1) Laki opintotukilain 19 §:n muuttamisesta
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Olen jättänyt käsittelyssä olevan
lakialoitteen opintotukilain muuttamisesta. Aloitteeni on allekirjoittanut
myös sivistysvaliokunnan puheenjohtajisto ja monia muitakin
edustajia lähes kaikista puolueista, joten toivon, että asia
nyt etenee.
Aloitteessani ehdotetaan, etteivät toisen asteen opiskelijoiden
opintorahan suuruuteen vaikuttaisi vanhempien tulot. Nykyisin alle
20-vuotiaan lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevan vanhempien
tulot vaikuttavat opintorahan suuruuteen, mitä ei voida
pitää perusteltuna. Näinhän
ei ole tilanne esimerkiksi korkeakouluopiskelijoidenkaan kohdalla.
Alle 20-vuotiailla itsenäisesti asuvilla korkeakouluopiskelijoilla
opintorahan määrään eivät
vanhempien tulot vaikuta. Tällainen tilanne asettaa siten
toisen asteen opiskelijat ja korkea-asteen opiskelijat perusteettomasti
eriarvoiseen asemaan.
Suurten ikäluokkien siirtymisestä eläkkeelle seuraa
lähivuosina vaikea työvoimapula. Erityisesti ammatillisesta
koulutuksesta valmistuvista tulee olemaan pulaa työmarkkinoilla.
Eriarvoistava opintotukilaki ei ainakaan lisää nuorten
halukkuutta hakeutua ammatilliseen opiskeluun.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvostusta on pyritty
viime aikoina kaikin tavoin edistämään.
Tässä olisi yksi käytännön
keino arvostaa ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevia täysi-ikäisiä nuoria.
Tilannehan on nyt se, että opintorahan määrään
vaikuttavat vanhempien tulot siinäkin tapauksessa, vaikka
opiskelija asuisi jo itsenäisesti omassa taloudessa ja
vaikka vanhempien tulot olisivat enintään suomalaista keskitasoa.
Vanhempien tulot eivät myöskään aina
anna todellista kuvaa heidän kyvystään
rahoittaa nuoren opiskelua vieraalla paikkakunnalla. Ylipäätään
ei ole kohtuullista edellyttää, että vanhemmille
kuuluu velvollisuus osallistua täysi-ikäisen lapsensa
opiskelusta aiheutuviin kustannuksiin, kun otetaan huomioon, että heidän lain
mukainen elatusvelvollisuutensa on päättynyt lapsen
täytettyä 18 vuotta.
Vanhempien tuloraja opintotukea myönnettäessä on
pysynyt samana opintotukiuudistuksesta saakka ilman, että siihen
on tehty edes inflaatiotarkistuksia. Käytännössä se
on merkinnyt tarveharkinnan tosiasiallista kiristymistä,
mikä näkyy alle 20-vuotiaiden tuensaajien keskimääräisen opintorahan
pienenemisenä ja tuensaajien määrän
vuosittaisena vähentymisenä. Tämäkin
kehitys eriarvoistaa toisen asteen opiskelijoiden aseman muihin
opiskelijoihin nähden.
Toisaalta kaikki hyvätuloisetkaan vanhemmat eivät
tue nuoren opiskelua. Nykyinen järjestelmä luo
tilanteita, jotka synnyttävät perheen sisäisiä ristiriitoja.
Useissa perheissä nimittäin oletetaan, että täysi-ikäinen
nuori vastaa itse taloudellisesta tilanteestaan. Tämä voi
tuoda nuorelle vaikeuksia suoriutua opiskelustaan.
Epäoikeudenmukainen vanhempien tuloihin perustuva opintorahan
tarveharkinta pitää mielestäni poistaa
myös itsenäisesti asuvilta alle 20-vuotiailta
toisen asteen opiskelijoilta. Tämä helpottaisi
näiden opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia. Opintorahan
tarveharkinnan poistaminen kaikilta itsenäisesti asuvilta
yli 18-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta maksaisi Kelan arvioiden
mukaan noin — tässä on vielä vanha
rahayksikkö — 125 miljoonaa markkaa.
Arvoisa puhemies! Toivon todella, että sivistysvaliokunta
ottaa aloitteeni käsittelyyn ja painostaa hallitusta tuomaan
asiasta esityksen, jotta tämä epäkohta
saadaan korjattua. Tästä asiastahan on aikaisemmin
ainakin ed. Rantakangas tehnyt lakialoitteen, ja minun tietääkseni
se ei ole ainakaan vielä johtanut minkäänlaisiin
toimenpiteisiin. Muutenkaan opiskelijoiden asemaan ei ole mielestäni
kiinnitetty Lipposen hallituksien aikana riittävästi
huomiota, päinvastoin vuonna 95 opintotukea vielä leikattiin.
Nyt olisi aika antaa jo jotain opiskelijoillekin.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! On tullut aika kiinnittää huomiota
opiskelijoiden tilanteeseen. Se on monilta osin hyvin vaikea. Heidän
osaltaanhan tilanne on pahoin jäätynyt siihen,
mihin se jäi, kun opintotukea 1995 leikattiin. Korjauksia
ei ole kuulunut. Ei ole todellakaan mitään perustetta
sille, että alle 20-vuotiaat opiskelijat jätetään
ainakin osittain vanhempien tulojen ja avustuksen varaan. Tälle
kytkylle ei ole perusteita, ja tämä kytkentä pitää poistaa,
kuten ed. Valpas lakialoitteessaan ehdottaa. Odotan, että valiokunta
paneutuu tähän aloitteeseen tosimielellä ja
tuloshakuisesti.
Toinen asia, joka tulee kiireesti korjata, on opiskelijoiden
kesäaikainen asumistukijärjestelmä, sen
luominen. Onhan se outo tilanne, että kesäajalta
opiskelija ei asumistukea saa. Useissa tapauksissa se johtaa pakolliseen
toimeentulotuen hakemiseen. Jos sitä ei saa, tilanne on
usein täysin kestämätön, eli
opiskelijoiden pitää saada asumistuki myös
kesäajalta, jolloin hyvin moni opiskelee tai ei sitten
vain saa työtä.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Valpas on tehnyt hyvän
aloitteen, ja tämä on tullut monissa puhelinsoitoissa
esille kuluneen vuoden aikana. Ihmiset ihmettelevät, miten
voi tällä tavalla olla, kun lapsi tai nuori on
siirtynyt jo asumaan omiin hoiviinsa ja siitä huolimatta
vanhemmat joutuvat vielä vastuuseen tulojen osalta, jos
sattuu jonkin verran hankkimaan. Minusta tämä pitää saada
näin erotettua kuin ed. Valpas esittää.
Toisena asiana, jota aloitteessa ei sinällään ole,
näen kuitenkin yleensä opiskelijoiden sosiaalisten
etuuksien tason ja opintotuen tason. Minusta pitäisi päästä siihen
tilanteeseen, että opiskelijoillakin olisi jokin vähimmäisturva,
olisiko se sitten sama kuin työmarkkinatuessa on. Tiedän,
että sitä ei hetkessä saada, mutta meidän
pitäisi laittaa se tavoitteeksi, pikkuhiljaa vuosittain lisätä siihen,
jolloin ei tapahtuisi sitä, että opiskelijat joutuvat
riippumaan välillä toimeentulotukiluukulla. Lisäksi
kytkös, että ihmisten pitää opiskella
velaksi, pitää saada kokonaan pois siitä, koska
joskus aikanaan he tulevat työelämään
ja veronmaksajiksi ja tuntuu hassulta, että pitää opiskella
vielä hyvinvointi-Suomessa kuitenkin velaksi.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämä aloite
on paikallaan. On hyvin kummallista, että toisen asteen
opiskelijoiden asema on todellakin toinen kuin esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden.
Tässä mielessä ei voi pitää tasa-arvon
toteutumista nykyään tapahtuvana. Ongelma on tietysti
se, että lakialoitteet eivät välttämättä johda
nopeasti tulokseen, mutta toivon mukaan valiokunta tässä tapauksessa
sitten voisi kirjelmöidä asianomaiseen ministeriöön, opetusministeriöön.
Toivon, että sivistysvaliokunta sitten asiallisesti tämän
huolen käsittelee ja informoi ministeriötä toivomuksella,
että asiasta tuotaisiin hallituksen esitys tähän
taloon.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Valpas jo totesi, että jätin
itse vastaavan sisältöisen lakialoitteen syksyllä ja
se ei ole vielä ainakaan edennyt myönteisellä tavalla.
Toivon, että nyt tämä ed. Valppaan ensimmäisenä allekirjoittama
lakialoite etenisi valiokunnassa, kun mukana on valiokunnan puheenjohtaja,
varapuheenjohtajakin. Uskon, että keskustaedustajat ovat
tukemassa tämän epäkohdan korjaamista
eli toisen asteen opiskelijoiden aseman parantamista.
Ed. Tennilä otti minusta tähän liittyen
myöskin hyvän asian esille elikkä opiskelijoiden
asumistuen kesän ajalta. Se on käytännön
ongelma, joka tulisi myöskin korjata ja saada tällä tavalla vahvistettua
nuorten opiskelijoiden toimeentuloa.
Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edellisten puhujien
kanssa siitä, että lakialoite tästä asiasta
on tarpeen, mutta niin kuin keskustelussa on käynyt jo
ilmi, opiskelijoiden tuissa on myös muita epäkohtia,
joista yksi ongelmallisimpia on asumistuki ja se, ettei kesältä asumistukea
kaikissa tapauksissa pysty saamaan. Jotta tästä ongelmasta
ja siitä, että kansalaiset ja opiskelijat ovat
eriarvoisessa asemassa, päästäisiin eroon,
järkevin ratkaisu olisi se, että yhtenäistettäisiin
koko asumistukijärjestelmä, jolloin kohdeltaisiin
kaikkia kansalaisia samalla tavalla ja tukea saisi silloin joka
kuukaudelta.
Katja Syvärinen /vas:
Arvoisa puhemies! Tämäkin lakiesitys ja sen
osoittama ongelma osoittavat, että yhteiskunta on pitänyt
toisen asteen koulutusta myös toisen luokan koulutuksena.
Meillähän on ollut monenlaisia opintotukeen liittyviä epäkohtia.
Toisen asteen opiskelijat ovat saaneet pienempää opintotukea
kuin korkeakouluopiskelijat, vaikka heille leipä maksaa
aivan yhtä paljon kuin toisillekin. Olen myöskin
sitä mieltä, että ympärivuotinen
asumistuki olisi saatava mitä pikimmin. Se uudistus tuntuu
saavan täältä paljon tukea. Kysymys on
vain rahasta ja siitä, että se myös järjestellään,
ja sitä kautta kysymys on vain poliittisesta tahdosta.
Sari Sarkomaa /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Valppaalle toteaisin, että on
hyvin virheellistä väittää,
että Lipposen hallitusten aikana ei opiskelijoita olisi
muistettu. Yliopistoille on tuotu kipeästi niiden tarvitsemia
lisävoimavaroja, ja eikö ole niin, että juuri
opiskelijoiden ateriatukea korotettiin? Niistä opiskelijajärjestöt ovat
kyllä hallitusta muistaneet kiittää.
Opintotuessa on useita epäkohtia. Onkin hyvä,
että siitä istuu opetusministeriössä työryhmä, ja
toivon omalta osaltani, että niitä lakiesityksiä mahdollisimman
pian tänne eduskuntaan saataisiin.
Mutta ed. Kiviniemelle toteaisin, että asumistukijärjestelmien
yhtenäistäminen ei ole välttämättä hyvä asia
eivätkä sitä opiskelijajärjestötkään
toivo, koska asumistukea ei esimerkiksi saa ulkomaille ja opiskelija
tarvitsee opintorahan asumislisän kipeästi mukaansa,
kun hän lähtee ulkomaille. Olen samaa mieltä,
että siinä on epäkohtia ja jonkinlaista
yhtenäistämistä tarvitaan, mutta ihan
samaa järjestelmää ei opiskelijoille pitäisi
tehdä. Se ei olisi hyvä.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Lakialoite n:o 149/2001 vp
on aivan oikeasta asiasta, ja haluan kannattaa puheenvuorollani
sitä, kuten aikaisemmin olen kannattanut vastaavaa ed.
Antti Rantakankaan tekemää aloitetta. Kysymys
opiskelijoitten toimeentulosta liittyy hyvin olennaisesti meidän
kansalaistemme hyvinvointiin. Mielestäni opintotukea tulisi voida
korottaa minimityöttömyyspäivärahan
tasolle ja korjata näitä epäkohtia. Täällä on
viitattu kesäaikaisiin asuntomenoihin, koska on mielekästä,
että kesäaikanakin asunto on.
Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että käsiteltävänä oleva
aloite saa valiokuntakäsittelyssä huomion osakseen.
Leea Hiltunen /kd:
Arvoisa puhemies! Yhdyn näihin puheenvuoroihin, joissa
täällä on todettu, että tämä ed.
Unto Valppaan aloite on tarpeellinen ja oikea. Kannatan myöskin
sitä, että nyt nimenomaan hallituksen taholta
tulisi aloite näitten epäkohtien poistamiseksi,
joita tällä hetkellä opiskelijoilla on,
ja näitten epätasa-arvoisuuksien poistamiseksi.
Näitä lakialoitteita on tehty jo viime vuonna,
ja niin kuin täällä tuli esille, ne otetaan
samassa yhteydessä käsittelyyn muiden epäkohtien
kanssa, joita on opiskelijoiden toimeentuloon liittyen. Ne käsitellään
samanaikaisesti.
On nimittäin erittäin tärkeää,
että opiskelijat voivat opiskella sillä tavalla,
että heidän toimeentulonsa on turvattu, ja he
voivat kaiken energiansa ja kaikki voimavaransa kohdentaa opiskeluun,
niin että se tapahtuu nopeasti ja tavoite toteutuu ja tuloksellisesti.
Ennen kaikkea on erilaiset opiskelumuodot saatava samanarvoiseen
asemaan, ja näin saadaan esimerkiksi toisen asteen koulutus
myöskin samaan arvoon kuin yliopisto- ja korkeakouluopiskelu.
Tarvitsemme paljon asennemuutosta ja arvojen uudelleenarviointia
tässä asiassa. Kaikkia keinoja, joilla voidaan
edistää nimenomaan nuorten hakeutumista ammatilliseen
opiskeluun, pitää lisätä ja
ennen kaikkea havaita myöskin, että on meidän
yrityselämällemme ja elinkeinoelämällemme
hyötyä, että ammatillinen toisen asteen
opiskelu saa riittävästi motivoituneita opiskelijoita.
Toivon, että tämä aloite tulee nopeaan
käsittelyyn ja saa vastauksensa myöskin hallituksen
taholta.
Edustajat Krohn ja Dromberg merkitään
läsnä oleviksi.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteessa opintotukilain 19 §:n
muuttamisesta olen yhtenä allekirjoittajana, ja mielestäni
tämä on aivan oikean suuntainen lakialoite, että vanhempien
tuloja ei oteta huomioon opintotukea myönnettäessä.
Tämä on myös oikeudenmukaisuuskysymys.
Toisen asteen koulutus on jäänyt vähän
taka-alalle Suomessa viime vuosina, ja siitä voi olla vakavia
seurauksia tulevaisuudessa, varsinkin kun suuret ikäluokat
ovat jäämässä pois työelämästä.
Minä olisin samaa mieltä opiskelijoiden asumistuesta
kesäajalta. Se tulisi kyllä saada opiskelijoiden
käyttöön, tietenkin vapaaehtoisena. Elleivät
he halua sitä ottaa, eihän ole pakko.
Päivi Räsänen /kd:
Rouva puhemies! Ed. Valppaan aloitteessa esiin tuotua ongelmaa
pahentaa vielä se, että perheen lasten lukumääräkään
ei vaikuta opintotuen suuruuteen eikä nosta vanhempien
tulorajoja. Nykyinen tilanne saattaa hankalaan asemaan ne perheet,
joissa on useita alle 20-vuotiaita toisella asteella opiskelevia
lapsia ja joiden tulot juuri ja juuri ylittävät
asetetut tulorajat. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheissä tai
perheissä, joissa on kaksosia tai jopa kolmosia. Esimerkiksi
tämän tyyppisestä perheestä itseeni
otettiin yhteyttä. Näissä perheissä täysi-ikäisten
lasten elatus voi jäädä täysin
vanhempien harteille perheen jäädessä ilman tukea.
Tilanne on ongelmallinen myös niille tulorajat niukasti
ylittäville perheille, joissa on toisella asteella opiskelevan
alle 20-vuotiaan lisäksi monia alaikäisiä lapsia
elätettävänä. Mielestäni
vähintään se tulisi kiireellisesti korjata,
että perheen lasten lukumäärä vaikuttaisi
tulorajoihin, joiden pohjalta opintorahaa myönnetään.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Rouva puhemies! Eduskunta on viime aikoina ottanut monessakin
asiassa myönteistä aloitteellista roolia. Viittaan
vaikkapa eläkeläisten kokemien epäkohtien
korjaamiseen. Nyt tarvitaan samanlaista aloitteellista otetta eduskunnasta
myös opiskelijoiden kysymyksissä. Tässä on
nyt lakialoite, joka menee valiokuntaan, ja siellä on mahdollisuus
tällainen aloite ottaa käsittelyyn ja lähteä viemään
sitä eteenpäin. Miten asiat lopulta hoituvat,
se on tekniikkaa, mutta aloitteellisuus eduskunnasta päin
opiskelijoidenkin asiassa on nyt ehdottomasti tarpeen.
Ismo Seivästö /kd:
Arvoisa puhemies! Opintotukilain muuttaminen siihen suuntaan,
että opiskelijat ovat todellakin yhdenvertaisia toisiinsa
nähden, on ihan paikallaan. Siihen tulee kaikin keinoin
pyrkiä. Täällä ehdittiin nostaa
jo esille asumistukikysymys kesäkuukausilta ja sen tuoma
eräs ongelma. Eli tuen puute myöskin työllistää hyvin
paljon sosiaalityöntekijöitä, kun joudutaan
arvioimaan toimeentulotuen tarvetta. Sosiaalityöntekijät
ovat jo monin paikoin tällä hetkellä hyvin
kuormitettuja, koska maassa on hyvin vakava pitkäaikaistyöttömyys,
vakava nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaissairaudesta
johtuvat syrjäytymisongelmat.
Toinen kysymys on, onko tämä hallituksen, jota
myös ed. Valpas hallituspuoleen jäsenenä edustaa,
yksi pääpainoalue. Kyselytunnillahan ed. Hyssälältä pääministeri
kysyi, mikä on se pääpainoalue. Onko
tämä nyt yksi hallituksen pääpainoalue?
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Opiskelumahdollisuuksien turvaaminen
on välttämätöntä, jotta
tähän suomalaiseen yhteiskuntaan syntyy lisää uutta
henkistä pääomaa. On paljon tapauksia,
joissa vanhempien mahdollisuudet edesauttaa opintojen läpivientiä ovat
hyvin rajallisia. Siksi on hyvin tärkeää,
että näihin asioihin myös vakavasti suhtaudutaan.
Eilen täällä lähetekeskustelussa
oli auton käyttövarkausasia. Vasemmistoryhmien
taholta paheksuttiin sitä, että lakialoitteen
pohjalta hallitus valmisteli lainmuutoksen. Minä kuitenkin koen
sen niin, että jos eduskunnassa ollaan aloitteellisia,
niin ministeriöiden on syytä hyvin vakavasti ottaa
asiat, ja niin on myös tämän opintotukiasian
kohdalla.
Erityinen ongelmakenttä on myös siinä,
jos opinnot pitkittyvät jostain syystä. On mahdollista,
että terveydellisistä syistä opinnot
pitkittyvät. Kun riittävän ajanjakson
on ollut oppilaitoksen kirjoilla, pitäisi olla valmis ja
lopputyö tehty, mutta jos näin ei ole, tippuu
opintotuen mahdollisuuden piiristä, mutta ei myöskään
pääse hakeutumaan työttömäksi
työnhakijaksi eikä myöskään
Helsingin kaupungissa kovin helposti saa toimeentulotukea. Olisi
tämänkin asian yhteydessä syytä syventyä tarkastelemaan
tätä epäkohtaa
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä opiskelijoitten
asia kiinnostaa näin laajasti. Minusta monissa puheenvuoroissa
tuli hyviä asioita esille. Erityisesti ed. Räsänen
toi vielä hyviä lisäperusteita tälle
asialle.
Ed. Sarkomaalle toteaisin, että eivät Lipposen hallitukset
kovin ystävällisiä opiskelijoille ole
olleet. Kyllä nämä leikkaukset ovat varmasti
vieneet opiskelijoilta enemmän kuin he ovat saaneet, pieniä etuja,
Lipposen hallitusten aikana. Luulen, että opiskelijoiden
reaalinen tulokehitys on kyllä pahasti miinuksella. Tämä tuntuu
vähän oudolta, kun samanaikaisesti olemme pystyneet antamaan
suurituloisille merkittäviä verohelpotuksia. Kyllä minun
mielestäni nyt on opiskelijoiden vuoro, jos koskaan.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Aivan lyhyesti. Täällä ed.
Seivästö pohti juuri sitä, mikä on
pääasia. Hän viittasi pääministeri
Lipposen tämän päivän puheenvuoroihin
ja kysymykseen, missä on pääpaino. Kyllä tämä on varmasti
sellainen asia, joka pitää hoitaa. Tässä ei
ole kyllä sellaisista taloudellisista resursseista eikä summista
kyse, että tässä olisi valtiontaloudellisesti
pääpaino. Tässä on kyse varsin
pienestä summasta vuositasolla. Kyllä pitää pystyä hoitamaan
sekä eläkkeet kuntoon että myöskin
muuten sosiaalitukea. Niin kuin täällä ed.
Tennilä jo kahteen kertaan vakuutti, niin kyllä opiskelijoiden
asema on tärkeä hoitaa. Se on jäänyt
tosi vähälle.
Petri Neittaanmäki /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni ed. Valppaan lakialoite osuu
erittäin ajankohtaiseen asiaan ja on erittäin tärkeä.
Muistan, kun itse vuonna 93 aloitin opintoni Alkio-opistolla Korpilahdella.
Vaikka asuin tuolloin itsenäisesti, en todella saanut mitään muuta
opintotukea kuin opintolainan valtiontakauksen, ja sillä oli
sitten yritettävä tulla toimeen.
Todella tämä vanhempien yhteenlaskettu vuositulo
163 500 markkaa on aivan liian alhainen, kun sen ylityttyä aletaan
toisen asteen oppilaitoksien opiskelijoiden opintorahaa leikata.
Näin ollen ilman muuta keskiasteella tai toisella asteella opiskelevat
on saatettava samaan asemaan kuin muutkin opiskelijat tässä maassa.
Ismo Seivästö /kd:
Arvoisa puhemies! Kun tätä tulonjakotilastoa
katsoo, niin se ylin joukko on saanut hyvin reilusti lisää tuloja
kuukaudessa ja vuositasolla ja sitten tämä pienituloisin
joukko on jäänyt hyvin pienille, muutaman markan
kuukausitulojen lisäyksille. Siihen joukkoon kuuluu valtaosa
opiskelijoista. Sinne pienituloisimpaan luokkaan kuuluvat pitkäaikaistyöttömät
ja pitkäaikaissairaat, joihin ed. Tiusanen viittasi, ja
siellä köyhyys on vain syventynyt viime vuosien
aikana.
Opiskelijoiden kohdalla on sentään se toivo, että kun
ammattiin valmistut ja jos saat työpaikan, niin pääset
nousemaan pikkuhiljaa sieltä köyhyydestä pois.
Mutta on tällä hetkellä niin paljon niitä ihmisiä,
jotka ovat jo vuosikausia olleet tässä lähes
toivottomassa tilanteessa. Siinä suhteessa nyt niitä yhteisiä tekojamme
ja ponnistuksiamme näiden ihmisten aseman parantamiseksi
kaivataan.
Keskustelu päättyy.