Arvoisa puhemies! Kohdistan kysymykseni peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle:

Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon puutteisiin on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota ja tilanteeseen onkin saatu joitain parannuksia. Sen sijaan vanhusten psykiatriset sairaudet tuntuvat edelleen olevan Suomessa niin suuri tabu, ettei vanhuspsykiatrian ongelmia ole tohdittu käsitellä julkisuudessa saati täällä eduskunnassa. Tämä siitä huolimatta, että vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti ja psyyken sairaudet ovat viime vuosina nousseet tärkeimmäksi sairauseläkkeiden myöntämisen syyksi. Yhdessä nämä kaksi kehitystä merkitsevät sitä, että psykiatrista hoitoa tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa Suomessa lähivuosina rajusti. Hoidon tarpeen kasvusta huolimatta vanhuspsykiatrian erikoisalan koulutus on kuitenkin lopetettu Suomesta. Kysynkin peruspalveluministeri Hyssälältä:

Miten hallitus aikoo turvata vanhuspsykiatrisen hoidon laadun ja riittävyyden, kun hoidon tarve kerran kasvaa ja alan psykiatrien koulutus on lopetettu?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan meillä mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys ei ole 20 vuoden aikana juurikaan muuttunut elikkä se on samaa tasoa. Sen sijaan diagnostisointimenetelmiä on parannettu, ja nämä asiat tulevat enemmän ehkä sitä kautta keskusteluun ja potilaat pääsevät hoitoon, kun palveluja on lisätty, niin että tätä kautta tietenkin se yleisyys näkyy. Meillä mielenterveyspalvelujen järjestelmä on kieltämättä hajanainen. Lasten ja nuorten osalta siinä ollaan saamassa nyt aika lailla paljon parannuksia aikaan, kiitos myöskin eduskunnan lisämäärärahojen. Kansallisen sosiaalihankkeen yhteydessä olevan perhekeskusjärjestelmän myötä yritetään saada myöskin tähän koordinaatiota.

Mutta kysyjä on aivan oikeassa siinä, että meillä vanhusten palveluissa on sikäli puutteita, että geriatrian osuus opetuksesta on meillä ollut huteraa, koska meillä on ollut alan professuureja hyvin vähän ja muutenkin kiinnostus opiskelijoilla (Puhemies koputtaa) geriatriaa kohtaan on ollut heikonlaista.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kysyjä viittasi siihen, että mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet syynä työkyvyttömyyseläkkeitten myöntöihin. Tämä ei johdu siitä — niin kuin ministeri Hyssälä totesikin, tilastojen mukaan on selvästi osoitettavissa, että mielenterveyden häiriöt eivät ole lisääntyneet — vaan siitä, että meidän työelämämme kyky sietää tällaista huonompaa tuottavuutta on kaventunut. Aikaisemmin sallittiin huonojakin päiviä työntekijälle. Tänä päivänä se ei ole mahdollista, ja silloin heti, kun tämän tyyppisiä toimintakyvyn heikkenemisiä esiintyy, aletaan tarjota sairauslomaa ja työkyvyttömyyseläkemahdollisuutta. Tässä asiassa täytyisi hyvin varhaisessa vaiheessa tarttua kuntoutuksen keinoin, jottei tulisi näitä psyykkisesti sairaita ja väsyneitä vanhuksia.

Arvoisa puhemies! Kun vanhuksen psyyke sairastuu, sairastuu koko perhe. Olen erityisen huolissani vanhuspotilaiden puolisoiden asemasta. He ovat itsekin iäkkäitä, eikä heiltä voi edellyttää voimia ja valmiuksia tukea psyykkisesti sairasta, rakasta ihmistä. He ovat myös sukupolvea, jolle psyykkiset sairaudet ovat häpeällinen, jo sinällään ahdistava asia. Riskinä onkin, että pian psykiatrista hoitoa tarvitsee yhden asemesta kaksi vanhusta. Kysynkin:

Miten iäkkäiden mielenterveyspotilaiden perheitä tuetaan, jotta he eivät itse sairastuisi henkisesti?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Juuri tänään on Kansallisen terveyshankkeen hankerahoituksesta tehdyt päätökset julkistettu, ja siellä on pääpainopistealueena, eräänä niistä, juuri mielenterveysasiat, ja niihin hankkeisiin erityisesti nyt suunnataan rahaa. Meillä on myöskin näissä palvelujärjestelmissä kehitetty avopalveluja sillä tavalla, että pyrimme saamaan tällaisen seudullisen päivystyksen, jossa nimenomaan mielenterveysongelmaisille olisi seudullisesti mahdollisuus päästä päivystykseen yötä päivää, ja tämä järjestettäisiin toiminnallisena kokonaisuutena kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Paitsi tätä mielenterveysongelmaista tällä järjestelmällä tuetaan tietysti myöskin näitä omaisia ja läheisiä.

Arvoisa puhemies! Tähän vanhustenhuollon problematiikkaan liittyy myös kysymys siitä, miten hyvin perusterveydenhuollossa osataan diagnostisoida esimerkiksi masennus, samoin kuin se, että monet vanhukset lääkitään apaattisiksi, toimintakyvyttömiksi, mistä on väitöskirjatasoisia selvityksiä. Kysyisinkin:

Millä tavoin mahdollisesti jo lääkärikoulutuksessa, osana Rohto-projektia ja uuden lääkehoitoa valvovan ja kehittävän keskuksen toimesta on kiinnitetty ja aiotaan kiinnittää huomiota siihen, että asianmukaisella lääkityksellä voitaisiin ehkäistä osa näistä ongelmista?

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Geriatriassa ja nimenomaan tämän lääkehoidon osalta on professori Sirkka-Liisa Kivelä tehnyt erittäin hyvää työtä. Hänen toimestaan on julkaistu tällainen vanhusten lääkehoidon opas, joka on jaettu kaikkiin terveyskeskuksiin. Toivon mukaan se siellä kuluu käsissä; ainakin itse tiedän, että sitä on siellä käytettävissä. Tällä tavalla pyritään luomaan koulutuksen kautta tietoa, koska monilla on varmasti, jotka ovat työelämässä, vanhentunut koulutus tältä osin. Täytyy myös huomata, että tämän vuoden alustahan tuli laki voimaan, jolla lisättiin täydennyskoulutukseen terveydenhuoltoon noin 13 miljoonaa euroa, jolloinka joka terveyskeskuksessa voidaan esimerkiksi juuri tähän asiaan, jos katsotaan, että siinä on puutetta henkilöstöllä, saada työnantajan kustantamana täydennyskoulutusta.

Arvoisa puhemies! Ehkä jatkona siihen, mihin ministeri kyllä jo vastasikin osittain: Kun vanhukset saavat aika moneen tautiin yhtä aikaa lääkitystä ja kun näitten lääkkeitten annostus on tehty ehkä hieman nuorempien ihmisten metabolian mukaisesti, jolloin nämä lääkeannostukset eivät aina ihan vastaa sitä, mitä pitäisi olla, niin saattaa syntyä sellainen coktail, joka on vääränkokoinen ja jossa sitten näitten lääkkeitten interaktioita on aika paljon. En oikein tiedä, kenen vastuulla tämä asia on, mutta jollakin tavoin pitäisi sekä lisätä tutkimusta että lääkäreitten tietoutta siitä, ettei nyt suoranaisia hoitovirheitä syntyisi sen takia, että nämä lääkkeitten mitoitukset on tehty nuorempia ihmisiä varten eikä sitten aina osata ottaa huomioon, että asianomaisella voi olla niin tavattoman suuri määrä lääkkeitä yhtä aikaa.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kuten sanottu, tästä on nyt julkaistu todella ajantasainen vanhusten lääkehoidon opaskirja, joka sitten kyllä toimii tämmöisenä informaatiovälineenä, mutta totta kai tämä on kiinni henkilökunnan aktiivisuudesta ja johdon aktiivisuudesta eri puolilla terveydenhoitoyksiköissä, miten näihin koulutuskysymyksiin niissä paneudutaan. Lääketieteellisissä tiedekunnissa nykyisin kyllä, kun väestö ikääntyy, nämä ikääntymisen haasteet otetaan hyvin vakavasti ja vanhusten lääkehoito kuuluu yhtenä osana tähän ikääntymisen lääketieteeseen, mutta kuten sanottu, meillä ei ole geriatrian opetusta vielä riittävästi tässä maassa.

Arvoisa puhemies! En voi tässä kohtaa olla ottamatta esille myös vanhustyön parissa olevia kunnan työntekijöitä. Kun tänään luettiin lehdestä Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2003 -hankkeen tuloksia, niin kuntatyöntekijöiden parissa työpaikkakiusaaminen on edelleen suuri suuri ongelma. Saimme samasta selville sen, että valtio on parantanut juoksuaan. Tämä on tabu, joka täytyy voida purkaa, jotta henkilöstä jaksaa kunnissa vaativaa työtä.

Minkälaisia toimenpiteitä työpaikkakiusaamisen estämiseksi on ministeriössä? Mitä tehdään? Haluan muistuttaa vielä viime vuoden alusta voimaan tulleesta työturvallisuuslaista, jossa myös henkinen hyvinvointi otettiin työntekijän oikeudeksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Hallituksella on työssäjaksamisen ohjelma, työelämän vetovoiman kehittämisohjelma, käynnissä, ja se sisältää laaja-alaisesti monen hallinnonalan toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan työelämän sisältöön, työaikoihin, työterveydenhuoltoon, kuntoutukseen, johtamiseen ja tämän tyyppisiin asioihin. Johtamistaidoilla on varmasti aivan olennainen merkitys tämän tyyppisten asioitten ennaltaehkäisyssä, ja julkisella sektorilla erityisesti terveydenhuollossa johtamisen osaamiseen ei varmaankaan ole riittävästi kiinnitetty huomiota. Monet terveydenhuollon ammattilaiset ovat omassa ammatissaan erittäin päteviä, mutta kaikki eivät suinkaan omaa johtajan taitoja, vaikka ovat johtajan asemaan päässeet tai joutuneet.

Arvoisa puhemies! Vanhustenhuollossa on Stakesin tutkimusten mukaan 4 500 työntekijän vaje. Henkilöstön vaje aiheuttaa ongelmia sekä hoidettaville vanhuksille että vanhushuollon työntekijöille. Yksittäiseen työntekijään kohdistuvat vaatimukset ja paineet kasvavat, kun vanhustenhuollossa ei ole varaa palkata tarpeeksi työvoimaa.

Mitä hallitus aikoo tehdä vanhushuollossa esiintyvälle suurelle henkilöstövajeelle, ja miten hallitus aikoo lisätä nuorten kiinnostusta hoitoalaa kohtaan?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Mehän olemme tällä vaalikaudella lisäämässä 30 miljoonaa euroa pelkästään tähän vanhustenhuollon henkilökuntavajaukseen, jotta sinne osastoille saataisiin lisää henkilökuntaa. Me tulemme seuraamaan myöskin näitä Stakesin suosituksia, miten ne toteutuvat. Tällä hetkellä ne toteutuvat jo erittäin hyvin osassa kuntia ja osassa on puutteita, ja tämän vaalikauden aikana tietenkin toivomme, että sekä Kansallisen sosiaalihankkeen, johon vanhustenhuolto yhtenä osana kuuluu, että sen toimintakäytäntöjen muutosten ja sen alan muuten vahvistamisen kautta saadaan myöskin tätä vanhustenhoitoa parempaan jamaan.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Vanhustenhuollossa niin kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa yleensäkin käytetään kohtuuttoman paljon pätkätöitä, jotka kuormittavat työyhteisöä. Pari vuotta sitten voimaan tullut työsopimuslaki on säätänyt tiukasti määräaikaisten työsuhteiden käytöstä, ja selkeästi näkyy, että ne toimet, joilla on pyritty lisäämään työpaikkojen tietoisuutta epätarkoituksenmukaisten määräaikaisten työsuhteiden käytöstä, ovat tuottaneet tulosta, koska kunnissa on vakinaistettu hoitohenkilöstöä, ja tämä myös osaltaan, vaikka se ei lisää henkilöstön määrää, helpottaa sitä kuormittavuutta, jota työyhteisössä on. Mutta tällä saralla on yhä työtä tekemättä.

Arvoisa puhemies! Psykiatriseen hoitoon ja tutkimukseen pyrkivät potilaat joutuvat usein odottamaan varsin pitkiä aikoja, ja monet potilaat odottavatkin ensi vuoden aluksi sovittua ja luvattua hoitotakuuta myös psykiatrisen hoidon osalta. Tänään uutisoitiin, että hallitus aikoo lykätä hoitotakuun toteutumisen maaliskuun alkuun, mikä oli itse asiassa pelättävissä, kun varautuminen tähän uudistukseen on aloitettu kovin myöhäisessä vaiheessa. Kysymysmerkiksi jää, millä tavoin se toteutuu maaliskuun alustakaan lähtien. Kysynkin:

Miten ministeri uskoo kuntien kykenevän toteuttamaan nimenomaan nyt psykiatristen potilaiden hoidon ja tutkimuksen hoitotakuun astuessa voimaan ja sen puitteissa?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tällainen suuri uudistus on syytä laittaa voimaan muulloin kuin ihan vuodenvaihteessa. Tähän päädyimme teknisistä syistä, koska siinä on aika paljon lomia, vuodenvaihteen lomia ja sitten näitä hiihtolomia ja muita, mutta maaliskuun alusta on varmasti täysi miehitys kunnissa ja lääkärit ja hoitajat paikoillaan ja silloin saadaan tämä uudistus hyvin alkuun. Tämä kyllä toteutuu. Voin vakuuttaa ed. Räsäselle, että tässä ovat kaikki kunnat aktiivisesti mukana, tässä ovat hoitohenkilöstö ja eri terveydenhuollon yksiköt nyt yhdessä mukana. Toimintakäytäntöjä ollaan muuttamassa kentällä koko ajan erittäin hyvin ja myönteinen ilmapiiri on vallalla. Nyt halutaan joka paikassa työskennellä siihen suuntaan, että potilaat pääsevät hoitoon, pois jonoista, ja tällä on suuri merkitys paitsi potilaille niin myöskin kansantaloudelle. Tämä säästää paljon, koska jonoissa olevat ihmiset, paitsi että monet heistä saavat sairausvakuutuksen päivärahoja ja ovat poissa töistä, myöskin kuormittavat sitten palvelujärjestelmää käyttämällä välillä terveyskeskuspalveluja ja kyselemällä, milloinkas se minun vuoroni tulee. Kyllä tästä on monenlaista hyötyä. Olen aivan vakuuttunut, että tämä järjestelmä onnistuu. Totta kai suurissa uudistuksissa voi alussa olla kitkaa.

Arvoisa puhemies! Kansallisessa terveysohjelmassa on monia uusia hyviä aloitteita. Siellä on muun muassa uusien, suurempien, väestöpohjaltaan laajempien terveydenhuoltoalueiden perustaminen kuntiin ja kuntien kanssa tehtävä yhteistyö. Monet kunnat ovat miettineet sitä, että kun tulee maksajia enemmän, niin silloin voisivat esimerkiksi erikoissairaanhoidon alat, sanotaan nyt geriatria ja psykiatria, palkata yhteisesti työvoimaa tämän isomman terveydenhuoltoalueen sisään. On totta, että mielenterveysongelmia sairastavilla vanhuksilla on kunnissa todella paljon ongelmia ja omaishoito ei pysty vastaamaan esimerkiksi siihen. Kysymykseni kuuluu:

Miten pitkällä ministeriössä ollaan valmistelemassa tätä strategian ohjelmaa, että voitaisiin saada tämmöisiä aktiivisia terveydenhuoltoalueita tähän maahan tehtyä?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillähän on hyvin paljon erilaisia kokeiluja ja erilaisia kehittämishankkeita menossa maakunnissa, seutukunnilla, ja kyllä alue on omista tarpeistaan lähtien nämä kehittämishankkeet luonut ja niihin rahoitusta hakenut. Me emme ministeriössä pyri niin tiukasti ohjaamaan, että jokin olisi ehdottomasti kiellettyä, vaan siellä on paljon tämmöistä innovatiivista otetta ja yksi sopii yhteen paikkaan, toinen toiseen paikkaan. Meillä on tämä perusjärjestelmä, joka nojautuu terveyskeskuksiin ja sairaanhoitopiireihin. Tämä on minusta aivan terve järjestelmä, ja sitä kehittämällä kyllä kansalaiset ovat saaneet hyvää hoitoa ja tulevat jatkossakin saamaan.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä Kansaneläkelaitoksen käsittelyajoista. Mielestäni se on maksutakuuta, joka tavallaan liittyy tähän hoitotakuuseen. Varsinkin Pääkaupunkiseudulla nämä käsittelyajat ovat ruuhkautuneet niin, että ne kestävät jopa yli puoli vuotta ja kansalaiset ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen.

Mitä hallitus aikoo tehdä, että ihmiset saisivat kohtuullisessa ajassa päätöksen, niin ettei tarvitsisi sairaana toimeentulotukea hakea silloin, kun on oikeutettu kerran sairauspäivärahaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitos on eduskunnan alainen laitos, ja Kelan valtuutetut valvovat Kansaneläkelaitosta, ja uskon, että siellä on jo toimiin ryhdytty. Kansaneläkelaitos on itse oma-aloitteisesti tiedottanut myöskin, minkälaisia toimia he aikovat tehdä tässä valitettavassa asiassa. Heidän päätöksensä ovat ruuhkautuneet osittain hammashuollon korvauksen laajenemisen johdosta. Sitä ei ole osattu ilmeisesti ennakoida riittävästi ja nyt osataan sitten käyttää muualla olevaa vapaata kapasiteettia. He ovat luvanneet, että käsittelyajat lyhenevät, ja toivon, että Kelan valtuutetut valvovat, että niin tapahtuu.