus, joka tulee nyt sitten tämän esityksen myötä toivon mukaan käytännöksi. Siitä jätettiin ulos tämmöinen torimyynti, jossa on ehkä hirveän vaikea kuitenkaan sitä asiaa valvoa. Pieni osa, mutta kuitenkin haluttiin jättää se pois. Mutta pääjuttu on se, että nyt pitää antaa kuitti asiakkaalle, joka pystyy sitten katsomaan, onko asiat hoidettu kunnolla.

Vielä yksi asia, joka on valmistelun kohteena, on tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden mahdollinen tulo, joka koskee erityisesti hotelli- ja ravintola-alaa, missä voitaisiin edelleen myös sitten näitä mahdollisia harmaan talouden reikiä tukkia. Näitä uusia toimenpiteitä harmaan talouden torjuntaan kehysriihessä päätettiin 14. Täällä tulee lisää ehdotuksia teille arvioitavaksi, ja tähän otetaan tiukka ote kaiken kaikkiaan.