Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys paikkatietoinfrastruktuurista on nyt ensimmäistä kertaa lakiesitys, jossa monet hallinnon eri sektoreilla syntyvät ja kerättävät paikkatietoaineistot saadaan yhtenäisten tietojen jakelua koskevien menettelytapojen piiriin. Samoin tämä lakiesitys perustuu Euroopan yhteisön Inspire-direktiiviin, jonka tavoitteena on systematisoida ja yhtenäistää tiettyjen julkisen hallinnon hallussa olevien tietovarantojen hallintaa ja niiden käytettävyyttä.

Eurooppalaisen ja kansallisten infrastruktuurien avulla pyritään parantamaan viranomaisten välistä tietojen yhteiskäyttöä ja tehostamaan siten paikkatietojen hyödyntämistä sekä takaamaan kansalaisille pääsy paikkatietoihin sähköisten viestintävälineiden kautta, kuten internetin avulla.

Tämän direktiivin tavoitteet kohdistuvat lähtökohtaisesti vain viranomaisten hallussa oleviin paikkatietoihin. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat direktiivin liitteissä luetellut tietoryhmät, jotka kuuluvat viranomaisten hallussa olevien sähköisten paikkatietojen sisältämiin aineistoihin ja niiden sisältämiin tietoihin liittyviin paikkatietopalveluihin.

Valiokunta on kiinnittänyt useampaan asiaan huomiota, muun muassa siihen, että direktiivin 4 artiklan mukaisesti sen säännöksiä voidaan osin soveltaa myös muiden osapuolten kuin viranomaisten hallussa oleviin aineistoihin, jotka täyttävät niille täytäntöönpanosäännöissä asetetut vaatimukset. Niin ikään valiokunta toteaa, että lakiesityksen pohjana edellä esitetyn mukaisesti oleva direktiivin mukainen paikkatietoinfrastruktuurin vähimmäistoimeenpano on herättänyt myös arvostelua, erityisesti tiedemaailman arvostelua. On katsottu, että osa saavutettavissa olevista hyödyistä jää saavuttamatta. Valiokunta katsoo, että täydentävät toimenpiteet on sisällytettävä osaksi laajempaa julkisen hallinnon, tietohallinnon ja paikkatietoinfrastruktuurin kehittämistä, joka on jo tällä hetkellä vireillä.

Asetus tulee myös määrittelemään tietopalveluissa ja yhteiskäytössä sovellettavan aineiston tietosisällön ja siten myös aineiston suhteen henkilötietolakiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että komission asetusluonnoksiin mahdollisesti sisältyvät henkilötietodirektiivin kanssa ristiriidassa olevat henkilötietokysymykset nostetaan esille asetuksen valmistelutyössä ja että Suomi vaikuttaa valmistelutyöhön siten, ettei tällaisia ristiriitaisuuksia synny.

Lakiesityksen mukaiseen paikkatietoinfrastruktuuriin sisällytettävää aineistoa koskisi toisin sanoen sama säätely kuin muitakin viranomaisten hallussa olevien henkilötietojen käsittelyä. Tämä lakiesitys myös merkittävällä tavalla lisää viranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja määrittelee sitä. Tiedon luovuttamisvelvoitetta tulee arvioida suhteessa nykyiseen, pääosin julkisuuslakiin perustuvaan käytäntöön. Lakiehdotus ei rajoita julkisuuslain soveltamista, joten se ei myöskään käytännössä vaikuta nykyisiin viranomaisten välisiin tiedonluovutuksen käytänteihin.

Tähän esitykseen kuuluu myöskin tietoryhmä "elinympäristöt ja biotoopit", ja tähän liittyy myöskin metsäkeskusten paikkatietojen — metsävaratietojen, viranomaistietojen — osalta niin sanottu metsäkeskusten metsätietoryhmä, joka on myöskin aloittanut työskentelynsä. Tämäkin työryhmä selvittää kyseessä olevien tietojen käsittelyä suhteessa henkilötietolakiin, julkisuuslakiin ja perustuslakiin.

Palveluiden hakua myöskin käsitellään tässä lakiehdotuksessa. Julkiseen hallintoon ja julkisiin palveluihin liittyvää sähköistä asiointia ja niin sanottua perustietovarantoa, tietopolitiikkaa, kehitetään aktiivisesti parhaillaan valtiovarainministeriön johdolla. Koska julkisten paikkatietojen saatavuus, hinnoittelu ja jatkokäyttöoikeudet ovat tätä kehitteillä olevaa laajempaa julkisen hallinnon tietopolitiikkaa, näitä kysymyksiä on käsitelty lakiehdotuksessa vain direktiivin minimivaatimusten mukaisesti.

Tekijänoikeuteen liittyviä kysymyksiä ei ole myöskään käsitelty lakiehdotuksessa, koska direktiivin johdantolauseessa nimenomaisesti todetaan, että direktiivi ei saisi vaikuttaa viranomaisten teollis- ja tekijänoikeuksien olemassaoloon eikä omistukseen.

Esityksen pohjana olevan hajautetun toimeenpanomallin vuoksi esityksen suorat taloudelliset vaikutukset riippuvat siitä, kuinka esityksen edellyttämät toimet ja palvelut pystytään eri organisaatioissa lähivuosina yhdistämään muihin tietojenkäsittelyprosesseihin ja kuinka tehokkaasti eri organisaatiot kykenevät tekemään yhteistyötä. Valiokunta toteaakin, että pitkähköt siirtymäajat antavat paikkatietoa hallinnoiville viranomaisille hyvät mahdollisuudet yhdistää tähän esitykseen liittyvät kehittämistehtävät muuhun yleiseen tietotekniseen kehittämiseen. Lyhyempi aika näihin kehitystöihin tietäisi sitä, että kustannukset kasvaisivat erittäin merkittävästi.

Esityksen perustelujen mukaan paikkatietoa hallinnoiva viranomainen voisi tekijänoikeuden perusteella edelleen asettaa aineiston käytölle tarpeelliseksi katsomiaan ehtoja. Ehdotetun säännöksen osalta valiokunnalle on todettu, että koska julkisten paikkatietojen saatavuus, hinnoittelu ja jatkokäyttöoikeudet ovat edellä todetun mukaisesti osa kehitteillä olevaa laajempaa kansallista tietopolitiikkaa, myös näitä kysymyksiä käsitellään lakiehdotuksessa vain direktiivin minimivaatimusten osalta. Valiokunta pitääkin välttämättömänä sen varmistamista, että samanlaisessa käyttötarkoituksessa yliopiston tutkijalle ja valtion laitoksessa työskentelevälle tutkijalle on samanlaiset käyttöehdot esimerkiksi kilpailtaessa samasta hankkeesta. Jatkotyössä on arvioitava paikkatietoon pohjautuvien tietoteknisten innovaatioiden edistämismahdollisuudet.

Ja niin kuin moneen otteeseen täällä totesin, tämä lakiesitys on minimiehdot täyttävä, ja siksi tälle jatkovalmistelutyölle on aivan erityinen tarve ja välttämättömyys, jotta myös ne kansalliset hyödyt, jotka tästä väistämättä ja eittämättä tulevat ja joiden pitää tulla, saadaan maksimaalisesti tehtyä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan arvoisa puheenjohtaja seikkaperäisesti selvitteli mietinnön sisällön ja myöskin sen taustan, mihinkä tuo sisältö pitää projisoida. Siis kysymys on käytännössä siitä, että Inspire-direktiivin, niin kuin tässä todetaan, minimitasoiset ratkaisut implementoidaan Suomen lainsäädäntöön. Mutta jos tarkastellaan, arvoisa puhemies, tätä pikkuisen laajemmin, niin tässähän on, kun ylitetään nämä minimitasot, jotka nyt ovat siis käytäntöön tulevat, valtavan suuret mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta mennä niin pitkälle, että voidaan säästää miljoonia euroja investoinneissa, kun paikkatietojärjestelmää viisaalla tavalla hyödynnetään. Minulla on ollut tilaisuus tutustua sellaiseen kuvitteellisen eteläsuomalaisen kaupungin malliin, jossa oli sijoitettu kaava-alueelle kaikki mahdolliset yhdyskunnan rakennetta koskevat tiedot, siis ihmispopulaatiota, ikärakennetta, demografiaa ja niin pois päin. Ja sitten jos piti suunnitella urheiluhalli taikka urheilukenttä taikka kulttuuritila taikka mikä tahansa muu, niin käyttämällä tämän paikkatietojärjestelmän demografisia tietoja pystyttiin saamaan valtavan hienosti arvioiduksi se, mikä on oikea mitoitus, millä tavalla säästetään energiakustannuksissa, kuljetuksissa logistisesti ja niin pois päin. Elikkä tällä on valtavan suuret mahdollisuudet.

Arvoisa puhemies! Tämä tuli valiokunnan asiantuntijakuulemisessa harvinaisen täsmälleen selville. Paljastui, että professoreita on pilvin pimein näitten asioitten parissa ja tulevaisuutta pitää tässä suhteessa rakentaa. Mutta se pitää tehdä tyylikkäästi. Se tuli myöskin hyvin selvästi esille. Elikkä että nämä innovaatiot pitää kehittää sillä tavalla, että jo suunnittelijat pystyvät rakentamaan ne sellaisiksi, että ne pystytään väestölle myymään niin, että ei töki. Ja nyt tällä hetkellä siinä erityisenä ongelmana on hinta. Elikkä tietoakin on, mutta hinta on kova, koska se on yksityisen omaisuutta se tieto. Siitä halutaan saada myymällä mahdollisimman hyvä korvaus. Elikkä se on käytön rajoite tällä hetkellä. Se mikä koskee haja-asutusalueita jnp. — se tulee vielä näitten Natura-muistojen takia ilmeisesti niin voimakkaasti esiin — siinä kanssa pitää katsoa hienovaraisesti ne pelisäännöt. Ja ne siinä metsäkeskustyössä nyt ilmeisesti tulevatkin tarkkaan huomioon otetuiksi. Elikkä olimme luonnollisesti yksimielisiä tässä asiassa.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys, jossa lailla pannaan täytäntöön EU:n direktiivi paikkatietoinfrastruktuurin eli inspiren perustamisesta. Tämä tehostaa olemassa olevien tietovarantojen käyttöä, lisää viranomaisten välistä tietoyhteistyötä ja luo edellytykset entistä monipuolisempien kansalaispalvelujen syntymiselle. Mutta tässä lakiesityksessä toteutetaan todellakin EU:n asettamat minimivaatimukset ja tämä on siis alku. Paikkatietojärjestelmät tarjoavat laajoja mahdollisuuksia innovatiiviselle yrittäjyydelle. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan jatkoselvitystyö onkin käynnissä, ja on erittäin tärkeää edistää pienten yritysten tiedonsaantimahdollisuutta.

Innovaatioiden edistämisen osalta kyseeseen tulee tekniset laitteet, jotka perustuvat sijainnin hyödyntämiseen. Mahdollisia sovelluksia on. Esimerkiksi lenkkeilijä voi etsiä sopivan reitin kännykästä tai joukkoliikenteen kulkua voidaan seurata reaaliaikaisesti asemien opastetauluilta. Tulevaisuuden kiinnostavat sovellukset perustuvat tekniikan ja paikkatiedon yllättäviin yhdistelmiin. Paikkatietojärjestelmillä tulee olemaan iso merkitys myös palveluinnovaatioille. Mutta hyötyjä menetetään, jos tieto hinnoitellaan ja tietoon on rajattu pääsy. Kansalliset aineistoresurssit on saatava tutkimuksen, opetuksen ja tuotekehityksen käyttöön pienin kustannuksin silloin, kun se tietosuojan puitteissa on mahdollista. Ja tarvitaan myös kaikille avoin tietoinfrastruktuuri. Tämä esitys helpottaa virastojen välistä tiedonvaihtoa, mutta ei paranna tietovarantojen saatavuutta yleisemmin, joten jatkotyö tässä onkin olennaista.

Valiokunta toteaakin mietinnössään, että julkisten paikkatietojen saatavuus, hinnoittelu ja jatkokäyttöoikeudet ovat osa kehitteillä olevaa laajempaa kansallista tietopolitiikkaa. Valiokunta painottaa vielä, että jatkotyössä on arvioitava paikkatietoon pohjautuvien tietoteknisten innovaatioiden edistämismahdollisuutta.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyselytunnilla hetki sitten kysyttiin sitä, onko Suomella ollut jotain vaikutusta Euroopan unionin lainsäädännön kehittämiseen. Tästä Inspire-direktiivistä voin sanoa, että tämän valmistelussa ja loppuun saattamisessa Vanhasen ykköshallituksen aikana, Suomen puheenjohtajakauden aikana, tehtiin mittavaa työtä ja tätä vietiin menestyksellisesti eteenpäin. Kysymyksessä on erittäin tärkeä tietoyhteiskuntakehityksen kehitystä vahvistava direktiivi ja asiakokonaisuus.

Kuten edellisissä puheenvuoroissa on käynyt ilmi, paikkatietojärjestelmää voidaan hyödyntää erittäin monella tavalla, voidaan parantaa suunnittelua, voidaan parantaa tuottavuutta olipa sitten kysymys liikenteestä, maa- ja metsätaloudesta, ympäristönsuojelusta jne. Itse asiassa hyvin laajalti yhteiskuntasuunnittelussa, kaikessa toiminnassa, voidaan paikkatietojärjestelmää käyttää hyödyksi.

Kuten tässä on sanottu, tämä on minimitaso, tästä lähdetään liikkeelle, mutta on nähtävä ja yhdyn niihin esityksiin, joita aikaisemmissa puheenvuoroissa todettiin, että nyt on kannustettava pienyrityksiä, pk-sektoria hyödyntämään tätä toimialaa ja tällä tavalla tuomaan yhteiskunnan käyttöön uusia innovaatioita, jotka perustuvat tähän paikkatietojärjestelmään. Pidän tätä erittäin tärkeänä toimialueena ja alueena, jossa Suomen kannattaa jatkossakin pyrkiä pysymään kehityksen kärjessä ja tällä tavalla ei vain hyödyntämään omassa suomalaisessa yhteiskunnassa näitä mahdollisuuksia, mitä tämä tarjoaa, vaan myöskin myymään sitä osaamista ja tietoa maailmalle, joka tämän yhteydessä kehittyy.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On erittäin tärkeää, että tämä paikkatietojärjestelmää koskeva mietintö on nyt tullut valmiiksi ja Inspire-direktiivi saa näin ollen kansallisen sovelluksen suomalaisessa lainsäädännössä.

Mutta haluaisin, arvoisa puhemies, kiinnittää muutamaan asiaan huomiota.

Ensinnäkin tämä infrastruktuuri-käsite on niin mielettömän laaja, että sen tarkempi rajaaminen on ihan välttämätöntä ja veikkaan, että lähivuosina, kun nämä tiedonkeruujärjestelmät tehostuvat ja ennen kaikkea tämä satelliittipaikannusjärjestelmä ja siihen liittyvä tiedonkeruu. Kun niitä tietoja yhdistellään, niin helposti ollaan hyvin vaarallisessa tilanteessa, jolloin sellaisiakin tietoja joutuu julkiseen jakeluun, mitä siellä ei pitäisi missään nimessä olla. Pääasiassahan tämän direktiivin velvoitteet kohdistuvat ainoastaan viranomaisten hallussa olevaan tietoon, mutta pitää muistaa sekin tosiasia, että viranomaistenkin hallussa olevia tietoja yhdistelemällä päästään mitä kummallisempiin yhdistelmiin, jotka eivät välttämättä ole intimiteettisuojan tai yksityisyyden suojan kannalta edes hyviä asioita. Toivon, että tässä asiassa tulevaisuudessa ollaan huolellisia, ettei tämä direktiivin sovellus lähde karkaamaan käsistä.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi vielä, kun käsitellään tietosuojaa kuitenkin laajasti tarkastellen, niin on ihan välttämätöntä, että tämän direktiivin sovelluksiin palataan tulevaisuudessa ja niin, ettei missään nimessä jouduta tilanteeseen, esimerkiksi tänä päivänähän tiedetään, että muuan kansainvälinen yhtiö kerää ihmisten asumistietoja, kuvailee muun muassa katuja. Sitten kun mennään siitä vielä pitemmälle, että yhdistellään osoitetietoja ja kuvia, sitten ollaan hyvin lähellä jo yksityisyyden suojaa koskevia tietoja. Toivon, että tämän direktiivin sovelluksilla ei mennä siihen suuntaan, vaan pidetään kiinni tiukasti siitä, että on myös alueita, jonne ei julkisella tiedolla ole mitään asiaa.