Sari Essayah /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy näin Eurooppa-päivän kunniaksi tulla ihan täältä korokkeelta saakka puhumaan tästä ed. Kasvin tekemästä lakialoitteesta, joka on rinnakkaisaloite hallituksen esitykselle, joka puolestaan pohjautuu sitten direktiiviin.

Tämä direktiivi on oikeastaan taas malliesimerkki siitä, millaista sääntelyä pahimmillaan tuolta EU:n suunnasta tulee. Siellä monta kertaa etenkin teollis- ja tekijänoikeuksien kohdalla on menty ylimitoitettuun sääntelyyn, ja niin kuin tässäkin direktiivissä, jonka pohjalta tämä hallituksen esitys ja tämä rinnakkaisaloite ovat syntyneet, siellä jopa tuodaan maitten lainsäädäntöön aivan vierasta oikeusperustaa, joka on esimerkiksi suomalaiselle oikeuskäytännölle täysin vierasta. Tietenkin me ymmärrämme, että EU:ssa on tärkeää teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas suoja, koska totta kai innovaatiotoimintaa tulee suojata, se on varmasti yksi EU:n kasvun edellytyksiä, mutta tämä on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka valmistelussa on monta kertaa vakavia puutteita ja sellaista ylimitoitettua harmonisointitarvetta ei ole, mitä EU näkee näissä asioissa.

Siinä mielessä tämä ed. Kasvin aloite on erittäin hyvä. Tämän tavoitteena on nimittäin antaa tuomioistuimelle hallituksen esitystä tiukemmat ehdot siitä, mitkä ovat ne erityisolosuhteet, joitten vallitessa tuomittu voidaan velvoittaa kustantamaan tämä tuomion julkaiseminen. Lisäksi tässä aloitteessa ehdotetaan, että julkaisuvelvoitetta ei saa käyttää lisärangaistuksena eikä se saa aiheuttaa tuomitulle tuomioon verrattuna kohtuuttomia taloudellisia seurauksia.

Viime viikolla keskustelimme perjantaina juuri tästä, että kyse on todellakin riita-asiasta, ei sinällänsä suoraan rangaistusasiasta, mutta jos tämä hallituksen esitys sellaisenaan menee läpi, niin se voi johtaa sellaisiin kohtuuttomuuksiin, että itse asiassa tästä julkaisuvelvotteesta tulee rangaistuksenomainen velvoite tälle henkilölle, joka sen kohteeksi joutuu. Sen tähden tämä ed. Kasvin aloite, jossa jollakin tavalla yritetään tätä järkeistää edes sen direktiivin, voisiko sanoa, liikkumavaran puitteissa, on äärimmäisen paikallaan.

Täytyy tässä yhteydessä tuoda esille se, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun näihin teollis- ja tekijänoikeusasioihin EU:sta tulee sellaista erikoista sääntelyä. Niin kuin tässä ed. Kasvin aloitteessa todetaan, niin talousvaliokunta on jo vuonna 2003 ottanut sen kannan, että direktiivin tulisi kohdistua vain kaupallisessa tarkoituksessa tehtyihin tai huomattavaa vahinkoa aiheuttaneisiin tekijänoikeuksien loukkauksiin. Meillä oli tuossa ihan pieni aika sitten tällainen teollis- ja tekijänoikeuksia käsitellyt direktiivi, jossa tuotiin ihan selvästi rangaistuslainsäädäntöä meidän suomalaiseen rikoslakiimme, vaikka tällä hetkellähän nämä rikoslain säädökset kuuluvat sinne niin sanotun kolmannen pilarin toimialaan ja niistä meidän pitäisi pystyä yksinomaan päättämään täällä Suomessa, elikkä niistä pitäisi päättää jokaisessa jäsenvaltiossa.

Siinä mielessä tuntuu, että meillä ei EU tunnusta jokaisen maan tekijänoikeutta omaan perustuslakiin, kun yrittää tällä tavoin, voisiko sanoa, sorkkia sinne maan oman perustuslain sisälle. Yhteisöllä ei vakiintuneesti ole katsottu olevan toimivaltaa antaa minkäänlaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevia määräyksiä, ja nämä ovat kyllä kuuluneet luonteeltaan hallitusten välisen kolmannen pilarin alaisuuteen.

Mutta, haluan, arvoisa puhemies, todellakin korostaa, että tässä ei ole kysymys siis rikosoikeudellisesta sääntelystä, mutta tämä saattaa pahimmillaan johtaa sellaisiin kohtuuttomuuksiin, että tästä julkaisuvelvollisuudesta tulee ikään kuin rangaistuksenomainen velvoite tälle tämän asian kohteeksi joutuneelle henkilölle. Tällainen, voisiko sanoa, yksityishenkilöitten häpeärangaistus on suomalaiselle oikeuskäytännölle täysin vierasta. Toivonkin, että tämä voisi olla jo jonkinlaisena pontimena siihen huomiseen keskusteluun, mitä tulemme käymään Euroopan perustuslaista. Haluan kollegoita muistuttaa siitä, että siinähän meillä sitten poistuu tämä pilarijako, jolloin sitten meidän lainsäädäntömme aukenee hyvinkin monenlaisille ja kirjaville oikeuskäytännöille nimenomaan rikoslainsäädännön puolelta ja niille rangaistusehdotuksille, mitä sitten EU alkaa suoltaa, varmaan vain mielikuvitus voi laittaa rajat.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen ja otettu siitä, ettei tätä rinnakkaislakialoitetta käsitelty viime perjantaina läpihuutojuttuna, vaan se kirvoitti keskustelua sekä tekijänoikeusjärjestelmästä yleensä että aloitteen kohteena olevasta häpeärangaistuksesta erityisesti. Esittelin rinnakkaislakialoitteen pääkohdat jo perjantaina, joten keskityn nyt lyhyesti kommentoimaan perjantain keskustelusta saamaani palautetta.

Ensinnäkin on aivan totta, kuten ed. Essayah totesi, että esitykseni perustelutekstissä on periaatteessa asiavirhe, eli eihän tässä tosiaankaan ole kyse rikoslaista vaan riita-asian käsittelyä koskevasta laista. Virhettä voi kuitenkin pitää mielestäni retorisena, koska tämä hallituksen esitys nimenomaan sisältää rangaistuksenomaisia seuraamuksia riita-asiassa tuomitulle vastaajalle, ja sitä viittauksellani rikoslakiin nimenomaan yritin tarkoittaa. Mielestäni onkin poikkeuksellista ja sopimatonta, että rikoslain ja muun lainsäädännön rajaa ollaan tällä tavoin häivyttämässä, kun lobbarin haluamaa tulosta ei ole muutoin saatu aikaiseksi. Toivon, ettei kyseinen muotovirhe vie valiokunnan huomiota tämän esityksen varsinaisesta asiasta eli siitä, ettei tuomion julkistamisvelvoitteesta saa muodostua erillistä rangaistusta, taloudellisesti kohtuutonta sanktiota ja julkista häpeää.

Minulle on sanottu, ettei julkaistavassa tuomiossa välttämättä tarvitse mainita tuomittavaa henkilöä nimeltä. Hyvä niin, mutta miksei hallituksen esityksessä sitten lue niin? Se olisi yksi elegantti vaihtoehto ratkaista tämä ongelma. Kyseistä rajausta ei kuitenkaan löydy direktiivistä, ja se voi olla jonkun mielestä siis direktiivin vastainen. Yritin noudattaa esityksessäni itse direktiivin sanavalintoja mahdollisimman pitkälle, jotta sitä ei voitaisi sivuuttaa direktiivin vastaisena. Lakivaliokunnalla on kuitenkin mahdollisuus ja asiantuntemus arvioida asiaa perusteellisemmin.

Perjantaisessa keskustelussa ed. Rahkonen viittasi siihen, että Suomen lainsäädännöstä löytyy jo vastaava tuomion julkistamisvelvoite. Kyllä. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa tosiaan on vastaava velvoite, mutta se ei ulotu yksityishenkilöihin. Kyseinen laki on kuitenkin erittäin hyvä esimerkki siitä, miksi tällaisia uusia käytäntöjä tulee ottaa lakiin äärimmäisen harkiten. Niitä voidaan käyttää perusteluina saman käytännön leviämiselle muuhun lainsäädäntöön, ja tällaista häpeärangaistuskäytäntöä ei saa levittää yksityishenkilöihin, ei yksinkertaisesti saa, sillä sitten sitä voidaan käyttää esimerkkinä vastaaville muille yksityishenkilöille määrättäville lisäseuraamuksille myös muussa lainsäädännössä.

Perjantaisessa keskustelussa nousi esiin hyvä käytännön esimerkki suomalaisen ja kansainvälisen tekijänoikeusjärjestelmän ongelmista, mobiilitelevisiopalveluiden kehityksen pysähtyminen, koska tekijänoikeusjärjestöt vaativat ja opetusministeriö puoltaa kaksinkertaisten tekijänoikeuskorvausten maksamista sellaisista lähetyksistä, jotka lähetetään samoille katsojille samaan aikaan sekä perinteisessä tv-verkossa että mobiili-tv-verkossa. Tämä rahastusvaatimus on aivan yhtä hyvin perusteltu kuin erillisten korvausten vaatiminen analogisista ja digitaalisista tv-lähetyksistä ja satelliitti- ja kaapelilähetyksistä tietysti vielä päälle. Kanavat tietysti kieltäytyivät maksamasta, ja nyt on koko toiminnan kehitys pysähdyksissä.

Suomeen oltiin saamassa Euroopan ensimmäinen kaupallinen mobiilitelevisioverkko, näyteikkuna, jolla markkinoida suomalaista mobiilitelevisio-osaamista maailmalle, luoda uusia mahdollisuuksia sekä alan laitevalmistajille että sisältötuottajille. Näin jarrutettiin uuden tulolähteen syntymistä tekijänoikeuksien haltijoille. Kun lähetystoiminta olisi saatu käyntiin, rinnakkaisten lähetysten lisäksi olisi pian alettu tuottaa ja lähettää myös pelkästään mobiilitelevisiolle tarkoitettuja ohjelmia ja niistä olisi tietysti tilitetty asianmukaiset maksut.

Arvoisa puhemies! Ei voi välttyä vaikutelmalta, että mediateollisuus on kasvanut niin suureksi bisnekseksi, ettei opetusministeriössä enää oikein hahmoteta, mikä on alan kehitykselle pitkällä tähtäimellä hyväksi, mikä luo uutta bisnestä, mikä luo uusia työpaikkoja. Monella taholla onkin esitetty ajatus, ettei opetusministeriö ole enää välttämättä paras paikka tekijänoikeusasioille. Kyse ei ole enää ensisijaisesti kulttuurista vaan suuren luokan teollisuudesta ja bisneksestä, ja talouden ja teollisuuden kehittäminen ja kuluttajan näkökulman muistaminen, se kuuluu yleensä kauppa- ja teollisuusministeriölle.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä ed. Kasvin aloite oli perjantaina täällä keskustelussa, totesin siinä yhteydessä, että uusi tekijänoikeuslaki on matkaan saattanut sellaisia ongelmia, joita lakia säädettäessä yleisesti ennakoitiin. Moni nuori on tullut tilanteeseen, jossa käytännössä rikkoo uutta tekijänoikeuslakia jatkuvasti. Perjantaina toivoin, että keskustelun jatkuessa ministeri Karpela voisi olla paikalla, jotta tässä yhteydessä voitaisiin laajemminkin käydä keskustelua niistä kokemuksista, mitä uuden tekijänoikeuslain myötä on saatu. Harmi, ettei puhemiesneuvostolle ja ministeri Karpelalle ollut mahdollista sovittaa tämän aloitteen jatkokeskustelu sellaiseen ajankohtaan, jossa ministeri Karpelakin olisi voinut olla paikalla. Kun näin kävi, niin se kaipaamani keskustelu, jota, uskon, eduskunnassa ja yhteiskunnassa laajemminkin kaivattaisiin, jäi ainakin tässä yhteydessä käymättä.

Niinpä toivon, että kun tämä aloite ja itse asiassa se hallituksen esitys, johon tämä aloite liittyy, tulee tänne saliin valiokunnasta takaisin, niin silloin aikataulujen yhteensovittaminen onnistuisi, että ministeri voisi olla läsnä keskustelua käytäessä. Näin toivon, vaikka tiedän, että on ollut tarkoitus myöhemmin katsoa tämän uuden tekijänoikeuslain vaikutuksia täällä eduskunnassa, mutta ehkä jo tässä vaiheessa alustava keskustelu aiheesta olisi paikallaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tekijänoikeuslaista tämä eduskunta ja jo edellinen eduskunta viime vaalikaudella kävivät varsin tiivistä työtahtia. Kuitenkin tekijänoikeuslakiin tuli monia ongelmallisia asioita, joista etenkin nuoret ovat ottaneet kovasti yhteyttä. Ed. Kasvi on lakialoitteessaan paneutunut näihin ongelmiin, ja toivon, että valiokuntakäsittelyssä juuri tämän lakialoitteen pohjalta voitaisiin saada korjauksia tekijänoikeuslakiin.