Valtiovarainministeri  Jutta   Urpilainen

Arvoisa puhemies! Viimeisten kuukausien aikana epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on vallannut alaa niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä talouksissa. Rahoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus heijastuu myös reaalitalouteen. Ensi vuonna erityisesti meille tärkeissä vientimaissa talouskasvu vaimenee. Suomen talouskasvu kohtaakin tällä hetkellä riskejä poikkeuksellisen monelta suunnalta, ja suurin osa niistä on meidän toimintamme ulottumattomissa.

Lamat ja taantumat jättävät aina talouteen jälkensä. Kolmen vuoden takaisten tapahtumien jäljiltä julkisen talouden tila on nopeasti heikentynyt, ja ennustettu talouskasvu ei yksin tule tilannetta muuttamaan paremmaksi. Määrätietoinen julkisen talouden aseman parantaminen onkin aivan välttämätöntä.

Arvoisa puhemies! Kuuden puolueen sateenkaarihallituksen ensimmäinen budjetti on vaativien aikojen budjetti. Hallitus on sitoutunut kääntämään valtionvelan laskuun suhteessa bruttokansantuotteeseen. Edessämme on vaativia ratkaisuja, ja vaakakupissa on hyvinvointivaltion tulevaisuus.

Hallitusohjelman mukaisesti panostamme kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Kasvu tarkoittaa uusia työpaikkoja ja uudet työpaikat hyvinvointia. Tämä hyvinvointimallimme punainen lanka on myös hallituksen politiikan ytimessä.

Jotkut ovat julkisuudessa vaatineet nopeampia ja raskaampia säästöjä, toiset ovat taas kiistäneet suunniteltujenkin säästöjen tarpeen. Hallitus on valinnut kestävän tien tästä välistä. Budjetti vuodelle 2012 tarttuu ripeästi julkisen talouden vakauttamiseen sekä veronkorotusten että menosäästöjen muodossa. Kaikki joutuvat kiristämään vyötä.

Olemme voimakkaasti sitoutuneet työhön eheämmän yhteiskunnan puolesta. Eheä yhteiskunta on jokaisen jäsenensä etu. Tämä perustava arvolinjaus näkyy sekä ensi vuoden budjetissa että koko vaalikauden ajan harjoitettavassa politiikassa.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt on pyynnöstäni laskenut ensi vuoden talousarvion tulonjakovaikutuksia hyödyntäen mittareina niin sanottua Gini-kerrointa ja köyhyysastetta. Toivon mahdollisimman monen nyt tutustuvan huolellisesti tähän muun muassa valtiovarainministeriön verkkosivuilta löytyvään selvitykseen.

Hallituksen esittämän perusturvan tasokorotuksen ja välittömään verotukseen eli esimerkiksi pääomatuloverotukseen tehtyjen kiristysten yhteisseurauksena tuloerot supistuvat Gini-kertoimella mitattuna 0,4 prosenttiyksikköä ja suhteellinen köyhyysaste pienenee samoin 0,4 prosenttiyksikköä lähtötilanteeseen verrattuna. Tuloerot siis pienenevät ja köyhyysaste laskee.

Sosiaaliturvan muutoksista suurin vaikutus tulonjakoon on työttömyysturvan korotuksella. Köyhyysastetta alentaa ennen kaikkea perusturvan korotus ja asumistukiperusteiden keventäminen. Välittömän verotuksen muutoksista tuloeroja kaventavat eniten perusvähennyksen korottaminen sekä osinko- ja pääomatuloverotuksen kiristyminen. Köyhyysasteeseen vaikuttaa etenkin perusvähennyksen enimmäismäärän korotus. (Timo Soini: Miljardeja tasaveroja!)

Haitta- ja ympäristöveroja nostetaan hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti. Näiden verojen määrään voi jokainen suomalainen omalla käytöksellään vaikuttaa ja myöskin kulutustottumuksilla. Hallitusohjelma ei siis perustu tasaveroihin. Tasaveroa kansalainen ei voi omilla toimillaan kiertää. Merkittävin sellainen on yleinen arvonlisävero, jota hallitusohjelmassa ja budjettiesityksessä ei kiristetä.

Pääomatuloverosta tehdään progressiivinen eli maksukyvyn mukaan määräytyvä, suurten perintöjen verotusta kiristetään ja eniten suurituloisille kohdistuvia verovähennyksiä karsitaan. Selvitys budjetin tulonjakovaikutuksista kertoo nyt kaikille epäileville tuomaille ja vastarannankiiskille, että hallituksen esitysten tulonjakovaikutukset ovat kokonaisuudessaan selvästi tuloeroja vähentäviä.

Arvoisa puhemies! Nykyinen hallitus sai edeltäjiltään raskaan perinnön, raskaasti alijäämäisen valtiontalouden. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Nyt tilannetta lähdetään korjaamaan. Etupainotteisesti toteutettavilla säästö- ja veronkiristystoimilla valtiontalouden alijäämä supistuu heti ensimmäisenä vuonna 1,1 miljardilla eurolla.

Hallitus tarkistaa tämän vuoden maaliskuussa annettua kehyspäätöstä vastaamaan hallitusohjelmasta aiheutuvia muutoksia. Me sitoudumme tarkkaan menotalouteen. (Mauri Pekkarinen: Voiko tuo Katainen yhtyä tähän?) Julkisen talouden kestävyyttä parannetaan läpi vaalikauden. Tätä kuvaa hyvin vaalikauden kehyksen maltillinen kehitys. Kehys on 42,3 miljardia euroa ensi vuonna eli vuonna 2012 ja 42,1 miljardia euroa vuonna 2015.

Budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 7,1 miljardia euroa ensi vuonna. (Mauri Pekkarinen: Enemmän kuin tänä vuonna!) Painamme sitä määrätietoisesti alas. Hallitusohjelman perälaudan määräämän mahdollisen lisäsopeutuksen tarpeen tarkastelu tehdään vuosittain alkaen seuraavasta kehyspäätöksestä ensi talvena.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2012 hallitusohjelman menosäästöistä toteutetaan 1,1 miljardia. Veronkiristyksiä tehdään 1,1 miljardin edestä. Verotusta uudistetaan oikeudenmukaisuusperiaatetta kunnioittaen. Perintö- ja lahjaveroa kiristetään suurten perintöjen osalta. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisätään nostamalla pääomatulojen verokanta 30 prosenttiin ja vero muutetaan progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 prosenttia pääomatulojen 50 000 euroa ylittäviltä osin. (Timo Soini: Entäs se varallisuusvero?) Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaan määrän raja alennetaan 60 000 euroon.

Kaikista pienituloisimpien suomalaisten verotusta kevennetään. Perusvähennys nostetaan 2 850 euroon ja työtulovähennykseen tehdään pienituloisille 200 miljoonan euron kevennys. Näillä toimilla puskuroidaan ankarien aikojen vaikutusta yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa oleviin ja lisätään työnteon kannustavuutta. Kotimaisen kysynnän ja ostovoiman turvaamiseksi ansiotuloverotukseen tehdään tarkistus, jolla estetään työn verotuksen kiristyminen inflaation ja ansiotason nousun johdosta.

Myös kunnat joutuvat osallistumaan säästötalkoisiin. Säästöistä huolimatta kuntien valtionosuudet kasvavat kokonaisuudessaan noin 4,5 prosentilla vuonna 2012. Valtionosuuksia kasvattavat kustannustenjaon tarkistus, veromenetysten kompensaatiot sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen, työllistämistukeen ja maahanmuuttokorvauksiin. Lisäksi indeksikorotus nostaa kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia, samoin ikärakenteen ja väestön määrän muutos. (Perussuomalaisten ryhmästä: Palvelut heikkenee!) Kuntien kohdalla viivan alle jää siis plusmerkkinen luku. (Mauri Pekkarinen: Mutta mistä se johtuu?)

Arvoisa puhemies! Terve talous ei lepää säästöjen ja veronkiristysten varassa, vaan tarvitaan myös kasvua ja työtä luomaan hyvinvointia ja vaurautta. Harmaan talouden torjuntaan eli esimerkiksi veronkierron estämiseen laitetaan vuosittain 20 miljoonaa euroa lisää rahaa. Reilut työmarkkinat ovat sekä rehellisen työnantajan että työntekijän etu. Yritysten suhdannerahoitusta ja vientiluototusta vahvistetaan.

Kasvua vauhditamme tukemalla rakentamista, perusteollisuutta ja uusia kasvualoja. Yhteisöveron alentaminen prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin on suora tuki suomalaisille kasvuyrittäjille. Vihreää taloutta edistetään 8,5 miljoonalla eurolla. Raideliikenteeseen kohdistetaan uutta rahaa 20 miljoonaa euroa. (Timo Soini: Joko lippujakin saa?)

Liikennehankkeet ovat tärkeä osa suomalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamista. Edellisen vaalikauden keskeiset liikennehankkeet pidetään käynnissä. Seinäjoki—Oulu-radan loppuun saattaminen turvataan. Länsimetrolle osoitetaan 34,9 miljoonaa euroa.

Myös uusia liikennehankkeita käynnistetään. Koskenkylä—Kotka-erillishankkeeseen osoitetaan budjetissa 33 miljoonaa, Valtatie 12:n Tampereen Rantaväylään 185 miljoonaa euroa. Lisäksi uutena hankkeena käynnistetään Turun satamayhteys. Myös uudempaan infrastruktuuriin satsataan. Valtakunnalliselle laajakaistahankkeelle osoitetaan 11 miljoonaa euroa vuodelle 2012.

Työttömyyteen pureudutaan tiukasti. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin kohdistetaan kaikkiaan 481 miljoonaa euroa. Nuorten yhteiskuntatakuuseen eli sen varmistamiseen, että jokaiselle nuorelle löytyy työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikka, laitetaan yhteensä 55 miljoonaa euroa, josta 12 miljoonaa opetus- ja kulttuuriministeriölle työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön.

Työttömyyttä torjutaan myös muilla uusilla keinoilla. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistämismahdollisuudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan tarkasti.

Myös asuntopolitiikassa tehdään tuntuvia toimia. Korkotukilainojen myöntämisvaltuus mahdollistaa noin 7 000 uuden vuokra-asunnon rakentamisen. Asumisen tasa-arvon vahvistaminen on tärkeää myös työllisyyden tukemisen kannalta.

Läpi linjan toteutettavien säästöjen ja kasvupanostusten lisäksi budjetissa on myöskin tarkkaan harkittuja lisäpanostuksia. Esimerkiksi sivistykseen ja osaamisen vahvistamiseen ohjataan myös uusia resursseja. Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen laitetaan ensi vuonna 50 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Pidän tätä erityisen tärkeänä lisäsatsauksena, koska me kaikki tiedämme, että suuret opetusryhmät ovat haitallisia sekä opettajien että oppilaiden kannalta, kun ajattelemme oppilaiden edellytyksiä oppia. (Keskustan ryhmästä: Korvamerkitäänkö?)

Huolimatta siitä, että joudumme säästämään, ympäristön tilaa kohennetaan. (Timo Soini: Lisää ydinvoimaa!) Luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankintaan ja korvauksiin on varattu 50,8 miljoonaa euroa. Luonnonsuojelualueiden hoitoa ja kunnossapitoa varten on talousarvioesityksessä Metsähallitukselle aiempaa suurempi 26,9 miljoonan euron määräraha.

Vaativien aikojen budjetissa on myöskin vahva oikeudenmukaisuuspilari. Heti vuoden 2012 alussa työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan niin, että indeksikorotus mukaan lukien tuo summa on 120 euroa kuukaudessa. Myös asumistuen tulorajoja, toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajien toimeentulotukea korotetaan heti ensi vuoden alusta. Näillä eri toimilla yksinhuoltajan toimeentulotuki esimerkiksi paranee vähintään 85 euroa kuukaudessa.

Arvoisa puhemies! Tänään keskusteltavana on myöskin vuoden 2011 kolmas lisätalousarvioesitys. Tulosnäkymien sekä saatujen kertymätietojen perusteella tehtävien verotulotarkastusten ohella myös lisätalousarvioesityksen toimilla tähdätään työllisyyden vahvistamiseen kohdistamalla 16 miljoonan määrärahalisäys laivanrakennuksen innovaatiotukeen ja esimerkiksi 5 miljoonan euron määrärahalisäys hankkeen Kokkola—Ylivieska kaksoisraiteen toteuttamisen nopeuttamiseen. (Ben Zyskowicz: Sanoitteko Kokkola?)

Arvoisa puhemies! Me, totta tosiaan, elämme nyt haastavia aikoja, ja nyt tarvitaan myöskin kaikilta meiltä poliittisilta päättäjiltä vastuullisia tekoja. Hallituksen talouspolitiikka tähtää julkisen talouden vahvistamiseen, työllisyyden ja kasvun tukemiseen sekä eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Me uskomme, että eheä yhteiskunta on vahva yhteiskunta. Yhteiskunta, jossa kaikki ovat täysivaltaisia ja aktiivisia jäseniä, on myös maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen yhteiskun-ta.

Ensi vuoden talousarvio kaventaa tuloeroja ja vahvistaa samalla julkista taloutta. Se on perustellusti ja kirjaimellisesti työn, oikeudenmukaisuuden ja vastuun budjetti. Samaa arvolinjausta edustavat myös lisätalousarvio ja hallituskauden kehykset.

Arvoisa puhemies! Hallitus on nyt esittänyt oman vaihtoehtonsa. (Mauri Pekkarinen: Ei sanaakaan kasvusta!) Jotta asiallisen vertailun tekeminen olisi mahdollista, odotan oppositiopuolueiden tekevän omat vaihtoehtoiset budjettiesityksensä, ja näin pääsemme käymään keskustelua. (Mauri Pekkarinen: Ei sanaakaan uudesta kasvusta!)

Lenita Toivakka /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitkän kasvun kausi päättyi äkisti kesällä 2008, kun taloutemme romahti syvemmälle kuin kertaakaan aikaisemmin itsenäisen Suomen aikana. Silloisen valtiovarainministerin Kataisen toimeenpanemat elvytystoimet auttoivat Suomen pahimman yli.

Viime kuukausina maailmantalouden kasvunäkymät ovat jälleen heikentyneet nopeasti. Euroalueen velkakriisi aiheuttaa voimakasta epävarmuutta markkinoilla. Emme voi sulkea pois uuden taantuman mahdollisuutta. Taloustilanteella ei tarvitse pelotella tai synkistellä, mutta realiteetteja emme voi unohtaa.

Länsimaista hyvinvointia on monissa maissa jo vuosia rakennettu velaksi. Kehityskulku on ollut kestämätön tulevien sukupolvien näkökulmasta, jotka joutuvat velan maksajiksi. (Timo Soini: Semmoinen se EU on!) Kriisin läksy on hyvin yksinkertainen: on opittava elämään menot ja tulot tasapainossa. Tämä koskee myös Suomea. Väestön ikääntyessä menomme lisääntyvät ja tulomme pienenevät väistämättä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitsemme vastuullista taloudenhoitoa sekä varautumista huomisen haasteisiin.

Kun pidämme huolen siitä, että kotipesä on kunnossa, selviämme aina paremmin, tapahtuipa maailmalla sitten mitä tahansa. Hallituksen keskeinen tavoite on katkaista valtion velkaantuminen. Tavoitteen toteuttamiseksi joudumme tekemään myös vaikeita päätöksiä. Vakaa valtiontalous ei ole itseisarvo mutta välttämätön edellytys hyvinvointimme ylläpitämiseksi.

Pääministeri Kataisen hallituksen ensimmäinen budjettiesitys pitää huolta siitä, että kotipesämme kestää myös ulkoapäin tulevat iskut. Tämä tarkoittaa veronkiristysten ohella menosäästöjä, jotka koskettavat kipeästi monia meille tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi koulutusta tai maanpuolustusta. Vaikeina aikoina tarvitaan todellista vastuunkantoa ja kykyä vaikeisiinkin ratkaisuihin. (Timo Soini: Joo, mutta ei vääriä ratkaisuja!)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että valtiontalouden sopeutustoimet aloitetaan etupainotteisesti heti ensi vuonna. Meistä on hyvä, että verotuksen painopistettä siirretään kasvua hidastavasta työn ja yrittäjyyden verotuksesta terveys- ja ympäristöperusteisiin veroihin. On myös vastuullista, että hallitus on varautunut huonompaankin kehitykseen. Tämä osoittaa, että hallituksella on kykyä elää ajassa — ilman, että turhalla hätiköinnillä hauraaseen talouskasvuun luotaisiin ylimääräistä epävarmuutta.

Arvoisa puhemies! Budjettiesityksessä korostuvat työllisyyden tukeminen, työntekoon kannustaminen sekä pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Työn tekemisen kautta syntyy jaettavaa niille, jotka yhteiskunnan tukea kaikkein eniten tarvitsevat. On myös varmistettava, että uusia työpaikkoja syntyy jatkossakin. Siksi hallitus turvaa yritysten kilpailukykyä ja vauhdittaa uutta kasvua.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan heti ensi vuonna. Tämä on hyvin konkreettinen teko nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Jokaiselle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan jatkossa työ-, koulutus- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu on mitä parhain esimerkki ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Yhtäkään nuorta ei ole varaa menettää, puhumattakaan syrjäytymisen inhimillisistä kustannuksista.

Hallitus ottaa määrätietoisia askelia myös pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja vähentämiseksi. Uudistuksen myötä jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan yksilöllisesti ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Lisämäärärahaa hallitus kohdistaa myös työllistymisen kannalta tärkeisiin palveluihin, kuten palkkatukityöhön ja koulutukseen. Jokaisella työkykyisellä ja työhaluisella suomalaisella on oltava mahdollisuus osallistua maamme rakentamiseen.

Erinomainen osoitus hallituksen arvovalinnoista on, että työn tekemisen ja teettämisen kannustavuus asetetaan etusijalle edellisen hallituksen tapaan. Kokoomuksen mielestä on täysin oikea suunta, että jokainen voi omilla päätöksillään vaikuttaa maksamiensa verojen määrään. Hallituksen valitsema linja osoittaa, että me teemme vaikuttavaa ympäristö-, hyvinvointi- ja työllisyyspolitiikkaa emmekä ainoastaan puhu siitä.

Hallitus estää työn verotuksen kiristymisen inflaation ja ansiotason nousun seurauksena ja keventää pienimpien ansiotulojen ja perusturvan varassa olevien verotusta. Näin parannetaan suomalaisten ostovoimaa ja työn tekemisen kannustavuutta.

Taloudellisesti vaikeina aikoina, kun valtio tarvitsee lisää verotuloja, veronmaksukyvyn merkitys veroperusteena kasvaa. Tästä syystä hallitus korottaa pääomatuloveroa sekä perintöveroa suurimpien perintöjen osalta.

Arvoisa puhemies! Veronkorotusten ohella tarvitaan kuitenkin myös kasvua vauhdittavia toimia. Hallituksen talouspolitiikka tähtää kasvupotentiaalin vahvistamiseen, työllisyyden nousuun, kotitalouksien ostovoiman myönteiseen kehitykseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Hallituksen toimien ohella myös työmarkkinajärjestöt ovat paljon vartijoina. Vastuulliset ja ennakoitavuutta luovat työmarkkinaratkaisut ovat keskeisiä maamme kilpailukyvyn rakentajia.

Hallitus keventää yritysten yhteisöverokantaa 25 prosenttiin. Tämä on tärkeä toimi erityisesti nyt, kun toimintaympäristö on epävarma ja näköpiirissä on hitaan kasvun kausi. Tarpeeseen tulee myös vuoden 2013 alusta voimaan astuva energiaveroleikkurin parannus. Tämä lisää energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukykyä, jonka harteilla on suuri osuus palveluidemme rahoittamisesta. Hallitusohjelmassa sovitut lisäykset vihreään talouteen ja tutkimusinfran parantamiseen toteutetaan heti ensi vuoden budjetissa. Panostukset puhtaan suomalaisen lähi- ja luomuruuan edistämiseen synnyttävät kasvun edellytyksiä kotimaiseen alkutuotantoon ja maaseudulle. Samalla vastaamme kuluttajien kasvavaan kysyntään.

Hallitus tukee rehellisiä yrittäjiä taistelemalla voimakkaasti harmaata taloutta vastaan. (Anne Kalmari: Leikkaamalla kotitalousvähennystä!) Harmaa talous on suuri vitsaus hyvinvointiyhteiskunnalle. Veronkierto on varastamista yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Harmaan talouden torjuntaa jatketaan ensi vuoden budjetissa uudella lisämäärärahalla.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen, ettei taloudellisesti vaikeinakaan aikoina heikoimmassa asemassa olevilta leikata, vaan päinvastoin. Hallitus on tehnyt sosiaalisesti oikeudenmukaisen valinnan suunnatessaan merkittäviä etuusparannuksia erityisesti niille, jotka eivät omalla työllään pysty hyvinvointiaan parantamaan. Nyt tehtävät ratkaisut ovat jatkoa edellisellä hallituskaudella toteutetuille hyville uudistuksille, kuten takuueläkkeelle, opintorahan ja minimiäitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen korotuksille.

Hallitus korottaa heti ensi vuoden alusta työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 eurolla kuukaudessa. Myös toimeentulotuen perusosaa ja yleistä asumistukea parannetaan. Perusturvaa on myös se, että hyvinvointipalvelut toimivat. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvista leikkauksista huolimatta sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen suunnataan tällä hallituskaudella kaikkiaan 145 miljoonan euron lisäraha. Tällä rahalla parannetaan muun muassa oppilashuoltoa, lapsiperheiden kotipalveluita ja vanhuspalveluita.

Olemme äärimmäisen iloisia, että hallitus panostaa budjetissaan lapsiin ja nuoriin. Kokoomuslaisten opetusministereiden aloittama ja menestystarinaksi kehittämä perusopetuksen laadun parantamishanke jatkuu myös uuden hallituksen toimesta. Perusopetuksen ryhmäkokoja pienennetään heti ensi vuonna 50 miljoonalla eurolla ja koulujen kerhotoiminta vakiinnutetaan. Panostukset lapsiin ja nuoriin ovat parasta mahdollista tulevaisuuspolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Talouttamme uhkaa menojen ja tulojen pysyvä epäsuhta, kun yhä enemmän suomalaisia jää eläkkeelle ja yhä harvemmat astuvat tilalle työelämään. Tavoitteemme on haasteista huolimatta turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Vaikka ongelmat tuntuvat kaukaisilta, hihat on käärittävä heti. Edessä on useiden vuosien päähän ulottuva urakka. Hallituksen aloittama kuntauudistus on aivan keskeinen ja välttämätön keino julkisen talouden vahvistamisessa. Uudistuksen kärkenä on turvata palvelut kaikkialla Suomessa. Kunnat ovat ihmisiä varten, ei toisinpäin. Nyt on suunnattava katse kuntalaisiin.

Myös työuria on pidennettävä niin alkupäästä, keskeltä kuin työuran lopustakin. Aivan keskeistä urakassa on, että kaikki työkykyiset ja työhaluiset suomalaiset saadaan töihin, työssä jaksetaan ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään tehokkaasti.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Vielä neljä vuotta sitten eduskuntavaalien alla keskusteltiin jakovarasta. Nyt kyse on ennemminkin siitä, miten maksamme lamasta aiheutuneen laskun ja vastaamme samanaikaisesti tulevaisuuden haasteisiin. Me kannamme vastuuta siitä, että hoidamme taloutta luottamusta herättävästi niin, että tulevatkin sukupolvet voivat olla ratkaisuistamme ylpeitä. Meidän tiemme ei voi olla sellainen Kreikan tie, jossa hyvinvointi rakennetaan vaiheelle ja josta kansa lopulta maksaa kamalan hinnan, kuten Kreikan kansa nyt tekee. Opposition onkin aivan turha kritisoida Euroopan velkakriisin patoamiseksi toteutettuja toimia, (Timo Soini: Ei sitä ole padottu vieläkään, se pahenee! Italia on seuraava!) mikäli kotimaassa ollaan valmiita harjoittamaan velkakierteeseen johtavaa löperöä talouspolitiikkaa.

Tämä hallitus kantaa vastuuta ja on jo osoittanut toimintakykynsä vaativassa taloustilanteessa. (Timo Soini: Kansa sen vastuun kantaa!) Tuore budjettiesitys on osoitus siitä, että hallitukselta löytyy kykyä katsoa tulevaisuuteen ja rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa kestävälle pohjalle. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa olla vahvasti mukana näissä talkoissa, joissa isänmaan suunta ratkaistaan tuleville vuosille.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ennen vaaleja SDP lupasi lyödä jarrut päälle valtion velkaantumisessa, kohentaa työllisyyttä, lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta ja vähentää köyhyyttä. Valtiovarainministeri Urpilaisen nyt esittelemä valtion talousarvio tekee sen, minkä puheenjohtaja Urpilainen lupasi ennen vaaleja. Työ on jo alkanut ripein ja määrätietoisin toimin. Talousarvioesityksen veromuutokset sekä sosiaalietuuksien korotukset supistavat tuloeroja ja vähentävät suhteellista köyhyyttä. Tämä ei ole mielipide, vaan virkamiesten selvittämä fakta.

Köyhyysastetta alentavat ennen kaikkea perusturvan korotus ja asumistukiperusteiden keventäminen. Verotuksen muutoksista tuloeroja kaventavat eniten perusvähennyksen korottaminen sekä osinko- ja pääomatuloverotuksen kiristyminen.

Kehyskaudella hallituksen tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä ja säilyttää vahva luottokelpoisuus. Velan bruttokansantuotesuhde pyritään kääntämään selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Jotta tämä onnistuu, julkisen talouden kestävyysvajetta on kurottava umpeen finanssipolitiikan ja rakenteellisten toimien avulla. Työllisyysastetta on nostettava, työuria pidennettävä ja julkisten palveluiden tuottavuutta parannettava.

Työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi resursseja kohdennetaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, perusturvan parantamiseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, työllisyyden ja kasvun edistämiseen sekä ympäristön- ja luonnonsuojeluun.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesitystä käsitellään haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Euroopan velka- ja rahoituskriisi varjostavat tulevaa kehitystä. Veropolitiikalla hallitus tukee talouden kasvua, vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja kaventaa tuloeroja. Työnteon ja yrittämisen verotusta kevennetään ja puolestaan ympäristö- ja haittaveroja kiristetään. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi alkoholin ja tupakan verotusta korotetaan. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveroa nostetaan.

SDP vaati kevään vaaleissa verotuksen muuttamista oikeudenmukaisemmaksi. Tämän lupauksen lunastamiseksi pääomatuloveroa ja suurten perintöjen veroa nostetaan sekä kevennetään pienituloisten verotusta. (Timo Soini: Ja tasaveroja miljardilla!) Pääomaveroprosentti nousee 30 prosenttiin, ja verosta tehdään progressiivinen. Verotuksessa perusturvan varassa olevien ja pieniä ansiotuloja saavien taloudellista asemaa helpotetaan nostamalla tuntuvasti kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Työn verotuksen kiristyminen pyritään estämään tuloveroasteikkoihin tehtävillä tarkistuksilla.

Hallituksen ratkaisu parantaa yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa olevien tilannetta on historiallisesti merkittävä päätös. Sen arvoa lisää vielä se, että se tehdään taloudellisesti erittäin haastavassa tilanteessa.

Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen aloitetaan välittömästi pienituloisten taloudellista asemaa vahvistamalla. Työttömyysajan toimeentuloa nostetaan SDP:n vaalitavoitteiden mukaisesti 100 eurolla kuukaudessa, ensi vuoden alusta, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea nostamalla. Pienituloisten asemaa parannetaan myös asumistuen tulorajoja korottamalla sekä toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajan toimeentulotukea nostamalla.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on laskenut runsaan vuoden aikana. Tästä huolimatta yhteiskuntamme kipupisteitä ovat pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys, jotka ovat yhä liian korkealla. Työllisyyspolitiikan keskeiset ongelmat liittyvät juuri työttömyyden pitkittymiseen sekä nuorten syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Hallituksen talouspoliittiset toimenpiteet tähtäävät erityisesti työllisyysasteen nostamiseen ja työttömyyden vähentämiseen. Tämän vuoksi työttömyyden ehkäisy ja työllisyyspolitiikan uudistaminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita.

Elokuussa 2011 nuoria oli työttöminä työnhakijoina 54 600. Heistä noin kolmanneksella on pelkästään perusasteen koulutus. Lähes puolella työttömistä on suoritettuna ammatillisen keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto, mutta silti nuorilla on vaikeuksia saada työpaikka.

Meillä ei ole varaa pitää yhtään nuorta toimettomana ja päästää syrjäytymiskierteeseen. (Timo Kalli: Ei meilläkään!) Tämän ehkäisemiseksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 alusta lukien. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Tällä hetkellä vaikeammin työllistyville suunnatut toimenpiteet ja palvelut eivät ole riittävän tehokkaita ja vaikuttavia, eikä niitä ole riittävästi tarjolla. Tämän vuoksi hallitus pyrkii vähentämään rakennetyöttömyyttä myös määräaikaisin toimin. Viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet selvitetään ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Kokeilu kestää koko hallituskauden, ja toimet aloitetaan ensi vuoden alusta. Määrärahoja lisätään sekä tähän kokeiluun että pitkäaikaistyöttömien osallistumiseen palkkatukityöhön, koulutukseen ja muihin palveluihin.

Julkista taloutta ei voida tervehdyttää kestävällä tavalla ainoastaan säästöjen ja verojen avulla. Tarvitaan myös talouskasvua tukevia toimia työllisyyden vahvistamiseksi. Talousarvioesitys vauhdittaa talouskasvua tukemalla rakentamista, perusteollisuutta ja uusia kasvualoja.

Asuntopolitiikassa tehdään isoja ratkaisuja, jotka osaltaan tarjoavat mahdollisuuden suhdannevaihteluihin varautumiseen. Korkotukilainojen myöntämisvaltuus mahdollistaa noin 7 000 uuden vuokra-asunnon rakentamisen ensi vuonna. Hallitus tekee sen, minkä lupasi.

Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan alentamalla yhteisövero 25 prosenttiin ja vahvistamalla Finnveran riskinottokykyä. Telakkateollisuudelle tärkeitä laivatilauksia jatketaan ulkovartiolaivan hankinnalla. Myös rataverkkojen kunnostus- ja sähköistystöitä jatketaan. Uusina liikennehankkeina aloitetaan Tampereen Rantaväylä, Turun satamayhteys ja E18:n Koskenkylä—Kotka-erillishanke. Lisäksi valtio osallistuu Länsimetron rakentamisen kustannuksiin.

Kuntatalouden tilanne pysyi viime vuonna suhteellisen hyvänä pääasiassa kasvavien verotulojen ansiosta. Ensi vuodesta kuntataloudelle ennakoidaan haasteellisempaa muun muassa verotulojen supistumisen seurauksena. Säästöistä huolimatta valtionosuudet kasvavat noin 4,5 prosenttia vuonna 2012.

Kuntasektori ottaa vastaan noin puolet lasketusta julkisen talouden kestävyysvajeesta. Erityisen haastavia ovat ikääntymisen myötä kasvavat hoiva- ja hoitomenot. Palveluita uudistetaan muun muassa säätämällä vanhuspalvelulaki, joka tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi ensi vuonna. Julkisen talouden tasapainon edistäminen edellyttää kuntasektorilla niin rakenteellisia uudistuksia kuin tuottavuutta edistäviä toimenpiteitä.

Hallitus on sitoutunut julkisen talouden vakauttamiseen. Vakauttamispolitiikan yhtenä osana on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntauudistuksen toteuttaminen. Vahva peruskunta edistää työssäkäyntialueen talouden kasvua, työllisyyttä ja näin muodostuvia omia verotuloja. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään kuntien kykyä selviytyä nykyistä paremmin omilla verotuloillaan.

Arvoisa puhemies! Harmaa talous on noussut suuruusluokaltaan niin mittavaksi ongelmaksi, että sen torjunta on hallituksen päätöksenteossa keskeisessä asemassa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on arvioinut kokonaisveromenetyksiksi vähintään 4—5 miljardia euroa vuodessa. Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita.

Harmaassa taloudessa ei ole kysymys pelkästään saamatta jääneistä verotuloista, vaan myös epätasaisista kilpailuolosuhteista, työntekijöiden lainvastaisesta kohtelusta, kaksista työmarkkinoista sekä veromoraalin ja oikeusjärjestelmän legitimiteetin yleisestä heikkenemisestä. Turvaamalla verojen ja muiden maksujen kertymistä vahvistamme myös julkisten palveluiden rahoituspohjaa.

Harmaan talouden torjuntakeinot muodostavat lukuisan joukon erilaisia toimenpiteitä, ja hallitus esittelee jo lähiaikoina toimenpideohjelman harmaan talouden kitkemiseksi. Harmaan talouden torjuntaan panostetaan jo ensi vuonna ja koko kehyskaudella lisää määrärahoja ja tilaajavastuulakia uudistetaan. Rakennusalalla otetaan käyttöön kuvallinen verotunniste sekä kulkulupa ja urakkatietojen ilmoittamismenettely.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei jättäydy edeltäjänsä tavoin talousvirtojen vietäväksi, vaan ensi vuoden talousarviossa se rakentaa talouspolitiikkaa, jonka hedelmät kantavat äidiltä tyttärelle. Talouskasvun vauhdittamisen rinnalla...

...hallitus kantaa erityistä huolta syrjäytymisen ehkäisystä ja pienituloisten ihmisten hyvinvoinnista. Toivon, että tätä ehdotusta arvioitaessa pidetään kirkkaana mielessä suuri tavoitteemme: Suomi, jonka kantavia voimia ovat oikeudenmukaisuus ja avoimuus.

Pirkko  Ruohonen-Lerner /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olemme vaikeiden aikojen edessä. Sellaiset ajat vaativat sekä rohkeutta että viisautta, kykyä nähdä kauemmas tulevaisuuteen. Hallitukselta näyttää puuttuvan molempia lahjoja, kuten sen esitys valtion talousarvioksi valitettavasti osoittaa.

Suomen velkataakka kasvaa jatkuvasti, ja myös ensi vuonna hallitus aikoo ottaa yli 7 miljardia euroa lisävelkaa. Tämä arvio on kuitenkin yltiöoptimistinen, sillä hallituksen esitys perustuu epärealistisiin oletuksiin talouskasvusta, kuten riippumattomat asiantuntijat ovat todenneet. Mikä epäilyttävintä, hallituksen laskelmista puuttuvat täysin ne tappiot, joita ylivelkaantuneiden euromaiden tukemisesta aiheutuu Suomelle lähitulevaisuudessa. Hallitus pelaa tässä samanlaista peliä kuin Kreikan vakuussopimuksen kanssa: yritetään sumuttaa veronmaksajia ja häivyttää ongelmat tulevaisuuteen.

On hyvin ikävä huomata, että talouden heikkenevistä näkymistä huolimatta ja vastoin erityisesti SDP:n ja ministeri Urpilaisen lupauksia hallitus jatkaa tasaverokehityksen toteuttamista, mikä tuntuu raskaimmin juuri pieni- ja keskituloisten suomalaisten kukkarossa. Lisäksi kuntien valtionosuuksien tuntuva leikkaus tulee tarkoittamaan sekä peruspalveluista tinkimistä että merkittäviä kunnallisverojen korotuspaineita, kuten Kuntaliitto on hiljattain varoittanut. Tämä ei ole oikeudenmukaista, eivätkä suomalaiset sitä halua.

Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme rakenteiden säilyttäminen näissä vaikeissa oloissa edellyttää verojen nostamista, mutta hallitus on toteuttamassa korotukset väärällä tavalla. Polttonesteverotuksen nostaminen vahingoittaa paitsi kuljetusalaa myös hyvin laajaa joukkoa tavallisia palkansaajia ja erityisesti reuna-alueilla asuvia kansalaisia. Eikö hallitus haluakaan pitää koko Suomea asuttuna? Verotusta olisi muutettava siten, että se kohdistuisi paremmin kansalaisen maksukyvyn mukaan. Perussuomalaiset olisivat valmiita korottamaan erityisesti kaikkein suurituloisimpien ansiotuloverotusta. Lisäksi suursäätiöt pitäisi saada verotuksen piiriin.

Hallitus on valmis rahoittamaan holtittomien pankkien ja sijoittajien tappioita, mutta oman kansamme huono-osaisimmat eivät sitä kiinnosta. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen 100 euron korotus on askel oikeaan suuntaan, mutta todellisuudessa lisäyksen arvo jää paljon pienemmäksi, koska elinkustannusten nousu syö hyödyn pitkälti pois. (Välihuutoja vasemmalta) Toinen ongelmakohta on peruspäivärahan kytkös ansiosidonnaiseen, jota edelleenkään ei ole saatu purettua. Pienituloiset eläkeläiset ansaitsisivat oikeudenmukaisempaa kohtelua kuin mitä hallitus on nyt tarjoamassa. Niin sanottu taitettu indeksi eriarvoistaa kansalaisia räikeällä tavalla. (Välihuutoja vasemmalta)

Arvoisa puhemies! Budjettiehdotus on jälleen kerran tyly veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan. Veteraanikuntoutuksen resurssit ovat edelleen aivan liian vähäiset. Elämme aikaa, jolloin valtiovallalla on viimeiset hetket muistaa isänmaata puolustaneita veteraaneja. Epäkohdat on korjattava kiireesti, ja ne voidaan korjata ilman merkittävää valtion kulujen kasvattamista. Entä minne hallitus on unohtanut sotaorpojen kuntoutustoiminnan aloittamisen? Perussuomalaiset kannattavat kaikkien elossa olevien sotaorpojen rekisteröimistä ja kuntoutuksen aloittamista valtiovallan toimesta.

Myöskään opiskelijoiden ahdinko ei hallitusta näytä liikuttavan. Opintotuen sitomista indeksiin hallitus on lupaillut, mutta vasta joskus tulevaisuudessa. Perussuomalaiset ovat valmiita korjaamaan tämän epäkohdan ja sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. (Sari Sarkomaa: Mistä se teidän säästö tulee?)

Hallitus ei ole oikealla tavalla edistämässä talouskasvua ja työllisyyttä. Yhteisöverotuksen alentaminen ei merkittävästi auta pk-sektoria, johon tuleva kasvu ja työllistäminen perustuvat. Saatava hyöty kanavoituu suurille yrityksille ja suursijoittajien taskuun. Perussuomalaiset toteuttaisivat tämän sijasta investointeihin ja työllistämiseen kannustavia verotukia.

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisemman verotuksen ohella olemme toistuvasti korostaneet harmaan talouden vastaisten toimenpiteiden merkitystä. Hallitus kohdistaa tähän tarkoitukseen aivan riittämättömiä ponnistuksia, vaikka useiden arvioiden mukaan merkittävämpi panostus johtaisi suuriin tuloihin valtiolle. Lisäksi määrätietoisempi harmaan talouden kitkeminen tervehdyttäisi yritystoiminnan kenttää ja auttaisi rehellisiä suomalaisia yrittäjiä pärjäämään kilpailussa.

Poliisin ja oikeuden lohkoilla hallitus esittää jälleen alimitoitettuja resursseja. Harmaan talouden kitkemiseksi on talousrikospoliisin ja syyttäjistön määrärahoja lisättävä olennaisesti enemmän kuin nyt ehdotetaan. Poliisin osalta on yleisestikin tarpeen lisätä resursseja siten, että varsinainen poliisitoiminta kaduilla ja kylillä saadaan nykyistä näkyvämmäksi ja tuntuvammaksi. Tuomioistuinten toimintaedellytysten vuosia jatkunut juustohöylällä ohentaminen on lopetettava, jotta kansalaisten oikeusturva paranisi myös oikeusjuttujen ylipitkien kestoaikojen lyhenemisellä, mistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jatkuvasti huomauttanut.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole valmis panostamaan riittävästi työllisyyden parantamiseen, vaikka useat yritykset irtisanovat työntekijöitä ja ilmapiiri monilla työpaikoilla kiristyy. Etenkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys rasittavat aivan liian monia. On syytä muistaa, että kyse ei ole vain rahasta, vaan laajemmasta inhimillisestä kärsimyksestä.

Toimenpiteillään hallitus jatkaa väestön pakottamista suuriin kaupunkeihin. Esimerkiksi ammattikorkeakoulutuksesta vähennettävät aloituspaikat rokottavat etenkin maakuntia. Jos nuoret eivät saa koulutusta kotimaakunnassaan, on epätodennäköistä, että he koulutuksen saatuaan palaisivat sinne. Perussuomalaiset panostaisivat enemmän koulutukseen koko maassa, erityisesti eri alueiden yritysten tarpeet huomioiden.

Maatalouden osalta olisi annettava enemmän tukea keskisuurille tiloille esimerkiksi alentamalla reilusti sukupolvenvaihdos- ja investointitukien edellyttämää tuottovaatimusta. Tärkeää on turvata Suomen elintarvikeomavaraisuus. Metsäpuolen Kemera-rahat on täysin alimitoitettu välttämättömäänkin tarpeeseen nähden.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja tie- ja rataliikenneväyliin, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Tässä hallitus antaa kansallisen pääoman valua hiekkaan. Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen rata- ja tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan myös maamme reuna-alueilla.

Puolustusvoimilta hallitus on leikkaamassa tuntuvasti. Tämä tapahtuu jälleen osana eräiden poliitikkojemme natouttamisstrategiaa. Ben Zyskowicz: Näinkö on?) Hallituksen kaavailemat leikkaukset tulee perua, (Välihuutoja) jotta Suomen itsenäinen ja uskottava puolustus voidaan säilyttää. Yleisen asevelvollisuuden ja siitäkin kumpuavan maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi tarvitsemme koko maan kattavan varuskuntaverkon. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka johdonmukaisesti ennen vaaleja ja vaalien jälkeen on vastustanut leikkauksia ennestäänkin niukkoihin puolustusmenoihimme. (Miapetra Kumpula-Natri: Oppositiosta se on helppoa!)

Arvoisa puhemies! Maahanmuuton väärinkäytöksiin hallitus ei ole puuttumassa, vaikka siitä aiheutuu mittavia kustannuksia useilla hallinnonaloilla. (Ben Zyskowicz: On puuttumassa!) Keskeinen ongelma on perheenyhdistäminen. Hakemuksia on jonossa noin 10 000 kappaletta. Suomen harjoittama politiikka on tässä suhteessa huomattavasti lepsumpaa kuin muiden EU-maiden. Perussuomalaisten mielestä perheenyhdistämistä hakevilta on edellytettävä pitävää näyttöä henkilöllisyydestä. Lisäksi toimeentuloedellytys on ulotettava niihin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. (Ben Zyskowicz: Hallitus on puuttumassa!)

Samalla kun suomalaisilta leikataan peruspalveluja, hallitus lisää entisestään kansainväliseen kehitysapuun käytettyjä rahoja, jotka valitettavan usein valuvat tehottomien kansainvälisten järjestöjen rattaisiin tai epälegitiimien hallitusten taskuihin. On häkellyttävää, että hallitus on valmis Nicaraguan diktaattorin tukemiseen, vaikka Ruotsi ja Tanska ovat jo jäädyttäneet kehitysyhteistyönsä siellä. (Ben Zyskowicz: Tässä oli hyvä pointti!)

Arvoisa puhemies! Tulemme esittämään lähitulevaisuudessa tarkemmin oman paremman ja perustellumman vaihtoehtomme oikeudenmukaisemman Suomen rakentamiseksi. (Ben Zyskowicz: Perussuomalaisten tie on Kreikan tie!)

Kimmo Tiilikainen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusta ei käy kateeksi. Vaalikaudesta on tulossa taloudellisesti vaikea. Euroopan rahoituskriisin syvyyttä ja kestoa voi vain arvailla. Suomi velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla. (Matti Saarinen: Vähemmän kuin tänä vuonna!) Valtion ensi vuoden talousarvioesitys on Kataisen hallituksen ensimmäinen yritys vastata hallitusohjelman huutoonsa eli yritys luoda Suomeen uutta työtä, yritys olla vastuullinen ja yritys lisätä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. (Ben Zyskowicz: Aika hyvä alku!)

Arvioidaan budjettia hallituksen omista lähtökohdista. Aloitetaan työstä, työllisyydestä ja uusista työpaikoista. (Matti Saarinen: Paljonko keskustan aikana velkaannuttiin?) Tässä suhteessa budjetti on suuri pettymys. Työ ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä. Uusia työpaikkoja ja uutta kasvua syntyy vain, jos joka puolella maata on menestyviä ja uutta työtä synnyttäviä yrityksiä. (Kari Uotila: Ei kaikille tukiaisia riitä!)

Taantuman kolkuttaessa ovelle hallituksella pitäisi olla rohkeutta tukea suomalaisten yritysten kasvua, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä kaikin mahdollisin keinoin. Keinoja ja rahoitusta kyllä löytyy, ja jos hallitus ei niitä itse keksi, me keskustassa mielellämme autamme. (Välihuutoja vasemmalta) Tuki ensimmäisen työntekijän palkkaukseen, innovaatiokannustin ja yritysten poisto-oikeuden tuplaaminen ovat tehokkaita tapoja edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä. (Ben Zyskowicz: Nämähän kaikki toteutettiin Kiviniemen hallituksen aikana!) Mahdollisimman monen ihmisen pitäminen työn syrjässä kiinni on kestävin tapa saada julkinen talous tasapainoon. Pääministeri Katainen, työtä ja leipää toimettomuuden sijaan! (Erkki Virtanen: Ja sirkushuveja!)

Kataisen hallitukselta puuttuu näkymä siitä, miten Suomi ja suomalaiset menestyvät tulevaisuudessa. Yrittäjyyden lisäksi korkeatasoinen koulutus, sivistys ja osaaminen ovat olleet menestyksemme kivijalka. Hallitus on rapauttamassa tätä kivijalkaa karsimalla koulutuksesta. Osansa Kataisen kirveslinjasta saavat niin lukiot, ammattikoulut, ammattikorkeakoulut kuin yliopistotkin, ja leikkaukset kohdistuvat vielä alueellisesti epäoikeudenmukaisesti, mikä vie osaamista ja elinvoimaa alueilta.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä toivoo, että hallituksen kaavailema nuorten yhteiskuntatakuu sen sijaan toteutuu. Aivan liian moni nuori tipahtaa kyydistä ennen kuin työura edes käynnistyy. Tämä on suuri kysymys Suomen tulevaisuuden kannalta. Tuemme hallituksen pyrkimyksiä estää nuorten syrjäytymistä. Mutta siihen kiitokset loppuvat.

Hallitusohjelmassa luvataan kaunissanaisesti edistää työhyvinvointia. Teot kertovat muusta. Jo ensimmäisessä budjetissaan Urpilainen karsii yhdestä työssäjaksamisen keskeisestä tukipilarista — vuorotteluvapaasta. Valtio säästää menoja 6 miljoonaa, mutta mitkä mahtavat olla kustannukset tulevaisuudessa? On lyhytnäköistä uhrata työhyvinvointi minimaalisilla säästöillä. Työmarkkinapöydissä sovittuja asioita, ministeri Urpilainen, ei ole ollut tapana muuttaa hallituksen yksipuolisella ilmoituksella. Hallituksessa pitäisi olla sen verran työmarkkinaosaamista, että sopimiskulttuurin alkeelliset pöytätavat olisivat kunnossa. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Hallituksen alkutaipaleen yksi räikeimmistä mainostempuista on ollut väite perusturvan historiallisesta parannuksesta. Hallitus kyllä korottaa työttömyysturvaa, mutta perusturva pitää sisällään paljon muutakin. Työttömyysturvan parantaminen on toki paikallaan aikana, jolloin yhä useampi ihminen joutuu aamukahvilla lehteä lukiessaan miettimään, onko minulla työpaikka kuukauden kuluttua, miten minulle käy, jos työ lähtee alta. (Timo Soini: Lehti lähtee ensin!) Mutta onko työttömyysturvan korotuskaan oikeudenmukainen, kun yksi työtön ei saa mitään ja hyviltä tuloilta työttömäksi joutuva saa parisataa euroa kuussa? Monet työmarkkinatuella elävät eivät nimittäin saa euroakaan korotusta, koska heidän tukensa on harkinnanvarainen. Heidät jätetään hyvinkin pienituloisten vanhempien tai puolisoiden elätettäviksi. Keskustan mielestä työmarkkinatuen tarveharkinnasta on luovuttava. (Ben Zyskowicz: On se hirveetä!) On käsittämätöntä, ettei tähän riittänyt rahaa työttömyysturvauudistuksessa. Keskustan mielestä olisi oikeudenmukaista, jos työttömyysturvaakin parannettaisiin ensisijaisesti kaikkein pienituloisimmille.

Omaishoitajat ovat hyvä esimerkki kansalaisista, jotka eivät odota valtion tai kuntien kantavan vastuuta kaikesta. Moni heistä on eläkkeellä tai jopa luopunut omasta työstään hoitaakseen läheistään. (Matti Saarinen: Mitä te teitte kahdeksan vuoden aikana?) Vielä työttömyysturvaakin tärkeämpää olisi parantaa juuri niiden toimeentuloa, jotka tekevät työtä yötä päivää. Keskustan kädenojennus omaishoitajille olisi omaishoidon tuen verovapaus. Sitä odotamme myös hallitukselta. (Ben Zyskowicz: Miksi ette toteuttaneet sitä hallituksessa ollessanne?)

Arvoisa puhemies! Mölinästä päätellen osui ja upposi, joten toistetaan: keskustan kädenojennus omaishoitajille olisi omaishoidon tuen verovapaus. (Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Miksi ette toteuttaneet sitä hallituksessa ollessanne?)

Arvoisa puhemies! Palataanpa vastuuseen. Valtio velkaantuu ensi vuonna yli 7 miljardia euroa. Summa on hirmuinen. Samaan aikaan hallitus käyttää tuloverotuksen keventämiseen 800 miljoonaa. Se on, valtiovarainministeri Urpilainen, paljon rahaa. (Ben Zyskowicz: Mikä se sellainen kevennys on?) Keskustan mielestä ei ole järkevää eikä vastuullista keventää tuloverotusta velkarahalla. (Ben Zyskowicz: Näinhän tehtiin viime kaudella!) Taloustilanteeseen sopimattomalla veronkevennyksellä te, hyvät kokoomusedustajat, yritätte lunastaa ainoan saavutuksenne koko hallitusohjelmassa. Nyt ei kuitenkaan ole veronkevennyksen aika, nimittäin velka on vain siirrettyä veronkorotusta. Tarvitsemme valtiolle enemmän veroeuroja nyt pitääksemme velkaantumisen hallinnassa. Keskustan linja on, että veroja kerätään enemmän sieltä, missä on maksukykyä, siis rikkaammilta. Toivottavasti myös hallitus toimii tämän mukaisesti. (Välihuutoja vasemmalta ja oikealta)

Vasemmistopuolueiden vastustuksen takia hallitus ei ole kyennyt tasapainottamaan taloutta nostamalla arvonlisäveroa. (Kari Uotila: Elikkä tasaveroa lisää!) SDP ja vasemmistoliitto, te vastustatte arvonlisäveron korotusta jankutuksellanne arvonlisäverosta tasaverona, jankutuksellanne tasaverosta. Se on kaksinaamaista puhetta, koska samaan aikaan budjetissanne te korotatte muita tasaveroja lähes miljardilla eurolla. Nämä tasaverot kuitenkin kohtelevat kansalaisia eriarvoisemmin. Esimerkiksi polttoaineveron nosto syrjii niitä ihmisiä, joiden ulottuvilla ei ole julkisia liikenneyhteyksiä. (Kari Uotila: Karkit ja viinat!)

Kulutusta on verotettava nykyistä oikeudenmukaisemmin. (Matti Saarinen: Puhu nyt vähän karkeista ja viinasta!) — En puhu karkeista enkä viinasta vaan puhun ruuasta. — Välttämättömyyshyödykkeitä, kuten ruokaa ja lääkkeitä, on verotettava kevyimmin. Muiden puolueiden vastustuksesta huolimatta keskusta ajoi kolme vuotta sitten läpi ruuan arvonlisäveron alentamisen. (Erkki Virtanen: Ihan yksin!) Nyt on aika ottaa seuraava askel. Keskustan eduskuntaryhmä esittää, että jokapäiväisen leivän hintaa lasketaan pudottamalla ruuan arvonlisävero 9 prosenttiin.

Työvoimavaltaisten palvelualojen verotus on pidettävä kilpailukykyisenä. Siksi hallituksen kaavailemaa kampaamoiden, ompelimoiden, suutareiden ja tilattavien lehtien arvonlisäveroa ei pidä nostaa. Sen sijaan yleistä kulutustavaroiden arvonlisäveroa on korotettava. Esitämme oikeudenmukaisemman verolinjamme kokonaisuudessaan budjetin käsittelyn yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Keskusta teki eduskuntasyksyn alkajaisiksi välikysymyksen hallituksen kuntapolitiikasta. Hallitus leikkaa päivähoidon, koulun ja terveyspalveluiden rahoitusta. Hallituspuolueet vetosivat epätoivoisesti valtionosuuksia korottaviin muutamiin eriin. Todellisuudessa ne ovat korvausta hallituksen veropolitiikasta ja kustannusten noususta johtuvaa lakisääteistä korotusta. Aitoa uutta rahaa ei hallituksen linjasta kunnille löydy.

Totta sen sijaan on 631 miljoonan euron leikkaus kuntien valtionosuuksiin. Vielä elokuussa te, kuntaministeri Virkkunen, piditte leikkausta liian rajuna ja esititte leikkausten jaksottamista useammalle vuodelle. Virkkunen palautettiin pian ruotuun. Urpilainen vie palveluiden rahoituksesta koko vaalikaudelle asettamansa säästötavoitteen kerralla ja heti ensi vuonna.

Viime viikolla julkaistu kuntien peruspalveluohjelma tuleville vuosille kertoo karua kieltä. Hallituksen päätökset heikentävät kuntataloutta jo ensi vuonna noin 450 miljoonalla eurolla. Kuntakohtaisia kielteisiä vaikutuksia syventää hallituksen järjetön päätös irrottaa kiinteistövero verotulojen tasausjärjestelmästä. Se on tulonsiirto köyhiltä kunnilta rikkaammille. Tämäkö on hallituksen käsitys oikeudenmukaisuudesta?

Arvoisa puhemies! Hallituksen Keltaisen kirjan sivut pitävät sisällään myös karun ihmiskokeen. Hallitus on rankaisemassa maa- ja metsätaloutta leikkauksilla ja kustannusten lisäyksillä, jotka laittavat kannattavuuden kanssa jo nyt kamppailevan elinkeinon entistä ahtaammalle. Haluatteko testata, kuinka paljon viljelijän vyötä voi kiristää ennen kuin vyötärö katkeaa? Keskustan eduskuntaryhmä ei hyväksy näin kovia yhteen elinkeinoon suuntautuvia leikkauksia. Pelissä on muutakin kuin hallituksen ideologinen halu kurittaa suomalaista viljelijää. Hallitus vaarantaa samalla kuluttajan oikeuden puhtaaseen kotimaiseen ruokaan ja elintarvikesektorin kymmenettuhannet työpaikat. Kenen etuja tämä palvelee?

Arvoisa puhemies! Urpilaisen budjetti ei lisää työtä, ei kanna vastuuta valtiontaloudesta eikä lisää oikeudenmukaisuutta. Sen sijaan Kataisen ja Urpilaisen sinipunavoimien päämääränä näyttää olevan voimalla ja pakolla rakennettava, keskittävä ja eriarvoinen Suomi. (Vasemmalta: Et usko itsekään!) Hallituksen keskittämisideologia näkyy koko hallitusohjelmassa ja realisoituu budjettiesityksessä. Kaksi vaalikautta me olimme patoamassa tällaista kehitystä. Nyt vallassa ovat eri puolueet. Keskustan Suomi ei ole sellainen, jota Kataisen hallitus rakentaa.

Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä kun kuuntelin opposition eli perussuomalaisten ja keskustan puheenvuoroja, niin taas kerran tuli mieleen, oletteko nyt varmasti lukeneet samaa budjettia, ettei se ollut se viime hallituksen aikainen, koska itse, kun otsikoin tätä ryhmäpuheenvuoroa, niin laitoin otsikoksi "Askelia oikeudenmukaisempaan suuntaan".

Hallituksen esityksessä on kansalaisten kannalta paljon myönteistä, kun ottaa huomioon ne olosuhteet, joissa esitys on laadittu. Olihan valmistelun lähtökohta kuitenkin puuttuminen valtion velkaantumiseen. Jouduttiin siis hakemaan tasapainoa niin veroista kuin säästöistäkin ja säästöjen kohdalla pohtimaan niiden järkevyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

Voimme vasemmistoliitossa kirjata myönteisiksi seikoiksi sen, että verotuksen oikeudenmukaisuutta ja ympäristömyönteisyyttä lisätään tässä budjettiesityksessä.

Tuloeroja pyritään kaventamaan keventämällä pienituloisten verotusta ja korottamalla pääomatuloveroa ja suurten perintöjen verotusta.

Listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verottomuuden rajaa alennetaan, pääomatulojen verokantaa nostetaan 30 prosenttiin ja vero muutetaan osin progressiiviseksi.

Näin kavennetaan niitä erioikeuksia, joita tavalliset kansalaiset eivät ole voineet ymmärtää ja hyväksyä.

Vuokra- ja omistusasuntojen verokohtelua yhtenäistetään kaventamalla asuntolainojen korkojen verovähennyskelpoisuutta.

Euroopan puitteissa on pikaisesti saatettava päätökseen hanke rahoitusalan verosta. Tällä hetkellä ala hyötyy arvonlisäverovapaudesta, vaikka sen tulisi päinvastoin kantaa vastuuta finanssialan kriisistä. Suomen hallituksen tulee kiirehtiä yhteisiä päätöksiä Euroopan unionissa.

Verotuksen ympäristöohjaavuus paranee tässä budjettiesityksessä ja samalla myös tupakkaan ja alkoholiin kohdistuvia haittaveroja lisätään.

Tässä keskustelussa oppositio varmasti arvostelee säästökohteiden valintaa, kuten tässä aikaisemmin kuulimme. Näiden joukossa nousevat esiin myös puolustusmäärärahojen säästöt. Jos aidosti arvioidaan mahdollisia uhkia, niin havaitaan, että puolustuksen säästöjä voidaan jopa kasvattaa, jos lisäsäästöihin on tarvetta.

Jotkut saattavat luoda kauhukuvaa Venäjän aikomuksesta panostaa aseistukseen lähivuosina 500 miljardia. (Markku Rossi: Sieltäkö se uhka tulee?) Hurja lukuko? Ei suinkaan: luku on julistuksenomainen eikä realistinen. Sen toteutumista on syytä vahvasti epäillä.

Suomelle todellisia uhkia sen sijaan ovat ympäristöön liittyvät seikat, kuten ilmaston lämpeneminen tai paikalliset ympäristötuhot, jotka liittyvät ydinvoimaan tai esimerkiksi öljykuljetuksiin Suomenlahdella. Myös epidemiat voivat osoittautua vakaviksi.

Arvoisa puhemies! Erityisen myönteistä budjetissa on, että näissä epävarmoissa oloissa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on haluttu korottaa. Sadan euron tasokorotus on asia, josta kannattaa olla ylpeä. Sen lisäksi näihin tulee vielä normaali indeksikorotus. Meille vasemmistossa tämä oli keskeinen oikeudenmukaisuuskysymys.

Kun vielä asumistukea korotetaan, ei työttömän perusturvan parantaminen leikkaa asumistukea. Perusturvan parannus on siis aito parannus. Korotus vähentää monen kohdalla tarvetta hakea täydennystä toimeentulotuen kautta. (Timo Kalli: Entäs tarveharkinta?) — Tarveharkinta, edustaja hyvä, on asia, johon on varmasti syytä puuttua. Ja kuten viime vaalikaudelta varmasti muistatte, useaan otteeseen otimme sen esille ja edelleen hallituksessa otamme myös sitä esille. Olisin mielelläni viime vaalikaudella ottanut teidän tukenne sen asian parantamiseksi, mutta ehkäpä nyt sitten löytyy sillekin tukea.

Toimeentulotukea saaviakaan ei hylätä. Perusosaan tulee 6 prosentin korotus, ja myös lasten perusosat nousevat vastaavasti. Yksinhuoltajan perusosaa korotetaan 10 prosentilla. Kaikkiaan yksinhuoltaja saa vähintään 85 euroa lisää kuukaudessa.

Työttömyyden ennustetaan alenevan ensi vuonna. Tästä huolimatta hallitus haluaa panostaa nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan. Nuorten yhteiskuntatakuuseen kohdennetaan 55 miljoonaa euroa ja takuu saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 aikana. Tosin näköalat ovatkin tällä hetkellä aiempaa epävarmemmat. Jos kehitys kulkisi oleellisesti ennakoitua huonompaan suuntaan, on selvää, että hallitus joutuu lisäämään panostusta työllistämiseen.

Parin vuoden takainen maailmanlaajuinen rahoitusalan kriisi nosti Euroopan unionin maiden valtionvelan alle 60 prosentista 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nyt tilanteen tekee tukalaksi se, että eräät maat olivat jo ennen finanssikriisiä pahoin velkaantuneita. Kreikka päästettiin perusteetta euroryhmään. Kymmenen vuoden aikana se ei kertaakaan ole alittanut 3 prosentin vajerajaa. Komissio ja valtiovarainministerit eivät reagoineet edes siihen, että Eurostat raportoi vuonna 2004 Kreikan väärentäneen lukuja johdonmukaisesti.

Jos Kreikka olisi yhtiö, sen hallitukset olisivat varmaankin tutkinnassa velallisen rikoksista. Ehkäpä peräti häkin ovi heilahtaisi. Kreikan hallitusten toimintaan ei puututtu ja siten viritettiin aikapommi. Tavalliset kreikkalaiset saavat nyt karvaasti kokea nahoissaan edellisten hallitusten toilailut, kun Kreikan kriisiä yritetään taltuttaa. Keinot vain näyttävät ainakin väliaikaisesti vievän maata syvemmälle kurimukseen. Edessä on vielä Kreikan velkojen selvä leikkaus.

Samaan ajankohtaan ovat osuneet myös Irlannin pankkikriisi, Portugalin heikko talouden kehitys ja Italian hallituksen piittaamattomuudesta johtuva voimakas velkaantuminen. Epävakaus uhkaa ajaa maanosamme ja maailmantalouden lamaan, ja luottamus rahoitusjärjestelmään heikkenee. Nyt kun tarvittaisiin yhteistä panostusta elvytykseen, aivan liian moni Euroopan maa pyrkii nopeilla säästöillä hillitsemään velkaantumista.

Kreikan kriisi olisi sinänsä helpommin hallittavissa, jos esimerkiksi Italiassa pääministeri olisi ajat sitten keskittänyt huomionsa talouskysymyksiin ja tehnyt niistä oikeat johtopäätökset. Valitettavasti herra Berlusconin ajatukset edelleenkin harhailevat aivan muualla. Näin ollen kansainväliset näkymät ovat epävarmat ja kyllä ne heijastuvat väistämättä Suomen vientiin ja sitä kautta työllisyyteen.

On tärkeää, että varaudutaan turvaamaan yritysten rahoitusta, jos se vaikeutuu. On myös syytä varautua siihen, että työllisyys heikkenee.

Jos — toisin kuin toivomme — hallitus joutuu uudestaan arvioimaan niin säästöjä kuin verotustakin, niin toivon todellakin, että siinä pohdinnassa on mukana myös solidaarisuusvero, jota kannettaisiin hyvätuloisimmilta.

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuus ja kohtuus ovat seikkoja, joita vasemmiston mielestä kannattaa pitää mielessä budjetin laadinnassa. Olen tyytyväinen siihen, että verotuksen ympäristöohjaavuus lisääntyy tämän esityksen myötä.

Johanna Karimäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys on tehty haastavana aikana, ja maailmantalouden kehitys on epävarmaa. Suomen valtionvelka oli kesäkuussa 73 miljardia euroa eli rahamääräisesti samalla tasolla kuin 1990-luvun laman jälkeen. Osin tämä johtuu vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneesta taantumasta, jota hoidettiin elvytyspolitiikalla. Se oli silloin järkevä ratkaisu. Elvytys puri, ja taantumasta päästiin nousuun.

Hyvät kasvuluvut lähimenneisyydessä eivät kuitenkaan ole palauttaneet taloutta vuoden 2007 tasolle, vaan työttömyys on edelleen korkeampi ja teollisuustuotanto sekä vienti alhaisemmalla tasolla nyt kuin vuonna 2007. Olemme siis tilanteessa, ettei meillä juurikaan ole varaa elvyttää, varsinkaan kun lähes koko läntinen maailma elää yli varojensa ja myös oma velkasuhteemme, yli 40 prosenttia bkt:stä, on liikaa pitkällä aikavälillä.

Valtion velkaantuminen huolettaa. Budjettiehdotuksessa velkaa lisätään 7 miljardia, eli menoista yli kymmenys rahoitetaan velalla. Kiihtyvästä velkakierteestä irrottautuminen on aiheellista monesta syystä. Velkainen julkinen sektori ei pysty tulevaisuudessa toteuttamaan tehokasta suhdannepolitiikkaa eikä selviytymään väestön ikääntymisen kustannuksista, emmekä voi jättää velkataakkaa lastemme maksettavaksi. Pitkällä aikavälillä lähipalvelut halutaan turvata maanlaajuisella kunta- ja palvelurakenneuudistuksella. Vihreä ryhmä kiirehtii myös vanhuspalvelulain uudistusta, mutta ennen lain voimaantuloa on taattava kaikkien ikäihmisten hyvä ja laadukas hoiva sekä kuntoutus.

Vihreä eduskuntaryhmä tukee sovittujen sopeutustoimien toteuttamista etupainotteisesti. Kestävyysvajetta voidaan paikata veronkorotuksilla ja menojen leikkauksilla mutta myös työn tarjontaa lisäävillä toimilla. Työllistämisen tie on tärkeä polku, ja vihreä ryhmä painottaa nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemistä. Emme halua toistaa 1990-luvun laman virheitä. Silloin leikattiin heikompiosaisten ja lapsiperheiden etuuksia, joita ei kasvuvuosinakaan palautettu. Vihreä ryhmä edellyttää hallitukselta sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, ja 100 euron korotus perusturvaan on äärimmäisen tärkeä. Myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen nosto ja työtulovähennyksen nosto auttavat kaikkein pienituloisimpia.

Olemme lähtökohtaisesti tyytyväisiä hallituksen esitykseen, mutta leikkaukset on kuitenkin toteutettu hieman etupainotteisemmin kuin veronkorotukset. Tätä eroa on kurottava umpeen seuraavissa budjeteissa, jotta päästään hallitusohjelmassa sovittuun tasapainoon. Kannatamme verotuksen tarkastelua ja ekologisen verotuksen jatkamista sekä ympäristölle haitallisten verotukien karsimista. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä vihreä ryhmä on valmis korottamaan myös suurituloisten verotusta ja lisäämään tulonsiirtoa pienituloisille. Pidämme perusteltuina myös nyt esitettäviä alkoholi-, tupakka-, makeis- sekä polttoaineverojen korotuksia.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, ettei ihmisten hyvinvointia maksateta ympäristömme kustannuksella. Hallitusneuvotteluissa sovitusta minimitasosta ei ole varaa tinkiä. Luonnonsuojelualueiden hankintaan käytetään 15 miljoonaa euroa lisää vuosittain ja vihreän talouden edistämiseen 8,5 miljoonaa euroa. Itämeren tilan parantamiseksi tehtäviin suojelutoimiin panostetaan sekä kansallisesti että yhdessä muiden valtioiden kanssa.

Taloudellista ja yhteiskunnallista hyvinvointia vertaileva Oecd vertasi, miten länsimaat käyttävät rahaa ympäristönsuojeluun. Keskiarvo on 1,7 prosenttia valtion menoista. Suomi on länsimaista viimeisellä sijalla 0,6 prosentin satsauksellaan. Budjettiriihessä saavutettu yhteisymmärrys luonnonsuojelumäärärahoista on minimitaso, jota ei missään oloissa tule alittaa. Ympäristöministriön budjetissa on vielä lisäystarvetta muun muassa Itämeren suojeluun ja luontopalveluihin. Kysymys on luonnon monimuotoisuuden pelastamisesta, metsien, soiden ja lajien tulevaisuudesta sekä vesiemme puhtaudesta.

Yksi vielä tarkastelua vaativa seikka on uusiutuvan energian tukien kokonaisuus. On selvitettävä, onko se riittävä kattamaan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet. Esimerkiksi tuulivoiman ja pienpuun energiatuen on oltava riittävällä tasolla. Tosin turpeen verotuksen lisääminen ohjaa osaltaan kehitystä puunkäyttöön ja vähentää turpeenkäytön haittoja ilmastolle ja vesistöille.

Raideliikenteeseen on saatu lisää rahaa muttei riittävästi. Hallitusohjelmassa sovitusta 35 miljoonan vuotuisesta lisäyksestä perusradanpitoon puuttuu vielä 15 miljoonaa euroa. Suomen raideverkossa on nyt 800 kilometriä rataosuutta, jolla on alennetut ajonopeudet raiteiden heikon kunnon vuoksi. Juna on ekologisin vaihtoehto liikkua ympäri Suomen, joten on tehtävä töitä sen eteen, että junalla matkustaminen olisi helppoa, halpaa ja nopeaa. Liikenneväylämäärärahoja pitää kohdentaa teiltä ratoihin ja uusista väylistä nykyisten kunnossapitoon.

Arvoisa puhemies! Vihreä ryhmä esittää huolensa kehitysyhteistyömäärärahojen riittävyydestä. Meillä on varaa huolehtia maailman nälkää näkevistä. Emme voi ummistaa silmiämme hädältä ja lasten nälkäkuolemilta. Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus budjetissa on 0,56 prosenttia bkt:stä, ja hallitusohjelman mukaan määrärahojen taso jäädytetään vuoden 2011 tasolle. On tärkeää, että Suomi kansainvälisen sitoumuksensa mukaisesti nostaa tuen 0,7 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2015 mennessä. Siksi päästöoikeuksien huutokaupasta saatavia tuloja on ohjattava ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön.

Opetus- ja kulttuuripuolen säästöt ovat vihreille vaikeita, samoin kuntien valtionosuuksista leikkaaminen. Ryhmämme esittää, että hallituskauden puolivälissä selvitetään, miten leikkaukset ovat vaikuttaneet heikompiosaisiin kuntalaisiin. Myös panostus tieteeseen, tutkimukseen ja innovaatiopolitiikkaan olisi todella tärkeää nyt, kun tarvitsemme uusia kasvun uria.

Nuorisotyöttömyyden torjunta on ykköstavoitteitamme. Meillä on huoli oppisopimuskoulutuksen määrärahojen riittävyydestä. Positiivista on, että hallitusohjelmassa linjataan nuorten yhteiskuntatakuu, ettei ketään nuorta jätettäisi vaille työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaa. Myös pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen on tärkeää, ja odotamme paljon sen hillitsemiseen liittyvältä kuntakokeilulta.

Yksi hyvä kysymys on, miten Suomelle saadaan lisää hyvinvointia tukevaa kasvua. Meidän on kiireesti kehitettävä uusia vientituotteita kuihtuvien tilalle. Suomalaisen talouden tulevaisuus voidaan turvata kehittämällä ja kaupallistamalla uutta, puhdasta teknologiaa. Maailman energia-, raaka-aine- ja elintarvikeongelmat huutavat uusia ratkaisuja.

Yksi oiva esimerkki suomalaisista innovaatioista on Nurmian kehittämä tekniikka. Sillä voimalan savukaasuista otetaan talteen ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi. Sivutuotteena saadaan aineita, joita voidaan käyttää muun muassa aurinkokennojen valmistuksessa. Kehittämällä ja ottamalla käyttöön tämän kaltaista vihreää tekniikkaa voidaan samaan aikaan leikata ympäristökuormitusta ja luoda Suomeen uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

Suomalaiset ovat perinteisesti lahjakkaita osaajia it-alalla, tekniikassa, palveluiden kehittämisessä ja monella luovalla alalla. Siksi kasvuyrittäjyyden tukemisen uudet muodot tulisi selvittää. Yhteisöveron alentaminen on kädenojennus yrittäjille. Toisaalta pääomaveron korotukset lisäävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kasvuyrittäjät antavat maallemme potentiaalia uuteen kasvuun, mutta myös perinteiset pk-yritykset ovat hyviä työllistäjiä, mikä tulee muistaa lainsäädäntö- ja verotuskokonaisuuksia harkittaessa.

Arvoisa puhemies! Meidän on opittava kuluttamaan vähemmän ja toimimaan energiatehokkaammin. Nyt ihmiskunta ylikuluttaa luonnonvaroja. Rooman Klubin ajatukset kasvun rajoista ovat voimassa vielä tänäkin päivänä. Eräällä tavalla talouskriisi on myös ylikulutuslama. Kulutamme liikaa, kulutamme liikaa luonnonvaroja. Liiallinen kulutus on johtanut länsimaiden ylivelkaantumiseen. Sen sijaan Aasian mahdissa, Kiinassa, jää vuosittain 400 miljardia ylijäämää. On se aika suuri epäsuhta. Kiina tuottaa, ja länsi kuluttaa.

Ruotsalainen öljytutkija professori Aleklett esitti, että talouskriisi on seurausta öljyn loppumiselle. Aleklett sanoo, että elämme öljypiikin huipulla jo nyt. Länsimainen ylikuluttava elämäntapa on perustunut pitkälti halpaan öljyyn.

Arvoisa puhemies! Valtion alijäämä pienenee tällä budjetilla noin miljardin euron verran, eli työtä varmasti riittää tulevaisuudessa talouden tasapainottamiseksi. Pieni, sitkeä ja ketterä kansa, joka välittää lähimmäisestä, arvostaa työtä ja yrittäjyyttä, ymmärtää luonnon arvon ja suojelee sen tuleville sukupolville, pärjää globaalissa maailmassa yhdessä muiden kanssa.

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Vi lever i ekonomiskt osäkra tider. Läget på Europas och hela världens finansmarknader är alltjämt turbulent, alla stabiliseringsåtgärder till trots. Den europeiska skuldkrisen förblir likaså, trots alla motåtgärder, svår att lösa och eurons ställning förblir i gungning. Här hemma är läget på arbetsmarknaden öppet och inger oro. De ekonomiska prognoserna för nästa år återspeglar i sin osäkerhet alla dessa orosfaktorer. Statens alltjämt växande skuldbörda inger likaså stor oro.

Trots en period av ekonomisk tillväxt är totalproduktionen, exporten och sysselsättningen alltjämt lägre än 2007, och statsskulden har ökat med 25 miljarder från 2007 till 2011.

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa talousarvion käsittely eduskunnassa on kovin haastavaa. Vielä suurempi haaste se on hallitukselle, jolla tulee olla valmius tarvittaessa myös lyhyellä varoitusajalla ryhtyä lisätoimenpiteisiin valtiontalouden tasapainottamiseksi ja vakauttamiseksi. Ja tällöin emme välttämättä ainoastaan puhu talouspolitiikan kiristämisestä vaan myös toimenpiteistä, joilla kannustetaan talouskasvua. Elvytysvara on, kuten tiedämme, lähinnä olematon, mutta tarvittaessa meidän on pystyttävä priorisoimaan uudelleen.

Kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa on se hyvä uutinen, että valtion nettolainanoton arvioidaan jäävän tänä vuonna 6,4 miljardiin euroon verrattuna 8—9 miljardin arvioon tämän vuoden talousarviota hyväksyttäessä. Eräät verotulot ja muut tulot ovat kehittyneet ennustettua paremmin, ja onneksi voimme siten rajoittaa lainanottoa tänä vuonna. Samalla arvioidaan nettolainanottotarpeen olevan yli 7 miljardia ensi vuonna, jolloin on vaarana lainanoton kasvaminen kuluvaan vuoteen verrattuna. Suunnan pitäisi olla päinvastainen.

Ärade talman! Av rambeslutet för 2012—2015 framgår att nettoupplåningen också 2013 beräknas bli kring 7 miljarder, för att först 2014 reduceras till knappt 6, och 2015 till drygt 6. Sammanlagt ökar statens skuldbörda fram till 2015 alltså med upp till 26 miljarder euro. Om denna prognos uppfylls uppgår skuldbördan 2015 till cirka 108 miljarder, vilket redan beräknas motsvara 48 procent av bnp.

Även om det går så illa placerar sig Finlands skuldbörda lågt bland EU-länderna, men det tröstar bara komparativt, inte absolut sett. Finland ligger nämligen tyvärr i EU-toppen då det gäller de utmaningar befolkningsstrukturen innebär: allt färre i arbetsför ålder ska med sitt arbete upprätthålla välfärden för alla. Svenska riksdagsgruppen anser att detta måste tas på fullaste allvar, också av oppositionen då den dimensionerar sina tilläggsäskanden i finansutskottet.

Ärade talman! Om oron och osäkerheten i ekonomin förvandlas till en ännu dystrare verklighet än dagens måste regering och riksdag ha beredskap och mod att vidta ytterligare åtgärder för att stabilisera läget och balansera statsfinanserna. Finland har inte råd med en ännu större upplåning än vad som nu är och beräknas bli fallet. Att i så fall enbart stirra på möjliga nedskärningar eller skattehöjningar är inte klok politik. Nedskärningar får inte gå ut över dem som annars har det svårt, eller viktiga investeringar i framtida tillväxt, och skattehöjningar utöver de planerade skulle bara hämma den ekonomiska tillväxt som vi är så beroende av. Till exempel nya skattepålagor för vissa inkomstgrupper inbringar inte stora pengar, utan bromsar bara den ekonomiska tillväxten.

I stället kan det enligt svenska riksdagsgruppen bli nödvändigt med sådana omprioriteringar bland både utgifter och skatteintäkter som främjar, inte hämmar den ekonomiska tillväxten. Det är skäl att noga följa upp hur intäkterna från samfundsskatten utvecklas. Den är en indikator på det ekonomiska klimatet och på skattesystemets konkurrenskraft.

Satsningar på utbildning och forskning lönar sig alltid. Statistiken talar sitt tydliga språk: ju högre och bättre utbildning, desto längre arbetskarriärer, och det är ju arbetskarriärerna som borde förlängas. Naturligtvis varken kan eller ska vi inte utbilda hela åldersklasser till akademiker, men det handlar om bättre utbildningar inom varje område och på varje nivå.

Vi måste också bli bättre på att definiera framtida tillväxtbranscher och stimulera dem. Ett gott exempel är och förblir den "gröna" teknologin, alltså miljövänlig och energieffektiv teknologi. Orter som Vasa och Borgå kan redan uppvisa betydande kluster av sådan industri. Sporrar i form av skattelättnader och investeringsstöd kan snabbt betala sig i form av export- och skatteintäkter.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna hallitus on parannellut talousarvioehdotusta monessa tärkeässä kohdassa. Yhtenä esimerkkinä ovat panostukset perusturvaan, toimeentulotukeen ja työttömyysturvaan, jotka nyt rahoitetaan täysimääräisesti siten, että hallitus voi toteuttaa lupauksensa 100 euron korotuksesta kuukaudessa. Yksinhuoltajat saavat myös lisäkorotuksen. Tämä hallitus ei valtiontalouden vaikeasta tilanteesta huolimatta jätä pulaan niitä, jotka tarvitsevat eniten yhteiskunnan huolenpitoa ja solidaarisuutta.

Hallitus panostaa myös toimenpiteisiin harmaan talouden poistamiseksi. Se on kannattava panostus, koska panostuksilla on tarkoitus kerätä moninkertaisesti nyt saamatta jäävät verotulot. Mutta tarkoitus ei ole ainoastaan fiskaalinen, vaan sillä on myös moraalinen ulottuvuus: Koska yhteiskunta tarvitsee jokaisen euron hyvinvoinnin rahoittamiseksi, ei saa olla vapaamatkustajia, jotka elävät toisten kustannuksella, tai jotka painavat palkat niin alhaiselle tasolle, ettei kukaan voi tulla toimeen niillä.

Ärade talman! I dag riktas våra blickar alldeles särskilt mot arbetsmarknaden. Det väckte förundran då två fackliga centralorganisationer i förra veckan avvisade ett lönebud som inklusive en liten skattelättnad hade kunnat höja löntagarnas inkomster med närmare 5 procent under de två följande åren. Det var ett relativt generöst anbud, som många företag redan skulle ha haft svårt att klara. Finlands Bank har räknat ut att redan löneförhöjningar i 3,5-procentsklassen kunde riskera upp till 40 000 arbetsplatser. Hur många arbetsplatser är de fackliga centralorganisationerna villiga att riskera? Det handlar om deras egna medlemmar. I dagens osäkra ekonomiska läge är det oansvarigt att utsätta arbetstagare för risken att bli arbetslös på grund av inflatoriska löneökningar.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti järki voittaa ja hallituksen vetoomus neuvottelujen jatkamiseksi ei kaiu kuuroille korville. On kohtuullinen vaatimus, että palkansaajien reaalinen ostovoima turvataan ja että työntekijät edelleen menestyvissä yrityksissä saavat oikeudenmukaisen osuutensa tästä menestyksestä. Mutta yleisiin 5:tä prosenttia suurempiin tulonlisäyksiin ei Suomella ole varaa. Tämä koskee sekä yksityistä että julkista sektoria.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä tukee hallituksen talousarvioehdotusta. Tarkistuksille ja parannuksille on aina tilaa eduskuntakäsittelyssä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä ilmoittaa jo nyt olevansa valmis talousarvion määrärahojen lisäämiseen sota- ja rintamaveteraaneille. Mutta talousarvion peruslinjan on säilyttävä. Emme voi elää tulevien sukupolvien kustannuksella enempää kuin nykyään teemme.

Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet loppukesästä alkaen, ja niiden aikaansaama epävarmuus on heijastunut myös reaalitalouteen. Vaikka monet talouskasvuun kohdistuvista riskeistä ovat meidän ulottumattomissamme, meillä jokaisella on vastuu siitä, että emme jätä tuleville sukupolville velkataakkaa, josta on mahdotonta selvitä. Me kristillisdemokraatit tavoittelemme vaaliohjelmamme mukaisesti sitä, että tämän vaalikauden aikana valtion velkaantuminen pysäytetään ja talous saatetaan tasapainoon.

Vastuun pakoilun ja toiveajattelun aika on ohi. Elämme taloudellisesti hyvin epävarmaa aikaa ja katsantokulmasta riippuen voimme sanoa, että olemme edelleen keskellä syksyllä 2008 alkanutta talouskriisiä.

Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että ellei velkaantumista käännetä laskuun, ensi vuosikymmenellä on jaettava vain hyvää tahtoa. Hallitus on nyt ottanut ensi askeleet velkaantumisen kääntämiseksi laskuun. Ensi vuonna velanotto vähenee reilulla miljardilla verrattuna tähän vuoteen. Tämä on seurausta tulopohjan vahvistamisesta ja toisaalta myös menoleikkauksista yhtäläisellä painolla. Talousarvioesitys ensi vuodelle on vasta alku pidemmälle projektille talouden tasapainottamiseksi. Entisenlaiseen yli varojen elämiseen ei enää ole mahdollisuutta.

Vaikka velkatalkoot tulevat koskemaan tavalla tai toisella ihan jokaista suomalaista, tässä tilanteessa olisi äärimmäisen vastuutonta jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Holtiton velkaantuminen johtaa väistämättä eurooppalaisten ystäviemme esimerkin kaltaiseen tilanteeseen.

Arvoisa puhemies! On hyvä pitää mielessä, että niissä maissa, joiden julkistalouksien kestävyys on markkinoiden näkökulmasta kyseenalainen, talouskasvua ei voi enää tukea julkisia menoja lisäämällä.

Värderade talman! Presentationen av ramen för 2012—2015 visar klart att vi inte lyckas minska hållbarhetsunderskottet enbart med hjälp av finanspolitiska instrument. Det krävs satsningar framförallt för att få till stånd ökad sysselsättning och ekonomisk tillväxt i kombination med sparåtgärder för att bryta skuldspriralen.

Arvoisa puhemies! Korkea tuottavuus ja työllisyys sekä kansalaisten hyvä ostovoima luovat pohjaa taloudelliselle menestykselle. Tämä tavoite listataan valtiontalouden kehyksissä konkreettisina määrinä: tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja painaa työttömyys alle 5 prosentin vaalikauden loppuun mennessä.

Vain huolehtimalla siitä, että yhä useammalla suomalaisella on työpaikka, voimme turvata tämän maan rakentaneille vanhuksille heidän ansaitsemansa kohtelun. Vain työllisyyden kasvattamisella pystymme turvaamaan, että rahaa riittää laadukkaiden lähipalveluiden tuottamiseen. Työllisyyden lisäämisen tulisikin olla kansanedustajalaitoksen pääasiallinen tehtävä velkatalkoissa. Talousarvioesitys antaa tälle tavoitteelle hyvät lähtökohdat muun muassa huolehtimalla siitä, että työn tekemisen verotus ei nouse.

Arvoisa puhemies! Meillä ei myöskään ole varaa siihen, että maamme nuoret jäävät sohvalle vailla toivoa tulevaisuudesta. Olen järkytyksellä lukenut raporttia, jonka mukaan neljännes koko vuonna 1987 syntyneestä ikäluokasta on syrjäytynyt työelämästä — suurimman yksittäisen syyn ollessa masennus.

Hallitus ottaa tämän ongelman tosissaan ja panostaa etenkin nuoriin nuorten yhteiskuntatakuun muodossa 60 miljoonaa euroa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä näkee, että nuorista huolehtiminen ja heidän täysimääräinen työllistämisensä on tärkein keino pidentää työuria. Nuorten yhteiskuntatakuu on todellinen investointi nuorten ja samalla koko Suomen hyvinvointiin. Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen tähtääviin toimiin hallitus panostaa 25 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Työllisyydestä puhuttaessa tärkeintä on muistaa se, missä työpaikat syntyvät. Suomen menestymisen kannalta on olennaista, että saamme suomalaisia pk-yrityksiä syntymään, kasvamaan ja kansainvälistymään. Työpaikat eivät synny työvoimatoimistoissa eivätkä hallituksen tai opposition toimesta kasatuissa työryhmissä — ei, vaan työpaikat syntyvät yrityksissä.

Tässä mielessä ja tässä asiassa ojennan vilpitöntä yhteistyön kättä oppositionkin suuntaan. Meidän yhteinen tehtävämme on varmistaa, että yrittämisen edellytykset Suomessa ovat suotuisat myös jatkossa. Hallitus tulee omalta osaltaan vastaan talousarvioesityksessään muun muassa pienentämällä yhteisöverokantaa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen myös siihen, että yrittämiseen kannustavaa osittaista osinkojen verovapautta ei olla poistamassa.

Arvoisa puhemies! Kansantaloutemme on erityisen riippuvainen vientisektorista. Olen lukenut huolestuttavia raportteja, joiden mukaan esimerkiksi vientiteollisuuden kivijalassa, teknologiateollisuudessa, tilauskannat ovat edelleen jopa 40 prosenttia alle kriisiä edeltäneen tason. Huolestuttavaa on myös se, että suomalaisten teollisuusyritysten uusista työpaikoista valtaosa syntyy niiden tytäryrityksiin ulkomaille.

Tarvitsemme toimenpiteitä, jotka turvaavat suomalaisen teollisuuden toimintaedellytykset kotimaan kamaralla myös jatkossa. Tuotannon Suomessa tulee olla kannattavaa. Meidän täytyy tosissamme miettiä, mitä esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa on osattu tehdä oikein ja meillä ei. Emme voi lukkiutua entisiin ajattelumalleihin ja torjua kaikkia yritysmaailman toimintaedellytyksiä parantavia uudistuksia. Energiaintensiivisillä toimialoilla toimivat yritykset saavat noin 120 miljoonan euron veronpalautukset vuonna 2012, jotta teollisuuden työpaikkojen säilyminen Suomessa voidaan turvata. Uutta kasvua ja innovaatioita hallitus tukee 8,5 miljoonan euron satsauksilla tähän tarkoitukseen.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että hallitus sitoutuu valtiontalouden kehyksissä rahoittamaan sisäministeriön alaisia toimia harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemiseksi yli 6 miljoonan euron vuosittaisella lisärahoituksella vuosina 2013—2015.

Arvoisa puhemies! Saamatta jääneiden suorien verotulojen lisäksi harmaa talous vääristää kilpailua, asettaa rehelliset yrittäjät eriarvoiseen asemaan laittomasti toimiviin nähden sekä mahdollistaa työntekijöiden riiston. (Timo Kalli: Pistäkää se kuntoon kerralla!)

Arvoisa puhemies! Samalla kun hallituksen talousarvioesitys tarttuu vakavuudella velkaongelmaan ja talouden tasapainottamiseen, ei tätä ole tehty heikompien kustannuksella. Talousarvioesityksen mukaisesti perusturvaa korotetaan yhteensä 250 miljoonaa euroa ensi vuonna.

Kristillisdemokraateille tärkeää on se, että valtiontalouden kehyksissä lapsiperheiden asemaa ei heikennetä. Kristillisdemokraatit ovat myös erityisen tyytyväisiä siihen, että tavoitteemme mukaisesti vanhuspalvelulaista on nyt mustaa valkoisella valtion talousarvioesityksessä. Vanhuspalvelulain lisäksi tätä rahaa käytetään talousarvioesityksen mukaisesti myös meille tärkeään oppilashuoltoon sekä muutoinkin lasten ja nuorten aseman parantamiseen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Keskeisessä asemassa Suomen kilpailukyvyn varmistamisessa on koulutuksen korkea laatu. Suomen vahvuus on ollut ja tulee myös jatkossa olemaan maailman huippuluokkaa oleva perusopetus. Laadukas perusopetus varmistaa, että mahdollisuuksien tasa-arvo Suomessa toteutuu.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä suhtautuu vakavuudella niihin taloudellisiin realiteetteihin, joiden keskellä Suomi elää tällä hetkellä. Siksi katsomme, että hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2012 on askel oikeaan suuntaan.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kiitän eduskuntaryhmiä hyvistä puheenvuoroista ja ennen kaikkea siitä, että lähes kaikissa puheenvuoroissa korostui kaksi keskeistä suomalaista arvoa: toinen on työ, ja toinen on oikeudenmukaisuus. Näinhän se on, että mitä useampi suomalainen tekee työtä, sen paremmin Suomella ja suomalaisella yhteiskunnalla menee. Tästä syystä hallitus panostaa koko hallituskautensa aikana merkittävällä tavalla työllisyyden vahvistamiseen, mutta samaan aikaan myöskin työttömyyden torjumiseen.

Erityisenä huolenaiheena ja, voi sanoa, sydämen asiana tällä hallituksella on nuorten tilanteen parantaminen ja nuorten työllisyyden vahvistaminen. Tästä esimerkkinä on nuorten yhteiskuntatakuun voimaan ottaminen, eli jokaiselle nuorelle järjestetään joku paikka yhteiskunnassa kolmen kuukauden sisään työttömyyden alkamisesta, ja olen iloinen siitä, että tätä myöskin oppositio eduskunnassa on valmis tukemaan.

Toinen tärkeä, uusi innovaatio on pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu, jossa pyrimme vaikuttamaan siihen, että työttömyys ei pitkittyisi, vaan ihmiset pääsisivät nopeasti uuden työn syrjään, ja sitä kautta myöskin syrjäytyminen yhteiskunnassa vähenee.

Hallitus ei voi synnyttää omilla toimillaan maahan kovin paljon uusia työpaikkoja, mutta me voimme luoda edellytyksiä sille, että yritykset luovat uusia työpaikkoja, ja tätä me olemme tekemässä muun muassa tukemalla suomalaista teollisuutta, rakentamista ja uutta taloudellista kasvua. Uskomme, että näillä hallituksen toimilla me voimme olla myöskin synnyttämässä tuloksia tältä osin.

Toinen keskeinen arvo, joka sai monessa ryhmäpuheenvuorossa kannatusta, on oikeudenmukaisuus. Me kaikki ymmärrämme, että tällaisina aikoina, kun joudutaan tekemään haastavia, vaikeita päätöksiä, jotta Suomi ei ylivelkaannu, on erityisen tärkeää, että nuo päätökset tehdään oikeudenmukaisella tavalla, että ne, jotka ovat yhteiskunnassa vahvoja ja varakkaita, joilla on enemmän myöskin veronmaksukykyä, osallistuvat suuremmalla panoksella tämän laman laskun maksamiseen. Juuri näin tehdään, kun muutetaan pääomatuloveroa progressiiviseksi eli veronmaksukykyyn pohjautuvaksi. Juuri näin tehdään silloin, kun muutetaan perintöveroa oikeudenmukaisemmaksi, kun suuria perintöjä jatkossa verotetaan tiukemmin.

Ja, totta kai, merkittävä oikeudenmukaisuustoimi on myöskin perusturvan parantaminen. Hieman ihmettelen sitä, että perussuomalaiset eivät anna arvoa tälle perusturvan 120 euron korotukselle, jossa on siis indeksikorotus mukana, koska perussuomalaiset omassa puheenvuorossaan toteavat, että inflaatio syö tämän perusturvan korotuksen. Näinhän ei ole, koska perusturvan korotuksen päälle tulee indeksikorotus, joka juuri tästä syystä tehdään.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, kuuntelin opposition puheenvuoroja, ja ehkä niissä molemmissa, mutta ennen kaikkea perussuomalaisten puheenvuorossa, kritisoitiin hallitusta siitä, että hallitukselta puuttuu rohkeutta. Kun luin erikseen äsken, kynän kanssa, perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron ja kuuntelin sen hyvin tarkasti, minulle tuli tunne, että nyt on tainnut mennä pupu pöksyyn jollain muulla porukalla kuin hallituksella. Nimittäin perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa esitetään seitsemälle eri hallinnonalalle lisämenoja, ja te esitätte tuossa puheenvuorossanne säästöjen perumista yli kolmelta eri hallinnonalalta, mikä tarkoittaa sitä, että perussuomalaisten politiikalla tämä maa jatkaisi merkittävällä tavalla velkaantumista, (Pentti Kettunen: Ei pidä paikkaansa!) ja tarkoittaa sitä, että pitkällä aikajanalla Suomen tie olisi Kreikan tie, jos perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron politiikan linjaa toteutettaisiin.

Mitä tulee keskustan ryhmäpuheenvuoroon, olen huomannut, että keskustan ääni kellossa on tällä kertaa oppositiossa erilainen, kuin hallituksessa ollessa. Jos otan vaikka yhden esimerkin teidän ryhmäpuheenvuorostanne: Toteatte, että kampaamoiden ja suutareiden arvonlisäveroa ei pidä korottaa, mutta tuosta korotuksesta päätettiin teidän hallituksessaoloaikananne, koska tuo korotus sisältyy teknisiin budjettikehyksiin, jotka viime keväänä budjettikehysten käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Olisi reilua, että sanat ja teot ovat johdonmukaisia myös silloin, kun vaihdetaan paikkaa hallituksesta oppositioon.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hämmästyneenä kuuntelin opposition puheenvuoroja. Perussuomalaisten puhe oli kuin kirje joulupukille muutaman kuukauden etuajassa. Vastustatte hallituksen velanottoa, samalla estätte merkittäviä, suuria menonlisäyksiä, jotka kaikki pitäisi rahoittaa velkarahalla. Vetoatte puheessanne tässä asiantuntijoihin, ja kuitenkin tuore kansalaisgallup kertoo, että 94 prosenttia suomalaisista pitää tässä tilanteessa veronkiristyksiä, menonleikkauksia välttämättöminä. Keskusta sen sijaan näyttää uskovan, että kasvu syntyy pelkästään veroja kiristämällä, toisin kuin vielä viime kaudella. Tuntuu että keskustan takki on tässä asiassa kääntynyt. Kuitenkin on hyvä muistaa, että näillä veronkevennyksillä turvataan ostovoimaa, työllisyyttä ja yrittäjyyttä.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella hallituksen aloittaessa valtiontalous oli 3 miljardia euroa ylijäämäinen. Nyt valtiontalous, kun tämä hallitus aloitti, oli 8 miljardia euroa alijäämäinen, Kiviniemen perintö, jota nyt tällä talousarviolla joudutaan paikkaamaan. (Mari Kiviniemi: Kataisen perintö!) Kun kuuntelin sekä perussuomalaisten että keskustan ryhmäpuheenvuoroja, niin kuulosti kyllä siltä, että nämä luvut olivat menneet nurinpäin. Niin mittava oli kilpalaulanta menolisäyksien puolesta. (Timo Soini: Voi hyvä luoja sentään!) Keskusta ajoi populistisuudessaan jos ei nyt ohi perussuomalaisten, niin ainakin kyllä ihan siihen kannoille. Menokohteita meidän kaikkien on helppo keksiä, mutta kysynkin Tiilikaiselta ja Ruohonen-Lerneriltä: Onko yhtään säästökohdetta, minkä te hyväksyisitte? Ja koska tulette esittämään oman varjobudjettinne?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt täällä kuullaan täysin virheellisiä tulkintoja perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorosta. Ilmoitin, että meiltä on tulossa vaihtoehtoinen, oikeudenmukainen varjobudjetti tässä syksyn aikana ja siinä sitten täsmentyvät ne luvut, mistä me otamme lisää rahaa. Eli otamme lisää rahaa niiltä, joilla on maksukykyä, eli suurituloisilta kansalaisilta on perittävä enemmän progressiivista veroa. Lisäksi olemme esittämässä suursäätiöitä verotettavaksi. Sieltä saamme valtavia summia rahoja, kun ajatellaan, (Ben Zyskowicz: Pois kulttuurilta ja tieteiltä!) että tavallinen kansalainen maksaa pienistä tuloista suuret verot. Sitten meillä on näitä tiettyjä hallituspuolueita lähellä olevia suursäätiöitä, ja ne eivät maksa lainkaan pääomatuloista, myyntivoittotuloista ym. vuokratuloista veroja, kuten tavalliset kansalaiset maksavat. Meiltä tulee lukuisia, hyviä, korjaavia verotusehdotuksia, kun meidän varjobudjettimme tässä syksyn aikana valmistuu.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tämä aika erikoista keskustelua. Kun kuunteli SDP:n, kokoomuksen ja heidän apupuolueidensa ryhmäpuheita, niin kaikki puhuivat työllisyydestä. Valitettavasti se jää unelmien ja toivon varaan. Valtiovarainministeri Urpilainen sanoi aivan oikein, että hallitus ei voi luoda työtä. Ei voikaan. Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, mutta valitettavasti budjettinne ei tarjoa mitään uuden kasvun siemeniä ja kannusteita yrityksille työpaikkojen luomiseksi. Sen sijaan hallitus voi hävittää työpaikkoja, ja sitä budjettinne tekee, sillä leikkauksenne koulutukseen, kuntien valtionosuuksiin sekä moniin muihin määrärahoihin hävittää työpaikkoja julkiselta puolelta. Moni kansalainen maksaisi mielellään veroja säilyttääkseen päivähoidon, koulun, terveydenhuollon ja vanhustenhoidon palvelut, mutta mitä tekee hallitus? Hallitus velkarahalla keventää hyväosaisten verotusta. Sekö on oikeudenmukaista, ministeri Urpilainen?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä opposition apupuolueen puheenjohtajan Tiilikaisen puheenvuoro oli niin hämmentävä, että en huomannut, että sain omani. Mutta siis nimenomaan tästä, kun esimerkiksi (Timo Soini: Kokoomuksen apupuolue!) perusvähennys muuttaa kunnallisverotustakin tätä enemmän progressiivisemmaksi, eli teillä nyt on ihan toinen budjettikirja, kuin oikeasti on käsittelyssä. Kaikkein eniten minä olen iloinen siitä, että tämä budjetti katkaisee sen suomalaisten eriarvoistumiskierteen, missä me olemme olleet 1990-luvulta asti. Se on todella hyvä ja tärkeä asia.

Sitten opposition pääpuolueelta olisin nyt vielä tarkistanut tämän, oletteko nyt varmasti ymmärtäneet, että kun me teemme 100 euron korotuksen työttömyyden peruspäivärahaan, (Timo Soini: Nimenomaan ei työttömyysturvaan vaan peruspäivärahaan!) niin siihen sisältyy myös indeksikorotus. Se on nimenomaan se, että tehdään reilu, kunnon tasokorotus kaikkein pienimpään tukeen, millä ihmiset joutuvat työttömänä elämään, ja sen lisäksi siihen tulee indeksikorotus, joka aiheuttaa sen, että se seuraa kustannustason nousua.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen kiteytti mielestäni hienosti salin yhteisen tahtotilan työllisyyden edistämisestä ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, mihin tämä budjettiehdotus antaa erittäin hyvän pohjan. Mutta nostaisin yhden asian esiin, mikä on mainittu hallitusohjelmassakin, mutta on todettu, että tämä toteutettaisiin kustannusneutraalisti, nimittäin selvitystyön sosiaaliturvan yhteensovittamisesta. Se, että työtön voisi aina vastaanottaa työn, edistäisi merkittävästi työllisyyttä, että työttömän olisi aina kannattavampaa ottaa vastaan työ ja saada sitä kautta lisätuloja ja väylä työelämään.

Sitten harmaan talouden torjunta on myös eräs keskeinen seikka tukea rehellistä työtä ja todella tärkeä asia, että mukana tässä budjetissa on 20 miljoonan euron lisäys. Mitä valtiovarainministeri arvelee, että tällä rahasummalla voidaan saada lisää?

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään olemme puhuneet paljon oikeudenmukaisuudesta ja oikeudenmukaisuus verotuksessa korostuu tässä talousarvioesityksessä pääomaverotuksen muuttuessa osittain progressiiviseksi. Myös kunnallisverotus muuttuu progressiiviseksi vähennysten ansiosta. On välttämätöntä ja aivan oikein, että kuntia kompensoidaan täysimääräisesti näistä vähennyksistä. Valittu ajankohta haukkua verojärjestelmän epäoikeudenmukaisuutta on näistä syistä hyvinkin outo.

Värderade talman! Statens skuldsättning i kombination med en åldrande befolkning anger de allt snävare ramarna och rörelseutrymmet vi har till vårt förfogande. Vi ska hålla i minnet att kommande generationer kommer att betygsätta vårt arbete under den här perioden beroende på hur väl vi lyckas stoppa statens skuldsättning. Regeringen har gjort ett medvetet och aktivt val i den här frågan och jag hoppas verkligen att riksdagen i sin helhet stöder och gör samma val.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan edustaja Tiilikainen sanoi ryhmäpuheenvuorossaan, että Suomen valtio velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla. Minun mielestäni tämä väite nyt ei ole ihan paikkansa pitävä, koska nettolainanotto- ja velanhallintakulut ovat ensi vuonna noin miljardi euroa pienemmät kuin tänä vuonna ja yli 4 miljardia pienemmät kuin viime vuonna. (Mauri Pekkarinen: Pitäisi katsoa lisätalousarviota!) Haluaisin kuulla Tiilikaiselta, mihin hänen laskelmansa perustuu.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen, te nostitte aivan oikein voimakkaasti esille peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasokorotuksen ja oikaisitte sen virheen, mikä liittyi muutaman viikon vanhaan valtiovarainministeriön tiedotteeseen, budjettikatsaukseen, itse asiassa talousarvioesityksen perusteluihin ja tähän Vattin selvitykseen, eli sen, kuuluuko se indeksikorotus siihen 100 euroon sisälle vai lasketaanko se tasokorotuksen päälle. On vissisti kaksi eri asiaa laskea eri tavalla tämä, ja kehotan tarkkaavaisuuteen, sillä en usko, että tämä on pelkästään virhe, koska tämä lähti liikkeelle niin hyvissä ajoin, esiintyi monessa eri kohtaa ennen kuin siihen puututtiin. Ilmeisesti on niin, että tätä työttömien ansaitsemaa korotusta ollaan halukkaita leikkaamaan. Hyvä, että se torjuttiin nyt, mutta jatkossa se pitää estää.

Tuohon Vattin selvitykseen liittyy muukin virhe. Siinä ei huomioida millään lailla kunnallisveroprosentin korottamista, ei kiinteistöverojen nousua ja palvelumaksujen korotusta. Ne kaikki pitää huomioida silloin, kun ajatellaan, mitä nämä budjettivaikutukset ovat.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Ruohonen-Lernerin puhe oli vakuuttavaa, koska sekä suuren rahan kokoomus että ummehtunut ja kyydistä pudonnut vasemmisto lätkivät molemmille poskille. Mistä tässä on kysymys? Noin 100 miljoonaa tuottaa teidän pääomaverojen nostonne. Hyvä, että sen tekee, mutta tasaverot ovat lähes miljardin, siis kymmenkertainen määrä. Kyhnäset 100 miljoonaa, siis kyhnäset 100 miljoonaa, on se progressio, ja tasavero on kymmenkertainen määrä, ja te sanotte, että tämä on tasaveroa suistava ja progressiota korostava. (Kari Uotila: Tutkimus osoittaa!) Se ei pidä paikkaansa, arvoisa herra puhemies.

Sitten kun katsomme kokonaisuutta, niin ajat ovat toki hankalat, mutta kyllä ne uusien työpaikkojen panostukset, mitä nyt etenkin tarvitaan, kun Myllykosket, monet ovat menneet nurin, niitä varten tarvittaisiin paljon voimakkaampia toimenpiteitä kuin hallitus on tehnyt.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys ei luo uutta kasvua eikä tue yrittäjyyttä. Toinen sen epäkohta on siinä, että se tekee leikkaukset erittäin epäoikeudenmukaisesti, kun katsotaan alueellista tasa-arvoa. Hallitus haluaa keskittää. (Kari Uotila: Keskusta ei esitä yhtään säästökohdetta puheenvuorossa!) Ja kolmanneksi hallitus tekee muutoksia sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti.

Ja on väärin puhua, arvoisa valtiovarainministeri, perusturvan korotuksesta. Ette te perusturvaa korota. Te korotatte työttömyysturvaa, ja siinäkin eniten tulevat saamaan ne, jotka saavat enemmän sitä työttömyysturvaa tällä hetkellä. Eli kaikkein pienituloisimmat saavat kaikkein pienimmät korotukset. Ei tämä ole mitään sosiaalista oikeudenmukaisuutta. (Erkki Virtanen: Miten olisitte hoitanut tämän asian?)

Mutta ennen kaikkea minua kyllä ihmetytti tämä valtiovarainministerin tulkinta tästä talouslamasta. Rivien välistä te — ja ryhmätoverit tuolta SDP:stä säestävät — annoitte ymmärtää, että tämä talousahdinko, joka alkoi maailmanlaajuisesta lamasta, on valtiovarainministerinä silloin toimineen ministeri Kataisen syytä, että ikään kuin Kataisen ansiosta valtiontalouteen muodostui tällainen kuoppa, mutta onneksi sentään kokoomuksesta kerrottiin myös se totuus, se, minkä takia valtiontalous on ollut pari viime vuotta (Puhemies: Arvoisa puhuja, nyt on tullut aika täyteen!) alijäämäinen. Se johtui nimenomaan maailmantalouden lamasta. Oletteko te, valtiovarainministeri, sitä mieltä, että tämä kuoppa on valtiovarainministerinä toimineen Kataisen syytä?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Urpilainen, taistelitte kuin leijona Suomen Kreikka-vakuuksien puolesta, ja hyvä niin. Teitä on aiheettomasti siitä mollattu, että piditte suomalaisten veronmaksajien puolta. Mutta nyt meitä odottaa vieläkin suurempi haaste. Ranskan presidentti Sarkozy haluaisi maksattaa ranskalaisten pankkien vaatiman pankkituen myös suomalaisilla veronmaksajilla. Tätä ei pidä hyväksyä, vaikka ymmärrän ne poliittiset paineet, mitkä Sarkozylla on asiassa. Tekeehän hallitus aivan kaikkensa, (Kari Uotila: Tekee!) jotta se pankkituki, mitä Euroopassa nyt tarvitaan, otetaan ensisijaisesti pankkien omistajilta, sijoittajilta, se otetaan toissijaisesti näiden pankkien kotivaltiolta ja sitä ei laiteta eurooppalaisten veronmaksajien, myös suomalaisten veronmaksajien, piikkiin?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä vähän ihmettelen, mistä nämä edustaja Soinin tiedot hurjasta tasaveron kasvusta ovat. Nimittäin jos hän viittaa niihin tutkimuksiin, mitä on tehty, niin nehän ovat täysin virheelliset. (Timo Soini: Miljardi!) Siellä tasaveroksi laskettiin muun muassa se, että torjutaan harmaata taloutta. Edustaja Soini, kyllä se niin on, että ei tavallinen kansa elä harmaassa taloudessa. Siellä harmaassa taloudessa elää se sijoittaja, joka piiloutuu hallintarekistereiden taakse, tai ulkomaisten yritysten taakse piiloutuvat liikemiehet, ja kyllä näiden verotusta saa kiristää.

Tosiasia on, arvoisa Soini ja arvoisa Kiviniemi, että tämä hallitus torjuu tuloeroja. Tosiasia on se, että verot määräytyvät entistä enemmän maksukyvyn mukaan. Tosiasia on se, että hyväosaiset saadaan lamatalkoisiin saattamalla pääomaveroon korotus plus progressio. Se on täsmälleen sama asia, mitä keskustan Mauri Pekkarinen vaati vuosia itse itseltään saamatta sitä läpi edellisessä hallituksessa. Nyt tämä hallitus toteuttaa sen. Teillä oli tuhansia tunteja aikaa lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta, mutta valitettavasti ette saaneet aikaan. Mutta kiitos tälle hallitukselle, että nyt mennään oikeaan suuntaan.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siitä olemme kaikki yhtä mieltä, että Suomi velkaantuu ja velka siirtää vain veronkorotuksia eteenpäin. Hallitus on valinnut tien, jossa kunnat joutuvat ensimmäisenä nostamaan kunnallisveroprosentteja. Olen varma, että täällä on oppositiopuolueista paljon edustajia, jotka istuvat myöskin kuntien päätöksentekopaikoilla ja tietävät tämän tulevan tuskan. Me keskustasta olemme esittäneet ajatuksen, että investoinnit lähtevät liikkeelle ainoastaan, kun tehdään jotain, ja siksi tämä ylimääräinen poisto-oikeus ja tämä innovaatiotuki saattaisivat käynnistää uutta työtä ja toimeliaisuutta. Kysynkin valtiovarainministeriltä ja pääministeriltä: miksi ette tee tätä esitystä? Sehän ei maksa ensi kädessä mitään. Tehkää tämä esitys.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen moitti velkaantumisnopeutta ja samalla luetteli niitä kohtia, mihin keskusta haluaisi lisää rahaa: yritystukiin lisää rahaa, koulutukseen lisää rahaa, työhyvinvointiin lisää rahaa, tarveharkinnan poistoon lisää rahaa, omaishoitajille lisää rahaa, ruuasta pois arvonlisävero, myöskin muista näistä, sanomalehdistä jne., kunnille lisää rahaa jne. (Ben Zyskowicz: Maataloudelle lisää!) — Maataloustukiin tietysti lisää rahaa huomattavasti. — (Timo Kalli: Sotaveteraaneille!) Rahoituskeinoksi esititte kyllä yleistä arvonlisäveron korotusta, joka on tasaverosuuntaan menoa, mutta se toinen ehdotuksenne, hyvätuloisten tuloveroprogression nostaminen: Toivon, että keskusta tekee nyt tästä pyhän sitoumuksen, että jos se joskus vielä hallitusvastuuseen pääsee tulevien vaalien jälkeen, niin se pitää tämän lupauksen siihen asti voimassa ja on valmis todella kiristämään tuloveroprogressiota suurituloisilla. Sen näkymän jälkeen voidaan hyvinkin istua joskus samassakin hallituksessa ja samalla ohjelmalla.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys on erityisen tyly Puolustusvoimille, mutta se on vasta esimakua tulevasta. Siitä on aivan liian vähän keskusteltu tässä salissa tänään. Hallitusohjelmassa Puolustusvoimilta leikataan tämän vaalikauden aikana 200 miljoonaa euroa. Todellisuudessa säästötavoitteet joudutaan ministeri Wallinin arvion mukaan jopa tuplaamaan, ellei peräti nelinkertaistamaan jopa 800 miljoonaan euroon, kuten pääesikunnassa on laskettu.

Pääministeri Kataisen hallitus on täysin kohtuuttomalla leikkauslinjallaan nakertamassa mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen. Mikään muu hallinnonala ei joudu tällaisen höykytyksen kohteeksi kuin puolustushallinto. Kun jalkaväkimiinatkin tullaan tuhoamaan, jos eduskunta ratifioi Ottawan sopimuksen, ei koko maata yksinkertaisesti voida enää puolustaa. Missä on tämän yksipuolisen aseistariisunnan viisaus? Eikö jokaisen valtion tärkein tehtävä ole kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen? Aikooko hallitus vielä tästäkin kiihdyttää puolustusmenojen leikkauksia, kuten edustaja Lapintie vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa antoi ymmärtää?

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Minun täytyy onnitella edustaja Tiilikaista erittäin hyvästä puheenvuorosta noin puheena. Se oli ehdottomasti täällä pidetyistä paras. Ja melkein siitä unohtui se, että aika kalliiksi tuli. Jään innolla odottamaan kyllä sitä varjobudjettia, joka tuon puheen pohjalta rakennetaan, eikä siitä heti huomannut, että aika populistinen se oli. Ehdin ottaa vain kaksi esimerkkiä.

Ensinnäkin ruuan arvonlisäveron alentaminen on erittäin huono tapa torjua köyhyyttä, koska se ulosmitataan kaikilta tulonsiirtoja saavilta pois, jolloin se koskee vain palkansaajia mutta työttömät, eläkeläiset ja muut eivät hyödy siitä mitään.

Toinen seikka koskee omaishoidon tukea. Kuulostaa tietysti hienolta tehdä siitä veroton, mutta mitä ideaa on tehdä veroton tulonsiirrosta, jonka valtio maksaa, sen sijaan, että nostaisi sitä tulonsiirtoa? Siinä on se ero, että tästä verottomuudesta hyötyvät ne, joilla on pohjalla iso eläke, ja vähiten ne, joilla ei ole mitään muuta tuloa kuin se omaishoidon tuki. Näitä jälkimmäisiä ajatellen olisi paljon parempi nostaa omaishoidon tukea kuin tukea sitä verottomuudella, joka menee ihan samasta kassasta.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkeimpiä ovat ne toimet, joilla luodaan uusia työpaikkoja ja edistetään yrittäjyyttä ja joilla valtiontalous laitetaan tasapainoon. Täytyykin sanoa, että ei voi kuin ihmetellä täällä opposition puheita. Ensin te toteatte, että valtiovalta, uusi hallitus, ei tee tarpeeksi toimia talouden tasapainottamiseksi, ja samaan hengenvetoon sitten luettelette täällä listan asioista, joihin te haluatte lisää rahaa.

Täällä edustaja Toivakka aivan oikein sanoi, että tuli mieleen joulupukin toivelista, mutta uskon, että edes Suomen lapset eivät kehtaa joulupukilta toivoa noin paljon lahjoja kuin te esitätte valtion talousarvioon lisää menoja. (Timo Soini: Jos olisi kokoomuslainen pukki, niin ei tulisi lahjoja ollenkaan!) Ihmettelenkin tässä, millä laskuopilla ja valuutalla esimerkiksi te perussuomalaiset olette tämän laskelman tehneet. Toivon, että tässä salissa tässä ja nyt kerrotte, millä te rahoitatte nuo mittavat massiiviset menot. Uskon, että Suomen lapsilla nousee tukka pystyyn, jos tuollaista politiikkaa todella tehtäisiin.

Myöskin edustaja Kiviniemi: Miten te tasapainotatte nuo menot, joita ryhmän puheenjohtaja tuossa juuri esitti? Mielestäni teillä ei ole vaihtoehtoa hallituksen politiikalle. Tai missä ovat vaihtoehtobudjetit? Lyökää ne pöytään, olkaa hyvä.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me haluamme vah-vistaa valtiontalouden verotulokertymää. Velkarahalla ei ole järkevää tehdä hyvätuloisten veron-kevennyksiä tuloverotukseen. Olemme myös valmiita korottamaan yleistä arvonlisäveroa, jos vastapainona välttämättömyyshyödykkeitten, kuten ruuan, arvonlisäveroa lasketaan. Se on sosiaalisesti oikeudenmukaista.

Kiihtyvä velkaantuminen, edustaja Östman, katsokaa lisätalousarvio. Kiitos Kiviniemen hallituksen onnistuneen elvytyksen ja yrittäjäystävällisen politiikan tänä vuonna verotuloja kertyy odotettua enemmän. Valtio velkaantuu vain noin 6,5 miljardia. Ja ensi vuonna, kun hallitus yrittää tasapainottaa, te ennustatte suurempaa velkaantumista. (Matti Saarinen: Unohtuiko kassakaappi?)

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt useaan otteeseen edustaja Tiilikainen puhuu siitä, että suurituloisten ihmisten verotusta kevennetään, näinhän ei nyt ole asianlaita. Te ette ole nyt lukenut kunnolla tätä budjettiesitystä, mihinkään muuhun lopputulokseen en voi tulla. Nimittäin pääomatuloverotus kiristyy, se muuttuu progressiiviseksi eli veronmaksukykyyn pohjautuvaksi, suurten perintöjen verotusta kiristetään, ja mitä tulee työn verotukseen, niin me lähdemme siitä, että työn verotus ei kiristy eli se säilyy ennallaan. (Ben Zyskowicz: Paitsi pienituloisilla kevenee!) Tämä on hallituksen politiikan lähtökohta, ja minusta se on tässä taloudellisessa tilanteessa erittäin tärkeä linjaus, että me kannustamme suomalaisia tekemään työtä, koska vain sitä kautta tämä hyvinvointivaltion rahoitus pystytään myöskin turvaamaan. (Kari Uotila: Sen sijaan tehdään perusvähennys!)

Mutta se, mikä tässä budjettiesityksessä kyllä on sisällä, on se, että tuloerot pienenevät ja köyhyys vähenee, ja se on tärkeä oikeudenmukaisuustoimi, ja se pystytään myöskin ihan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen faktoilla ja luvuilla osoittamaan, että hallituksen toimilla, sekä tulonsiirroilla että veropolitiikalla, tuloerot Suomessa pienenevät, köyhyys vähenee ja sitä kautta sosiaalinen oikeudenmukaisuus lisääntyy. Ja se on erityisen tärkeätä tällaisena ajanjaksona, jolloin joudumme tekemään vaikeita ratkaisuja välttääksemme valtion ylivelkaantumisen. Voin kertoa, että se on myöskin ainutlaatuista kansainvälisesti, että samaan aikaan, kun valtiontaloutta sopeutetaan eli estämme ylivelkaantumista, teemme säästöjä ja veronkorotuksia, kuitenkin huolehditaan kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilan parantamisesta. Missään muussa budjettiesityksessä missään muussa maassa, jossa tehdään sopeutustoimia, ei samalla lailla paranneta heikoimmassa asemassa olevien tilannetta, ja toivoisin tälle myös arvostusta Suomen opposition toimesta. (Mauri Pekkarinen: Sadattuhannet ihmiset jäävät ilman minkäänlaista kädenojennusta!)

Mitä tulee tähän pankkitukeen, johon edustaja Zyskowicz mielestäni ansiokkaasti kiinnitti huomiota, se on juuri näin: Ensisijaisesti pankkien omistajien tehtävä on pääomittaa pankkia. Jos he eivät siihen pysty, sen jälkeen tehtävä on niiden valtioiden, joissa nuo pankit sijaitsevat. (Timo Soini: Tästä huolehdimme varmasti!) Tästä linjasta Suomen hallitus on pitänyt kiinni, ja tätä me kynsin ja hampain myöskin eteenpäin viemme; tällä vakuustaistelun tavalla yritämme tätä linjaa Euroopassa puolustaa.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On selvää, että siitä, onko tämä kaikki tehty täsmälleen oikeudenmukaisesti, varmaan keskustellaan pitkään. Mutta tosiasia on se, että jos ei kakkua ole tehty, niin sitä ei voida syödä. Jos ottaisimme vielä lisää velkaa, niin koroissa sen varmaan maksaisimme. Kannattaa muistaa se, että budjettikirjankin mukaan jos 1 prosenttiyksiköllä bruttokansantuote heikkenee, se merkitsee miinus 500 miljoonaa valtiontaloudessa, vielä kuntaveron heikennyksiä ja itse taloudellisen toiminnan heikentymistä.

On todella syytä tehdä nämä tasapainottamistoimenpiteet, joita hallitus on tehnyt, ja edistää tätä reittiä. Voi olla meidän kannaltamme oikein hyväkin asia, että vielä pahan päivän varalle on keinovalikoimia sitten olemassa. Yhdyn myöskin ministeri Urpilaisen ja edustaja Zyskowiczin arvioon pankkitukiasioista. Tämä on juuri se linja, jota Suomen tulee noudattaa, ja siinä hallituspuolueet vahvasti tukevat hallituksen linjaa.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mehän, niin kuin valtiovarainministeri totesi, elämme todella vaikeissa oloissa, ja vaikeampaan suuntaan ollaan menossa, niin kuin nämä tiedot pankkien tukemisvaatimuksista osoittavat. Siinä mielessä olisi tietysti hyvä löytää täällä enemmänkin niitä Suomen maakuntia ja koko valtiota ja suomalaisia tukevia yhteisiä ponnistelun kohteita.

Kun vienti on se kaikista tärkein asia — sitä sanaa ei täällä ole tänäänkään riittävästi tuotu esille, esimerkiksi teknologiateollisuus, jossa tänä iltana on ratkaisevia päätöksiä tulossa — niin toivoisi, että työnantajat ja työntekijät löytäisivät toisensa niin, että tässä asiassa todella päästäisiin eteenpäin. Siihen liittyvät myös painopisteet Suomen viennissä. Sen verran olin nyt muun muassa Venäjällä, että arktiset alueet tulevat olemaan se yksi painopiste, joka Suomen Lapin ja Itä-Suomen näkökulmasta infran, mineraalituotannon ja monien muitten asioitten osalta suomalaiselle yritystoiminnalle satamineen sekä teitten ja lentokenttien rakentamisena tulee olemaan suuri mahdollisuus, ja tähän pitää meidän tarttua.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioesitys on varsin epätasa-arvoinen ja tuloeroja suunnattomasti kasvattava. (Naurua) Tämä perustuu tasaveroihin, joihin ihminen, vastoin ministeri Urpilaisen sanoja, ei juurikaan voi vaikuttaa. Esimerkiksi Kehä kolmosen ulkopuolella tarvitaan bensaa ja tarvitaan autoja. Siellä eivät punaiset, vihreät eivätkä köyhät aja bussilla sen takia, että joukkoliikennettä ei ole. Siellä on käytettävä omaa autoa. Bensan hinnan korotus koskettaa varsinkin köyhiä. (Kari Uotila: Köyhistä köyhimmillä ei ole autoa!) Sen lisäksi päästömääristä riippuvainen ajoneuvovero rokottaa kaikkein eniten pienituloisia. Vain pienet autot, uudet autot, joihin pienituloisten kynnet eivät riitä, selviävät 23 euron korotuksilla vuodessa. Vanhojen, korkeapäästöisten autojen, niin sanottujen köyhien autojen autovero nousee 92 euroa vuodessa. Onko se tasapuolista tuloeroja kaventavaa toimintaa?

Eikä pidä tuudittautua siihen, että suomalaisilla menisi hyvin, kun suomalaiset tienaavat keskimäärin 3 120 euroa kuukaudessa...

...koska suurin osa suomalaisista tienaa vain 1 800 euroa kuukaudessa. Mistä tämä kertoo? Suunnattomista tuloeroista.

Outi  Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan uskomatonta pölhöpopulismia täällä joutuu kuuntelemaan. (Timo Soini: Mistä suunnasta sitä kuulee?) Suosittelen todellakin oppositiolle, että tutustutte tähän Vattin juuri ilmestyneeseen tutkimukseen siitä, mikä näiden toimenpiteiden vaikutus on tuloeroihin. Täällä todetaan aivan selkeästi se, että veroilla ja sosiaaliturvan muutoksilla kavennetaan tuloeroja 0,4 prosenttia, kun taas sitten näiden välillisten toimenpiteiden, kuten esimerkiksi ajoneuvoveron tai makeisveron jne., vaikutus on 0,02—0,07 prosenttia. Eli vaikka nämä molemmat huomioitaisiin, niin silti tuloerot kapenevat. Eli tutustukaa näihin laskelmiin ennen kuin esitätte täällä väittämiä, jotka todellakaan eivät pidä paikkaansa.

Edustaja Kiviniemi, en käsitä, miten voitte sanoa, että nyt perusturvaa ei paranneta, kun sekä toimeentulotukeen että työttömän peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tulee korotus ja samoin asumistukea parannetaan. Nyt tehdään sillä tavalla köyhien kannalta järkevää politiikkaa, että ensisijaisia etuuksia parannetaan eikä niitä viimesijaisia, kuten toimeentulotukea, joka on kaikkein nöyryyttävin sosiaaliturvan muoto kaikkein pienituloisimpien kannalta. (Puhemies: Ja nyt on aika täynnä!) Suosittelen todella tutustumaan budjettiin.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suurin ero keskustan ja hallituksen linjauksessa on siinä, että me haluamme luoda enemmän työtä, luoda yrittäjyyttä, mahdollistaa juuri muun muassa, edustaja Skinnari, sitä vientiä ja tätä kautta elvyttää meidän kansantalouttamme. (Kari Uotila: Hallitus haluaa lisätä vientiä!) Edellisten hallitusten aikaan olemme panostaneet nimenomaan elvytykseen, nyt hallituksen ohjelmasta ja talousarviosta puuttuvat ne elementit, joilla luodaan työtä, esimerkiksi vaikkapa yritysten poisto-oikeuden laajentaminen, jotta saisimme investointeja aikaan. Sitä voisi kokeilla vaikkapa Itä- ja Pohjois-Suomessa yhdessä, jos ei koko maassa. Samalla lailla voisi kokeilla esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen edistämistä, kannustamista työntekijöiden palkkaamiseen ja sitä kautta työn lisäämiseen. Nämä ovat toimenpiteitä, joita tänä päivänä seurataan Suomessa, eikä pidä miettiä niin ainoastaan, kuinka sitten verotuksella saadaan lisää hankittua rahaa. Eihän se tuota mitään uutta. Tässä mielessä kyllä tästä löytyy se suurin ero hallituksen ja keskustan linjan välillä. (Ben Zyskowicz: Ei, tavoite on ihan sama!)

Kimmo  Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että salissa tänään ei ole kuultu hallitukselle vaihtoehtoa. Koko oppositio, aivan oikein, on huolissaan siitä, että velkaa otetaan 7 miljardia ensi vuonna, ja se on paljon. Se huoli on oikeutettu.

Mutta se vaihtoehto: Perussuomalaiset lupaavat kaikille kaikkea hyvää. Ei yhtään ryhmää jäänyt puuttumaan, jolle ei olisi luvattu jotakin. Rahoitus: Kun te lupaatte miljardeja, niin te puhutte muutamasta kymmenestä miljoonasta rahoituksena — täysin vastuutonta.

Keskusta: Lupaatte myöskin laajalle joukolle ihmisiä etuuksia, te ette puhu rahoituksesta yhtään mitään. Sitten te sanotte, että tulkaa pyytämään neuvoja teiltä, miten voidaan työllisyyttä ja yritystoimintaa edistää. Jos se on sitä, että yritystoimintaa aletaan tukea samalla tavalla kuin maataloutta, niin vakuutan, että se ei varmasti tässä yhteiskunnassa toimi. Se on kannustavat elementit, joita tässä yhteiskunnassa tarvitaan, ja se tarkoittaa sitä, että työnteon verotuksen pitää olla kohtuullista. Kun te vaaditte työnteon verotuksen kiristämistä — kun nyt tehdään näin, että verotus ei kiristy eikä kevene, paitsi pienituloisilla kevenee — niin te vaarannatte ne neuvottelut, joita työmarkkinoilla tällä hetkellä käydään vastuullisesta sopimuksesta. Miettikää sitä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä on keskittämisen budjetti jos mikä, mikä meillä on tässä käsittelyssä. Nämä luvut, mitä täällä on heitelty, että kuntapuolelta eivät lopulta paljon vähenisi verotulot ja valtionosuudet, eivät pidä paikkaansa. Ne ovat alueellisia painotuseroja toki, mitä siinä on, mutta esimerkiksi sillä alueella, mistä minä tulen, meillä on todella yrittäjävaltaista porukkaa, meillä on paljon nyrkkipajoja. Te viette meiltä koulutuksen, te viette meiltä valtionosuuksia. Meidän elinvoimamme heikkenee merkittävästi tässä tilanteessa, ja sitten te vielä lopulta todennäköisesti esitätte, että tämä koko alue pitää liittää maakuntakeskuksen osaksi. Eli kyllä tämä on se keskeinen asia, mikä tässä pitää huomioida. Sen sijaan teillä riittää 1 100 miljoonaa euroa kehitysapuun tässä tilanteessa. Kyllä tämä pistää miettimään, mitä te oikein ajattelette.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt tulee tukea hallitukselle, kuunnelkaa tarkasti. Minä kuuntelin hyvin tarkasti. Ensimmäistäkään rahaa ei pistetä suomalaiselta veronmaksajalta pankkikriisiin Euroopassa, eikö niin? Eli ne maat, jotka ottavat ja pääomittavat, Ranska, Saksa: lupaus on nyt annettu, hallitus on luvannut, me emme ole tässä mukana. (Kimmo Sasi: Oikein!) Lukekaa vaikka huulilta: tukea on, täysi tuki, ei penniäkään pelureille lisää.

Sitten, arvoisa vasemmisto, ei saanut kokoomus aikaan, ei kepu saanut aikaan varallisuusveron poistoa, siihen tarvittiin sosialidemokraatti! Hyvänen aika sentään, sosialidemokraattien johdolla saatiin tämäkin suurituloisten verohelpotus aikaiseksi.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen vähän pettynyt keskustan ryhmäpuheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen puheenvuoroon, kun hän kommentoi tätä velkakehitystä. Jos tästä hetkestä kelaamme kolme vuotta taaksepäin, niin Suomen valtionvelka on kasvanut noin 25 miljardia euroa. (Timo Kalli: Entäs tästä eteenpäin?) Keskivauhti on noin 8 miljardia. — Edustaja Kalli, budjettikirjan liiteosassa sivulla 22 on trendi vuoteen 2015, (Timo Kalli: Mikä se on?) minkä mukaan jatkossa velkaantumisvauhti on noin 6—7 miljardia eli jonkin verran vähemmän kuin mitä on kolme viimeistä vuotta. — Kaikki se on raskasta velkaa, en sen perään kadehdi, mutta kun edustaja Tiilikainen varmasti tiesi, että tämän vuoden lukuihin vaikuttaa 1,8 miljardilla valtion kassasta kertaluontoinen otto velanlyhennykseen, hän olisi voinut sen reiluna miehenä kertoa.

Kahdeksan vuotta keskusta oli vallassa, nyt te esitätte valtavia uudistuksia. Miksi te ette tehneet niitä sinä aikana? Teillä on paljon menonlisäyksiä, mutta tulonlisäyksiä teillä ei ole juuri ollenkaan.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on lainattu tätä Vattin tutkimusta useamman kerran. Tämähän on hallitukselta tilaustyö, ja tutkijat tekevät niin kuin on tilattu. (Välihuutoja) — Minä siis puhun niistä lähtökohtaoletuksista, en mistään muusta kuin siitä, mikä on annettu tehtäväksi.

Täällä on sanottu erikseen, kun sanoitte, että tätä selvitystä ei ole luettu, ensimmäisellä sivulla, ensimmäisessä varsinaisessa kappaleessa, viimeisessä lauseessa: "Toisin sanoen laskelmilla ei pyritä arvioimaan tulonjaon kehitystä vuodesta 2011 vuoteen 2012, mihin vaikuttavat perustemuutosten ohella muutkin tekijät." Ja varsinaisen tekstin viimeinen kappale: "On huomattava, että kuvatut tulonjakoarviot ovat verotukseen ja sosiaaliturvaan ehdotettujen muutosten vaikutuksia. Ne eivät ole arvioita tulonjaon kehityksestä vuodelle 2012." Siis tämä on tässä Vattin tutkimuksen tekstissä. Pitää numeroitten lisäksi katsoa, mitä sinne on kirjoitettu.

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Arvoisa herra puhemies! Joitakin huomioita: Edustaja Kiviniemi, minä olen tottunut siihen, että kaikki asiat tavalla tai toisella ovat aina minun syytäni. Olen tottunut tämän ristin kanssa elämään, mutta jos on vähän suopea ja armollinenkin, niin senkin tuskan kanssa pystyy elämään.

Täällä on hyviä puheenvuoroja käytetty. Pystyy näkemään sen, että monella on aito huoli siitä, kuinka Suomen käy. Yhtenä huomiona vaan haluaisin todeta sen, että olisi reilumpaa kansalaisia kohtaa ja itse asiassa kohteliasta meitä toisiamme kohtaan, jos puhuttaisiin oikeastaan niin kuin samoista asioista.

Katsotaan sitä Vattin tutkimusta ja arvioidaan sitä tutkimuksena. On erittäin loukkaavaa, kun täällä sanotaan, että tutkijat ovat hallituksen taluteltavissa. Korkea ammattitaitoa ja etiikkaa arvostavat tutkijat olisivat väärentämässä tutkimustuloksia sen mukaan, mitä hallitus päättää. Minä toivoisin, että tämmöinen keskustelu nyt unohdetaan ja katsotaan sitä tutkimusta semmoisena kuin se on. Se osoittaa hyvin selkeästi valtion toimenpiteiden positiivisen vaikutuksen tulonjakoon. Sen lisäksi me voimme olla tietysti montaa mieltä, pitääkö vielä tämän lisäksi tehdä jotakin.

Toinen huomio on se, että kun täällä lasketaan kertaluokkaisia säästöjä neljän vuoden aikana yhteen, niin siitä tulee täysin vääristynyt kuva. Esimerkiksi Puolustusvoimien kohdalla aito säästö Puolustusvoimille on noin 200 miljoonaa euroa, sen lisäksi 60 miljoonaa euroa tulee tämmöisistä yhteisistä säästöistä. Jos sen kertoo neljällä, niin siitä saa tietysti suuremman luvun, mutta ei se ole todellinen.

Aivan yhtä lailla voitaisiin sanoa, että kun työttömyyskorvauksen, johon nyt laitetaan noin 280 miljoonaa, kertoo neljällä, niin hallitus laittaa työttömyyskorvauksen parantamiseen yli miljardi euroa, eikä sekään olisi totta. Jos puhutaan näistä perusasioista oikeilla nimillä, niin silloin me kaikki saamme sen rehellisen kuvan siitä, mitä itse kukin ajaa.

Samoiten, kun täällä on todettu, että vaikka koko valtiontalous pystyttäisiin tasapainottamaan nostamalla kaikkein rikkaimpien palkkaveroa, niin olisi ihan mielenkiintoista kuulla, montako kymmentä miljoonaa sillä aidosti yritettäisiin kerätä. (Sirkka-Liisa Anttila: Se on sosiaalisesti oikeudenmukaista!) Suhteellisuudentaju, kohtuullisuudentaju ja rehellinen mieli — silloin me saamme tästä oikein järkevän, napakan keskustelun.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä budjettiesitys sisältää muutamia menoleikkauksia ja valtiontalouteen muutamia säästöjä, mutta minun käsitykseni mukaan nämä leikkaukset eivät ole ollenkaan riittäviä, vaikka ne ovat hyvin perusteltuja. Toki muutamien menoleikkausten kohdentamisessa olisin kyllä toivonut hallitukselta hieman parempaa osumatarkkuutta.

Mutta jotta tulevaisuudessa tästä varmasti tulevasta maailmantalouden romahduksesta selvitään edes jotenkin hengissä, Suomessa pitäisi tehdä hallinnossa ihan todellinen totaalinen suurremontti. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa pyörittää tämmöistä raskasta hallintokoneistoa, ja tähän hallinnon keventämiseen tarvitaan lainsäädäntöä. Lainsäädännöllä on luotu menoautomaatit, ja lainsäädännöllä ne pitää myöskin purkaa.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aina, mutta erityisesti niukkoina aikoina on syytä tarkkaan pohtia, mihin vähät voimavarat tulee kohdentaa, ja näin on nyt tehty. Tämä on tärkeää nähdä, että vaalien jälkeen linja on muuttunut, ja tämä linjanmuutos näkyy erityisesti kolmessa asiassa.

Ensinnäkin, kun edellisen hallituskauden aikana valtion kassa päästettiin tyhjentymään ja pahasti miinukselle, niin tämä hallitus yrittää nyt täyttää sitä ja palata vastuullisemman talouspolitiikan linjalle.

Toiseksi, suomalaisten oikeudenmukaisuus lisääntyy, tuloerot supistuvat ja köyhyysaste pienenee. (Eduskunnasta: Ja leipäjonot pitenee!)

Kolmanneksi, tämä hallitus ottaa työttömyyden nyt tosissaan, mikä näkyy muun muassa siinä, että toteutamme merkittävän nuorten yhteiskuntatakuun ja että hallitus jo ensimmäisenä työpäivänään antoi lisätalousarvion, jossa annettiin merkittävä lisäpanostus työllisyyden hoitoon. Tämä on merkittävä muutos vastuullisemman politiikan, oikeudenmukaisemman politiikan suuntaan.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minua ette ainakaan voi syyttää siitä, että olisin viime vaalikaudella ollut täällä tekemässä budjettia ja arvostelemassa.

Herra puhemies! Tämä budjetti on todella suurituloisille ja rikkaille hyvä budjetti. Rikkaat rikastuvat edelleen ja köyhät köyhtyvät. Tämä on budjetin linja, selkeä linja. (Ben Zyskowicz: Miten ne köyhät nyt köyhtyy?)

Herra puhemies! Aikoinaan Robin Hood otti köyhiltä ja antoi rikkaille. (Ben Zyskowicz: Toisinpäin! — Naurua) Nyt tämä hallitus tekee toisinpäin. Tämä Kataisen—Urpilaisen—Arhinmäen hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille. Tämä on linja.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen korosti voimakkaasti eheää yhteiskuntaa ja oikeudenmukaisuutta. Olisi tärkeää, että puheet ja teot ovat sopusoinnussa. Yksi esimerkki siitä: te poistatte kiinteistöveron kuntien verotulojen tasauksesta. Se muuttaa kuntien välisiä suhteita erittäin voimakkaasti. Moni kunta joutuu korottamaan veroprosenttiaan aika voimakkaasti, ja tämä vaikuttaa siihen, miten kansalaiset saavat peruspalveluja.

Mitä tulee näihin puheisiin, mitkä ovat vaihtuneet vuoden kuluessa, viime joulukuussa SDP esitti voimakkaasti, että 300 miljoonaa tarvitaan välttämättä juuri nyt lisää kuntien valtionosuuksiin. Nyt vuoden kuluttua summa on tuplaantunut mutta etumerkki on vaihtunut. Nyt kun valtionosuuksista otetaan pois 631 miljoonaa, jo silloin oli tiedossa, että tulee nelivuotistarkistus, tulee indeksikorotus, nämä, jotka ovat lakisääteisiä. Miten tämä asia voi näin voimakkaasti muuttua?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika mielenkiintoista köyhiltä ottamista, kun heille annetaan 1 200 euroa jokaiselle vuodessa lisää, työttömille. Kun täällä on sanottu, että iso osa työttömistä jää ilman, niin ensi vuonna budjettikirjan mukaan on noin 160 000 työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajaa, heistä 40 000 saa toimeentulotukea ja heidän osaltaan tämä 100 euroa pienenee tai kokonaan leikkaantuu. Mutta mitä siinä tapahtuu? He alkavat tulla toimeen omillaan. He eivät tarvitse enää sitä toimeentulotukea. Eihän se ole perusturvaa, se on sosiaalihuoltoa. Tässä on unohdettu se, että hallitus oli aivan turhan vaatimaton todellisesta parannuksesta. Täällä olen ollut 31 vuotta tekemisissä aravalainojen kanssa eri tavoin, ja tänä aikana kaksi kertaa aravalainojen korkoja on alennettu. Nyt on se toinen kerta. Yhtenäislainojen omavastuukorkoa puolitetaan. Se tarkoittaa 50 neliön asunnossa sen 100 euroa kuukaudessa. (Puhemies: Edustaja Virtanen, aika on täysi!) Sitä ei leikkaa mikään.

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Det är första gången i historien som vi har en kvinnlig finansminister som har presenterat budgeten. Det ska vi vara nöjda och glada över. Däremot så hoppas jag att könskonsekvensbedömningen kunde göras lite noggrannare i de olika delarna.

Arvoisa puhemies! Meillä on ensimmäistä kertaa nainen valtiovarainministerinä, ja siitä olemme kiitollisia. Toivottavasti sukupuolten vaikutusten arviointi voitaisiin kuitenkin tehdä vähän tarkemmin budjetissa, että ennen kaikkea me muistamme myöskin elvytystoimissa, että naisia ja miehiä kohdellaan tasapainoisesti. Me tiedämme valitettavasti, että infraprojektit vievät aika suuren huomion.

Tänään on keskusteltu pankkisektorista ja väitetty ennen kaikkea, että se ei saa tulla meidän maksettavaksemme. (Ben Zyskowicz: Ei saakaan!) Mutta, hyvät ystävät, jos tilanne on sellainen, että pankki pystyy hyvin helposti muuttamaan esimerkiksi kotivaltionsa, me näimme miten kiisteltiin, kuka vastaa Dexiasta, Ranska, Benelux, Hollanti vai mikä maa, niin miten, arvoisa valtiovarainministeri, tehdään niin, että sovitaan siitä monikansallisten, suurten pankkien osalta, kuka on päävastuussa, jos ne toimivat useammissa maissa. (Puhemies koputtaa)

Tänään on myöskin käyty keskustelua siitä, asetetaanko velka- ja tulokattoja kunnille. Eikö niin ole, että sixpack velvoittaa meitä toimimaan järeämmin kuntien suuntaan? Eikö siinä direktiivissä, jonka nyt olemme suurella tyytyväisyydellä hyväksyneet, tarvita lisätoimia suhteessa kuntatalouteen?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjetin olennaisin linjavalinta on se, että tuloeroja Suomessa kavennetaan taloudellisesti vaikeana aikana. Tuloerojen kaventamista tehdään useilla veroratkaisuilla ja samaan aikaan, kun monesta paikasta säästetään menoja, työttömän perusturvaa korotetaan. Kuten valtiovarainministeri Urpilainen totesi, tämä on kansainvälisestikin hyvin mielenkiintoinen ja ehkä jopa ainutlaatuinen valinta. Jos katsomme Euroopan tulevaisuutta, vuosia, jotka näyttävät, että meillä on edessämme hidasta kasvua ja velkataakan kanssa kamppailua, niin uskon, että ensi vuoden talousarvion oppeja täytyy voida soveltaa Euroopassa vielä useasti eli edistetään oikeudenmukaisuutta silloinkin, kun on taloudellisesti vaikeaa. Tähän me tarvitsemme myös joitain uusia tulolähteitä, ja uskon, että nimenomaan ympäristöperusteiset verot ovat niitä, sanoi edustaja Tolppanen sitten mitä hyvänsä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kuuntelin kaksi valtiovarainministerin puhetta. Jos joku täällä on keskittynyt jakamaan omissa puheenvuoroissaan, niin kyllä valtiovarainministerin puheenvuorot olivat siitä oiva näyttö. Näyttää kyllä siltä, että valtiovarainministeriltä ja hallitukselta ovat silmät kiinni sen suhteen, mitä ympärillä tapahtuu. Me olemme meillä ja muualla ajautumassa taantumaan ja huonolla tuurilla ihan lamaan asti. Mutta mitä ovat ne toimet, mitkä työllisyyden ja yrittäjyyden ja uuden kasvun aikaansaamiseksi hallitus tässä budjetissa esittää? Kerron niistä kaksi asiaa. Hallitus leikkaa 50,4 miljoonaa euroa uuden kasvun ja kehityksen kannalta erittäin tärkeistä määrärahoista, jotka ovat nimenomaan Tekesin määrärahat. Toinen esimerkki, edustaja Skinnari, hallitus leikkaa viennin ja kansainvälistymisen rahoituksen 25,6 miljoonasta eurosta 17,7 miljoonaan euroon, noin 30 prosenttia. Nämä kaksi esimerkkiä vaan siitä, että keskustassa me emme vain pety siinä, että te ette luo uudelle kasvulle eväitä, (Puhemies koputtaa) vaan te viette mattoa alta pois siitä vanhastakin, mitä me yhteisesti edellisen hallituksen aikaan rakensimme.

Mitä vielä tulee tähän ERVV:hen, edustaja Zyskowicz, juuri silloin olisi pitänyt toimia noin kuin te sanotte, kun ERVV:tä rakennettiin, kaksinkertaistettiin. Silloin olisi pitänyt päättää, (Puhemies koputtaa) että vastuu pitää antaa asioista pankeille ja muille rahoitusinstituutioille. Nyt te kaksinkertaistitte ERVV:n voitot. Tämän jälkeen te puhutte, että nyt pitää (Puhemies: Edustaja Pekkarinen!) pankkien vastuu ottaa. Olisi pitänyt hoitaa paljon aikaisemmin tämä vaihe.

Pentti  Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime aikojen uutiset Venäjältä ovat olleet huolestuttavia. Venäjä keskittää joukkojaan Suomen lähialueille eli rajamme pintaan. Nyt herra Putin on ilmoittanut hallituksensa kokouksessa, että Venäjä käyttää noin 500 miljardia euroa uusiin aseisiin vuoteen 2020 mennessä. Puolustusministeri Wallin, onpa teillä outo sotilaallinen strategia. Kun naapurimaamme Venäjä satsaa asevoimiensa uudistamiseen ja keskittää joukkojaan rajojemme läheisyyteen, meillä Suomessa tällä vaalikaudella puolustusmäärärahoista säästetään 200 miljoonaa euroa, mikä Puolustusvoimien komentajan mukaan johtaa jopa varuskuntien lakkauttamiseen. Mitä sotapeliä se tämmöinen on, ministeri Wallin?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilaiselle ja pääministeri Kataiselle. Lainaan suoraan ministeri Urpilaisen puhetta. "Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt on pyynnöstäni laskenut ensi vuoden talousarvion tulonjakovaikutuksia hyödyntäen mittareina niin sanottua Gini-kerrointa ja köyhyysastetta. Toivon mahdollisimman monen tutustuvan nyt huolellisesti tähän muun muassa valtiovarainministeriön verkkosivuilta löytyvään selvitykseen."

Minä uskallan kyllä sanoa omasta ja ryhmäkollegani puolesta, että me teimme kotiläksymme, ja kun sanoin, että tämä on tilaustyö, niin tarkoitin, että tehtävä on tilattu, ei tuloksia, ja silloin niitä tuloksia pitää käyttää vain siihen, mitä tutkijat sanovat, ja tutkijat sanovat, että toisin sanoen laskelmilla ei pyritä arvioimaan tulonjaon kehitystä vuodesta 2011 vuoteen 2012, mihin vaikuttavat perustemuutosten ohella muutkin tekijät. Toivottavasti tekin kunnioitatte tutkijoitten tuloksia.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella paineet Suomen talouteen tulivat rajojemme ulkopuolelta. Tällä hallituskaudella paineet Suomen talouteen tulevat taas rajojemme ulkopuolelta. Viime hallituskaudella meillä oli mahdollisuus elvyttää, ja ne toimet onnistuivat. Tällä hetkellä tällä kaudella meillä ei ole mahdollisuutta elvyttää, joten meidän on tehtävä muita toimenpiteitä, ja, Ruohonen-Lerner, hallitus katsoo nimenomaan tulevaisuuteen päinvastoin kuin te väitätte. Nyt hallitus tekee rakenteellisia muutoksia tulevaisuuden budjeteissa ja nimenomaan paneutuu päällekkäisyyksiin ja hakee niille toiminnoille ja niille rahoille todella niin kuin vaikuttavuutta, ja nyt meidän täytyy päästä eroon siitä ajattelutavasta, että aina ennenkin on näin tehty, jolloin me voimme myöskin katsoa tulevaisuuteen ihan toisenlaisin silmälasein.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin olen kuunnellut opposition puheita tosi järkyttyneenä. (Välihuutoja — Naurua) Ensinnäkin ensin vaaditaan, että arvostellaan hallituksen tekemiä leikkauksia, jotka ovat osaltaan aiheutuneet siitä, että edellisellä hallituskaudella on Suomen velkaa kasvatettu niin merkittävissä määrin. Sitten toisella puolella taas vaaditaan lisää rahoitusta siihen. Elikkä pitäisi nyt pysyä ihan asiassa toden todella, ja muistutan vielä siitä keskustan ajamasta ruuan arvonlisäveroalennuksesta. Muistetaan se, että kun puolitoista vuotta ennen ilmoitettiin, että arvonlisäveroa alennetaan, hinnat nousivat ja sitten kun alennettiin, niin hinta oli suurin piirtein sama, ja nyt hinnat ovat nousseet takaisin. Elikkä kuka siitä hyötyi? Kauppa ja välittäjät. Siitä ei kuluttaja eikä tuottaja hyötynyt yhtään.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaikeat ajat vaativat kovia toimenpiteitä. Hallitus näyttää olevan jopa tekemässä maailmanennätyksen, nimittäin keskittämisessä. On selkeästi nähtävissä, että ne toimet, joita hallitus tekee, eivät valitettavasti lisää kasvua ja työllisyyttä.

Muutama esimerkki keskittämisestä: kuntien pakkoliitokset, maaseutu ajetaan voimakkaasti alas, (Vasemmalta: Missäs niin sanotaan?) hallitusohjelmassa lukee ilmeisesti vihreitten vaatimuksesta yhdyskuntarakenteen eheyttäminen hyvinkin voimakkaasti, ilmeisesti haja-asutusalueille rakentaminen kielletään kokonaisuudessaan, varuskuntia lakkautetaan todennäköisesti reuna-alueilta. Tämä lienee tämän keskittämisen lähtökohta. Oikeudenmukaisuutta on korostettu. Kysyn: Onko oikeudenmukaista se tai ovatko Kainuun tiet niin hyvässä kunnossa, että yksityistiemäärärahoja vielä budjettiriihessä 5 miljoonaa lisää supistettiin? Ovatko ne, edustaja Piirainen, niin hyvässä kunnossa Kainuussa yksityistiet ja pudotettiin 8 miljoonaan 23 miljoonasta? Tämäkö on sitä oikeudenmukaisuutta? (Puhemies: Edustaja Reijonen, meillä Pohjois-Karjalassakin tunnetaan kellot!) — 5 sekuntia pitkäksi, arvoisa herra puhemies.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkalalle haluan todeta, että me olemme tässä maailmassa sittenkin rikas maa ja rikas kansa. Meillä on mahdollisuus äärimmäisessä tilanteessa lopettaa velkaantumisemme vaikka heti, ilman että täällä kuoltaisiin silti nälkään. Meillä on myös mahdollisuus ottaa lainaa, kun niin haluamme. Mutta niillä maailman vähäosaisilla, joita kehitysyhteistyömäärärahoilla autetaan, ei ole mitään vaihtoehtoja. Heillä on puute ja hätä tässä ja nyt. Siksi kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen tai pitäminen edes alle YK:n suosittaman 0,7 prosentin bkt:sta ei voi olla eikä saa olla vaihtoehto Suomen kaltaiselle sivistys- ja hyvinvointivaltiolle.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin aiemmin paljon työllisyydestä, ja se onkin hyvin keskeinen asia. Tärkeätä työllisyyden kannalta on tietysti järkevä työmarkkinaratkaisu, joka tukee myöskin vientiteollisuuden kilpailukykymahdollisuuksia, ja se, että verotus mitoitetaan sillä tavalla, että työn tekeminen täällä aina kannattaa, kuten valtiovarainministerikin sanoi. Sen lisäksi on hyvin tärkeätä, että täällä on nämä vahvat toimet nuorten yhteiskuntatakuuseen, myöskin pitkäaikaistyöttömyyden puolelle, ja tämä nuorten yhteiskuntatakuu se on vielä räätälöityä toimintaa, 5 miljoonaa euroa valmistuvien poliisien työllistämiseen, mikä on erittäin tärkeä toimi.

Arvoisat keskustalaiset, on hyvä, että olette pitäneet esillä myöskin tätä työllisyysteemaa. Mutta siinä kohtaa ihmettelen kyllä teidän logiikkaanne, että kun te arvostelitte tätä korkeakoulu-uudistustakin omassa puheessanne sisäänottopaikoista. Eikö niin ole, että kun sitä uudelleenjärjestelyä tehdään, niin juuri sieltä pitääkin vähentää, josta kaikkein heikoimmin työllistytään, niiltä linjoilta ja niistä oppilaitoksista, eikä päinvastoin? Eikö tämä juuri ole työllisyyden kannalta järkevää politiikkaa?

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee oppositiopuolueiden puheenvuoroja, niistä puuttuu yksi, ja sen myötä edelleen kaikki, talouspolitiikan linja. Edustaja Pekkarinenkin täällä kertoo, mitenkä paljon täytyy saada lisää rahaa eri asioihin. (Mauri Pekkarinen: Ette edes leikkaisi niitä kasvun edellytyksiä!)

Edustaja Pekkarinen, oppositiossa ollaan tässäkin asiassa, yritystuissa, keskenään täysin eri linjoilla. Perussuomalaiset ovat vaatineet omissa vaaliohjelmissaan 200 miljoonaa euroa leikkauksia yritystukiin. (Mauri Pekkarinen: Minkä me sille teemme!) Jos opposition tehtävä olisi neuvoa hallitusta, niin nämä neuvot ovat hyvin ristiriitaisia. Osa teidän edustajistanne täällä kertoo, että pitäisi lisätä valtion menoja, ja osa teistä kertoo, että leikataan liian vähän. (Pekkarinen: Kuuntele, mitä sanotaan!) Sitten yksittäisten linjausten osalta tulee aivan eri linjauksia perussuomalaisilta ja keskustasta. (Välihuutoja keskeltä) Nyt olisi kyllä aika löytää oppositiolta jossain määrin yhtenäisempää säveltä tänne hallituksen ohjeisiin.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi on ristiriitainen. Esimerkiksi: Hallitus korottaa julmasti energiaveroja ja polttoaineveroja. (Eduskunnasta: Miten niin julmasti!) Suomi on pitkä, harvaan asuttu maa. Toiseksi, mitä oli teidän politiikkanne, että Suomea kehitetään tasapuolisesti? Arvoisa hallitus, sanasta maaseutu ette puhuneet kirjaintakaan. Teille riittää, että aikananne niputatte kymmeniä kuntia yhteen.

Sitten usein puhutaan Itämeren suojeluksesta. Täällä Suomessahan seilaa Itämerellä laivoja, joissa kulkee monia miljoonia ihmisiä vuosittain. Kysynkin varsinkin vihreiltä, kun he puhuvat Itämeren suojeluksesta: onko vieläkin niin, että laivat päästävät sitä itseänsä Itämeren syvyyksiin, vai ovatko tämän vihreät saaneet korjattua?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta haluaa edistää yrittäjyyttä ja käynnistää investointeja. Kuvittelimme, että nimenomaan vasemmisto on torpannut yrittäjyyden edistämisen hallitusohjelmasta, mutta yllätykseni oli melkoinen, kun edustaja Sasi kyseli, mitä yritysten hyödyksi voitaisiin tehdä. Kysykää omilta yrittäjiltänne, vai eikö kokoomus enää kuuntele yrittäjiä? Keskusta kuuntelee yrittäjiä, teemme konkreettisia ehdotuksia yrittäjyyden edistämiseksi. (Oikealta: Voi, voi!) Keskustan ehdotuksia on kritisoitu sanomalla, että jakelemme etuuksia sinne ja tänne. Tein kaksi ehdotusta, joista toinen on omaishoitajien palkkion tuen verottomuus. Teillä on varaa antaa 800 miljoonaa euroa veronkevennyksiä työssä käyville. Teidän mielestänne, hyvä hallitus, nämä ympäri vuorokauden työtä tekevät omaishoitajat eivät ansaitse edes kymmenesosaa siitä. (Matti Saarinen: Näistä äänestettiin monta kertaa!) Toinen esitys, jonka tein, oli työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto. Teillä on yli 200 miljoonaa euroa kaivettu työttömyysturvan parannukseen, mutta sitä kaikkein kipeintä epäkohtaa, työmarkkinatuen riippuvuutta jonkun toisen ihmisen tuloista, ette pystyneet poistamaan. (Ben Zyskowicz: On se tosi kipee epäkohta!)

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen vähän epäili, onko hallitus tietoinen siitä, missä tilassa maa makaa ja maailma ympärillä on. (Mauri Pekkarinen: En edes epäile!) Voin kertoa, että hallitus on sormi pulssilla kansainvälisen talouden osalta seuraamassa sitä, mitä tässä ympäröivässä yhteiskunnassa ja maailmassa tapahtuu. (Mauri Pekkarinen: Ei näy budjetissa!) Yksi hyvä esimerkki siitä ovat muun muassa päätökset, joiden kautta Finnveraa käytetään nykyistä paremmin turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä ja rahoitusta. Se on hyvä esimerkki siitä, kuinka me mittaamme sykettä ja olemme sormi pulssilla.

Mitä tulee edustaja Mustajärven huoliin Vattin tutkimuksen luotettavuudesta, tämän Vattin tutkimuksen tarkoituksena on ollut nimenomaan tutkia hallituksen tekemän esityksen ja tämän budjettiesityksen vaikutuksia tulonjakoon, eli sitä, minkälaisia vaikutuksia näillä hallituksen esittämillä toimilla on ensi vuonna ihmisten köyhyyteen ja sitten toisaalta ihmisten välisiin tuloeroihin. Nämä tehdyt tutkimukset osoittavat selkeästi, että tuloerot pienenevät ja köyhyys vähenee ja se lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. (Markus Mustajärven välihuuto) Sen takia toivoisinkin, että edustajat täällä myöskin tarkistavat faktat ja puhuvat sitä kautta asiaa, (Markus Mustajärvi: Juuri luin!) ennen kuin argumentoivat; esimerkiksi edustaja Kettusen väite oli tästä näkökulmasta katsottuna täysin perätön.

Mitä tulee sitten kuntien taloustilanteeseen, niin keskustan johdollahan päätettiin, että kuntien korotetusta yhteisövero-osuudesta luovutaan, mikä olisi tarkoittanut kunnille noin 600 miljoonaa euroa leikkausta tämän vuoden tasoon — 600 miljoonaa euroa leikkausta! (Markku Rossi: Se oli määräaikainen päätös!) Tämä hallitus päätti korottaa tuota kuntien yhteisövero-osuutta 5 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa, että kunnat saavat ensi vuonna 300 miljoonaa euroa enemmän rahaa. Eli tämä vaan edustaja Töllille muistutukseksi niistä sanoista ja teoista.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettiesitys tasapainottaa valtiontaloutta hyvin vaikeissa tilanteissa. Samaan aikaan sosiaaliturvaa korotetaan, tuloeroja kavennetaan ja ympäristönsuojeluunkin satsataan lisää. Tämä on kiitoksen arvoinen suoritus koko hallitukselta ja erityisesti ministeri Urpilaiselta.

Ministeri Urpilaista haluaisin kiittää myös hänen puheenvuorossaan esittämästään hienoisesta tarkennuksesta aiempaan linjaan koskien tasaveroja. Tuossa vielä vuoden alkupuolella te otitte silloisen hallituksen linjoihin kantaa kysymällä, miksi energiaveroja, jotka ovat tasaveroja, voidaan kyllä nostaa, ja nyt tässä tämänpäiväisessä puheenvuorossa sen sijaan totesitte, että haitta- ja ympäristöveroja nostetaan hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti, niihin voi jokainen käyttäytymisellään ja kulutustottumuksillaan vaikuttaa ja "hallitusohjelma ei siis perustu tasaveroihin". (Mauri Pekkarinen: Tämä on sitä kehitystä!)

On hyvä, että tunnustetaan, että ratkaisevaa on verotuksen kokonaisuus: edistetäänkö tuloerojen tasaamista ja oikeudenmukaista verotusta. Se voidaan tehdä monella tavalla. Siinä kokonaisuudessa tasaverojen rooli voi olla hyvin monenlainen, ja tästä kokonaisuudesta arvioituna hallituksen esitys on erittäin fiksu ja tasapainoinen.

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on hyvä todeta myöskin, koska täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa viitattiin energiaveroihin, että tämä hallitushan ei nosta kotitalouksien energiaveroja. (Mauri Pekkarinen: Nostaa!) Tämä on mielestäni hyvin tärkeä linjaus, koska kotitalouksien lämmityskustannukset ovat viime vuosina, johtuen edellisen hallituksen veronkorotuksista, nousseet merkittävällä tavalla. Sen takia tämä hallitus ei ole kotitalouksien energiaveroja nostamassa.

Sen sijaan me olemme kyllä korottamassa haittaveroja. Minä näen sillä lailla, että tupakkavero, alkoholivero ja sokerivero ovatkin sen kaltaisia veroja, joita voidaan korottaa, koska näiden korotusten tarkoituksena on myöskin vaikuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymiseen niin, että he polttaisivat tulevaisuudessa vähemmän, joisivat viinaa vähemmän ja toivottavasti myöskin syövät erilaisia makeisia ja sokeripitoisia tuotteita vähemmän. Eli näiden niin sanottujen haittaverojen tarkoituksena on vaikuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja toivottavasti sitä kautta turvata heille entistä terveellisempi elämä.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri puheenvuorossaan, puheessaan, korosti, että eheä yhteiskunta on vahva yhteiskunta, ja sehän on oikea lause. Hän korosti myös oikeudenmukaisuutta. Täällä on nyt väitelty tästä tuloerojen tasoittumisesta, ja varmaan väittely jatkuu tämän vaalikauden, mutta minun kysymykseni on se, missä oli tähän eheyteen liittyvä toinen ulottuvuus eli alueellinen analyysi, miten tämä budjetti vaikuttaa meidän yhteiskuntamme alueelliseen tasapainoon taikka tasapainottomuuteen.

Kun katsoo niitä leikkauksia, joita ollaan suunnittelemassa, niin kyllä se valitettavasti on sillä tavalla, että heikoimmat alueet kärsivät enemmän suhteessa rintamaihin. Täällä edustaja Reijonen alkoi sitä listaa luetella, joka tarkoittaa juuri tätä alueellisten erojen lisäämistä. Tarkoitan ihan sitä samaa asiaa, eli tämä alueellinen puoli kyllä viittaa keskittymiseen ja keskittämiseen. Lopetankin puheenvuoroni lyhyesti siihen, että keskittynyt yhteiskunta ei ole vahva yhteiskunta, se on kallis ja haavoittuvainen yhteiskunta.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoroa kuuntelin hämmennyksen vallassa. Nimittäin te sanoitte, että hallituksen esitys on tyhjän päällä ja se on toiveajattelua, mutta samalla luettelitte pitkän rivin niitä esityksiä, lisäyksiä, mitä olisitte halunneet budjettiin.

Sanoitte, että te rahoittaisitte sen suurituloisten veroja korottamalla ja suursäätiöitä verottamalla. Nyt olisi rehellistä kertoa, mikä on se tuloraja, mikä teidän mielestänne on suurituloinen, jotta ihmiset tietäisivät, missä kohden alkavat perussuomalaisten veroräpsyt vilkkua, ja toiseksi, mitkä ovat suursäätiöt, koska säätiöittenkin olisi hyvä tietää, ketä ajattelette, kun puhutte heidän verottamisestaan.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnat saavat kehyskaudella 1,4 miljardia enemmän 2012—2015. Ei voi sanoa, että hallitus kurjistaa kuntia. Kiinteistövero myös osuu niihin kuntiin, joille se kuuluu. Samaan aikaan, kun katsoo meidän budjettiamme, voi pohtia, missä ne säästöt näkyvät. Budjetti on 1,8 miljardia suurempi kuin oli tämän vuoden talousarvio. Siltä osin voimme sanoa, että euroja kuluu entistä enemmän. Huolissaan on syytä olla. Meidän korkomenomme tulevat tulevaisuudessa kasvamaan rutkasti. Tilanteessa, jossa 2015 velka on jo 108 miljardia — ja mahdollisesti saatamme joku päivä menettää meidän kolmen A:n luottoluokituksemme — on mahdollista, että korot ovat jopa yli 5 miljardia euroa, mikä on yli 3 miljardia enemmän kuin tänä päivänä.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puutun tähän samaan kohtaan, mihin edustaja Tynkkynenkin, eli haitta- ja ympäristöveroja nostetaan hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti. Näiden verojen määrään voi jokainen omalla käyttäytymisellään ja kulutustottumuksillaan vaikuttaa. Haluaisin kuulla hallitukselta, miten tämä tapahtuu esimerkiksi työssäkäynnin suhteen. Tapahtuuko se kenties niin, että jätetään polttoaine ostamatta tai käydään töissä vain joka toinen päivä? Olisi mielenkiintoista tuoda tämä asia käytännön tasolle, koska kaikkien kohdalla tämä mahdollisuus ei todellakaan onnistu.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja Piirainen väitti, ruuan arvonlisäveron alennus meni suoraan hintoihin. Tästä on Vattin tutkimus olemassa. Se hyödyttää ennen kaikkea lapsiperheitä. (Vasemmalta: Ei mennyt! — Matti Saarinen: Noin puolet!)

Toiseksi, täällä on väitetty, että emme tunnustaisi sitä, että hallitus on nyt tekemässä työttömyysturvaan parannuksia. Kyllä me tunnustamme sen, että työttömyysturvaan tulee parannuksia, mutta nimenomaan ei olla kokonaisuudessaan perusturvaa parantamassa. 730 miljoonaa euroa edellinen hallitus laittoi perusturvan parantamiseen. Nyt tämä työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen menevä summa on vain kolmasosa tästä. Ei siis ihme, että saman tyyppinen Vattin tutkimus, joka nyt on tehty, osoitti viime vaalikaudella, että tuloerot kavenivat edellisellä vaalikaudella.

Ministeri Urpilaiselle korjaisin sen, että kyllähän kotitalouksien energiaverot korottuvat juuri siksi, että polttoaineveroon tulee veronkorotus. Ja toiseksi ei pidä paikkaansa se, että keskusta on eri mieltä nyt siitä, miten pitäisi toimia, (Puhemies koputtaa) kun emme halua korottaa pienten työvaltaisten palveluiden, kuten partureiden, arvonlisäveroa. Tämä sisältyi — se, että niitä korotetaan — teknisiin kehyksiin, jotka annettiin viime hallituksen aikana, ja siinä ei tehty mitään poliittisia päätöksiä — tämä ihan vain ystävällismielisesti tiedoksi, koska näin todellakin oli. (Mauri Pekkarinen: Nyt olisi aika Urpilaisen vastata kyllä, miten sen polttoaineveron kanssa!)

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vaikka valtion velanottovauhti hidastuu, niin näkemykseni mukaan suurille uudistuksille ei ole oikeastaan tilaa kaiken kaikkiaan. Tätä taustaa vasten tämä perusturvan 120 euron korotus on todella hyvä suoritus.

Keskustalla oli kahdeksan vuotta aikaa parantaa maailmaa, ja se teki sitä monelta osin, mutta kyllä minä pidän ihan edesvastuuttomana sitä hurskastelua, mitä ryhmäpuheenjohtaja Tiilikainen sanoi puhuessaan omaishoitajista. Niistä äänestettiin kahdeksan vuoden aikana täällä lukemattomia kertoja ja keskustapuolue johdonmukaisesti vastusti jokaista pientäkin edun parantamista omaishoitajille. Nyt on muutama kuukausi kulunut vaalivalvojaisista ja te olette tuota mieltä. Minä uskon, että tämän hallituksen aikana omaishoitajien asemaa halutaan ja pystytään korjaamaan, ettei siinä menisi enää toista kahdeksaa vuotta.

Täällä edustaja Reijonen viittasi pakkoliitoksiin ja rakennuskieltoihin ja vaikka mihin uhkauksiin. (Puhemies koputtaa) Meitä syytettiin uhkailusta vuonna 2008, kun sanottiin, että finanssikriisi iskee reaalitalouteen.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vähän on sellainen "kiittämättömyys on maailman palkka" -fiilis, kun tässä on muutaman tunnin oppositiota kuunnellut.

Perusturvan korotus tullaan toteuttamaan tällä hallituskaudella niin, että se auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Siellä puhutaan ihmisistä, jotka ovat työmarkkinatuen varassa, toimeentulotuen varassa, erityisesti on korostettu yksinhuoltajien asemaa, ja yksin elävät tulevat tästä korotuksesta hyötymään. He saavat siis lisää, ja paljon muuta hyvää tässä budjettiesityksessä on tulossa historiallisen vaikeassa taloustilanteessa. Tekee mieli kysyä, eikö teille mikään kelpaa tai riitä.

Edustaja Kiviniemi, tekö jättäisitte nämä perusturvan korotukset, parannukset, tekemättä kokonaan? Tähän kysymykseen en välttämättä tänään mitään vastausta saa, koska teillä ei ole ollut esittää tänään kokonaista, vertailukelpoista vaihtoehtoa. (Mauri Pekkarinen: Tuohon ei todella kannata vastata!)

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on ilon ja riemun päivä, tämä on riemun ja ilon päivä, koska kokoomus ja sosialidemokraatit lupasivat, että pankkituki Euroopan tasolla on Suomen osalta kiinni. Se on erinomainen uutinen, se on kannatettava uutinen, ja laahuspuolueet, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja RKP:kin, voivat tähän iloon yhtyä. Tämä on loistavaa! Tämän lupauksen muistamme varmasti.

Mutta, arvoisa hallitus, bensavero on tasavero. Ei siinä pumpulla kysytä, paljonko on tili tai eläke. Sama on hinta. Se on tasavero: tasaraha tarvitaan, et selviä muuten. Näin se menee.

Ja kun vielä sanottiin, että alkoholivero on haittavero: jos suomalainen duunari kovan duuniviikon jälkeen ottaa pienen kopsun, niin ei siitä mitään haittaa ole.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutamassa perussuomalaisten puheenvuorossa on kysytty, miten kansalainen voi vaikuttaa maksamiensa energiaverojen määrään. Otetaan tarkasteluun liikennepolttoaineet.

Olosuhteet ja keinot vaihtelevat, mutta kansalainen voi vähentää maksamansa veron määrää siirtymällä oman auton käytöstä joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen käyttöön siellä, missä se on mahdollista, eli ei kaikkialla mutta jossakin. Voi vaihtaa vähäpäästöiseen autoon, jos on siihen varaa. (Eduskunnasta: Jos!) Usein se vähäpäästöinen auto ei välttämättä ole kallis. Se voi olla myös käytetty vähäpäästöinen auto. Osa ihmisistä voi päätyä tekemään osan ajasta etätöitä, sitä kautta vähentää oman auton käyttöä. Osalle ihmisistä saattaa olla käyttökelpoinen vaihtoehto muuttaa lähemmäs työpaikkaa. Ja osalla, tai oikeastaan kaikilla, on paljon tekemistä taloudellisessa ajotavassa, rengaspaineiden tarkastamisessa ja monissa muissa käytännön pienissä ratkaisuissa, joilla voidaan vaikuttaa omaan polttoainelaskuun. (Eduskunnasta: Herää jo!)

Keinot siis vaihtelevat tilanteesta riippuen, mutta jokainen meistä voi vaikuttaa omiin maksamiinsa energiaveroihin. (Eduskunnasta: Elät utopiassa!)

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että edustaja Tynkkynen kyllä elää utopiassa. Se, että liikennepolttoaineen verotus nousee, on kyllä todella sekä haittavero että kotitaloudelle suunnattu vero silloin, kun asutaan haja-asutusalueella. Toivoisin, että ministeri Urpilainenkin tämän ymmärtäisi.

Minulla on kaksi kommenttia. Ensimmäinen kommentti liittyy tähän nuorten yhteiskuntatakuuseen. Kertokaa minulle, kun te leikkaatte 250 miljoonaa euroa koulutuksen eri asteilta, muun muassa oppisopimuskoulutuksesta, minkälaisen ilmaveivin te aiotte tehdä, että tämä yhteiskuntatakuu todellakin on toteutettavissa. Jo kesällä esimerkiksi valtiosihteerinne Raimo Sailas arvosteli sitä Kanava-lehdessä, että on vaikea ymmärtää, miten tämä toteutetaan, jos samalla leikataan näin runsaasti näitä koulutuspaikkoja. Voitteko avata tätä?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on muutoksen aika, tämä on työn ja oikeudenmukaisuuden budjetti, (Ben Zyskowicz: Totuuden aika!) ja siitä kiitos hyvälle hallitukselle, ja tämä "hyvä hallitus" on Kimmo Tiilikaiselta nyt sitten lainattua tekstiä. On erittäin tärkeätä, että saamme lisää uusia työpaikkoja, ja siihen tarvitaan myös lisää asuntoja, varsinkin Uudenmaan alueelle, ja asuntoja, jotka ovat kohtuuhintaisia. Sen myötä saamme myös alueelle uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja. Tällä hetkellä on ihan selkeästi puutetta kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Mikäli niitä nyt tämän Helsingin seudun aiesopimuksen toteuttamisen myötä saadaan Pääkaupunkiseudulle, Uudellemaalle, niin se on erittäin hyvä asia. Täytyy ottaa huomioon, että nykyisin moni ihminen on esimerkiksi palveluammatissa terveydenhuollon alalla, missä on pienet palkat, eikä heillä ole mahdollisuutta esimerkiksi tulla tänne Helsinkiin asumaan ja elämään, koska asuminen ja eläminen on liian kallista. Sen takia on syytä rakentaa niitä asuntoja Pääkaupunkiseudun ulkopuolellekin.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta oli viime kaudella aivan oikein elvyttämässä, millä estettiin suuri työttömyys. Tietenkin sillä oli hintansa, eli vuodesta 2007 lähtien ulkomainen korollinen nettovelka on lähtenyt kasvuun, ja ainakin Suomen Pankin mukaan se oli viime vuoden lopulla 45 miljardia. Sen takia näitä leikkauksia tehdään ja sen takia näitä veroja korotetaan, mutta kuitenkin oppositio voisi antaa tunnustuksen hallitukselle, ainakin itse annan kiitosta siitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei ole koskettu, peruspäivärahaa, työmarkkinatukea on nostettu, me olemme parantaneet perusturvaa monella tavalla ja muun muassa kunnallisverotusta olemme rukanneet niin, että pienituloiset hankkivat reaalisesti enemmän. Minun mielestäni nämä ovat hyviä lähtökohtia olleet, ja tietenkin, kun keskustelu jatkuu, niin näissä leikkauksissa, joita hallitusohjelmassa oli 45, saattaa tulla joitakin ylilyöntejä, ja minusta oppositiota pitää tukea jossakin asiassa. Esimerkiksi nämä yksityistieleikkaukset ovat olleet liian suuria, ja toivon, että koko eduskunta korjaa tämän virheen, että tämä 65 prosentin leikkaus ei toteudu.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, puhuitte tulonjakovaikutuksista. Minkä takia ette puhunut sanaakaan siitä, millä tavalla tämä budjettinne rankaisee kovimman jälkeen suomalaista maaseutua ja maataloutta? Samaan aikaan, kun maahan neuvotellaan tuloratkaisua tai raamiratkaisua ja puhutaan 4 prosentin palkankorotuksista, te olette tehneet budjetin, jossa leikataan yli 5 prosentilla suoraan tuottajien tuloja tilanteessa, jossa he ovat jo ennestään erittäin vakavassa kannattavuuskriisissä, erityisesti lihantuotannon osalta. Te leikkaatte kansallista tukea, te leikkaatte ympäristötukea ja sen lisäksi valtiovarainministeriön momentilta 20 miljoonaa euroa energiaverojen palautusta maataloudelle leikkaatte pois. Kysynkin teiltä, minkälainen oikeudenmukaisuusajattelu teillä on, kun te voitte tällä tavalla kohdella eri väestöryhmiä täysin eriarvoisella tavalla, ja tämä on mitä suurimmassa määrin hallituksen käsissä, on kansallisista tuista kysymys.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on useampaan otteeseen vaadittu perussuomalaisilta vaihtoehtobudjettia. Me teemme sen, se on tulossa. Valitettavasti se on hidasta sen takia, että meillä ei ole ministeriöt täynnä näitä poliittisin perustein valittuja virkamiehiä, (Matti Saarinen: Ei meilläkään!) kuten vanhoilla valtapuolueilla on, mutta sen verran voin tässä kertoa tästä meidän varjobudjetistamme, että yksi tämmöinen keskeinen kohde, josta saamme lisätuloa, on se, että palautetaan Suomen rikkaimmille henkilöille varallisuusvero takaisin; sehän poistettiin SDP:n johdolla muutama vuosi sitten. Lisäksi ylimpien ansiotuloveroluokkien korotus tehdään, samaten suursäätiöt pannaan verolle, siinä saadaan jo miljoona poikineen. Ajatellaan näitä suursäätiöitä, jotka pystyvät saamaan osingot, vuokratulot, myyntivoitot täysin verovapaasti (Ben Zyskowicz: Ja jakavat ne tieteelle ja kulttuurille, on se niin väärin!) toisin kuin tavalliset pienituloiset kansalaiset. Johtuuko tämä siitä, että nämä tietyt säätiöt, suursäätiöt, ovat vanhojen valtapuolueiden vakituisia vaalirahoittajia olleet kymmenien vuosien ajan? (Puhemies koputtaa) Siitäkö se johtuu, että ne ovat täysin ilman tätä verovelvollisuutta?

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset tuntuvat jatkavan tätä keskustelua samalla linjalla kuin keskustan tekemän kuntavälikysymyksen kohdalla: Mikään ei kelpaa. Kaikki on kerrassaan pielessä. Vaihtoehto on toki tulossa, mutta ehkä joskus joulukuussa. Mutta, arvoisat perussuomalaiset, sitä budjettia ja talousarviota tehdään nyt. Nyt olisi niitten vaihtoehtojen aika.

Tämä tasaverokeskustelu. Kysymys keskustalle, joka arvostelee hallituksen tekemien makeis-, alkoholi- ja tupakkaverojen kohdalla niitä tasaverokehitykseksi ja esittää itse, että yleistä kulutustavaroiden verotusta voitaisiin sitten korottaa: Eikö se ole tasaveroa, vai mitä se on? Ja missä se keskustan vaihtoehto sitten on?

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tässä miettinyt tätä Sari Sairaanhoitajaa ja hänen elämäntilannettansa: mitenkähän se mahtaa tämän talousarvioesityksen valossa oikein olla? Asuntolainojen korkovähennystä supistetaan niin, että jos on 200 000 euron asuntolaina, häviää 150 euroa vuodessa. Kotitalousvähennystä supistetaan sillä tavalla, että jos keskimääräistä kotitalousvähennystä käyttää, häviää 325 euroa vuodessa. Liikenteen polttonesteitä korotetaan 40 euroa vuodessa normaalikäytöllä, ajoneuvoveroa 45 euroa vuodessa. Jos täytyy ostaa uusi, vähäpäästöisempi auto, kuten kokoomus markkinoi, 650 euroa uutta autoa kohti vuodessa. Tai sitten sanoma- ja aikakauslehti, jos sieltäkin lukee vähän Pravdasta totuuksia, 22,50 euroa vuodessa.

Eikö tämä nyt ole aika epäoikeudenmukaista, kun ajatellaan, siis miinus 1 232,50 euroa Sari Sairaanhoitajalle? Jos hän asuu Pääkaupunkiseudun ulkopuolella, vielä enemmän, kun palvelut kallistuvat. Pitääkö tyydyttäytyä siihen, että jos jää työttömäksi, niin ansioihin perustuva raha korottuu? Siihenkö pitää tyytyä? Miinus 1 232 euroa kuukaudessa Sari Sairaanhoitajalle, ennen kokoomusta äänestänyt, mutta äänestääkö enää?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kyllä pakko ihmetellä edustaja Kiviniemen puhetta perusturvasta edelleenkin. Työttömyysturvaa parannetaan, asumisturvaa parannetaan, toimeentulotukeakin parannetaan. Mitä siihen vielä teidän mielestänne pitäisi tehdä? Mikä on se ongelma, joka nyt pitäisi korjata? Me tuemme ihan lämpimästi teidän esitystänne työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta. Me tuimme sitä jo hallitusneuvotteluissa. Se on nyt kirjauksena hallitusohjelmassa. Mutta olisimme tukeneet sitä paljon innokkaammin viime kaudella, kun te olitte hallituksessa ja olisitte siellä voineet ajaa sen eteenpäin. Silloin se olisi ehkä voinut mennä läpi. Nyt te sitten haluatte sitä. Kyllä minä tietysti ymmärrän, että tässä on jotain välillä tapahtunut, mutta ehkä nyt kuitenkin rehellisyyttä kannattaisi hieman harrastaa.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen todellakin pontevasti ajoi työmarkkinatuen tarveharkinnan poistoa äskeisessä puheenvuorossaan. Olisitte todellakin olleet näin reippaita vaatimuksissanne viime kaudella. Kun Sata-komitea tätä yksimielisesti esitti ja vihreät lämpimästi tukivat ja kannattivat ajatusta ja ajoimme sitä, niin emme asiaa saaneet läpi, mutta sen sijaan saimme sentään puolitettua työmarkkinatuen tarveharkinnan. Mutta sen olisi voinut poistaakin jo viime kaudella. (Mauri Pekkarinen: Se oli ihan Rehulan ansiota se!)

Sitten edustaja Kiviniemelle toteaisin, että todellakin kyllä viime kaudella saatiin kohdennetusti aikaan parannuksia heikompiosaisten asemaan, kuten takuueläke paransi pienituloisten eläkeläisten asemaa, minimivanhempainrahan nosto auttoi köyhiä pikkulapsiperheitä. Mutta nyt on tehty universaali toimenpide kaikkein köyhimpien puolesta, on autettu kaikkia heikompiosaisia, kavennetaan tuloeroja tällä perusturvan parannuksella. Tämä on mielestäni historiallisen tärkeä toimenpide näinä vaikeina taloudellisina aikoina.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oikeudenmukaisuus — mitä se on? Keskustan mielestä oikeudenmukaisuus on sitä, että esimerkiksi osaaminen kerätään kaikilta Suomen alueilta ja sinne järjestetään myös koulutusta kaikille Suomen alueille. Nyt on käymässä kuitenkin niin, että kaikilta alueilta leikataan. Huolimatta siitä, että täällä paljon referoitu Vattin tutkimus, Opetushallitus antavat toisenlaisia lukuja alueiden osaamistarpeista ja osaamismääristä, hallitus tekee täysin päinvastaisia ehdotuksia omassa budjetissaan.

Kysyisinkin, millä ihmeen konstilla nuorison yhteiskuntatakuuta toteutetaan, jos lukiot lakkautetaan, ammattikorkeakouluista leikataan paikkoja, ammatillisista oppilaitoksista leikataan paikkoja. Perusopetus sentään säilyy vielä ennallaan. Mikä ihmeen nuorisotakuu on voimassa? Odotan sitä entistä edustaja Gustafssonia tänne saliin puolustamaan koulutusta niin kuin hän teki täällä isolla äänellä, mutta nyt ministeriaitiosta. Haluan kuulla, mikä on linjanveto.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjetissa toteutuvat nyt muun muassa seuraavat asiat: ansiotuloverotuksen ei anneta kiristyä, yrityksen kilpailukykyä parannetaan yritysverotuksen kevennyksellä, harmaan talouden torjuntaa parannetaan, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan panostetaan, perusturvaa parannetaan. Kysyisinkin nyt valtiovarainministeriltä, pitävätkö nämä paikkansa, ja jos pitävät, niin kysyisin arvon oppositiopuolueilta: Mitä vikaa näissä hallituksen esityksissä oikein on? Mitä te odotatte lisää? Edustaja Pekkarisen ilmaveiviäkö?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä niin järkytyin ministeri Gustafssonin puolesta, kun hän ei saanut puheenvuoro, että häkellyin, mutta todettakoon nyt se koulutuksesta, että muun muassa ryhmäkokojen pienentämiseen budjetoidaan plus 50 miljoonaa, joka on enemmän kuin koskaan aiemmin, että kyllä tässä edelleen koulutuksesta pidetään huolta, ja toivon, että tullaan sitten tähän opetusministeriön budjettikeskusteluun osallistumaan.

Mutta, puhemies, vielä näistä verolinjoista. Kyllä minä hetken jo luulin, että keskustapuolue olisi nyt 3 kuukautta oppositiossa ollessaan palannut edellisen hallituksen harharetkiltä alkiolaiselle linjalle ja olisi todellakin antanut arvoa sille, että nyt kuitenkin veroratkaisut menevät siten, että hyväosaiset osallistuvat paremmin lamatalkoisiin, pääomaveroa nostetaan, pienituloisimpia autetaan perustulovähennyksellä. Mutta pettymykseni oli hyvin suuri, kun täällä jopa keskustan ryhmäpuheenvuorossa edustaja Tiilikainen sanoi, että kyllä se on niin väärin, kun sosialidemokraatit jankuttavat siitä, (Puhemies koputtaa) että arvonlisäveroa ei saa nostaa. Minusta se on kaikkea muuta kuin jankutusta, (Puhemies: Edustaja Viitanen!) että me haluamme estää sen, ettei kansalaisen eläminen kallistu. Se on suurin tasavero, ja te kannatatte sitä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rohkenin nostaa aiemmassa puheenvuorossa esille tämän kultaisen vasikan eli kehitysapumäärärahat, 1 100 miljoonaa euroa vuodessa. Täällä edustaja Ahvenjärvi alkoi sitten puolustaa näitä määrärahoja. Se on ihan sallittua tietysti, mutta minä vain mietin, tässä tilanteessa kun otetaan velkaa yli 7 miljardia euroa — ja jääkö se nyt siihen — onko välttämättä niittenkään, jotka ajavat kehitysapumäärärahapolitiikkaa, toive korottaa näitä rahoja tässä tilanteessa. Minä vähän luulen, että keskivertosuomalainen ajattelee, että nyt meni yli, tämä ei ole oikein. Tässä tehdään itse asiassa karhunpalvelus myös tälle kehitysyhteistyölle.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos etsii yhteisiä nimittäjiä tälle keskittäjähallituksen ensimmäiselle budjetille, niin kyllä ne ovat näköalattomuus ja maaseudun alasajo. Tässä ei ole oikein mitään eväitä, mitkä kannustaisivat työllistämään tai yrittämään. Minusta on kamalaa kuulla, että kokoomuslaisetkaan eivät tätä enää halua. Ehkä se on sitten totta, mitä tuolla kentillä sanotaan, että ei se pienyrittäjän ääni enää tuonne korvapuolueeseen kuulu. (Ben Zyskowicz: Semmoisiako siellä puhutaan?)

Mutta tästä maaseudun alasajosta. Tämä hallitus surutta pistää yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammattikoulut, lukiot nippuun. Se pistää varuskunnat nippuun, sanoo kalliille Nato-leluille "yes" mutta yleiselle, koko maan kattavalle maanpuolustukselle "no" sen sijaan, että se kehittäisi maaseudun palveluja ja turvaisi niitä, kuten vielä välikysymyskeskustelussa annettiin ymmärtää. Ministeri Virkkunen on nyt perjantaina todennut Keskisuomalaisen palstoilla sen, mistä kuntauudistuksessa todellakin on kyse. (Puhemies koputtaa) Siitä, että palvelut ajetaan alas maaseutukunnista. (Puhemies: Edustaja Kalmari!) Siksi kysynkin: aiotteko katkaista vielä sähkötkin sieltä maaseudulta?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Edustaja Puumala täällä luetteli korotettavia veroja ja ynnäili niitä yhteen. Totta kai, onhan se ikävää, kun veroja nostetaan, mutta varmasti kaikki ymmärtävät sen myöskin keskustapuolueessa, että julkisen talouden tilanne on erittäin vakava ja veroja on kiristettävä. (Matti Saarinen: Eivät ymmärrä!) Tällä budjettiesityksellä kerätään yli miljardi euroa enemmän kuin nyt, ja se koskettaa laajasti yhteiskuntaa samalla tavalla kuin se, että meidän täytyy joka paikasta nyt kiristää.

Toivottavasti kehitys menee parempaan suuntaan Euroopan alueella ja maailmantaloudessa, jotta emme joudu lisää kiristyspuuhiin. Mutta kyllä se niin on, että kun me huolehdimme terveestä taloudesta, niin se on Sari Sairaanhoitajan paras ystävä mutta myöskin suomalaisen pienyrittäjän paras ystävä. Eivät nyt esimerkiksi lisä-yritystuet ole se, joka olisi nyt ensimmäinen asia, mitä pitää tehdä, vaan huolehtia terveestä taloudesta.

Erinomainen asia on se, että kannustetaan työntekoon huolehtimalla siitä, että kenenkään työntekijän verotus ei kiristy. Toivottavasti löytyy myöskin kilpailukykyinen ratkaisu työmarkkinoilla, joka olisi (Puhemies koputtaa) äärettömän tärkeä. Kysyisinkin ministeriltä, onko tältä rintamalta uutisia.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! On hieman ristiriitaista kantaa huolta valtion velkaantumisesta ja samaan aikaan esittää merkittävässä määrin säästöjen perumisia ja lisämenoja. Toivoisin, että nyt, kun tämä budjettiesitys on tuotu eduskunnan parannettavaksi — ja vilpittömästi toivon, että eduskunnassa siihen vielä parannusesityksiä tehdään — tämä logiikka kuitenkin läpikäytäisiin täällä. Kannammeko me huolta valtion velkaantumisesta, jolloin ne säästöt ja veronkorotukset ovat välttämättömiä, vai nostammeko kädet pystyyn ja sanomme, että Kreikan tie on myös Suomen tie, hyväksymme ylivelkaantumisen, ja silloin tehdään niitä kaikkia hienoja menolisäyksiä, joita tässä keskustelussa on esitetty?

Me olemme vahvasti sitoutuneet eheän yhteiskunnan tavoitteeseen, ja jaan edustaja Kääriäisen näkemyksen siitä, että eheä yhteiskunta on myös maantieteellisesti eheä yhteiskunta. Koska asun Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa, tiedän kohtuullisen hyvin, mitkä haasteet kohtaavat tämän päivän maaseutua, ja myös sen, mitkä haasteet kohtaavat tämän päivän aluepolitiikkaa. Sen takia tässä hallituksen ohjelmassa laajemmaltikin kannetaan erityistä huolta tulevaisuudesta Pohjois- ja Itä-Suomessa, (Mauri Pekkarinen: Pitäis näkyä jossain!) missä teollisuuden rakennemuutos, mutta myöskin ikääntymiskehitys, on voimakkainta, mutta samalla lailla tämä budjettiesitys pitää sisällään monia toimia aluekehityksen vahvistamiseksi. Kun katsoin esimerkiksi liikennehankkeita, joihin budjettiesityksessä kohdennetaan rahaa, siellä on Pohjois-Suomeen Seinäjoki—Oulu-ratahanke, siellä on Keski-Suomeen Tampereen valtaväylä, (Mauri Pekkarinen: Ei se oo mikään Keski-Suomi!) siellä on Lounais-Suomeen Turun satamayhteys, siellä on Koskenkylä—Kotka-yhteydet.

Uskon, että kun viimeksi Koillismaalla sain puhua paikallisten yrittäjien kanssa, Kuusamossa käydessäni, kyllä heidän pääviestinsä oli, että ehkä olennaisempaa kuin se, mitä tehdään verotuksen puolella, on se, että infrastruktuuri — myöskin pohjoisessa Suomessa — on kunnossa, eli on olemassa mahdollisuuksia investoida ja yrittää muuallakin kuin Pääkaupunkiseudulla, ja tätä perusperiaatetta tämä hallitus hyvin vahvasti tukee.

Mitä tulee näihin koulutuksen säästöihin, ja ehkä tähän väitteeseen tästä keskittämisestä, joka ei kerta kaikkiaan kyllä pidä paikkaansa. (Anu Vehviläinen: Pitää!) Kun kuuntelin nyt tätä keskittämiskeskustelua, teidän pääargumenttinne on se, että keskittäminen on yhtä kuin pakkoliitokset. Täällä jo käytiin yksi pitkä keskustelu siitä, että tämän hallituksen kuntauudistus ei pohjaudu pakkoon. En tiedä, kuinka monta kertaa aina uudestaan pitää läpikäydä samat asiat. Eikö riitä, jos kertaalleen on täällä keskustelussa todettu, vai pitääkö se aina uudelleen ja uudelleen läpikäydä? Tämän hallituksen aluepolitiikka pohjautuu siihen, että jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu. Se on muuten vahva kannanotto. Se lähtee siitä, että me uskomme, että maakunnan ja alueiden omia vahvuuksia pitää vahvistaa entuudestaan ja koulutus on siihen paras mahdollisuus. (Mauri Pekkarinen: Kaikilla hallituksilla on ollut sellainen kanta!)

Mitä tulee näihin koulutuspuolen säästöihin, esimerkiksi toisella asteella ammatillisen koulutuksen aloituspaikat lisääntyvät. Korkea-asteella ne pysyvät ennallaan. Se tarkoittaa sitä, että hallituksen toimilla nuorilla on tulevaisuudessa entistä parempi mahdollisuus päästä opiskelemaan, kuin aikaisemmin, ja tämä on mielestäni erittäin tärkeä toimi, joka tukee hallituksen tavoitetta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisesta.

Maatalouden säästöt — se on vaan kerta kaikkiaan nyt niin, että jos me haluamme turvata tämän hyvinvointivaltion rahoituksen, niitä säästöjä joudutaan tekemään jokaiselle hallinnonalalle, (Sirkka-Liisa Anttila: Sieltä löytyy muualtakin kuin maataloudesta!) myös maatalouteen, myös puolustushallintoon. Tämä on välttämätöntä, jotta me pystymme välttämään ylivelkaantumisen.

Kehitysyhteistyön osalta haluaisin sanoa sen, että vaikka me olemme kansallisesti taloushaasteiden edessä, kyllä meidän täytyy myöskin huolehtia meidän kansainvälisestä vastuustamme. Jos joka päivä kuolee lapsia nälkään, meidän velvollisuutemme on — samaan aikaan, kun me huolehdimme meidän oman hyvinvointivaltiomme rahoituksesta ja omista köyhistämme, parannamme heidän tilannettaan perusturvan korotuksella, joka on 120 euroa kuukaudessa — myöskin huolehtia yhdessä kansainvälisesti sovituista tavoitteista, esimerkiksi köyhyyden puolittamisesta, että me omana valtionamme myöskin toimimme niiden tavoitteiden toteuttamiseksi. (Mauri Pekkarinen: Siitäkin leikataan!)

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Orpo kysyi työmarkkinatilanteesta, ja lähden nyt tapaamaan työmarkkinaosapuolia ja siitä syystä joudun poistumaan kesken keskustelun. Meillä on tänään tapaaminen, ja toivon, että siinä tapaamisessa saisimme viestin, että keskitetyn palkkaratkaisun neuvottelut jatkuvat, mutta vielä en uskalla sitä tässä salissa luvata, koska nuo keskustelut ovat vielä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä käymättä.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Entisenä viestintäkouluttajana olen kuunnellut tätä keskustelua erittäin suurella mielenkiinnolla seuraten, miten ihmeessä samasta tekstistä voi saada näin erilaisia tulkintoja. Näin kyllä käy, jos asioita irrotetaan suuremmasta kokonaisuudesta, kuten opposition puheenvuoroissa on tehty.

Jos katsotaan talousarviota kokonaisuutena, se on vastuullinen ja tasapainoinen. Välttämättömistä säästöistä huolimatta pidetään huolta heikompiosaisista kansalaisista. Suuri osa suomalaisista pärjää edelleenkin ihan hyvin, mutta köyhyys ja huono-osaisuus on huolestuttavasti viime vuosina lisääntynyt. Tämä suunta on nyt muuttumassa. Tässä talousarviossa heikompiosaisia ei jätetä markkinavoimien armoille.

Jos edellisen hallituksen aikana ei olisi tätä kansakuntaa viety näin suureen velkaantumiseen, voisimme parantaa heikompiosaisten asemaa vielä voimallisemmin ja vielä nopeammin, mutta vastuullista politiikkaa on myös vähentää valtionvelkaa.

Oppositiota kuunnellessa tulee ristiriitainen olo. (Puhemies koputtaa) Toisaalta säästöjä kritisoidaan, ja toisaalta säästöjä pitäisi saada lisää. Odotankin innolla oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteja, siis kokonaisuuden tarkastelua, (Puhemies koputtaa) ei irrallisia asioita.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajalle on syytä todeta, että jos SDP:n esittämät asiat esimerkiksi 14.9.2010 täällä olisivat toteutuneet, meillä velkaa tällä hetkellä olisi selvästi enemmän. (Pia Viitanen: Olisi vähemmän!) — Teillä tulot perustuivat harmaaseen talouteen ja sen torjuntaan, ei reaalitotuuksiin. — (Matti Saarinen: Miljardi vähemmän!) Jotta meillä täällä on puheoikeutta, meidän pitää tehdä vaihtoehto, jossa valtionvelka painetaan alemmaksi kuin täällä käsittelyn pohjana oleva on.

Se, mistä meillä on suuri erimielisyys, on nimenomaan verotuksessa. Tuloveron osalta meillä ei ole moitittavaa, mutta kuntien valtionosuusleikkaus ohjaa verotuksen kunnallisveroprosentin nousuun, vesi-, viemärimaksujen nousuun ja myöskin kiinteistöverojen nousuun, ja tämä jos mikä on tasavero, ja tässä me kritisoimme hallitusta ja hallituksen toimia.

14.10. SDP esitti nykyiseen tasoon lisää kuntien valtionosuuksia, (Puhemies koputtaa) ja me emme voi hyväksyä sitä. Me puolustamme sitä viimevuotista päätöstä, joka meidän mielestämme on hyvä. Te olette kääntäneet täysin kelkkanne toiseen suuntaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen oli sitä mieltä, että jos vastustaa suomalaisten veronmaksajien rahojen käyttämistä ranskalaisten pankkien tukemiseen, niin tämän asian päätöksentekopaikka oli silloin, kun päätettiin ERVV:n muskeleiden vahvistamisesta ja työkalujen monipuolistamisesta. Edustaja Pekkarinen, te olette väärässä. Tuossa päätöksessä annettiin lisää mahdollisuuksia padota tätä eurooppalaista velkakriisiä, mutta jokainen päätös tehdään erikseen, ja päätös esimerkiksi siitä, ovatko suomalaiset mukana tukemassa ranskalaisia pankkeja, tehdään erikseen. Ja nyt on juuri se oikea aika, kun Sarkozy ja Merkel näistä asioista eilen keskustelivat ja tuovat ehdotuksensa eurooppalaisiin pöytiin, evästää Suomen hallitusta toimimaan siten, että ajatukset suomalaisten veronmaksajien rahojen käyttämisestä ranskalaisten pankkien tukemiseen torjutaan ehdottomasti, ja näin olen myös tehnyt.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kerolalle haluaisin todeta, koskien tätä koulutuspaikkatarjontaa, seuraavaa: Meillä on nyt todellakin aloi-tuspaikkoja enemmän tarjolla suhteessa nuorten määrään kuin neljä vuotta sitten, ja tämä joh- tuu voimakkaasta ikäluokkien pienenemisestä. Muun muassa tässä 19—21-vuotiaiden ikäluokassa koulutuspaikkatarjonta nousee 66,9 prosentista 67,3 prosenttiin. Elikkä todellakin koulutuspaikkoja on enemmän tarjolla supistuksista huolimatta. On hirmuisen tärkeätä, että me uskallamme tehdä rakenteellisia muutoksia silloin, kun väestömäärät muuttuvat. Meillä ei ole varaa siihen, että kaikki pysyy aina ennallaan — pitää olla rohkea.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täällä täytyy ihmetellä keskustan puheita. Te henkeen ja vereen puolustatte niitä koulutuspaikkoja, joista moniin ei enää edes hakeudu opiskelijoita. Kohta siellä ei ole hyviä opettajia. Te vastustatte sitä, mitä hallitus tekee, ja Gustafsson jatkaa sitä viisasta työtä, mikä viime vaalikaudella aloitettiin, että myöskin siirretään aloituspaikkoja sinne, missä on nuoria, missä on enemmän lapsia ja on opiskelutarvetta. Eikö se ole oikein? Se on oikeudenmukaista ja kohtuullista.

Täällä, edustaja Puumala, te kyselitte, mitä Sari Sairaanhoitaja miettii. Luulen, että ainakin siitä Sari Sairaanhoitaja voi olla tyytyväinen, että työn verotusta ei kiristetä. Täällä on keskustalaisista suista sanottu, että velkarahalla alennetaan verotusta. Ei työn verotusta alenneta, vaan pidetään huoli siitä, että siitä kovasta arvokkaasta työstä, mitä Sari Sairaanhoitaja tekee, jää käteen myöskin sen verran, että hän voi perheensä ja itsensä elättää. Ja uskon myös, että terveydenhuoltohenkilöstö odottaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta, niin että saadaan terveydenhuolto sellaiseen kuntoon, että ihmiset saavat sen hoidon, minkä he ansaitsevat. Ihmisille on aina tärkeämpää se, että sen hoidon (Puhemies koputtaa) saa, kuin se, missä se kuntarajaa kulkee. Teille tuntuvat olevan (Puhemies koputtaa) nämä kuntarajat tärkeämpiä kuin se, minkälaiset palvelut ihmiset saavat.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt on epäselvää siitä, mitä se perusturva oikein sisältää, niin perusturvahan sisältää kansaneläkkeen, työmarkkinatuen ja työttömyysturvan peruspäivärahan, vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kansaneläkkeen, lapseneläkkeen, leskeneläkkeen, lapsilisän, kotihoidon tuen ja Kelan kuntoutusrahan, ja näistä ainoastaan sitä työttömyysturvaa hallitus on nostamassa. (Mauri Pekkarinen: Ei ne välitä muista!) Ja se epäoikeudenmukaisuus piilee juuri siinä, että kaikkein suurimmat korotukset saavat ne, jotka saavat enemmän sitä ansiosidonnaista tukea, eli ei se korotus mene kaikkein köyhimmille. Tässä on ero sinipunan eriarvoistavan politiikan ja keskustajohtoisten hallitusten oikeudenmukaisen politiikan välillä.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa muuten todettiin suoraan se, mitä olemme täällä useassa puheenvuorossa todenneet: tämä hallitus siirtyy tasaveron suuntaan. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että siirretään verotuksen painopistettä sieltä työn verotuksesta näihin haittaveroihin, (Sari Sarkomaa: Näin me tehdään!) ja tosiasia on, että tämä lisättynä kunnallisveron korotuksilla (Puhemies koputtaa) tasaveron suuntaan mennään SDP:n johdolla.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä valtiovarainministeri sekä edustajat Satonen, Eloranta ja Sarkomaa puhuivat näistä koulutuksen aloituspaikoista pikkuisen toisella tyylillä kuin itse olen tässä huomannut. Elikkä ammatillisen koulutuksen aloituspaikat lisääntyvät — siellä, missä ilmeisesti on suurin keskeytysprosentti tällä hetkellä, kyllä tarvittaisiin toisenlaisia toimenpiteitä ja toisen sektorin otteita, jotta tähän ongelmaan voitaisiin puuttua — kun taas ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vähennetään, joissa on hyvä läpivirtaus ja hyvä sijoittuminen työllisyysmarkkinoille.

Tämä johtaa näissä opinnoissa aivan erilaiseen tilanteeseen ja sellaiseen uudelleenjärjestelyyn, josta me voimme olla vain äärimmäisen epävarmoja. Jos halutaan uudistusta koulutukseen, niin kyllä minä ihmettelen, kun omassa maakunnassani, joka on keskellä niitä luonnonvara-aloja, vähennetään tai oikeastaan lopetetaan luonnonvara-alan koulutuksen aloituspaikat. Ja kun edustaja Eloranta sanoi, että joskus on tehtävä uudistuksia, niin minä kyllä toivon, että tällainen "joskus" ei todellakaan toistu.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useat perussuomalaiset, muun muassa edustaja Mäkipää, ovat olleet huolissaan ympäristönsuojelusta. En ole ihan varma, onko osa puheenvuoroista tarkoittanut sitä, että he ovat huolissaan siitä, että ympäristöä suojellaan, mutta ainakin edustaja Mäkipään puheenvuoron tulkitsin niin, että hän haluaa Itämeren suojelua.

Sen takia on hyvä todeta budjetista, että siinä satsataan ympäristön- ja luonnonsuojeluun, ja erityisesti Itämeren osalta uskon, että se on tämän salin yhteinen tavoite, mikä todetaan myös budjettikirjassa, eli Itämeren hyvä tila vuonna 2020, johon on vain 9 vuotta aikaa. Sen takia on hyvä, että satsataan sekä maatalouteen, haja-asutusalueiden vesiensuojeluun että kaupunkiyhdyskuntien vesiensuojeluun. Näistä satsauksista hallitukselle kannustusta ja kiitos.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on monessa puheenvuorossa puhuttu, että hyvätuloisten pitää osallistua näihin talkoisiin myös, ja tämä on aivan oikea viesti. Mutta kun minä luen tätä esitystä, Keltaista kirjaa, kun katsoin siitä ansiotuloverotuksen muutoksia, niin jos otetaan vaikkapa 80 000 euroa ansaitseva ihminen, jota itse pidän isotuloisena, niin kyllä hän maksaa 500 euroa vuodessa vähemmän veroa, siis vähemmän veroa ensi vuonna kuin tänä vuonna.

Kertokaa, olenko väärässä, luenko tätä kirjaa väärin vai onko tämä todella näin, mutta näin täällä minun mielestäni lukee. [Puhuja löi budjettikirjan pöytään, jolloin hänen mikrofoninsa lakkasi toimimasta. Puhuja jatkoi vielä hetken puhettaan.]

[Viereisen edustajan mikrofoni avattiin.] Tuli keskimääräistä painavampaa tekstiä täältä näin. — Siirtyi tänne Tiilikaisen puolelle näköjään tämä puheenvuoro. Tässä tuli sen verran jykevää tekstiä, että annan Tiilikaisen jatkaa. (Kimmo Tiilikainen: Edustaja Kaikkonen on aivan oikeassa! — Naurua)

Katja Taimela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kun seuraa tätä keskustelua, niin tulee semmoinen olotila, että kaikkemme teemme, mutta mikään eri riitä. Tässä on lyhykäisyydessään tämän debatin anti ja tulos.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorosta jäi mieleen päällimmäiseksi, mistä eurot, missä vastuu. Ehkä saamme luvut jossain vaiheessa, niin täällä on tänään luvattu. Ei ole yksinkertaisuudessaan tätä päivää tässä taloudellisessa tilanteessa heitellä summia sinne tänne ilman kokonaisuutta.

Sitten keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja edustaja Tiilikainen sen sijaan oli, uskallan sanoa, jopa varsin "miesmäinen" tässä ryhmänsä puheenvuorossa. Oliko edustaja Tiilikainen kenties unohtanut, että keskustapuolue on vaikuttanut viimeiset kahdeksan vuotta pääministeripuolueena vastaten näin maamme haasteista mutta myös velkaantumiskehityksestä? Huhtikuussa käytiin vaalit ja vastuuta kantavat puolueet nousivat hallitusvastuuseen, ja täytyy sanoa, että mitä tulee positiivisiin vaikutuksiin, (Puhemies koputtaa) niin Vattin tuoreet laskelmat kertovat tämän hallituksen oikeudenmukaisuudesta. Yksinkertaisesti: tuloerot supistuvat, ja köyhyysaste laskee. Tämä on hyvä muistaa myös oppositiossa.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviniemi täällä totesi, että kokoomus ryhmäpuheenvuorossaan on sitä mieltä, että on hyvä, että omilla päätöksillään ihmiset saavat jatkossa vaikuttaa maksamiensa verojen määrään, ja tämähän on itse asiassa se tapa, jolla jo viime hallituksen aikana veropolitiikkaa harrastettiin, elikkä pidetään etusijalla työn tekemisen ja työn teettämisen kannustavuus. Tässä vaikeassa taloustilanteessa tätä on syytä jatkaa.

Sen sijaan on sitten kritisoitu tätä, että nyt haittaveroja korotetaan. Ihmettelen suuresti sitä, jos esimerkiksi tarkoitatte alkoholi- ja tupakkaveron korotuksien vastustamista, koska tiedämme kaikki hyvin, miten suuret terveyttä edistävät vaikutukset näillä on ja miten suuret välilliset kustannukset julkiselle sektorille näistä sairauksista aiheutuu. Myös tämä perusturvaan kohdistuva kritisointi on outoa, koska viime kaudella tehtiin merkittäviä perusturvan parannuksia nimenomaan takuueläkkeisiin, opintotukeen sekä sitten näihin pienimpiin äitiys-, isyyspäivärahoihin.

Perussuomalaisille minun täytyy sanoa, (Puhemies koputtaa) että ihmettelen tätä säätiöiltä perittävää veroa. Tarkoitatteko todella, että esimerkiksi Lasten Päivän Säätiöltä ja yliopistoilta ruvetaan perimään lisää veroa?

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään on tärkeä päivä työmarkkinoiden osalta, ja kuten kuulimme, niin valtiovarainministerikin lähti niitä asioita selvittämään, ja toivomme varmasti kaikki yhteisesti sieltä hyvää neuvottelutulosta.

Olen aika vakuuttunut siitä, että hallituksessa istuvilla sosialidemokraateilla on vahva tuntemus työmarkkinakentän toiminnasta ja periaatteesta, että sopimus on aina sopimus. Siksi hämmästelen sitä, että yhdessä sovittu asia muutaman vuoden takaa on nyt tälle hallitukselle turha kirjain ja olette valmiita tinkimään vuorotteluvapaajärjestelmästä. Se on yksittäinen asia, jonka kustannus on valtion osalta joitakin miljoonia, mutta se vaikuttaa erittäin monen suomalaisen harkintaan siitä, voisiko oman työuran keskellä pitää pienen tauon, kerätä voimia, parantaa sillä omaa työhyvinvointiaan, työelämän joustoja ja myös pitkällä tähtäimellä pidentää työuria. Ennen muuta sillä on vaikutusta (Puhemies koputtaa) myös nuorten työntekijöiden osalta; näiden ihmisten tilalle palkataan monesti nuoria työelämän aloittelijoita.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on mielenkiintoisia tulkintoja ollut viimeisen kyselytunnin aikana ja nyt tätä budjettikirjaa käsiteltäessä. Käsittääkseni — korjatkaa nyt, jos olen väärässä, olen ensimmäisen kauden kansanedustaja vaan — nyt käsitellään tätä hallituksen esitystä, ei perussuomalaisten esitystä. Me annamme kyllä apua teille kaikin mahdollisin tavoin, mitä pystymme, mutta tämä lähtökohta on vähän ihmeellisen tuntuinen. (Pia Viitanen: Tämä on ihan normaali käytäntö!)

Aikaisemmin keskusteltiin ajoneuvoista, ja ei siitä mihinkään pääse: polttoainevero on tasavero, ja se tuntuu yhtä kamalalta niin köyhän kuin rikkaankin taskussa. Päästövähennys on ajoneuvoveron pohja, ja ikävä kyllä se on eriarvoistava, vaikka sillä hyvä tavoite onkin. Köyhillä ei ole varaa niihin uusiin, vähän kuluttaviin autoihin.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ihan perussuomalaisille tiedoksi semmoinen asia, että kun käsitellään tätä budjettia, niin silloin pitää sen kritiikin olla sitä, että ei voi vaan lisätä ja lisätä ja sitten katsoa, mistä pitää leikata, kun kuitenkin pitäisi jonkinlainen budjetti ja tasapaino saada aikaiseksi.

Nimittäin nyt on kyse Suomen tulevaisuudesta ja erityisesti nuorten tulevaisuudesta. On tehtävä sellaista talouspolitiikkaa, ettei syödä nuorten leipää ennenaikaisesti, eli holtittomalle velkaantumiselle on pistettävä nyt loppu. Ja samalla myöskin on luotava resursseilla mahdollisuuksia nuorille kouluttautua, päästä työelämään. Viime hallituksen aikana nuorisotyöttömyys suorastaan rajähti silmille. Nyt haetaan ratkaisuja siihen, kuinka parannetaan nuorten opiskelumahdollisuuksia, kuinka lisätään oppisopimuskoulutusta, kuinka peruskoulua kehitetään, lukiota kehitetään, ammattikoulutusta ja aikuiskoulutusta parannetaan. On hieno periaate, että jokaisessa maakunnassa tulee olemaan korkeakoulu. Näillä toimilla pyritään siihen, että Suomen nuorisolla on hyvä tulevaisuus ja hyvä ammattitaito.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka täällä ministeri Urpilainen ja monet muut ovat pyrkineet selittämään, niin ei totuus muutu toiseksi. Tämä nykyinen hallitus ajaa Suomea poikkeuksellisen voimakkaalla tavalla niin keskittyneeseen suuntaan, että sitä Suomen historia ei tunne, ja tämä toteutetaan jokaiselle hallinnonalalle kohdistuvilla ratkaisuilla, jotka vievät samaan päämäärään: entistä keskittyneempään ja entistä epätasa-arvoisempaan Suomeen.

Osaamispalveluita heikennetään maakunnista, infraa leikataan, ja mikä surullisinta: yksityistierahoitus melkein romutetaan. Palveluita ajetaan alas, mistä radikaalein muutos on kuntien rahoituksen romahduttaminen ja ennen kaikkea kuntien välisten erojen lisääminen. Asumiskustannuksia lisätään, energiaveroja korotetaan, luonnonvarojen hyödyntämisessä asetetaan kyseenalaiseksi Suomen sitoutumistavoitteen onnistuminen uusiutuvan energian lisäämisessä. Ruuan tuotannon edellytyksiä vaikeutetaan, yritysrahoitusta, erityisesti uusien yritysten aikaansaamista, vaikeutetaan, ja tämä lista on loputon. Ei tämä selittelemällä parane.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin tuntuu välillä siltä, että opposition voisi jättää luokalle tähän budjettikirjaan perehtymisestä. Edustaja Jaloselle sanoisin, että meille kyllä riittää hallituksessa, että perehtyisitte tähän näin ensi alkuun.

Kun tätä oikeudenmukaisuutta tarkastellaan, niin kyllä minusta on merkittäviä päätöksiä, että yksinhuoltajan toimeentulotukea parannetaan, se paranee vähintään 85 euroa kuukaudessa, toimeentulotuen perusosaa nostetaan, asumistuen tulorajoja korotetaan, työtulovähennykseen tehdään pienituloisille 115 miljoonan euron tarkistus ja perusvähennystä korotetaan 2 850 euroon ja lisäksi tulee perustuloon 100 euron korotus. Kyllä minulle on ainakin ilman tutkimuksiakin selvää, että niille ihmisille, joihin nämä parannukset kohdistuvat, nämä ovat merkittäviä parannuksia.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli aika mukava kuunnella ministeri Urpilaisen viimeistä puheenvuoroa, jossa hän todisti, että on erittäin hyvä, että meillä on maantieteellisesti eheä yhteiskunta, ja hän myös todisti sitä, että hallitus haluaa kantaa erityistä huolta Itä- ja Pohjois-Suomesta. Minä kyllä yhdyn näistä ministeri Urpilaisen todisteluista huolimatta aika vahvasti siihen arvioon, mitä edustaja Rantakangas edellä todisti ja kertoi. Kun katsoo budjettiesitystä, katsoo hallitusohjelmaa, niin kyllä siitä vain väistämättä tulee hyvin vahvasti se näkemys, että hallitusohjelmalla ja budjettiesityksellä tässä yhteiskunnassa keskitetään äärettömän, äärettömän voimakkaasti eri politiikan lohkoilla, eri ministeriöitten lohkoilla. Kyllä tietysti jää miettimään, onko kysymys ideologiasta, onko kysymys tahdosta keskittää, onko kysymys ymmärtämättömyydestä vai mistä, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä hallitus (Puhemies koputtaa) ei halua käyttää hyväkseen tämän maan kaikkia alueita ja maan kaikkien alueitten kehittämistä.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotta tämä ei ole pelkkää hallituksen ja opposition keskinäistä syyttelyä, on syytä antaa myös tunnustusta opposition puolelle. Edustaja Pekkarinen toistamisesta toistamiseen viime vaalikaudella vaati pääomaverotuksen nostamista. Edustaja Pekkarinen toistamiseen viime vaalikaudella vaati pääomaverotukseen progressiota. Ne olivat oikeutettuja vaatimuksia. On vain valitettavaa, että hänen oma puolueensa ja hallituskumppaninsa eivät noihin vaatimuksiin tarttuneet. Mielestäni on hyvä, että nämäkin viime kaudella esitetyt vaatimukset tulevat nyt toteutumaan. Pääomaverotukseen tulee se kiristys, jota tuolloinen ministeri Pekkarinen tuolloin vaati, ja pääomaverotus muuttuu progressiiviseksi elikkä huomioi tässä mielessä sen, että hyvätuloiset osallistuvat enemmän näihin talkoisiin. Tältä osin mielestäni oppositiostakin näköjään voi asioihin vaikuttaa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viisi kertaa tunnin aikaan nimi mainittiin. Hyvä, että sain puheenvuoron, tilaisuuden kommentoida.

Mitä tulee edustaja Zyskowiczin puheenvuoroon ERVV:stä vielä, kun ERVV:n Suomen vastuut kaksinkertaistuvat, niitä nostettiin 7 miljardilla eurolla, siinä päätöksessä ei sanottu, että meidän takausvastuullamme olevia rahoja ei saa käyttää pankkien tukemiseen, eikä siinä sanottu, että niitä rahoja ei saa käyttää niitten holtittomasti sijoittaneitten sijoittajien salkusta epävarmojen papereitten ostamiseen. Mitä siinä sanottiin? Sanottiin juuri niin, että sitä rahaa, niitä vastuita saa käyttää näihin tarkoituksiin. Näin siinä sanottiin. Oikeastaan se ainoa muutos, mikä tehtiinkin ERVV:n joustavoittamisessa, tarkoitti juuri sitä, että näitä meidän takausvastuitamme voitiin käyttää näihin tarkoituksiin. Silloin olisi pitänyt tehdä juuri niin kuin aikaisemmin täällä sanoin, sopia silloin jo siitä, että pankkeja pääomitetaan. Jos eivät niiden omistajat ole valmiita niitä pääomittamaan, niin sitten näitten kotimaitten, valtioitten, pitää pääomittaa.

Mitä vielä ministeri Urpilaisen puheenvuoroon tulee, hän sanoi, että Finnveraa joustavoitetaan. Vielä kertaalleen, Tekesin myöntämisvaltuutta leikataan (Puhemies koputtaa) 50 miljoonalla eurolla, 51 momenttia leikataan, työllisyysrahoja 50 miljoonalla eurolla ja eräitä muitakin sellaisia määrärahoja, jotka ovat nimenomaan olennaisia ja tärkeitä työllisyyden, uuden kasvun kannalta. Niitä leikataan, mutta tämä keskustelu on ennen kaikkea jaon keskustelemista.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakankaalle: Olen valmis antamaan sinulle tukiopetusta, koska kuntien rahat kasvavat kehyskaudella 1,4 miljardia euroa, mikä tarkoittaa sitä, että se on ihan oikeasti 1,4 miljardia, vai onko niin, että oppositiolle tämä on vain pieni raha? Mielestäni se on erittäin iso raha.

Palaan vielä edustaja Soinin kommenttiin, että suomalainen ottaa yhden kupin perjantaisin. Se kuppi sattuu olemaan yli 10 litraa puhdasta alkoholia per nenä. Siltä osin voi sanoa, että on enemmänkin kuin perusteltua, että me nostamme haittaveroja. Sen lisäksi on erittäin hieno asia, että meillä nostetaan makeis- ja jäätelöveroa, samalla me kartutamme suomalaisten terveyttä ja samalla myös valtion kirstua. Toisaalta tässä kohdin voi pohtia, tarvitaanko jatkossa sokerivero, joka laajentaa pohjaa. Mutta vähintä, mitä voidaan tehdä seuraavassa käsittelyssä: ehdottaisin, että valtiovarainvaliokunnassa pohdittaisiin veron laajentamista kekseihin ja pakastetuotteisiin.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti edustaja Kalli lähti salista, mutta haluaisin tähän julkisesti kuitenkin hänelle todeta toisin kuin hän kertoi, että jos olisimme tehneet niin kuin sosialidemokraatit viime kaudella esittivät, meillä olisi miljardi vähemmän velkaa. Meillä oli vaihtoehto, vaihtoehtoinen linjaus. Olisimme tehneet toisenlaisia arvovalintoja, toisenlaista veropolitiikkaa. Esitimme muun muassa juuri silloin siten kuin täällä Tiilikainen sanoi, että ei kannata antaa liian isoja veronkevennyksiä velkarahalla. Tämän olisimme tehneet toisin. Samoin esitimme tätä pääomaveron nostoa, joka nyt toteutuu. Esitimme jäteveron laajentamista, josta hallitus nappasi kopin viime hetkellä ja toteutti linjamme. Esitimme windfall-veroa, jota silloinen ministeri Pekkarinen silloin kyllä lupasi, ja nyt se on kirjattu hallitusohjelmaan. Meillä oli vaihtoehtoinen linja. Se oli oikeudenmukaisuuden linja. Nyt johdonmukaisesti tämä linja on hyvin pitkälle mukana hallitusohjelmassa.

Mitä tulee eroon sosialidemokraattien ja keskustan välillä, minä hämmästelin sitä, että puheenjohtaja Kiviniemi otti kovin torjuvan asenteen (Puhemies koputtaa) tähän työttömyysturvan nostoon. Se on muka paha asia, että samaan aikaan on myös ansiosidonnaisen nosto. Se on ero, että me emme pistä köyhää köyhää vastaan.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Toivakalle, joka ilmeisesti tahallaan ymmärsi väärin. En ollut sinänsä kritisoimassa näitä haittaverojen korottamisia, mutta en todellakaan kannata sitä polttoaineveron korottamista, koska se on alueellisesti epäoikeudenmukainen. Kannattaa kuunnella niitä puheenvuoroja kunnolla, ja todellakin käytin sitä esimerkkiä siitä, miten kokoomus toteaa käytännössä sen, miten tässä siirrytään tasaveron suuntaan.

Toisin kuin edustaja Viitanen väittää, emme ole asettamassa ketään vastakkain. Me vaan kerromme, mitä oikeasti kuuluu siihen perusturvaan. Jos halutaan oikeasti kaikkein köyhimpien asemaa helpottaa, niin se ei onnistu tällä metodilla, mitä hallitus nyt käyttää.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä oppositio- ja hallituspuolueet voivat tehdä yhteistyötä ja jopa vihreät ja perussuomalaiset. Edustaja Tynkkynen neuvoi minulle äsken, että kannattaa tarkistaa autoni renkaiden paineet, kiitos siitä.

Sitten itse tähän asiaan näistä veroista. Osalle näistä veroista on toki hyvät perustelut, kuten tupakka- ja alkoholiverolle, mutta energian kohdalla olemme jo siirtyneet oman oksan sahaamiseen. Suomessa tarvitaan autoja, Suomessa on välttämätöntä lämmittää asuntoja, ja kohtuuhintainen energia on suomalaiselle vientiteollisuudelle aivan välttämätöntä. Pelkällä poliittisella ilmoituksella tehdyt tavoitteet muun muassa päästöjen osalta ovat usein aivan utopistisia eivätkä ota lainkaan huomioon hyvinvointivaltion perustaa eli toimeentuloa.

Millä Suomi jatkossa elää, jos globaalin ahneuden lisäksi vauhditamme työpaikkojen katoa omilla toimillamme?

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jokainen tietysti valitsee itse oman tyylilajinsa. Keskustan entiselle ryhmäpuheenjohtajalle Timo Kallille on vaikea antaa parlamentaarisia tyylipisteitä siitä tavasta, jolla hän tölvi sosialidemokraattien vaihtoehtobudjettia viime vaalikaudelta. Miksi? Me esitimme tässä salissa oppositiosta viime vuoden lokakuussa vaihtoehtoisen budjetin, jossa menot ja tulot olivat tasapainossa ja jossa olisimme ottaneet puoli miljardia vähemmän velkaa kuin silloinen hallitus. No, nyt vuotta myöhemmin, mitä tekee keskusta? Ampuu täällä kaikkea, mikä liikkuu. Heidän vaihtoehtoinen budjettiesityksensä loistaa täällä tyhjyydellään. Keskusta, vähän ryhtiä tähän oppositioon, ennen kuin arvostelette muita.

Vielä lisäksi täytyy sanoa, että tyylipisteitä on vaikea antaa myös entiselle pääministerille, keskustan puheenjohtajalle Mari Kiviniemelle, kun hän täällä viime viikolla totesi, että 880 miljoonaa euroa on lähellä nollaa, ja tänään totesi, että on aivan riittämätöntä, että yli sadalla eurolla monen tosi vähävaraisen suomalaisen elämä paranee. Tällaisena aikana tällainen vähättely tuntuu todella pahalta.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua häiritsee täällä se, että kun puhutaan pääomatuloista, se aina rinnastetaan poikkeuksetta siihen, että se on hyvätuloisten verottamista ainoastaan ja että sillä nyt saadaan sitten verotus oikeudenmukaisemmaksi, kun pääomatuloa nostetaan. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Meillä on hyvin paljon pieniä pääomatulonsaajia, sellaisia, joittenka ainoa tulo on saada pääomatuloja, ja näitä on esimerkiksi hyvin paljon maa- ja metsätaloudessa. Jos mietitään 20 000—30 000 euron pääomatuloja, niitä verotetaan jatkossa nyt sitten 30 prosentin mukaan, kun ansiotuloina vastaava olisi 18—25 prosenttia. Vasta 40 000 euron tuloissa nämä kaksi kohtaavat. Eli tällä on erittäin kielteiset vaikutukset erityisesti maa- ja metsätalouden tuloihin, missä jo tässä vaiheessa tällä hetkellä on hyvin paljon kannattavuuden kanssa ongelmia.

Minä toivoisin, että hallituspuolueet tekisivät tälle asialle jotain elikkä näitten pienien pääomatulojen saajille saataisiin helpotuksia verotuksellisesti, jotta tulot olisivat oikeudenmukaisemmat.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen lähti, koska... [katkos äänitteessä] kertoa sen, että tänään nimenomaan nythän Sarkozy ja Merkel keskustelevat muun muassa siitä, voiko tätä vakausvälinettä käyttää näiden ranskalaisten pankkien pääomittamiseen, mitä Ranska haluaa. Siksi keskustellaan, koska se ei ole itsestään selvää.

Tuen voimakkaasti edustaja Zyskowiczin kantaa siitä, että meidän pitää omat neuvottelijamme, eli valtiovarainministeri etunenässä ja pääministeri, ohjeistaa siitä, että suomalaisten veronmaksajien piikki on siltä osin kiinni, että meidän rahoillamme ei ranskalaisia pankkeja pidä pääomittaa, vaan se on ensisijaisesti omistajien ja sen kyseisen valtion, eli tässä tapauksessa Ranskan, asia. Minusta on aivan selvää, että tämä asia on auki ja meidän tulee Euroopan unionin pöydissä ja euromaiden pöydissä pitää tästä periaatteesta tiukasti kiinni.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus ja hallituksen edustajat eivät elä tässä todellisuudessa. He eivät ole huomanneet tai eivät ole huomaavinaan, että kaikki tapahtuneet asiat ja muut ajan merkit viittaavat siihen, että edessä on vähintään taantuma. Todennäköisesti meillä on yleismaailmallinen lama, joka koettelee erityisesti euroaluetta ja Euroopan unionia. Siten on jopa edesvastuutonta, että tässä tilanteessa hallituksen budjetti on rakennettu unelmahötön päälle, sillä ensi vuodelle on arvioitu bruttokansantuotteen kasvuksi 1,8 prosenttia. Todellisuudessa lukema on melkoisella varmuudella miinusmerkkinen. Toissa vuonna kansantalous sukelsi 8,2 prosenttia. Jopa samaan miinuslukuun romahtaminen on mahdollista, mutta silti hallitus elää aivan perusteettomien kuvitelmien varassa. Todettakoon myös, että Suomen Pankin pääjohtaja, toveri Erkki Liikanen, totesi tänään aamutelevisiossa, että meneillä on sodanjälkeisen ajan pahin finanssikriisi. Hallitus ei ole sitä huomannut.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on oikeudenmukaisuusnäkökulmasta arvioitu hallituksen budjettia alueitten kannalta ja todettu se siinä suhteessa epäoikeudenmukaiseksi. Kuitenkin tähän aluekeskusteluun kannattaa nostaa yksi näkökulma, jota hallitus ilmeisesti ei ole vielä ymmärtänyt.

Suomen tulevaisuuden ja kansantalouden kannalta meillä on erittäin paljon arvokkaita, rikkaita luonnonvaroja ympäri tätä Suomea, nimenomaan tuolla maakunnissa. Jotta ne saadaan sieltä kannattavasti maailmanmarkkinoille, tarvitaan investointeja. Näitä tästä budjetista jää odottamaan. Liikenneministeri on varsin kevyesti kommentoinut meidän vaatimustamme käynnistää suunnitelmia, joilla esimerkiksi Lapin osalta pidetään huoli siitä, että siellä olevat rikkaat luonnonvarat saadaan maailmanmarkkinoille. Sama koskee monia muita maakuntia.

Maakunnat eivät ole syömässä Suomen kansantaloutta. Ne ovat suuri mahdollisuus ja rikkaus, kun ne oikealla tavalla nähdään.

Markus  Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Haluan varmistaa sen, että koska tässä on kuitenkin meidän ryhmämme ryhmäpuheesta kyse, kysyin sitä jo kansliasta, niin tämänkin kesto on se 10 minuuttia.

Kiitos. — Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Harvoin hallituskauden ensimmäistä talousarviota kasataan näin epävarmoissa tunnelmissa. Asetelma on muuttunut paljon keväästä, vaikka jo silloin hallitusohjelman taloudellinen perusta rakennettiin tyhjän päälle. Useammassa puolueessa halu hallitukseen ohitti kaikki talouden realiteetit. Silloin näki, jos piti silmänsä auki, että ohjelman teksti ja luvut ovat aivan eri paria. Nyt sitten palataan karuun arkeen.

Hallitusohjelman talouslausekkeet laukeavat, kun euroalueen kriisi heijastuu Suomen valtiontalouteen. Silloin käynnistetään uudet leikkaukset ja verojen korotukset, jotka ovat vielä enemmän tasaverojen korotuksia kuin tähän asti. Pidän ihmeenä, jos esimerkiksi arvonlisäveron korotuksesta ei tehdä päätöstä ensi syksyyn mennessä. Toivon, että se ihme toteutuu.

Porvarihallituksen aikana aloitettu suurituloisten veroale ja veropohjan rapauttaminen tulevat nyt hintoihinsa. Pääoma- ja perintöveron korotukset eivät koidu sen pienituloisen hyväksi, joka asuu syrjässä, ajaa pakosta omalla autolla, kuluttaa sähköä ja käyttää kunnallisia palveluita. Työttömyyden aikaisen perusturvan korotus on askel oikeaan suuntaan, joillakin iso askel, joillakin pienempi, mutta korotus sulaa monella etuuksien yhteensovittamiseen ja välillisten verojen korotukseen.

Euroalueen talouskriisi tulee syvenemään ja laajenemaan. Systeemikriisi ei oikene sillä, että hoidetaan jälkiseuraamuksia. Vaihtoehtoja on kaksi: iso rysähdys tai Japanin pitkä, hidas ja kivulias tie. Yksittäisten valtioitten tukemisesta on siirrytty yhteisiin kriisirahastoihin ja edelleen suoraan pankkitukeen Ranskassa, Tanskassa ja Belgiassa. Epäsuorastihan pankkeja on tuettu jo aiemmin jokaisen euroalueen kriisimaan kohdalla.

Maailman ja euroalueen talouden suurimpana ongelmana on virtuaaliraha, hötöraha, kuvitteellinen raha, joka perustuu odotusarvoihin ja niillä pelaamiseen ilman mitään kytkentää reaalitalouteen, tuotantotalouteen. Ja tämän rahan osuus on kasvanut aivan liian suureksi. Hallitus vastaa haasteeseen niin, että tuo virtuaalirahan rinnalle virtuaalivakuudet, ja onhan se yksi tapa pelata yhteismitallisella rahalla.

Valitettavasti näytelmä vakuuksista peitti alleen paljon isommat ja vakavammat kysymykset. Euroopan pysyvästä vakausmekanismista hallitus toivoo talouden pelastajaa — toivoo turhaan, sillä vakausmekanismi on pysyvä eurooppalainen pankkitukilinko, joka lähtökohtaisesti asetetaan demokraattisen valvonnan ulkopuolelle. Johtajien syytesuoja, ulkoistettu tilintarkastus ja pääosin salaiset asiakirjat eivät ole sitä avointa Eurooppaa, jota varsinkin vasemmisto on peräänkuuluttanut. Kohtalo varjelkoon meitä siltä, että tässä luxemburgilaisessa yhtiössä olisi jatkossa kreikkalainen pääjohtaja ja italialainen tilintarkastaja. Maksaja on kuitenkin suomalainen. Aikoinaanhan Suomi tunnettiin maana, joka aina maksaa kaikki velkansa. Pian meidät tunnetaan maana, joka maksaa kaikkien velat.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2008 talouden sukelluksesta ei ole kokonaan toivuttu vieläkään. Siitä kertoo työttömyyden taso, joka on selvästi korkeammalla kuin kolme vuotta sitten. Työttömyys pahenee loppuvuotta kohden, eikä kyse ole pelkästään kausivaihtelusta. Heikkeneviin työttömyyslukuihin sisältyy osa talouden yleisestä epävarmuudesta. Tässä tilanteessa hallitus vähentää suoraan henkilöihin kohdistuvia työllistämis- ja koulutusmäärärahoja 54 miljoonaa euroa, ja vähennys on sitä suurempi, jos otetaan vertailukohdaksi kaikki tämän vuoden käytössä olleet rahat.

Tällainen linja on vaarallinen. Kesken vuotta lisätalousarviossa tulevat työllisyysmäärärahat saadaan käyttöön auttamatta liian myöhään. Sen kokemus on osoittanut useampana vuonna. Nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä meillä on noin 100 000. Nuorisotyöttömyys on jämähtänyt aivan liian korkealle, ja pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut jo kolmen vuoden ajan. Niukkenevista työllisyysmäärärahoista käydään työttömien välillä entistä raaempi pudotuskilpailu. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriön tehokkaimman työkalun, työllisyysperusteisen investointiavustuksen, myöntämisvaltuus supistuu 4 miljoonaan euroon, ja se on koko valtakunnan alueella. Kuitenkin sillä välineellä on tehokkaimmin monipuolistettu elinkeinoelämää ja luotu pysyviä työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Jos ajaa hallitus Suomea Euroopan vakausmekanismin ja yhteisen talouskoordinaation kautta kohti liittovaltiota, niin puolustuspolitiikassa meitä ajetaan sotilasliittoon. Ja vauhti vain kiihtyy presidentinvaalien jälkeen, jos tulos sen suo. Suomea on integroitu jo pitkään sotilasteknologian, yhteisten harjoitusten sekä viesti- ja johtamisjärjestelmien kautta Nato-yhteensopivaksi. Nykyiset rahat eivät riitä molempiin: kansainväliseen teknoarmeijaan ja uskottavaan oman maan puolustuskykyyn.

Ryhmämme esittää, että Hornetien varustamisesta rynnäkköaseilla, siis ilmasta maahan tehtäviin iskuihin tarkoitetuilla aseilla, luovutaan. Se antaa liikkumatilaa kehittää ja ylläpitää maakuntavaruskuntia. Niistä karsiminen tarkoittaa vääjäämättä aluepuolustuksesta luopumista, ensin sen heikentämistä ja sitten luopumista. Ja pohjoisen miehenä minä mietin kyllä, kohdistuuko tämä leikkaus, jos se toteutuu, Rovaniemelle vaiko Sodankylään. Onhan se mielenkiintoista, että viime kaudella niin moni kansanedustaja kauhisteli laillisia metsästysaseita. Nyt samat kansanedustajat silmää räpäyttämättä ovat valmiit hyväksymään rynnäkköaseistuksen Horneteihin.

Arvoisa puhemies! Me esitimme jokin aika sitten koko opposition tukemana, että hallitus käynnistäisi selvitystyön, jossa kartoitettaisiin kaikki Euroopan rahoitusvakausvälineen, Euroopan vakausmekanismin ja Euroopan keskuspankin toimesta Suomelle aiheutuvat riskit ja kokonaisvastuu. Hallitus ei esitykselle lämmennyt, vaikka tämänpäiväisetkin uutiset osoittavat, että aihetta olisi. Tiedotusvälineissä on arvioitu, että Suomen kokonaisvastuut kriisinhoidossa ovat nousseet jo 30 miljardiin euroon. Kasvavat riskit heijastuvat valtiontalouteen. Se taas pakottaa hallitusohjelman ja kehysten tarkistamiseen, kuntatalouden leikkauksiin, uusiin veroratkaisuihin ja työllisyyspolitiikan uudelleenarviointiin. Ihan pienestä asiasta ei siis ole kyse. Joko nyt olisi aika taipua tähän esitykseen? Uskallan epäillä, että hallituksella itselläänkään ei ole todenmukaista kokonaisarviota tilanteesta. Siksi nöyryys olisi viisautta.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Taloustilanne on todellakin historiallisen epävakaa. Ei ratkaisuja eurokriisiin eikä myöskään Euroopan ylivelkaantumiseen ole näköpiirissä. Taantuma tai jotain pahempaa voi olla jo nurkan takana. Ennen joulua, kun talousarvion hyväksymme, voi maailma olla jo aivan toisenlainen, mutta kaksi asiaa on kuitenkin varmaa. Ensinnäkin poliittisten toimiemme painopisteen on oltava uusien työpaikkojen ja yritysten synnyn, uuden osaamisen ja sitä kautta kestävän kasvun sekä kilpailukyvyn edistämisessä. Ilman työtä meillä ei ole mitään. Toiseksi, meidän on lopetettava yli varojen eläminen ja katkaistava velkaantuminen. Kun oma taloutemme on tasapainossa, olemme paljon vahvempia maailman myllerryksessä.

Ydinkysymys ja myöskin eduskunnan tehtävä, kun tätä talousarviota ja valtion kehyksiä käsittelemme, onkin arvioida, a) onko budjetissa riittävät kasvun elementit ja b) onko talouden tasapainottaminen riittävän ripeällä uralla, sellaisella uralla, jolla syntyy säästöjä kestävällä tavalla muuttamalla rakenteita ja toimintatapoja siten, että varaudumme myös tulevaisuuden haasteisiin.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ensi vuoden talousarviossa on tehty uudelleenkohdentamisia, ja niitä on jatkossa tehtävä reippaasti. Jos me johonkin haluamme lisärahaa, meidän on etsittävä se aina ensisijaisesti uudelleen kohdentamalla budjetin sisällä olevia voimavaroja. Se tyyli, että kaikki uudistukset ja epäkohtien korjaaminen tapahtuvat lisärahalla ja velaksi, on lopetettava. Jatkossa vähemmällä on saatava enemmän ja ennen kaikkea kenenkään työpanosta meillä ei ole enää varaa menettää. Meidän on aivan pakko uudistua rakenteellisissa uudistuksissa, vaikka keskusta näyttää niitä täällä vahvasti vastustavan, osin myöskin toinen oppositiopuolue, mutta meidän on pakko onnistua kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ja työurien pidentämisessä.

Myös verotuksen ja valtionosuusjärjestelmän on oltava sellaisia, etteivät ne jatkossa tue enää epäterveitä rakenteita vaan että ne kannustavat viisaisiin uudistuksiin ja aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan. Hallitusohjelman kirjauksen kiinteistöveron poistamisesta verontulontasauksesta on annettava suuntaa myös koko valtionosuusuudistukselle. Omien verotulojen on jatkossa oltava kunkin kunnan talouden perusta.

Metropolipolitiikka on tärkeä osa kasvupolitiikkaamme, ja onhan niin, että globaalissa taloudessa metropoli toimii koko Suomen talouden ja hyvinvoinnin veturina. Kannustan hallitusta, josta nyt ei yhtään edustajaa ole, mutta uskon, että viesti menee perille. Kannustan koko hallitusta aktiiviseen metropolipolitiikkaan, ja kyllä Pääkaupunkiseudun kunnissa meillä on löydyttävä tiukempaa yhteistyötahtoa. Keskinäisen kisailun sijaan meidän on yhdistettävä voimamme myöskin täällä Pääkaupunkiseudulla, mutta siihen tarvitaan lisäporkkanaa ja lisäkeppiä, jotta se onnistuu, ja siinä on tuhannen taalan paikka valtiovallalla.

Mielestäni on erittäin hyvä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista, että Kataisen hallitus jatkaa edellisen hallituksen linjaa korottamalla vahvasti perusturvaa. Työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea nostetaan, toimeentulon perusosaa ja yleistä asumistukea parannetaan. Peruspalveluiden valtionosuudet kasvavat, muun muassa lapsiperheiden kotipalveluita ja vanhustenpalveluita kehitetään. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn sekä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen myönteiset vaikutukset tulevat varmasti näkymään täällä Uudellamaalla, ja nuo toiveet ovat erittäin tervetulleita lieventämään alueemme metropoliongelmia.

Se, mikä minua huolestuttaa, on se, että korotukset tehdään velkarahalla. Sen haluan tässä sanoa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kannalta on elintärkeää, että me löydämme lähitulevaisuudessa keinot rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntamme omilla tuloillamme eikä velaksi. On erittäin hyvää, että budjetissa on toimia nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kitkemiseen. Ne olivat kokoomukselle erittäin tärkeitä, mutta on hyvä todeta, että kaikkein olennaisimpia ovat ne toimet, joilla luodaan oikeasti uusia työpaikkoja. Jos työtä ei ole, niin silloin eivät mitkään palvelut auta.

Varsinkin yrittäjyyden edistämisen osalta todellakin kannustan hallitusta tekemään yli sen, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, ja kiritän kyllä hallitusta toteuttamaan sen työnantajalle vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamisen. Se on kolme kertaa ollut hallitusohjelmassa, ja toivon, että kolmas kerta toden sanoo.

Pidän hyvänä, että koulutukseen tulee lisäpanostuksia. Erityisesti Perusopetus paremmaksi -hankkeen eli Pop-hankkeen jatko on erittäin tärkeätä. On tärkeää, että jokainen lapsi saa hyvät elämän eväät koulusta ja opettajalla on todellakin aikaa jokaiselle oppilaalle.

Mutta ihan lopuksi, arvoisa puhemies, haluan sanoa, että tosiasia on, että me emme vielä ole todellisia taloustalkoita aloittaneet. Kuvaava esimerkki on alueellistamistoimet. Niin kauan kuin me voimme tehdä sellaisia alueellistamistoimia, joiden taloudellinen seuranta on täysin laiminlyöty, niin silloin valtion budjetti ei äärimmäisen kireällä ole. Olen iloinen, että eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi kriittisesti alueellistamistoimia ja ehdotti ryhdistäytymistä. (Puhemies: No niin!) Toivon todellakin, että valtiovalta, hallitus, tekee sen selvityksen alueellistamisesta, minkä on hallitusohjelmassaan luvannut, ja ottaa myöskin oppia siitä.

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien paluu hallitusvastuuseen on merkinnyt politiikan linjanmuutosta. Tämä linjanmuutos näkyi heti hallituksen ensimmäisissä toimenpiteissä jo ennen eduskunnan kesätaukoa, kun hallitus antoi ensimmäisen lisäbudjettinsa, jossa lisättiin työllisyysmäärärahoja. Tämä sama linjanmuutos näkyy ensi vuoden budjetissa. Tämä on ensimmäinen varsinainen budjetti koko vaalikaudelle, mutta on tärkeää, että heti alkuvaiheessa hallitus toteuttaa omaan hallitusohjelmaansa kirjattuja linjanmuutoksia.

Yksi keskeinen linjanmuutos koskee työllisyyttä. Nyt ei enää puhuta tempputyöllistämisestä vaan siitä, että hallitus tarttuu määrätietoisesti nimenomaan nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseen. Nuorisotakuu, takuu työharjoittelu- tai opiskelupaikasta nuorille, on vuosikymmenten tavoite, joka tämän hallitusohjelman myötä toteutuu tällä vaalikaudella. Tämä ajoittuu tilanteeseen, jossa työmarkkinoilla ja työelämässä on hyvin paljon uhkakuvia maailman taloustilanteen perusteella, ja siksikin on tärkeää edetä näissä toimenpiteissä etupainotteisesti.

Toinen asia, jossa tämä hallituksen linja muuttuu, on se, että samanaikaisesti talouden vakauttamistoimien kanssa ollaan valmiit panostamaan heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloon. Työmarkkinatuen korotus on, kuten täällä on useaan kertaan jo sanottu, historiallinen siinä mielessä, että se on ajoituksena ajankohtainen, jolloin ei välttämättä ole budjetissa kovin paljon liikkumavaraa, itse asiassa ei yhtään, ja toisaalta se on suuruudeltaan sellainen, että se ei ole pelkkää kosmetiikkaa, mistä usein syytetään tällaisia korotuksia, vaan sillä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien arkitodellisuudelle suuri merkitys.

Kolmas asia, jossa linja muuttuu, on veropolitiikka. Tasaverokehitykselle pistetään stoppi ja päinvastoin tässä budjettiesityksessäkin lisätään verorasitusta niille, joilla on veronmaksukykyä. Tämä vanha hyvä periaate verotukseen verotuksen oikeudenmukaisuuden palauttamiseksi näkyy tässä budjettiesityksessä. Pääomaveron korotus mutta erityisesti pääomaverotuksen progressio uutena elementtinä on nimenomaan tätä oikeudenmukaisuutta. Oikeudenmukaisuudesta kertoo myös kaikkein pienituloisimmille tehtävät perusvähennyksen korotus ja työtulovähennyksen korotus.

Täällä on paljon käyty keskustelua niistä veroista, joita joudutaan kansalaisilta nostamaan haittavero-nimikkeellä. Itse puolustan niitä voimakkaasti ja ihmettelen suoraan sanoen perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin vähättelyä esimerkiksi kansallisen alkoholiongelman osalta. Se on ongelma niin yksittäisten kansalaisten kuin koko yhteiskunnankin tasolla, ja siihen pitää määrätietoisesti puuttua. Yksi merkittävä tekijä on silloin myös alkoholin hinta. Sama koskee tupakkaa, makeisia. Näiden osalta kukin voi omalla kulutuskäyttäytymisellään vaikuttaa tuon veron maksamiseen.

Täällä on puhuttu paljon energiaveroista. Täytyy vielä kerran selkeästi todeta pöytäkirjoihin, että tämä hallitus ei nosta energiaveroja. Ne kotitalouksien esimerkiksi lämmityskustannuksiin tulevat maksulisäykset, jotka ajoittuvat tälle vaalikaudelle, johtuvat edellisen hallituskauden ja edellisen hallituksen tekemistä päätöksistä.

Polttoainevero nousee sen takia, että siihen tehdään niin sanottu inflaatiotarkistus. Polttoainevero, erona moniin muihin veroihin, on senttiperusteinen, ei prosentuaalinen, ja inflaation myötä aika ajoin siihen täytyy senttimääräisesti tehdä korotus. Muuten jossain vaiheessa tuo vero suhteellisenakin verona jää kehityksestä jälkeen ja siihen jouduttaisiin tekemään sitten kerralla hyvin suuria korotuksia. Pidän perusteltuna hallituksen linjausta tältä osin.

Sitten viimeinen mutta ei vähäisin muutos on se, että tämä hallitus näyttää pitävän kiinni siitä, mitä vaalien alla puhutaan. Haluan lopuksi ihmetellä sitä julkista keskustelua, jossa erityisesti sosialidemokraatteja on nyt syytetty niinkin suuresta synnistä kuin siitä, että olemme pitäneet kiinni vaalilupauksista. Päinvastoin toivon, että Suomeen tulee uusi poliittinen kulttuuri, jossa muutkin ottavat kunnia-asiakseen pitää kiinni siitä, mitä vaalien alla on luvattu, ja sosialidemokraatit ovat ensimmäisenä tätä uutta poliittista kulttuuria noudattamassa.

Markus  Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Backmanille: On hienoa, että yksittäiset edustajat ja niin puolue kuin eduskuntaryhmäkin voivat pitää vaalilupauksistaan kiinni, ja vaikka en halua enempää laitavasemmalla tilannetta kärjistääkään, niin meille se ainakin on ollut vaarallista, kun olemme halunneet niin tehdä. Mutta aiomme pitää linjasta kiinni jatkossakin.

Mutta kun edustaja Backman sanoi näistä haittaveroista, niin kyllä ne, vaikka olisivat haittaveroja, ovat tasaverojakin. Ihmiset elävät kuitenkin omaa elämäänsä omalla laillaan, ja harvoin tapahtuu semmoista kerrasta valaistumista, että ihminen muuttaa kulutustottumuksensa aivan kokonaan toiseksi. Siinä suhteessa alkoholi on osa aika monen suomalaisen normaalielämää. Totta kai pitää keskustella siitä, milloin se menee yli, milloin siitä on kohtuuttomalla tavalla haittaa sekä henkilölle itselleen että kaikille muille. Mutta jos alkoholiveroa korotetaan rajusti ja äkkiä, on ihan varma, että ulkomailta tuonti tulee kasvamaan, mikä vaikuttaa sitten osaan ryhmää niin, että juomatavat muuttuvat entistä rajummiksi.

Juha Väätäinen /ps:

Arvoisa puhemies! Eurooppalaisten mukana Suomi elää tällä hetkellä yhtä sekavinta ajanjaksoaan taloutensa ja sen kautta myös koko olemassaolonsa kannalta. Maanosa makaa syvässä poliittisessa ja ekonomisessa sekasorrossa — niin valtiot, rahoituslaitokset kuin ihmiset. Vain huijarit juhlivat. Päättäjät piilottavat päänsä vakuuksiin ja keskinäisiin välistävetoihin. Pahinta meidän suomalaisten kannalta on, että olemme tässä liemessä mukana edellisen ja nykyisen hallituksen edesvastuuttoman politiikan takia.

Vuoden 2012 budjetti ottaa yli 7 miljardia velkaa. Valtiovarainministeri Urpilainen vakuuttaa, ettei Suomen velanotto hänen toimintakautenaan kasva, vaan taittuu. Sitä on vaikea uskoa, kun seuraa hänen toimiaan Suomen vakuusratkaisussa ERVV:ssä — sieltä muuten Sarkozy ottaa ne pankkirahansa, koska itse Ranskalla ei ole niitä rahoja —ja samoin hänen toimiaan Kreikalle ja budjetin perusteiden kestävyyden osalta. Näyttää siltä, että valtiovarainministerin valtakausi jää hyvin lyhyeksi. Veronmaksaja tulee tässä budjetissa puristetuksi tyhjiin viimeistä ansaittua killinkiä myöten ja varmasti tasaveroin. Pahiten tämä koskee niitä, joilla ei ennestäänkään ole yhtikäs mitään. Jos ministerit eivät tätä usko, tulkaa Myllypuron leipäjonoon, kasvavaan jonoon, kuuntelemaan kurjuuteen sysäämiänne kanssaihmisiänne. Missä maailmassa te elätte?

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme valmiit tukemaan euroin heikko-osaisen ihmisen elämää. Käsittelyssä olevalle budjetille tulemme esittämään selkeän vaihtoehdon. Esittelemme sen yksityiskohtaisesti, runsaan viikon kuluttua, pääoma- ja pääluokkakohtaisesti. Hallituksen ja perussuomalaisten painotukset ovat erilaiset. Lupasin keväällä tältä korokkeelta ottaa erityiseen tarkkailuun harmaan talouden ja Lauri Ihalaisen toimet tässä asiassa, samoin ministeri Kiurun toimet asunto- ja kaava-asioissa. Saman kohtelun varmasti tulee saamaan myöskin ministeri Merja Kyllönen liikenneasioissa. Toimiessani valtiovarainvaliokunnan asuntojaoston puheenjohtajana olen havainnut yhteistyöhalukkuutta yli puoluerajojen, samoin liikenne-, työ- ja elinkeinojaostoissa. Pidän sitä kannatettavana tapana toimia kansan hyväksi.

Minun ei ollut tarkoitus ryhtyä repostelemaan tänään tulevia pääluokkia, joihin palaan varmasti seuraavina päivinä, mutta teen siitä poikkeuksen. Haluan sanoa yleisesti kehyksen kuin vuoden 2012 osalta, että tavoitteet ovat vallan vaatimattomia, jos aiomme lopettaa ihmisten hädän ja parantaa heidän toimeentuloaan sekä saavuttaa kestävän ja omavaraisen talouskehityksen. Ministeri toivoi parannusehdotuksia, tässä pari ennakoivasti viikon lopuksi. Ei 30 miljoonaa verotuloutuksena harmaan talouden alasajossa ole kuin 0,2 prosenttia harmaan talouden 15 miljardista. Ministeri Ihalainen, nostakaa tavoite heti 600:een ja varatkaa valvontaan ja henkilöstölle 50 miljoonaa 20:n sijasta. Harmaasta taloudesta rahaa omaishoidolle 100 miljoonaa, saman verran nuorisotyöttömille. Saatte varmasti tuen perussuomalaisilta. Otetaan sarvista härkää ja sanoista miestä. Ministeri Kiurulle: Nostakaa korkotukilainoituksella rakennettavien asuntojen tavoite 7 000:stä 10 000:een. Olkaa asuntoministeri!

Ministeri Kyllösen pitäisi kiirehtiä Brysseliin. EU-vuosien 2014—2020 kehyksessä on 80 miljardia varattu innovaatioille, joita tarvitaan Pohjois-Suomen kaivannaistuotannon logistiikkaan, tutkimukseen, jotta voimme ne hyödyntää.

Herra puhemies! Perussuomalaiset tulee olemaan aloitteellinen, mutta kriittisen kova budjetin käsittelyssä. Tarjoamme auttavaa kättä, mutta budjetin perusteet ovat horjuvat. Tekemällä vääriä arvioita kasvunäkymistä ja politiikasta hallitus on väärässä. Tehkäämme muutokset heti nyt.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Väätäinen, me elämme maailmassa, jossa sen ajan, kun minä olen ollut tässä salissa, se Myllypuron leipäjono on kasvanut koko ajan, ja sille leipäjonolle ei todellakaan tähän saakka ole juuri mitään tehty, ei niiden ihmisten aseman parantamiseksi. (Markku Rossi: Poistuuko nyt?) Kun sen leipäjonon osanottajista valtaosa saa työttömyysturvaa, (Juha Väätäinen: On työssä käyviäkin!) perustyöttömyysturvaa, he saavat nyt 1 200 euroa vuodessa lisää. Osa heistä — ne, joille se työttömyysturva, se perusturva, ei riitä elämiseen — saa viimesijaista tukea eli toimeentulotukea, joka ei ole perusturvaa. Se on sosiaalihuoltoa, se on viimeinen hätäapu, ja kun he saavat sitä ja he saavat nyt parannuksen siihen perusturvaansa, niin eivät enää tarvitse voimassa olevien kriteereitten mukaan sitä toimeentulotukea. Siksi se ikään kuin leikkaantuu, ja he pääsevät pois jokakuukautisesta almujen anelusta. Heidän ei tarvitse pystyäkseen elämään enää tehdä selvitystä jokaisesta eurostaan.

Se ei tietenkään ole tarpeeksi, ei 650 euroa riitä Suomessa kunnolla elämiseen. Se on ihan selvä, ja siksi sitä kehitystä, joka nyt on kuitenkin aloitettu — ensimmäisen kerran minun aikanani täällä ollessani työmarkkinatukea, peruspäivärahaa korotetaan... (Markku Rossi: Takuueläke oli viime kaudella!) — Takuueläkettä korotettiin viime kaudella, se on oikein hyvä, että korotettiin, samoin vähimmäispäivärahoja korotettiin, ja se oli hyvä päätös, mutta nekään eivät olleet riittävästi. — Ei riitä, että me täällä olemme ikään kuin yksi kerrallaan tekemässä hyviä päätöksiä. Meidän on valittava sellainen linja, että jokainen suomalainen tulee joko työllään tai, jos sitä ei ole, työttömyysturvallaan toimeen eikä tarvitse turvautua siihen viimesijaiseen eli toimeentulotukeen, joka ennen tunnettiin nimellä hätäapu tai huoltoapu. Sitä kaunisteltiin muuttamalla se nimi toimeentulotueksi, mutta sehän on viimeinen tuki, kun enää mitään muuta ei ole. Kenenkään Suomessa ei pitäisi olla niin huonossa asemassa. Siksi perusturvaa on parannettava vielä tästäkin ja reilusti.

Kun tämä kytkentä osoittaa, että perusturvassamme on tällaisia kytkentöjä, että kun saat jotakin, niin sitten menetät jotain muuta, niin myöskin niistä pitäisi päästä eroon. Täällä keskusta vaati nyt, ei viime kaudella mutta tällä kaudella oppositiossa ollessaan, että työmarkkinatuen tarveharkinta on poistettava. No, tiedän kyllä, että keskusta vaati sitä myöskin aiemmissa hallituksissa, mutta aiemmat hallituskumppanit eivät olleet siihen ihan yhtä halukkaita, ja ex-ministeri Rehulalle on annettava tunnustus siitä, että hän nyt kamppaili kuitenkin osan siitä poistamisesta. Mutta siitä huolimatta vasemmisto myöskin hallitusneuvotteluissa oli loppuun saakka sitä mieltä, että se tarveharkinta on poistettava, koska se estää myöskin ihmisiä työllistymästä. Se muodostaa juuri näitä tuloloukkuja, ja siksi, kun hallitusohjelmassa on kirjaus, että se tällä hallituskaudella vielä selvitetään, niin toivon, että oppositiopuolueitten lisäksi sitä tulevat tukemaan myöskin muut hallituspuolueet, että tästä sinänsä ihmisten asemaa heikentävästä kytkennästä, ihmisten työllistymistä heikentävästä asiasta, päästään eroon. (Markku Rossi: Milloin?) — No, toivottavasti tässä kahden vuoden tarkistuskohdassa. Silloin se tulee ratkaistavaksi, ja uskon ja toivon, että siihen myöskin ratkaisu ja rahat löytyvät.

Mutta se, mikä tässä budjetissa on todella hyvää, on se, että nämä aravalainojen omavastuukorot puolitetaan. Se on niille, jotka nyt muuttavat niihin asuntoihin, jotka näillä puolitetun omavastuukoron lainoilla rakennetaan, todella iso ja sellainen tuki, joka ei leikkaa mitään.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, kiitän valtiovarainministeri Urpilaista siitä, että hän totesi, että indeksit ja tämä työttömyysturvan korotus ovat yhteensä 120 euroa, toisin kuin budjettikirjassa lukee. Toivon, että budjettikirjaan ei enää tulevina vuosina tämänkaltaisia painovirheitä kirjaannu.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että se taloudellinen tilanne, missä tätä budjettia on tehty, on kyllä äärimmäisen hankala. Kun erilaisilta talousoppineilta kysyy, että mitähän nyt pitäisi tehdä, niin aika huonoja ja epävarmoja vastauksia saa.

Jos vähän katsoo taaksepäin, niin se, että meillä on näinkin hyvä tilanne, johtuu hyvin suurelta osin vuosien 2003—2007 talouspolitiikasta, joka oli erittäin ylijäämäistä, niin ylijäämäistä, että sitä ylijäämää piti vähän eduskunnalta piilotellakin. Ja ilman tätä ylijäämää, josta varmaan eduskunnan nykyinen puhemies Heinäluoma tietää enemmän, meillä olisi todella kinkkinen tilanne. Mutta se oli sankarillista talouspolitiikkaa silloin, ja Heinäluoma voisi olla tästä ihan aidosti ylpeä.

Mutta jos katsoo tätä maailman ja Euroopan tilannetta, niin meillä on neljä ongelmaa, jotka ovat vähän niin kuin toistensa sisäkkäisiä.

Ensinnäkin Kiinan jättimäinen vaihtotaseen ylijäämä, lähes 400 miljardia euroa tänä vuonna ilmeisesti, merkitsee, että samalla summalla sitten muu maailma köyhtyy, tai ei köyhdy vaan velkaantuu. Ja kun tätä jatkuu vuosikausia, niin siitä tulee niin iso kumulatiivinen velka, että jostakin paikasta se alkaa natista, ja nyt se natisee tietysti siellä, missä tilanne on heikoin.

Toinen ongelma on tämmöinen rahatalouden monsteri, jossa pankkijärjestelmä on kehittänyt tämmöisen luottoekspansioautomaatin, joka on äärimmäisen epävakaa: tuottaa välillä asuntokuplia ja sitten välillä romahduksia. Se on seikka, joka pitäisi jotenkin korjata.

Sitten globalisaatio on ollut Välimeren maille erittäin ankara. Lähinnä Pohjois-Italiaa lukuun ottamatta ei ole oikein mitään sellaista papua, jolla ne pystyisivät olemaan parempia kuin vaikkapa Tunisia. Sen takia niillä on edessään erittäin kova elintason lasku, mikä saattaa olla myös yhteiskunnallisesti haastava.

Ja sitten on ollut heikot populistiset hallitukset, jotka eivät ole pystyneet tekemään niitä päätöksiä, mitä olisi pitänyt tehdä.

Niinpä sitten Yhdysvaltojen asuntokupla katkaisi tämän selkärangan mailta, jotka ilman tätä olisivat nyt jotenkin pärjänneet. Esimerkiksi Espanjan talous oli ihan hyvässä kunnossa ja Kreikallakin saattoi olla jonkinlainen selviytymismahdollisuus ilman tätä, mutta mitään joustovaraa niillä ei sitten enää ollut.

Arvoisa puhemies! Me voimme kysyä, onko Euroopan keskuspankki vähän liian puhdasoppinen. Pitääkö se inflaatiotavoitetta liian matalana? Voisi sanoa, että jos inflaatio olisi vähän korkeampi, niin olisi mahdollisuus esimerkiksi palkkarakenteen vähän elää. Jos palkkarakenne pystyy elämään, niin sitten työmarkkinat toimivat paremmin, mutta kun palkat ovat jäykkiä alaspäin, eivät koskaan laske, mikä on minusta erittäin ymmärrettävää, niin silloin pienen inflaation vallitessa palkkarakenne ei pysty elämään.

Toinen asia on se, että jos euroalueella inflaatiotavoite on matalampi kuin muilla valuutta-alueilla, se johtaa euron yliarvostukseen, koska tavallaan valuuttamarkkinat tähtäävät tasapainoon viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, ja sen takia nykytilanteeseen verrattuna silloin euro on liian kallis ja se näkyy meidän kaikkien vientimahdollisuuksista.

Sitten Ekp:llä on kovin nuiva suhtautuminen valtioiden auttamiseen yleensä. Britanniassa tai Yhdysvalloissa tämmöistä rasitetta ei ole. Setelirahoitukseen liittyy monia ikäviä asioita, mutta verrattuna niihin ikäviin asioihin, mitä meillä muuten on edessä, ne ovat ehkä kuitenkin pienempiä.

Arvoisa puhemies! Meillä on tähän asti ollut voimakas vaihtotaseen ylijäämä, jonka seurauksena meillä on ollut aika paljon taloudellista liikkumavaraa. Nyt paperiteollisuuden erikoisasema on kadonnut, Nokiasta on tullut ihan kuolevainen yhtiö ja konepajateollisuus ei muuta vain Kiinaan vaan ennen kaikkea Keski-Eurooppaan ja meidän aiemmin menestynyt ja kukoistanut konepajateollisuutemme uhkaa muuttua pelkiksi insinööritoimistoiksi. Tämän päivän palkkaratkaisulla, jos semmoinen syntyy, on tähän tietysti joku vaikutus.

No, joka tapauksessa meilläkin on edessämme aika ankara julkisen talouden tasapainottaminen. Meidän on joko hyljeksittävä hyvinvointivaltiota tai rakastettava veroja. Itse pidän veroja parempina kuin kuoppaisia teitä ja huonoa koulutusta. Mutta meidän on osattava myös tehdä päätöksiä menoista. Ja vaikka me kaikki pidämme kunnallistaloutta tabuna ja pyhänä, johon ei saa millään tavoin koskea, niin se on kuitenkin suurin osa julkisesta taloudesta, ja sen takia siihenkin on tavalla tai toisella puututtava, on katsottava, ovatko kaikki julkiset kokonaispalvelut välttämättömiä, onko niiden syytä olla ilmaispalveluja, ja ennen kaikkea katsottava, voisiko niiden tuotantotapaa hieman modernisoida sen takia, että melkoista rakenteellista tehottomuutta niihin valitettavasti sisältyy.

Mats Nylund /r:

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Budgetförslaget för 2012 präglas dels av den långsamma tillväxten på världsmarknaden och dels av Finlands behov av att balansera statens inkomster och utgifter. Med andra ord en sparbudget, som ändå är påtagligt social i sin profil. Förbättrandet av basskyddet för de arbetslösa som tvingas klara sig på grunddagpenningen och höjningen av inkomstgränsen för bostadsbidraget med 100 euro per månad är en satsning på de som har det allra svårast ekonomiskt i vårt samhälle, 55 miljoner euro för samhällsgarantin för unga arbetslösa och ytterligare 20 miljoner euro för långtidsarbetslösa är åtgärder i samma riktning.

Arvoisa puhemies! Veronkorotukset ovat väistämättömiä, kun valtion menoja ja tuloja tasapainotetaan, ja pääomaveroasteen korotus on toimenpide, jolla on laaja hyväksyntä yhteiskunnassa. Oikeudenmukaisuusnäkökulmasta on kuitenkin hiukan ongelmallista, että yhteisöveroa alennetaan samanaikaisesti. Karuna voidaan pitää sitä, että suuryritysten verorasitus laskee pienyritysten verorasituksen taas kasvaessa. Maa- ja metsätalousyrittäjät ja pääosa maaseudulla toimivista yrittäjistä kuuluu viimeksi mainittuun ryhmään.

Muutoinkin valtion talousarvio on maaseutuelinkeinoille karu. Viljelijät ovat jo nykyisellään vaikeassa taloustilanteessa, joka johtuu alhaisista tuottajahinnoista ja voimakkaasti nousseista kustannuksista. Maataloustukien leikkaukset yhdessä energiaveron palautuksen pienennykseen ja neuvontaan osoitettavien voimavarojen vähentämisen kanssa tulee kohdistumaan raskaasti viljelijöiden talouteen. Kun työmarkkinaosapuolet samanaikaisesti neuvottelevat useiden prosenttien palkankorotuksista, voidaan liioittelematta todeta, että kaikilla yhteiskuntaryhmillä ei todellakaan ole samaa tulokehitystä.

Toivon hartaasti kokonaisratkaisun aikaansaamista, jotta elinkeinoelämämme säilyttäisi kilpailukykynsä ja jotta työpaikkoja ei pelkästään säilytettäisi vaan lisättäisiin. Jos maltillinen tuloratkaisu edellyttää valtiovallan myötävaikutusta jollakin tavalla, se on aivan oikein. Mutta, jos hallitus ja eduskunta lähtevät tukemaan kokonaisratkaisua, niin edellytetään myös maatalouden saavan vastaavan elvytyspaketin ja kohtelun!

Värderade herr talman! Jag hoppas innerligt att man åstadkommer en heltäckande inkomstuppgörelse för att vårt näringsliv ska behålla sin konkurrenskraft och att arbetsplatserna inte bara bibehålls utan ökar. Om en måttlig inkomstuppgörelse förutsätter att statsmakten bidrar på något sätt är det inte mera är rätt. Men, är det så att regering och riksdag går in för att stimulera en helhetsuppgörelse så förutsätter jag att också jordbruket får ett motsvarande stimulanspaket och likvärdig behandling!

Alla är överens om att finländskt arbete skapar välfärd, och nästan alla har också den uppfattningen att finländsk livsmedelsproduktion är en viktig hörnsten för vårt lands välmående. Regeringsprogrammet säger att den finländska jordbruksproduktionen ska öka sin lönsamhet marknadsmässigt och det är en helt riktig strategi. Den utomordentligt viktiga satsningen på det nationella matprogrammet visar att regeringen menar allvar med den skrivningen. Men det betyder inte att vi kan både skära i stöd och skärpa beskattningen utan att det får konsekvenser.

År 2011 är ett av de svagaste åren lönsamhetsmässigt i synnerhet för vår husdjursproduktion. Flera år i rad med dålig lönsamhet leder till att företagare upphör med produktionen, något som vi redan sett inom till exempel svinnäringen. Nu när trenderna pekar på stigande marknadspriser och ökad efterfrågan på bland annat mjölk och kött så ska vi ingjuta hopp i odlarkåren med alla de åtgärder som vår ekonomi tillåter. Det är ändå sist och slutligen så att människan klarar sig utan syre någon minut, utan vatten någon dag och utan mat bara några veckor. Våra bönder är alltså i en nyckelposition när det gäller vår mat, för vår miljö och för en växande del av vår energiproduktion.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluan kiittää täältä salista lähtenyttä edustaja Soininvaaraa hyvästä puheenvuorosta. Yritän hieman samoista ajatuksista lähteä, ehkä vähän vaatimattomammista ympyröistä, mutta kuitenkin niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen kehykseen, joka taas on meidän budjettimme, talousarviomme, pohjana.

Talousarvio vuodelle 2012 siis kertoo, että taloudellinen ja sosiaalinen kestävyytemme ei ole kaikin osin kestävällä tasolla. 7 miljardin alijäämä ja kasvava valtionvelka eivät ole hyvä perusta seuraaville vuosille. Silti hallitus ansaitsee kiitoksen hyvästä ja tietoisesta pyrkimyksestä kulkea toiseen suuntaan kuin mitä monissa kovin velkaantuneissa Euroopan maissa on monina alijäämien vuosina tehty ja nähty. Velkasuhteen, eli siis velka suhteessa bruttokansantuotteeseen, kasvu on saatava taitetuksi velkasuhteen pienenemiseksi vielä tämän hallituskauden aikana — mitä nopeammin, sen parempi.

Arvoisa herra puhemies! Talouden kehityksen kannalta olennaista on kehyksen viitekehys ja ne reunaehdot, joihin ei välttämättä omin taloudellisin ratkaisuin ollenkaan päästä suoraan käsiksi. Kansainvälisesti hyvän kehityksen edellytyksinä ovat vakaa rauhantila, taloudellinen tasapaino ja ympäristöpoliittisesti kestävän kehityksen tila. Kansainvälisen kehityksen nykyisiin kielteisiin piirteisiin liittyvät pitkään jatkuneet paikalliset konfliktit, joilla aika usein on valitettavasti laajempia liittymäkohtia. Ne ovat saattaneet jopa ratkaisevasti vaikuttaa kansainvälisen talouden tähänastisen veturin eli Yhdysvaltojen kestävyyteen, siis varsin kielteisesti.

Eurooppalainenkaan taloudellinen tilanne ei ole todellakaan hyvä. Euron käytöstä ovat puuttuneet etukäteen riskejä vakauttaneet toimenpiteet. Pelkät noudattamatta jääneet säännöt eivät ole riittäneet, vaan vakausmaksuja muodossa tai toisessa olisi pitänyt kerätä jo järjestelmän alusta asti. Nyt niitä kerätään jälkikäteen, ja niin kuin tässäkin salissa olemme moneen kertaan kuulleet, myöskin melkoisella riskillä.

Ilmastopolitiikassa ja yksittäisissä ympäristöpoliittisissa ratkaisuissa päätökset aiheuttavat välillä yksittäiselle toimijalle ongelmia. Joskus taas parhaatkaan ponnistelut eivät tuota lainkaan riittäviä ympäristön kestävyyttä parantavia tuloksia.

Tässä siis joitakin kansainvälisiä näköaloja kehykseen.

Täällä kotimaassa väestöpolitiikkamme on tuottanut vuosikymmenten aikana kansainvälisesti ja historiallisesti ainutlaatuisen ja nimenomaan kielteisessä mielessä poikkeavan tilanteen. Seuraavat 20—30 vuotta järjestämme palveluita maassa, jossa työhön tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Tämä on ollut meiltä suuri virhe, ja kaikkien selvitysten mukaan juuri nämä rakenteelliset tekijät ovat mitä olennaisimpia kestävyyteemme vaikuttavia seikkoja. Siksi kristillisdemokraatit ovat taistelleet lapsilisien, kotihoidon tuen, hyvien päiväkerhojen ja kaiken kaikkiaan lapsiperheiden paremman aseman puolesta, ja näin tulemme jatkamaan.

Arvoisa herra puhemies! Jaksamisvaje tulee olemaan todellinen kunnissa ja palvelusektorilla. Kunnat eivät pysty aina taistelemaan työvoimasta samoilla periaatteilla kuin parhaat yksityisen puolen toimijat. Siksi on syytä kiinnittää huomiota myös niihin laadullisiin tekijöihin, joilla kunnallisen palvelusektorin työntekijöitä voidaan innostaa, tukea ja ikääntymisen eri vaiheissa myös kuntouttaa. Toivomme parhainta menestystä työmarkkinaratkaisuihin, niin että löydetään tasapainoinen ratkaisu myös laadullisten tekijöiden kohdalla.

Ennalta ehkäisevät elementit ovat talouden kestävyyden kannalta aivan ensiarvoisen tärkeitä. Terveydenhuollon kustannukset ovat luonnostaan väestön ikääntymisen vuoksi merkittävässä nousussa. Liikunta, terveet elämäntavat, päihteetön kulttuuri — siinä on joitakin keskeisiä tekijöitä tässä kamppailussa. Ajatellut kuntatalouden säästöt kuntamuutoksen myötä jäävät kakkostilalle, jos pystymme vähentämään alkoholinkäyttöä vaikkapa 20 prosentilla. Vantaalaisen arvion mukaan pahin turvallisuusuhka liittyy miesten liialliseen alkoholinkäyttöön kotiympäristössä.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi: Hallitusohjelma korostaa Suomea kansalaisten Suomena, kansalaisjärjestöjen ja kolmannen sektorin merkitystä tukipolitiikalle, ja tätä toimintaympäristöä helpottamalla voimme saada paljonkin uutta hyvinvointia juuri tästä toimintaympäristöstä. Kestävyysvajeemme ei kestä kaikkien sosiaalisten ja taloudellisten ratkaisujen siirtämistä viranomaisten hoidettavaksi. Siksi tarvitsemme laajan sisällön ja laajan toteuttamisnäkökulman taloudelliselle ja sosiaaliselle kestävyydelle.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Jääskeläinen puhui tuossa kauniisti kuntien peruspalveluista ja siitä, kuinka turvataan päiväkodit ja kaikki ne asiat, mitä kunnissa tehdään.

Arvoisa puhemies! Kun katsotaan hallituksen linjausta koko tälle vaalikaudelle ja tulevaa budjettia, kuitenkin 631 miljoonaa euroa leikataan hallituksen esityksen mukaan. Tämä on poissa juuri kouluista, päiväkodeista, terveyskeskuksista. (Matti Saarinen: Sano plussat myös!) Se, että vanhoja velkoja kunnille maksetaan ensi vuoden aikana, on vielä toinen kysymys, mutta kun mennään vuoden 2012 jälkeen vuoteen 2013, niin ollaankin siinä tilanteessa, että todellisuudessa kuntien taloudellinen tilanne tulee heikkenemään. Kun tässä otetaan huomioon myös opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen leikkaukset, niin kyllä se on kylmää kyytiä, edustaja Jääskeläinen.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sen verran edustaja Rossin puheenvuoroon, että meillä on pöydälle jaettu myöskin valtioneuvoston selonteko kehyksistä. Täällä sanotaan, että vuoteen 2015 mennessä nykytasoon verrattuna valtionosuudet kasvavat 1,4 miljardia. Toivon, että edustaja Rossi perehtyy tähän.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rossi kiinnitti huomiota hyvin tärkeään asiaan. Talous on tietysti kaiken tämän pohja. Mutta halusin puheessa myös korostaa sitä, että kristillisdemokraatit eri yhteyksissä tämän hallituksen taipaleella ovat juuri tätä hyvän hoidon vaihtoehtojen kokonaisuutta halunneet pitää yllä, ja mielestäni varsin ansiokkaasti olemme tässä työssä onnistuneet, siis lapsilisät, kotihoidon tuki, hyvät päiväkerhot, lapsiperheiden kokonaishyvinvointi, tässä tietysti hyvin tärkeänä seikkana hyvä kunnallinen päivähoito. Mielestäni tämä kokonaisuus on juuri tärkeä säilyttää, ja tässä suhteessa hallituksen toiminta on ollut aivan hyvä.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Saarinen, ihan kysyn, käsi sydämellä, uskotteko itse siihen, että tämän vaalikauden aikana tuon kehyksen mukaan pystytään toimimaan. Kaikki ne talouden realiteetit, missä tällä hetkellä mennään, sekä myös hallitusohjelma, oma perälautakirjaus, tarkoittavat käytännössä sitä, että kun talouskehitys ei kulje siihen suuntaan kuin mikä tietysti olisi toivottavaa, niin joudutaan tekemään niitä leikkauksia kiihtyvällä tavalla, ja kyllä ne silloin tulevat kohdistumaan tuonne kuntatalouteen. Siksi, arvoisa puhemies, olisikin todella toivottavaa, että tänään työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken syntyisi sellainen yhteinen sopu, jolla pystyttäisiin löytämään sellainen maltillinen tuloratkaisu Suomeen, joka muodostaisi sen kehyksen ja loisi sen talouden pohjan, mutta ainakaan tässä vaiheessa ei valitettavasti tuohon uskomukseen ole kovin paljoa edellytyksiä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ymmärrän, että asioista ja arvoista voi olla perustellusti eri mieltä. Toivon, että me voisimme näissä keskusteluissa olla samaa mieltä luvuista, jotka on julkaistu. Tässä on valtiovarainministeriön budjettikatsaus koskien ensi vuoden budjettia. Siellä arvioidaan, että nettomääräisesti kuntatalous kärsii 448 miljoonaa, kun edustaja Rossi puhui yli 600 miljoonasta. Tämäkin on huono luku ja vaikea luku monille kunnille. Ja kun meille on jaettu kehykset, sivulta 24 ylälaidasta löytyy: vuonna 2013—2015 arvioidaan, että nettomääräisesti noin 1,4 miljardilla eurolla kasvavat valtionosuudet. Se on tietysti uskonvarainen asia, kuka näissä myrskyissä ja tyrskyissä tietää, miten talous kehittyy, mutta joku suunnitelma pitää olla kuitenkin pohjalla, kun katsotaan tulevaisuuteen, ja nämä ovat näitä virallisia lukuja. Ja nyt toivon, että me voimme olla näistä luvuista yksimielisiä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Vielä reilu kuukausi sitten valtiovarainministeri Urpilainen ja pääministeri Katainen käyttivät samaa kielikuvaa kuvatessaan talouden epävarmuutta. "Olemme sumun keskellä ja yritämme navigoida", ministeri Urpilainen kuvaili vielä taloudellisessa katsauksessaan eduskunnalle kuukausi sitten. Mutta kyllä sumu oli haihtunut ja näkyvyys parantunut, kun uutisoitiin Kreikka-paketin vakuuksia. Ministeri näki eurojen tarkkuudella 30 vuoden päähän Suomen miljardien eurojen korkotuotot. Sumu on haihtunut. Sumua on löytynyt vähäisessä määrin enää suomalaisten veronmaksajien silmistä.

Puhemies! Ministeri Urpilainen kertoi Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta tilaamastaan muistiosta ensi vuoden talousarvion tulonjakovaikutuksista. Tuloerot supistuvat Gini-kertoimella mitattuna 0,4 prosenttiyksikköä, ja suhteellinen köyhyysaste pienenee samoin 0,4 prosenttiyksikköä. Tuloerot siis pienenevät, ja köyhyys laskee, totesi ministeri tässä salissa pari tuntia sitten. Perusturvan tasokorotukset sekä työtulo- ja perusvähennyksen korotukset antavat pienituloisille hieman enemmän käteen elinkustannusten nousun armottomassa puristuksessa, se on tosiasia. Mutta käänteen aikaansaamiseksi, köyhyyden torjumiseksi, ne ovat kertatoimenpiteenä riittämättömiä.

Täällä keskustelua herättänyt Vattin tutkimusmuistio korosti lisäksi, että kuvatut tulonjakoarviot ovat verotukseen ja sosiaaliturvaan ehdotettujen muutosten vaikutuksia. Ne eivät ole arvioita tulonjaon kehityksestä vuodelle 2012. Laskelmista puuttuvat kuntaveron, kiinteistöveron ja lukuisien asiakasmaksujen korotusten vaikutukset ja tietenkin elinkustannusten nousun karu todellisuus.

Kokonaisuudessaan laskelmat kertovat siitä, että budjetin myönteiset tulonjakovaikutukset ovat suhteellisen vaatimattomia. Vaikka suunta on oikea, luvut ovat pieniä, jos ne suhteutetaan koko kehitykseen 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuodesta 1995 vuoteen 2009 tämä tuloeroista kertova Gini-kerroin kasvoi 4,2 prosenttiyksikköä ja köyhyysaste 6 prosenttiyksikköä. 15 vuoden aikana köyhyys kasvoi keskimäärin 0,4 prosenttiyksikköä vuodessa. Tilannetta kuvaa hyvin se, että nyt juhlitaan 0,4 prosenttiyksikön laskennallisesta tuloerojen ja köyhyysasteen laskusta. Tarvitaan 15 vuotta samanlaisia ratkaisuja, jotta palaamme siihen tilanteeseen, josta tämä uusliberalistinen politiikka, köyhyyden kasvattamisen politiikka, lähti liikkeelle.

Laskelmat, siis Vattin laskelmat, kertovat nyt tästä 0,4 prosenttiyksikön alennuksesta. Siitä nähdään, että muutos on laskennallisenakin pieni eikä merkittävästi muuta köyhien ihmisten tilannetta. Toivon sydämestäni, että varsinkaan vasemmistopuolueet hallituksessa eivät syyllistyisi makaaberiin juhlintaan toimeentulotukea ja työmarkkinatukea saavan 80 lisäsentin päiväkohtaisen korotuksen takia. Viime vuonna toimeentulotukea sai 384 000 suomalaista. Köyhyys on vakava, syvä ongelma, ja se ei valitettavasti poistu vielä näillä ratkaisuilla. Tarvitaan pitkäjänteisempää taistelua köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan, ja sitä on jatkettava. Tarvitaan vähintään samansuuruisia tasokorotuksia usean vuoden ajan, jotta tulonjaossa nähtäisiin olennaisempi muutos. Siis yli vaalikauden ulottuva ohjelma, lukuisia etuuksien asteittaisia tasokorotuksia köyhyyden torjumiseksi, sitä vasemmistoliitto on vaatinut. Mutta tämä korotus näyttää jäävän ainutkertaiseksi: uusia tasokorotuksia hallituksen ohjelma ei lupaa. (Puhemies: 5 minuuttia!) Ainoa varma asia on: köyhyys lisääntyy, ja tuloerot kasvavat tämän nelivuotiskauden aikana. Se on selvä.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on menestystarina, joka nojaa työhön ja yrittämiseen. Ilman menestyviä yrityksiä ei ole työpaikkoja eikä verotuloja, joilla pitkälti katamme maamme hyvinvointipalelut. Tämä tosiasia korostuu varsinkin näinä taloudellisesti epävakaina aikoina. Epävarmuuden leima näkyy myös ensi vuoden talousarvioesityksessä, joka on yli 7 miljardia euroa alijäämäinen. Kun alijäämää kurotaan umpeen velkarahalla, ymmärtää jokainen vähänkin yritystoimintaa tunteva, ettei ratkaisu voi olla pitkäkestoinen. Tarvitsemme ripeästi toimia, joilla voimme pysäyttää velkakierteen ja saada taloutemme jälleen oikeille raiteille.

Arvoisa puhemies! Maamme yrittäjiä tavatessa ja heidän huoliaan kuunnellessa käyvät selväksi ne asiat, jotka ovat heidän yritystoiminnalleen elintärkeitä. Tällä hetkellä aivan olennaista on vahvistaa yrittäjien uskoa heidän toimintaympäristönsä suotuisaan kehitykseen. Tämä tarkoittaa julkisen talouden tasapainottamista ja velkaantumisen katkaisemista. Tässä suhteessa budjetin perustavoite on oikea. Julkisen talouden sopeutus tulee kuitenkin tehdä tavalla, joka mahdollisimman vähän haittaa talouskasvua. Siksi erilaisia menolisäyksiä ja veronkorotuksia tulee tehdä harkiten, mikäli niillä on selkeästi kasvua heikentävä vaikutus.

Yksi maamme taloutta tervehdyttävä keino on verotuksen painopisteen siirtäminen talouskasvulle haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Juuri näin on nyt käsiteltävässä budjettiesityksessä tehty. Suurimmat veronkevennykset kohdistuvat ansiotulo- ja yhteisöverotukseen. Vastaavasti kiristyksiä kohdistetaan varsinkin valmisteverotukseen, muun muassa energiaveroon, ajoneuvoveroon, alkoholi- sekä tupakkaveroon.

Kokoomuksen tavoitteiden mukaisesti ensi vuonna lasketaan yritysten yhteisöverokantaa 1 prosenttiyksiköllä, mikä parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa ja mahdollistaa yritysten sijoittamisen uusiin investointeihin ja työllistämiseen. Mielestäni 1 prosenttiyksikön alennus ei kuitenkaan vielä riitä näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. On siksi välttämätöntä, että yritysveroa tullaan jatkossa myös madaltamaan.

Tärkeä on myös ansiotuloveroperusteisiin ehdotettu 3,3 prosentin tarkistus, jolla pyritään estämään työn verotuksen kiristyminen inflaation ja ansiotason nousun seurauksena. Ansiotuloverotuksen kiristymisen estäminen on tehokas keino tukea kotitalouksien ostovoimaa ja kotimaisen kysynnän kehitystä sekä näin edistää maamme työllisyyttä. Näitä periaatteita tukevat myös nyt sovitut pienituloisten veronkevennykset, joilla madalletaan tuloeroja ja näin lisätään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ostovoimaa.

Nyt sovittujen veroratkaisujen ohella on mielestäni vielä tarpeen varautua muihin kasvua tukeviin veropoliittisiin toimiin talouden elvyttämiseksi. Tällaisia keinoja voisivat olla esimerkiksi tutkimus- ja kehityspanosten vahvistaminen ja poisto-oikeuksien laajentaminen. Tämän kaltaiset toimet tukevat pitkällä aikavälillä julkisen talouden tasapainon saavuttamista. (Markku Rossi: Keskusta vaati näin!)

Arvoisa puhemies! Budjettiin on tehty monia talouspoliittisten toimien lisäksi merkittäviä lapsi- ja nuorisopoliittisia kirjauksia. Jokaisen lapsen oikeutta hyvään ja laadukkaaseen perusopetukseen vahvistetaan pienentämällä opetusryhmien kokoja, lisäämällä aamu- ja iltapäivätoimintaa ja vakiinnuttamalla koulujen kerhotoimintaa. Toisen asteen opiskeluhuoltoa laajennetaan ja laatua vahvistetaan. Tavoitteena on lisätä palvelujen suunnitelmallisuutta ja kehittämistä nykyistä enemmän ennalta ehkäisevää työtä ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistämään.

Arvoisa puhemies! Eri tutkimuksissa esitettyjen tietojen mukaan lähes kolmannes Suomen väestöstä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän ja fyysinen kunto on heikentynyt lähes kaikissa väestöryhmissä. Tämä on yksi aikamme suurimmista haasteista, johon vastaamiseksi tarvitsemme nykyistä monipuolisempia keinoja. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että budjettiin on kirjattu tärkeitä panostuksia lasten ja nuorten liikuntaan. Veikkauksen, Ray:n ja Fintoton tuotoista tuloutetaan ensi vuonna yhteensä 909 miljoonaa euroa tieteen, nuorisotyön, taiteen, urheilun, liikunnan sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä on yli 10 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna ja tulee varmasti maksamaan itsensä myöhemmin takaisin.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Urpilaista lainaten: käsittelyssämme on nyt "vaativien aikojen budjetti". Talouden epävarma kehitys ja julkisen talouden viime vuosina heikentynyt tila vaativat meiltä määrätietoisia toimia talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamisen puolesta. Tarvitsemme myös vahvaa toimintaa eheän yhteiskunnan ja ihmisten välisen eriarvoisuuden vähentämisen puolesta. Yhteiskuntaan on palautettava luottamus ja yhteisöllisyyden tunne. Sosialidemokraatit ovat sitoutuneet vahvasti tähän työhön.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on työn ja oikeudenmukaisuuden budjetti. Hallituksen veropolitiikka tukee talouden kasvua, vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja kaventaa tuloeroja. Hallitus satsaa työllisyyteen ja tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta. Hallitus satsaa monin tavoin yrittämiseen, rakentamiseen, perusteollisuuteen ja uusiin kasvualoihin. Työvoimapolitiikkaa tullaan muuttamaan aktiivisemmaksi, jotta jokaisella ihmisellä olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua oman hyvinvointinsa rakentamiseen työtä tekemällä.

Joka vuosi tuhannet nuoret jäävät ilman hakemaansa koulutusta tai työtä. Joka vuosi osa tulevaisuuden toivoistamme putoaa pois koulutus- ja työmarkkinoilta pahimmillaan vuosien tai loppuelämän syrjäytymiskierteeseen. SDP on pitkään vaatinut nollatoleranssia nuorisotyöttömyyteen tämän järjettömän kehityksen pysäyttämiseksi. Nyt nuorisotyöttömyyteen puututaan kunnollisin satsauksin ja tavoittein. Nuorisotakuun myötä vuodesta 2013 alkaen jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 23-vuotiaalle valmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka 3 kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta tai koulutuksen päättymisestä. Nuoren on saatava elämänvalinnoilleen tukea oikeaan aikaan, omaa motivaatiota vahvistaen ja tehokkaasti. Tässä asiassa meillä ei ole varaa epäonnistua.

Arvoisa puhemies! Tämä budjetti sisältää vahvoja arvovalintoja oikeudenmukaisuuden puolesta. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus on uskaltanut linjata rohkeasti oikeudenmukaisen tulonjaon puolesta. Näin vahvistetaan luottamusta ja tuetaan ihmisten mahdollisuuksia parantaa omaa hyvinvointiaan. SDP on vaatinut verotuksen suunnanmuutosta oikeudenmukaisemmaksi. Nyt suunta muuttuu, kun pääomatuloveroa ja suurten perintöjen veroa nostetaan ja pienituloisten ihmisten verotukseen tehdään kevennyksiä. Pääomatulovero muutetaan progressiiviseksi. Nämä ovat merkittäviä arvovalintoja, jotka supistavat tuloeroja ja ihmisten välistä eriarvoisuutta.

Me teimme myös historiallisen parannuksen perusturvaan. Työttömien perusturvaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea nostetaan 100 eurolla — itse asiassa indeksikorotus mukaan lukien korotus on noin 120 euroa — ja korotetaan vastaavasti asumistuen tulorajoja. Näin vähennetään myös tarvetta turvautua toimeentulotukeen, mitä pidän erityisen tärkeänä uudistuksena. Viimesijaisen sosiaaliturvan varassa olevat ihmiset saavat myös parannuksen toimeentuloonsa, kun toimeentulotuen tasoon tehdään korotus. Yleensä ensisijaisten etuuksien korottaminen johtaa toimeentulotuessa yhtä suureen vähennykseen, mutta tällä kertaa perusosia korotetaan ja näin parannetaan myös toimeentulotuen varassa olevien ihmisten asemaa. Tämä on poikkeuksellista verrattuna aikaisempien hallituksien esityksiin, eli erittäin hyvä siltä osin. Toimeentulotuen korotus ehkäisee köyhyyden kasvua ja vähentää riskiä syrjäytymiseen. Tähän suuntaan tulee jatkossakin edetä.

Arvoisa puhemies! Pähkinänkuoressa: Historiallinen parannus perusturvaan, vahva puuttuminen työttömyyteen sekä verojen asettaminen maksukyvyn mukaan. Samalla teemme vastuullista politiikkaa julkisen talouden vakauttamiseksi. Vaikka budjetissa on myös vaikeita menosäästöjä ja veronkorotuksia, voin kuitenkin sosialidemokraattina olla tähän esitykseen tyytyväinen. Muutos edellisen hallituksen linjaan on nyt selkeästi näkyvissä. Hallituksen politiikalla tuloerot alkavat supistua ja köyhyysaste pienenee. Työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta on hyvä tehdä työtä.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa puhemies! Keltainen on pysähtymisen väri. Sairaalassa keltaisen kyltin takana piilee tartuntavaara, liikennevaloissa keltainen tarkoittaa pysähtymistä ja valmiustilaa. Valtion talousarvioesitys 2012 on painettu keltaisten kansien sisään kuin enteillen. Kun kirjaa lukee ja pääsee liki loppuun kohtaan Taloudellinen katsaus, on viimeistään aika painaa jarrua. Hälyttävää, pelottavaa, uskomatonta ja lopun alkua.

Olemme veloissamme korviamme myöten. Velkaa on vuoden loppuun mennessä 81,7 miljardia. Jo pelkät korot siitä ovat 1,9 miljardia euroa. Velka kasvaa entisestään, ja ensi vuoden lopulla se on jo 89 miljardia. Velkasuhde kasvaa 2 prosenttiyksiköllä vuodessa. Milloin, miten ja kuka maksaa meidän velkamme? Eurokriisin keskellä meidät on luokiteltu luottoluokaltaan kolmen A:n luokan maaksi. Pitäisikö sen helpottaa pelkoa taloudellisesta tilanteestamme? Mitä sitten, jos luottoluokituksessa olemmekin tällä hetkellä hyvässä asemassa? Siellä on muitakin maita, joilla menee hyvin. Entä sitten ne muut, nehän tulevat jo rytinällä meitä kohti?

Suomi on elänyt kuplataloudessa, ja sellaisessa se elää vielä hetken ennen todellista polvilleen putoamista. Kun Tanskassa, kuntauudistuksen mekassa, kupla puhkesi, syntyi kuntauudistus, joka ei ole kuitenkaan tuonut sellaisia säästöjä kuin olisi toivottu. Säästöjä ei syntynyt kuntien hallintokuluista, vaan ne ovat pysyneet ennallaan. Hallintotehtävissä toimivien työntekijöiden määrä on lisääntynyt entisestään, sen sijaan lähidemokratia heikkeni.

Samaan aikaan yritykset kaatuvat ja siirtyvät kaukomaille. Vain mahdollisimman suuret voitot lyhyellä aikavälillä merkitsevät, eikä se jätä paljon tilaa taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaiselle kehitykselle. Teollisuus, joka on kannattavaa Suomessa, katoaa sen vuoksi, että se on vielä kannattavampaa kaukomailla, ei sen vuoksi, että se olisi kannattamatonta Suomessa. Tämän hallitus tietää hyvin.

Nokia, joka on noussut suomalaisin voimin ollen joskus maailman paras, on menettänyt asemansa, koska jäi nauttimaan omasta menestyksestään ja unohti, miten puhelimia halutaan käyttää. Hallituksen budjetti kertoo siitä, että hallituksen käyttötarkoitus on unohtunut. Eikö hallituksenkin pitäisi tukea ennen muuta kotimaista kansalaista ja pyrkiä ottamaan resursseja sieltä, missä niitä on?

Nyt kehuja ansaitsevaksi ominaisuudeksi budjetissa jää perusturvan korotus, mutta senkin vaikutus pienituloisiin tainnutetaan ottamalla innokkaita askelia kohti tasaverotusta. Kamppailua taloustilanteen määrittelystä johtavat Euroopassa hallitukset yhdessä pankkisektorin kanssa. Voitolla oleva totuus ja lääke ongelmiin on mahdollisimman suuren kasvun tavoittelu lyhyellä aikavälillä. Samalla riittävä valvonta ja vakauden tavoittelu pitkässä juoksussa on unohdettu. Tämän kehityksen seurauksena esimerkiksi saksalaiset ja ranskalaiset pankit ovat saaneet rahoittaa Kreikkaa kuin pellossa, ilman riittävää kansallisten hallitusten ylläpitämää valvontaa. Tässä tilanteessa on suorastaan tragikoomista, että neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi halutaan kysyä useimmiten pankkien asiantuntijoilta ja sijoittajilta, jotka ovat itse kriisin aiheuttaneet.

Kaiken tämän kukkuraksi harmaa talous rehottaa rakennustyömailla ja ravintolatoiminnassa. Hyvinvointi- ja kauneudenhoitoalat tulevat perässä. Keinoa toimia epärehellisesti etsitään ja haetaan. Vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta ei haluta ottaa, se ei ole kiinnostavaa, eikä se ole mikään ihme. Vastuu ei ole kiinnostanut myöskään sijoittajia, eurooppalaisia pankkeja eikä hallituksia, jotka korjaavat omia virheitään veronmaksajien rahoilla. Kun esimerkkiä näyttävät miljoonia ja miljardeja riskisijoituksiin tuhlaavat aikamme taloustoimijat, joiden voitot ovat kyllä aina yksityisiä mutta joiden tappiot hallitus määrää muiden maksettavaksi, on helppo ymmärtää, että keskinäinen luottamus ja usko asioiden tekemiseen yhdessä katoaa myös yhteiskunnan laajoista riveistä.

Miksi tavallinen duunari tai työtön toimisi rehellisesti ja vastuullisesti, jos kukaan muukaan ei niin tee? Miksi ansiotuloveron maksajan moraalin ja vastuun tulisi olla erilainen kuin pääomaveron maksajan, joka ei suurista tuloista huolimatta halua osallistua talkoisiin maksukykynsä mukaan? Hallitus peräänkuuluttaa säästötoimia mutta käyttää itse resursseja pankkien tukemiseen ja helpottaa toimillaan suurituloisten verosuunnittelua. Samaan aikaan puhutaan harhaanjohtavasti vastuusta ja mainostetaan pääomaveron kosmeettista progressiota oikeudenmukaisena tekona. Mutta verojen maksuun ei kohta usko edes tavallinen suomalainen. Hän näkee, kuinka tasaverolla tuetaan suurituloisia. Hän näkee, että hänen rahansa menevät pankkien ja sijoittajien tukemiseen samalla, kun budjetista on etsittävä kipeästi säästökohteita kotimaassa.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eduskuntasalissakin käydään aina keskustelua siitä, mikä se kuntien todellinen tilanne on, saavatko kunnat lisää rahaa vai eivätkö saa lisää rahaa. No, aika sen tulee varmasti näyttämään, mutta on kyllä syytä havaita, että 631 miljoonaa euroa on valtionosuusleikkaus, joka toteutuu, plus muut opetustoimeen kohdistuvat leikkaukset. Se, että täällä muun muassa edustaja Saarinen sanoi, että tulee lisää rahaa, niin kysymys on nimenomaan siitä, että kuntien kustannusjaon tarkistus neljän vuoden väliajoin tuottaa kunnille nyt ensi vuoden talousarvioon lisää rahaa. Mutta kun mennään vuoteen 2013, niin tilanne onkin jo aivan toinen. Kuntien peruspalveluohjelman mukaan ensi vuonna kuntien vuosikate heikkenee 500 miljoonaa euroa, ja vuonna 2014 ollaankin sitten jo siinä tasossa, että ollaan kriisin partaalla, eli vuosikate alittaa jo poiston, tämä 4 prosentin menokasvuolettamalla. Se, mikä tulee olemaan palkkaratkaisu jne., tulee tähän vaikuttamaan. Tähän yhteyteen, kun hallitus toteaa sen, että keskeisin tämän kauden talouspolitiikan uudistus on kuntarakenneuudistus, niin kyllä en ihmettele sitä, että kunnissa seurataan sitä, mitä tapahtuu: Vantaako liitetään Helsinkiin jne.? Mitä tapahtuu? Tämä on yksi keskeinen kysymys, joka tällä hetkellä kuntakenttää ja ihmisiä palveluiden kautta ilman muuta myös puhuttaa.

Arvoisa puhemies! Satsaukset yrittäjyyteen ja sitä kautta työllistämiseen tästä talousarviosta ja -linjauksesta puuttuvat. En mene siihen tässä sen enempää. Nostan esille vaan muutamia sellaisia virheratkaisuja, jotka eivät tule toimimaan talousarvion kannalta sillä lailla positiivisesti, kuin on ajateltu, että ne tuottavat valtiolle rahaa.

Ensinnäkin haluan todeta sen, että hallitus esittää, että tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille tulee 9 prosentin arvonlisävero nykyisen nollakannan sijasta, ja hallitus arvioi, että tämä tuottaa vähän aikavälistä riippuen 50 miljoonaa euroa tai 90 miljoonaa euroa, niin kaikkien alan asiantuntijoiden mukaan tämä kääntyy juuri päinvastoin, puhumattakaan, mitä tulee merkitsemään tämä niin sanottu lukuvero ihmisille, mitä se merkitsee suomalaiselle kulttuurille, se on sitten jo ihan toinen asia. Alan liittojen tekemän arvion mukaan — tietysti heidän omien liittojensa, Sanoma- ja Aikakauslehtien Liittojen, jotka tutkailevat asiaa, totta kai, heidän näkökulmastaan — käytännössä tämä tulee merkitsemään tuollaisen 2 500 henkilötyövuoden vähentymistä koko alalta. Ja kun siihen lasketaan vielä sitten koko tämä muu tukeva sektori, esimerkiksi kuljetus, posti, niin ollaan jo toisen tuhannen verran päälle. Eli voidaan ehkä puhua 3 500 ihmisen työpaikan menetyksestä. Tämähän käytännössä tulee johtamaan siihen — jos näin käy, mitä sopii tietysti pelätä — etteivät missään tapauksessa suoraan arvonlisäveron vaikutukset tule talousarviossa näkymään. Aika on niin rajallinen, että en tässä vaiheessa tästä enempää. Samalla lailla partureiden, kampaamoiden, pienten korjaamojen eteen tehty kokeilu tulee päättymään, ja arvonlisävero tulee nousemaan kattoon. Kyllä tämä tulee omalta osaltaan vähentämään tuota työtä, mutta pelkään pahoin, että tulee myös lisäämään harmaan talouden määrää ja on tässä suhteessa ristiriidassa hallituksen omienkin tavoitteiden kanssa. Samoin kotitalousvähennyksen supistaminen tulee eittämättä johtamaan työpaikkojen menetykseen. Kotitalousvähennys on käytännössä merkinnyt erittäin monen pienen yrityksen syntymistä ja sitä kautta palvelujen hoitamista eteenpäin.

Samoin neljäntenä, maakuntien kehittämisrahan raju leikkaus, puolittaminen 32 miljoonasta eurosta 13,5 miljoonaan euroon, käytännössä tarkoittaa sitä, että maakunnissa tapahtunut juuri elinkeinotoimiin panostus tulee heikkenemään runsaasti, ja näin ollen tämä ei myöskään tue työllisyyttä. Yrittäjätukien leikkaaminen on myös tässä samassa linjassa, tietyllä lailla myös maatalouteen kohdistuvat leikkaukset.

Mutta erityisesti haluan todeta sen, mikä tässä on häpeällistä, että sotaveteraanien ja -invalidien kohtelu näyttää olevan todella hyvin kylmää. Kataisen hallitus on leikkaamassa veteraaneilta 40 miljoonaa euroa, ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että veteraanipolven vanhushuollon palveluita ei pystytä turvaamaan siinä määrin kuin on mahdollista. Ja, arvoisat hallituspuolueiden edustajat, viime kaudella itse olin ottamassa veteraanien lähetystöä vastaan ja me pystyimme nostamaan niitä määrärahoja silloisen hallituksen esityksestä. Minä toivon, että te teette nyt samaa työtä, niin että hallituspuolueiden kesken pystytte nostamaan veteraanien määrärahaa niin, että pystytään edes säilyttämään nykyinen taso. Veteraanijärjestöt ovat esittäneet, että pari kolme vuotta näillä määrärahoilla pärjätään ja sen jälkeen sitten veteraanien määrän alenemisenkin myötä tuohon määrärahakysymykseen voidaan kajota, mutta mentäisiin nyt tällä tasolla vielä muutama vuosi eteenpäin.

Astrid Thors /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Tack för att ni förväxlade mig med Gestrin, det är till min fördel, verkligen!

Tässä on tänään puhuttu hyvin paljon, mitä aikaisempi hallitus on tehnyt ja mitä nykyinen tekee. Siinä mielessä olen huolestunut tästä tilanteesta, koska ehkä se laittaa varjoonsa, miten suurista haasteista on kyse tällä hetkellä. Yksi ja toinen ekonomisteista on puhunut, että mahdollisesti Eurooppaa uhkaa pahin talouskriisi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Vakavat puheenvuorot, Suomen Pankin pääjohtaja Liikanen, Sixten Korkman ja jopa David Cameron ovat puhuneet siitä ja peräänkuuluttaneet nopeasti toimia, miten pystymme välttämään sellaisen sulamisen, taloudellisen tai rahoitusjärjestelmän todella suuret uhat, miten ne saadaan torjuttua.

Vi har alltså en sådan stor osäkerhet i det finansiella läget och hot mot det finansiella systemet att jag tycker att det borde ha varit det som huvudsakligen diskuteras i dag. Finansministeriet konstaterar i budgeten, och det har det däremot hänvisats till många gånger i dag, att osäkerhet finns. Det framgår till exempel av de allmänna motiveringarna i budgeten.

Vad kommer samfundsskatten att ge detta år, vad kommer den att ge nästa år? Det är en mätare på var vi har det finansiella läget. Budgeten uppskattar att antalet nya bilar som skulle registreras nästa år kommer att vara nästan 25 procent flera än 2010. Jag tycker också att det verkar lite osäkert, lite överoptimistiskt.

Hyvät ystävät! Tässä taloustilanteessa ehkä ei ole tärkeintä sanoa, että ei tueta pankkeja, vaan pitäisi sopia, kuka tukee ja millä tavalla. Valitettavasti voi sanoa, että vaikuttaa siltä tämän viikonlopun jälkeen, että taas meillä on sopimatta työnjako, kun pankit ovat suuria. Väiteltiin pitkään siitä, kuka vastaa niin sanotusta Dexia-pankista siellä Benelux-maissa, ja tehtiin viime hetkellä jonkinlainen sopimus. On tärkeää, että olemme saaneet eduskuntaan nyt samassa yhteydessä hallituksen esityksen 71, jolla otetaan käyttöön Euroopan valvontaviranomaista koskevan direktiivin säännökset. Sillä ainakin saadaan jotain työnjakoa, mutta onko se riittävä, sitä voimme kysyä ja tällä tiellä pitää edetä.

On hyvä myöskin, että EU:n niin sanottu presidentti ja komission puheenjohtaja ovat aktiivisesti tänä päivänä lehtien mukaan tehneet kirjeen muille G-kumppaneilleen siitä, miten meidän yhdessä pitää vahvistaa kansainvälisiä sääntöjä, mitä tulee esimerkiksi finanssivalvontaan. EU:n ulkopuolella emme pääsisi siihen vaikuttamaan.

Bästa vänner! Hotet mot vår ekonomi kommer från en försvagad världsekonomi. Det kräver snabba åtgärder på europeisk nivå, det kräver snabba åtgärder på global nivå. Det kommer säkert att vara ett av huvudtemata på det kommande toppmötet nästa vecka, som de facto förbereder det viktiga G-toppmötet om några veckor, och som Sarkozy och Merkel också förberedde under det gångna veckoslutet. Det är viktigt att vi genom statsministern, genom europeiska toppmötet kan påverka också vad som händer inom G-20.

Hotet mot vår välfärd kommer alltså i stor utsträckning ifrån att det blir ett stopp i det finansiella systemet, att förtroendet mellan världshandelspartner minskar. Men det finns ändå några saker som vi kan göra här hemma. Det är den helhetsuppgörelse som jag hoppas att är orsaken till att ministrarna är frånvarande nu under debatten, och som kan förhindra försämringen av vår konkurrenskraft. Men viktigt är också att vi ser på hur vårt transport- och logistiksystem ser ut.

Noin vajaa pari vuotta sitten tehtiin valtiovarainministeriössä niin sanottu eurovinjettityöryhmän selvitys, ja siinä katsottiin, millä tavalla saataisiin myöskin täällä toimivia ulkomaalaisia kuljetusyrittäjiä vastaamaan osittain kuljetuskustannuksista. Toivon hartaasti, että tämä esitys otettaisiin vakavasti ja kaikki esitykset sen esityksen parantamisesta, niin että liikennepoliittisessa selonteossa voisimme huomioida ja ottaa käyttöön sellaiset maksut, jotka parantavat infrastruktuurin mahdollisuuksia, tasaavat kustannuksia ja saattavat meidän kuljetussektorimme samalle viivalle kuin muiden maiden kuljetussektorit.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Kesän aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana, mutta jo ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Kun vienti ei vedä entisenlaisesti ja sijoittajien epävarmuus lisääntyy, hidastuu myös työttömyyden lasku. Tilannetta ei auta se, että myös julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä hallituksen sinällään kiitettävistä, mittavista sopeutumistoimista huolimatta.

On hälyttävää, että ensi vuoden budjetissa menojen ja tulojen välinen erotus on yhteensä 7,1 miljardia euroa miinuksella. Kun tätä aukkoa sitten paikataan velkarahalla, on jokaisen tajuttava, ettei ratkaisu ole kestävä. Ensi vuonna lähes 90 miljardiin euroon nouseva valtionvelka alkaa olla jo niin kipurajoilla, että ilman entistä päättäväisempiä toimenpiteitä tulee eteemme erittäin hankalia aikoja. Meidän kaikkien etu on, että hallitus on ollut asiassa valppaana. Se on asettanut tavoitteekseen valtion velkakierteen katkaisemisen sekä kestävyysvajeen umpeen kuromisen vaalikauden loppuun mennessä, ja tämä on ainoa oikea, järkevä ratkaisu. Erityisen tervettä itsetuntoa osoittaa lisäksi Kataisen hallituksen sitoumus tarkistaa oman politiikkansa purevuutta pitkin hallituskautta sekä samassa yhteydessä annettu lupaus ryhtyä tarvittaessa lisätoimenpiteisiin maamme talouden kuntoon saattamiseksi.

Arvoisa puhemies! Verotus on yksi keskeisimmistä tavoista vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntamme perusteita ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Verojen keruu ei kuitenkaan voi olla itsetarkoitus, vaan yhtä lailla tarvitaan talouskasvun vauhdittamista ja rakenteellisia uudistuksia. Lukuisten erilaisten verojen luvatussa maassamme onkin viimeistään nyt aika tervehdyttää veropolitiikkaa ja tehdä muutoksia verotuksen perusteisiin siirtämällä päätäntävaltaa ja vastuuta yhteiskunnan holhoamisen sijaan enemmän yksilölle itselleen.

Olenkin tyytyväinen ensi vuoden budjettiesitykseen kirjatuista aikeista siirtää verotusta yhä enemmän maksukyvyn sekä omien kulutustottumusten mukaiseksi. Kun muutokset vielä tehdään siirtämällä painopistettä pois kasvulle haitallisesta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta, on suunta oikea.

Kokoomusjohtoisen hallituksen ansioksi voi myös lukea ensi vuonna tehtävän ansiotuloverotuksen tarkistuksen, jolla estetään työn verotuksen kiristyminen ansiotason nousun ja inflaation seurauksena. Lisäksi pieniä ansiotuloja saavien ja perusturvan varassa olevien verotusta kevennetään parantamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä.

Arvoisa puhemies! Niin talouspolitiikassa kuin politiikassa yleensäkin on välttämätöntä pystyä luomaan ympärille toivoa. Toivo paremmasta tulevaisuudesta luo uskoa selvitä edessä olevista haasteista, ja toivosta rakentuu myöskin hyvä yhteiskunta. Se antaa rakennusaineita sekä kannustaa ihmisiä työntekoon ja itsensä kehittämiseen.

On ehdottoman tärkeää, että työn tekeminen on yhteiskunnassa aina kannattavampaa kuin joutilaisuus ja tuilla eläminen. Työllistyminen matalatuottoiseenkin työhön tulee nähdä satsauksena tulevaisuuteen sekä henkilön itsensä että yhteiskunnan kannalta. Pienikin työpanos antaa molemmille osapuolille enemmän kuin pelkkä passiivinen tukien maksaminen tai vastaanottaminen.

Suomen on oltava maa, jossa voi yrittää ja iloita onnistumisistaan, mutta epäonnistuakin saa. Jokainen meistä kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä tilanteita, joissa tarvitaan yhteiskunnan tukea ja palveluita. Olen iloinen siitä, että ensi vuoden budjetissa on panostettu vaikeasta taloustilanteesta huolimatta muun muassa etuuksien ja palveluiden parantamiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Nämä panostukset ovat esimerkkejä hallituksen kyvystä rakentaa mahdollisuuksia paremman tulevaisuuden luomiseksi.

Arvoisa puhemies! Oli taloustilanne mikä tahansa, ei nuoria saa unohtaa. Työttömyystilastojen mukaan alle 25-vuotiaista jopa yli 30 000 on tällä hetkellä vailla työtä ja kolmannella heistä ei ole minkäänlaista peruskoulun jälkeistä koulutusta, ja näin ei voi jatkua. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on parasta tulevaisuuspolitiikkaa. Konkreettinen teko nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on ensi vuonna aloitettava nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen.

Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että nuoret myös saavat riittävästi tietoa ja opastusta tarjolla olevista vaihtoehdoista ja oikeasti myös tarttuvat niihin. Yksikin toimeentulotukikierteeseen juuttunut nuori on liikaa.

Kaikkien inhimillisten syiden lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä hyötyy koko yhteiskunta. Nuorena syrjäytynyt ihminen käyttää elinaikanaan noin miljoona euroa enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin nuori, joka jatkaa opiskelujen jälkeen työelämään ja jaksaa olla työelämässä mukana vanhuuseläkeikäänsä asti. Tämän vuoksi meidän yhteinen etumme on varmistaa, että kaikki nuoret ja kaikki muutkin työkykyiset ja työhaluiset otetaan mukaan kehittämään yhteiskuntaamme.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pelkonen, puhuitte kauniisti tuossa kyllä koulutuksesta ja nuorista, ja olen ihan samaa mieltä. Mutta mitä vastaatte Kemi—Tornio-alueella, kun puhutaan koulutuspaikkojen vähentämisestä 38,1 prosentilla? Mitä vastaatte Keski-Pohjanmaalla, vähennys miinus 25,7 prosenttia? Entä Saimaassa, 17,6 prosenttia vähennystä, Jyväskylässä miinus 16,4 prosenttia, Seinäjoella miinus 14,8, Pohjois-Karjalassa 13,9, Satakunnassa 13,6, Kuopiossa 11,3, Vaasassa 11,1 ja valtakunnallinen humanistinen puoli 10,9? Sitä vastoin Pääkaupunkiseudulla vähennystä on aivan minimimaalisesti.

Voidaan sanoa aina, että noille koulutuspaikoille ei ole ollut tarvetta. Kyllä niille on ollut tarvetta. Onko koulutus sitten osunut aina juuri oikein kohdalleen, sitä toki voidaan arvioida. Mutta kyllä tässä nyt niin kylmä käsi käy, että kuinka näitä nuoria sitten oikeasti voidaan puolustaa myös niillä alueilla, joilla koulutusta tarvitaan ja nuoria oikeasti löytyy.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on tänään hallituspuolueitten puolelta tullut valitusta siitä, että perussuomalaiset ja oppositio yleensä esittävät hirveästi menokohteita, mutta ei mistään sitten niitä leikkauksia, säästöjä. Nyt minulla on tässä muutama, jos kiinnostaa kuunnella.

"Maahanmuuttohallinnon, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja paluumuuttajien muuttovalmennuksen kustannuksiin osoitetaan yhteensä n. 83 milj. euroa. Turvapaikanhakijoiden määrän vähentymisestä johtuen vastaanoton menojen arvioidaan vähenevän n. 22 milj. euroa verrattuna kevään 2011 kehyspäätökseen." Hyvät kansanedustajat, tämä oli suora sitaatti hallituksen budjettikatsauksen sivulta 24, ja se on mielestäni ihan oikeaa tekstiä, näin on, turvapaikanhakijoitten määrät ovat vähentyneet.

Olen aiemmin tässä salissa puhuessani muistellut uraani kapakoitsijana, mutta tämän lisäksi olen työskennellyt myöskin 11 vuotta turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien kanssa. Kokemus on osoittanut minulle, että turvapaikanhakijoitten määrä on suoraan verrannollinen heidän saamiinsa toimeentuloavustuksiin. Hakijamäärät kasvoivat aina vuoteen 2010 asti siten, että vuonna 2009 tuli muistaakseni lähes 6 000 turvapaikanhakijaa, se oli se huippuvuosi. Sitten helmikuussa 2010 silloisen hallituksen päätöksellä vähennettiin toimeentulotuen määrää noin neljänneksellä, ja turvapaikanhakijoitten määrä romahti.

Kesällä 2002 tuli Kotkaan poikkeuksellisen suuri aalto romanialaisia turvapaikanhakijoita. Päätimme silloin korvata osan rahallisesti maksetusta toimeentulotuesta ruokana, ja majoitukseksi normaalien soluasuntojen sijaan otettiin lakkautetun koulun lattia, kun muuta sijaa ei majatalossa ollut. Seurasi kovaa valitusta ja rasismisyytöksiä, mutta seurasi myös se, että noin kuukauden reissun jälkeen nämä romanialaiset pakkasivat kamppeensa ja lähtivät omatoimisesti pois Suomesta.

Arvoisa puhemies! Esitän hallitukselle vinkkinä, että se harkitsisi turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen korvaamista kokonaan vaate-, ruoka-, lääkintä- ja majoituspalveluna. Tämä paitsi karsisi perusteettomasti turvapaikkaa hakevien määrää myös nopeuttaisi asiallisin perustein jonossa olevien ihmisten hakemusten käsittelyä ja lisäisi viranomaisten resursseja. Laskelmieni mukaan tämä vähentäisi kustannuksia vuositasolla yli 50 miljoonaa.

Arvoisa puhemies! Jokaiselle suomalaiselle opetetaan peruskoulussa ruotsin kieltä. Suurin osa ei kuitenkaan tätä kaunista kieltä opi, ja siihen uhratut eurot menevätkin hukkaan, tyvärr. Mielestäni ruotsin kielen opetus eli niin sanottu pakkoruotsi voitaisiin lopettaa. Ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat kuitenkin maamme hyödyllisimpiä kielivähemmistöjä, ja heidän panostaan maamme historiassa ja nykypäivässä ei voi väheksyä, ja siksi oikeudet omankielisiin palveluihin tulee säilyttää.

Johdin vuosina 2005—2011 Kotkan tulkkikeskusta. Useat maassamme asuvat vähemmistöt saivat tarvitsemansa avun, esimerkiksi terveysasemilla tulkkia käyttäen. Aina ei edes ollut välttämätöntä, että tulkki saapui paikalle, vaan tulkkaus voitiin suorittaa myös puhelimitse etätulkkauksena. Tokihan tulkkauskin maksaa mutta tulee kuitenkin halvemmaksi kuin se, jos jokaiselle suomalaiselle alettaisiin peruskouluissa ja lukioissa opettaa somaliaa, kurmandzia, albaniaa tai vaikkapa lingalaa.

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi sitä, että vastaisuudessa ruotsinkielisten palvelut turvattaisiin tulkkausta apuna käyttäen, milloin viranomaisen ja asiakkaan välillä yhteistä kieltä ei löydy. Olen itse arvioinut vuosittaisen kustannussäästön olevan noin 60 miljoonan euron luokkaa.

Sanni Grahn-Laasonen /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen talouden perusta on kansainvälisesti vertailtuna turvallisella pohjalla, mutta talouskriisin iskiessä olisimme pienenä viennistä riippuvaisena maana haavoittuvampi kuin monet eurooppalaiset verrokkimaat.

Tulevaisuuden ennustaminen on erityisesti nyt epävarmaa, mutta budjetista päätettäessä yritettävä on. Valtiovarainministeriö ennusti 14.9. antamassaan arviossa Suomen taloudelle vain 1,8 prosentin kasvua ensi vuodelle. Niillä lukemilla työllisyys ei vielä parane, hyvä jos pysyy ennallaan. Talousviisaat puhuvat pitkästä hitaan kasvun kaudesta mutta eivät sulje pois myöskään sitä vaihtoehtoa, että menisimme pakkasen puolelle. Se riippuu siitä, miten markkinoiden luottamus kehittyy ja miten euroalue, Eurooppa ja maailmantalous laajemminkin pystyvät puuttumaan siihen julkisen talouden velkaantumiskehitykseen, joka tämän kriisin on aiheuttanut.

Kukaan tässä salissa ei ole kiistänyt säästöjen ja menokurin välttämättömyyttä. Sen sijaan, että nyt lupaisimme paljon lisää, paras lupaus on itse asiassa jäädyttää kulut nykyiselleen tai tarvittaessa karsia niitä mahdollisimman reilulla ja vähiten vahingoittavalla tavalla. Julkisen talouden kuntoon laittaminen ei ole pelkästään säästämistä, vaan tarvitaan myös ja ennen kaikkea sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joilla me voimme varautua tulevaisuuteen ja tilkitä tulevaisuuden menosyöppöjä. Kuntarakenneuudistus ja työurien pidentämiseen keskittyvät toimet ovat erityisen tärkeitä. Niiden toteutumista ja onnistumista voimme vauhdittaa myös budjettikeinoin.

Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioesitys jatkaa sitä jo viime kaudella hyväksi havaittua linjaa, jossa verotuksen painopistettä siirretään kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Se on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa nyt elämme. Työn verotuksen kiristäminen haittaisi kasvua ja olisi ihmisille väärä viesti. Myös lyhytkestoisen tai osa-aikaisen työn vastaanottamisesta ja tekemisestä tulee aina jäädä enemmän käteen kuin tukijärjestelmän varassa elämisestä, sillä muuten rakennamme kannustinloukkuja ja annamme sellaisen viestin, ettei kaiken työn tekeminen ole arvokasta tai vaivan väärtti.

Samaan aikaan on oikeudenmukaista pyrkiä verottamaan erityisesti sellaista kulutusta, johon ihmiset voivat omilla toimillaan vaikuttaa, ja sen avulla pystytään kannustamaan terveellisempiin ja kansantaloudellisestikin kestävämpiin valintoihin. Tällä tarkoitan esimerkiksi alkoholin, makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien verotuksen kiristämistä yli 200 miljoonalla eurolla.

Nuorisotyöttömyyden torjunta on aivan oikein yksi tämän hallituksen tärkeimmistä painopistealueista. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen alkaa ensi vuonna 55 miljoonan panostuksella. Täysimääräisesti takuu astuu voimaan vuonna 2013, ja silloin määrärahakin kasvaa hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti 60 miljoonaan.

Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan jotain mielekästä ja yhteiskunnallisesti hyödyllistä tekemistä eli käytännössä työpaikkaharjoittelumahdollisuus, opiskelupaikka, työpajapaikka tai kuntoutuspaikka viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jotta tällä takuulla voidaan päästä pitkäkestoisiin tuloksiin, on tärkeää painottaa työllistymistä niin sanottuihin oikeisiin töihin eli esimerkiksi yrityksiin Sanssi-korttijärjestelmän, oppisopimuskoulutuksen tai harjoittelun avulla. Tärkeintä on toivon antaminen: sinun työpanoksestasi on hyötyä, ja sinulle on tässä yhteiskunnassa paikka.

Arvoisa puhemies! Talouden notkahdukset ja lamat iskevät aina kaikkein pahimmin niihin, jotka ovat yhteiskunnassamme heikommassa asemassa jo valmiiksi. Tämä hallitus korottaa kaikkein ahtaimmalla olevien suomalaisten perusturvaa historiallisella korotuksella, joka toteutetaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Erityisiä toimia on kohdistettu toimeentulotuen tarpeessa olevien yksinhuoltajaperheiden pärjäämiseen, yhtenä esimerkkinä.

Joku puhui tänään aiemmin tässä salissa Robin Hoodista ja rikkailta pois ottamisesta. Vastakkainasettelujen rakentaminen ei ole tätä päivää eikä ainakaan sovi tähän aikaan ja tähän budjettikäsittelyyn. Näihin taloustalkoisiin tarvitaan niin niitä rikkaita kuin köyhiäkin ja kaikkia suomalaisia siltä väliltä.

Antti  Lindtman  /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Jos tämän päivän keskustelu pitäisi tiivistää kolmeen sanaan, ne olisivat vastuu, muutos ja populismi. Käsitellään nämä pala kerrallaan.

Vastuu tarkoittaa sitä, että tämä on vastuun budjetti. Kun tiedämme, että meillä on 8 miljardin alijäämä perintönä keskustajohtoiselta hallitukselta — siis sen kokoinen alijäämä, että minun sukupolveni vielä pitkään raataa sen velkavuoren selvittämiseksi siinä vaiheessa, kun moni täällä on siirtynyt jo kiikkustuoliin — totta kai on selvää, että emme voi loputtomasti syödä tulevaisuudelta, ja sen takia on selvää, että kyllä se hallitus, joka joutuu leikkaamaan, on vereslihalla. Se on aivan selvä asia. Tässä suhteessa olisi ollut hienoa, jos täällä oppositio olisi kertonut edes yhden sellaisen säästötoimen, joka heille kelpaa, tai kaksi. Tai itse asiassa, mikä parasta, olisi esittänyt, etenkin keskusta, oman vaihtoehtobudjettinsa, oman tasapainotusbudjettinsa. Näyttää siltä, että kun tähän ei pysty, toki se nykymuotoisessa yhteiskunnassa kuuluu hallitukselle, ja kernaasti me sen vastuun kannamme — siksi tämä on vastuun budjetti. (Inkeri Kerola: Älähän hätäile, kyllä se tulee!)

Toinen on muutos. Tässä tapahtuu nyt monta rytminmuutosta. Ensinnäkin: Kyllä, perusturvaan tehdään historiallinen parannus. Sitä ei tehdä niin, kuin keskustan vaaliohjelmassa luki, että perusturvaa voidaan tarkastella, mikäli taloustilanne paranee. Siis samaan aikaan, kun hallitus leikkaa, se toteuttaa historiallisen parannuksen perusturvaan, joka on työttömien perusturva, ja siellä on myös toimeentulotuen perusosan korotusta, siellä on asumistuen tarkistuksia ja niin edespäin. Kyllä ne ovat euroja, joita sinne menee, edustaja Kerola, ja se on enemmän, kuin keskusta lupasi vaaleissa. Itse asiassa se on myös enemmän, kuin perussuomalaiset tajusivat vaaleissa vaatia. Eli hallitus siis parantaa perusturvaa enemmän, kuin oppositio älysi vaaleissa vaatia. Ja sitten, mitä tulee näihin tasaveroihin, arvoisa edustaja Soini, te täällä vastustitte viinaveron korotusta, kun ei siinä ole mitään pahaa, että duunari ottaa sen yhden kupin raskaan työviikon jälkeen perjantaina. No, eihän siinä olekaan, mutta miksi sitten, edustaja Saarakkala, täällä teidän vaaliohjelmanne kalvoissa sivulla 7 lukee, että "alkoholiverotusta on kiristettävä ja mainontaa rajoitettava"? Nimittäin kun demareita on tässä viime aikoina syytetty siitä, että demarit pitävät vaalilupauksensa hallituksessa, luulisi olevan hieman helppoa pitää ne edes siellä oppositiossa, mutta näin ei näytä olevan.

Tietysti tärkein rytminmuutos liittyy tähän nuorten yhteiskuntatakuuseen, sillä yksikin nuori, joka esimerkiksi kaksi vuotta valmistumisensa jälkeen joutuu syrjään yhteiskunnasta, tulee maksamaan miljoona euroa elämänsä aikana tälle yhteiskunnalle.

Verotuksessa tehdään... Ei kukaan ole väittänyt, että tasaverokehitys on nyt ohi tai oikeudenmukainen verotus on tästä ikuisuuteen toteutettu. Tässä syödään norsu pala kerrallaan, suunta muuttuu. Nyt tuodaan progressiivisuutta pääomaveroon, tuodaan perintövero ja tuodaan myös sinne alapäähän korottamalla työtulovähennystä sekä kunnallisveron perusvähennystä. Sitten on harmaan talouden torjunta, jolla pyritään aidosti hakemaan lisätuloja, jotka ovat näinä aikoina tarpeen, kun tiedämme, että meillä on keskustahallituksen jättämä alijäämä.

Täytyy sanoa vielä yksi hyvä asia eli se, että opintotuki saadaan sidottua tämän hallituskauden aikana indeksiin. Tässä suhteessa keskusta voi huokaista helpotuksesta, sillä teillä olisi varmaan ollut Säätytalolla kuumat paikat, kun ette sitä opiskelijoille ennen vaaleja luvanneet. Kaiken kaikkiaan, niin kuin sanottu, jotta tämä parlamentaarinen debatointi voi olla värikästä, niin kuin sen aina pitää olla, olisi reilua, että nekin puolueet, jotka eivät ole hallituksessa, toisivat oman budjettinsa, josta voi arvioida kyseisen puolueen talouspoliittista linjaa. Nimittäin täytyy sanoa, että jos tässä olisivat osat olleet toisinpäin, kyllä toivon, että silloin Moody’s tai Standard & Poors eivät olisi olleet täällä kuuntelemassa opposition talouspoliittista linjaa, koska sitä ei ole. Kyllä siinä AAA-luokitus aika nopeasti menisi. Kaiken kaikkiaan, suunta muuttuu ja tämä suunnanmuutos koituu suomalaisen pienituloisen hyväksi.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tahdon nyt heti ihan vaan oikaista tämän Lindtmanin väärinkäsityksen. Kukaan ei ole alkoholiverosta mitään puhunut. Oli vaan kyse siitä, ettei syytetä sitä duunaria, joka pitkän työpäivän jälkeen tahtoo ottaa pienen rentouttavan näkäräisen.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Lindtmanille haluan todeta, että taisi silloin, kun sosialidemokraatit jäivät oppositioon, aika kauan mennä ennen kuin se vaihtoehtobudjetti tuli sieltä (Perussuomalaisten ryhmästä: Marraskuussa!) ja sitä sitten odoteltiin. Ja kun mennään vaihtoehtobudjetteihin ihan oikeasti, mitä ne pitävät sisällään, niin se onkin mielenkiintoista. Keskustalta tulee vaihtoehtobudjetti sen mukaan, mitä tämän päivän ryhmäpuheenvuoro ja puheenvuorot muutoinkin ovat osoittaneet, ja siinä mielessä tästä ei sen suurempaa ongelmaa tule.

Mutta, arvoisa puhemies, todellakin uskallan sen myös sanoa, kun edustaja puhui vastuullisuudesta, että kyllä keskusta on toiminut aina vastuullisena.

Haluan kyllä kysyä teiltä, eikö teitä yhtään hirvitä se, että nykyisen hallituksen pääministeri on edellisen hallituksen valtiovarainministeri, jolleka valtiontalouden ylläpito kuuluu, elikkä hänhän käytännössä on se, joka kuittaa valtiolle velat otetuiksi, ja nyt sitten teidän puheenjohtajanne ministeri Urpilainen jatkaa tuolla tiellä. Elikkä tämä valtionvelkahan on synnytetty Kataisen—Urpilaisen tiellä.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta tuntuu nyt, että sosialidemokraateilla on melkoinen työ osoittaa kansalle, jolle se on syöttänyt tämän fraasin, että muutosvaalit olivat ja niiden seurauksena tapahtui muutos, mutta mitä muutosta tapahtui, kun he ovat samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa ja kohtuullisen paljon samoilta tarjottimilta ovat syömässä?

Mitä verotukseen tulee, niin tosiasiahan on se, että keskusta ja sosialidemokraatit ovat olleet monissa veroasioissa yhtä mieltä, mutta yksi meitä erottaa, ja se erottava tekijä on se, että sosialidemokraatit ovat kikkailleet tämän arvonlisäveron kanssa. He eivät sitä ottaneet käyttöön mutta sen sijaan lisäävät monia muita tasaveroja, jotka rokottavat tavallisen ihmisen kukkaroa. Päivittäisessä elämässä se näkyy, elikkä tulotaso suoraan sanottuna laskee, kun elämään ja kulutukseen menevät kaikki ne ylimääräiset roposet.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Lindtmanille voisi sanoa, että nyt on käsittelyssä hallituksen talousarvioehdotus ja keskustellaan siitä. Perussuomalaisilta tulee varjobudjetti, jossa on mukana kaikki ne leikkaukset ja verotus ja kaikki, mitkä budjettiin liittyvät, mutta ne on tehty vaan oikeudenmukaisesti. Nyt arvostellaan niitä toimia, joita hallitus aikoo tehdä.

Nyt tässä yhteydessä kuitenkin täytyy Lindtmanille vielä sanoa, että tämä hallituksen yhteiskuntatakuu nuorille on erittäin hyvä asia. Mutta minä toivon, että siitä ei tule samanlainen takuu kuin minkä valtiovarainministeri neuvotteli Kreikasta.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sieltä tuli sellainen vakuus, sieltä Kreikasta, että kansainväliset luotottajat — siis ne, jotka myöntävät lainaa Suomelle — laskivat sinä päivänä, kun se julkistettiin, Suomen valtion velkakirjojen korkoa 40 korkopistettä, mikä koko velkamäärä ottaen huomioon tarkoittaa vuosittain 100:aa miljoonaa euroa. Siis me joudumme maksamaan vähemmän, koska kansainväliset sijoittajat katsoivat, että Suomen asema on parantunut. Semmoinen sieltä tuli.

Arvoisa puhemies! Kun olen tässä salissa muistaakseni vasta neljä kertaa penännyt keskustalta sitä vaihtoehtobudjettia, niin minun täytyy kiittää siitä, että nyt se sitten on todella luvattu ja nyt se tulee, ja jäämme kyllä sitä tasapainotusohjelmaa mielellämme odottamaan.

Arvoisa edustaja Kerola, kyllä siellä keskustallakin oli näitä makeis- ja leivonnaisverojen korotuksia, ja niin oli muuten perussuomalaisillakin. Nyt hallitus tekee niitä, mitä te itse olette vaatineet, ja nyt te täällä niitä kritisoitte.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Demarit näyttävät hiihtävän kaksilla suksilla ja eri suuntaan. Tänään aamulla Suomen Pankin pääjohtaja, toveri Erkki Liikanen totesi hyvin selkokielisesti, että elämme sodanjälkeisen historian pahimman finanssikriisin keskellä, ja samaan aikaan hallituksen budjettiesitys perustuu 1,8 prosentin bruttokansantuotteen kasvuun. Nämä esimerkit kertovat, kuinka erisuuntaisesti demarien sisällä nähdään asiat. Hallituksen ja Urpilaisen näkemys on kyllä äärimmäisen epärealistinen.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä näihin Eurooppaan meneviin ja lähinnä Kreikkaan meneviin maksuihin liittyen: Meillä on jäänyt kuulematta se korkospekulaatio, mikä liittyy tähän 1,4 miljardiin, ja myöskin se, onko kysymyksessä pitkät vai lyhyet lainat ja minkä tyyppisillä koroilla ja minkälaisella maksuvalmiudella Suomi näihin osallistuu. Minusta nekin olisi tärkeää avata nyt tämän budjettikeskustelun yhteydessä, että suomalaiset ihmiset tietäisivät, minkälainen korkotaakka heitä on odottamassa, ja erityisesti teidän sukupolvenne tietäisi, minkälainen korkotaakka on odottamassa. Ei ole kysymys pelkästään tästä tietystä velkasummasta, vaan myöskin niillä on jotakin merkitystä. Ei tarvitse olla kuin 0,1:n heilautus koroissa, niin silläkin on jo suuret merkitykset isoissa rahasummissa.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilman muuta on hyvä, jos Suomi saa omille lainoilleen vakuudet. Sehän on ilman muuta hyvä asia, ei sitä kritisoi kukaan. Mutta oleellistahan tässä on se, mihin mittaan asti Suomi on valmis menemään silloin, kun puhutaan vaikka Kreikan tai jonkun muun maan tukemisesta, siitä huolimatta, että se taloudellinen tilanne oli varmasti silloin, kun Kreikka-kysymys lähti liikkeelle, sellainen, että sitä piti yrittää padota jollakin lailla. Mutta missä kohtaa tulee sitten se piikki täyteen? Milloin mitta on täynnä? Keskustan eduskuntaryhmässä todettiin viime kauden lopussa, että piikki on kiinni, näin ei voi jatkua. On pakko pysähtyä.

Arvoisa puhemies! Mitä keskusta on kannattanut ja vastustanut näissä veroasioissa? Kyllä me olemme näitä haittaveroja kannattaneet ja olleet niiden takana, mutta sitä vastoin me emme voi hyväksyä liikenteen polttonesteiden veronkiristystä, kotitalousvähennyksen supistamista tai esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtien 9 prosentin arvonlisäveroa, joka näyttäytyy aivan eri lailla lopputulemana kuin mihin hallitus uskoo tällä hetkellä.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lindtmanille täytyy vielä sanoa näistä Kreikka-vakuuksista, että valtiovarainministeri neuvotteli nämä Kreikka-vakuudet, ja yhtenä ehtonahan siinä oli mukana se, että Suomi maksaa maksuosuutensa EVM:n pääomaksi kerralla. Nyt komissio aikoo aikaistaa EVM:ää, joka on valtiosopimus, vuoteen 2012 eli vuodella, ja budjettikirjasta ei kuitenkaan löydy sitä 1,4:ää miljardia, jonka Urpilainen on mennyt lupaamaan. Sitten taas toisaalta tässähän tulee eteen vielä se kysymys, kävelläänkö tässä parlamentaarisen päätöksenteon yli sillä, että valtiovarainministeri lupaa tämmöistä, koska EVM:ää ei ole käsitelty eduskunnassa ollenkaan vielä. Onko tämmöistä oikeutusta edes ollut?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eivätköhän nämä kaikki muutokset tule meidän parlamenttimme käsittelyyn niin kuin aina ennenkin.

Mitä tulee sitten siihen, että se koko pääoma maksetaan kerralla: Niin kuin me tiedämme, itse asiassa nyt, kun kansainväliset sijoittajat ovat katsoneet, että Suomen luottoasema on parantunut, saattaa olla jopa niin, että maksamme entistä vähemmän siitä korkoa ja saamme isompaa osinkoa sieltä EVM:stä. Mutta jos lehtitiedoilla kerrotaan, aikaistetaanko EVM vai ei, niin on vaikea kuvitella, että sen perusteella lähdettäisiin tänne budjettikirjoihin muutoksia tekemään. Kyllä niitä päätöksiä tarvitaan.

Mutta, edustaja Tossavainen, kun me elämme sumussa ja jos on niin, että meillä on erilaisia näkemyksiä, ja jos teillä on semmoinen näkemys, että kasvu on paljon, paljon, paljon pienempää, niin teiltä varmaan tulee sitten enemmän leikkauksia tai jonkinnäköinen talouspoliittinen linja. Mutta vaikea hahmottaa, minkälaiseen kasvunäkymään perussuomalaisten talouspoliittinen linja on sovitettu. Sitä ei taida olla.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Surkuhupaisalta tuntuu tämä edustajien väittely tasaveron tai progressiivisen veron luonteesta. Pääsin osallistumaan tähän keskusteluun vasta näin illansuussa, mutta jo kuunnellessani radiota päivällä autolla tänne ajaessani sain sitä naureskella. Olisiko jo vähitellen aika keskittyä olennaiseen sen sijaan, että väiteltäisiin siitä, onko joku vero tasavero vai onko se progressiivinen vero ja onko siinä elementtejä, jotka ottavat maksukyvyn huomioon, ja missä suhteessa, vai ei? Kai kaikkien meidän mielestä olennaista on se, että suomalainen työ turvataan, korotetaan mahdollisimman vähän tai alennetaan sellaisia veroja, jotka ovat omiaan lisäämään suomalaisten työpaikkoja ja työllisyyttä ja yritysten kannattavuutta ja mahdollisuuksia työllistää, ja lisätään sellaisia veroja, jotka vähentävät ympäristön kuluttamista tai ihmisten itsensä kuluttamista, eli veroja, jotka kohdistuvat haitallisiin toimenpiteisiin.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näistä vakuuksista on puhuttu, kuinka loistavat ne Suomelle ovat. Eiköhän siinä yksinkertaisesti tullut vastattua tähän, kun euroryhmän puheenjohtaja Juncker lausui, että kukaan muu valtio ei näitä halua.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä olen tässä suhteessa edustajan sieltä hallituspuolueesta kanssa samaa mieltä, että kyllä tässä (Puhemies: Edustaja Katainen!) — Joo, kyllä, juuri näin — se iso kuva on tässä oleellisinta ja se, millä saamme tämän alijäämän kuitattua. Mutta tässä salissa kun on oltu, tunnuttu olevan, laajasti sitä mieltä, että näitä haittaveroja voidaan korottaa ja sieltä voidaan nimenomaan kerätä sitten tarvittavia euroja, mitä tähän tarvitaan, niin nyt täällä osalla tuntuu suunta muuttuneen.

Mitä tulee sitten tähän verotuksen progressioon, niin sosialidemokraateille ei ole aivan sama, onko progressiota vai ei, kunhan verot saadaan kerättyä. Kyllä sosialidemokraateille nämä tuloerot yhteiskunnassa ovat tärkeä asia, ja niissä yksi tekijä on nimenomaan tämä progressiivinen verotus. Sitten on tietysti painotuseroja myös hallituspuolueiden sisällä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! ERVV-vakausväline ja siihen tehdyt muutokset päätettiin tässä salissa eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä. Se oli kyllä mielenkiintoinen tilanne, sillä takausten piiriin eivät kuulu ERVV:n korot, ja siitä seuraa, että ERVV:n kulut voivat tai Suomen vastuutkin voivat vielä realisoitua moninkertaisena siihen, mitä siinä on 14 miljardia nyt pohjalla. Ja kun tällaista lainsäädäntöä hyväksytään ilman varsinaista perustuslain säätämisjärjestystä, niin voi olla, että historiankirjat tulevat vielä perussuomalaisten eriävän mielipiteen tuolla perustuslakivaliokunnassa huomioimaan. Toivottavasti niin ei käy, eli toivottavasti ne korkomenot eivät tule olemaan sellaiset. Ei ole mitään mieltä olla voittaja, jos kansalta lähtee 20 miljardia enemmän rahaa kuin mitä nyt on sitten mahdollisuus ikään kuin hallituksen mielestä lähteä, mutta näin se fakta kuitenkin on.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus jatkaa kovan velkaantumisen tiellä. Budjetista lainaa on nyt 13,5 prosenttia eli yli 7 miljardia euroa, ja tämäkin on vasta nettolainanoton määrä. Siinä ei siis huomioida sitä, että Suomen antamat lainat ja takuut ulkomaille eivät todellakaan tule olemaan hyvää bisnestä. Velanoton ennuste perustuu myös epärealistisille lähes 2 prosentin talouskasvulukemille.

Kehitysapuun eli Kankkulan kaivoon syydetään yli 1 100 miljoonaa euroa vuonna 2012, vaikka vastaukset maailmantalouden rakenteellisiin ongelmiin eivät löydy tässäkään asiassa suomalaisten veronmaksajien kukkarosta. Kehitysapu tuntuu olevan vuodesta toiseen budjetin kultainen vasikka, jota palvomalla päästään sitten jollekin etiikan ja moraalin korkeammalle tasolle, ehkä jopa norsunluutorniin saakka.

Työtä hallitus ei uskalla verottaa nykyistä enemmän, jotta työnteon kannustavuus säilyy. Tämä olisi ymmärrettävää, mikäli samaan aikaan hallituksella olisi esittää mittavampi leikkauslista, mutta sitä tässä ei ole muuta kuin kuntapalveluiden osalta. Eli sekin, mitä pitäisi tehdä, jätetään tavallisten kuntalaisten, joita valtuutetutkin pääosin ovat, huoleksi. Siinäpä vasta lähidemokratiaa.

Itse en ole kuullut vielä yhdestäkään työläisestä, joka olisi jättänyt menemättä töihin siksi, että työtä verotetaan. Sen sijaan olen kuullut monen jättävän ostamatta jotakin sinänsä tarpeellista, kun jonkin hyödykkeen verottamista on korotettu, eikä kyse ole vain pienituloisista. Välillisen verotuksen lisääminen on siis kotimaisen kysynnän osalta ongelmallisempaa kuin annetaan ymmärtää.

Arvoisa herra puhemies! Meillähän on Suomessa paljon kuntia eikä vain yhtä kuntaa, toisin kuin jotkut edustajat vääristelevät, kun käsittelevät valtionosuuspolitiikkaan liittyviä määrärahamuutoksia ikään kuin yhtenä lukuna. Monissa kunnissa saadaan siis ensi vuonna ryhtyä todellisiin arjen toivotalkoisiin valtionosuusleikkausten takia. Kun näin on, niin toivoisi hallituksen kertovan, mistä kunnissa lähdetään leikkaamaan, sillä veronkorotuksethan eivät tule kyseeseen, jos kerran hallitus ei halua nostaa työn verotusta. Vai onko tässä tarkoitus käytännössä ajaa esimerkiksi kuntien aktiivinen elinkeinopolitiikka marginaaliin pääosassa Suomen kuntia niin, että elinvoimaista tulevaisuutta olisi näkyvissä jatkossa enää vain kaupunkikeskuksissa?

Hallituksen politiikka on kova raipanisku monille alueille. Meillä on esimerkkejä siitä, miten vaikkapa Pohjois- ja Itä-Suomessa on tilanne heikentynyt niin, että siellä on aivan olennaista saada EU:sta takaisin rahaa, jota olemme ensin sinne lapanneet, jotta pärjätään. Herääkin kysymys, halutaanko Länsi-Suomeenkin lisää tällaisia alueita, sillä meillä on toistaiseksi monin paikoin ollut vielä mahdollista harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa, mutta kaikki säästöesitykset ja keskittämispyrkimykset viittaavat siihen, että meiltäkin laajoja alueita ollaan kovaa vauhtia pimentämässä. Ei todellakaan lämmitä hallituksen valtakunnallinen tuloveropolitiikka, jos samalla yritetään tuhota elämisen edellytykset laajoilta alueilta.

Hallitusväen kannattaisi tulla katsomaan yrittämisen meininkiä vaikkapa Etelä-Pohjanmaalle ja miettiä kaksi kertaa, onko alueemme valtaosin muka niin elinkelvoton kuin mitä hallituksen budjetti ja nämä toimenpiteet antavat ymmärtää. Pitääkö kaikkien muuttaa kaupunkeihin monikulttuurisuutta harjoittamaan ja palvomaan, vai mikä siinä on, kun hyvät elinalueet halutaan hävittää? Eivätkö rehti työnteko ja yrittäminen enää riitä?

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys on kaiken kaikkiaan suuri pettymys, ja sitä se on varsinkin tulevien sukupolvien osalta. Hallitus kiihdyttää politiikallaan maaseudun ja maaseutukaupunkien alasajoa vaarantaen samalla koko suomalaisen elämänmuodon perustan. Lisäksi hallitus takauspolitiikallaan kannustaa EU:n liittovaltiokehitystä. Tulevat sukupolvet joutuvat tätä menoa elämään Suomi-nimisen EU-osavaltion suurkaupungeissa valtavat velkataakat (Puhemies: Arvoisa edustaja, aika on tullut täyteen!) niskoillaan, mikä ei ole oikein, arvoisa herra puhemies.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tänään vuoden 2012 talousarviota käsiteltäessä ei kukaan voi sanoa tuntevansa talouden kuvaa ennakkoon. Se on yhtä epävarma niin maailmalla kuin meillä kotimaassakin. Hallituksella ja oppositiolla kuuluukin olla erilaiset, omat näkemyksensä siitä, kuinka maamme talouspolitiikkaa rakennetaan. Vaikka talouden realiteetit ovat edessämme, meillä on varmasti välillämme poliittisia näkemyseroja. Sillä perusteella myös kansalaiset tekevät valintojaan. Tärkeintä on kuitenkin, että hoidamme maamme yhteiset asiat myös talouspolitiikan osalta vastuullisesti. Keskustan valinnat rakentuvat koko maan kasvun ja osaamisen pohjalle, eivät vain ja pelkästään Ruuhka-Suomeen. Meille keskustassa oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että kaikilla suomalaisilla on elämisen edellytykset valitsemassaan asuinpaikassa. Heille tarjotaan lähipalveluina ne palvelut, joita ihminen jokapäiväisessä elämässään tarvitsee.

Verotuksellisesti puhumme oikeudenmukaisuudesta silloin, kun verot painottuvat hyvätuloisille. Perusturvaratkaisut eivät merkitse pelkästään ansiosidonnaisuutta, vaan ne on tarkoitettu nimenomaan vähäosaisille ihmisille peruselämän katteeksi. Toivon, että hallitus edelleen näkee nämä arvot suomalaisille yhteisiksi. Pahimmilta näyttävät ne ennusmerkit, joissa tavallinen työssä käyvä ihmettelee ansiotasonsa riittämättömyyttä elämiseen. Tässä eivät hallituksen päätökset tasaveron suuntaan näytä lupaavilta.

Yritykset valitsevat toimipaikkansa sijainnin ja koulutetun työvoiman saannin perusteella. Koulutuspaikkojen suuntaaminen esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, siis kotimaakunnassani, näyttää hyvin erikoiselta. Vaikka taustalla on Vattin tutkimuksia, Opetushallituksen suosituksia, hallituksen linjaukset poikkeavat niistä täydellisesti. Nuorisoikäluokkamme on maan suurin, mutta koulutuspaikkoja siirretään eteläiseen Suomeen väestörakenteeseen tai väestön kokoon viitaten — nurinkurista mielestäni. Vattin ja Oph:n suosituksista poiketen hallitus on pienentänyt opiskelijapaikkamääriä alueellamme ja lakkauttaa kokonaisia koulutusaloja, vaikka esimerkiksi vasta tehty ydinvoimapäätös vaatii tuhansia osaajia omiin tarpeisiinsa. Liikenneväylät ovat elinehto kaikille toimintaansa suunnitteleville yrityksille. Siksi enemmän painoarvoa myös niihin.

Ihmettelen myös hallituksen välinpitämättömyyttä vientiteollisuuden asemasta. Meritse kuljetetaan maailman tavaraliikenteestä 90 prosenttia. Meillä Suomessa merikuljetukset näyttelevät isoa osaa teollisuuden kilpailukyvyssä. Erityisesti Pohjois-Suomessa perusteollisuus ja sen alihankkijat tuovat leivän tuhansiin ja taas tuhansiin perheisiin. Nyt hallitus nyökyttelee myöntävästi rikkidirektiiville, polttoaineen korotuksille, ja vielä se nyökyttelee väylämaksujen korotuksille. (Antti Lindtman: Ei nyökyttele!) — Kyllä. — Nämä kaikki yhdessä merkitsevät sellaista kuluerää perusteollisuudelle, että sen on mahdotonta kilpailla muiden, esimerkiksi eurooppalaisten, valtioiden kanssa maailmanmarkkinoilla. Ulosliputus on ilmeinen. Seuraamukset näkyvät pahimmillaan laskevina työllisyyslukuina.

Arvoisa puhemies! Erityisesti merikuljetuksista riippuvainen pohjoissuomalainen teollisuus käy hengissä pysymisen kamppailua hallituksen päätöksen edessä. Kuljetustuki on erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa kaventanut tähän asti eriarvoisuutta kuljetusalalla. Odotan, että maan hallitus arvioi uudelleen yrityksille ja perusteollisuudelle suuntaamansa taakat. Työttömyys on jo liian tuttua, erityisesti nuorisolle, Pohjois-Suomessa.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän rikkidirektiiviin, niin kyllähän kaikki tietävät, että se totuus on se, että edellinen hallitus nukahti Imo-vaiheessa, siinä vaiheessa, kun Imossa tätä kansainvälistä merenkulkua säädettiin, ja nyt se tulee vaan implementoitavaksi tänne Eurooppaan. Siinä vaiheessa se nukahdus tapahtui, ja kyllä tässäkin kaikkemme tietysti teemme, että tämä päätös saadaan nyt korjattua.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman vei oikeastaan vuorosanat tässä, mutta toistan sen, että kyllä siellä Imo-vaiheessa on nukahdettu, ja sieltähän tämä kaikki johtuu nyt, mutta kun tämä asia on valiokunnassa kesken käsittelyn, niin en sen enempää ota tässä kantaa.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jollakin tavalla tunnen myös tämän Imo-prosessin, joka siis lähti aikaisemmin jo liikkeelle kuin edellisen hallituksen aikana. Se, mitä Imossa haluttiin, näitä herkemmän merialueen alhaisia rajoja, sitä ei kyllä keksitty Suomessa, vaan se keksittiin siellä EU:n ympäristöpuolella, komission ympäristöosastolla. Mutta mitä nyt tulee tehdä, niin on ihan selvä asia, että pitää hakea siihen kunnollinen lykkäys. Se on siihen vastaus, koska vuosi 2015 on niin lähellä. Itse olen edustanut myös jo viime hallituksen aikana sitä, mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että vähintään viisi vuotta, niin silloin saadaan riittävästi sopeutumisaikaa siihen, että pärjätään.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti ilo kuulla, että tämä on nyt tämmöinen kansallinen hanke, että oppositiokin on tässä mukana. Tosiaan, oikeastaan ainoa, mitä voidaan enää tehdä, on hakea lykkäystä, koska kyllä se oli niin, että liikenneministerinä oli silloin nykyinen edustaja Vehviläinen ja ympäristöministerinä edustaja Lehtomäki, kun tämä rikkidirektiivi sovittiin, niin kuin Vehviläinen tässä sanoi.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sen verran tarkentaa edustaja Lindtmanille, että tässä eduskunnassa tämän hallituksen aikana meinasi käydä höpsis tämän hallituksen alkumetreillä valiokunnassa, kun tästä äänestettiin. Ellei olisi ollut paikalla vireitä opposition edustajia, jotka tunsivat tämän taustan ja tiesivät tämän asian, elleivät he olisi olleet hereillä, niin asia olisi siellä lähtenyt jo väärille urille. Että tämä tästä tiedostamisesta tästä asiasta.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden ensimmäistä budjettia käsitellään talouspoliittisesti lähes trilleri-elokuvaan verrattavassa tilanteessa. Maailmantalouden taantuman riski on lisääntynyt päivä päivältä. Meille tärkeiden vientimaiden taloudet painiskelevat ylivelkaantumisongelmien kanssa. Myös ongelmat meillä kotimaassa ovat säilyneet valtion nopean velkaantumisen ja kasvavan julkisen sektorin kestävyysvajeen vetäminä. Tilanne taloudessa onkin melko pitkälle samankaltainen kuin muutama vuosi sitten ilmestyneessä "2012"-elokuvassa, tosin sillä erotuksella, että tämän talouden maailmanlopun me voimme vielä estää. Se edellyttää tosin äärimmäisen vastuullisia päätöksiä ja järkevää, tulevaisuuteen uskovaa politiikkaa.

Kataisen hallituksen ensimmäinen budjetti edustaakin tällaista politiikkaa. Siinä täyttyvät nämä vastuullisuuden, järkevyyden ja pitkälle tulevaisuuteen katsomisen kriteerit. Budjettiin sisältyy valtiontalouden vakauttamisprosessin käynnistämiseen tarvittavien menojen karsimisia ja veronkorotuksia. Toisaalta sieltä löytyy myös koko joukko kansalaisten tulevaisuuteen uskoa ja kasvua lisääviä elementtejä. Hallituksen budjettiin tuomat lisäpanostukset harmaan talouden torjuntaan ja elinkeinoelämälle tärkeä yhteisöveronalennus ovat tällaisia keinoja. Näiden takana luulisi myös verbaaliakrobatiaa harrastavan oppositionkin seisovan. Tosin hieman epäilen, sillä saatiinhan tässä salissa muutama päivä sitten iso kina aikaiseksi esimerkiksi budjettiin sisältyvästä ministereiden palkkioiden 5 prosentin leikkauksesta, asiasta, josta myös oppositio oli pohjimmiltaan samaa mieltä. Tällaista toimintaa voisikin jo hyvällä syyllä kutsua opportunismin ilmaveiviksi.

Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytymisen estäminen on yksi tämän hallituksen tärkeimmistä painopistealueista. Perusteluita sille löytyy meidän ja muiden maiden uutisista aivan riittävästi. Kotimaiset kouluampumistapaukset, Norjan heinäkuinen tragedia, Lontoossa koetut nuorisomellakat kertovat siitä, mitä tapahtuu, kun nuorten asioita ei hoideta tarpeeksi hyvin. Siksi olen erityisen ilahtunut budjetin panostuksesta nuorten yhteiskuntatakuuseen. Sen myötä jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Toimintaan on varattu ensi vuodelle 55 miljoonaa euroa, millä voidaan monen nuoren elämä palauttaa kestävälle kehitysuralle.

Toinen merkittävä kädenojennus tasapainoisemman yhteiskunnan luomiseksi on budjetissa tehdyt 250 miljoonan euron menolisäykset kansalaisten perusturvaan. Haastavasta talouspoliittisesta tilanteesta huolimatta hallitus kantaa huolta kaikista heikoimmassa asemassa olevista kansalaisistaan korottamalla työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 eurolla kuukaudessa. Kaikkia ongelmia tämäkään korotus ei maastamme toki poista, mutta se on silti oikea askel oikeaan suuntaan reilumman yhteiskunnan luomisessa.

Hallitus satsaa myös osaamiseen ja innovaatioihin vauhdittaakseen tulevien vuosien talouskasvua. Budjetista hallitus osoittaa tutkimusinfran parantamiseen 8,5 miljoonaa euroa sekä niin sanotun vihreän talouden vahvistamiseen toiset 8,5 miljoonaa euroa. Lisäksi suomalaisen elinkeinoelämän uusiutumista vauhditetaan vahvistamalla kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Tätä tarkoitusta varten hallitus osoittaa Finnveran korkotukilainavaltuuksiksi 263 miljoonaa euroa.

Myös hallituksen verolinjasta löytyy kiiteltävää. Tavalliselle palkansaajalle ja eläkeläiselle huojentava tieto nykyisessä taloustilanteessa on se, että ansioverotus ei tässä budjetissa tai yleensäkään tämän hallituksen aikana kiristy. Lisäksi perusturvan varassa elävien ja pieniä ansiotuloja saavien verotusta helpotetaan kunnallisveron perusvähennyksen ja työtulovähennyksen mallia parantamalla. Energiaintensiiviselle teollisuudelle hyvä uutinen on se, että alan kilpailukykyä korjaava energiaveroleikkuri otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta.

Arvoisa puhemies! On todennäköistä, että maailmantalouden kriisi heijastaa väistämättä varjonsa koko vaalikauden talousarviolle. Useat pankit ja tutkimuslaitokset ovat ennustaneet pitkää hitaan kasvun aikaa siinäkin tapauksessa, että kaikki käy parhain päin. Näitä uusia mahdollisia uhkia vastaan hallitus on myös hallitusohjelmassaan varautunut. Niin sanotun perälautakirjauksen mukaan uusia veronkorotuksia ja menoleikkauksia on luvassa, mikäli Suomen AAA-luottoluokitus on uhattuna, valtionvelan bkt-osuus ei näytä kääntyvän laskuun tai alijäämä ylittää 1 prosenttiyksikön bruttokansantuotteesta. Todennäköisesti siis uusia kipeitä ratkaisuja on luvassa, mutta niitä on pakko tehdä. Menoleikkausten ja veronkorotusten ohella tämä tarkoittaa entistä kunnianhimoisempia suunnitelmia Suomen yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseksi. (Puhemies: Arvoisa edustaja, 5 minuuttia on täynnä!) Kataisen hallituksen ensimmäisessä budjetissa tämä selviytymisen henki on mukana. Siksi sitä on tässä keskustelussa helppo tukea.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Taloudellisesti tiukkoina aikoina keskustelu keskittyy usein tuottavuuden lisäämiseen. Tuottavuutta kohottamalla ajatellaan saatavan talous kuntoon. Tuottavuus on toki tärkeä asia, mutta pelkästään tuottavuutta lisäämällä voidaan jopa lisätä yhteiskunnan kustannuksia. Onneksi tämä hallitus on ottanut tuottavuuskäsitteen rinnalle käsitteet vaikuttavuus ja tehokkuus.

Usein myös ajatellaan, että tuottavuus ja tehokkuus olisivat synonyymejä. Näin ei kuitenkaan ole ainakaan sosiaali- ja terveyspalveluissa eikä koulutuspalveluissa. Tietysti riippuu siitä, miten nämä käsitteet määritellään, mutta useimmiten tuottavuus ymmärretään panosten ja tuotosten väliseksi suhteeksi. Mitä enemmän tuotoksia tietyllä määrällä panoksia saadaan, sen tuottavampaa toiminta on.

Terveydenhuollossa esimerkiksi kotihoidossa tuottavuuden kapea-alainen korostaminen on tarkoittanut sitä, että samalla määrällä kotihoidon henkilöstöä pitäisi tehdä enemmän kotikäyntejä. Näin hoidettiin edellistä lamaa esimerkiksi omassa kotikaupungissani Joensuussa. Mitä tästä tuottavuuden lisäämisestä seurasi? Ennen kotihoidon työntekijä kävi noin yhdeksässä paikassa työvuoron aikana. Tuottavuusvaatimukset aiheuttivat sen, että saman työntekijän piti käydä vähintään viidessätoista paikassa työvuoron aikana. Käyntipaikkojen lisääntyessä kuntouttava hoitotyö tuli mahdottomaksi, ja tästä seurasi, että ikäihmiset joutuivat nopeammin ja helpommin vuodeosastolle hoitoon. Sielläkin oli tuottavuuspaineiden takia lisätty potilaspaikkoja ja vähennetty hoitajia, minkä takia ikäihminen hoidettiin vuoteeseen ja parissa viikossa hänestä oli tehty pitkäaikaispotilas.

Suomessa on paljon tällaisten prosessien johdosta pitkäaikaispotilaiksi turhan takia joutuneita ihmisiä. Mikään ei ole niin epäinhimillistä ja kallista kuin tehdä turhaan vuodepotilaita. Jos ja kun vanhuspalvelulain avulla saadaan nämä asiat kuntoon, niin lain toteuttamiseen suunnatut rahat tulevat yhteiskunnalle nopeasti takaisin.

Tehokkuus ei ole sosiaali- ja terveydenhuollossa kirosana vaan tavoiteltava asia. Tehokkuus on panosten ja vaikuttavuuden suhde. Vaikuttavuus tarkoittaa sitä, mitä toiminnalla saadaan aikaan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehokkuus tarkoittaa muun muassa sitä, miten ihmisen toimintakyky saadaan säilymään tai paranemaan, miten saadaan sairauksia ennalta ehkäistyä tai miten ihmiset jaksavat olla töissä pidempään. Mitä huonommin nämä asiat hoidetaan, sitä enemmän lisätään tulevaisuuden kustannuksia. Ennaltaehkäisy, oikea-aikainen hoito ja kuntouttava toiminta ovat aina tulevaisuuteen investointia.

Arvoisa puhemies! Vaikuttavuuden ja siis myös tehokkuuden näkökulmasta olen erittäin iloinen, että talousarviossa pidetään tärkeänä muun muassa seuraavia asioita, jotka pidemmällä tähtäyksellä vähentävät kustannusvajetta, ensinnäkin työelämän laadun parantamista. Työelämän laatua parantamalla pidennetään työuria. Suomessa on paljon sairaita työyhteisöjä, joissa ilmapiiri uuvuttaa ja sairastuttaa siellä työskentelevät. Työuupumus on monien tekijöiden summa, mutta yhtenä työuupumuksen taustalla olevista tekijöistä on työyhteisöjen toimimattomuus.

Vakava-asteinen työuupumus altistaa masennukselle. Masennuksen takia varhaiseläkkeellä olevien määrä oli vuoden 2010 lopussa 35 000 henkilöä, ja vuosittain jää lähes 4 000 ihmistä varhaiseläkkeelle masennuksen takia. Meillä ei todellakaan ole varaa tähän.

Vanhuspalvelulaissa ja myös muussa lainsäädännössä on tärkeää varmistaa ennalta ehkäisevien ja kuntouttavien toimintojen takaaminen ikäihmisille. Näillä toimenpiteillä on mahdollisuus saada laitospaikkojen tarve vähenemään. Henkilökunnan vähyyden ja joskus myös puutteellisten valmiuksien takia ikäihmisiä hoidetaan edelleen passivoivasti. Myös muistisairaiden kuntoutuksessa on suuria puutteita, vaikka tutkimusten perusteella tiedämme, että muistisairauksien etenemistä voidaan kuntouttavalla toiminnalla hidastuttaa. Kaikki nämä toimenpiteet säästävät yhteiskunnan kustannuksia.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen varmistaminen on tulevaisuuteen investointia, sillä jokainen syrjäytynyt nuori on yhteiskunnalle suuri menetys. Riittävän pienet oppilasryhmät ja hyvin toimiva oppilashuolto ovat mitä parhainta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Jokaisen nuoren on peruskoulun jälkeen päästävä mahdollisimman pian jatko-opiskeluihin, työhön tai työpajatoiminnan pariin. Meidän kaikkien on syytä toivoa, että hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet yhteiskuntatakuulle toteutuvat.

Alkoholiveron nostaminen ja kaikki muutkin alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat kansantalouden kannalta tärkeitä. Vuosittain alkoholista yhteiskunnalle koituvat välittömät kustannukset ovat noin miljardi ja välilliset kustannukset jopa 3—6 miljardia euroa — käsittämättömiä summia hukkaan heitettyä rahaa.

Edellä mainittujen toimenpiteiden hankaluutena on se, että niiden vaikutukset tulevat esille pienellä viiveellä. Toisaalta on varmaa, että jos nyt kiristyneen taloustilanteen varjolla jätettäisiin nämä asiat hoitamatta, kohoaisivat yhteiskunnan kustannukset entisestään tulevaisuudessa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus kertoo talousarvioesityksensä olevan työllisyyden ja kasvun budjetti. Kun olen tästä esityksestä etsinyt niitä kasvun kannustimia, niin täytyy todeta, ettei niitä paljon löydy, päinvastoin. Muun muassa kotitalousvähennyksen ylärajan leikkaus ja kovat leikkaukset oppisopimuskoulutukseen ovat omiaan tyrehdyttämään kotimaista kasvua ja työllisyyttä. On tärkeää muistaa, missä parhaiten syntyvät pysyvät työpaikat. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät yksityisen sektorin työpaikoista noin 65 prosenttia. Nämä yritykset eivät tee satojen työntekijöiden joukkoirtisanomisia. Mielestäni työpaikkojen säilymisen ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta on erityisen tärkeää turvata pk-sektorin toimintaedellytyksiä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia voida hyödyntää niitä yhteiskunnan tukitoimia työllistämiseksi, mitä vielä on jäljellä.

Budjettiesityksessä oleva yhteisöveron 1 prosentin lasku 26 prosentista 25 prosenttiin on pienille yrityksille liki merkityksetön. Sen euromääräinen hyöty on niin pieni, ettei se kannusta investoimaan tai sitä kautta uusia työpaikkoja luomaan. Noin keskimääräisesti arvioiden se jää suurella osalla pk-yrityksiä muutamasta satasesta muutamaan tonniin. Yhteisöveron alennuksesta hyödyn vievät suuret yritykset, joiden kasvuun ja työllistämiseen vaikuttavat aivan muut seikat kuin yhteisöveron lasku. Näitä ovat muun muassa globaalien markkinoiden järjestely niin, että Suomesta voidaan lopettaa kannattavia tehtaita tai siirtää ulkomaille kokonaisia tuotantolaitoksia jättäen kotimaahan satoja työttömiä.

Edellä kerrotun perusteella ehdotan, että hallitus miettisi yrityksille suunnattujen tukien, esimerkiksi tuotekehitykseen suunnattujen varojen, painopisteen siirtämistä enemmän suurilta yrityksiltä kasvuhenkisille pienille ja keskisuurille sekä, mikä tärkeintä, aloittaville yrityksille. Näiden varojen uudelleenkohdentaminen ei aiheuttaisi lisäkustannuksia budjettiin, vaan uskon, että kohdentamalla enemmän pk-sektorille tuloksiakin voisi saada enemmän. Voisimme hyvin luoda Suomeen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan palkkakustannuksiin kohdistuvan verojen ja sotumaksujen perusteella tehtävän verohyvityksen. Verohyvitys voisi olla porrastettu tiettyyn eurorajaan saakka. Esimerkiksi 150 000 euroon asti se voisi olla noin 50 prosenttia ja ylittävältä osalta esimerkiksi 25 prosenttia. Ylärajaa voisi miettiä sitten erikseen, mutta on selvää, että senkin täytyisi olla aika korkealla, niin että myöskin suuremmat yritykset pystyisivät tätä hyödyntämään. Tällaisella mallilla myös pienet ja aloittavat yritykset voisivat päästä tuotekehitys- ja tutkimustoiminnan tuen piiriin.

Lisäksi, jotta tutkimus- ja tuotekehityspanoksen kaupallinen hyödyntäminen sijoittuisi Suomeen, voitaisiin luoda t&k-tuloon liittyvä kannustin. Hollanti on tässä hyvä esimerkki. Siellä on käytössä niin sanottu Innovation Box -järjestelmä. Tässä mallissa yritykselle säädetään erillinen t&k-tulolähde esimerkiksi elinkeinoverolain tulolähteen sisälle, johon sovelletaan normaalia yhteisöverokantaa alempaa verokantaa. Se voisi olla myöskin nollaverokanta. Ajatuksena on, että aineettoman oikeuden, kuten patentin, hyödyntämisestä saatava tulo voisi olla kevyemmin verotettavaa. Tämäntyyppisiä aloitteita olisin toivonut budjetissa olevan.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevaan hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen lyö leimansa vaikeasta taloudellisesta ajasta huolimatta vahva pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen. Hallituksen tavoite vähentää köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä on kunnianhimoinen ja vaatii monen vuoden työn rakenteellisine uudistuksineen niin kunta- ja palvelurakenteessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollossakin sisältäen muun muassa monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistuksen.

Budjettiesitys sisältää monia tärkeitä painotuksia, joilla tähdätään hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työurien pidentämiseen työhyvinvointia lisäämällä. Merkittävin panostus on perusturvan varassa olevien aseman parantaminen, kun peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 100 eurolla kuukaudessa.

Mutta epäkohtiakin löytyy, se on toki myönnettävä. Haluan nostaa tässä esiin yhden valitettavan kipukohdan.

Viime toukokuussa voimaan tullut terveydenhoitolaki velvoittaa erityisvastuualueet eli yliopistosairaanhoitopiirit järjestämään alueellaan ensihoidon sekä tähän liittyen suunnittelemaan ja päättämään lääkärihelikopteritoiminnasta. Lääkärihelikopteritoiminta on organisoitu uudelleen kuluvan vuoden aikana. Lähtökohtana on ollut, että helikopteritoiminta on osa julkista terveydenhuoltoa. Sen lisäksi nykyinen helikopteritoiminta säilyy ja helikopteritoiminnan lentotoiminta ja hallinnointikustannukset korvataan budjettirahoituksesta.

Tätä varten tarvitaan ensi vuoden talousarvioon 22,5 miljoonan euron suuruinen määräraha 6 lääkärihelikopterin toimintaan. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa ja hallituksen esityksessä toimintaan esitetään vain 11,8:aa miljoonaa euroa, millä summalla toimintaa ei pystytä järjestämään. Tämä tarkoittaisi helikopterien määrän vähentymistä 6:sta 3:een, mikä johtaisi erittäin epätasa-arvoiseen tilanteeseen suomalaisessa ensihoitopalvelussa.

Ehdotettujen kuuden tukikohdan sijaintipaikat, Vantaa, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi, perustuvat tarkkaan selvitykseen, jossa laadittiin sairaanhoitopiiri- ja kuntatasoa tarkempi arvio lääkärihelikoptereiden tehtävämäärästä. Tehtävämääräennusteet on laskettu alueittain väestömäärän, ikärakenteen ja liikenneonnettomuusriskien perusteella. Jos tukikohtien määrä nyt joudutaan vähentämään kolmeen, ei sijoittelua enää voida tehdä rationaalisin perustein, sillä samanarvoisia sijoituspaikkoja on useita. Päätös sijoituspaikoista tapahtuisi tällöin puhtaasti aluepoliittisesti.

Arvoisa puhemies! Valtion rahoituksen tarve lääkäri- ja helikopteritoimintaan on siis 22,5 miljoonaa euroa eikä nyt esityksen sisältämä 11,8 miljoonaa euroa. Tämä koko summa tulee sisällyttää ensi vuoden talousarvioon. Lisäksi maan toiseksi suurimman maakunnan Pirkanmaan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen ensihoitopalvelu tulee turvata siten, että yksi näistä koptereista osoitetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteyteen, aivan kuten alkuperäissuunnitelmassakin on tehty.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tietenkin on niin, että rahaa ei riitä joka paikkaan ja sen käyttöä on siksi kohdennettava mahdollisimman viisaasti. Kun tiedossa ainakin pitäisi olla se, että taloustilanne on luisumassa kohti taantumaa, jollei peräti lamaa, asettaa se lisää paineita oikeansuuntaisiin ratkaisuihin.

Millä sitten voimme ehkäistä ja jopa torjua pahimpia uhkakuvia ja niiden toteutumista? Mainitsen muutamia perusasioita, joita itse pidän tärkeinä: Pitämällä huolta siitä, että emme aiheuta itse itsellemme lisävaikeuksia ja estä näin oman työllisyytemme kehitystä. Tällä viittaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan. Lisäämällä kustannuksia yrityksille muun muassa polttoaineverotuksen kautta aiheutamme varmuudella ongelmia, jotka voivat olla se viimeinen niitti yrittäjän arkkuun.

Vientiteollisuutemme kilpailukyky tuskin paranee jatkuvasti kiristyvistä päästövaatimuksista, eikä edullisen energian hinta ja saatavuus ole mikään vähäpätöinen seikka, kun puhutaan Suomen tulevaisuudesta. Ilmastonmuutokseen ei ole tietenkään syytä suhtautua yliolkaisesti, mutta pitää muistaa myös asian toinen puoli eli työpaikkojen tuoma toimeentulo. Niin sanottu vihreä talous antaa toki mahdollisuuksia, ja sen tuomaa potentiaalia onkin syytä käyttää sekä luonnon että ihmisen hyödyksi.

Innovaatioihin ja uuden kehittämiseen panostamisen tulisi olla hallituksen listalla aivan kärjessä. Hyvää onkin talousarvioesityksessä se, että julkisen kasvurahoituksen riskinottoa ollaan lisäämässä. Myös alkavien yritysten kasvun tukemista voi tervehtiä ilolla. Rohkeutta uuden kehittämiseen tarvitaan, ja siihen sisältyy aina myös riski. Ilman riskinottoa ei kuitenkaan synny mitään uutta.

Elinkeinopolitiikkaa on tarkasteltava kuitenkin kriittisesti. Sen kehittämiseen olisi ryhdyttävä viivyttelemättä. Liian usein erilaiset hankkeet työllistävät vain paperin pyörittäjiä ja todelliset tulokset jäävät saavuttamatta. Tuloksilla tarkoitan uusia yrityksiä ja niiden myötä työpaikkoja sekä olemassa olevien työpaikkojen ja yritysten säilyttämistä. Tätäkin on nykyaikana pidettävä positiivisena tuloksena. Keskenään kilpailevat alueet ja jopa alueiden sisällä toimivat elinkeinoyhtiöt syövät toistensa leipää ja pahimmassa tapauksessa estävät uuden elinvoiman kehittymistä. Tätä ei voi mitenkään pitää viisaana toimintana.

Herra puhemies! Työstä syntyy toimeentulo, ja uuden työn saamiseen tarvitaan yrittämistä sekä innovaatioita. Toimiva elinkeinopolitiikka on mielestäni eräs tärkeimmistä politiikan osa-alueista. Ilman työtä ja toimeentuloa ei synny mitään jaettavaa. Ei voida ensin jakaa ja vasta sitten suunnitella, mistä jaettava otetaan. Siksi yrittämistä ja työntekijöiden palkkaamista on pidettävä ensiarvoisen tärkeänä. Tuloista ja kuluttamisesta kerätyt verotulot ovat kuitenkin se perusta, jolta Suomi ponnistaa. Lainanotolla, olkoonkin perusteltua, siirrämme kustannuksia tulevaisuuteen ja tulevien sukupolvien maksettavaksi. Tätä perustaa ei voida loputtomiin murtaa yhä kiristyvillä haittaveroilla.

Osalle näistä veroista on toki hyvät perustelut, kuten tupakka- ja alkoholivero, mutta energian kohdalla olemme jo siirtyneet oman oksan sahaamiseen. Suomessa tarvitaan autoja, Suomessa on välttämätöntä lämmittää asuntoja, ja kohtuuhintainen energia on suomalaiselle vientiteollisuudelle aivan välttämätöntä. Pelkillä poliittisilla ilmoituksilla tehdyt tavoitteet muun muassa päästöjen osalta ovat usein aivan utopistisia. Ne eivät ota lainkaan huomioon hyvinvointivaltion perustaa eli toimeentuloa. Millä Suomi jatkossa elää, jos globaalin ahneuden lisäksi vauhditamme työpaikkojen katoa omilla toimillamme?

Arvoisa herra puhemies! Budjettiesityksen mukaan kunnille luvataan kompensaatiota peruspalveluista nipistettyyn 631 miljoonaan euroon. Kokonaisuudessaan kunnille luvataan reilun 10 miljardin euron potti. Tästä huolimatta monet kunnat ovat kertakaikkisen suurissa vaikeuksissa oman taloutensa kanssa, eivätkä eräät kuntaliitoskunnat muodosta poikkeusta sääntöön. Kun taloutta on jo nyt sopeutettu kovalla kädellä, niin lisää pitäisi tehdä. Kipuraja onkin jo saavutettu monin paikoin, ja kunnissa kytee kuntakapina. Tämän viestin soisin myös hallituksen kuulevan omassa kuntauudistusinnossaan.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tuota keltakantista bestselleriä luettuani piti ihan itseltä ja vähän muiltakin kysellä sitä, missä ovat talousarvion valtiontaloutta tasapainottavat tekijät, kasvun ja yrittäjyyden hedelmät. Budjetin alijäämä on pahasti pakkasella, yli 7 miljardia euroa. Hallituspuolueet, etenkin valtiovarainministerin puolue, lupasivat, halusivat ja huusivat myöskin sitä, että budjetti tehdään niin, että alijäämiä ei siirretä seuraavien vuosien maksajille, tuleville sukupolville. Toisin on kuitenkin käymässä.

Viime viikolla saatu talousarvioesitys muuttui koko hallituspuolueiden käsittelyssä vähän. Tällä viikolla lausutut ja sanotut esitykset tuntuvat kaikuvan kuuroille korville. Nyt pohjaesityksen valtion menoissa on 52,4 miljardia euroa. Se on miljardin enemmän kuin kuluvan vuoden budjetti. Meillä opposition edustajilla on enemmän kuin tarvetta nyt kritisoida ja esittää huolemme siitä, mihin yhteisiä varoja ja rahoja käytetään.

Olen huolissani ennen kaikkea koko Suomen asioista. Vanhukset, lapset ja vähemmistöryhmät tarvitsevat puolestapuhujia. Yksistään kaavailluilla kuntien valtionosuusleikkauksilla pistetään nyt kunnat kyykkyyn, kun leikataan rahoista, jotka on tarkoitettu perustarpeiden ja -palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen. Niitä ovat päivähoito, koulutus, vanhustenpalvelut, terveyspalvelut jne.

Arvoisa puhemies! Ihmisen perustarpeita on asuminen, ruoka, puhdas vesi. Etenkin kaavailtu asuntolainan korkovähennysoikeuden pienentäminen puhututtaa. Vuonna 2014 olisi 75 prosenttia koroista vähennyskelpoisia. Kärsijöinä ovat etenkin ensiasuntoa ostavat pienituloiset nuoret perheet, joille korkovähennysoikeus on ollut merkittävä etuus ja houkutin oman asunnon ostamiseen etenkin näinä aikoina, kun myöskin vuokrataso tuntuu karkaavan koko ajan käsistä.

Kotitalousvähennyksen pienentämisestä muutama sana. Jotenkuten pystyn nielemään ja ymmärtämään sen, että enimmäismäärää pienennetään tuosta 3 000 eurosta 2 000 euroon. Mutta sitten ymmärrys loppuukin, kun hallitus haluaa laskea korvausprosentin nykyisestä 60:stä 45 prosenttiin. Etenkin monet pienyrittäjät joutuvat lopettamaan toimintansa vähennyksen pienentämisen myötä, kun kysyntäkin varmasti näille tarpeille pienenee. Kotitalousvähennyksellä on ollut selvä positiivinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin ja palveluiden ostoon. Miksi hallitus haluaa nyt kaataa tämän toimivan yrityksiä tukevan veropoliittisen ratkaisun? Se on ollut myöskin erittäin tärkeä ase, kun on puhuttu harmaan talouden kitkemisestä.

Talouden tiukkoina ja niukkoina aikoina veropolitiikalla on erityistä painoarvoa. Ei ole aika tuloverotuksen alentamiseen, mutta voidaan myöskin kysyä, onko aika nyt ajoneuvoveron ja polttoaineveron korotuksiin. Kun hallituspuolueet sanovat, miksi edellinen hallitus nosti polttoaineveroa, niin voidaan kysyä, minkä ihmeen takia nyt hallitus haluaa käydä vielä siellä samalla kukkarolla, kun tällä on ennen kaikkea suuret vaikutukset pitkien etäisyyksien maakunnassa. Miksi rokotetaan vielä enemmän?

Lopuksi haluan todeta, että yksityisteiden valtiosuusavustusten vähentäminen 65 prosentilla jättää nyt pahaa jälkeä. Tälle momentille jää ainoastaan 8 miljoonaa euroa jakamista. Aiotaanko nyt palata ideologisista syistä kärry- ja hevoskuurille näillä alueilla, kun sorateiden pätkiä ei pystytä enää pitämään kasassa?

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön talouskatsauksessa ensi vuodelle ennustetaan vain vajaan 2 prosentin talouskasvua eli puolta tämänvuotisesta. Tätäkin useat asiantuntijat pitävät korkeana. Siitä huolimatta pääministeri ja valtiovarainministeri pitävät Suomen taloudellista tilannetta ylpeydenaiheena, jopa niin, että meillä on varaa maksaa jo ennakkoon Kreikan takuita 1,5 miljardia euroa. Niinpä onkin, velkarahalla.

Vaikka kuntaministeri on julkisuudessa ilmoittanut, että kunnilla menee tällä hetkellä taloudellisesti hyvin, totuus on hieman toisenlainen. Leikkaukset kunnilta johtavat siihen, että kuntien on kerättävä erilaisina veroina puuttuva osuus asukkailtaan ja tasaverotus kiristyy myös sitä kautta. Nyt kuntaministeri hakee perälautaa kuntien yhdistämishankkeelleen kiristämällä kuntataloutta.

Arvoisa puhemies! Talousarviossa on monia ristiriitoja täällä esitetyn hallituksen esittelyn kanssa. Useat työttömyysperusteiset määrärahat pienenevät useilta momenteilta. Sitä perustellaan parantuneella työllisyydellä. Onko viimeaikainen irtisanomiskehitys näyttänyt siltä?

Hallitus on luvannut järjestää jokaiselle alle 25-vuotiaalle koulutus- tai työpaikan, ja täysimääräisenä tämä astuisi voimaan vuonna 2013. Nyt nuorten työttömyysaste on 19,8, ensi vuoden lopussa 18,3. Kysynpä, minkä tempun hallitus tekee vuonna 2013, jotta kaikki alle 25-vuotiaat pääsevät niin sanotusti yhteiskuntatakuun piiriin. Taitavat teoria ja käytäntö olla tässä asiassa kaukana toisistaan.

Nyt aikuiskoulutettavien määrä putoaa kolmasosalla ja starttirahan saajien määrä vastaavasti puoleen. Vuorotteluvapaakorvauksien leikkaus aiheuttaa sen, että vain suurituloisilla on siihen mahdollisuus. Vuorotteluvapaakorvaus on monelle ainoa mahdollisuus levätä riittävän pitkä aika, jotta työelämässä ylipäänsä selviytyy eläkeikään saakka.

Korkeamman arvonlisäveron palauttaminen muutamille palvelualoille tulee vaikuttamaan pienten yritysten työllisyyteen. Todennäköisesti veronkorotus kostautuu myös työttömyytenä.

Takuueläkkeen päätöksessä luvataan vähimmäiseläkkeeksi vajaa 690 euroa kuukaudessa. Ensi vuodelle eläkejärjestelmää ollaan yhtenäistämässä. Korjaus järjestelmään on lähinnä kosmeettinen, sillä vieläkään luvattua takuueläkettä ei makseta kaikille eläkeläisille. Korjaus ei muuta esimerkiksi pienviljelijöiden, kotia hoitaneiden äitien ja vastaavien henkilöiden eläkkeitä, jotka eivät ole olleet työttömiä. He joutuvat tulemaan jopa 200 euroa pienemmällä eläkkeellä toimeen. Myöskään kaikille nykyisen lain mukaisille eläkeläisille ei eläkettä makseta, jos eläke jää vain vähän takuueläkettä pienemmäksi.

Omaishoitajille, jotka tekevät hyvin ansiokasta työtä 24 tuntia vuorokaudessa laitospaikkoja korvaavina työntekijöinä, ei tämä talousarvio lupaa parannusta. Kunnista riippumaton omaishoitajille maksettava tasapuolinen ja riittävä tuki olisi kaikille osapuolille taloudellisin ja inhimillisin vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden taholta on esitetty mahdollisuutta valvoa satelliiteilla ihmisten autoilua. Voimme kertoa, että alempiasteiset tiet alkavat olla siinä kunnossa, ettei siellä ainakaan huvikseen autoilla ajella. Sitä vastoin yksityisteiden kunnossapitomäärärahoja ollaan karsimassa kolmasosa aikaisemmasta. Elämää ja asumista on myös Kehä kolmosen ulkopuolella. Pidetään tiestö sellaisessa kunnossa, että myös julkisen liikenteen ulkopuolella asuvat pääsevät työnsä ja leivänteon ääreen.

Me perussuomalaiset pidämme tärkeänä maamme tasapuolista kehitystä ja elämisen mahdollisuutta ympäri Suomea. Maaseutu tarvitsee kaupunkia ja kaupunkilaiset maaseutua, missä meillä tuotetaan toistaiseksi ja saadaan vielä tuottaa viljaa, lihaa ja maitoa.

Arvoisa puhemies! Talousarviossa on kyse yhteisen kakun jakamisesta, ja näin lainsäätäjänä ainakin minun mielestäni tämäkin hallitusesitys johtaa siihen, että köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat.

Seppo Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! Kolme näkökohtaa. Muistan ne ajat, jolloinka lähetekeskustelut aloitettiin poikkeuksetta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisilla arvioilla siitä, mikä meidän tilanteemme oikein on. Kylmän sodan lauettua, loputtua, nämä puheenvuorot ovat vähentyneet tai suorastaan kokonaan loppuneet. Pidän sitä samalla näköalattomuuden kasvuna. Me elämme nyt sellaista aikaa, että jokainen vakavampikin arvio pitäisi aloittaa nimenomaan siitä, mikä on Suomen asema maailmassa, mihin suuntaan olemme menossa, mitkä ovat meidän elämämme reunaehtoja. Talouden myllerrykset, EU:n kriisit, Venäjän pyrkimykset sekä Yhdysvaltain ja Kiinan kaksinapaistuva kehitys antavat kyllä aihetta pohtia, mikä meidän asemamme on.

Geopolitiikka on palannut, sanotaan, niin ikään. Me tarvitsisimme Suomen asemointia johtopäätöksineen. Sen asemoinnin pohjana voisi olla sen tunnustaminen, että Suomi on tänä päivänä turvallinen hyvinvointiyhteiskunta sen ansiosta, että Suomen valtiollinen johto, kansan tukemana tietysti, on toteuttanut sangen viisasta ja vastuullista ulko- mutta myös ulkomaankauppapolitiikkaa, nimenomaan tässä järjestyksessä. Kaikki muu tärkeä, totta kai, on tukenut tätä, mutta tämä on Suomessa aina asioitten tärkeysjärjestys.

Toiseksi, aivan oikein, puheenvuoroissa on paljon puhuttu alijäämästämme ja velasta, velkaantumisesta ja velanotosta. Velanottoon pitää suhtautua aina pienehköllä pelolla tai, sanotaan, realistisuudella, mutta samalla, kun velanottoa arvioidaan tällä kertaa, on muistettava se historia, minkä takia viime vaalikaudella maan hallitus Suomessa joutui tällaiseen tilanteeseen. Oli kysymys siitä, että meidän piti pienillä voimavaroillamme yrittää torjua lähistöllä pilkottava lama työttömyyden nousun pelossa. Ja mehän onnistuimme siinä. Suomi otti velkaa sen takia, että Suomen valtiontaloutta oli hoidettu monta, monta vuotta, useamman hallituksen aikana, erittäin hyvin, erittäin hyvillä tuloksilla.

Punamultahallitus on jättänyt hyvän perinnön seuraajalleen, minkä ansiosta voitiin ottaa lainaa, vain sen takia, että voitiin estää työttömyyden räjähtäminen ja siitä seuraava yhteiskunnan rikkinäisyys. Jos sitä ei olisi tehty, me olisimme täällä aivan toisissa tunnelmissa tänä päivänä miettimässä, mitä tehdään seuraavan vuoden budjetille. Mutta kaikesta huolimatta ajattelen sillä tavalla, että ensi vuoden budjetin alijäämä on saatava pienemmäksi, kuin mitä hallitus nyt esittää. Pienemmäksi, kuin mitä hallitus nyt esittää. Keskusta tulee esittämään tältä pohjalta oman vaihtoehtobudjettinsa, sitten kun sen aika on. Se ei ole vielä, vaan se on pikkasen tuonnempana.

Kolmanneksi palaan siihen, mitä puhuin jo päivällä lyhyessä repliikkipuheenvuorossani. Valtiovarainministeri sanoi erittäin hyvin ja sattuvasti, että eheä yhteiskunta on vahva yhteiskunta ja hallituksen politiikkaa ohjaa oikeudenmukaisuuden periaate. Tätä me kaikki varmaan tuemme, siinä on vastuullinen pohja. Me varmaan kiistelemme tämän vaalikauden oikein tosissamme, saadaanko tuloeroja tasoittumaan sosiaalipolitiikan ja veropolitiikan yhteisvaikutuksesta, ja se onkin kova haaste tälle hallitukselle.

Mutta sitä kysyn perään, missä on tähän eheyteen liittyvä alueellinen analyysi? Eli millä tavalla ensi vuoden budjetti vaikuttaa Suomessa alueellisiin eroihin, lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomen, mutta myös keskisen Suomen, näkökulmasta katsottuna? Minulla on sellainen näppituntuma, että nyt esillä olevat leikkaukset syventävät Suomessa jo luontaisia alueellisia eroja ja heikoimmat alueet ja siellä asuva väki joutuvat kiristämään vyötään, niin kuin termi kuuluu, suhteessa rintamaihin enemmän kuin keskimäärin. Olen tietysti itäsuomalaisena huolissani siitä, mikä on Itä-Suomen tulevaisuus näidenkin budjettileikkausten jälkeen. Se ei ole toivottomuutta, vaan se on tämän tilanteen havainnointia.

Lopetan puheenvuoroni sanomalla, että mikäli meistä kehittyy keskittynyt yhteiskunta, se ei ole eheä eikä se ole vahva eikä turvallinen, vaan se on kallis ja haavoittuvainen yhteiskunta.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tässä salissa tietääkseni kukaan ole väittänyt, että kansainvälinen finanssikriisi olisi ollut sinänsä keskustan syy. Mutta se, missä tässä on kyllä linjaero keskustan ja sosialidemokraattien välillä ja mikä liittyy tähän valtiontalouteen, on se, että kun te päätitte elvyttää, mikä sekin on ihan oikein, niin te valitsitte veroelvytyksen: 8 miljardin alijäämä, ja siellä toisella puolella on 9 miljardin kumulatiiviset veronkevennykset, jotka osoittautuivat tehottomiksi. Jos Suomi edellisellä hallituskaudella elvytti Euroopassa eniten, niin miksi sen elvytyksen teho oli Euroopassa huonointa? Olisi voitu valita Norjan malli, ottaa tehokasta elvytystä, ja silloin tämä alijäämä olisi pienempi, niin kuin edustaja Kääriäinen itsekin peräänkuulutti.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Kääriäisen puheenvuoro oli hyvin rakentava, ja sillä tavalla näen, että keskusta on oikealla linjalla, vaikka puhuu hyvin vahvasti keskittämisestä. Kyllä meidän täytyy ottaa huomioon tämä valtion tämänhetkinen tilanne.

Toisaalta sitten ne aloituspaikat: ovatko ne oikeissa paikoissa? Minä olen todella tyytyväinen siitä, että tällä hetkellä ammattikorkeakoulun aloituspaikkoja Kainuu menettää vain 20. Elikkä se on tärkeää juuri tässä tilanteessa, kun tarvitaan osaajia sille alueelle.

Minä olen kyllä eri mieltä siitä, että tämä hallituksen budjetti olisi keskittämisbudjetti. Tällä vaan haetaan talouden vakauttamista ja myös sitä vahvuutta sitten tähän yhteiskuntaan.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Lindtmanille ensinnäkin lyhyesti vain se, että näillä elvytysrahoilla on pantu liikkeelle erittäin suuri määrä julkisia investointeja ympäri maata, koko maassa, ei vähiten liikenteeseemme liittyen, ja sillä on kyllä saatu aikaan sekä työpaikkoja, kestävää työllisyyttä että myös paranevia yritysten toimintaedellytyksiä.

Sitten edustaja Piiraiselle: Me olemme itäsuomalaisina varmaan hyvin pitkälle yhtä mieltä ja samalla tavalla huolissamme siitä, millä tavalla Itä-Suomi, Kainuu siihen mukaan luettuna, oikein kehittyy. Minun huoleni on ollut se, että kun täällä analysoidaan yhteiskunnan tulevaisuuden näköalaa, niin tämä alueellinen analyysi on erittäin vähällä meidän puheenvuoroissamme. Me puhumme kyllä aivan oikein tästä sosiaalisesta repeytymisestä kansalaisten välillä. Se on ihan oikein, se on tärkeä analyysi, mutta yhtä olennaista on se, kuinka tämä yhteiskunnan alueellinen puoli kehittyy.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Jos otan kopin tuosta keskustelusta, joka käytiin tuossa äsken, niin tähän alueelliseen analyysiin: tämä hallitus on perustanut Itä- ja Pohjois-Suomi-työryhmän, ja uskon, että tämä työryhmä jopa hyvin pikaisella aikataululla saa aikaan ehdotuksia, joita sitten myöskin tässä salissa on hyvä käsitellä.

Mutta tämä hallitus saa erityistä kiitosta siitä, että me teemme Suomessa historiaa. Olemme saaneet katkaistua pitkän linjan, jonka aikana suomalaisten tuloerot ovat kasvaneet. Sosialidemokraattien keskeinen tavoitehan oli vaaleissa tuloerojen kääntäminen laskuun, ja nyt tässä valtiovarainministerin ja SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen budjettiesityksessä on tämä tehty, vaikka muualla budjetissa joudutaan menoja leikkaamaan ja karsimaan. Tämä on tietoinen valinta. On välttämätöntä, että saamme velkaantumisen katkaistua mutta samalla parannettua kaikkein pienituloisimpien asemaa. Jokainen euro, joka käytetään pienituloisten tulojen kasvattamiseen, vahvistaa paitsi pienituloisten ihmisten ja perheiden taloutta, itsetuntoa ja osallistumismahdollisuuksia myös suomalaista taloutta ostovoiman lisääntymisen kautta.

Rakenteellisia muutoksia oikeaan suuntaan on myös pääomaveron korottaminen ja suurten perintöjen verotuksen nostaminen. Tämä lisää hyvätuloisten vastuita, kun taas kunnallisveron perusvähennyksen nostaminen auttaa pienituloisia. Hyvinvointivaltion keskeinen oikeudenmukaisuuskysymys on se, että budjettivarat kerätään maksukyvyn mukaan.

Suomen keskeinen tulevaisuuden kysymys on siinä, kuinka mahdollisimman hyvin tuemme nuorten pääsyä oman elämänsä herraksi. Väestön ikääntymisen seurauksena tarvitsemme jokaisen työntekijän, ja on pidettävä huolta siitä, että kaikki käsiparit löytävät työpaikkaan johtavan koulutuksen. Tähän tähtää hallituksen esittämä yhteiskuntatakuu, jonka mukaan kaikille alle 25-vuotiaille nuorille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille tarjotaan työharjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. On myös järkevää, että pitkäaikaistyöttömien työllistämisvastuuta siirretään kunnille. Siellä tunnetaan paikalliset olosuhteet ja toivottavasti saadaan myös yhteisvastuuta tuntevat yrittäjät mukaan työllistämistalkoisiin. Tähän tarkoitukseen on myös talousarviossa varattu määräraha, joten kustannuksia ei kunnille siirretä.

Täällä on opposition toimesta murehdittu sitä, että yrityksiä ei riittävästi tueta. On monia selvityksiä, joiden mukaan monet yritystuet toimivat itse itseään vastaan. Hallitusohjelman mukaisesti yritystuet on perattava perusteellisesti ja jätettävä ja kehitettävä ne, jotka toimivat parhaiten. Tässä mielin on hyvä, että Finnveran riskinottokykyä vahvistetaan. Finnveralla on keskeinen rooli erityisesti perustettavien ja kasvavien yrityksien rahoittamisessa. Toivoisin, että maakuntien kehittämisrahan tasoa voitaisiin eduskunnan budjettikäsittelyssä vielä tarkastella nimenomaan tästä vaikuttavuusnäkökulmasta.

Toinen kasvua ja yritystoimintaa edistävä merkittävä hanke on asuntotuotantoon tuleva lisäpanostus. Korkotukilainojen ehtojen parantaminen mahdollistaa noin 7 000 uuden kohtuuhintaisen asunnon rakentamisen. Tämä on tärkeä elvytysruiske mutta myös välttämätön asuntopoliittinen toimi. Toki ongelmiakin asuntobudjetissa on. Energia- ja sisäilmakorjauksiin on varoja tarjolla, mutta niihin tarvittaisiin lisäporkkanaa, koska energiatehokkuuden olisi oltava yhteiskuntapolitiikan keskiössä. Toivottavasti näihin asioihin voidaan palata esimerkiksi lisätalousarviossa.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan vihreä teknologia, ekologia, ekologiset innovaatiot ovat tulevaisuudessa niitä hankkeita, joihin meidän Suomessa yhä enemmän pitää tarttua. Tästä syystä on erittäin tervetullutta, että budjetissa on huomioitu tämä osuus ja tähän on myöskin ainakin jossain määrin varoja tarjolla.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Veteraanien kuntoutuksesta ollaan vähentämässä määrärahoja rajusti, eikä näytä opiskelijoidenkaan tilanne järin ruusuiselta. Sivistysvaliokunnan jäsenenä kannan erityistä huolta nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Hallitusohjelmassa mainitaan tavoitteeksi saavuttaa vuosikymmenen loppuun mennessä tilanne, jossa yli 90 prosentilla 20—24-vuotiaista olisi peruskoulun jälkeinen tutkinto. Tämä tavoite on erittäin hieno, mutta olisi ensiarvoisen tärkeää mahdollistaa sen toteutuminen tarjoamalla opiskelijoille realistiset mahdollisuudet suorittaa tutkintonsa loppuun tavoiteaikojen puitteissa.

Opiskelumahdollisuuksien tasapuolisen takaamisen lisäksi tulisi miettiä opiskelun kannustavuutta vaihtoehtona tulevaisuuttaan suunnittelevalle nuorelle. Useita vuosia köyhyysrajan alapuolella kitkuttelu ei välttämättä tunnu houkuttelevalta vaihtoehdolta, kun vaihtoehtona on mennä töihin ja saavuttaa välittömästi säännölliset kuukausiansiot. Koulutuksen tuloksena jossain kaukana tulevassa häämöttävä loppututkinto ja mahdollisesti korkeampi palkkataso tuntuvat kovin etäisiltä nuorten mielessä loppuelämään vaikuttavaa ratkaisua tehtäessä.

Jos opintotuella tulisi paremmin toimeen, yhä useampi nuori päätyisi ratkaisuun kouluttautua häntä kiinnostavaan ammattiin, ja näin toteutuisi hallituksen paljon peräämä nuorista huolehtiminen. Monille niistä henkilöistä, jotka päätyvät valitsemaan vuosia kestävän opintien, tulee välttämättömästi eteen hakeutua töihin jo kesken opintojen, koska opintotuki ei yksinkertaisesti riitä elämiseen. Esimerkiksi suurissa kaupungeissamme opintotuki ja sen asumislisä riittävät juuri ja juuri vuokraan, eivät mihinkään muuhun. Tämä taas osaltaan lisää tutkinnon suorittamiseen kuluvaa aikaa.

Myös varsinaiseen opiskeluun käytettävissä oleva aika vähenee työnteon myötä, ja näin ollen opintotulokset saattavat laskea. Monet opiskelijat päätyvätkin työelämään, mikä on tavallaan positiivinen asia, mutta toisaalta tuoreiden tutkimusten mukaan useilta opiskelijoilta jää samalla tutkinnon suorittaminen kesken. Opintotuen indeksikorotus onkin välttämätön uudistus, ja olisi todella tärkeää saada korotus astumaan voimaan mahdollisimman nopealla aikataululla.

Hallitusohjelman mukaan opintotuki sidotaan indeksiin vasta 1.9.2014. Kummastelen tätä, sillä valtaosa hallituksessa istuvista kansanedustajista oli vielä alkuvuodesta vaalien alla sillä kannalla, että opintotuen sitomisen indeksiin tulisi tapahtua jo 1.1.2012. Takki kääntyy, ja mieli muuttuu. Vaikka yleinen taloustilanne onkin tiukka, niin olisi ensiarvoisen tärkeää varata valtion budjetista varoja opintotuen indeksikorotukseen jo vuonna 2012. Tämä sijoitus tuottaisi varmasti tulosta jo lähitulevaisuudessa.

Täällä on myös arvosteltu, että perussuomalaiset eivät keksi, mistä saadaan rahaa lisää valtiolle, mutta esimerkiksi harmaa talous on sellainen osa-alue, jolla toimenpiteet pitäisi laittaa toimeen hyvin nopeaan tahtiin. Hallituksen tekemät eivät tule olemaan riittävät. Tämä nopeus on tärkeää, koska pienet firmat, joilla on muutama työntekijä, eivät kestä odottamista puolta vuotta, vuotta, jotta tapahtuu muutoksia. Ne ovat jo silloin konkurssissa, tai työntekijät ovat lähteneet muualle työnhakuun tai jopa työttömyyskortistoon.

Maamme ottaa miljardeja velkaa. Näillä toimenpiteillä ei taitettuja indeksejä ja omaishoitoa tulla millään ja missään muodossa pystymään hoitamaan tulevaisuudessa.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime vuosina näitä talousarviokeskusteluja on käyty enemmän tai vähemmän epävarmojen näkymien valossa. Tämän päivän keskusteluun oleellisesti vaikuttaa totta kai vielä tuo syksyn 2008 maailmanlaajuinen talouslama, tähän vaikuttaa Euroopan talouskriisi, euron kriisi jne. Syksyn 2008 globaalin finanssikriisin myötä käytiin Suomenkin taloudessa syvällä. Silloinen ja entiset hallitukset viime vaalikaudella elvyttivät rajusti, ja tänäänkin on monessa yhteydessä todettu: Suomi velkaantui, mutta elvytyksellä pystyttiin estämään muun muassa raju massatyöttömyys.

Suomen julkinen talous on kuitenkin finanssikriisistä huolimatta kansainvälisesti katsoen edelleen hyvässä kunnossa. Tänä päivänä voidaan todeta se, että valtiontalous on toipunut selvästi nopeammin kuin pahimmillaan odotettiin, ja tietysti näitä tulevia näkymiä jonkin verran helpottavat myös monien talousasiantuntijoittenkin arviot, joiden mukaan Suomen julkinen talous on kansainvälisesti poikkeuksellisen hyvässä kunnossa ottamaan vastaan uutta talouden alamäkeä, johon ollaan menossa.

Hallituksen talouspoliittisesta linjasta voidaan tietysti olla montakin eri mieltä. Siinä on monia linjauksia, joita on monella tavalla vaikea hyväksyä, mutta siinä on myös aivan oikeansuuntaisia, aivan oikeita monia linjauksia. Tärkeää olisi se, että hallitus pystyisi reagoimaan koko ajan siihen, ettei työttömyys pääse nousemaan, vaikka taloustilanne heikkenisikin. Tässä mielessä muun muassa hallituksen kirjaukset mahdollisista lisäsopeuttamistoimista, velkaantumisen kenties lisääntyessä, mietityttävät. En nimittäin pidä järkevänä, että taloustilanteen heikentyessä nyt lähdettäisiin koviin lisäleikkauksiin, vaan meidän pitää kaikin tavoin tukea kotimaista kysyntää. En siis usko, että taantuman aikana pitää lähteä rajuihin lisäleikkauksiin.

Isoja kysymyksiä budjetissa ovat muun muassa: Kuinka talouden kasvua saadaan aikaiseksi? Kuinka kysyntää saadaan parannettua? Kuinka menoja saadaan hillittyä? Kuinka alueellista tasapainoa rakennetaan? Minusta yksi budjettiesityksen, joka on siis sidottu hallitusohjelman linjauksiin, suurimpia ja kovimpia ongelmia on epätasapaino alueellisen oikeudenmukaisuuden osalta. Itse väitän niin, että budjettiesitys keskittää tätä yhteiskuntaa, ja rohkenen jopa väittää vähän kärjekkäästikin, että tässä budjettiesityksessä alkaa jo näkyä jopa pientä ideologistakin halua keskittää tätä yhteiskuntaa keskuksiin. Miksi näin? Ehkä kuusi kohtaa.

Ensinnäkin kuntapolitiikan linjaukset valtionosuusleikkauksineen: Ne kohdistuvat ihmisten tarvitsemiin peruspalveluihin, ne keskittävät.

Koulutuspolitiikka: Hallitusohjelman mukaan suomalaiset nostetaan maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä, mutta se tapahtuu leikkaamalla koulutuksesta 300 miljoonaa. Koulutusleikkausten osalta vuosi 2012 on vielä lempeä, mutta sitten alkaa keskittäminen.

Liikennepolitiikka: Polttoaineverotuksen kiristäminen vaikeuttaa syrjässä asuvien ja yrittävien elämää. Mutta sitten liikennepolitiikan osalta aivan pieni yksityiskohta: leikkaukset yksityistieavustuksiin on pieni asia yli 50 miljardin euron budjetissa, mutta aikamoinen osoitus siitä, että hallitus taitaa kerta kaikkiaan haluta ihmiset pois maalta.

Ja tietysti hallituksen linja suomalaista ruuantuotantoa kohtaan on tyly tässä budjettiesityksessä. Näyttää siltä, että hallitus unohtaa sen, että suomalainen maaseutu tarjoaa ihmisille työtä ja toimeentuloa erittäin laajasti tässä yhteiskunnassa.

Maakuntien kehittämisrahaa leikataan yli 60 prosenttia. Siitä seuraa pelkästään kielteistä maakuntien kehittämistyöhön, ja Kainuun kannalta on äärettömän ongelmallista, että Kainuun kehittämisrahaa leikataan yli 20 prosenttia, joka on pois työllisyyden hoidosta ja tiestön ylläpidosta.

Eli vaikka ministeri Urpilainen täällä vakuuttikin, että olisi hyvä, jos meillä olisi maantieteellisesti eheä yhteiskunta, niin tämä budjettiesitys ja hallitusohjelma eivät sitä oikein tavoittele.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Tällä talousarviolla luomme uudenlaista, selkeästi oikeudenmukaisempaa Suomea, selkeää muutosta politiikan suuntaan. Talousarvio antaa hyvät eväät, hyvän alun, eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen, työllisyyden parantamiseen ja ennen kaikkea julkisen talouden tasapainottamiseen, aivan niin kuin kansalaiset vaaleissa halusivat.

Erityisen hienoa on, että pystymme tähän samaan aikaan valtiontalouden tasapainottamisen kanssa kohentamaan myös heikommassa asemassa olevien tilannetta parantamalla perusturvaa ja suuntaamalla veroja maksukyvyn mukaan, eli siis saamme aikaan enemmän robinhoodia eikä toisinpäin, niin kuin oppositio täällä väittää. Tämä on selkeä arvovalinta, johon olemme sitoutuneet. Politiikalla on väliä.

Arvoisa puhemies! Tulkoon nyt vielä kertaalleen todetuksi, koska jatkuvasti täällä salissa muuta väitetään, että tämän kovasti siteeratun Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan ensi vuoden valtion talousarvion tulonjakovaikutukset ovat kokonaisuutena seuraavat: tuloerot supistuvat Gini-kertoimella mitattuna tuon 0,4 prosenttia, ja samoin suhteellinen köyhyysaste pienenee 0,4 prosenttia verrattuna lähtötilanteeseen, joka on siis 13,5 prosentin köyhyysaste. Eli tuloerot ihan oikeasti lievenevät ja köyhyysaste laskee. Suunta on todellakin oikea.

No, mikä tähän muutokseen sitten eniten vaikuttaa? Sosiaaliturvan muutoksista suurin vaikutus tulonjakoon on työttömyysturvan korotuksella. Köyhyysastetta alentaa etenkin perusturvan korotus ja asumistukiperusteiden keventäminen. Välittömän verotuksen muutoksista tuloeroja kaventavat eniten perusvähennyksen korottaminen sekä osinko- ja pääomaverotuksen kiristyminen. Köyhyysasteeseen vaikuttaa etenkin perusvähennyksen enimmäismäärän korotus.

Oppositiosta on väitetty joidenkin välillisten verojen muutoksella olevan tuloeroja kasvattava vaikutus. Näin onkin, mutta niiden vaikutus on kuitenkin erittäin pieni, 0,02 prosenttia, sen suuruinen vaikutus tuohon köyhyysasteeseen, ja siis kokonaisuutena näiden kaikkien esitettyjen toimenpiteiden, joita siis tässä talousarvioesityksessä esitetään, kokonaisvaikutus on siis myönteinen eli tuo mainittu 0,4 prosenttia. Ei siis pidä tuijottaa yhtä asiaa, vaan katsoa kokonaisuutta, eikä pidä tehdä yhden pikkuasian perusteella kokonaisuutta koskevia virheellisiä päätelmiä.

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan henkistä kypsyystasoa voidaan arvioida sen mukaan, miten se huolehtii heikoimmassa asemassa olevista. Näihin voidaan lukea myös ympäristö. Ympäristön tilan kohentamiseen oikeansuuntaisesti vaikuttavat tässä talousarviossa mukana olevat haitta- ja ympäristöverojen nostaminen. On kuitenkin hyvä, että lisäresursseja osoitetaan myös vihreään talouteen ja ympäristölle, muun muassa luonnonsuojeluun. Erityisen tärkeää on, että talousarviossa on kunnollisia panostuksia Itämeren, yhden maailman saastuneimman merialueen, kuormituksen vähentämiseksi muun muassa edistämällä ravinnekierrätystä ja tehostamalla muun muassa Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelua tavoitellen Itämeren hyvää tilaa vuonna 2020.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kasvua tavoitteleva hallitusohjelma jättää paljon avoimia kysymyksiä, ja näyttää siltä, että koko maata talouskasvu ei koske. Mitä maksaakaan ruuhkautuminen, joka on väistämätön seuraus yhteiskuntarakenteen tiivistämisestä? Kuka kertoo sen hinnan? Ruuhkautuminenkin lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Esimerkiksi niin maakuntien kehittämisrahojen kuin tiemäärärahojenkin leikkaus tuntuvat juuri siltä, ettei koko maan kasvua talousarviosta voida kovin hyvin nähdä.

Kasvu syntyy työstä ja viennistä, ja varmasti hallitusohjelma sisältää elementtejä tähän. On arvokasta, että meille suunnitellaan nuorten työllisyystakuu, mutta pysyvien työpaikkojen syntymistä se ei takaa vaan voi johtaa jopa siihen paljon puhuttuun tempputyöllistämiseen lieveilmiöineen. Toivon tässä pitkäjänteistä työtä hallitukselta.

Taloutemme ja sen suunnittelu perustuu vahvasti öljyn käyttöön energian lähteenä, ja uusia energiamuotoja haetaan tuskastuttavan vähän. Ihmettelen, kuinka tuulivoimala saa suhteessa paljon enemmän tukea kuin esimerkiksi puuhakkeen käyttö energian lähteenä. Suunniteltu tuulivoimalapuisto Lapin tuntureilla tuntuu myös käsittämättömän julmalta Lapin luontoarvoja kohtaan. Pesimä- ja laidunmailla se ei voi olla haittaamatta ekosysteemiä. On myös hyvin todennäköistä, että tuulivoimalat rakennetaan koko lailla ulkomaisin voimin.

Sen sijaan esimerkiksi puuhakkeella toteutettu energian tuotanto on paikallista, jolloin esimerkiksi sähkönsiirtomaksut jäävät pois. Samalla saamme työtä ja tuloja maakuntiin, niitä todella tarvitaan. Se on koko maan etu.

Kuten edustaja Skinnari sanoi, pohjoisessa on Venäjän-kauppa ja Jäämeri. Sitäkin varten tarvitsemme koko maan kattavan elinvoimaisen kuntaverkon. Lisäksi energiaintensiivisten alojen on saatava energiansa edullisesti, merkkejä teollisuuden karkaamisesta on jo.

Metsien monimuotoinen käyttö ei ole uhka luontoarvoille. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että maa- ja metsätalous on joutumassa sektoripolitiikan uhriksi. Venettä soudetaan ja huovataan samanaikaisesti. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot ovat suuret, samoin kuin ennallistamiseen käytettävät varat. En jaksa ymmärtää esimerkiksi metsäojien tukkimista, sillä kyllä ne kasvaisivat umpeen ilmaiseksikin.

Pääomaverotukseen siirtyvä metsätulo on todella epäreilu maa- ja metsätalouden pienyrittäjiä kohtaan. Eivät he ole suurten pääomatulojen saajia vaan omia metsiänsä ja myös niiden luontoarvoja hoitavia maansa rakastajia. Maa- ja metsätalouden leikkaukset ovat suora uhka elintarvikeomavaraisuudelle. Kun niihin liitetään polttoaineen hinnan verotuksen kiristäminen, on tilanne huolestuttava. Maaseutu menee harvoin lakkoon. Nämä niin sanotut maatalouden tuponeuvottelut käytiin hyvin pikaisesti, toisin kuin nyt on menossa työmarkkinajärjestöillä.

Onko meillä varaa suojella kilpailukykymme hengiltä? Meillä on jo todella laaja Natura-verkosto, ja laajat erämaamme tarjoavat varmasti luontoarvoja. Palatakseni sinne arktisille alueille, junarataa varten välillä Kallioselkä—Kurtti on jo penkka olemassa, mutta rata puuttuu, koska ympäristöministeriö vastustaa. Kyse on vain 70 kilometristä, jota tarvitaan kipeästi, kun suunnataan sinne arktisille alueille.

Täällä salissa on heitelty epäilyjä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin olemassaolosta, vaikka nyt on vasta hallituksen budjettiesityksen käsittely. Perussuomalaiset kyllä varmasti esittävät oman varjobudjettinsa, ei ole epäilystäkään.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle budjetin varsin myöhäisessä aikataulussa johtuen siitä, että kevään hallitusneuvotteluissa menetettiin kuutisen viikkoa enemmän kuin normaalisti. Jos oikein tiedän, niin tämä budjetti on sillä tavalla myöskin erilainen kuin aikaisemmin, että tässä ei ole käyty budjetin tekijän eli valtiovarainministeriön ja sektoriministeriöitten välisiä neuvotteluja. Mutta kaiken kaikkiaan budjetissa on hyviäkin asioita, ja yhden hyvän asian nostan sieltä esille.

Alkuperäisessä valtiovarainministeriön esityksessähän oli lfa-tukeen leikkaus, eli tarkoituksena oli, että tätä Suomen ja Euroopan unionin maatalouspolitiikassa olevaa kaikkein tärkeintä työvälinettä eli luonnonolosuhdehaittojen korvausta oltiin leikkaamassa melkoisella määrällä, lähes 30 miljoonalla eurolla. Onneksi budjettiriihessä järki voitti ja sitä leikkausta täältä ei löydy, koska jos me näin olisimme tehneet, Suomi olisi menettänyt kaikki ne mahdollisuutensa, jotka meillä on neuvotella cap-uudistuksessa Suomelle riittäviä työvälineitä tulevaisuuden elintarviketalouden kannattavuuden turvaamiseksi.

Tänään jo päivällä debattikeskustelussa muistutin siitä, että kun täällä puhutaan tulonjakovaikutuksista, niin maatalouden osalta tulonjakovaikutuksiin hallitus ilmeisesti ei ole perehtynyt lainkaan, koska mikään muu ei selitä sitä, että täällä todella tilanteessa, jossa viljelijöiden toimeentulo on muutenkin kriittisessä tilanteessa, varsinkin lihantuotannon osalta yrityksiä lopettaa tavattoman paljon, edelleen leikataan 26,3 miljoonan edestä sekä kansallista tukea että ympäristötukea. Sen päälle tulee vielä valtiovarainministeriön momentilta 20 miljoonan euron energiaverojen palautukseen tehtävä leikkaus, joka on suoraan viljelijöiden tulosta pois.

Tähän asiaan nimittäin kannattaa sen takia hetkeksi pysähtyä, että jos me tuomme Suomeen kaiken sen ruuan, jonka täällä kulutamme — vuosittainen ruokalasku on 14,4 miljardia euroa, siitä tuontiruuan osuus on tällä hetkellä vähän yli 3 miljardia euroa — silloin me joudumme noin 11 miljardin euron edestä ostamaan ruokaa muualta. Kysynpä vaan, mistä se raha löydetään lisättynä niihin 300 000 työpaikkaan, jotka tässä elintarvikeketjussa on. Näihin asioihin kannattaa ihan vakavasti sen takia pysähtyä, että muualla Euroopassa elintarviketalous, ruuantuotanto, on tulevaisuuden ala. Suomen hallituksen budjetissa näyttää siltä, että se on ala, jolta voidaan leikata, ja sen kannattavuudesta ei paljoa kannata huolta kantaa.

Edelleenkään en unohda sitä, että viime vaalikaudella en saanut eteenpäin sitä tuottaja- ja toimialaorganisaatiota, joka olisi ollut lainsäädäntönä ehdottoman välttämätön tässä taloudellisessa tilanteessa, jotta edes olisi ollut yksi pöytä, jossa tuottajien toimeentulosta ja elintarviketalousketjun sisällä syntyvästä arvonlisästä olisi yhdessä neuvoteltu. Nyt neuvotellaan maahan tuporaamiratkaisua, joka sinänsä on ihan hyvä. Mutta kyllä vetoan hallitukseen, että viljelijöiden toimeentulosta pitää kantaa parempi huoli, kuin tällä hetkellä ollaan tekemässä.

Sitten toinen iso kysymys, joka liittyy siihen, että me kaikki allekirjoitamme sen, että säästöjä on pakko tehdä. Mutta onko hallitus nyt selvittänyt, millä tavalla nämä tehtävät säästöt lisäävät Suomessa työttömyyttä? Minä väitän, että sieltä tulee aika monta tuhatta, saattaapi tulla yli 10 000 työtöntä erilaisten leikkausten johdosta, joita tehdään erilaisten järjestöjen avustuksiin. Mutta myöskin jo pelkästään lehden arvonlisäveron korottamisen on laskettu tuovan noin 2 500 työtöntä. Kaiken lisäksi valitettavinta on se, että se ensimmäisenä iskee pieniin seutukunnallisiin lehtiin, jotka eivät sitä arvonlisäveron korotusta voi sellaisenaan siihen lehden tilaushintaan lisätä ilman, että se vaikuttaa lehden lukijoiden määrään.

Sitten kolmas asia, josta haluan muistuttaa, on se, että tässä taloudellisessa tilanteessa me tarvitsemme vahvoja kasvun eväitä. Tänään keskustan eduskuntaryhmän puheenvuoroissa näitä on käyty läpi, ja tiedän sen, että keskustan varjobudjetissa tullaan vielä esittämään konkreettisempia ehdotuksia siitä, miten me saamme Suomeen uutta kasvua, uusia työpaikkoja. Kyllä silloin perusmaatalouden ja metsäteollisuuden ja -talouden piirissä olevat työpaikat ovat äärettömän tärkeitä.

Ihan viimeisenä: Viime vaalikaudella tehtiin energiapakettiratkaisu. Siitä toteutettiin ydinvoimalaratkaisut. Nyt on toteuttamatta metsäenergiaratkaisut. Olen kuullut varsin huolestuttavia tietoja, että ministereiden Häkämies ja Koskinen toimenpiteiden johdosta ollaan menettämässä se mahdollisuus, metsäenergian pienpuun tukea ollaan ilmeisesti leikkaamassa. Tämä on suoraan sanottuna aika hävytöntä. Se oli ratkaisu, joka oli tarkoitettu (Puhemies: 5 minuuttia!) tehtäväksi kahdeksitoista vuodeksi, nyt sitä ollaan romuttamassa jo toisena vuotena.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen esitteli valtion budjetin, ensimmäisensä, ja se asettautuu historiallisesti ainutlaatuiseen asemaan eurooppalaisessa vertailussa, kun tarkastellaan Euroopan eri valtioiden esityksiä tässä kriisiytyvässä tilanteessa. Euroopassa leikataan perusturvasta, toimeentulotuista, eläkkeistä ym. Ministeri Urpilaisen esittelemässä talousarviossa vuodelle 2012 on mukana sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ja talousarvio lähtee estämään köyhyyttä ja eriarvoistumisen kierrettä, joka on syntynyt edellisen hallituksen aikana.

Hyvin monet puoluejohtajat vaalien alla olivat huolissaan eriarvoistumisen lisääntymisestä ja lupasivat korjata tilanteen vaalien jälkeen. Nyt siihen on mahdollisuus yhtymällä vuoden 2012 budjettiesitykseen. SDP lupasi äänestäjille oikeudenmukaisempaa politiikkaa, ja nyt olemme lunastamassa lupauksia. Keskustelussa on ollut arvostelua SDP:n linjasta, on viitattu lupausten lunastamiseen. Ja mitä hävettävää siinä on? Minun mielestäni ei mitään, päinvastoin, se mitä on luvattu, toteutetaan myös ja pidetään kiinni lupauksista. Jos olisimme tehneet jostain syystä toisinpäin, ettemme olisikaan pitäneet kiinni vaalilupauksistamme, meidät olisi teilattu jo aika päivää sitten. Teki niin tai näin, se on aina väärinpäin joidenkin mielestä.

Arvoisa puhemies! Meidän tulee muistaa lähtökohdat vuoden 2012 budjetin laadinnassa. Edellinen hallitus hävitti vuoden 2007 vaalien alla olleen yli 3 miljardin euron jakovaran ja otti lisää 8 miljardia euroa velkaa ja siirsi merkittäviä kustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä tälle uudelle hallitukselle. Nyt hallitus joutuu tekemään valtiontalouden ja yleensä julkisen sektorin osalta pieniä säästöleikkauksia, mutta kun se tapahtuu oikeudenmukaisesti, ihmiset ymmärtävät sen. Samoin on valtion tulojen lisäyksen osalta: kun verotuksen painopistettä siirretään hyvätuloisten suuntaan ja verotusta kevennetään pienituloisten sekä eläkeläisten osalta, ihmiset hyväksyvät toimenpiteet. Nyt tässä hallituksen budjetissa esitykset ovat juuri sitä päälinjaa toteuttavia.

Vaalien jälkeen olivat vastuunottajat kateissa. Suuri voittaja perussuomalaiset halusi jäädä oppositioon, ei uskallettu ottaa vastuuta yhteiskunnasta. Sen sijaan SDP otti vastuun hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja palveluiden turvaamisesta.

Arvoisa puhemies! Budjetissa nousee hyvin vahvasti esille perusturvan parantaminen ja etenkin nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Nuorten yhteiskuntatakuuseen tulee yhteensä 55 miljoonaa euroa, mistä 36 miljoonaa euroa TEMin pääluokkaan, 14 miljoonaa euroa OKM:lle työpajatoimintaan ja 5 miljoonaa euroa sisäministeriön poliisitoimelle. Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana nuorten yhteiskuntatakuun, joka turvaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Perusturvaan tulee 120 euroa kuukaudessa lisää indeksikorotus mukaan lukien. Lisäraha parantaa perusturvan varassa olevien asemaa, mutta on myönnettävä, ettei se korvaa työstä saatua sosiaaliturvaa. Siksi on tärkeää panostaa toimiin, jotka antavat nuorille valmiuksia työllistyä vapaille markkinoille.

Arvoisa puhemies! Infrahankkeisiin kannatta sijoittaa, näin ovat hyvin monet asiantuntijat todenneet. Hallitusohjelma ja ensi vuoden budjetti lähtevät hyvin vahvasti työllisyyden ja kasvun näkökulmasta. Budjetti vauhdittaa talouskasvua myös tukemalla rakentamista, perusteollisuutta ja uusia kasvualoja. Hallitus panostaa merkittävästi liikenneväylien perusväylänpitoon, tienpitoon, radanpitoon: vesiväylänpitoon 91 miljoonaa euroa, rautateiden peruskorjaukseen 20 miljoonaa euroa, Kokkola—Ylivieska-kaksoisraiteen, joka valmistuu 2017, rakentamiseen 310 miljoonaa euroa, Seinäjoki—Oulu-välin palvelutason parantamiseen, toisen vaiheen loppuun saattamiseen, 344 miljoonan euron myöntövaltuus. Myös Savon radan peruskorjaus etenee, ja siihen tulee vaalikauden aikana hanke, joka toteuttaa kaiken kaikkiaan sepelin- ja kiskonvaihtoa 75 miljoonan euron edestä.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Piiraiselle totean tämän liikennepolitiikan osalta, että niistä hankkeista, mitä tuossa luettelitte, päätettiin jo, linjaukset tehtiin silloin viime vaalikaudella liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Ainoa hanke, josta ei ole päätetty edellisen selonteon aikana, on tämä Turkuun tullut satamatie.

Sitten minua kyllä ihmetytti, kun sanoitte, että sekä perustienpidon että perusradanpidon rahoitus nousee. Sen tiedän kyllä, että radanpidon rahoitukseen saadaan hieman lisää, ja se ansaitsee kiitokset, mutta perustienpidon osalta minun käsitykseni mukaan tasokorotusta ei ole. Ja sitten unohditte todeta sen, että te leikkaatte 65 prosenttia yksityisteiden valtionosuuksia. Ne tiputetaan 23 miljoonasta 8 miljoonaan euroon.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisellä kaudella oli yksityisteiden tienpitoon varattu 13 miljoonaa euroa. Te nostitte sitten 10 miljoonalla eurolla sen just vaalikauden lopussa, ja sitä ei ollut pitkällä suunnitelmalla tehty. Nyt se on 8 miljoonaa euroa, ja tietenkin eduskunnalla on sitä mahdollisuus nostaa, mutta kun tämä valtion tilanne on tämmöinen kuin tämä on, niin näin se menee.

Mutta kyllä täällä todetaan, että perusväylänpitoon tulee kaikkiaan 935 miljoonaa euroa, ja siitä on sitten jaettu tienpitoon 528 miljoonaa. Ja näissä rautatiehankkeissa rautateiden peruskorjaukseen tulee 20 miljoonaa euroa ensi vuodelle, ja sitten se nousee 5 miljoonaa joka vuosi. Vuoteen 2015 mennessä se on 35 miljoonaa euroa.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Radanpidon osalta kyllä nousua on, mutta perustienpidon osalta siinä ei ole tasokorotusta.

Mitä tulee näihin yksityisteihin, ne te tiputatte yhtä alhaiselle tasolle kuin oli vuonna 1996 tai 1997 eli Lipposen ykköshallituksen aikana. Se on totta, että keskustajohtoinen hallitus teki viime vaalikaudella 10 miljoonan euron korotuksen kolmeksi vuodeksi, ja se koskee tätä vuotta. Nyt te olette valmiita leikkaamaan, ja sitä minä en kyllä hyväksy.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Niin, te nostitte kolmeksi vuodeksi. Miksi ette nostaneet silloin ensimmäisenä vuonna, kun astuitte hallitusremmiin? Tällä tavalla te siirsitte sitä vastuuta nyt tällekin hallitukselle, elikkä tämän vuoden kustannuksissa se on mukana. (Anu Vehviläinen: No, te olisitte voineet jatkaa tätä!) — Jatketaan, jatketaan.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen edustajien puheista on pääteltävissä, että me käsittelemme vaihtoehtoisia budjetteja, joita ei ole vielä edes esitetty. Todellisuudessa me kuitenkin käsittelemme hallituksen esitystä, ja siihen meillä on kyllä korjausehdotuksia. Puhutaan sitten myöhemmin meidän oikeudenmukaisemmasta ja paremmasta varjobudjetistamme, kun sen esitämme.

Aloitetaan kuuluisasta tasaverosta, tasaveroista, joita on vaalipuheissa kovasti vastustettu, mutta esitys on niitä pullollaan. Puhutaan siitä, mikä minun mielestäni on yksi pahimmista: Polttoaineiden verot nousevat, ja varsinkin raskaan liikenteen dieselvero-osuus tulee olemaan niin iso ja kattava, että se on tasavero jos jokin. Maksujen osuus tulee nostamaan kuljetuksien hintaa samoin kuin esimerkiksi rikkidirektiivi, väylämaksut, luotsausmaksut. Kaikki vaikuttavat hintoihin, joka ikiseen lyijykynään, mikä teillä kädessä on. Sen hinta tulee nousemaan, ja se on tasavero kaikille samalla lailla.

Myös autoilua lyödään epätasa-arvoiseen asemaan, koska koko aika ollaan menossa sinänsä hyvää tarkoittaviin ympäristö-, päästöperusteisiin verotuslinjoihin. Mutta kun sitä suosivat automallit ovat vaan köyhän kansan ulottumattomissa, niin se eriarvoistaa yhteiskuntaamme.

Työllistävien alojen alvin lasku, 9 prosentin alviosuuksien kokeilu, aiotaan nyt myös peruuttaa. Näin hallitus hoitaa työllisyyttä. Alvin nosto tulee tuomaan mukanaan konkursseja ja sitä kautta työttömyyttä.

Tosin hyvääkin löytyy. Nuorten yhteiskuntatakuu on ehdottoman kannatettava asia, koska yksikään nuori ei saisi tippua niin sanotusti kelkasta pois. Mutta siihenkin hallitus esittää taas varsin nurinkurisia toimenpiteitä vähentämällä koulutuspaikkoja, tietäen, että edessä on taantuma, ellei lama, tulee myös työttömyyttä ja niitä tarvittavia työpaikkojakaan ei tule, joten toivottavasti tämä hyvä tavoite, nuorten yhteiskuntatakuu, toimii edes jotenkin.

Hallituksen esityksessä myös vaikuttavuuslaskelmat ovat varsin puutteellisia, esimerkkinä nyt mainittakoon tuo lehtien arvonlisävero-osuuden nousu. Siitä on erinäköisiä seurauksia, joiden kautta voi tulla työttömyyttä tämänkin päätöksen perusteella. Ainakaan laskelmalliset tulot eivät tule siitä täyttymään.

Puolustusvoimat ovat myös leikkauslistoilla. Varuskuntia lakkautetaan, mikä johtaa maanpuolustustahdon heikentymiseen alueellisesti. Myös tämäntapaisissa pakkoliitoksissa, mitä kuntaliitoksissakin te nyt harrastatte, ne säästöt tulevat olemaan uskottavan puolustuksen rapauttamista, samaan aikaan kun rajan toiselle puolelle tuodaan rautaa. Suomi on olemassa ainoastaan uskottavan maanpuolustuksen ansiosta.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Jalonen oli tässä rikkidirektiiviasiassa ihan oikeilla linjoilla, ja sitä kysymystä liikenne- ja viestintävaliokunta varsin perusteellisesti käsittelee ja pyrkii myöskin vaikuttamaan järkevällä tavalla, ettei Suomi saisi kohtuuttomia rajoituksia.

Mutta sen sijaan tässä opiskelupaikka-asiassa kyllä hieman sitten ote kirposi. Ensinnäkin täytyy todeta, että näitä työvoimapoliittisen koulutuksen paikkoja suhteessa työttömyyden tasoon on enemmän kuin edellisenä vuonna eli niitä on varsin hyvin. Sitten siinä, että ammattikorkeakoulupaikkoja vähennetään, taustalla on kaksi asiaa, joista ensimmäinen on se, että ikäluokat pienenevät, ja toinen on se, että on ollut tiettyjä ammattialoja, esimerkiksi media-alan koulutusta, jossa on selvää ylikoulutusta suhteessa työvoiman tarpeeseen nähden, ja nyt näitä pistetään oikeisiin uomiin. Eli nämä muutokset ovat perusteltuja muista kuin säästösyistä.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Jalonen, niin kuin moni muukin tässä salissa, puhuu mielellään näistä tasaveroista. Kyllähän kaikki kulutusverot ovat tasaveroja, mutta joskus pitäisi se jotenkin esimerkin kautta osoittaa, että jos joku ostaa 5 000 euron auton ja joku ostaa 150 000 euron auton, niin kyllähän se verokertymä valtion kassaan on ihan toista luokkaa sillä, jolla on rahaa. Eli kun rikkaat kuluttavat, niin valtion kassaan tulee rahaa. Pitää toimia juuri niin kuin tämä hallitus on toiminut, että se osoittaa niitä köyhille ihmisille ja sillä tavalla edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Eeva Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jalonen käytti sanaa "tasavero". Minä haluaisin kyllä poistaa tämän käsitteen tästä, kun on kyse polttoaineista. Ei ole kyse tasaverosta, vaan on kyse syrjäseutujen ja haja-asutusalueitten erityisesti heikompaan asemaan laittamisesta. Elikkä tämähän on viimeisen päälle keskittämispolitiikkaa. Varmasti meillä ajatus ehkä on saman tyylinen, mutta jätetään sana "tasavero" pois. Aletaan puhua eriarvoistamisesta.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Jalonen mainitsi rikkidirektiivin, niin sehän on meillä käsittelyssä ja eihän se liity tähän budjettiin millään tavalla. (Ari Jalonen: Kustannusten nousuna!) — No, se on sitten se direktiivi, jos se joskus tulee ja siitä lainsäädäntöä tehdään, mutta ei se nyt tällä hetkellä ole eikä se liity tähän budjettiin millään tavalla.

Sitten tästä polttoaineverosta: Sehän on senttikorotusperusteinen. Se korotettiin indeksillä, ja jos sitä ei olisi korotettu, niin se verotulo olisi laskenut silloin, eli se on tällä tavalla sidottu tähän. Se on tämmöinen tekninen muutos oikeastaan eikä mitään muuta.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tämä ajoneuvoesimerkki: Kun edustaja sanoi, että köyhä ostaa sen 5 000 euron auton ja rikas ostaa, oliko se nyt, peräti 150 000 euron auton, niin kummassahan on nyt sitten se pienempi päästömaksu? Kumpi on se, mikä tulevaisuudessa pääsee pienemmällä? Tämä hallituksen esitys on eriarvoistava.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että sen jälkeen, kun edellinen hallitus nosti näitä kaikkia energiaveroja ja nyt tämä hallitus tekee inflaatiotarkistuksen erääseen senttimääräiseen veroon, siitä ruvetaan puhumaan eriarvoistamisverona, että tehdään inflaatiotarkistus, niin kyllä täytyy sanoa, että jos tällä mallilla näitä kielikuvia lähdetään tämän Keltaisen kirjan mukaan hakemaan, niin kyllä siinä jää Simo Frangénkin kakkoseksi.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tätä hallituksen budjettiesitystä kuvaa hyvin "kolme M:ää": maakuntia, maaseutukuntia ja maataloutta alasajetaan.

En pidä budjettiehdotusta oikeudenmukaisena. Siinä on monia kohtia, jotka koskettavat kipeimmin maaseudun väkeä. Se näkyy niin veronkorotuksissa kuin tiemäärärahojen leikkauksina, pienten lukioiden valtionavun pienenemisen ja kuntien valtionosuuksien leikkausten kautta pienten kuntien palveluissa ja jopa maakuntien lasten harrastustoiminnassa, kun 4H:n tuki laskee 14 prosenttia — onneksi ei puolitu sentään, kuten VM esitti, mutta korjattavaa kyllä valtiovarainvaliokunnalle jää. Myös ammattikorkeakoulujen leikkaukset kohdistuvat maakuntien koulutukseen, vaikka monilla on erittäin hyvä läpäisy- ja työllistymisprosentti. Korostan myös Savonlinnan OKL:n filiaalin merkitystä opettajankoulutuksessa. En toivo enää minkään tulevan esteeksi sen koulutuksen kehittämiselle jatkossakin.

No, suoranaiset maatalouteen tulevat tukileikkaukset ovat erikseen ja siinä sivussa muun muassa neuvontaleikkaukset 33 prosenttia sekä muun muassa Kemera-tuen karsiminen ja verollepano. Lisäksi esimerkiksi vesihuoltotöistä, vesitaloudesta leikataan kovalla kädellä yli 20 prosenttia, vaikka tarve päinvastaiseen olisi suuri. Maataloutta tuskin kehitetään silläkään, että Makeraan ei laiteta rahaa lainkaan: leikkaus 100 prosenttia.

Olen huolissani siitä, että ensi vuoden budjetissa on tulossa vain 8 miljoonaa euroa valtionavustusta yksityisteille. Asiantuntija-arvioiden mukaan yksityisteiden kunnon säilyminen voidaan kestävällä tavalla turvata vasta noin 35 miljoonan euron määrärahatasolla. Yksityisteiden tienpidon on arvioitu maksavan vuodessa 150—200 miljoonaa euroa, josta valtionapu on ollut 23 miljoonaa euroa viime vuosina. Yksityistiet ovat hyvin merkittäviä haja-asutusalueiden liikenteen sekä esimerkiksi metsäteollisuuden puukuljetusten kannalta. Yksityisteiden vaikutuspiirissä on noin miljoona suomalaista ja lukematon määrä eri teollisuusalojen toimintaa.

Pidän myös kohtuuttomana lehdistölle kohdistuvaa 9 prosentin arvonlisäveroa. Ainakin järjestölehtien ja pienten paikkakuntalehtien kaltaiset julkaisut pitäisi jättää alvin ulkopuolelle. Nyt ne ovat todella uhattuina, kun muutkin kustannukset ovat nousussa, kuten muun muassa jakelu- ja painotyö. Näyttää pahasti siltä, että Kataisen sosialistihallitus haluaa keskittämällä heikentää myös demokratiaa, ei vain palveluja. Sitä ei kaupunginosahallintoa synnyttämällä takaisin saada.

Arvoisa puhemies! Kun lukee hallitusohjelmaa ja tätä ensi vuoden budjettia sekä kehystä tuleville vuosille, niin kieltämättä tulee tunne, että teksti ja numerot ovat aivan eri maailmasta. Työttömyys laskee ja työllisyysaste nousee ja velkasuhde kääntyy laskuun tekstin mukaan, mutta numerot eivät tue tekstiä. Eli hallitus ei usko itsekään ohjelmaansa. Tai ainakin aika paljon pitää lisäbudjeteilla tehdä, jotta edes lähelle noita tavoitteita päästään.

Kasvun edellytyksistä ei paljon edes siementä löydy tästä hallituksesta. Pieninä asioina muutama kommentti.

Kun TEMin osalta aiotaan yritysten hallinnollista taakkaa vähentää edelleen, on sekin hyvä tavoite. Toivotaan, että siinä tälläkin kaudella edetään. Kuitenkin konkretiassa esimerkiksi innovaatiopolitiikan sekä yritysten kansainvälistymisen määrärahoja ehdotetaan vähennettäväksi, samoin kuin Tekesin avustus- ja lainavaltuuksia. Toivon, että tämä edes perustuu johonkin eikä vain mututuntumaan tai johonkin, mitä tuli luvattua ennen vaaleja.

Työllisyysperusteisia investointiavustuksia leikataan pois kaksi kolmasosaa. Tästä kyllä viime kaudella oppositiossa tuli huudeltua silloisten oppositiopuolueiden.

Talous- ja velkaneuvonnan tarve ei ainakaan vähene mahdollisen hitaan kasvun aikana, jos ja kun työttömyys vielä kasvaa. Nyt siitä vähennetään 0,2 miljoonaa.

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön osalta on kommentoitava, että hyvä, että siellä on Helsinki—Varkaus—Savonlinna-lennoille valtiontuki edelleen miljoona, mutta toivon todellakin, että myös tämä eduskunta kykenee korjaamaan tuota kauan samana pysynyttä summaa, kohtuullista olisi tällä hetkellä noin 1,6 miljoonaa.

Lossit silloiksi -ohjelmaa en äkkiseltään budjettikirjasta löytänyt; toivon, että se liikennepoliittisesta selonteosta aikanaan löytyy. Savossa on suunnitelmia sekä Vekaran- että Hätinsalmen osalta.

Savonlinnan ohitustiehankkeen kolmas osa ei vielä ensi vuoden budjetissa ole, mutta tuo syväväylän siirto on sitten tulossa seuraavan vuoden budjettiin.

Mikkeli—Juva-välin tieosuuden korjaamisen saaminen käyntiin myös tällä vaalikaudella on tärkeätä.

Laajakaistaverkon osalta tasa-arvoisuus eri puolilla Suomea on merkityksellistä. Hallituksen on nyt löydettävä keinot, miten se tehdään.

Arvoisa puhemies! Koulukorjauksiin ei ensi vuonna montaa miljoonaa löydy uusiin hankkeisiin. Rahat riittävät vain noin 700 oppilaan tilojen korjaukseen tai rakentamiseen, kun vertailun vuoksi esimerkiksi vuonna 2010 pystyttiin kohdentamaan rahaa 1 600 oppilaan tiloille.

Kotitalousneuvontajärjestöiltä on leikattu 360 000 euroa, juuri kun pitkällisen työn jälkeen minimaalista korotusta viime vuosina aikaansaatiin. Samalla tarpeet koko ajan tuntuvat kasvavan, esimerkiksi kansanterveydelliseltä kannalta ruokaa ajatellen.

Museovirastolla olisi esimerkiksi Olavinlinnan korjauksen jatkamisen osalta tarpeita vielä useaksi vuodeksi noin puoli miljoonaa per vuosi. Tähänkin on viime vaalikaudella eduskunta hoitanut lisärahaa. Katsotaan, miten nyt käy.

Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu on hyvää jatkoa nuorisolain muutokselle, jonka viime hallitus hoiti. Se jo antoi potkua siihen ajatukseen, että yhtään nuorta ei jätetä mutta ei myöskään sallita jättäytyvän syrjään. Riittävätkö tähän suunnatut resurssit, jää nähtäväksi. Toisella kädellä budjetissa leikataan ja toisella kädellä annetaan. Liekö se sitten plus miinus nolla.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä sydäntä lämmittää, että keskusta nyt on huolissaan opettajakoulutuksen tilasta sen jälkeen, kun Kainuun opettajakoulutuslaitos lakkautettiin. Ja tosiaan, mitä tulee tähän vaihtoehtobudjettiin, se syy, minkä takia sitä tässä nyt on perätty, on se, että kun edustaja Komi täällä vaati useiden miljoonien, kymmenien, jopa satojen miljoonien menolisäyksiä ja vähän aikaa aikaisemmin edustaja Kääriäinen täällä lupasi pienempää velanottoa, niin olisi hyvä saada edes se linja, mikä tulee olemaan teidän vaihtoehtobudjettinne talouspoliittinen iso linja. Se olisi, luulen, kansalaisten kannalta rehellisempää keskustelua tässä vaiheessa. (Keskustan ryhmästä: Älä hättäile!)

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy kyllä todeta, että keskusta on koko ajan ollut sekä synnyttämässä että koko ajan puolustamassa maakuntien opetusta ja koulutusta ja korkeatasoista sellaista mukaan lukien Savonlinnan ja Kajaanin opettajankoulutuslaitokset. Meillä oli viime vaalikaudella kokoomuslainen opetusministeri, ja paljolti tietysti sektoriministerin mukaan näissä asioissa mennään, ja uusi yliopistolaki toden totta vaikutti myös tähän.

Olen erittäin tyytyväinen, että Savonlinnan osalta myös eduskunnan myötävaikutuksella Savonlinnan OKL:n osalta saatiin aikaan selvitys ja sitä kautta myös uskoa siihen Itä-Suomen yliopistolle, että Savonlinnan OKL:n kehittämistä kannattaa jatkaa. Ja toivon, että tämä hallitus ei sössi nyt tätä asiaa.

Muuten keskustan vaihtoehtobudjetin osalta viittaan osaltaan tuohon ryhmäpuheenvuoroomme edustaja Tiilikaisen toimesta, ja kyllä se tässä pikkuhiljaa erilaisten aloitteiden ja tämän syksyn budjettikäsittelyn myötä varmasti teillekin kirkastuu yhä tarkemmin, mikä se linja on.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti miellyttävä kuulla, että keskustassa tunnustetaan opetusministerin vahva rooli koulutuksen kehittämisessä. Viime kaudellahan eduskunnassa saatiin merkittäviä panostuksia koulutukseen, erityisesti peruskoulutuksen Perusopetus paremmaksi -ohjelman kautta. Mutta aivan kaikkea hyvää tai kritiikinkään aihetta ei viime hallituksen teoista voi yhdelle ministerille ojentaa, vaan kyllä ratkaisut esimerkiksi Kajaanin opettajakoulutuslaitoksesta tehtiin perustelluista syistä hallituksen yhteisinä linjauksina. (Anu Vehviläinen: Nyt, nyt!) Näistä sinänsä välttämättömistä toimista on tietysti edetty siihen, että nykyisen opetusministerin aikana sama linja jatkuu. Perustelluista syistä tehdään rationaalisia ratkaisuja, joilla pystytään maan kilpailukyky lopulta turvaamaan.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! — Ja kiitos, puhemies! — Iso linja tässä budjettiesityksessä on varsin kohdallaan. Kun ajatellaan tätä taloudellista tilannetta, jossa me olemme, niin on väistämätöntä, että tehdään sekä säästötoimia että veronkorotuksia. Ja vieläkin tärkeämpi on se perälautakirjaus, joka hallitusohjelmassa on, eli se, että kolmen A:n luottoluokituksesta pidetään kaikissa tilanteissa kiinni.

Olennaista Suomen menestymisen kannalta on se, että heikkenevilläkin kansainvälisillä markkinoilla suomalaiset yritykset pärjäävät, ja sen takia hyvä uutinen oli, että neuvottelut keskitetystä tuloratkaisusta edelleen jatkuvat. Toivoa sopii, että sieltä varsin pian tulee myöskin tuloksia ja että ne tulokset ovat sellaisia, jotka tätä kilpailukykyä tukevat.

Varmasti on niin, että ostovoiman korotus merkittävästi tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista, välttämättä ei nouse lainkaan. Ja sikäli palaan siihen keskusteluun, joka täällä aikaisemmin oli, että vaikka on niin, että tässä budjetissa esimerkiksi näitä ympäristöveroperusteisia, aivan kuten edustaja Lindtman täällä sanoi, on ainoastaan nostettu inflaatiokehityksen verran, niin kaikkineen meidän täytyy kyllä pitää mielessä se, että jos ja kun näitä ympäristöveroja ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä korotetaan, niin ne ovat kyllä viime kädessä pois kansalaisten ostovoimasta. Muuten sitä yhtälöä ei mitenkään saa ratkeamaan, koska me emme voi niitä kustannuksia sälyttää kansainvälisessä kilpailussa toimiville yrityksille, eli väistämättä se vaikuttaa meidän kulutustasoomme.

On erittäin tärkeä tämä nuorten yhteiskuntatakuu tässä. Myöskin on hyvä, että tämä pitkäaikaistyöttömiä koskeva kokeilu käynnistyy, ja erityisen hyvää on vielä se, että siellä nuorten yhteiskuntatakuun sisällä huomioidaan myöskin nämä valmistuvat poliisit, joiden ammattitaidolle on varmasti käyttöä, että siellä on se kohde merkattu, 5 miljoonaa euroa sille asialle.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu aika paljon myöskin liikenteestä. Siinä haluaisin sanoa sen, että edustaja Vehviläinen täällä aiemmin totesi, että perustienpidon määrärahat eivät ole nousseet mutta ratapidon määrärahat ovat. Se pitää aivan tarkkaan ottaen paikkansa. Mutta kyllä se minun mielestäni on varsin hyvä saavutus, että siinä tilanteessa, kun monilta sektoreilta valtiontalouden tilanteesta johtuen tehdään merkittäviä vähennyksiä, tienpidon määrärahat pysyvät kuitenkin samalla tasolla. Eli kyllä tässä selvää priorisointia on sille, että tämä asia on tärkeä. Mutta se on myönnettävä, että yksityisteiden osalta tämä tilanne on haasteellinen, ja pidän kyllä tärkeänä, että yksityisteihin pyritään saamaan tässä eduskuntakäsittelyn aikana vielä lisää rahoitusta.

Täällä on keskusteltu aika paljon myöskin maataloudesta. Haluan sen osalta todeta vain sen, että olennaista oli, että tähän lfa-tukeen ei tehty leikkauksia, toisin kuin alkuperäiseen valtiovarainministeriön esitykseen sisältyi, koska se olisi heikentänyt merkittävällä tavalla myöskin Suomen neuvotteluvoimaa tulevissa EU-tason neuvotteluissa. Se oli sikäli tärkeää, että tällaiseen ratkaisuun ei menty. On myönnettävä, että siellä on tiettyjä kivuliaita kohtia, joita varmasti valiokuntatasolla myöskin katsotaan siitä huolimatta. Siellä on myöskin hyvää se, että meillä säilyy edelleen kannustin yhteismetsien metsäjärjestelmään siirtymiseen, koska se on keskeinen keino saada suurempia metsäkokonaisuuksia ja myöskin tehostaa metsien käyttöä.

Erityisen hyvänä pidän sitä, että tässäkin tiukassa taloudellisessa tilanteessa opetustoimen puolella edelleen perusopetus säilyy vahvana ja siellä on tähän ryhmäkokojen pienentämiseen jopa 50 miljoonan panos ensi vuonna, mikä on enemmän kuin on siihen ollut koskaan käytettävissä. Tämä on erittäin hyvä ja tärkeä linjaus.

Kaiken kaikkiaan tässä on hyvin onnistuttu tilanne huomioon ottaen huomioimaan sosiaalinen oikeidenmukaisuus ja myöskin sitten työllisyyttä tukevat toimet, eli sikäli tämä kokonaisuus on kohdallaan. Kun seuraava puheenvuoron pitäjä tulee Punkalaitumelta, niin totean tässä lopuksi, että olen erittäin iloinen siitä, että tämä Huittinen—Punkalaidun-siirtoviemäri on täällä mukana. Erittäin tärkeä hanke, ja toivon, että oppositio myöskin tukee sitä raivokkaasti.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puheenjohtaja! Hallituksen ensi vuoden budjetissa sisäministeriön hallinnonalan tavoitteena on tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa sekä myös toteuttaa aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa huomioidaan perus- ja ihmisoikeudet. Ministeriön hallinnonalan kokonaismäärärahat tämän tehtävän hoitamiseen vuodelle 2012 ovat 1 283 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman mukaisten säästöjen vaikutus ensi vuonna on yhteensä noin 19 miljoonaa euroa koko sisäasiainministeriön hallinnonalalla. Säästötavoitteen saavuttamiseksi ministeriössä on löydettävä keinoja tuottavuuden parantamiseen, hallinnon keventämiseen ja resurssien vaikuttavampaan kohdentamiseen. Taloudellisen haasteen edessä tärkeintä on huolehtia operatiivisen toiminnan riittävistä resursseista. Laajana tämän hallituskauden keskeisenä tavoitteena sisäasiainministeriössä on käynnistetty uuden sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu. Tuon ohjelman ydinsisältö muodostuu arjen näkökulmasta tärkeimpien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisemisesta. Keskeisimpiä kotimaisia haasteita ovat syrjäytymisen ja yhteiskunnan jakautumisen ehkäisy. Sisäistä turvallisuutta ei varmisteta ainoastaan sisäasiainministeriön keinoin eli poliisin ja Rajavartiolaitoksen avulla, vaan siihen tarvitaan eri hallinnonalojen yhteistyötä.

Tänään käydyssä keskustelussa muistaakseni perussuomalaisten puheenvuorossa moitittiin poliisin määrärahojen tasoa. Tässä taloudellisessa tilanteessa valitettavasti mitään merkittäviä lisäyksiä poliisin määrärahoihin ei ollut mahdollista saada aikaan, mutta huomautan, että tulevan vuoden budjetissa ei vielä toteudu se hallitusohjelmassa sovittu 10 miljoonan euron määrärahaleikkaus. Poliisille esitetään ensi vuoden talousarviossa määrärahaa, joka on noin 3 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Poliisi painottaa toimintaansa erityisesti harmaan talouden torjuntaan, johon lisärahoitusta esitetään 5,6 miljoonaa euroa. Samoin nuorten poliisien, työttömien poliisien, palkkaamiseen 5 miljoonan euron lisärahoitus. Nuo erikseen kohdennetut säästöt toteutetaan asteittain vuodesta 2013 alkaen. Niihin ryhdytään valmistautumaan. Sisäasiainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on kehittää poliisin tulosohjausta sekä arvioida hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti poliisitoimen resursseihin, painopisteisiin ja voimavarojen kohdentamiseen sekä palveluverkkorakenteeseen liittyvät kehittämistarpeet. Työryhmä tulee tekemään koko hallituksen hyväksyttäväksi esityksen poliisin pidemmän aikavälin resursseista ja tekee esityksensä ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä. Hallitusohjelmassa on linjattu, että poliisipalvelut turvataan koko maassa.

Sisäasiainministeriö ehdottaa Rajavartiolaitoksen menoihin 263 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitoksella jatketaan yhteensä 23 partioveneen hankintaa ja 4 kaksimoottorisen helikopterin uusimista ajanmukaisiksi. Laitoksen keskeisenä haasteena ja painopisteenä on huolehtia itärajan jatkuvasti kasvavan henkilöliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta, ja kaakkoisrajalla voimavaroja vahvistetaan sisäisin voimavarasiirroin. Pelastustoimen menoihin ehdotetaan 21 miljoonan euron määrärahaa. Siellä painotetaan tulipalojen ja onnettomuuksien ehkäisemistä, ja pelastustoimi toteuttaa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelmaa.

Hätäkeskuslaitokseen ehdotetaan 58 miljoonan euron määrärahaa. Hätäkeskustoiminta ja -tietojärjestelmät uudistetaan vuoteen 2015 mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa. Myös hallitusohjelman mukainen arviointi ja tarkastelu suoritetaan.

Siviilikriisinhallinnan kansallista toimintakykyä vahvistetaan ja kansallisten viranomaisten yhteistyötä ja voimavarojen yhteiskäyttöä laajennetaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan perusteiden mukaisesti.

Sitten vielä totean lyhyesti, arvoisa puhemies, että hallitus esittää Maahanmuuttovirastolle 2,7 miljoonan euron lisärahoitusta, jotta voidaan jouduttaa näitä turvapaikkahakemusten käsittelyjä, ja sillä tähdätään niihin hallitusohjelman mukaisiin 20 miljoonan euron säästöihin vastaanottotoiminnasta. Lisäksi ministeriössä on jo käynnistetty valmistelu perheenyhdistämiskäytäntöjen muuttamiseksi. Takarajana tuolle työryhmälle on helmikuu 2012.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri kävi läpi tuota poliisihallinnon budjettiesitystä, ja tuohon esitykseen sisältyy muun muassa, että poliisin valvontaan, hälytystoimintaan, erikoistoimintaan määrärahat sisällytetään edellisvuoden tasolla. Käytännössähän se tarkoittaa silloin määrärahojen vähennystä, kun kustannustason nousu otetaan huomioon. Siinä on haastetta, miten säilytetään palvelutaso edellisvuoden kustannustasolla.

Yksi huolenaihe oli myös tuossa ministerin puheessa, kun toitte esille poliisin palveluverkon kehittämistarpeet. Itse kun on poliisihallinnossa ollut 25 vuotta toiminnassa, niin yleensä silloin, kun puhutaan kehittämisestä, niin se on tarkoittanut supistamista, ja haluaisinkin nyt tietää, mitä nämä kehittämistarpeet tuon poliisin toimipaikkaverkoston osalta sisältävät.

Hyvä asia on tuossa budjettiehdotuksessa ehdottomasti työttömien koulutettujen poliisien työllistämismääräraha. Se on todella tarpeen, että koulutetut henkilöt saadaan töihin.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Helppo jatkaa edellisen edustajan puheenvuorosta. Ajattelin itsekin antaa tunnustusta, että hyvin vaikeana talousajankohtana voidaan kuitenkin nuorten valmistuvien poliisien työllisyyteen panostaa. Se antaa koko poliisikoulutuksen ja poliisiuralle hakeutuvien osalta luottamusta tulevaisuuteen.

Toinen erittäin tärkeä asia on se, että kauan kaivattuja toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi myös sisäasiainministeriön puolella ryhdytään nyt heti toteuttamaan. Miksi on tarpeen tehdä välittömiä toimenpiteitä? Siksi, että tästä saatava tulo, jota on kuitenkin kirjattu tulopuolen arvioon hallitusohjelmaan, voidaan saada vasta useamman vuoden viipeellä, ja tältä osin kannustan ministeriä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita voidaan tässäkin hyvin etupainotteisesti tehdä.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin rouva ministeriltä. Tässä valtioneuvoston selonteossa sivulla 9 puhutaan näistä hätäkeskuksista ja rakennemuutoksessa hätäkeskusten lukumäärä ollaan vähentämässä vaiheittain viidestätoista kuuteen vuoden 2015 loppuun mennessä. Missä vaiheessa tämä työ on, ja oletteko ottaneet tämän niin sanotusti uudestaan harkintaan?

Tapani  Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus on yksi hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen tekijä. Siihen liittyy keskeisesti hyvä poliisitoiminta. Hallitusohjelmassa todetaan, että poliisipalvelut turvataan koko maassa, tavoitteena on vakiinnuttaa poliisien määrä nykytasolle koko vaalikaudeksi. Mikä on tämä hallitusohjelmassa mainittu nykytaso, kun näyttää siltä, kun katsoo poliisien resursseja nyt ja tuleviksi vuosiksi, että poliisien määrä tulee vähenemään? Mikä on se nykytaso? Vaihteleeko se? Ei näytä myöskään siltä, että meillä rikollisuus olisi dramaattisesti vähenemässä, jolloinka poliisien määrää voitaisiin oleellisesti vähentää. Kyllä tämä on sellainen asia, että tästä täytyy huolehtia, muuten sen kustannusvaikutukset tulevat todella huomattaviksi ja säästetään pian kustannuksista piittaamatta. Miten tämä järjestelmä nyt toimii?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä aikaisemmassa puheenvuorossa todettiin, että edistäminen ja kehittäminen tarkoittavat usein karsimista. Näinhän saattaa olla, mutta silti voi hyvällä mielellä panna merkille monia kehittämiskohteita, joissa asioita viedään eteenpäin, muun muassa tämä turvapaikanhakijoiden käsittelyn nopeutus. Siellähän luvataan, että puolet tästä 20 miljoonan euron säästöstä aiheutuisi hakemusten käsittelyn tehostamisesta. Haluaisinkin tässä ministereiltä kysyä, onko tähän nyt sitten varauduttu myöskin toimihenkilörakenteessa ja onko tähän nopeutukseen sitten käytännön mahdollisuuksia.

Toinen asia, josta voi olla tyytyväinen, on tämä sisäisen turvallisuuden kolmas ohjelma. Sillähän on budjettivaikutuksia myöskin, ja osittain tähän tietysti liittyy myöskin tämä poliisikysymys. On tietysti ihan oikein, että me vaadimme, että poliisit myöskin näkyvät katukuvassa. Joskushan täytyisi olla, että me ihmiset huolehtisimme lapsistamme ja turvallisuudesta monella tavalla. Poliiseja tarvitaan sitten ehkä useimmiten kuitenkin vaativammissa turvallisuustehtävissä kuin ihan siellä kadun tilanteissa. Kysyisinkin nyt näistä resurssien suuntaamisista, onko riittävä valmius siihen, että hallinnosta voitaisiin siihen kenttätyöhön, jota sitten paljon toivotaan, kuitenkin saada lisää resursseja. Onko tämä kokonaisuus hallinnassa?

Anne Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulevat vuodet ovat sisäasiainhallinnolle varmasti erittäin haasteellisia, ja tässä yhteydessä on syytä erittäin suurella kiitoksella todeta, että hallitus panostaa työttömien poliisien työllistämiseen. Tämä on äärettömän tärkeä asia ja vaikuttaa myös siihen, millaisia opiskelijoita saadaan tulevaisuudessa Poliisiammattikorkeakouluun, mikä on erittäin tärkeä kysymys.

Kysyisinkin ministeri Räsäseltä: Onko mahdollisuutta, että myös tulevina vuosina hyvin alkanut nettipoliisitoiminta ja niin sanottu omapoliisitoiminta voidaan kuitenkin säilyttää? Pitäisin tätä erittäin tärkeänä nuorten turvallisuuden kannalta ja toivoisin, että siihen myös tulevaisuudessa resursseja löytyisi.

Toinen kysymys, joka on kirjattu myös hallitusohjelmaan, on terrorismin torjunnan strategian päivitystyö, ja tältä osin kysyisin: Onko tarkoitus arvioida samassa yhteydessä vielä suojelupoliisin resursseja? Tällä hetkellähän ne ovat varsin niukat, ja se työ, mitä muun muassa virkamatkaperusteella tehdään Suomen lähetystöissä eri puolilla maailmaa, on erittäin tärkeää turvallisuuden ennalta ehkäisevää työtä myös, joka vaikuttaa meidän jokaisen suomalaisenkin arkeen ainakin välillisesti.

Kolmantena liittyen hätäkeskuksiin, (Puhemies: Edustaja Holmlund, tiiviisti!) nythän ohjelmaan on kirjattu myös... — Anteeksi, herra puhemies! — Saadaanko nopealla aikajänteellä ratkaistua myös kiireettömien puheluiden neuvontapalvelu? Se ei varsinaisesti kuulu sisäasiainhallinnolle mutta on tärkeä osa tätä uudistustyötä.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä myös hätäkeskustoiminnasta haluan esittää kysymyksen. Hätäkeskusten toiminnassa on aina kysymys kansalaisten turvallisuudesta, usein ihmishengestä. Kun eduskunta käsitteli hätäkeskusselontekoa, niin eduskunta edellytti kunkin hallituksen aikanaan turvaavan kaikissa hallintouudistuksissa sen, että riittävän koulutuksen, hyvän perehtyneisyyden omaava henkilöstö hoitaa päivystystehtäviä. Nyt on vaarana, kun aluejakoa toteutetaan, etteivät nämä nykyiset osaavat henkilöstöt siirry kuin pieniltä osin uusille paikkakunnille. Kuinka, ministeri Räsänen, aiotte turvata, että se osaaminen varmistetaan kansalaisille?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hienoja ajatuksia: poliisipalvelut turvataan koko maassa, harmaan talouden poistamiseen pistetään panoksia — mutta millä henkilöstöllä? Henkilöstömäärä vähenee koko aika ainakin numeroiden valossa ja henkilöstö ikääntyy myös. Mikä on se keino, miten tämä vähenevä poliisijoukko pystyy tekemään nämä panokset?

Rajalla panostetaan kalustoon, mutta vastaava vaiva on sielläkin. Millä henkilöstöllä sitä uutta hienoa kalustoa käytetään?

Hätäkeskuksista: Onko se nyt ihan loppuun asti mietitty? Niitä vähennetään, ja samaan aikaan poliisi suunnittelee johtokeskuksien perustamista. Mistä tulevat ne säästöt? Olisiko kuitenkin enemmän parempi?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ennen vaaleja ja vaalien jälkeen sosialidemokraattien, nykyisen hallituspuolueen, taholta esitettiin näkemyksiä, että pannaan uusiksi tämä hätäkeskusjärjestelmä. Nyt kuitenkin käytännössä esimerkiksi Rovaniemi on lakkaamassa. Tässä on arjen turvallisuuskysymys tämäkin, yksi kolmasosa Suomea, poikkeuksellisia elämänolosuhteita ja myöskin kieliolosuhteita, kun saamen kieli kuuluu tuohon Lapin maakunnan kielivalikoimaan.

Toiseksi, täällä on poliisien resursseista jo kysytty ja puhuttu. Haluan liittyä näihin kysymyksiin. Mitenkä tämä arjen turvallisuus tältä osin saadaan syntymään niissä pitäjissä, joista poliisivoimat katoavat käytännöllisesti katsoen kokonaan? Meillä alkaa olla jo poliisittomia pitäjiä tässä maassa tuolla maaseudulla. Miten ministeri aikoo toimia näissä pitäjissä, tuoda näihin pitäjiin tältä osin sitä arjen turvallisuutta, jota pidetään tärkeänä? Ei sitä poliisi—Tulli—Raja-yhteistyöllä voida tehdä, joka on sinänsä hyvää yhteistyötä, mutta kun kaikissa näissä vähennetään resursseja, niin olen Lapissa havainnut tämän tosiasian, että syntyy pitäjiä, joissa ei ole yhtään poliisia.

Peter  Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoite, Euroopan turvallisin maa, on hyvä, mutta se voidaan ehkä todeta jopa haasteelliseksi näissä vallitsevissa olosuhteissa.

Syyskuussa Suomen keskusrikospoliisi tiedotti eräästä esitutkintaprosessista koskien kansainvälistä terrorismia. Terrorismin rahoittamista ja värväystä koskevassa esitutkinnassa vangittuna olevan kahden henkilön, miehen ja naisen, epäillään toimittaneen rahaa ulkomaille. Vangittua miestä epäillään lisäksi ainakin yhden henkilön värväämisestä terrorismirikoksen tekijäksi. Kansainvälinen terrorismin torjunta vaatii yhä enemmän resursseja sekä keskusrikospoliisi- että suojelupoliisitoiminnassa. Kysynkin ministeri Räsäseltä: Miten ensi vuoden talousarvio ja lähivuosien kehys vastaavat näihin haasteisiin ja mahdollisiin resurssitarpeisiin?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Täällä on kannettu useissa puheenvuoroissa huolta siitä, miten nämä poliisin määrärahat tulevana vuonna ja jatkossa riittävät, ja kyllä se on ihan totta, että se, että kustannustasossa tapahtuu nousua, vaikuttaa tähän, koska noin 80 prosenttia poliisitoimen määrärahoista menee nimenomaan henkilöstön palkkakustannuksiin.

Täällä kysyttiin, mikä on nykytaso. Tänä vuonna tuo poliisien määrä on 7 700, ja tunnustan sen, että on kyllä haasteellista pitää tämä nykytaso tulevina vuosina voimassa.

Olen kuitenkin siitä tyytyväinen, että näitä hallitusohjelman mukaisia leikkauksia ei vielä ensi vuodelle kohdennettu, ja kyllä sen työn, mikä nyt ministeriössä on käynnistetty poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen kehittämiseksi, tavoitteena on nimenomaan turvata poliisin näkyvyys eri puolilla Suomea eri kunnissa ja turvata ne erilaiset toiminnot, mitä täällä on nostettu huolenaiheiksi, muun muassa vaikkapa nettipoliisitoiminta, joka täällä nousi, samoin terrorismin torjunta, järjestäytyneen rikollisuuden toiminta ja ylipäänsä poliisin näkyminen siellä katukuvassa.

Ne tehtävät, jotka tälle työryhmälle on asetettu, ovat ne, että varmistetaan poliisitoimen kustannusrakenteen tarkoituksenmukaisuus, tehdään esitys voimavarojen kohdentamisesta poliisitoimelle myönnettyjen määrärahojen puitteissa ja tehdään sitten tuo kokonaissuunnitelma poliisin pidemmän aikavälin resursseista ja poliisin palveluverkkorakenteesta siten, että saadaan niitä voimavaroja siirrettyä nimenomaan siihen suorittavaan työhön. Sitä, mikä tuo palveluverkkorakenne tulee olemaan, en pysty tässä vaiheessa sanomaan vaan odotan tuon työryhmän esitystä.

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On tosiaan ilahduttavaa, että tässä vaikeassa tilanteessa on saatu määrärahoja nuorten poliisien työllistämiseen sekä myös talousrikostorjuntaan, ja ennen kaikkea on ilahduttavaa se, että säästöjä ei tehdä nyt heti ja että tehtäisiin pitkän jänteen suunnitelma, niin että poliisipäälliköt pystyvät sopeuttamaan toimintansa rahatilanteen mukaan.

Mutta sitten semmoinen kysymys, kun nyt tuolla lukee, että toiminnan painopistettä siirretään operatiiviseen toimintaan. Meillä on valitettavasti kasaantunut Poliisihallitukseen sekä eräisiin keskisuuriin poliisilaitoksiin jopa viisi apulaispäällikköä, kun Helsingissä on yksi, sekä sen lisäksi voi sanoa, että erilaisia analyysi-, tuki- ja muita toimintoja on koko ajan kehitetty ja sinne on lisätty väkeä. Miten te aiotte valvoa ja pitää huolta siitä, että nämä poliisit todella kohdennetaan operatiiviseen toimintaan eikä mihinkään hallinto- tai tukitoimintoihin?

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime eduskuntakaudella useampaan kertaan keskusteltiin siitä, miten tärkeätä olisi, että Maahanmuuttoviraston voimavaroja lisättäisiin niin, että nämä erilaiset selvitykset voitaisiin viedä nopeasti läpi ja ratkaisuja tehdä. Nyt on ilahduttavaa nähdä, että tänne on osoitettu lähes 3 miljoonaa euroa siihen tarkoitukseen.

Täällä kerrotaan myös, että arvioidaan, että turvapaikanhakijoiden määrä tulee merkittävästi vähenemään ja sitä kautta sitten vaalikauden aikana tulisi jopa yli 20 miljoonan euron säästöt. Mihin tämä arviointi perustuu, että tämä turvapaikanhakijoiden määrä tulisi niin paljon vähenemään? Onko suunnitteilla jotakin sen tyyppistä lainsäädäntöä, joka sitten rajoittaisi tänne tulijoita? Kun samaan aikaan kuitenkin sekä Euroopassa että Pohjois-Afrikan alueella on varsin suuria levottomuuksia, niin sillä perusteella voisi ennustaa, että paine Eurooppaan päin ennemminkin on lisääntymään päin.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olisin kysynyt rouva ministeriltä, missä vaiheessa poliisin osaamistasoa lisätään, koska nyt ehkä paikalle saapuminen kestää pitempään ja harvaan asutulla seudulla onnettomuustilanteissa poliisi saattaa tulla ensimmäisenä paikalle. Minun käsitykseni ainakin on, että poliisin koulutukseen ei kuulu edes ensiapukoulutusta pakollisena kurssina. Koska tämmöiseen puoleen lisätään resursseja ja opetusta?

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän aivan samaan asiaan jatkoa, minkä edustaja Heikkilä otti esille.

Hätäkeskusuudistuksen myötä ovat nämä paikat, mistä poliiseja lähetetään, hätäkeskukset, myös harvemmassa, joten tässä vaiheessa, kun hätäkeskukseen soitetaan, paikallistuntemus on hyvin tärkeä asia. Kysyisinkin arvon ministeriltä sitä, kuinka tämä paikallistuntemuksen näkemys aiotaan turvata jatkossa. On useita samannimisiä katuja erityisesti nyt, kun hallituksen suunnittelemat pakkoliitokset kunnissa myös toteutuvat — on Keskuskatua, on Koulukatua jne. useissa eri paikoissa — joten tämä paikallistuntemus olisi siinä vaiheessa erittäin tärkeää, ja erittäin paljon huolta myös siitä kannetaan.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin myös tästä hätäkeskusuudistuksesta. Itä-Suomen osalta uudistus etenee niin, että vuonna 2012 pitäisi aloittaa näissä uusissa keskuksissa. Nyt henkilöstön puolelta on hiukan epävarmuutta siitä, miten tämä uudistus etenee. Oikeastaan olisin halunnut kysyä sitä, miten henkilöstö tässä suuressa muutoksessa huomioidaan ja miten sitä johdetaan.

Toinen kysymys koskee lähisuhdeväkivaltaa. Kun lähisuhdeväkivalta on hyvin vakava ja yleinen ongelma Suomessa kaikkialla, niin minkälaista ehkäisytyötä tämän yleisen väkivaltatyypin vähentämiseksi on suunnitteilla?

Sitten oikeastaan vielä edustaja Kantolalle, kun puhuttiin turvapaikkahakemusten määristä: Viime kaudella itse asiassa kokoomuksenkin vaatimuksesta toteutettiin lukuisa määrä lainsäädäntömuutoksia, joilla karsittiin näitä vetovoimatekijöitä. On kyllä ilo huomata, että nimenomaan näiden perusteettomien turvapaikkahakemusten määrä on näin merkittävästi vähentynyt. Nyt onkin tärkeätä, että huolehdimme niistä Suomeen tulevista maahanmuuttajista, jotka tänne jäävät, ja noudatamme vastuullista kotouttamispolitiikkaa.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hätäkeskusuudistuksessa todella olen itsekin huolissani siitä, miten osoitetietojärjestelmät saadaan tässä kuntauudistuksessa toimimaan, koska ongelmia niissä on ollut.

Toinen kysymys liittyy sitten ensivastetoimintaan, joka uhkaa kunnissa hiipua. Kun meillä on edelleen haja-asutusalueita ja näyttää siltä, että lisää tulee, niin miten ensivastetoiminta taataan jatkossa?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näitten turvapaikanhakijoitten taustaselvitystyössä on saatu erittäin hyviä kokemuksia näistä poliisin "etäpesäkkeistä" tuolla ulkomailla Suomen edustustojen yhteydessä, muun muassa Addis Abebassa ja missä kaikkialla näitä nyt sitten on ollut. Yritin löytää tuosta budjettikirjasta ajatuksia, suunnitelmia tämän toiminnan osalta, mutta en löytänyt, miten näitä nyt sitten jatkossa resursoidaan.

Sitten toinen tämmöinen pienempi kysymys näitten vastaanottokeskusten osalta: Miten nyt jatkossa nämä kuntakorvaukset tulevat vastaamaan todellisia kustannuksia näissä vastaanottokeskuksissa?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikkein huonointa johtamista, myös henkilöstöjohtamista, on poukkoilu ja epäjohdonmukaisuus, jota täälläkin on viljelty Hätäkeskuslaitoksen osalta. Selkeintä on edetä valittuun suuntaan, ja kannustan ministeriä lopettamaan tämän soutamisen ja huopaamisen ja saattamaan pisteen sen asian puinnille.

Suomea on arvosteltu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa oikeudenkäyntien pitkistä käsittelyajoista. Tämä prosessi lähtee ensinnä poliisin toiminnasta, ja yhteistyö, keskittyminen olennaiseen ja riittävät resurssit ovat tässä avainasemassa. Kiitos siitä, että ne ovat budjetissa olemassa!

Riittäviä resursseja tarvitaan myös perheväkivallan torjumiseen, sillä viime hallituskaudella aikaansaatu nollatoleranssi lähisuhdeväkivaltaa kohtaan edellyttää, että poliisin toimintaa tehostetaan.

Vielä: Lisäresursseja on osoitettu kiitettävästi harmaan talouden torjuntaan 5,6 miljoonan euron edestä, ja tämä on, arvoisa puhemies, yhteiskuntamoraalin kannalta erittäin tärkeä asia.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kantola tuossa hetki sitten kysyi, mihin perustuu tämä oletus siitä, että turvapaikanhakijoitten määrä on vähenemässä. Voin vastata, että se perustuu lähinnä rahaan. Eli turvapaikanhakijoitten määrät nousivat vuosi vuodelta aikaisemmin siten, että suunnilleen vuonna 2009 saavutettiin huippu, noin 6 000 turvapaikanhakijaa tuli silloin. Sitten vuoden 2010 helmikuussa, ihan niin kuin täällä todettiin, tuli muutoksia, muun muassa toimeentulotukeen tuli sellainen neljänneksen vähennys, ja se johti siihen, että turvapaikanhakijoitten määrät romahtivat saman tien dramaattisesti. Eli tästä se lähinnä johtuu, että nyt tulee vähemmän turvapaikanhakijoita kuin aikaisemmin, ja tuossa omassa puheenvuorossani muutama tunti sitten esitinkin, että tämä turvapaikanhakijoiden saama rahallinen toimeentulotuki voitaisiin korvata kokonaan lähinnä majoitus- ja ruokapalveluna — hallitukselle vinkiksi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos esimerkiksi Kaisaniemen puistosta Helsingistä löytyy raiskattu ja surmattu nuori nainen, jonka silmälaseista kuitenkin löytyy sormenjäljet, jotka saattaisivat auttaa murhan selvittämisessä, niin tänä päivänä voimassa olevan lainsäädäntömme mukaan passirekisteristä ei kuitenkaan saa katsoa, kenelle nämä sormenjäljet kuuluvat. Tämä johtuu siitä, että joidenkin niin sanottujen ihmisoikeusasiantuntijoiden mukaan tämä olisi kovasti arveluttavaa ihmisoikeuksien kannalta.

Te, ministeri Räsänen, olette julkisuudessa ottanut kantaa sen puolesta, että lakia muutettaisiin niin, että ainakin törkeiden rikosten selvittämisessä passirekisteriä voitaisiin käyttää. Tämä on tietysti järkevä kannanotto, ja kysynkin: Missä kuussa ensi keväänä voimme odottaa teiltä tätä koskevaa esitystä?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo aikaisemmassa puheenvuorossani toin esille poliisin, Rajavartioston ja nyt myös pelastustoimen henkilöstöresurssit. Henkilöstö ikääntyy, se on kiistämätön fakta, jolloin myös sairauspoissaolot lisääntyvät. Miten sairauspoissaolojen lisääntyessä taataan tämän turvallisuussektorin toiminta?

Pelastustoimen leikkaukset ovat myös semmoisia, mitkä ovat listalla täällä, ja toiminnan ollessa kunnallista palvelua ja kuntien vyötä kiristettäessä kysyn, miten pelastustoimi selviää tästä kiristyksestä mukaan lukien sopimuspalokunnat.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu poliisin, tullin ja Rajavartioston henkilöresursseista. Rajanylityspaikat, erityisesti itärajalla, ovat pitkään poteneet henkilöstöpulaa, siellä henkilöstöresurssit ovat olleet alimitoitetut. Nyt näyttää siltä, että henkilömäärä, joka rajan yli kulkee, on vahvassa kasvussa, tänä vuonna erityisesti Vaalimaalla. Millä tavalla aiotte turvata nämä resurssitarpeet? Sillä, että nämä rajanylityspaikat tulevat toimimaan mahdollisimman hyvin, on myös erittäin suuri taloudellinen seurausvaikutus.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Räsänen joutuu aloittamaan työnsä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, ja tätä tilannetta ei yhtään tietenkään helpota se, että poliisitoimeen kohdistuu myöskin ensi vuonna merkittäviä määrärahasäästöjä. Kun hallitusohjelmaa viime keväänä kirjoitettiin, siihen kirjattiin, että tavoitteena on poliisien määrän pitäminen nykyisellään. Nyt kuitenkin ensi vuoden budjettiesityksen mukaan poliisikoulutukseen otetaan vain 100 opiskelijaa, kun samanaikaisesti eläkkeelle siirtyviä on vuosittain noin 300. Poliisikoulutukseen on otettu viime vuosina suunnilleen sama määrä kuin on eläkkeelle siirtyviä. Miten on mahdollista, että resurssit, poliisien määrä, pidetään nykyisellä tasolla, jos koulutettavia otetaan vain kolmasosa siitä, mitä siirtyy eläkkeelle?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! On tullut erittäin hyviä puheenvuoroja ja hyviä neuvoja, joita olen yrittänyt kirjata ylös, ja yritän nyt vastata niihin, mitä tässä kahden minuutin ajassa ennätetään.

Täällä kysyttiin tästä hätäkeskusuudistuksesta. Siitä haluan todeta, että hätäkeskusuudistushan, joka viime vaalikaudella tehtiin, on jo toteutettu osittain. Toimenpiteitä on käynnissä. Helsingin hätäkeskuksen toiminta on siirretty Keravalle, samoin Pohjois-Suomen Lapin hätäkeskusta ollaan parhaillaan siirtämässä Ouluun ja muillakin hätäkeskusalueilla on jo koulutus ja tietotekniikka ja erilaiset rakenteelliset työt aloitettu.

Täällä kysyttiin paikallistiedon perään, eli miten pystytään turvaamaan hätäkeskustoiminta ja sen laatu. Jo tällä hetkellä hätäkeskustoiminta perustuu hyvin pitkälti tietotekniikkaan eikä niinkään paikallistuntemukseen. Meillä on ollut niin valtavan laajoja alueita jo 15 alueella, että paikantaminen tapahtuu joka tapauksessa nimenomaan tietotekniikan avulla, ja toki tämän laadun turvaaminen on erittäin tärkeää, samoin alueellisen yhdenvertaisuuden ja henkilöstön aseman turvaaminen, mikä täällä on myös noussut esiin.

Hallitusohjelmassa sovittiin, että tätä hätäkeskusuudistusta arvioidaan ja tarkastellaan. Sitä arviointi- ja tarkastelutyötä on tehty, mutta kyllä hyvin pian, tämän syksyn aikana, on tarpeen, että tähän saadaan ihan selkeä suunnitelma tästä eteenpäin. Kiireettömien puhelujen neuvontapalvelun käynnistäminen on myös tärkeä. Viime vaalikaudellahan jo alustavasti puhuttiin tästä ja sovittiin Kouvolan yksikön muuttamisesta tähän tarkoitukseen. Tätä päätöstä ei vielä varsinaisesti ole tehty, mutta sitä keskustelua käydään hallituksen sisällä.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille sisäministeriön linjauksista ja siitä, että poliisien toiminta on turvattu seuraavallekin vuodelle 7 700 poliisin voimin. Kysymykseni kuitenkin liittyy poliisitoimintaan kohdistuvien menosopeutusten alueelliseen jakamiseen. Meillä Keski-Suomessa hoidetaan tällä hetkellä kahden partion voimin koko pohjoisen maakunnan aluetta. Siellä asuvien henkilöiden puolesta kysyisinkin, onko tämän alueen poliisipulaan tulossa ehkä muutosta, erityisesti viime viikolla aloitetun poliisin voimavarojen ja palvelurakenteen arvioinnin yhteydessä.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen yhteistyö on hyvin olennainen osa myös sisäasiainministeriön toimialaa. Toissa viikolla Schengenin sopimus oli tämmöinen. Suomi esti yhdessä Hollannin kanssa Romanian pääsyn Schengenin sopimuksen piiriin. Kysyisinkin, mikä oli perimmäinen syy, miksi Suomi esti Romanian pääsyn Schengenin sopimukseen. Olivatko syyt siihen taloudelliset? Olivatko syynä Romanian kerjäläiset, joita näkyy Suomen kaduilla, vai oliko syy jokin muu? Meillä ei kuitenkaan ole yhteistä rajaa Romanian kanssa, ja ne suuremmat vaikutukset ovat niissä maissa, jotka olivat hyväksymässä Romanian Schengenin sopimuksen piiriin. Näyttää kyllä siltä, että Suomesta on tullut todellinen jukuripää tässä EU:n yhteisessä päätöksenteossa, ja tähän haluaisin kyllä kuulla nyt hieman perusteita rouva ministeriltä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelliseen puheenvuoroon liittyen haluan kyllä omalta osaltani ministeriä kiittää siitä linjakkuudesta, jota siinä päätöksenteossa pidettiin. Olisi pitänyt ehkä jo hiukan aikaisemmin pitää tiukempaa linjaa siinä, mitä maita tähän Schengeniin päästetään, koska valitettavasti ainakin tieto kertoo siitä, että aika huolestuttavia rikollisuuden kasvuja on myöskin tapahtunut, ja kysyisinkin, mitä mahdollisuuksia meillä on tätä rikollisuutta torjua, nimenomaan sitä rikollisuutta, joka tulee Schengenin maiden sisältä, kun rajatarkastuksesta on luovuttu.

Mutta haluan sanoa myöskin tästä maahanmuuttopolitiikasta sen, että erittäin hyvä asia on tämä, että Migrille annetaan lisää rahaa. Se, että se prosessi tapahtuu nopeasti, on veronmaksajien etu, mutta se on myöskin inhimilliseltä kannalta oikein, ettei tarvitse odottaa sitä päätöstä, vaan ne, jotka ovat oikeutettuja, saavat päätöksen nopeasti.

Vielä toivon, että tämän perheenyhdistämisasian tiukentaminen hallitusohjelman mukaisesti, asunto- ja toimeentulovaatimus, hyvin nopeasti etenee, koska se on jälleen yksi askel eteenpäin tässä pitkässä linjassa järkevyyden suuntaan.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan tuosta edustaja Wallinheimon kysymyksestä. Siinähän oli selvä viesti siitä, että pidetään epätyydyttävänä sitä tilannetta, että meillä on liian vähän partioita. Tiedän tilanteita, joissa on yksi poliisi ja seuraava partio on sitten 60 kilometrin päässä. Hyväksyykö ministeri tämän tilanteen, että joissakin pitäjissä tämä valmiustaso reagoida ihmisten poliisitarpeeseen on tällä tasolla?

Toiseksi kysyn sitten liittyen Suomen ja Ruotsin raja-alueeseen: Siellähän poliiseilla on nyt kehitetty yhteistyötä niin, että voidaan jopa jäljittää rikollista rajan yli toiselle puolelle. Aiotteko kehittää tätä järjestelmää? Se saattaisi nimittäin noilla raja-alueilla lisätä tätä turvaa, että voitaisiin vapaammin yhdessä puolin ja toisin Ruotsin viranomaisten kanssa näitä konnia siellä metsästää.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisten turvallisuudentunne ja luottamus siihen, että hädän hetkellä saa apua varmasti ja mahdollisimman nopeasti, on erittäin tärkeä asia. Poliisitoiminnan resurssien suuntaamisella on aivan olennainen vaikutus tähän kansalaisten turvallisuudentunteeseen. Sitä tunnetta ei saa heikentää. Siihen tilanteeseen, kun apua tarvitaan, eivät nettipoliisit auta, vaan silloin pitää saada partio paikalle sinne mahdollisimman nopeasti.

Nyt kysyisinkin ministeriltä, kun näitä poliisin voimavaroja ja toimipaikkaverkkoa ja sitä kehittämissuunnitelmaa tehdään ja samoin tuota sisäisen turvallisuuden ohjelmaa: Onko nyt tarkoitus käydä läpi myös poliisin tehtäväkenttä ja ruotia läpi ne tehtävät, joista poliisitoiminta voidaan lopettaa ja siirtää mahdollisesti johonkin toiseen instanssiin, koska se on yksi tapa? Kun koko ajan tehtävämäärä lisääntyy, mutta resurssit eivät lisäänny, niin silloin täytyy jostain kautta purkaa tätä taakkaa.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Listasin kaksi asiaa: Ensimmäisenä asiana haluaisin todeta sen, että kun täällä budjettiesitykseen sisältyy tämä vuorotteluvapaan korvauksen tason leikkaaminen, niin se on myös hirveän huono asia poliisitoimen osalta, koska sitä kautta on pystytty työttömiä poliiseja työllistämään, ja toivon, että hallitus vielä tätä harkitsisi uudestaan, koska nimenomaan, kun nuorilla poliiseilla on pieni palkka, heidän osaltaan tämä 10—20 prosentin leikkaus olisi jo aika paljon.

Mutta sitten toisena asiana nostan esille sen, kun tässä edustaja Wallinheimo toi esille, että siellä Keski-Suomessa on vähän partioita, niin voin todeta kyllä, että niin on Pohjois-Karjalassakin, ja meillä on nyt se uhka, että kun meillä on saatu käyttää tätä yksityistä vartiointia näitten säilöönotettujen vartioinnissa ja se on nyt lakkaamassa, niin vetoan siihen, että te voisitte vaikuttaa siihen, että lakia muutettaisiin siten, että nykykäytäntöä voitaisiin jatkaa ja näin säästää ne kuusi partiota, mitkä koko Pohjois-Karjalassa on siihen tehtävään, mikä niille kuuluu.

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa, budjettikirjassa, on maininta väkivaltarikollisuuden torjunnasta ja haavoittuviin ryhmiin, eli lapsiin ja nuoriin, panostamisesta. Se on hieno asia, koska pahimmillaan yksi menetetty nuori maksaa noin miljoonan yhteiskunnalle.

Mutta sitten tähän maahanmuutto-osioon sanoisin, että viime hallituskaudella kokoomus teki hyvää työtä, kun sai tiukennettua siten lakia, että tämmöiset perusteettomat turvapaikanhakijat saatiin täältä pois, etenkin niin sanotut Dublin-turvapaikanhakijat. Se on hieno asia. Nyt tässä jatkossa varmaan olisi syytä edelleen tiukentaa etenkin ankkurilasten osalta, mutta myös turvapaikkahakijoiden osalta, toimintaa. Kysynkin: Ryhdyttekö joihinkin konkreettisiin toimenpiteisiin yhdessä oikeusministeriön kanssa lakien tiukentamiseksi?

Sen lisäksi vielä esittäisin, että ei poliiseja nyt ihan kauheasti Suomen rajojen ulkopuolelle kannata lähettää. Monia toimintoja siellä pystyy hoitamaan pätevä toimistosihteeri. Pidetään ne poliisit Suomessa tekemässä täällä perustyötä, koska siihen heitä tarvitaan.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että poliisien resurssit ja määrä turvataan kohtuullisella tasolla, mutta se ei yksin riitä. Poliisilla pitää olla myös keinoja puuttua rikollisuuteen ja poliisilla pitää olla uskottavuutta rikollisuuden torjunnassa. Tällä hetkellä tilanne on ikävä kyllä se, että monessa kauppaliikkeessä, monessa kioskissa poliisit eivät enää ole uskottuja toimijoita. Kun heidät on hälytetty myymälävarkautta selvittämään, rikolliset repivät heille annetun sakkolapun poliisien silmien edessä. Tämä johtuu siitä, että sakon muuntojen mahdollisuus poistui. Haluankin kysyä poliisista vastaavalta ministeriltä: Mikä on teidän suhtautumisenne piittaamattomiin ja toistuvia rikoksia tekevien rikollisten rikosten kohdalla tapahtuviin sakon muuntorangaistuksiin?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Toivottavasti nyt muistan kaikki nämä erinomaiset kysymykset, joita täällä on esitetty.

Täällä kysyttiin, johtuiko tämä Suomen Schengen-linja Romanian ja Bulgarian suhteen taloussyistä tai kerjäläisistä. Näistä se ei johtunut, vaan kyllä Suomen linja on ollut johdonmukainen jo viime vaalikaudella siinä, että olemme tarkastelleet laajemmasta kuin pelkästään näiden teknisten kriteerien näkökulmasta Romanian ja Bulgarian Schengen-jäsenyyttä.

Siinä vaiheessa kun Romania ja Bulgaria liittyivät Euroopan unioniin, perustettiin tällainen cvm-mekanismi, jonka avulla seurataan Romanian ja Bulgarian puutteita ja niiden parantamista oikeusvaltiokehityksessä järjestäytyneen rikollisuuden, korruption alalla. Näissä suhteissa teimme sen johtopäätöksen viime kesän raportin jälkeen, että riittävää kehitystä ei ole tapahtunut. Kyllä Schengen-jäsenyydessä on kysymys luottamuksesta. Jos emme voi luottaa siihen, että rajavartijoita ei voida lahjoa, niin siinä vaiheessa on tehtävä se johtopäätös, että maa ei ole vielä kypsä Schengen-jäsenyyteen, ja tässä suhteessa linja ei ole muuttunut. Se oli jo edellisen ministerin aikana siellä osaneuvoston kokouksissa aivan sama, ja myös eduskunnan kannanotot ovat korostaneet jatkuvasti tätä laajempaa näkökulmaa.

Toki toivomme, että Romania ja Bulgaria saisivat nopeasti asiansa kuntoon ja pääsisivät Schengen-jäseniksi, mikä heille toki kuuluu sen vuoksi, että se on Euroopan unionin liittymissopimuksessa näin sovittu. Mutta kerjäläisten liikkumiseen se ei vaikuta, koska heillä jo Euroopan unionin kansalaisina on tämä vapaan liikkuvuuden mahdollisuus. Se vaikuttaa niiden kolmansien maiden kansalaisten liikkumiseen.

Täällä kysyttiin perheenyhdistämiskäytännöistä ja niiden säädösten aikaansaamisesta, samoin ankkurilapsitoiminnasta. Kaikkia näitä on tarkoitus nyt tarkastella, ja työryhmä on asetettu hyvin nopeasti tätä selvittämään. Hallitus on nimenomaan tätä lainsäädäntöä kiirehtinyt, niin että helmikuun loppuun mennessä odotan esityksiä, ja on tarkoitus tuoda sitten nopeasti eduskunnalle ne esitykset. Toki tässäkin on tavoitteena se, että me pyrimme näitä vastaanottotoiminnan kustannuksia painamaan alas.

Tämä 20 miljoonan euron säästötavoite, joka hallitusohjelmassa on asetettu, ei sisällä tätä, voi sanoa, luonnostaan tapahtuvaa turvapaikkahakemusten vähenemistä, vaan se säästö tulee tämän 20 miljoonan euron säästön päälle. Tämä 20 miljoonan euron säästö saavutetaan nimenomaan vastaanottotoimintaan ja kotikunnan löytymiseen liittyvän prosessin lyhenemisenä, ja siinä tietysti tarvitaan sitä henkilökuntaa, johon nyt ollaan esittämässä määrärahaa, jotta tätä käsittelyä saadaan nopeutettua, ja toki tässä on tarkoitus myös tätä lainsäädäntöä tehostaa.

Täällä kyseltiin poliisitehtäväkentästä ja poliisin hallinnosta, saadaanko nyt varmasti siirrettyä sieltä hallinnosta sinne operatiiviseen suorittavaan työhön, ja tämä on nimenomaan tavoitteena. Kyllähän jo tämän Pora-hankkeen aikana on paljon sitä työtä tehty, mutta sitä on tarkoitus jatkaa, ja myös tätä tehtäväkenttää käydä läpi.

Sitten täällä kysyttiin passirekisterin sormenjälkien käyttämisestä vakavien rikosten selvittämisessä. Olen saamassa nyt aivan lähiviikkoina tästä selvityksen, ja ennen sitä nyt varmasti ei ole syytä ottaa kantaa asiaan ennen kuin tämän selvityksen saan. Mutta olen sen julkisuudessa tuonut esiin, että itse suhtaudun myönteisesti siihen ajatukseen, että mikäli on kysymys todellakin vakavista rikoksista, silloin voidaan ajatella, että näitä passirekisterin sormenjälkitietoja voitaisiin käyttää, koska silloin tämä passirekisteri ei kuitenkaan ole siinä poliisin tavanomaisessa päivittäisessä työssä työkaluna, vaan se kohdistuisi vain näihin vakavimpiin rikoksiin, joiden selvittämisellä on tietysti suuri yhteiskunnallinen merkitys. Toki tämä on asia, joka täytyy sitten myös perusoikeuksien näkökulmasta tutkia tarkoin.

Nyt minä, arvoisa puhemies, huomaan, että olen taas ylittänyt aikani. Kiitos kaikille keskustelijoille.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Maaltapakottaminen on tämän hallituksen keskeisin tavoite. Hallituksen järeät aseet talouden korjaamiseksi koskettavat eniten maaseutua ja tähtäävät maaseudun tyhjentämiseen. Hallituksen budjettiesityksen leikkaukset koskevat muun muassa maaseudun joukkoliikennetukia. Ensi vuonna liikenne- ja viestintäministeriölle osoitetaan jaettavaksi joukkoliikennetukea noin miljoona euroa tätä vuotta vähemmän. Samoin hallituksen talousarvioon on kirjattu dieselin veronkorotuslisä ja linja-autoliikenteen kustannuksia ainakin 20 miljoonalla eurolla vuodessa.

Jo aiemmin päätetyn 8 sentin veronkorotus litralta vähentää linja-autovuorojen määrää valtakunnan tasolla noin tuhannella vuorolla. Nyt esitetty lisäkorotus johtaa siihen, että vuorojen määrän vähennys tulee olemaan noin puolitoistatuhatta. Polttoaineiden veronkorotus nostaa liikkumisen kustannuksia eniten juuri sellaisilla alueilla, joilla on pitkät etäisyydet ja olematon joukkoliikenne.

Maaseudulla julkisen liikenteen käytön mahdollisuutta vähentää myös yhä supistuva juna- liikenne. Ilman toimivaa kuljetusjärjestelmää myöskään yritystoimintaa ei voida harjoittaa maaseudulla.

Samaan aikaan maaseudun tiestön kunto heikkenee entisestään. Hallitusohjelmaan kirjattu alempiasteisen tieverkon kunnon säilyttäminen ei toteudu. Liikenneministeri Merja Kyllönen on julkisuudessa kertonut, että rahat eivät siihen riitä. Edelleen hallitusohjelmassa on kirjaus myös maaseutuelinkeinojen käyttämän tieverkon kunnosta huolehtiminen. Luultavasti edessä on noiden väylien kunnon heikkeneminen, ministeri toteaa. Siis teksti ja määrärahat ovat voimakkaasti ristiriidassa.

Hallituksen kaavaileman kuntaremontin seurauksena palvelut siirtyvät suurkuntien kuntakeskuksiin. Palveluja on varmaankin tarjolla, mutta ne ovat yhä kauempana. Ilman omaa autoa palvelujen äärelle on entistä vaikeampi päästä. Supistuvat linja-autovuorot, polttoaineiden kallistuminen ja rapautuvat liikenneväylät johtavat siihen, että maaseudulla vietetään autotonta päivää joka päivä. Hallituksen tarkoituksena on tyhjentää Suomen maaseutu ja etenkin haja-asutusalueet tämän hallituskauden aikana — siinä lyhyesti hallituksen tarkoitusperät.

Arvoisa puhemies! Perussuomalainen politiikka tähtää siihen, että jokainen suomalainen saa tarvitsemansa tasavertaiset palvelut asuinkunnasta, asuinpaikasta, taloudellisesta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Sen eteen olemme valmiit tekemään tinkimätöntä oppositiopolitiikkaa niin kauan, kunnes tämä epäoikeudenmukaisuutta ja epäisänmaallista politiikkaa kärjistävä hallitus saadaan eroamaan. Meidän tulee puolustaa omaa maatamme ja sen kansaa. Velkakierre tulee katkaista. Tarvittaessa eurosta ja EU:sta on erottava, jos ei ole muuta vaihtoehtoa. Perussuomalainen oikeudenmukaisuus kumpuaa syvistä kansan riveistä. Meidän ei tarvitse välttämättä osata kaikkia sivistyssanoja tai jokaista pilkun paikkaa tekstissämme, mutta tulevat presidentinvaalit ja kunnallisvaalit ensi vuonna tulevat näyttämään suunnan ja pisteen paikan. Mielestäni nämä sirkusesitykset tulee rationalisoida niin, että oppositio ja hallitus yhdessä paneutuvat niihin todellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, jotka jatkuvasti lisääntyvät. Kivimuurien lävitse on nähtävä niin, että epäkohdat voidaan havaita entistä aikaisemmassa vaiheessa ja lähteä korjaamaan niitä. Siinä on haastetta ihan riittävästi, arvoisa puhemies.

Arto Satonen on täällä vielä paikalla. Kysyit siitä siirtovesiviemärin määrärahasta. Kyllä varmaan olen sen kannalla, ettei sitä sieltä pois vedetä. (Arto Satonen: Hyvä!)

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen on erittäin huono ratkaisu tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa myös tulevaisuuden näkymät ovat heikkenemään päin. Otan esimerkin omasta maakunnastani Pohjois-Karjalasta.

Pohjois-Karjalan kuntien taloustilanne on lähtökohtaisesti koko maata heikompi, kun jo nykyiseenkin tulokseen on päästy korkeammalla kunnallisverotuksella. Kuntien verokertymien erot koko maan ja Pohjois-Karjalan välillä ovat vuonna 2011 kasvaneet entisestään. Tällä hetkellä ero on 2,5 prosenttia.

Jo edellisten vuosien valtionosuudet ovat olleet alimitoitettuja kuntien kustannuksiin nähden. Nettopaine vuoden 2011 tasosta vuoteen 2012 on noin 1 tuloveroprosentin luokkaa Pohjois-Karjalassa, kun koko maan vastaava luku on noin 0,6 prosenttia. Esimerkiksi oman kaupunkimme kaupunginjohtaja Karjalainen toivoikin hiljattain pidetyssä evästystilaisuudessa pitkäjänteisyyttä ja oikeudenmukaisuutta maan kuntapolitiikkaan.

Entäpä kansalaiset? Kunnallisveron väistämätön nosto. Lisäksi tavallista palkansaajaa rangaistaan myös energia- ja polttoaineveron nostoilla. Kuka takaa sen, että pienituloisilla riittävät rahat nousseiden elinkustannusten myötä myös ensi vuonna? Eikö se olisi eritoten hallituksen tehtävä?

Polttoaineveron korotus tulee heikentämään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, uhkaamaan viennin kilpailukykyä, vaikeuttamaan kotimarkkinoiden toimintaa ja heikentämään jo muutenkin hankalassa tilanteessa olevan kuljetussektorin toimintaa. Kuljetuskustannusten nousu heikentäisi merkittävästi koko elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Hallituksen toimet harmaan talouden kitkemiseen eivät ole riittävät. Nyt pitäisi polkaista mopo käyntiin ja kaasuttaa kunnolla talkoiden aloittamiseksi, mutta sen sijaan hallitus painaa jarrua esimerkiksi kotitalousvähennyksen osalta, jonka vähentämisaikeet tulevat lisäämään harmaata taloutta entisestään. Tuntuu, että hallitus ei halua ollenkaan tukea yrittäjyyttä, joka sai menneinä vuosina myötätuulta paljon käytetyn kotitalousvähennyksen osalta.

Arvoisa puhemies! Keskuskauppakamarin teettämän kyselyn mukaan yritysten viesti on selkeä. Etenkin 62 prosenttia pohjoiskarjalaisista yrittäjistä oli sitä mieltä, että yritystukia ei tule karsia. Sen sijaan yrittäjät näkivät, että työnantajamaksujen alentamisella ja toimivien liikenneyhteyksien kehittämisellä, joka korostuu erityisesti itärajalla Venäjän läheisyydessä, tuotettaisiin kilpailukykyä alueelle. Tietenkin myös kannustavalla verotuksella saataisiin positiivista imua yrityksiin, mutta tähän tarvittaisiin käytännön tekoja, johtajuutta ja selkärankaa.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on asettanut tavoitteekseen 72 prosentin työllisyystavoitteen ja 5 prosentin työttömyyden tämän vaalikauden aikana, ja voin sanoa, kun katson tätä ensi vuoden budjettiesitystä ja kehyksiä, jotka ovat tässä samassa käsittelyssä, että minulla on kyllä sellainen käsitys, että nämä haasteelliset tavoitteet taitavat jäädä vain pelkiksi tavoitteiksi.

Mutta sitten pari näkökulmaa, toinen ensinnäkin tähän alueelliseen kehitykseen. Täällä ministeri Urpilainen kertoi omia käsityksiään siitä, mikä ensi vuoden budjetin vaikutus on tulonjakoon. Siitä voimme olla eri mieltä, mutta hän ei kertonut sitä eikä todistanut millään aineistolla, mikä on tämän ensi vuoden budjetin vaikutus tänne alueelliseen kehitykseen, koko Suomen kehitykseen, ei pelkästään näitten kasvukeskusten kehitykseen.

Liikennepolitiikasta on jo puhuttu monessa puheenvuorossa, myös tuossa jo edellä, enkä mene siihen muilta osin kuin tämän polttoaineveron korotuksen osalta, ja totean sen, että oli aika erikoista, kun edustaja Piirainen totesi, että kysymyksessä on vain tekninen tarkistus. Ei se kyllä niin ole. Se ei ole pelkästään oppositio, joka sanoo, että sieltä tulee mittava lasku kuljetusalalle ja myös yksittäisille ihmisille, joilla on välttämätöntä käyttää henkilöautoa pitkistä matkoista johtuen. Saman asian ovat todenneet muun muassa Skal ja muut liitot.

No, sitten iso kysymys, joka on jäänyt ihan ilman huomiota, liittyy Itä- ja Pohjois-Suomeen. Tässä 2000-luvun puolivälin aikaan luotiin Lappiin monen kunnan osalta, Kainuuseen ja myös Pohjois-Karjalaan Ylä-Karjalan kuntien osalta sekä myös Ilomantsin osalta tällainen väliaikainen sotumaksualennus koskien työnantajien näitä sotumaksuja, ja se on loppumassa tämän vuoden lopussa, ja hallitus arvioi saavansa siitä 7 miljoonan euron säästön. Tämä on minusta hyvä kysymys: miksi hallitus haluaa lopettaa tämän sotumaksualennuksen? Käsitykseni mukaan se on toiminut hyvin siellä pienyrityksissä. Sitä kautta on pystytty palkkaamaan lisää henkilöstöä.

Sitten iso kysymys on tämä työttömyysturvan korotus. Minusta edustaja Sinnemäki oli ainoita, joka puhui aivan oikein, mistä siinä on kysymys. Kysymys on työttömän perusturvan parantamisesta, mutta on ylimitoitettua sanoa, että tässä tehdään kautta aikojen historiallinen perusturvan parannus. Se ei pidä paikkaansa. Täällä jo edustaja Kiviniemi päivällä kertoi, mitä perusturvaan kuuluu muuta kuin alin työttömyyspäiväraha tai sitten työmarkkinatuki. Se tarkoittaa muun muassa niitä alimpia sairauspäivärahoja ja alimpia vanhemmuuden päivärahoja.

Yritän sanoa nyt sen selkeästi, mistä siinä on kysymys. Minä opponoin sitä. Minusta on hyvä, että työttömyysturvaa parannetaan, mutta jos väittää, että se parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tuloa, niin se ei pidä paikkaansa, koska parhaimmat korotukset tulevat saamaan ne, joilla ennen sitä työttömäksi joutumista on ollut noin 3 000—4 000 euron kuukausipalkka eli keskimääräistä parempi palkka. He tulevat saamaan kaikista suurimman korotuksen.

No, sitten otan esille vielä tässä asian, joka minua oikein suuresti ilahduttaa, kun katsoin tätä budjettikatsausta 2012. Ehkä teistä vielä jotkut haluavat muistaa sen, että tämän vuoden maaliskuun alussa 1.3. edellinen hallitus sitoi näitä perusturvan eri elementtejä indeksiin. Silloin naurettiin, että tulee 30—40 sentin korotus, mutta ei varmaan enää muutaman vuoden päästä naurata, kun nyt katsotaan jo, että esimerkiksi takuueläkkeeseen tulee noin 27 euron korotus tästä vuodesta ensi vuoteen, koska se on sidottu indeksiin, ja esimerkiksi lapsilisien osalta on 4—5 euron korotus, ja pidän sitä tärkeänä, että viime vaalikaudella tämä indeksiin sitominen pystyttiin tekemään. Epäilen nimittäin niin, että jos sitä ei olisi tehty, niin tällä nykyhallituksella tässä tiukassa menokurissa ei olisi riittänyt rohkeutta tehdä tätä ratkaisua.

Vielä totean tämän vuorotteluvapaan osalta, että ei se koske pelkästään poliisia, mutta se on erittäin hyvä järjestelmä. Eli sitä kautta saadaan ihmisille hengähdystaukoa sinne työuriin ja saadaan työttömiä ihmisiä myös saamaan sitä työkokemusta ja toimeentuloa, ja toivon, että tässä todellakin päästäisiin ratkaisuun. Jos oikein hyvin kävisi, niin se tulisi tämän tuloneuvottelutuloksen osana, että vuorotteluvapaajärjestelmän korvaustaso säilytetään.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2012 budjetin valmistelu ei ole ollut aivan helppoa. Ensimmäinen vaikeus oli vastassa, kun vaaleissa vahvimmaksi selviytyneen puolueen puheenjohtaja Katainen etsi vastuunkantajia hallituskumppaneikseen. Ei tahtonut löytyä. Meidän, jotka vaaleissa menetimme paikkoja, oli vaikea ymmärtää sitä, ettei vaalien voittajasta ollut vastuunkantajaksi. Kataisen työksi jäi rakentaa hallitus niiden varaan, jotka olivat vastuunkantoon valmiita.

Kuuden puolueen ponnisteluista syntyi hallitusohjelma, joka on pohjana nyt käsittelyssä olevalle kehysratkaisulle ja budjettiesitykselle. Hallitusohjelman taustalla on vaativa työ kuuden eri puolueen tavoitteiden yhteensovittamisessa. Meidän mielestämme vastuullisuutta on se, että sovitetaan neuvotellen tavoitteita yhteen, ei se, että hakeudutaan oppositioon silloin, kun on saatu selkeä valtakirja kansalaisilta.

Sosialidemokraatit nostivat vaaleissa esiin työn ja oikeudenmukaisuuden teemat. Nämä teemat ovat nyt painopisteenä hallitusohjelmassa sekä kehys- ja budjettiesityksessä. Hallitus esittää merkittäviä määrärahoja nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Ammatilliseen koulutukseen nuorille suunnattuja aloituspaikkoja lisätään sinne, missä tarve on suurin. Näin ehkäistään sitä syrjäytymiskehitystä, joka on inhimillisesti ja kansantaloudellisesti haitallisinta. Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorille suunnataan työvoimapoliittista koulutusta, lisätään oppisopimuskoulutusta, parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen. Etsivän nuorisotyön toimintaa laajennetaan koko maahan jne. Tärkeätä on, että nuorten tilanne otetaan haltuun tuon kolmen kuukauden kuluessa. Tämä on sitä välittämistä, jota yhteiskunta tarvitsee, jotta nuorissa olevat monet mahdollisuudet eivät mene hukkaan. Tämä on tärkeätä, jotta jokainen nuori voi löytää tukevat jalansijat matkalla kohti itsellistä elämää tässä yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Hallitus kantaa vastuuta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Päättäväinen ote valtion velkaantumiskehityksen pysäyttämisessä on osa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ohjelmaa. Velkaantumisen kasvu johtaisi Suomen luottoluokituksen putoamiseen ja velanhoitomenojen nopeaan kasvuun. Kaikki tämä raha olisi pois oman maan kansalaisille suunnatuista palveluista ja tulonsiirroista. Epäoikeudenmukaista olisi päästää valtio pahoin velkaantuneena seuraavan sukupolven vastuunkantajien käsiin.

Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus käyttää rahaa työttömien perusturvan kohentamiseen. Mitään suuria juhlia tästä ei synny, mutta kun indeksikorotus tulee tähän päälle, niin jotain helpotusta tämä tuo, eli Vehviläiselle vain terveisiä, että kyllä nykyhallituskin indeksin puolesta on taistellut.

Toimeentulotuen varassa olevalle tämä perusturvan korotus merkitsee siirtymistä pois köyhäinavun piiristä. Muutos on merkittävä, tuo siirtymä. Oman talouden ja elämän yksityisyyden suoja paranee, kun jokaisen euron liikkeitä ei enää viranomaisen toimesta seurata. Toimeentulotukiriippuvuuden vähentäminen on olennainen askel yksilön ihmisarvokokemuksen ja ihmisoikeuksien kohenemisen polulla.

Veromuutokset eivät ole budjettivaikutuksiltaan dramaattisia, mutta silti ne ovat tärkeitä, kun kuljettava tie on nyt hyvin kapea. Periaatteelliselta kannalta on historiallinen saavutus, että tämä hallituskokoonpano kiristää pääomatulojen verotusta ja tuo sinne progressiivisen verotuksen sekä nostaa kaikkein suurimpien perintöjen verotusta. Edellinen keskustajohtoinen hallitus ei tätä tullut tehneeksi, päinvastoin. Tämä hallitus keventää pienituloisimpien verotusta. Herkässä taloustilanteessa hallitus huolehtii siitä, ettei tavallisen palkansaajan verotus kiristy. Edellytyksiä kannattavalle työnteolle ja kilpailukykyiselle yritystoiminnalle luodaan myös alentamalla yritysverotuksen tasoa prosenttiyksiköllä.

Mitä Suomi nyt eniten tarvitsee, on työtä ja oikeudenmukaisuutta, siitä ollaan varmaan samaa mieltä kaikki. Tätä hallitus tällä budjettiesityksellä pyrkii edistämään parhaan kykynsä mukaan.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että tämä puheenvuoro tuli nyt vähän nopeammin kuin ajattelin, mutta hyvä, että sain, tämähän on tärkeä asia, että keskustellaan budjetin lähetekeskustelussa.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen totesi esittelypuheenvuorossaan muun muassa, miten tärkeää on eheä yhteiskunta ja että eheä yhteiskunta on vahva yhteiskunta. Hän puhui myös siitä, miten tärkeää on eriarvoisuuden poistaminen. Ja hän puhui myös siitä, miten tärkeätä on oikeudenmukaisuus, myöskin se, että niin sanotusti kotipesä kestää.

Mutta kun katsoo nyt tätä budjettiesitystä ja katsoo samalla hallitusohjelmaa, niin nämä tärkeät asiat eivät tämän budjetin myötä vahvistu. Rohkenen sanoa aika suoraan, että yhteiskunta, sekä yksilöiden näkökulmasta että alueellisesti, ei tämän budjetin perusteella eheydy. Tämä tulee lisäämään alueiden välisiä eroja, se tulee lisäämään kuntien välisiä eroja, eikä se myöskään sillä tavalla tasoita sosiaalista eriarvoisuutta.

Kysyin debattiosuudessa ministeri Urpilaiselta, mihin perustuvat kuntien osalta ne talousratkaisut, joita budjetissa esitetään. Yksi kuntia eriarvoistava tekijä on esimerkiksi kiinteistöveron poistaminen verotulotasauksesta. Ja kun siihen liittää myöskin valtionosuusleikkaukset ja ne toimenpiteet kokonaisuudessaan, jotka budjetissa ovat, se merkitsee esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla usean kunnan osalta miinusta yli 200 euroa asukasta kohti. Se on merkittävä muutos. Samanaikaisesti kuntien väliset suhteet muuttuvat niin, että on kuntia, joilla tämä tilanne muuttuu vahvasti plusmerkkiseksi. Miksi tehdään erillisratkaisuja, jotka muuttavat kuntien välisiä suhteita? Kuntien rahoitusjärjestelmä on palveluiden rahoitusjärjestelmä. Ei se ole kuntia varten vaan niitä ihmisiä varten. Yhden asian irrottaminen tästä kokonaisuudesta lisää kansalaisten eriarvoisuutta palveluiden saatavuudessa.

Arvoisa puhemies! Budjetissa on useita tekijöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnalliseen rakennemuutokseen. Voi sanoa, kun katselee eri asioita, lähtien elinkeinopolitiikasta, tarkastellen liikenneinfraa, koulutusta, sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja tätä kuuluisaa kuntarakennesuunnitelmaa, että kyseessä on tietyllä tavalla historialliseksi osoittautuva muutos. Siinä voidaan tehdä yhteiskunnan kannalta, hyvinvointiyhteiskunnan kannalta, vaikeasti korjattavia muutoksia. Nyt kannattaisi pysähtyä näissä asioissa arvioimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tämän budjetin yksi tällainen periaatteellinen heikkous on se, että yksittäisten määrärahojen ja toimenpiteiden osalta ei ole pysähdytty arvioimaan sen todellista vaikuttavuutta. Näin on esimerkiksi koulutusresurssien kohdentamisen osalta ja monen muun asian osalta.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että tämä aika osaltani loppuu, enkä aio sitä ylittää. Varaan vielä toisen puheenvuoron, jossa tulen paneutumaan tarkemmin asioihin.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä puheenvuoro tuli kyllä pyytäen, mutta hiukan yllättäen. Budjetin osalta huomioita, ensinnäkin niitä hyviä.

Hyvä saavutus on se, että ansiotuloverotusta ei tässäkään taloudellisesti hankalassa ja epävakaassa tilanteessa kiristetä. Verotuksen painopisteen siirtäminen kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti terveys- ja ympäristöperusteista verotusta jatkuu.

Myös hyvä havainto on se, että yritysten kilpailukykyä parannetaan alentamalla yhteisöverokantaa 25 prosenttiin. Ja hyvää kuntien kannalta tässä asiassa on se, että tämä yhteisöveron alennus kompensoidaan kunnille, se ei koidu kuntien tappioksi.

Työllistäminen ja työ on tässä taloudellisessa tilanteessa keskeisimmässä osassa, johon budjetin toimenpiteet tulee kohdistaa. Erityisesti tulee tukea yritysten rohkeutta työllistää ihmisiä tässäkin tilanteessa, kun talouden näkymät ovat heikot.

Muutamia havaintoja nostan esiin maatalous- ja metsäpolitiikasta.

On oikein hyvä asia, että hallitus on päätynyt tässä esityksessään siihen, että lfa-tukia ei leikata. Se turvaa Suomelle neuvotteluasemat jatkossa, kun näitä tukineuvotteluja käydään.

Kokoomukselle tärkeä asia on myös panostus lähiruokaan. Se antaa maaseudulle mahdollisuuksia, ja myöskin tuo tarkennus hankintalainsäädäntöön antaa mahdollisuuksia lähiruokatoiminnan lisäämiseen.

On luettava myös kokoomuksen ansioksi se, että kiinteistöveroa tai metsätilamaksua ei sisällytetty tähän budjettiin. Se on oikeansuuntainen ele. Toisaalta metsän myyntitulon verotus omasta mielestäni kuuluisi enemmänkin yhteisöverokannan piiriin kuin pääomatuloverokannan piiriin.

Budjetissa tässä taloudellisessa tilanteessa on tietysti myös paljon huonoja asioita; pelkkiä hyviä asioita siihen ei voida kirjata, talouden tilanne on sellainen.

Suuri huoli on polttoaineverotuksen vaikutuksista varsinkin kuljetusalan kustannustason nousuun. Se on kuljetusalan yrittäjille kova paikka, mutta se on kova paikka myös kaikille suomalaisille kuluttajille, kun nuo hinnat sitten vyöryvät tuotteisiin.

Myös työmatkakulujen nouseminen kohdistuu työn verotuksen kokonaisuuteen, ja joissakin tapauksissa työmatkakulujen kasvu polttoainehintojen nousun ja muun nousun kautta voi johtaa harkintaan siitä, onko vielä mielekästä työssä käydä.

On erittäin hyvä asia, että tähän budjettiin on sisällytetty nuorten yhteiskuntatakuu ja siihen kohdennetaan 55 miljoonaa euroa. Tuo yhteiskuntatakuuhan tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työharjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Mielestäni seuraavan vaiheen tämän yhteiskuntatakuun voimaan astumisen jälkeen tulee olla myös se, että sen jälkeen ei ole enää valintamahdollisuutta jäädä kotiin yhteiskunnan kustannuksella, jos yhteiskunta tarjoaa tämän takuun nuorille.

Tähän loppuun, arvoisa puhemies, nostan vielä yhden yksityiskohdan ja yhden huolen. Se kohdistuu alueiden kehittämiseen ja rakennerahastopolitiikkaan ja siellä maakuntien kehittämisrahaan. Tuohon maakuntien kehittämisrahaan budjetissa esitetään 58 prosentin leikkausta, ja se on suuri huoli maakuntien kehittämisessä. Ongelma on siinä, että tuo jäljelle jäävä kehittämisrahan osuus on käytännössä jo sidottu olemassa oleviin hankkeisiin ja uusia hankkeita tämän rahan puitteissa ei siten ole juurikaan mahdollista toteuttaa. Tämä rahoitushan on suunnattu pitkälti julkisen sektorin kehittämishankkeisiin, ja tuottavuuden parantaminen ja julkisen sektorin kestävyysvajeen paikkaaminen on tärkeä asia. Tämä rahahan on ollut käytännössä rahan monistamiskone, ja silloin kun tuo vipuvoima heikkenee, toinen puoli huimapyörän remmeistä jää vaille käyttövoimaa.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet ovat ennennäkemättömän vaikeassa tilanteessa. Erkki Liikanen arvioi kriisiä sodan jälkeen pahimmaksi. Koko maailma taistelee taantumaa vastaan, joka tulee hyvin nopeasti edellisen perään. Vaikean taloudellisen tilanteen taustalla on ainakin kaksi ilmiötä. Ensinnäkin poliittisten lupausten kilpajuoksu on johtanut länsimaiden ylivelkaantumiseen. Toisaalta olemme menettäneet kilpailukyvyn erityisesti Aasian kehittyville talouksille. Myös reaalinen kilpailukykymme on heikentynyt. Kansantaloudet ovat jäykkiä ja tehottomia. Tämä koskee erityisesti Etelä-Euroopan kriisimaita, mutta myös Suomea.

Nykyinen kriisimme johtuu ennen kaikkea siitä, että markkinoiden usko poliitikkojen kykyyn ratkaista julkisen talouden velkaantuminen on romahtanut. Populististen puheiden sijaan meidän kaikkien tulisi nyt katsoa peiliin. Me olemme ne Suomen poliitikot, joiden kykyyn ratkaista ylivelkaantumisen ongelma ei enää luoteta. Me saamme palkkamme siitä, että tämäkin asia tulee jossakin järjellisessä ajassa kuntoon. Tämä on suurempi uhka suomalaisten työpaikoille kuin keskimäärin tässäkään salissa näkyy ymmärrettävän.

Velkaantumiskehitys tulisi katkaista nopeammin kuin hallitus näyttää nyt tekevän. Julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen vaatii noin 4 prosentin julkisen talouden ylijäämää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtiontalouden ylijäämän tulisi olla noin 1 prosentti bruttokansantuotteeseen suhteutettuna, jotta tämä tavoite saavutetaan. Ensi vuoden budjettiin verrattuna ero on yli 8 miljardia euroa.

Kannatan lämpimästi edustaja Grahn-Laasosen ehdotusta, että sopisimme menokatosta yhdessä. Sopimisen jälkeen tulee käydä poliittinen keskustelu siitä, miten menoja tulisi priorisoida. Mielestäni etusijalle tulee asettaa työllisyyttä ja kasvua edistävät toimet sekä huolehtia kaikissa tilanteissa kaikkein huonoimmassa asemassa olevista.

Budjetista on vaikea löytää kasvun elementtejä. Työpaikat eivät tosiaankaan synny työryhmissä vaan yrityksissä. Velka maksetaan työtä tekemällä. Työtuntien kokonaismäärää tulisi kaikin keinoin lisätä. Samoin työn vastaanottamisen tulee olla kaikissa tilanteissa tuen varassa elämistä kannattavampaa. Kasvua edistäviä toimia olisivat esimerkiksi Tekesin valtuuksien ja kansainvälistymistuen pitäminen ennallaan. Tekes on erinomaisen tärkeä riskinjakaja erityisesti kasvuhakuisille teknologiayrityksille.

Vihreässä taloudessa meillä on paljon hyödyntämättömiä liiketoimintamahdollisuuksia. Bioenergian käytölle elintärkeät Kemera-tuet tulisi siten säilyttää. Edelleen hallitusohjelmassakin mainittu nettomittarointi, sen käyttöönotto, kiihdyttäisi pienten chp-voimaloiden käyttöönottoa ja kehittämistä. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista tulisi helpottaa myös määräaikaiseen työsuhteeseen. Poisto-oikeuden tuplaaminen ainakin Itä- ja Pohjois-Suomen alueella kiihdyttäisi investointeja ja loisi työpaikkoja. Uusia rahoitusvälineitä tarvitaan kipeästi Finnveralle, erityisesti perheyrityksille sopivista kasvun rahoitusvälineistä on pulaa.

Joitain priorisointeja: Omaishoitajien asema tulisi viimeinkin korjata, samoin viljelijöiden asema on todella tukala, kotimaisen ruuan asema on turvattava, samoin veteraanien kuntoutukseen varatun määrärahan leikkaus ei tässä tilanteessa ole perusteltua. Veteraanien oman arvion mukaan määräraha tulisi pitää nykyisellä tasolla vuoteen 2014 saakka, jonka jälkeen leikkaus on perusteltua.

Budjetissa on toki hyvääkin. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja toimet harmaan talouden torjumiseksi saavat kannatukseni. Myös Oulu—Seinäjoki-ratahankkeen määräraha on Pohjanmaalle tärkeä asia. Oma vaihtoehtobudjettimme tulee pyrkimään hallituksen esitystä pienempään alijäämään ja tähtää julkisen talouden tasapainoon kahden kauden kuluessa.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tästä uudesta talousarvioesityksestä voisi puhua vaikka kuinka pitkään, sillä se on tällaiselle lappilaiselle ihmiselle todella kylmää luettavaa. Kyllähän minä olen kuullut, että keskittämistä tehdään, mutta tässä talossa nyt ollessani minä olen tajunnut sen, mitä keskittäminen oikeasti tarkoittaa. Tässä esimerkiksi näitä asioita, mihin olen kiinnittänyt huomiota, on se, että minä olen kuvitellut sitä, että koko Suomi halutaan pitää asuttuna, mutta ei se nyt kyllä enää siltä näytä.

Erityisenä kohteena olen kiinnittänyt huomiotani metsätalouteen. Pääomaverotuksesta kokonaisuudessa puhuttiin, että se nyt auttaisi tätä Suomen kehittymistä, verotuksen ym., mutta mitä pääomaverotus tarkoittaa metsätaloudelle? Sehän tarkoittaa sitä, että pientä yritystoiminta, jota pitäisi kannustaa, se ei todellakaan kannusta, vaan kun pääomavero maksetaan pienistäkin tuloista, niin mitä tämä yrittäjyys on? Maksat korkeat verot pienestäkin työnteosta. Ei se voi olla oikein.

Toinen on sitten tässä perintöverotuksessa. Sanotaan, että pannaan hyvin ansaitsevat maksamaan, mutta metsätilojen osalta, silloin kun tehdään sukupolvenvaihdos, metsätilan arvo on helposti yli 200 000 euroa. Siis työpaikan arvo on yli 200 000 euroa, ja sitten joudutaankin maksamaan se korkeampi pääomavero. Sama se on muissakin yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksissa, elikkä ei tässä ole aina kyse mistään tällaisista isoista omaisuuksista, rikkauksista, jotka siirretään seuraavalle sukupolvelle, vaan perintö- ja lahjaverossa kyse on ihan muistakin asioista kuin suurista omaisuuksista. Kyse on työpaikoista. (Pertti Hemmilä: Viisasta puhetta!)

Sitten tällä pääomaverotuksella pirstotaan helposti näitä omaisuuksia. Eikö meidän tarkoituksemme olisi metsätaloudessa keskittää — huom. keskittää, minä käytän sanaa keskittäminen — niin että me saisimme isompia yksiköitä? (Pertti Hemmilä: Täsmälleen näin!) Mutta tämä pääomaverotuskuvio vain pienentää näitä metsätalousyrityksiä.

Toinen on sitten tämä polttoaineverotus, josta jo tuossa aikaisemmin sanoin, elikkä se, että me joudumme maksamaan enempi polttoaineveroja, ja niin kuin sanoin, kyse ei ole todellakaan tasaverotuksesta. Kyllä me maksamme isommat verot kuin muut.

Sitten nämä jätevesiasiat, joista keskusteltiin viime vaalikaudella aika paljonkin. Nyt päästiin kuitenkin ihan hyvään tilanteeseen siinä, että nytten me jätevesiasioita saisimme haja-asutusalueille ehkä pantua eteenpäin, mutta nyt tässä uudessa talousarviossa, missä ovat ne rahat? Ne on leikattu vissiin käsittääkseni kaikki pois sieltä, elikkä nyt haja-asutusalueiden jätevesiasioissa ei aletakaan tukea niitä systeemejä eteenpäin. Työkalut viedään pois.

Sitten muita näitä ympäristöpuolen asioita. Se, mikä nyt olisi tärkeää, olisi tällä bioenergiapuolella. Elikkä jotta me saisimme bioenergiatoimintaa vietyä eteenpäin ja ilmastotoimintaa kehitettyä, niin näitä lämmityssysteemejä haja-asutusalueiden rakennuksissa pitäisi saada muutettua öljyltä kotimaisen energian käyttöön. Eihän näitä tuetakaan enää. Elikkä meidän pitäisi saada tätä kotimaista energiaa käyttöön, mutta kyllä sitä pitäisi saada tuettuakin oikealla lailla. Mutta nyt jostakin syystä kaikki nämä toimenpiteet halutaan keskittää vain keskuksiin, ja haja-asutusalueiden näitä pienenergialaitoksia ei halutakaan tukea siinä muodossa kuin niitä pitäisi tukea.

Sitten vielä näistä asiointialueista. Haluaisin sanoa sen kuntakehittämisestä ja muista, että aina puhutaan työssäkäyntialueista. Alettaisiin puhua asiointialueista. Nyt suurin osa näistä haja-asutusalueiden ihmisistä ei välttämättä kulje töissä muualla, mutta nyt kysytään, missä he käyvät asioimassa. Ja asioimassa käyvät ihmiset eivät ole niitä työssä käyviä ihmisiä välttämättä.

Elikkä näillä eväillä nyt tässä sitten kylmänä odotan, mitä nämä kaikki tarkoittavat meille syrjäisempien alueitten ihmisille. Mutta toivottavasti me pystymme kuitenkin nyt ensi vuonnakin joitakin asioita korjaamaan, vaikka tähän talousarvioon näitä asioita tuleekin tietyllä tavalla laitettua.

Lauri Heikkilä /ps:

Herra puhemies! Lähes sata puheenvuoroa on käytetty ja ainakin sama määrä vastauspuheenvuoroja päälle. Paljon on puhuttu työllisyysasteen nostamisesta ja 54 600 työttömän nuoren työllistämisestä. Minulle on kuitenkin ensimmäisen kauden kansanedustajana jäänyt epäselväksi, millä ilmaveivillä ja minkälaisiin tuottaviin töihin hallitus aikoo nämä nuoret ja muut työttömät työllistää. Nuoria varmasti riittää kaikille aloille kysynnän ja palkanmaksukyvyn mukaan.

Huolestuttavaa kuitenkin on, että hallitus samaan aikaan jättää suomalaisen ruuantuotannon yhä harvempien käsiin. Onko hallitus huomannut, että maailmalla koko ajan kuolee lapsia nälkään? Onko hallituksen tarkoitus ajaa suomalaiset yhtä heikkoon jamaan? Tämän käsityksen väistämättä saa, kun hallitusohjelmassa leikataan kannatusvaikeuksien kanssa painivasta maa- ja metsätaloudesta säästämällä kyseisen ministeriön hallinnonalalta 110 miljoonaa euroa. Tämä tulee toteutumaan monina toimenpiteitä, jotka tuottavat lisää työttömiä ja kiihdyttävät maamme laajan maaseudun autioitumista.

Uusi hallitus on heti hallituskauden alussa tärvännyt nykyisiä ja tulevia verovaroja miljardien edestä heikosti asiansa hoitaneiden lämpimien EU-maiden tukemiseen. Työväestömme saa tehdä tulevaisuudessa tuhansia työvuosia näiden menojen korvaamiseksi, jos vain hallitus löytää jotain riittävän tuottavaa työtä, jota suomalainenkin työmies voi tehdä tuottavasti. Tukiin käytetyillä verovaroilla olisi voitu korjata eläkkeiden leikattua indeksiä, parantaa omaishoidon tukia, työterveydenhuoltoa ja luoda nuorille töitä.

Edustaja Östman totesi päivällä, että työpaikat syntyvät yrityksissä. Hän kuitenkin jätti kertomatta, missä yrityksissä. Perussuomalaisena olen sitä mieltä, että verovaroista maksettavat yritystuet on suunnattava pienehköille suomalaisille pk-yrityksille Suomen työttömien nuorten ja työttömien työllistämiseen. Tällä tavalla lisätään Suomen yrityssektorin elinvoimaisuutta ja varmistetaan myös palkoista ja yrityksiltä kertyvien verotulojen jääminen Suomen kansantaloutta parantamaan. Kertyvillä verotuloilla voidaan sitten käynnistää ja tukea seuraavia projekteja.

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimet eivät tule velanotolla ja pienellä perusturvan parantamisella hyväksyttäviksi. Hallituspuolueiden pitäisikin nyt miettiä yhteistuumin, mistä ja miltä aloilta on mahdollisuus löytää tervettä yritystoimintaa, jossa Suomen nuoret ja työttömät voidaan työllistää kannattavasti. Jotta tästä ahdingosta noustaan, odotamme konkreettisia keinoja hallitukselta.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi pyydän ottamaan huomioon, että tätä puheenvuoroa ei ollut pyydetty etukäteen, niin että puheenvuoron mitta voi olla vähän pidempi kuin 5 minuuttia.

Suomi on pieni maa ja samalla hyvin riippuvainen maailmanmarkkinoista. Tästä syystä talouskriisit rajojemme ulkopuolella vaikuttavat suoraan myöskin Suomeen. Yritysten viennin romahtaminen edellisessä taantumassa kolme vuotta sitten tarkoitti kansantuotteemme supistumista jopa yli 8 prosentilla. Omalla politiikallamme — huom. omalla politiikallamme — voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten kansantaloutemme selviytyy käsillä olevista ja tulevista kriiseistä.

Meillä on oltava kyky vaikuttaa työllisyyteen. Hallitusohjelmassa kannustetaan yrittämään ja yrityksiä kannustetaan kasvamaan. Osa talousarvion toimenpiteistä valitettavasti on ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Nyt ehdotetulla veropolitiikalla yritysten verotus, siis yritysten verotus, hieman kevenee, mutta yrittäjien verotus kiristyy. Tämä lähtökohta ei tosiasiallisesti rohkaise yrittämään Suomessa. Yhteisöveron alentaminen on nopea keino turvata yritysten kilpailukykyä ja luoda edellytykset työpaikkojen säilymiselle. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yhteisövero synnyttää luottamusta ja kannustaa investoimaan Suomeen. Veron alentaminen 1 prosenttiyksiköllä ei kuitenkaan ole riittävä.

Pääomaveron kiristys ei houkuttele yrittämään. Yrittäjää verotetaan progressiivisen veron sijasta kiinteällä pääomaverolla. Monille yrittäjille vero on tuloihin nähden aivan kohtuuttoman kova. Pääomaveron nostaminen jo korkeasta 28 prosentista 30 prosenttiin vaikuttaa suoraan yrittäjän ja yrittäjäperheen toimeentuloon. Lisää epäoikeudenmukaisuutta yrittäjiä kohtaan tuo uusi korkeampi veroluokka yli 50 000 euron ylittävistä pääomatuloista. Tästä edustaja Maijala käytti äsken ansiokkaan puheenvuoron. Korkeampi 32 prosentin verokanta on erityisen epäoikeudenmukainen sukupolvenvaihdoksessa, jossa pääomaa on verotettu jo vähintään yhteen kertaan aiemmin. Tilanne hankaloituu entisestään, kun perintö- ja lahjaveroon lisätään ylimääräinen porras. Uusi 16 prosentin porras lisätään yli 200 000 euron perinnöille ja lahjoille. Tämä vaikeuttaa entisestään esimerkiksi maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Jatkossa yrityksiä ei myöskään juuri kannusteta sijoittamaan omaan yritykseensä. Listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaan osuuden ylärajan alentamisella viedään pois halua oman liiketoiminnan kasvattamiseen ja samalla yrittäjää jopa kannustetaan myymään toimintaa ulkomaille.

Herra puhemies! Hallitus panostaa tosissaan harmaan talouden torjumiseen ja työpaikkojen synnyttämiseen Suomessa. Siitä huolimatta budjetissa esitetään näiden tavoitteiden vastaisesti kotitalousvähennyksen enimmäismäärän alentamista. Hyvä tavoite kärsii, jos kokonaisuus on ristiriitainen. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää pudotetaan 3 000 eurosta 2 000:een. Samalla työn vähennyskelpoinen osuus pienenee 60 prosentista 45 prosenttiin. Valtion tavoittelema lisäansio saattaa näin hyvinkin jäädä saamatta, jos samalla verotuloja jää keräämättä muualta. Viime kaudella kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostettiin 2 300 eurosta 3 000:een. Haasteellisessa talouskasvun hidastumisvaiheessa tämän nähtiin luovan nopeasti työtä ja investointeja. Vähennyksen enimmäismäärän noston nähtiin vähentävän myös harmaata taloutta ja auttavan esimerkiksi hoivapalveluja tarvitsevia. Kotitalousvähennys onkin lisännyt yrittäjyyttä ja synnyttänyt kokonaan uuden toimialan. Samalla on onnistuneesti kitketty harmaata taloutta ja synnytetty uusia työpaikkoja. Nyt riski harmaan talouden lisääntymiselle alalla on taas olemassa. Kotitalousvähennyksen alentaminen tulee huonoon aikaan juuri, kun suomalaiset ovat alkaneet käyttää näitä palveluja. Monille kotona asuville vanhuksille ja kiireisen arjen kanssa eläville lapsiperheille vähennys on ollut erittäin tervetullut keino saada apua kodin ylläpitoon.

Vielä, arvoisa puhemies: Viime vuosien valtion raju velkakehitys ja edessä oleva kestävyysvaje enteilevät mustia pilviä tuleville vuosille. Kun kasvu pysähtyy, on menojen kasvussakin tapahduttava muutos. Joidenkin tahojen mukaan Suomen velkataakka ei ole liian raskas. Velan määrää tarkasteltaessa on kuitenkin muistettava meidän velan takaisinmaksukykymme: Metsäteollisuus käyttää yhä vähemmän kotimaista raaka-ainetta. Suomen malmivarannot ovat ulkomaalaisten omistuksessa. Viennin määrä vähenee suhteessa tuontiin. Kaikki nämä seikat heikentävät meidän kykyämme maksaa velkamme takaisin.

Valtion vuoden 2012 budjettiin on sisällytetty leikkauksia, joiden avulla budjetin alijäämää pyritään supistamaan. Leikkaukset ovatkin pääsääntöisesti tarpeellisia tässä tilanteessa, mutta niitä tehtäessä niiden vaikutukset on kuitenkin arvioitava laajalti kokonaisuus huomioiden ja kokonaisuus huomioiden koko yhteiskunnassa. Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää valtion vastuutaakan purkamista. Julkisen kulutuksen on oltava tasapainossa tulojen kanssa. Muutos on vietävä rakenteisiin aina lainsäädäntöön asti.

Jotta talouden tasapaino voidaan jotenkin säilyttää, hallintoa on karsittava rajulla kädellä. Hallinnon keventäminen edellyttää lainsäädännön yksinkertaistamista. Lainsäädännöllä luotuja menoautomaatteja on purettava ja valtion tehtäviä on karsittava. Suomella ei ole varaa ylläpitää nykyisen kaltaista passiivista hallintoa.

Ja vielä, herra puhemies: Uudessa talouskriisissä varaa elvyttämiselle ja lisävelanotolle ei enää ole eikä tule olemaan. Markkinat palauttavat itse tasapainon, mutta se tie voi olla kivinen.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä se totta nyt on: sinipunahallituksen toimet alkavat näkyä ja pian myös tuntua suomalaisten arjessa. On ymmärrettävä, ja me kaikki varmasti tiedämme sen, että ajat ovat tiukat. Tilanne on kestämätön, jos syömme jatkuvasti enemmän kuin tienaamme. Niukkuuden jakamistahan näinä päivinä tämä päätöksenteko on. Mutta nyt on kuitenkin ratkaisevaa se, kuinka oikeudenmukaisesti tämä niukkuus jaetaan.

Budjettikirjaa selaillessa näkee selvästi sen suunnan, mihin hallitus aikoo Suomea viedä. Suuntana on selkeä eriarvoistaminen ja kansalaisten lokerointi eri kasteihin sillä perusteella, missä päin Suomea asuu.

Verotuksella hallitus voisi halutessaan tehdä hyvinkin oikeudenmukaisia toimenpiteitä. Sen sijaan, että nyt nostetaan lähes kaikkia mahdollisia tasaveroja — vai halutaanko niitä sanoa kulutusveroiksi, kuinka vain — pitäisi ottaa sieltä, mistä pystytään ottamaan, eli hyvätuloisilta. Polttoaineverotuksesta, makeisverotuksesta, energiaverotuksesta, näistä kaikista, kärsivät kaikkein eniten pienituloiset ihmiset. Eihän rikkailla mitään hätää ole, vaikka bensalitran hinta olisi 2 euroa. Mutta pitäisi kyllä miettiä, mitä tämä merkitsee pienituloisille ja niille ihmisille, jotka tarvitsevat välttämättä sen oman auton siihen päivittäiseen liikkumiseen, kuten esimerkiksi työssäkäyntiin.

Täällä on kuultu hallituspuolueitten toimesta useita perusteluja tästä hyvätuloisten verotuksesta ja siitä, että ratkaisu siihen on kiristää pääomatuloveroa, mutta todellisuudessa tämä koskettaa myös hyvin paljon pienillä ja keskisuurilla tuloilla eläviä.

Esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa, kuten myös monessa muussa pienyritystoiminnassa, yrittäjän ainoita tuloja voivat olla pääomatulot, jolloin progressiivinen veronkorotus vaikuttaa heihin kaikkein eniten. Kun taas ansiotuloverotus laskee, on pääomatulojen ja ansiotulojen välinen ero jo hälyttävän suuri 20 000—30 000 euroa ansaitsevien keskuudessa. Tähän asiaan toivoisinkin kyllä hallitukselta tarkkaa perehtymistä ja korjausesityksiä esimerkiksi veronpalautusjärjestelmää kehittämällä tässä vaalikauden aikana tai sitten mahdollisesti progression pienentämistä edelleen näistä pienemmistä pääomatuloista, mutta näin tämä tilanne on jatkossa kyllä kestämätön.

Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisten kannalta yksi tärkeimmistä asioista on omavaraisuuden ja huoltovarmuuden säilyttäminen meidän omassa elintarviketuotannossamme. Varmasti ministeri Koskinen tietää ja varmasti monet muut hallituspuolueitten edustajat tietävät, mikä tilanne on tällä hetkellä suomalaisilla lihatiloilla. Sianlihan tuottajahinta on erittäin alhainen, puhutaan noin 1 euron 25 sentin keskiarvokilohinnasta, ja naudanlihan hinta on hieman parempi, noin 2,5 euron kieppeillä. Elikkä nämä molemmat hinnat ovat hyvin alhaiset tällä hetkellä.

Ruotsissa on nyt nähty, mitä aiheutuu siitä, kun harjoitetaan liian liberaalia maatalouspolitiikkaa ja se oma kansallinen tukijärjestelmä romutetaan. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on voipula, josta olemme saaneet kuulla, mutta tämmöisestä voipulastakaan ei joku aika sitten edes voitu kuvitella. Toivottavasti tällaista ei tänne meille koto-Suomeen tule.

Maatalouden kannalta joka tapauksessa ovat aika rajut leikkaukset edessä, yhteensä noin 100 miljoonaa euroa, ja nämä kyllä mittavasti vaikeuttavat maatalouden harjoittamista. Yksin tämä kansallisten tukien supistus uhkaa jo kokonaisuudessaan meidän sika- ja siipikarjatuotantoamme. Lisäksi polttoaineveron palautuksen leikkaaminen aiheuttaa noin 20 miljoonan tuotantokustannusten kasvun, ja tätä kun peilaa vielä siihen, että energian hinta tulee nousemaan, niin tämä on erittäin huolestuttava kehitys.

Maakuntien kehittämisrahaa leikataan noin puoleen, ja tämä raha on ollut perinteisesti erittäin merkittävä maakuntien elinkeinoelämän ja osaamisen kannalta. Yrityksiä on eri hankkeissa ollut mukana noin 7 000, ja uusia työpaikkoja on saatu 1 700 ja uusia yrityksiäkin on saatu maakuntiin ja maaseudulle perustettua 270.

Arvoisa herra puhemies! Yksi asia vielä, koskee uusiutuvaa energiaa. Biopolttoaineet tunnistetaan tulevaisuuden kasvaviksi aloiksi, ja valitettavasti tästäkin ollaan leikkaamassa. Energiatuen myöntämisvaltuuksia ollaan puolittamassa noin 149 miljoonasta 79 miljoonaan euroon. Tässä kyllä valitettavasti hallitus hassaa heti hyvän, keskustalaisen hallituksen viitoittaman tien. Enemmän kotimaista puhdasta energiaa ulkomaisen, saastuttavan kivihiilen mukaan. Ja tähän kun vielä katsotaan niitä linjauksia, mitä muun muassa turpeen verotukseen on tulossa, turpeenkin minä lasken hitaasti uusiutuvaksi energiamuodoksi ja kotimaiseksi energiamuodoksi, ja kyllä sen käyttöä pitää edistää mieluummin kuin kivihiilen käyttöä.

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että aika paljon haasteita ensi vuoteen ja tuleviin vuosiin tulee ja paljon riittää myös oppositiolla tekemistä, että saadaan näitä maaseudun kannalta tärkeitä asioita hallitukselle iskostettua ja toivon mukaan kuitenkin vietyä parempaan suuntaan.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Jyrki Kataisen hallitus on laatinut valtion talousarvioesityksen vuodelle 2011—2012 tilanteessa, jossa on tavanomaista enemmän epävarmuustekijöitä. Koko maailmantalous on tilanteessa, jota voidaan kuvata sanalla "kriisi". Vuoden 2008 Yhdysvalloista lähteneestä talouskriisistä ei ole vielä selvitty, ei USA:ssa eikä Euroopassa. Yhdysvalloissa ei ole saatu työttömyyttä laskemaan eikä talouskasvua liikkeelle. Päinvastoin siellä on saatu liikkeelle Wall Street -kansanliike, joka näyttää leviävän ympäri mannerta — taitaa olla suositumpi kuin konservatiivien Teekutsuliike. Näitä kansanliikkeitä olemme nähneet lähempänäkin, Pohjois-Afrikassa, jossa kansanliikkeet ovat vaihtaneet hallituksia.

Euroopan unioni perustettiin aikoinaan myös siitä syystä, että tällä vapaan liikkuvuuden alueella voitaisiin vahvistaa talouskasvua niin, että pärjäisimme Yhdysvaltojen ja Aasian — silloin puhuttiin Japanista, nykyään Aasiasta — rinnalla tasapäisesti kiihtyvässä talouskisassa. Tähän asti unioni voikin merkitä monia asioita ansiokseen tuolla sektorilla, mutta viimeisten vuosien kehitys on lievästi sanoen huolestuttava. Eurooppa ei ole kyennyt kohentamaan kilpailuasemaansa. Monenlaista yritystä siihen suuntaan on ollut. Esko Ahokin veti muutama vuosi sitten tällaista projektia, jonka tarkoituksena oli nostaa Eurooppa maailman kärkeen nimenomaan kilpailukykynsä osalta — ei onnistunut, yhteisiin toimenpiteisiin ei pystytty. Seuraukset ovat nyt näkyvissä. Maailmantalouden iso kuva on se, että Eurooppa menettää asemiaan suhteessa USA:han, Aasiaan ja niin sanottuihin kehittyviin maihin. Kaiken lisäksi Eurooppa alkaa todellakin näyttäytyä vanhana mantereena, jonka ikääntyvä väestö ei jaksa juosta samaa vauhtia muiden mantereitten kanssa. Euroopalla on pitkä historia siirtomaavaltana, joka on rikastunut siirtomaittensa kustannuksella ja pyrkinyt maksattamaan elintasoaan niillä. Nyt on tullut pää vetävän käteen tuossa kehityksessä.

Eurooppa on nykyisessä globalisaatiokehityksen vaiheessa taantuva manner. Elintason tasaaminen on lähtenyt liikkeelle Euroopan sisältä. Katoliset Välimeren maat ovat oman kulttuurinsa vankeja. Ne eivät ole pystyneet pitämään kiinni niistä pelisäännöistä, joilla EU-peliä on aiottu pelata. Myös Ranska on katolisen moraalikulttuurin maana näyttänyt huonoa esimerkkiä. Se lipsui ensimmäisenä unionin vakaussopimuksesta, jonka mukaan alijäämä ei saa ylittää 3:a prosenttia. Saksalle tämä annettiin helpommin anteeksi, koska sen oli sopeutettava itäinen osa itseensä, ja se todella vaati suuria panoksia myös valtiontaloudessa. Mutta kun nämä isot kulkivat edellä, antoivat toiset Välimeren maat itselleen luvan seurata perässä. Niinpä olemme nyt tässä tilanteessa, jossa Eurooppa tasaa elintasoaan varakkaamman pohjoisen ja heikomman etelän kesken. Tämä kehitys tullee jatkumaan huolimatta siitä, kuinka paljon ja missä vaiheessa osallistumme erilaisiin tukipaketteihin.

Niihin ei muuten pitäisi enää osallistua. Vanhana siirtomaavaltiona Ranska on tottunut maksattamaan laskujaan toisilla. Nyt on selvästi menossa vaihe, jossa Ranska ja myös Eurooppaa mielellään hallitseva Saksa ovat kehitelleet järjestelmiä, joissa Suomi ja muut unionin euromaat saadaan kantamaan vastuuta niiden omista pankeista. Hallituksen talousarvioesityksen ensilehdellä on vajaat 27 riviä otsikon alla "Kansainvälinen talous", mutta ei sanaakaan siitä, miten hallitus on linjannut tosiasiassa suhtautumisensa eteen nouseviin tukijärjestelmiin ja paljonko ne lopulta tulevat maksamaan. Suomen Pankin osalta jo kuulimme ihan äskettäin, että tämänhetkiset vastuut ovat jo nousset 2,5 miljardiin euroon.

Täällä käytetyistä puheenvuoroista vain ani harva on käsitellyt kansainvälistä toimintaympäristöä. Edustaja Kääriäinen peräänkuulutti entisaikojen tapaa määritellä Suomen asema kansainvälisessä kentässä silloinkin, kun budjettikeskustelua lähdetään käymään. Vaikka se on nyt vaativampi tehtävä, niin juuri sen vuoksi olisi odottanut pääministeriltä tällaista puheenvuoroa budjettikeskustelussa. Ja sitä samaa pitää edellyttää myös eduskuntaryhmiltä. Hallituksen on määriteltävä ja kuvattava suomalaisille kokonaisvaltainen Eurooppa-politiikan linja ja koko maailmanpolitiikan talouspolitiikan linja. Ei ole kyse vain yksittäisistä ratkaisuista tukipaketteihin tai vakuuksista, vaan kokonaisvaltaisesta linjauksesta suhteessa Ranskan ja Saksan linjaan ja komission linjaan.

Sama on muuten tehtävä oppositionkin. Me olemme nyt vedenjakajalla. Suomen Keskustan linja ei voi olla kiinni siitä, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa; SDP:n, Suomen demareitten, linja ei voi olla eri oppositiossa kuin nyt hallituksessa. Kyse ei siis ole tukipaketeista vaan isosta linjasta Eurooppa-politiikassa.

Olen sen ikäinen, että muistan hyvin kädenväännöt Suomen Neuvostoliitto-politiikasta, Yya-linjasta, 1960-luvulta lähtien. Tuolloinkin oli eri painotuksia vasemmalla ja oikealla, mutta tämän salin suuri enemmistö löysi keskitien linjan, Paasikiven—Kekkosen linjan, jota myös Kekkosen jälkeinen presidentti Koivisto toteutti. Sitä toteutettiin aina siihen saakka, kunnes Neuvostoliitto hajosi. Isänmaan etu edellytti tätä. Ehkä merkittävin minun mieleeni jäänyt tapahtuma oli Väinö Leskisen kääntymys tuolle linjalle, jota niissä olosuhteissa pidettiin isänmaalle parhaana mahdollisena.

En lainkaan halua ottaa kantaa niihin muihin lieveilmiöihin, joita tuohon aikaan liittyi, mutta kerron tämän esimerkkinä siitä, että nyt kun ollaan unionissa, oman historiamme valossa on viisasta löytää laaja konsensus, kuinka siellä ollaan ja miten toimitaan. Siis sekä opposition että hallituksen tulee esittää linja selkeästi. Käydään siitä keskustelu perusteellisesti, ei vain yksittäisten tukipakettien osalta vaan isosta kokonaisuudesta, ja katsotaan, löytyykö yhteinen suuri linja. Tämän linjauksen mukaisesti sitten päätetään, millaisiin taloudellisiin sitoumuksiin Eurooppaan lähdetään vai lähdetäänkö. Nyt ollaan kuin ajopuu, siis nyt ollaan kuin ajopuu: tehdään yksittäisiä päätöksiä ja ajaudutaan pahimmassa tapauksessa vahvojen valtioiden vasalliksi. Se ei ole isänmaan etu.

Tämän jälkeen tässä puutun vielä muutamaan budjetin sisältökysymykseen, näihin asiakysymyksiin, joihinka täällä ansiokkaasti kymmenet ja kymmenet edustajat ovat puuttuneet. Keskustalaisten puheenvuoroissa on monin vivahtein osoitettu, että koulutuksen, liikennejärjestelyjen, maa- ja metsätalouden, yrityselämän jne. osalta budjetti ei toteuta oikeudenmukaisuutta eikä työtä luovaa yrittäjyyttä. Ihan äskettäin tässä — edustaja Savola jo aikaisemmin päivällä — edustajat Maijala ja Hemmilä puuttuivat ihan tällaiseen asiaan, joka on jäänyt ilmeisesti pääomaveron korottajilta huomaamatta, että se korotus todella koskettaa maaseudun väestöä, ihan pienmetsänomistajista lähtien, merkittävällä tavalla.

Jokaisella meistä varmasti on erityisnäkemyksiä näistä budjetin yksityiskohdista, mutta Lapin ja muitten luonnonvaroja hyödyntävien maakuntien mahdollisuudet haluaisin nostaa paljon korkeammalle kuin mitä tästä budjettiesityksestä saa lukea. Ne ovat valtava mahdollisuus Suomelle. Matkailu tuo valuuttaa, meillä on isoja, loistavia kansainvälisiä matkailukeskuksia. Kaivostoiminta on suuri mahdollisuus. Lapissa olen läheltä seurannut vuosikymmenet Ruotsin niin sanottujen malmikenttien kaivosteollisuutta. LKAB — se on muuten valtionyhtiö, Luossavaara—Kiirunavaara AB nimeltään tuo yhtiö — on jauhanut Ruotsille vuosi vuoden jälkeen yli miljardin euron voittoja. Se on myöskin toteuttanut siellä jatkojalostusta. Siellä on kuusi pellettitehdasta hyvin lähellä Suomen rajaa, siellä Ruotsin puolella — Suomessa ei ainuttakaan.

Kun Suomi lähtee omaa teollisuuspolitiikkaansa kehittämään, sen ensimmäisiä tehtäviä on koota valtiojohtoisesti sellainen pääoma, jolla pystytään rakentamaan rautarikastejalostustehdas, ainakin yksi kappale Suomeenkin. Muuten me olemme tässä kyllä heikoilla, koska joudumme tuon rikasteen niin sanotusti raakana viemään maailmanmarkkinoille.

Toinen kohta, joka on aivan välttämätön, on se, että liikenneministeriö suhtautuu todella vakavasti noitten liikenneyhteyksien rakentamiseen, niin että me pääsemme syvänmeren satamiin. Nyt nämä rikkidirektiivit, joista täällä on puhuttu, tulevat aiheuttamaan, sitten kun ne astuvat voimaan, Perämerellä erittäin suuria ongelmia kaikille, jotka käyttävät näitä kulkureittejä. Outokumpu muun muassa totesi, että terästehdas merkitsee heille miljoonia vuodessa. Me tarvitsemme pitkän tähtäimen suunnitelman ja visiota siitä, että me löydämme takaisin yhteyden tuonne Jäämerelle pohjoisessa.

Tietysti näitä hyviä neuvoja valtiolle voisi antaa talouspolitiikan osalta muutenkin, koska se on kuitenkin ratkaisevaa, kuinka me luomme uutta työtä ja toimeentuloa. Kyllä metsistä löytyy muutakin kuin paperia, voidaan tehdä muutakin, jalostaa mekaanista metsäteollisuutta tai paperia tai sellua. Siihen on panostettava aivan eri pohjalta kuin tähän saakka.

Sitten tämä paljon puhuttu vihreä talous. Saksa on siinä nyt kaikkia muita maita paljon pidemmällä, ja siinä Pohjolan kannattaisi ottaa kyllä sieltä suunnasta esimerkkiä.

Arvoisa puhemies! Isot linjat selviksi ja sitten nämä meitä kansalaisia välittömästi koskevat kysymykset sellaisiksi, että syntyy työtä ja toimeentuloa. Silloinhan suomalaiset kyllä pärjäävät ja valtiontalouskin saadaan kuntoon.