Outi Mäkelä /kok:(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ajatus tästä aloitteesta syntyi kesän aikana, kun Suomessa oli jonkunlainen avovankilapakoepidemia, ainakin lehdistön mukaan. Lehtiuutisoinnin perusteella itse havahduin siihen, että avovankilasta pakeneminen, tai niin kuin se hienommin sanotaan, luvaton poistuminen avovankilasta, ei ole erikseen kriminalisoitu asia eli se ei ole rikos. Jos siis karkaat avovankilasta, et saa siitä erikseen rangaistusta, joudut vain korvaamaan ne päivät, jotka olet ollut livohkassa. Eikö tämä jopa houkuttele karkaamaan? Aivan oikein arvattu: avovankilapaot ovat lisääntyneet viimeiset viisi vuotta jopa trendinomaisesti.

Tästä syystä esitin kesän jälkeen kirjallisen kysymyksen oikeusministerille, näkisikö hän, että asiaan on jotenkin syytä reagoida sen perusteella, miten tässä avovankilapaot ovat lisääntyneet. Hän totesi, että silloin kun tätä nykyistä vankeuslakia laadittiin, hallituksen esitykseen sisältyi kyllä suoritetun ajan menettämistä koskeva säännös, mutta sitten eduskunnan käsittelyssä tämä mahdollisuus poistettiin, koska säännöstä on pidetty perustuslain kannalta ongelmallisena. Hän myös totesi, että vangin edellytyksiä päästä suljetusta vankilasta avolaitokseen harkitaan hyvin tarkasti ja sijoittaminen perustuu luottamukseen. Hän näki myös, että avolaitoksesta poistuminen on siinä suhteessa vähemmän moitittavaa, että siihen ei liity fyysisten valvontaesteitten kiertämistä, ei henkilökunnan vastustamista tai muita suljetusta vankilasta karkaamisen edellyttämiä toimia eli siis et joudu taistelemaan paetaksesi, jolloin pakeneminen ei olisi rangaistavaa. Näin ymmärsin. Vielä ministeri perustelee, että joskus poistumiseen liittyy myös vangin yksityiselämään liittyviä poikkeuksellisia tapahtumia.

Onhan se tietysti hurjaa ja ikävää, mutta kukaan ei joudu vankilaan turhan takia Suomessa, eikä vankeus ole mikään sairaus tai säälittävä asia, vaan vankeus on rangaistus jostain vakavasta teosta, ja vankeudesta, olkoonkin avovankilasta, pakeneminen on mielestäni rangaistuksesta pakenemista. Uskon, että tämä avovankilasta pakenemisen helppous osaltaan kyllä houkuttelee pakenemaan. Sen takia olen esittämässä, että muuttaisimme rikoslakia niin, että myös avolaitoksista karkaaminen voitaisiin jatkossa kriminalisoida, elikkä myös avolaitoksesta karkaamisesta olisi jatkossa mahdollista saada lisää rangaistusta.

Tämän aloitteen on itse asiassa allekirjoittanut koko joukko muita edustajia, ja kun olen tästä asiasta keskustellut muiden kanssa, niin olen ymmärtänyt, että yleinen moraali on enemmänkin sen kannalla, että vankilasta pakeneminen on vankilasta pakeneminen, on se sitten avoin tai suljettu vankila, ja siitä ei pitäisi päästä kuin koira veräjästä.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Avovankiloissa rangaistustaan suorittavat vangit ovat tehneet rikoksen, ja heidät on siitä tuomittu vankilaan. Tuo pääsy avovankilaan suorittamaan rangaistusta on ikään kuin luottamuksenosoitus mutta samalla myös harjoittelua vastuuseen, vapauden vastuuseen, joka sitten koittaa sen rangaistuksen suorittamisen jälkeen. Eli se on myös luottamuksenosoitus, mutta se edellyttää vangilta myös sitä, että ansaitsee sen luottamuksen tähän avovankilassa rangaistuksen suorittamiseen.

Viime aikoina avovankiloista karkaamiset ovat lisääntyneet huomattavasti ja tuosta karkaamisesta avovankilasta on tullut ikään kuin loma, josta ei tarvitse tehdä edes loma-anomusta, kun lähtee kävelemään sieltä tarpeen tulleen tai kun siltä tuntuu. Yleisen moraalin ja yleisen oikeustajun kannalta on tärkeää, että myös avovankilasta karkaaminen kriminalisoidaan, niin kuin tässä edustaja Mäkelän lakialoitteessa esitetään. Tällä hetkellä karkaaminen avovankilasta johtaa vain kurinpitotoimenpiteisiin. Siitä voi saada varoituksen tai oikeuksien menetystä tai yksinäisyysrangaistusta enintään 14 vuorokautta.

Tuon lainmuutoksen esityksenä on, että avovankilasta karkaava vanki voitaisiin tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhden vuoden ajaksi ja tietysti sitten myös suorittamaan se aika, joka karkumatkaan kuluu, siellä rangaistuslaitoksessa. Yksi näkökulma, jonka tämä myös tuo ja parantaa, on se, että kun avovankilasta karkaaminen kriminalisoidaan, niin silloin myös pakkokeinojen käyttö tämän rikoksen tutkinnassa on mahdollista. Nythän se ei ole, koska kysymyksessä ei ole rikos.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä rikoslain muutosesitys, lakialoite, on erittäin hyvä alku sille, että me tätä rikoslakia alkaisimme laajemminkin miettiä, että me saisimme näitä rikoksien sanktioita korotettua. Suomessa rikoslaissa näitä sanktioita tulisi nostaa ennen kaikkea henkirikoksissa, seksuaalirikoksissa sekä väkivaltarikoksissa.

Olen itse toiminut jonkun aikaa käräjillä tuomarin tehtävissä, ja siinä minä kiinnitin huomiota siihen, että tuomioistuimet soveltavat usein näitä sanktioita, säädettyjä maksimeja, turhan lailla aivan lähelle alarajaa. Sen takia tuomioista tulee monesti mitättömiä, niin kuin tässä kyseisessä lakialoitteen kohdassakin tehdään tuomioista lähes mitättömiä. Elikkä näitä rangaistusmaksimeja tulisi laajemminkin tarkistaa ylöspäin, ja ilman rikoslain muutosta tämmöinen asiahan ei pääse liikkeelle, sillä meillä on vakiintunut oikeuskäytäntö ja ilman tämmöistä rikoslain muutosta me emme pysty todellisuudessa näihin rikosten sanktioihin mitenkään puuttumaan.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lähinnä kansan moraalia kun ajattelee ja on keskustellut ihmisten kanssa, niin tämä vankien poistuminen avolaitoksista on eräs niitä moraalin kannalta arveluttavimpia asioita, ja se romuttaa moraalia. Pahin ehkä on sakon muuntorangaistuksen vesittäminen, mutta sitä me emme tänään käsittele täällä.

Muistamani mukaan, jos en nyt ihan väärin muista, luvatta vankeinhoitolaitoksista poistui viime vuonna noin 60 ihmistä. Se on aika iso määrä, ja kuten täällä on puhuttu, se on noussut koko ajan. Eräiden vankeinhoitoviranomaisten mukaan avolaitoksiin joudutaan nykyisin laittamaan liian huonoa vankiainesta, ja seuraamuksena on sitten tämä luvaton poistuminen. Kannatan lämpimästi edustaja Mäkelän aloitetta tämän karkaamisen kriminalisoimiseksi. Toki se hallinnollinenkin rangaistus siellä on omiaan, mutta sen rinnalla pitää olla kriminalisointi. Ja nykykäytännön mukaan edustaja Mäkelän ehdottamat rangaistusminimit ja -maksimit ovat, ikävä kyllä, voi sanoa, nykypäivän tasoa.

Edustaja Jokinen otti jo tuossa esille, että nythän poliisi, kun sitten taas joutuu etsimään näitä avolaitoksista poistuneita ihmisiä, pystyy toimimaan vain poliisilain perusteella, ja siellä ei juuri mahdollisuuksia esimerkiksi pakkokeinojen käyttöön ole. Mikäli tämä kriminalisoidaan, se mahdollistaa poliisille pakkokeinolain käytön ja, voi sanoa, täydellä varmuudella entistä tehokkaamman vangin löytymisen ja entistä nopeamman vangin löytymisen, koska esimerkiksi tiettyjä henkilöön käyviä pakkokeinoja voidaan silloin käyttää.

Eli kannatan lämpimästi edustaja Mäkelän lakialoitetta.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tuon edustaja Tolvasen puheenvuoron hengessä voisi jatkaa. En tiedä, olenko väärässä, mutta jostakin syystä minusta tuntuu siltä, että tämä meidän kriminaalipolitiikkamme jotenkin löystyy uudistus uudistukselta. Aika kuvaavaa itse asiassa oli tuossa edellisen asian aikana tämä edustaja Mäkelän kertoma esimerkki siitä, millä tavalla eräs ulkomaalaisvanki kokee Suomen vankilaolot. En pidä myöskään kovin järkevänä sitä, että rikosseuraamusvirasto pyrkii siirtämään meidän vankilakapasiteettiamme, meidän vankiloitamme, mahdollisimman lähelle rikollisten kotiseutuja, jotta rikolliset voivat sitten kärsiä rangaistukset mahdollisimman lähellä kotia.

Tämä muutos, jota edustaja Mäkelä ja aika suuri joukko edustajia esittää, vie tätä rikoslakia täysin oikeaan suuntaan. Tosin en osaa arvioida sitä, millä tavalla tämän pykälän esittämä sakkorangaistus, monista eri syistä, millä tavalla sakon uhka kaiken kaikkiaan nyt sitten olisi estämässä karkaamista, mutta joka tapauksessa kannatan lämpimästi tätä tehtyä esitystä.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitän kovasti saamastani tuesta tälle aloitteelle. Tosiaan tämä pakkokeinojen käyttö kiinniottotilanteessa on erittäin hyvä lisäys tässä asiassa. Toisaalta toivoisin myös, että tämän tyyppinen muutos lainsäädännössä lisäisi myös sitten poliisin etsimisalttiutta, koska ainakin viime kesän perusteella useampi näistä avovankiloista karanneista oli aika kovan tason rikollinen eikä lainkaan välttämättä ensikertalainen siinä mielessä, että olisi ensimmäistä kertaa vankilassa.

On myös esitetty sitä, että avovangeille laitettaisiin panta ja pantaseuranta, mutta toisaalta asiantuntijat ovat sitä mieltä, että panta ei tässä kohtaa ole se este tai ratkaisu, koska pannan voi kuitenkin poistaa, jos lähtee karkuteille, niin että se ei sinänsä ole pysyvä este. Mutta monelle se, että vankeustuomio lisääntyy tai jonkunlainen tuomio odottaa, saattaisi olla aidosti omaa mieltä hillitsevä tekijä.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesityshän nyt puuttuu tähän olemassa olevaan tilanteeseen ja siihen ongelmaan, että luvattomat poistumiset avovankiloista ovat lisääntyneet huomattavasti. Sinänsä lakiesitys on hyvä ja kannatettava, ja sitä pitää viedä eteenpäin. Se tarvitaan, ja se tarvitaan nopeasti.

Mutta sitten kun mietitään tätä kriminaalipolitiikkaa ja sitä kokonaisuutta, missä tässä ollaan, ja sitä, mistä mahdollisesti johtuu, että avovankiloista niin paljon poistutaan luvatta, niin johtuuko se siitä, että sitä ei ole kriminalisoitu, vai johtuuko se mahdollisesti siitä pitkään harjoitetusta kriminaalipolitiikasta, jossa tavoitteena on vankimäärän vähentäminen ja suljettujen vankilapaikkojen vähentäminen ja sitten sen vaikean vankiaineksen sijoittaminen avovankiloihin? Väittäisin, että tämäkin näkökulma on varmasti yhtenä syynä siihen, että nämä vankilapaot, tai nämä poistumiset näistä avovankiloista, ovat lisääntyneet. Tätä laajempaa kriminaalipoliittista keskustelua meidän tulee jatkaa ja pohtia sitä, mikä suhde tulee olla suljetuilla vankiloilla, avovankiloilla ja sitten näillä vapaudessa suoritettavilla rangaistuksilla, niin kuin tuo pantarangaistus on.