Värderade herr talman! Den nu gällande lagen som kom i samband med kommun- och servicestrukturreformen stipulerar att det i en kommun eller inom ett samarbetsområde som sköter primärvården och socialvården ska finnas åtminstone 20 000 invånare. Den här lagen går ut vid årsskiftet, och därför frågar jag vad som nu kommer att hända.

Herra puhemies! Niiden viiden vuoden aikana, jolloin Paras-laki on ollut voimassa, kunnat ovat hakeneet ja useimmat myös löytäneet ratkaisuja, jotka täyttävät riittävän väestöpohjan vaatimukset. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan ole onnistuneet tässä tehtävässä, ja on myös olemassa kuntia, joissa on solmittu yhteistyösopimuksia toisten kuntien kanssa mutta joissa nämä sopimukset nyt on irtisanottu.

Paras-lain voimassaoloaika päättyy vuoden 2012 lopussa. Samalla uusi rakennelaki on edelleen vasta valmistelussa, ja kysynkin sen takia ministeri Virkkuselta: jotta kunnat paremmin pystyisivät suunnittelemaan sosiaali- ja terveydenhuoltonsa, mitkä pelisäännöt ovat voimassa jos ja ehkä kun nykyisen lain voimassaolo lakkaa ja uutta rakennelakia ei vielä ole olemassa?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Todellakin hallitusohjelman mukaisesti rakennelain on määrä korvata Paras-puitelaki, ja tuon Paras-puitelain voimassaolohan päättyy tämän vuoden lopussa, mutta lakiin sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon osalta yhteistoimintavelvoite, joka on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Tällä on varauduttu siihen, että sen jälkeen astuu voimaan uusi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Nyt samassa yhteydessä, kun valmistellaan tuota rakennelakia, tullaan tietysti suunnittelemaan hyvin tarkasti se siirtymä, että voidaan täysimääräisesti hyödyntää kaikki se työ, mitä kunnat ovat jo tähän saakka tehneet Paras-lain tiimoilta, ja kunnat voivat onnistuneesti jatkaa tästä eteenpäin, mutta edelleenkin Paras-laki ja sen velvoitteet ovat voimassa ja sitovat kuntakenttää.

Herra puhemies! Tämä oli aika hyvä ja selventävä vastaus, mutta haluaisin kuitenkin tarkentaa vähän: voivatko nyt sellaiset kunnat, jotka eivät vielä ole löytäneet ratkaisuja tähän, jatkaa tämän vanhan lainsäädännön mukaan ja hakea sellaista ratkaisua? On olemassa esimerkiksi Inkoon kunta, joka on nyt sellaisessa tilanteessa, että tämä nykyinen sopimus on irtisanottu. Onko isäntäkunnalla esimerkiksi velvoitetta nyt jatkaa sitä sopimusta, vai mikä tämä tilanne on, koska muutamissa kunnissa on aika vaikea tilanne tällä hetkellä?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Juuri näin on, kuten edustaja toi esiin, että muutamissa kunnissa, jotka eivät ehkä ole olleet täysin tyytyväisiä näihin ratkaisuihin, joita on tehty, on syntynyt tilanne, että siellä on purettu näitä syntyneitä sopimuksia ja haetaan uudentyyppistä lähtökohtaa. Hyvin tiedossa on se, että hallitus hakee ennen kaikkea sellaisia tulevaisuuden ratkaisuja, milloin itse kunnat voisivat olla riittävän vahvoja ja myös suuria sen takaamiseksi, että voisivat itse järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Mutta tiedossa on, että kaikkialla Suomessa ei ole mahdollista muodostaa näin vahvoja kuntia, ja siellä varmasti jatkossakin tarvitaan erityisiä sote-alueita. Uskon, että aivan lähiviikkoina kunnat saavat jo lisää osviittaa tulevasta, kun sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleva jatkoselvitys sote-palvelurakenteen uudistuksesta valmistuu. Mutta edelleenkin on tärkeätä, että kunnat hakevat sellaisia ratkaisuja tulevaisuuden kannalta, että palvelut kyetään järjestämään ja mieluiten tietysti kuntapohjaisella mallilla, ilman että (Puhemies: Minuutti on täynnä!) tarvitsee monimutkaisia muita rakenteita sen lisäksi rakentaa.

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Virkkuselta: joko nyt olisi aika tarkastella tämän koko kuntareformin sekä aikataulu että sisältö uudelleen? Kymmenen kuukauden aikana olette saaneet melko sekaisin koko kuntakentän. (Mauri Pekkarinen: Ihan sekaisin!) Kunnat ovat erittäin epätietoisia siitä, mikä on tulevaisuus. Hallitushan ei ole jatkosta päättänyt tässä vaiheessa yhtään mitään. Ensi vuoden alussa teidän aikataulunne mukaan pitäisi olla rakennelain voimassa ja uudet kunnat vuoden 2015 alussa. Tässä aikataulussa ei ole mitään realismia. Eikö olisi syytä nyt pysähtyä ja katsoa yhdessä laajalta pohjalta parlamentaarisesti, miten tässä asiassa voidaan mennä eteenpäin?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kuntakenttä on hyvin tietoinen hallituksen tahtotilasta Suomen kuntarakenteen suhteen: siitä, että tavoittelemme tulevaisuuden näkökulmasta mahdollisimman vahvoja, elinvoimaisia kuntia kaikkialle Suomeen, sellaisia kuntia, jotka kykenevät järjestämään asukkaidensa palvelut, kykenevät kehittämään omaa aluettaan ja vastaamaan yhdyskuntarakenteen hajautumisen haasteisiin.

Rakennelakia varmasti jo innokkaasti odotetaan kuntakentässä. Tuota lakia valmisteleva työryhmä on asetettu alkuvuodesta, ja se parhaillaan käy läpi kuntien lausuntopalautetta. Näin ollen lain valmistelu on hyvässä liikkeessä ja kuntien lausunnoilla on luonnollisesti iso merkitys siinä, minkälaiseksi tuo rakennelaki muodostuu.

Arvoisa puhemies! Aiotteko jatkaa kuntauudistuksellanne Paras-hankkeen pakkolinjaa?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Siinä mielessä hallituksen kuntauudistus on kyllä edelleen jatkumoa kunta- ja palvelurakenneuudistukselle, joka käynnistyi vuonna 2005, että siinäkin pyrittiin uudistamaan kunta- ja palvelurakenteita koko Suomessa siten, että voitaisiin vastata tulevaisuuden haasteisiin, joiksi nähtiin erityisesti se, että meillä palvelutarpeet kasvavat ja väestö ikääntyy mutta kuitenkaan julkisen talouden voimavarat ja rahalliset resurssit eivät välttämättä samassa tahdissa lisäänny. Siinä mielessä tämä uudistus on kyllä edelleen jatkumoa tuolle Paras-hankkeelle, mutta entistä vahvemmin haluamme rakentaa sen tyyppistä mallia, missä kunta itse pystyisi järjestämään laajasti asukkaiden palvelut. Pääsisimme näin pois tästä monimutkaisesta yhteistoimintamallista ja monista kuntayhtymistä, joita tämän vuoksi on jouduttu eri puolille Suomea rakentamaan.