Täysistunnon pöytäkirja 51/2003 vp

PTK 51/2003 vp

51. TORSTAINA 4. SYYSKUUTA 2003 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

4) Laki rikoslain 23 luvun 5 §:n muuttamisesta

 

Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vesiliikenteen turvallisuuden parantamiseksi esitän tässä aloitteessani ruorijuoppouden promillerajan alentamista yhdenmukaiseksi tieliikenteessä voimassa olevan 0,5 promillen rajan kanssa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaanhan promilleraja on 1, joka tieliikenteessä lähentelisi jo törkeän rattijuopumuksen rajaa.

Kuluneena kesänä oli jälleen kerran käynnissä näyttävä vesiturvallisuuskampanja viranomaisten ja eri järjestöjen yhteistyönä. Koko kesän kestänyt kampanja näkyi sekä tietoiskuina radiossa ja televisiossa että kiertueena vierasvenesatamissa ja veneliikkeissä. Kampanja näyttikin tuottaneen tulosta erityisesti uimisen yhteydessä tapahtuneiden hukkumisonnettomuuksien vähenemisenä.

Näistä vuosittaisista kampanjoista huolimatta Suomessa hukkuu pitkäaikaisten tilastojen mukaan vuosittain keskimäärin yli 200 henkilöä. Kuluneena kesänä menehtyneitä oli elokuun puoleenväliin mennessä 119 henkeä. Useiden vuosien tarkastelujaksolla voidaan todeta, että noin 45 prosentilla vesiliikenneonnettomuuksissa menehtyneistä on menneisyydessään rattijuopumustuomio, ja samojen tilastollisten tosiasioiden valossa 80 prosentilla veneilyonnettomuuksissa kuolleista 25—64-vuotiaista miehistä on ollut alkoholia veressä. Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta alkoholin osuudesta vesiliikenneonnettomuuksiin, koska alkoholin osuus onnettomuuteen kirjataan vasta, kun vesiliikenteessä voimassa oleva 1 promillen raja on ylittynyt. Eli tilastoissa mukana olevat ovat 1 promillen rajan ylittäneitä.

Herra puhemies! Valistuksesta ja valvonnasta huolimatta vesiliikenneonnettomuudet eivät ole toivotulla tavalla vähentyneet. Samaan aikaan kun vesiliikenne on lisääntynyt, on veneistä tullut yhä suuritehoisempia. Näiden tehokkaiden veneiden kuljettaminen nykyisen promillerajan sallimassa 1 promillen humalatilassa aiheuttaa kiistatta vakavan onnettomuusriskin sekä kyseisessä veneessä olijoille että muille vesillä liikkujille.

Hallitus on esittänyt huomattavaa alkoholiveron alentamista ensi vuoden budjettiin, ja vapusta lähtien on myös mahdollista tuoda huomattavasti nykyistä enemmän alkoholijuomia Suomenlahden takaa Viron EU-jäsenyyden myötä. Suomalaisen alkoholikulttuurin tuntien on todennäköistä, että alkoholin halvempi hinta juuri veneilykauden kynnyksellä tuleekin lisäämään alkoholin käyttöä myös vesiliikenteessä. Veneilyonnettomuuksien ja hukkumiskuolemien ennalta ehkäisemiseksi olisikin nyt äärettömän tärkeätä saada ennen ensi kevättä alennettua vesiliikennejuopumuksen promilleraja yhdenmukaiseksi tieliikenteen 0,5 promillen rajan kanssa.

Arvoisa puhemies! Vesiliikenteen promillerajan alentaminen on nähty ongelmallisena lainsäädännön noudattamisen valvonnan kannalta. Suuri osa lainsäädännöstämme on kuitenkin sellaista, jota ei todellakaan voida aukottomasti valvoa eikä taida olla tarkoituskaan. Lainsäädäntö täyttää ennalta estävää tarkoitustaan jo pelkällä olemassaolollaan, ja näin tulee ollakin. Suuri osa kansalaisista jättää tekemättä sellaisen teon, jonka tietää olevan lainsäädännössä rangaistava, vaikka poliisi ei olisikaan läsnä valvomassa kiellon noudattamista. Vesiliikennejuopumuksen promillerajan alentaminen pelastaisi todennäköisesti vuosittain ehkä jopa kymmeniä ihmishenkiä. Samalla se antaisi tukea vesiliikenneraittiuskampanjoille ja osoittaisi, että ruorijuopumus on täysin rattijuopumukseen verrattavissa oleva rikos.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Tähän kysymykseen eduskunta puuttui pariinkin otteeseen viime vaalikaudella todella valitettavien onnettomuuksien yhteydessä, ja silloin tätä linjattiin eteenpäin, että asiaa on syytä selvittää vakavalla mielellä. Mutta niin kuin ed. Hemmilä viittasi, niin tässä on suuria ongelmia juuri tämän valvonnan järjestämisessä, sanoisiko nyt sitten, poliisin työn ekonomian kannalta, kun tällaisetkin ruorijuopumustapaukset täytyisi rahdata sitten heti veritutkimuksiin ja vietäisiin paljon kiireellisimmiltä poliisitehtäviltä sitten työpanosta.

Tämä kysymys pitää ottaa yhdeksi osaksi sitä työtä, jota tehdään myös rattijuopumuksen osalta, ja selvittää, voitaisiinko menettelyä keventää kahdella tapaa: ensinnäkin niin, että tarkkuusalkometrejä saadaan laajemmin käyttöön ja niiden lukemiin suoraan voitaisiin perustaa tuomiot. Toiseksi olisi selvitettävä, voitaisiinko näissä tavallisen rattijuopumuksen tapauksissa soveltaa olennaisesti yksinkertaisempaa menettelyä, niin että ei vietäisi oikeuskäsittelyyn näitä tapauksia. Kun nämä ehdot täyttyvät, niin uskon, että myös vesiliikennejuopumuksen osalta voitaisiin promillerajaa laskea. Toisaalta myöskin silloin tulee realistisemmaksi pohtia sitä, pitäisikö tätä yleistä 0,5 promillen rajaa pudottaa sitten ehkä 0,3:een.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Koskinen muistaa erinomaisen hyvin sen, mitä viime vaalikauden aikana asiasta keskusteltiin. Silloin oli vielä liikennevaliokunta eduskunnassa, nyt on liikenne- ja viestintävaliokunta.

Silloin asia oli esillä, ja silloin tuli mieleen se, eikö nyt voitaisi kansallisesti järjestää niin, että otetaan erääksi high tech -kehittelyalueeksi tämän tarkkuusalkometrin kehittäminen niin, että meillä olisi luotettava laite. Kun se saataisiin aikaiseksi, siitä olisi seurauksena, että me maksattaisimme muitten valtioitten rahankäyttäjillä sen laitteen, sen kehittelykustannukset ja kaikki, viemällä niitä laitteita sitten Suomesta ulkomaille. Minusta tässä valtioneuvosto voisi nyt, kun edistää yrittäjyys- ja muita high tech -ohjelmia, ottaa tehtäväkseen, että tämä lähtisi todella liikkeelle, ja eduskunnasta on se tahto tuotu jo aikaisemminkin esille.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! On hyvin positiivista, että oikeusministeri on ihan tuoreeltaan kommentoimassa ed. Hemmilän tekemää lakialoitetta. Muistan myöskin itse sen keskustelun, mitä viime kaudella tästä asiasta täällä käytiin. On erittäin hyvä, että myöskin oikeusministeri kertoo, että hyvin vakavasti suhtaudutaan niihin onnettomuuksiin ja selvitetään vakavalla mielellä, miten tätä problematiikkaa voitaisiin viedä eteenpäin.

Kun tässä kollegan kanssa itse olemme molemmat olleet myöskin poliisimiehinä, niin jonkin verran ihan käytännön vinkkiä: Kun meillä on rikoslakia uudistettu tällaiseksi kolmiportaiseksi järjestelmäksi, niin ihan hyvin meillä voisi rikoslaissa olla myöskin lievä rattijuopumus, joka tarkoittaisi sitä, että poliisi voisi tien päällä todettuaan alkometrillä ylityksen tapahtuneen kirjoittaa rangaistusvaatimuksen, ja seuraamukset ajokorttiviranomaisen osalta seuraisivat siitä vasta sitten, mikäli toistuvia tapauksia tulee vuoden tai kahden vuoden mittaan lisää.

Samoin meillä voisi olla myöskin vesiliikenteessä lievä ruorijuopumus, johon puututtaisiin sakkomenettelyllä, ilman että henkilöitä rahdattaisiin verikokeeseen tai johonkin muuhun. Jos nämä teot toistuvat, niin ne käyvät sitten seuraamuksen kautta kortin päälle ja pyrkivät myöskin ennalta ehkäisemään, koska me tiedämme, että vesialueet ovat niin laajat, että poliisin voimavarat tai minkään muun viranomaisen voimavarat eivät riitä riittävän tehokkaasti kuitenkaan valvomaan alentunuttakaan promillerajaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hemmilän ajatus tässä on sinällänsä hyvä ja oikea, jotta pyritään vähentämään mahdollisesti hukkumistapauksia ja vahinkotapauksia vesiliikenteen puolella. Mutta tämä voi johtaa eräällä tavalla omituiseen tilanteeseen: Tässähän esitetään myös, että jos menee soutuveneellä vähän ottaneena vesille, niin voisi saada sakon tai linnaa tai putkaa. Jos oikein intomielinen poliisi sattuu Ilomantsin saloilla olemaan ja siellä jollakin lammella on yksi mökki eikä lammella muita liiku kuin asianomainen mökkiläinen, joka menee ahvenia onkimaan ja on kaksi keskikaljaa ottanut, niin siinä intomielinen poliisi tulee ja puhalluttaa ja todetaan, jotta tämähän on rikkonut tätä lakia ja ei kuin sakkoja vaan.

Sen takia toivoisi, että tässäkin sellainen järjen käyttö kuitenkin olisi jatkossakin vallalla, mitä tullaan tekemäänkin, koska Suomi on monien tuhansien järvien maa ja siellä ei välttämättä vahinkoja voi sattua muuten sitten kuin itselle. Toivon mukaan jokainen oman henkensä varjelee siinä hommassa, mutta ei mentäisi liian pitkälle tässäkään puolessa.

Päivi Räsänen /kd:

Herra puhemies! Kun alkoholin hinnan tulevan romahduksen myötä alkoholin käyttö uhkaa lisääntyä ja samoin myös alkoholin haitat ratti- ja ruorijuopumus mukaan lukien, mielestäni alkoholipolitiikkaa tulisi tarkastella nyt laajalti ja etsiä sellaisia toimenpiteitä, joilla erilaisia haittoja voitaisiin torjua.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaati taannoisessa kesäkokouksessaan sitä, että hallituksen tulisi antaa nyt ennen kuin alkoholiveroa ryhdytään laskemaan, alkoholipoliittinen selonteko, jossa hyvin laajalti voitaisiin etsiä erilaisia keinoja, joilla tähän tilanteeseen pystyttäisiin varautumaan.

Kyllä itse olen myös huolestunut siitä, että nykyisellään lainsäädäntö viestii veneilijälle, että lievä humalatila on veneilijälle sallittu. Kuitenkin alkoholi heikentää aivan yhtä lailla niin ratissa kuin ruorissa istuvan kuntoa ja arviointikykyä.

Petri Salo /kok:

Herra puhemies! Vielä käytän puheenvuoron ed. Esa Lahtelan puheenvuoron johdosta.

Meillä on sekä rikoslaissa että tieliikennelaissa tietenkin kohta, että mikäli teko on vähäpätöinen ja yleinen etu ei vaadi syytteen nostamista, niin poliisi voi jättää rikesakon tai rangaistusvaatimuksen antamatta. Näin tapahtuu päivittäin tuhansia kertoja tieliikenteessä, jos on hiljainen liikenne ym. Kyllä sen paikallisen soutuvenemiehen tapaus, joka siellä omalla lahdellaan soutelee, ilman että on ketään muuta paikalla, voidaan käsitellä niin, että teko ei täytä rangaistusvaatimuksen edellytyksiä vaan katsotaan, että teko on niin vähäpätöinen, että yleinen etu ei vaadi rangaistusta, vaan jätetään se huomautukseen. Ei tämä skaala pois tästä mene kuitenkaan.

Mutta sellaista lainsäädäntöä en Suomeen toivo, varsinkin kun hallituksen ensi vuoden esityksessä henkilötyövaikutus poliisin vakansseihin on 284 vakanssia vähemmän kuin kuluvana vuonna, että samanaikaisesti vaatisimme lisää tehokkaampaa valvontaa, jos kerta resurssit vähenevät. Joitakin muita, nopeampia keinoja on löydettävä sekä tieliikenteen että myöskin vesiliikenteen valvontaan, jotka eivät maksa yhteiskunnalle niin paljon.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Ed. Salon mainitsemat rationalisointitoimet poliisin työtä ajatellen ovat juuri selvityksen kohteena näiden tavallisten rattijuopumusten ja ruorijuopumusten osalta.

Ed. Pulliaisen kaipuu korkean teknologian tarkkuusalkometreistä on hyvinkin perusteltu, ja toivottavasti täältä oululaisen teknologian puolelta löytyisi tähän apua. Siellähän on onnistuttu sykemittarit viemään maailman huipulle, niin että luulisi siellä nyt syntyvän vastaavan laatuluokan viinahöyrymittarinkin.

Myöskin kansainvälisiä innovaatioita juuri tällä sektorilla tulee edistää, ja näitähän on kehitteillä juuri alkolukon osalta ajoneuvojen varusteina, ja myöskin poliisin tarvitsemassa teknologiassa tosiaan tällaista teknologista hyppyä kaivataan, ja silloin voidaan myös tehostaa olennaisesti liikenneturvallisuuden valvontaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan ed. Salolle voisi todeta sen, jotta poliiseissakin on monenlaisia. Hän totesi, että voi harkintaa käyttää. Minä olen nähnyt yhä edelleen semmoisia virkaintoisia poliiseja, jotka haluavat ilmeisesti kannuksia kiillottaa. Vasta hiljattain sain sakon semmoisessa tilanteessa, jotta katsottiin, pysähdyinkö Kuutostielle tullessa vai enkö pysähtynyt; keskellä yötä ei ketään muita näkynyt siellä, mutta kaksi poliisia oli. Toinen väitti, että pikkasen liikkui se vanne, ja 400 euroa sakkoa semmoisesta tuli, ja en varmasti vaarantanut ketään. Siinä olisi voinut käyttää harkintaa eikä iskeä semmoista sakkoa. Sen takia minä uskon, jotta tässäkin varmasti tapahtuisi tämän tyyppistä, niin kuin totesin äsken puheenvuorossani.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ennen tämän istunnon alkua kuulin eräiden kansanedustajien olevan sitä mieltä, että tällaiset istunnot ovat turhia: pelkkiä lakialoitteita. Mutta siinä katsannossa pidän nimenomaan äärettömän arvokkaana, että oikeusministeri on vaivautunut paikalle ja on katsonut nimenomaan tarpeelliseksi olla tässä eduskunnan täysistunnossa mukana ja myöskin kommentoinut näitä hänen toimialaansa kuuluvia lakialoitteita.

Haluan omasta puolestani taas todeta, että tässäkin keskustelussa on vallinnut harvinainen yksimielisyys tästä asiasta ja tarpeellista tämän lainsäädännön muuttamiseen. Toivon, että hallitus löytää ne keinot sieltä laajasta keinovalikoimasta, että tämä voidaan toteuttaa ja ettei vesiliikenteessä eikä tietenkään muuallakaan liikenteessä vakavia onnettomuuksia tulevaisuudessa enää tapahtuisi siinä määrin, mitä nyt.

Keskustelu päättyy.