Päivi  Räsänen  /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä aloite koskettaa yhtä yksityiskohtaa sairausvakuutuslaissa ja kohtuullisen pientä kansalaisryhmää, mutta mielestäni periaatteellisesti hyvin tärkeää kysymystä.

Pääministeri Vanhanen hiljattain peräänkuulutti myönteistä väestöpolitiikkaa, joka kannustaisi hankkimaan lapsia nykyistä enemmän. Väestöliiton hiljattain tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset todellakin haaveilevat suuremmista perheistä kuin lopulta saavat. Suurin ongelma näyttää olevan perheen perustamisen ajoitus. Lasten lukumäärä jää aiottua tai toivottua vähäisemmäksi, sillä lasten synnyttäminen aloitetaan verraten myöhäisellä iällä. Tässä nousee tarkasteluun ennen kaikkea opiskelun ja perheen samoin kuin nuorten naisten pätkätöiden ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen.

Tässä aloitteessa esitetään, että äitiyslomalla henkilö voisi suorittaa opintoja ilman, että se pudottaa ansiosidonnaisen äitiyspäivärahan sille minimitasolleen. Sairausvakuutuslaissa päätoiminen opiskelu rinnastetaan työssäoloon. Jos äiti opiskelee päätoimisesti äitiys- tai vanhempainrahakaudella, hänelle maksetaan näiltä päiviltä päivärahaa reilu 11 euroa eli minimi. Opintoviikkojen suorittaminen pudottaa äitiysrahan suoraan tälle alimmalle tasolle opintoviikkojen lukumäärää vastaaviksi ajoiksi. Eli yhden opintoviikon suorittaminen merkitsee minimiäitiyspäivärahan saamista viikon ajan, kahden opintoviikon taas minimiäitiyspäivärahaa kahden viikon ajan.

Tämä käytäntö on ongelmallinen juuri niiden naisten kohdalla, joilla on päivärahaa korottavia työtuloja äitiysrahapäätöstä edeltävältä ajalta. Tämähän on nykyaikana varsin tyypillistä, koska opiskelijat, niin naiset kuin miehet, hyvin paljon tekevät työtä opintojensa ohella rahoittaakseen sitä opiskeluaikaa. Äitiyslomalla olevaa äitiä ikään kuin rangaistaan opintojen suorittamisesta, vaikka äiti ei saakaan opintoviikoista mitään tuloja.

Opiskeluaikojen pitenemistä ja valmistumisen lykkääntymistä pidetään ongelmana ja siihen etsitään ratkaisuja, ja myös tämän vuoksi mielestäni olisi tarkoituksenmukaista, että äiti voisi hyödyntää sitä äitiysloma-aikaansa esimerkiksi lukemalla kurssikirjoja lapsen nukkuessa päiväunia ja jonkinlaiseen tahtiin suorittamalla niitä opintoja eteenpäin.

Sekin on mahdollista, että opintoviikkoihin vaadittu työmäärä on tehty jo ennen varsinaisen äitiysloman alkamista, mutta esimerkiksi yliopistossa opintoviikot tarkistetaan ja merkitään suoritetuiksi opintorekisteriin usein vähintään kolmen viikon viiveellä. Lisäksi on vain rajoitettu määrä päiviä vuodessa, jolloin esimerkiksi gradututkimuksen voi jättää arvosteltavaksi.

Tämän lakialoitteen tavoitteena on, että sen avulla opiskeluaikojen venymisen ongelmaa olisi mahdollista lievittää korotettua äitiysrahaa saavien osalta. Tietysti, jos tarkastellaan kaiken kaikkiaan nuorten äitien asemaa, perusongelma on se, että minimiäitiyspäiväraha on häpeällisen matalalla tasolla eli se on vain noin puolet siitä, mikä on työttömän pienin päiväraha. Toki tämä on asia, johon ennen muuta tulisi saada korjaus.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun reilu 16 vuotta sitten oltiin tuolla auditoriossa koulutuksessa ja meitä opastettiin tähän lainsäädäntötyöhön, muistan kuinka nykyinen lainsäädäntöjohtaja opetti, että lakiehdotus pitää aina perustella, että sille pitää olla perustelut. Muuten sitä ei administraatio ota käsittelyyn, jos ei ole perusteluita. Se on sitten johtanut siihen, että pitää perustella lakiehdotus, niin kuin ed. Räsänen on tehnyt tässä tapauksessa.

Täällä on hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta: "Tutkielmaa ohjaava professori voi nimittäin vaihtua tässä välissä, mikä saattaa vaikuttaa arvosteluun." Tämä, arvoisa puhemies, on kova juttu. Ed. Räsänen, te olette tiettävästi lääketieteen lisensiaatti ainakin koulutukseltanne. Montako gradua olette tehnyt, minkälaisia näyttöjä teillä on siitä, että professorilta toiselle siirtyvän arvostelu muuttuu tällä tavalla niin, että sitä voidaan käyttää lakiehdotuksen perusteluina? Kun vastaatte tähän, niin saatan pyytää vielä uuden puheenvuoron.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Räsänen on tässä lakialoitteessaan puuttunut ihan keskeiseen ongelmaan, jos ajatellaan sitä tavoitetta, että me tavoittelemme entistä kannustavampaa yhteiskuntaa, ja myöskin sitä tavoitetta, mikä on asetettu, että jo lähivuosikymmenen kuluessa yli 70 prosenttia suomalaisista voisi, työikäisestä väestöstä, olla työelämässä.

Nimittäin on niin, että yhteiskunta kehittyy ja monilla toimialoilla ja monissa ammateissa äitiysloman aikana on välttämätöntä kartuttaa omaa ammattitaitoaan. Vieläpä se on järkevää yhteiskunnan kannalta, että äiti niin halutessaan ja jos katsoo sen mahdolliseksi kokonaisuus ja perhe huomioon ottaen, äitiysloman aikana tarvittaessa voisi hankkia vaikka pätevyyden johonkin muuhun ammattiin. Tämä on erittäin kannatettava ja kannustava lakialoite.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Anteeksi, taisin liian myöhään nappia painaa.

Mutta ed. Pulliaiselle haluaisin vain todeta sen, että ihailen sitä, että olette näin tarkasti tämän aloitteeni lukenut ja tähän yksityiskohtaan kiinnittänyt huomiota. En toki ole gradujen tarkistamisen asiantuntija, ja itse asiassa lääketieteen lisensiaatin tutkintoon ei gradun tekeminen edes kuulunut. Eli tämä lausahdus on lähinnä kyllä opiskelijoilta ja opiskelijatahoilta tullut lisäargumentti, jonka olen ikään kuin käyttämiltäni asiantuntijoilta saanut. Mutta jos olen tässä suhteessa väärässä, niin tämän sivulauseen suhteen olen kyllä valmis perääntymään. Tämä ei ole mikään keskeinen argumentti tälle lakialoitteelle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun se ei ole keskeinen argumentti, voi harkita, että se jätetään silloin pois. Kun te ihmettelitte, miksi minä olen nyt tämän näin tarkkaan lukenut, niin sen takia, 26 vuotta olen toiminut varsinaisena professorina yliopistossa. Siinä niin kuin oppii lukemaan ja ehkä jopa ymmärtämään sen, mitä lukee, ja vertaamaan sitä empiiriseen aineistoon, mikä on kertynyt 26 professorivuoden aikana. Sillä tavalla tällaiset esiintymiset syntyvät, niiden tausta syntyy. Tämä tapaus tietysti jää tähän, mutta kannattaa niiden kaikkien, jotka huoneissaankin kuuntelevat tätä, ottaa opikseen, ettei ihan mitä tahansa laita paperille.