Erkki  Pulliainen  /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulin tänne puhujakorokkeelle siltä varalta, että tuo pariminuuttinen tulisi ylittymään.

Ehdotan siis kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin tavallaan lisäystä.

On ihmiselle varsin opettavaista joutua tekemisiin hyvin erilaisia ihmiskohtaloita omaavien henkilöitten kanssa. Omassa perheyhteisössäni on vakavasti kehitysvammainen naishenkilö. Nyt viime vuodet olen ollut mukana Kehitysvammaisten Tuen yhden järjestön puheenjohtajan ominaisuudessa pyrkimyksellä edistää sitä tukitoimintaa, joka helpottaisi kehitysvammaisten elämää ja heidän omaistensa elämää.

Kehitysvammaisuuteenhan kuuluu, että siitä ei, niin kuin sanotaan, parane, elikkä tehtävänä on vain se, että kehitysvammainen integroidaan muuhun yhteiskuntaan ja pyritään integroimaan sellaisella tavalla, että ihminen kokee olevansa osa yhteiskuntaa, aktiivinen osa yhteiskuntaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun henkilö on siinä iässä ja siinä valmiustilassa, että voi olla työelämässä mukana, niin me, joilla valtaa on ja mahdollisuuksia on, järjestämme heille avotyöpaikkoja. Nyt kokemus on hyvin selvästi osoittanut sen, että kun henkilö tulee tällä tavalla työelämään, olemme tässä tehtävässä eräällä tavalla onnistuneet, niin on hyvin tärkeää, että niin kuin me muutkin saamme liksaa siitä, mitä teemme, niin myös kehitysvammainen kokee korvauksenomaiseksi sen, mitä hän saa siitä työstä, jota hän tekee.

Nykyiselläänhän on systeemi sillä tavalla, että kun tämmöinen henkilö on erityishuollon piirissä, niin se työpanos, jonka hän tekee, koituu sen toimintayksikön hyväksi. Kuitenkin sitten asetukseen, valitettavasti ei lakiin vaan asianomaiseen asetukseen, on sisällytetty mahdollisuus, että voidaan maksaa työosuusrahaa, huom. "voidaan maksaa työosuusrahaa", ei sanota, että "maksetaan työosuusrahaa". Tässä on olennainen pointti. Tällä lakiehdotuksella tähdätään nyt nimenomaan siihen, että pitää maksaa silloin, kun tietyt edellytykset täyttyvät, muun muassa se, että on kuusi tuntia työtä työpäivässä.

Nykyisellään tilanne on sellainen, että haarukka, mitä maksetaan, kun voidaan maksaa, on 0:sta yli 100 euroon. Kun yritin hankkia tätä lakialoitetta varten tietoja, se tiedonhankinta antoi sellaisen tuloksen, että jos maksetaan, niin se keskimäärä on noin 87 euroa kuukaudessa. Tämä oli semmoinen pohja, joka kannusti merkitsemään tähän lakialoitteeseen 100 euroa kuukaudessa työosuusrahan suuruudeksi. Tämähän olisi eräänlainen minimipalkkalaki olematta millään tavalla ennakkotapaus taikka oire minimipalkasta sellaisena, kuin se käsitteellisesti ymmärretään työelämässä. Elikkä tässä ei ennakoida mitään minimipalkkalakia, vaan tämä koskee vain kehitysvammaisia ja tätä työosuusrahakäytäntöä.

Tähän olisi voinut tietysti ryhtyä keräämään nimiä, mutta päädyin nyt sitten kuitenkin kesäkuussa siihen, että en ryhtynyt keräämään nimiä. Siihen on yksi hyvin tärkeä syy, ja se on se, että kun tuommoisen tukiyhdistyksen puheenjohtajana sitten kartoittelin tätä tilannetta, niin huomasin, että kaikki tässä tukitoiminnassa mukana olevat eivät tykänneet ehdotuksestani. He olivat sitä mieltä, että sitä liksaa ei ole nyt vaan niin olemassa, että sitä pystyttäisiin sitten velvoituksenomaisesti maksamaan, ja eräät tahot jopa kehottivat harkitsemaan, olenko ihan fiksu, kun tämmöisen aloitteen teen. Kun olen tunnetusti rämäpää ja kun on periaatteita, niin päädyin tämän lakialoitteen tekemiseen ja vain omissa nimissäni.

Timo Seppälä /kok:

Arvoisa puhemies! Me terveet ihmiset emme tahdo muistaa näitä huonompiosaisia. Kehitysvammaisten ongelmat ovat meille aika lailla vieraita, ja on hyvä, että niitä nostetaan esiin.

Kehitysvammaisten osalta ihmisarvoa lisää selkeästi työnteko ja tarpeelliselta tuntuminen. Siinä mielessä tämä työosuusraha on hyvä kannustin. Tämä esitys on hyvä sen takia, että olisi olemassa pakkominimisumma, koska ed. Pulliaisen mukaan ääritapauksissa tätä työosuusrahaa ei ole maksettu lainkaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että ne vähemmän vammautuneet, jotka pystyvät oikeasti tuottavaan työhön, saisivat työtään vastaavan kannustavan korvauksen eikä tästä työosuusrahasta tulisi liian tasapäistävä ja sillä lailla myöskin motivaatiota heikentävä.

Iivo Polvi /vas:

Herra puhemies! Lähtökohdiltaan ed. Pulliaisen aloite on aivan oikea. Siihen tietenkin sisältyy tietyn tyyppinen riski, mihin äskeinen puheenvuoron käyttäjä viittasi. Toivotaan, että tämä riski ei konkretisoidu.

Itse myös ymmärrän niin, että tämä, josta ilmeisesti aikaisemmin käytettiin ja ilmeisesti edelleenkin joillakin hallinnonaloilla käytetään nimikettä ahkeruusraha, on kai kuitenkin sen tyyppinen, että se selvästi tukee kehitysvammaisten integroitumista yhteiskuntaan. Siinä mielessä se on tärkeää toimintaa. Tällä hetkellä tietenkin monessa tapauksessa on niin, että työtoiminnasta maksettava korvaus ei välttämättä riitä kattamaan edes niitä kustannuksia, mitkä aiheutuvat mahdollisesta työpaikkaruokailusta, joka voidaan joillakin paikkakunnilla järjestää, puhumattakaan, että se riittäisi kattamaan kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia. Siinä mielessä lähtökohdiltaan tämä ajatus on oikea ja kannatettava.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kehitysvammaisten erityishuolto on varsin voimakkaan muutoksen kourissa tällä hetkellä. Kunnat ovat ikään kuin tuomassa tätä toimintaa uuteen muotoon. Kolmas sektori on vahvasti ottamassa vastuuta. Syntyy erilaisia säätiöitä, jotka yhä enemmän järjestävät esimerkiksi työtoimintaa, jolla on hyvin tärkeä ihan terapeuttinen merkitys. Tarkoitan terapeuttisella merkityksellä esimerkiksi sellaisia kehitysvammatyyppejä, joilla on tuki- ja liikuntaelinten, esimerkiksi lihaksiston ja luuston toiminnallisia vajavuuksia, mutta sairaitahan välttämättä kehitysvammaiset eivät juuri ole. Sairaista ja terveistä puhuminen tässä kohdin on vähän sellainen veteen piirretty linja. Enemmän ja vähemmän me kaikki olemme epätäydellisiä, ja näin ollen tämä kehitysvammaisuus on sellainen hyvin periaatteellinen kysymys, mutta silloin kun siitä johtuu päivittäisen toiminnan rajoituksia, niin silloin on apu tietysti tärkeätä ja työtoiminta on järjestettynä myös sitä.

Taloudellinen puoli on tietysti tärkeä, ja perustelut olivat hyviä, mitä ed. Pulliainen tässä esitti. Niitä sopii kunnioittaa ja pitää arvossa. Hyvä, että tämä asia on esillä tämän kokonaisuuden osana, ja tämän tyyppistä aktiviteettia meiltä kansanedustajilta kaivataan toki lisää.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen aloite on aivan oikean suuntainen. Kuten Pulliaisella, minulla on myöskin kokemusta aika paljon kehitysvammaisten kanssa toimimisesta, niin tukiyhdistyksestä kuin myöskin sillä tavalla, että lapsena perheessäni asui vuosikausia kehitysvammainen. Sitä kautta olen nähnyt ja ymmärtänyt sen, minkälainen merkitys työllä ja työssä käymisellä on kehitysvammaisille. Varmasti on myöskin niin, että sen korvauksen täytyisi olla sen tuntuinen, että se korvaukselta tuntuu. Kuitenkin käytin tämän puheenvuoron lähinnä sen takia, että kun laki sosiaalisista yrityksistä tulee tänne eduskuntaan, niin toivon, että siinä vaiheessa myöskin löytyy myötätuntoa kehitysvammaisia kohtaan ja laki saadaan tehtyä siihen muotoon, että se myöskin edesauttaa kehitysvammaisten työllistymistä.

Jukka Roos /sd:

Arvoisa herra puhemies! Arvostan kovasti ed. Pulliaisen tekemää aloitetta. Minusta kaikki se toiminta, jolla me voimme auttaa heikommassa asemassa olevia ihmisiä, kuuluu meille tänne vallan kamareihin. Vain me voimme tehdä ratkaisuja. Kaikki se toiminta, millä me voimme kehitysvammaisia tukea, meidän pitää tehdä. Nämä ihmiset ovat osa meidän elämäämme ja oikeita ihmisiä, jotka elävät meidän matkassamme mukana, samanlaisia kansalaisia kuin mekin olemme. Siksi minä kovasti toivon tälle asialle todella hyvää menestystä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Satoselle: Olen henkilökohtaisesti hyvin lämpimästi sosiaalisten yritysten lainsäädännön aikaansaamisen takana. Kävin asiasta tiukan ottelun ministeri Johannes Koskisen kanssa ja sitten ministeri Filatovin kanssa. Ministeri Filatov oli samaa mieltä kanssani, ja ministeri Koskinen oli aivan eri mieltä kanssani. Nyt on hienoa, että on hallitus, jossa löytyy nyt halu tuoda se.

Ed. Satonen oli aivan oikeilla jäljillä; nimittäin meillä on siinä olemassa sellainen malli, joka ottaa juuri sen huomioon, mitä ed. Satonen sanoi, ja se on Saksan liittotasavallan sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö. Se on valmiiksi käännetty suomeksikin, että sen voisi niin sanotusti adoptoida sellaisenaan, jos poliittista tahtoa on — siellä se on todettu erittäin hyväksi — ja ottaa tässä keskustelussa tuodut asiat, kaikki näkökohdat, huomioon.