Matti Väistö /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä on hallituksen esitys kuolleeksi julistamisesta annetun lain kokonaisuudistuksesta. Nykyinen laki on annettu vuonna 1901, joten vanhentuneen sääntelyn ajanmukaistaminen on tarpeen.

Lakiehdotuksen valmistava käsittely tapahtui hallintovaliokunnassa ripeästi mutta huolella. Aasian luonnononnettomuuden vuoksi joudutimme lakiehdotuksen käsittelyä niin, että aloitimme asiantuntijoiden kuulemisen tammikuussa ja mietintö valmistui viime torstaina.

Hallintovaliokunta on mietinnössään yksimielinen.

Valiokunta saattoi myös todeta, että toukokuun lopussa vuonna 2002 asetetun työryhmän valmisteluun pohjautunut lakiehdotus on hyvin valmisteltu. Asiantuntijakuulemisen perusteella valiokunta on kuitenkin päätynyt eräisiin pykäläkohtaisiin tarkennuksiin, jotka ilmenevät valiokunnan mietinnöstä.

Herra puhemies! Kuolleeksi julistamisella tarkoitetaan lakiin perustuvaa päätöstä siitä, että kadonnutta henkilöä on pidettävä kuolleena. Tarkoituksena on poistaa henkilön kadoksissa olemisesta johtuva oikeudellinen epävarmuus tilanteissa, joissa voidaan perustellusti olettaa kadonneen henkilön kuolleen.

Käytännössä kuolleeksijulistamisasiat voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostavat yksityisen tahon intressissä ja käräjäoikeuden päätöksellä tapahtuvat kuolleeksi julistamiset. Toisen ryhmän muodostavat kuolleeksi julistamista koskevat maistraatin päätökset, joilla väestötiedot pidetään ajan tasalla.

Ensimmäisessä ryhmässä lähinnä kadonneen henkilön aviopuoliso ja perilliset voivat hakea käräjäoikeudelta tämän julistamista kuolleeksi henkilö-, perhe- ja jäämistöoikeudellisista syistä. Väestötietojen ajan tasalla pitämiseen liittyvä kuolleeksi julistaminen puolestaan tapahtuu viranomaisen, siis maistraatin, aloitteesta. Tämän toisen ryhmän osalta säädöspohjaa on muutettu. Viranomaisaloitteinen kuolleeksi julistaminen käsitellään jatkossa siis käräjäoikeuksien sijaan maistraatissa. Samalla virallisten syyttäjien tehtävä näiden asioiden vireille panijoina päättyy.

Pääsääntöisesti nämä viranomaisaloitteisesti tapahtuvat kuolleeksi julistamiset liittyvät tilanteisiin, joissa henkilön syntymästä on jatkossa nykyisen 90 vuoden sijaan kulunut 100 vuotta ja että henkilöä ei ole viiteen vuoteen havaittu eli hänestä ei ole viiteen vuoteen tietoja. Viranomaisaloitteisessa kuolleeksi julistamisessa pyritään nykyistä paremmin turvaamaan kuolleeksi julistettavien henkilöiden oikeusturva. Tavoitteena on varmistua riittävästi siitä, että elossa olevia henkilöitä ei julisteta kuolleeksi. Maistraatin on lain nojalla hankittava kohtuudella saatavissa oleva selvitys henkilön mahdollisesta elossa olemisesta. Edelleen maistraatin on annettava näissä tilanteissa asiasta tieto henkilön puolisolle ja yhdelle lähisukulaiselle sekä julkaistava kuulutus virallisessa lehdessä.

Herra puhemies! Tavoitteena on, että kuolleeksijulistamispäätöksen odottamisesta kadonneen henkilön läheisille aiheutuvat haitat voidaan saada niin vähäisiksi kuin henkilön oikeusturva huomioon ottaen on mahdollista. Lisäksi on todettava, että kuolleeksijulistamispäätöksen odottaminen on myös omiaan vaikeuttamaan ja pitkittämään läheisten surutyötä. Uudessa laissa odotusaikoja ehdotetaankin lyhennettäväksi tilanteesta riippuen joko yhteen tai viiteen vuoteen. Tämän lisäksi on ne tilanteet, jolloin on mahdollista hakea kuolleeksi julistamista ilman odotusaikaa, säännelty nykyistä laajemmin.

Lakiehdotukseen sisältyvät myös asianmukaiset säännökset omaisuuden takaisin luovuttamisesta sen varalta, että kuolleeksi julistettu henkilö osoittautuu elossa olevaksi tai hänen selvitetään kuolleen muulloin kuin kuolleeksijulistamispäätöksessä määrättynä päivänä ja tällä seikalla on vaikutusta esimerkiksi perinnönjakoon.

Edelleen lakiehdotukseen sisältyvät kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset Suomen viranomaisten kansainvälisestä toimivallasta kuolleeksi julistamista koskevissa asioissa sovellettavasta laista sekä vieraassa valtiossa annetun kuolleeksijulistamispäätöksen tunnustamisesta. Valiokunnan arvion mukaan ulkomaisen päätöksen tunnustamista koskevat säännökset tulevat suhteellisen harvoin sovellettaviksi. Käytännön soveltamistilanteet saattavat kuitenkin olla yksittäistapauksissa vaikeita ja moniulotteisia.

Todettakoon myös, että säädettävä laki koskee keskeisesti vain niitä edellytyksiä ja menettelyjä, jotka liittyvät henkilön kuolleeksi julistamiseen. Väestötietolainsäädännössä puolestaan on säännökset kuolleeksijulistamispäätöksen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään. Kuolleeksi julistamisen oikeusvaikutukset ilmenevät säädöksen 2 §:stä. Pykälän 1 momentin nojalla kuolleeksi julistetun katsotaan kuolleen päätöksessä määrättynä päivänä, jollei muuta näytetä. Säännökseen sisältyvä ehtolause osoittaa, että kuolleeksijulistamispäätöksellä luotu olettama henkilön kuolemasta raukeaa, jos osoitetaan kuolleeksi julistetun henkilön olevan elossa. Tieto korjataan väestötietojärjestelmään säännösten mukaisesti.

Herra puhemies! Voimassa olevan lain mukaan kuolleeksi julistaminen ilman odotusaikaa on mahdollista vain esimerkiksi tulipalo- tai räjähdystilanteessa, jossa onnettomuuden uhrin ruumis on kokonaan tuhoutunut. Käsittelyssä olevan uuden lain nojalla ilman odotusaikaa kuolleeksi julistaminen on mahdollista nykyistä laajemmin. Keskeinen edellytys on, että kadonnut henkilö on kadotessaan ollut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa tai muussa siihen rinnastettavassa tilanteessa eikä ole syytä olettaa hänen pelastuneen. Mikäli kadonneen henkilön osalta ei ole edellytyksiä ilman odotusaikaa tapahtuvaan kuolleeksi julistamiseen, odotusajat kuitenkin lyhenevät niin, että nykyistä kolmen vuoden odotusaikaa vastaa uudessa laissa yhden vuoden odotusaika ja nykyistä kymmenen vuoden odotusaikaa viiden vuoden odotusaika. Lyhyempää eli yhden vuoden odotusaikaa voidaan soveltaa, jos henkilö on kadotessaan ollut olosuhteissa, joihin liittyy hengenvaara, tai jos katoamiseen liittyvät olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen muutoin on erittäin todennäköistä, että hän on kuollut.

Läheisten hakemukset, mukaan lukien kaikki yksityisoikeudellisessa intressissä tehdyt hakemukset, kadonneen henkilön julistamiseksi kuolleeksi käsitellään käräjäoikeuksissa kuten nykyisinkin. Uudessa laissa kuulutusmenettelyjä kuitenkin kevennetään nykyisestä kolmesta kuulutuksesta yhteen. Jos kadonnut henkilö voidaan julistaa kuolleeksi ilman odotusaikaa, kuulutusta virallisessa lehdessä ei tarvita lainkaan. Muissa tapauksissa riittää yksi kuulutus nykyisen kolmen peräkkäisen kuulutuksen sijaan, eikä kuolleeksijulistamispäätöksestä tarvitse myöskään enää vastaisuudessa ilmoittaa virallisessa lehdessä.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta toteaa, että uutta lakia sovelletaan kaikissa sen voimaantulon jälkeen ratkaistavissa asioissa. Soveltaminen ei siis riipu siitä, milloin henkilö on kadonnut. Todettakoon lopuksi, että uutta lakia tullaan näin ollen soveltamaan Aasian luonnononnettomuudessa kadonneisiin suomalaisiin. Kadonneiden henkilöiden kuolleeksi julistamista on lain nojalla arvioitava saatavan selvityksen pohjalta kunkin henkilön osalta erikseen. Sovellettava menettely tulee ilmeisesti olemaan kuolleeksi julistaminen ilman odotusaikaa tai kuolleeksi julistaminen yhden vuoden odotusajan jälkeen.

Nils-Anders Granvik /r:

Värderade herr talman! Meningen med propositionen 82/2004 om dödförklaring är att förkorta väntetiderna, påskynda dödförklaringsprocessen och bereda möjligheterna till dödförklaring av försvunna personer. Över lag förkortas de nuvarande väntetiderna för att dödförklara en försvunnen person genom att i stället för nuvarande tre kungörelser ha enbart en offentlig kungörelse. Dessutom uppluckras kraven för att helt utan väntetid dödförklara en person som omkommit i samband med en olycka. Förutsättningarna för att förklara någon död måste ändå vara tillräckligt strikta för att minimera risken för fel beslut.

On syytä huomauttaa, että tämä lakiehdotus ei ole seuraus Aasian luonnonkatastrofista, vaan esitys annettiin eduskunnalle ja lähetettiin hallintovaliokunnalle toukokuussa vuonna 2004. Esitys oli sinänsä kunnossa, eikä ole ollut syytä isompiin muutoksiin. Hallintovaliokunta on normaaliin tapaan kuitenkin tehnyt täsmennyksiä ja oikaisuja.

Nykyinen laki on yli 100 vuotta vanha, ja se on uusittava, jotta se vastaisi tämän päivän todellisuutta. Lakiehdotus koskee kuitenkin traagista Aasian katastrofia. Siellä ehdotetaan, että uutta lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tapahtuneisiin katoamisiin. Suurimmalle osalle niitä, joita Aasian katastrofi on koskenut, lakiehdotus voi merkitä lyhyempää käsittelyaikaa ja siten myös oman surun ja henkisen kärsimyksen lyhentymistä. Tarkoituksena on juridisen epävarmuuden ja omaisten kulujen vähentäminen, kun suurella varmuudella voi todeta, että henkilö on kuollut. Henkisen näkökohdan lisäksi kuolleeksijulistamisen käytännön puolta, joka liittyy kuolinpesien juridiseen prosessiin, helpotetaan uudella lailla. Jotta voidaan hakea käräjäoikeudelta välitöntä kuolleeksijulistamista henkilön katoamisen jälkeen, uusi esitys edellyttää, että henkilö on ollut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa tai siihen rinnastettavassa tilanteessa.

Tähän kirjaukseen liittyy tietysti Aasian katastrofi. Tässä voi myös olla kyse muista isommista onnettomuuksista tai katastrofeista, esimerkiksi aluksen uppoamisesta tai maahan syöksyneestä lentokoneesta. Nykyisessä laissa vaaditaan kuolleeksijulistamiseksi ilman odotusaikaa, että henkilön ruumis on tuhoutunut onnettomuudessa, esimerkiksi tulipalossa tai räjähdyksessä. Uuden ehdotuksen mukaan riittää, että onnettomuus on aiheuttanut välittömän hengenvaaran. Lakiehdotus huomioi myös onnettomuudet, missä useampi henkilö on menehtynyt. Siellä ehdotetaan, että useammalle henkilölle voi tehdä yhteisen hakemuksen henkilöiden kuolleeksijulistamiseksi.

I de fall dödförklaringen sker på magistratens initiativ för att hålla befolkningsregistret ajour höjs åldersgränsen för dödförklaring från 90 till 100 år. Främst gäller det här finska medborgare som flyttat utomlands och som myndigheterna därför inte har uppgifter om och som släktingar inte hört av. Den här frågan var speciellt viktig tidigare, när utflyttningen till bland annat USA var stor. Här vill man klargöra och säkerställa rättsskyddet för personer som dödförklaras och samtidigt vill man undvika att dödförklara personer som är vid liv. I och med att befolkningens medellivslängd har förlängts är en höjning av åldersgränsen motiverad. Med dagens informationsteknik finns det dock helt andra möjligheter att hålla kontakt med släktingar som bor på långt avstånd, och möjligheten att försvinna på så sätt som tidigare varit rätt vanligt är nära på obefintligt.

Jag vill slutligen nämna den juridiska statusen, som upphör när en försvunnen person dödförklaras. När en person dödförklaras upplöses också personens äktenskap eller registrerade partnerskap. Den juridiska statusen kan helt återställas ifall en person hittas vid liv, förutom gällande äktenskap, eftersom beslut om upplösning är slutligt. Ett äktenskap förblir alltså upplöst trots att personen hittas vid liv. Detta är naturligt vid dödförklaring med beaktande av den överlevande makans och makens möjlighet till ett fortsatt liv.

Lagförslaget fick en större aktualitet än vad som kunde förutses när propositionen gavs. Förvaltningsutskottet har i god anda och snabb ordning behandlat lagförslaget med tillägg och preciseringar, som kan läsas i betänkandet.

Seppo  Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityskin on ollut tässä asiassa hyvä, mutta tietenkin maailmalla tapahtuneen Aasian luonnonkatastrofin jälkeen siihen on tullut vielä sellaista tarkennusta, minkä hallintovaliokunta on mietinnössään tänne sisälle ottanut, että siitä on tullut vieläkin parempi. Mutta niin kuin ed. Granvik juuri totesi, ettei jäisi väärää vaikutelmaa, kun valiokunnan puheenjohtajan puheenvuorosta jäi vaikutelma kuulijalle, että tässä on ryhdytty välittömästi pikaisiin, nopeisiin toimenpiteisiin, tämän asianhan on eduskunta antanut jo toukokuussa valiokunnalle mietintöä varten ja valmisteltavaksi, ja oikeastaan vasta tämä tapahtunut suuronnettomuus antoi vauhtia tähän käsittelyyn. On hyvä, että näin on mennyt, ja hyvä myöskin, että kaikki viimeiset, vaikeatkin kokemukset on otettu tähän huomioon. Hyvä mietintö, hyvä asia.

Mikko Immonen /vas:

Arvoisa puhemies! Esitys on hyvä ja mietintö on varmasti asianmukainen, niin kuin puheenjohtajan esittelystä kävi ilmi.

Tässä herää, varsinkin Aasian tapahtumien johdosta, lukuisia kysymyksiä lain toimivuudesta. Yksi niistä on se, johon puheenjohtaja viittasi, tämä perintöpuoli. Kun samassa onnettomuudessa mahdollisesti kuolee useita perheenjäseniä, on useita perintöjuttuja, niin kuka ratkaisee sen, mihinkä aikaan kuolema tapahtui koska tunnillakin, jonka siellä saattaa sitten elää, saattaa olla merkitystä; kuka sen lopullisesti ratkaisee? Ja tässä tunnin taikka puolen tunnin ajassa saattaa olla kyse suuristakin perintöön liittyvistä tekijöistä, niin kuin tiedän, että Aasian tapahtumankin osalta varmasti on.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta kävi laajan ja hyvin asiallisen keskustelun kuluneella viikolla aiheesta Kaakkois-Aasian tulva-aallon aiheuttamat uhrit ja Suomen toiminta asiassa. On selvää, että tämän tyyppiset tapahtumat tulevat tulevaisuudessa lisääntymään, ne ovat yhä tavallisempia johtuen ihmisen toiminnasta aiheutuneesta ilmakehän lämpenemisestä ja siitä johtuvasta ilmaston ääreisilmiöiden yleistymisestä. Tämä ilmastonmuutoksen kohtaaminen myös suomalaisten osalta käsitykseni mukaan tulee olemaan yllättävän voimakas kohtaaminen myös niin, että uskon, ettei tämä tsunami jää ainoaksi sen tyyppiseksi luonnonkatastrofiksi, jossa suomalaiset joutuvat suuremmalla joukolla kohteeksi, vaan jatkossa vuosien mittaan näitä tapauksia tulee entistä enemmän, useampia, johtuen muusta kuin maanjäristyksistä, siis ilmastonmuutokseen liittyvistä ilmaston ääreisilmiöistä.