Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ja valiokunnan mietinnössä on kyse Seychellien kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä.

Laajemmin, herra puhemies, on kyse siitä, että tiedonvaihtoa vahvistamalla eri maiden viranomaisten ja ennen kaikkea tällaisten... (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Huomautan ensinnäkin, että ajankäyttöä mittaava kello kävi sinäkin aikana, kun puhemies käytti puheenvuoron. Ehkä tämä vaatii jotain tarkistamista tähän järjestelmään.

Okei, kiitos, herra puhemies.

Eli kuten sanoin, kyse on siis tietojenvaihtoa koskevasta asiasta, joka on tärkeätä eri maiden veroviranomaisten välillä ja ennen kaikkea myös tällaisten, voi sanoa, veroparatiisimaiden viranomaisten ja suomalaisten viranomaisten välillä. Laajemmin on kyse harmaan talouden torjunnasta, laajemmin on kyse pyrkimyksestä eri tavoin saattaa verovelvollisiksi myös ne suomalaiset, jotka pyrkivät laittomasti veroja välttämään veroparatiisien ja muiden järjestelyjen avulla.

On hyvin tärkeätä, että nykyinen pääministeri Kataisen hallitus on ottanut harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan yhdeksi ihan keskeiseksi painopisteekseen, koska kaikki ne verot, jotka harmaan talouden tekijät ja taloushuijarit onnistuvat välttämään, tulevat muiden veronmaksajien maksettavaksi. Tämän lisäksi, jos toimitaan siten, että jätetään verot ja muut lakimääräiset suoritukset maksamatta jossakin yritystoiminnassa, se merkitsee sietämätöntä kilpailuetua näille talousrikollisille suhteessa rehellisiin yrittäjiin. Tällaista ei voida hyväksyä. Eli kannustan Kataisen hallitusta kaikin tavoin toteuttamaan ohjelmassaan olevia tärkeitä pyrkimyksiä harmaan talouden vähentämiseksi.

Herra puhemies! Sanon lopuksi, että uskon vakaasti siihen, että ne panostukset, jotka tälle puolelle taloudellisesti asetetaan, saadaan moninkertaisesti takaisin, kun työ tuottaa hedelmää.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Jyrki Kataisen hallituksen keskeisiä tavoitteita — ja siihen kohdistuu paljon työkaluja — on harmaan talouden kitkeminen, torjuminen. Se, että teemme verosopimuksia, on erittäin tärkeä osa tätä työtä. Näitä verosopimuksia tulee nyt kovalla vauhdilla, ja se osoittaa sitä aktiivisuutta, mikä hallituksella on.

Me emme voi päättää siitä verotasosta, mikä Seychelleillä on, mutta me voimme pitää huolta siitä, että se tulo, joka syntyy yrityksille tai yksityishenkilöille Suomessa, verotetaan täällä eikä jossakin muualla. Tuo verotaso Seychelleillä ei saa olla kilpailuetu, vaan todellakin sääntöjen pitää olla oikeudenmukaisia. Ymmärrän, että joku saattaa mielellään mennä Seychelleille, varsinkin talvella, mutta sekään ei ole perustelu sille, että voidaan veroja pyrkiä välttämään. Tässä suhteessa on tärkeätä, että tietojenvaihto toimii ja että viranomaiset käyttävät sitä aktiivisesti, eli tämä tarkoittaa sitä, että jos on epäilyjä, että on pyritty kätkemään varoja jonnekin tai näyttämään tuloa jossakin muualla kuin Suomessa epäoikeudenmukaisin perustein, niin veroviranomaisten pitää välittömästi pyrkiä siitä kysymään. Meillä on aika hyviä kokemuksia siitä, että nämä tiedot on suhteellisen helppoa saada viranomaisilta silloin, kun tällainen tietojenvaihtosopimus on käytettävissä.

Voi sanoa, että Ruotsi on Euroopassa tässä suhteessa erittäin hyvä esimerkki. Ruotsin hallitus, porvarillinen hallitus, on ollut hyvin aktiivinen tässä suhteessa, käyttänyt näitä instrumentteja ja myös tällä tavalla kyennyt hankkimaan merkittävästi verotuloja ja nimenomaan estämään sitten myöskin verorikollisuutta, jossa pyritään käyttämään veroparatiisivaltioita hyväksi.

Eli kaiken kaikkiaan nyt hallitus toimii aktiivisesti harmaan talouden torjumiseksi, ja tämä on hyvä askel tässä työssä.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä tiedonvaihtosopimus verotusasioista Seychellien kanssa on erittäin hyvä askel, ja juuri tämmöistä kansainvälistäkin aktiivisuutta tarvitaan tuolla harmaan talouden torjunnassa. Yhtä lailla hyviä ovat ne hallituksen pyrkimykset, toistaiseksi pyrkimykset, myös kotimaisten viranomaisten tiedonvaihdon parantamiseksi harmaan talouden kitkennässä täällä kotimaassa. Tässä Zyskowicz ja Sasi kertasivat sitä, miten keskeinen nyt sitten uudessa hallituksessa tuo harmaan talouden torjunta on, ja siihen todellakin kuulemma aiotaan 80 miljoonaa peräti upottaa rahaa.

Viime perjantaina hiukan tästä asiasta täällä jo keskusteltiin, ja nostin esille sen konkreettisen yksityiskohdan, että vaikka teillä on hyvä pyrkimys torjua harmaata taloutta, miksi sitten lähdette heikentämän kotitalousvähennyksen ehtoja sillä tavoin, että alkaa olla kiikun kaakun tavallisen suomalaisen eläkeläisen tai palkansaajan kannalta, tarttuako jälleen siihen kenties yhä yleisempään tarjoukseen, että entäpä jos tehdäänkin asioita kuititta.

Kysyn nyt, kun valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi on paikalla ja oli tuolla hallitusohjelmaneuvotteluissa taloustyöryhmää vetämässä, teittekö arvion, kuinka paljon menetetään työpaikkoja kotitalousvähennyksen ehtojen ja ylärajan alennuksella, kotitalousvähennyksen ehtojen heikennyksillä. Monta sataa tai tuhatta työpaikkaa vuositasolla Suomessa menetetään. Teittekö arvion, mikä tällä on vaikutus verokertymään? Säästötoimenpiteenä sitä esittelette, mutta käykö niin, että säästö vaihtuu tulojen menetyksen myötä menetykseksi?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen on oikeassa siinä, että kotitalousvähennys on vähentänyt olennaisesti harmaata taloutta ja nyt pienet urakat ja myöskin kotona tehtävä työ, ne tehdään pääasiassa kuitilla, koska se on siinä määrin hyödyllistä. Asiaa todellakin käsiteltiin hallitusneuvottelujen talousryhmässä ja siinä yhteydessä hyvin tarkkaan mietittiin sitä, mitkä vaikutukset ovat siihen harmaaseen talouteen. Pitää muistaa ensinnäkin se, että summia kasvatettiin siitä syystä, että meillä oli lama-aika ja haluttiin torjua lamaa. Nyt katsottiin, että summan alentamisella, varsinkin kun kumpikin puoliso voi tehdä vähennyksen, ei ole olennaista merkitystä harmaan talouden kannalta. Sitten se osuus, joka on käytettävissä, onko se 60 prosenttia, sekin nostettiin 50:stä 60:een laman seurauksena, nyt se pudotettiin 45:een. Siitä viime kädessä sopivat puolueiden puheenjohtajat, mutta tältäkin osin tehtiin arvioita ja todettiin, että 50 prosenttia, joka oli aikaisemmin käytössä, oli kuitenkin harmaan talouden torjunnan kanssa hyvin toimiva ja katsottiin, että 45 prosenttia tältäkään osin ei tee mitään merkittävää eroa, eli emme usko, että se vaikuttaa harmaaseen talouteen.

Matti Saarinen /sd:

Herra puheenjohtaja! On ilo havaita, että vaalien jälkeinen hallitus on löytänyt uuden vaihteen harmaan talouden torjunnassa ja siinä mielessä viime kaudella täällä pidetyt puheet eivät ole menneet hukkaan.

Näistä pienten veroparatiisimaitten verosopimuksesta on syytä havaita se, että päästäkseen pois kansainvälisen talouden mustalta listalta ne tarvitsevat tietyn määrän verosopimuksia niin sanottujen puhtaitten maitten kanssa, esimerkiksi Suomen kanssa. Niiden etujen mukaista on saada tämä maitten lukumäärä täyttymään mahdollisimman pienillä mailla, kuten esimerkiksi Suomi. Se on niille jollain lailla kivuttomampaa ja tuskattomampaa, se on niiden etujen mukaista.

Nämä tietojen vaihtoon liittyvät kysymykset tulisi kuitenkin nykymaailman aikana pystyä hoitamaan automaattisesti, niin että viranomaisille tulee massajakeluna ja sillä selvä. Nythän tämä perustuu yksilöityyn pyyntöön ja siellä laiminlyödään ilmoitusvelvollisuuksia, unohdetaan ja jos vaikka mitä, ja seuranta on äärimmäisen vaikeata. On täysin poikkeuksellista, jos joku sattuu jäämään kiinni. Kiinnijäämisriski on olematon vielä tämänkin jälkeen. Tämä on hyvin lyhyt ja pieni askel eteenpäin.

Totean myös, että meillä on ihan omassakin pesässä eli Suomenmaassa erittäin hyvää kasvualustaa harmaalle taloudelle monella suunnalla. Otan tässä yhden esimerkin, kun tässä yhteydessä on pääomapuolen siirroista kysymys: hallintarekisterikäytäntö. Miten on mahdollista, että voi nimettömästi rahalla pelata vältellen veroseuraamuksia? Kun tällainen asia on vireillä, niin toivon, että hallitus tuo tänne sellaisen esityksen, että hallintarekisterin osalta verottajan ote paranee ja vahvistuu eikä heikkene.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt tämä sopimus Seychellien kanssa on mitä toivottavin sopimus nimenomaan harmaan talouden kitkemiseksi. Uskoisin, että siitä koko eduskunta voi kerrankin olla yksimielinen kaikkinensa.

Toivoisin myös, että tämä viitoittaisi tietä suomalaisessa lainsäädännössä ja siinä, että suomalaiset virkamiehet voisivat saada tietoa toinen toisiltaan salassapitovelvollisuuden sitä estämättä niiltä osin kuin kyse on harmaan talouden kitkemisestä ja harmaan toimialan, rikollisen toiminnan, pois saamisesta tästä yhteiskunnasta.

Lisäksi toivoisin, että kun puhutaan harmaasta taloudesta kotimaassa, niin kampaamojen, kauneussalonkien, parturien osalta jätettäisiin alvi nostamatta, koska nämä ovat potentiaalisia alueita, jotka omalta osaltaan lisäävät harmaata taloutta Suomessa, mikäli nämä alvilliset hinnat nousevat liian korkeiksi, niin että ihmiset eivät voi niitä käyttää.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Tämä liittyy totta kai harmaan talouden haittojen kitkemiseen kansainvälisellä yhteistyöllä, tietojenvaihdon avoimuuden lisääntymiseen, mutta tämä korostaa myös laajemmin rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja harmaan talouden torjuntaa. Ja kyllä tähän säätelemättömän, valvomattoman kasinokapitalismin kriisiin, jossa koko maailma järisee lähiaikoina entistä pahemmin, liittyy myös se, kuten Saksassa ja Ranskassa johto on joutunut myöntämään, että veroparatiisit, veronkierto ja tämä harmaan talouden kansainvälinen talousrikollisuus on pahentanut tätä kriisiä, jossa pelurit ovat kotouttaneet voittonsa ja sadat miljoonat syyttömät maksavat erittäin rajusti nyt laskua. Tältä osin tämä kuvaa myös sitä viime kaudella SDP:n vaatimaa painotuksen muutosta, että puututaan harmaan talouden ja pimeiden työmarkkinoiden kysymyksiin. Se on myös turvallisuuskysymys juuri sen takia, että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii myöskin osaksi laillista liiketoimintaa.

Tältä osin hallitusohjelmassa on myös kotimaisia toimia mainittu, mutta korostaisin edelleen, että kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan muun muassa edistämään Suomessa toimivien ulkomaisten työnantajien velvollisuutta rekisteröityä Suomeen ja pimeän ulkomaisen työmarkkinan paremmaksi valvomiseksi voimavarojen osalta ja myös kansainvälisen yhteistyön kautta.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys koskee nimenomaan rahojen piilottamista veroparatiiseihin, ja äskeinen keskustelu koski sitä, että laittomasti hankittua rahaa piilotetaan kotimaassa tai ulkomailla. Mutta yhä suurempi ongelma meillä on se, että aivan laillisin keinoin niin Euroopassa kuin kansainvälises- ti kansainväliset konsernit siirtohinnoittelevat omaisuutensa niin, että veroja pystytään välttämään huomattavasti suuremmassa määrin kuin nyt puheena olleen kotimaisen harmaan talouden keinoin. Esimerkiksi viime vuonna konserniverotuksen osalta pystyttiin torjumaan monikymmenkertainen määrä verotulojen menetyksiä kuin pystyttiin näillä harmaan talouden torjuntayksikön omilla keinoilla. Siksi on äärettömän tärkeää, että niin eurooppalaisessa kuin kansainvälisessä viitekehyksessä kiinnitetään huo-miota siihen, että konsernien sisällä verotus on oikeudenmukaista kansainvälisesti, ja toisaalta Suomen kannalta, että Suomi pysyy kilpailuasetelmaltaan edullisena, jotta voittoja kannattaa maksaa Suomeen ja näin ollen verotulotkin kertyvät Suomeen. Tämä on paljon suurempi kysymys kuin nämä sinänsä varsin tärkeät yksittäiset harmaan talouden torjunnan keinot.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Meinattiin päästä jo edustaja Tiilikaisen avulla Seychelleiltä keittiöremontin kimppuun, mutta onneksi tässä kohtaa puhemies pysyy jämäkkänä.

On pakko edelleen toistaa sitä, että on tärkeätä, että tässä kohtaa ymmärretään, että harmaan talouden torjunnan yksi elementti on juuri se, että meillä pystytään kansainvälisesti torjumaan ja tilkkimään tätä aukkoa. Verkkoa ei kurota umpeen yhdessä päivässä. Täytyy lainsäädäntöä edistää, ja tässä on se oikea askel, mikä myös hallitusohjelmaan on oikein kirjattu, että pitää taloudellinen kiertotie katkaista, jotta me pääsemme aidosti harmaan talouden ytimeen.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä jo aiemminkin keskusteltiin asiasta, niin kyllähän se niin on, että tämän hallituksen toimet harmaan talouden torjumiseksi ovat todella hyvin suunniteltuja ja isoa mittaluokkaa. Tähän hyvin vakavaan ongelmaan ollaan nyt tartuttu vihdoinkin oikein isolla kädellä, ja siihen tietenkin liittyvät sekä nämä kansainväliset toimet että sitten toimet täällä kotimaassa. Yhdyn ihan todella siihen huoleen, mikä täälläkin on sanottu, tämän kansainvälisen kasinokapitalismin ikävien seurauksien rajoittamisesta ja kaikenlaisen valvonnan ja sääntelyn lisäämisen tarpeellisuudesta. Tämä on yksi keino tietenkin tähän kaiken kaikkiaan puuttua.

Minä kyllä nostan hallitukselle hattua siinä, että nyt ihan myös taloudellisia resursseja löytyy harmaan talouden torjuntaan aivan eri tavalla kuin viime kaudella. Ihan hienoa, että keskusta on nyt asiasta kiinnostunut. Viime kaudella saimme välikysymystä myöten vähän kysellä, miksi tähän hyvin vakavaan ongelmaan ei puututa tosissaan, mutta nyt onneksi suunta on toinen.

Loppuun haluan, arvoisa puhemies, kyllä yhtyä edustaja Saarisen huoleen tästä hallintarekisteriasiasta. Siinähän oli uhka viime kauden lopulla, että käytäntöä löysennettäisiin, ja niinhän ei tietenkään pidä käydä, ja siksi hallitusohjelmaan kirjattiin, että tätä asiaa tarkastellaan. Nimenomaan suunnan pitää olla tietenkin tiukkeneva ja avoimempi, aivan kuten edustaja Saarinen tuossa aiemmin totesi.