Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Idag är Finlands territorialvatten där finländska myndigheter kan agera ifall olje- och andra miljöskadliga utsläpp sker från fartyg endast 12 sjömil brett. Genom att inrätta en ekonomisk zon, såsom regeringen nu föreslår, kommer myndigheterna i Finland att få bättre möjligheter att vidta åtgärder om det finns skäl att anta att fartygen släpper ut oljehaltigt slagvatten eller annat miljöskadligt avfall. Utsläpp av oljehaltigt slagvatten i Östersjön är ett betydande miljöproblem som man inte hittills lyckats få bukt med, inte ens fastän man för några år sedan tog i bruk ett no special fee -system för hamnavgiften.

Suomenlahdella ja Perämerellä on suuria alueita, jotka eivät ole minkään kansallisen viranomaisen alaisia. Suomi ei ole päinvastoin kuin monet muut Itämeren maat perustanut talousvyöhykettä. Muilla Itämeren mailla on talousvyöhykkeitä, jotka ulottuvat jopa 200 meripeninkulmaa leveinä merelle. Kansallisilla viranomaisilla on näillä vyöhykkeillä valtuuksia tietyissä kysymyksissä. Ympäristönsuojelu kuuluu näihin. Siten voitaisiin asettaa esimerkiksi öljypitoista vettä Suomen talousvyöhykkeellä laskevat alukset vastuuseen rikoksestaan. Lisäksi on tärkeää, että alusliikennettä valvoville viranomaisille myönnetään riittävät resurssit tehokkaaseen toimintaan koko talousvyöhykkeellä. Hallitus on valmistellut lakiesitystä talousvyöhykkeiden perustamisesta usean vuoden ajan, mutta sen antaminen on jatkuvasti siirtynyt, vaikka vyöhyke on erittäin tärkeä Suomen ympäristönsuojelun kannalta.

Den här propositionen är mycket välkommen. Regeringen har berett ärendet under flera år och jag är mycket glad över att vi nu har kommit så långt att vi behandlar det här i riksdagen. Propositionen och lagen kommer att förbättra övervakningsmöjligheterna och säkerheten längs med Finlands kust.

I juni tas också det nya trafikstyrningssystemet i bruk för trafiken i Finska viken. Det här systemet kommer att tillämpas i samarbete med Ryssland och Estland, och det här är också viktigt. I Emu:s beslut tidigare i våras att bevilja Östersjön pssa-status ökar också den internationella medvetenheten om Östersjöns sårbarhet. Här kommer arbetet att få Ryssland med att kräva fortsatta ansträngningar av regeringen.

Ännu en viktig sak som hänger i hop med de övriga som jag just nämnde gäller planerna på att anskaffa en multifunktionell isbrytare som kan användas för oljebekämpning. Jag hoppas att regeringen så snart som möjligt har en möjlighet att anskaffa ett sådant fartyg.

Tämä lakiesitys on erittäin tervetullut ja tulee parantamaan valvontamahdollisuuksia ja turvallisuutta pitkin Suomen rannikkoa. Kesäkuussa Suomenlahdelle otetaan yhteistyössä Venäjän ja Viron kanssa käyttöön uusi liikenteenohjausjärjestelmä, ja myös tämä asia on tärkeä ja tulee parantamaan turvallisuutta Suomenlahdella. Imon aikaisemmin keväällä tekemä päätös pssa-statuksen myöntämisestä Itämerelle lisää kansainvälistä tietoisuutta Itämeren haavoittuvuudesta. On myös tehostettava pyrkimyksiä lisätä Venäjän vastuuta ympäristöasioista. On myös tärkeää, että öljyntorjuntaan suunniteltu monitoimijäänmurtajan hankkiminen tehdään mahdollisimman nopeasti, jo mielellään tämän kevään aikana.

Roger Jansson /r:

Värderade herr talman! Det är bra att den här lagstiftningen nu kommer, särskilt när vi beaktar Finlands miljöintressen visavi den internationella trafiken och särskilt i Finska viken som ledamot Gestrin var inne på. Men den här frågan har också beröring med landskapet Åland och självstyrelsens kompetens.

I självstyrelselagen för Åland sägs det att om Finland utökar sin kompetens utanför sitt territorialvatten och utanför landskapets gränser så skall regeringen överenskomma med självstyrelsen avseende behörigheten och behörighetsfördelningen i det här området.

Det ifrågavarande området, alltså söder om Åland, ligger redan idag enligt lagen från 1974 om Finlands fiskezon utanför självstyrelsens kompetens så till den delen sker det ingen förändring nu, annan än att Finlands rättigheter och skyldigheter något utökas utöver de gällande fiskerättigheterna och dessutom att den ekonomiska zonen sträcker sig en bit längre söderut i norra Östersjön än vad nuvarande fiskezon gör.

Däremot utökas ju inte Finlands territorium genom den här lagstiftningen. Territoriet sträcker sig liksom tidigare 12 sjömil utanför de yttre landområdena runt våra kuster. Detsamma gäller ju också självstyrelsens område som förblir oförändrat och opåverkat.

Den oklarhet som uppstår gäller bara lagstiftningsbehörigheten, alltså skyldigheterna och rättigheterna för den som har lagstiftningsbehörigheten i området. Förhandlingarna med Åland i frågan har nu pågått till och från i åtta år utan att någon överenskommelse har kunnat nås om en behörighetsfördelning. De senaste förhandlingarna detta år var mycket kortfattade.

Det finns därför skäl för riksdagen att nu vid behandlingen i frågan ta ställning till målsättningen med självstyrelselagens stadgande i dess 2 § 2 mom. om hur en eventuell kompetensfördelning för den här havstriangeln söder om klippan Bogskär som hör till Åland skall kunna utformas.

Jag har för min del gått in för att acceptera fullt ut att propositionen i den här formen nu kommer till riksdagen och jag antar att den också lämnar riksdagen i den här samma formen, men detta förhoppningsvis tillsammans med någon form av vägkost till regeringen hur frågan om anpassningen till landskapets område kunde vidareföras.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä on kaksi hallituspuolueen kansanedustajaa todennut, että hallitus on tehnyt hyvän esityksen. Opposition puoleltakin ainakin yksi puheenvuoro yhtyy näihin näkemyksiin täydellisesti.

Tämä asiahan ei ole hankkeena toki missään nimessä uusi. Tästä talousvyöhykeasiasta keskusteltiin eduskunnassa jo viime vuosikymmenellä, taisipa olla jo 80-luvullakin. Tässä on nimittäin sellainen tilanne, että kun tällä lailla kumotaan laki kalastusvyöhykkeestä ja mannerjalustasta ja muodostetaan yksi talousvyöhyke, niin se, vaikka siitä ei nyt seuraakaan mitään rajojen muuttamisia, on hyvin merkittävä siinä mielessä, että se mahdollistaa sitten sopimalla näitten rajojen muuttamisen. Juuri tässä katsannossa tämä asia oli aikaisemmin esillä, mutta se edellytti, että kun sanotaan a, sitten voidaan sanoa b, c ja d:kin. Tämä muutos tapahtuu erittäin hyvään aikaan sikäli, että nyt sitten tällä viikolla Itämerestä tulee Euroopan unionin sisämeri. Siinä katsannossa olisi ollut semmoinen, sanotaanko, piste i:n päälle, että tämä esitys olisi tullut pikkuisen aikaisemmin niin, että tämä olisi saatu voimaan nyt 1.5, siis loppuviikosta. Mutta yks hailee nyt, kyllä se nyt voi näinkin olla.

Hyvin merkittävää tässä asiassa on se, minkä ed. Gestrin totesi täällä, että me olemme saaneet nyt Itämerestä pssa-alueen, mikä ei ollut helppo juttu ollenkaan. Se oli kyllä kaikkea muuta kuin helppo juttu, ja sen todennäköisyys toteutua oli kyllä todella alhainen alkukommenteista johtuen, mutta hyvä, että kehitys meni siihen suuntaan asennepuolella, että tämä ratkaisu voitiin tehdä.

Toisin sanoen, summa summarum, tämä on hyvä asia. Tämä olisi voinut tulla jo aikaisemminkin, ja sitten seuraavassa vaiheessa ehkä olisi ihan järkevää meriensuojelun kannalta ja myöskin tutkimustyönkin kannalta se, että rajoja vähän entrattaisiin.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Lähetekeskustelussa oleva esitys koskee talousvyöhykkeen perustamista, ja se ulottuisi Suomenlahdella ja Pohjanlahdella niin sanottuun keskiviivaan eli siihen rajaan saakka, josta on sovittu valtiosopimuksin asianomaisten naapurivaltioiden kanssa. Esityksen mukaan Suomi käyttäisi talousvyöhykkeellä edelleen samoja oikeuksia kuin nykyisin mannerjalustalla ja kalastusvyöhykkeellä. Alueellista toimivaltajakoa valtakunnan ja Ahvenanmaan maakunnan välillä ei tässä ehdoteta muutettavaksi vaan talousvyöhykkeeksi perustettavalla alueella sovellettaisiin jatkossakin valtakunnan lainsäädäntöä.

Talousvyöhykkeen perustamisen Ahvenanmaan maakuntaa koskevista vaikutuksista on neuvoteltu valtakunnan ja maakunnan viranomaisten kesken, kuten itsehallintolaki edellyttää. Neuvottelut päättyivät tammikuussa 2001 pääministeri Lipposen toteamukseen, että talousvyöhykkeen perustamisen valmisteluja jatketaan nykyisen alueellisen toimivaltajaon pohjalta. Pääministerin kirjeessä maakuntaneuvos Nordlundille todettiin lisäksi, että hallitus on valmis palaamaan asiaan, jos talousvyöhykkeen perustamisen jälkeen sen käytöstä saadut kokemukset antavat siihen aihetta. Tämä on myöskin kirjattu hallituksen esityksen perusteluihin. Ahvenanmaan edustajien kanssa käymissäni keskusteluissa olen myös vastikään uudelleen vahvistanut tämän valmiuden olemassaolon.