Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus uskoo siihen, että hyvinvointi Suomessa syntyy työstä. Työ on toimeentulon tärkeä lähde, ja työ luo uutta työtä. Se on kuitenkin paljon enemmän: se on tapa toteuttaa itseään, palvella muita ja osallistua yhteiskuntaan. Kaikki työ on arvokasta. Työllä on itseisarvo.

Viimeisten kolmen vuoden aikana tehtyjen päätösten seurauksena Suomi on vahvistunut maana, jossa kannattaa tehdä työtä, yrittää, työllistää itsensä ja muitakin sekä investoida. Tavoitteena on uudistaa Suomea siten, että myös tulevat sukupolvet voivat elää Suomessa, jossa on työtä, yrittäjyyttä ja uudesta kasvusta syntyvää kestävää hyvinvointia.

Herra puhemies! Välikysymyksessä käsitellään Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeää kokonaisuutta eli työtä. Välikysymyksessä lytätään hallituksen viime vuosien työllisyys- ja talouspoliittiset toimet, mutta yhtään ratkaisua lueteltuihin epäkohtiin ei esitetä. Jokainen luonnollisesti valitsee oman tapansa rakentaa Suomea.

Talouskehityksen sanelemat lähtökohdat hallituksen työlle ovat olleet poikkeuksellisen haastavat. Hallituksen aloittaessa työnsä Suomi ajautui muun euroalueen tavoin uuteen taantumaan vuosina 2012 ja 2013. Suomen elinkeinorakenteen murros on jatkunut jyrkkänä, mikä näkyy muun muassa korkean jalostusasteen tuotteiden viennin hidastumisena. Ikärakenteen muutos ja erityisesti työikäisen väestön väheneminen ovat heikentäneet Suomen kasvun edellytyksiä. Valtio ja kunnat ovat velkaantuneet raskaasti.

Hallitusohjelmaa ja sen tavoitteita rakennettaessa kaikki talouden ennustuslaitokset valtiovarainministeriöstä Etlaan ja Suomen Pankkiin ennustivat Suomen talouden kasvavan seuraavina vuosina yli 2—4 prosentin vauhtia ja työttömyysasteen alenevan. Kaikkia ennusteita synkemmän kehityksen vuoksi moni hallitusohjelmaan kirjattu taloudellinen tavoite ei ole täyttymässä vaalikauden loppuun mennessä.

On totta, että esimerkiksi työllisyystavoitteet eivät ole täyttymässä. Sekin on kuitenkin totta, että Suomen kokonaistuotannon kehityksen heikkous ei ole heijastunut täydellä voimallaan työllisyyteen. Toisin kuin välikysymyksessä annetaan ymmärtää, työttömyys on noussut suhdannetilanteeseen nähden maltillisesti. Silti esimerkiksi korkeakoulutettujen, yksityisellä sektorilla työtä tehneiden työttömyyden kasvu on huolestuttavaa.

Olennaista kuitenkin on, että luottamus Suomen talouteen on säilynyt. Suomalaiset yritykset ovat säilyttäneet tulevaisuudenuskonsa vaikeimpienkin aikojen keskellä ja pitäneet kiinni työvoimastaan niin hyvin kuin ovat vain pystyneet. Tilanne voisi olla täysin toinen, mikäli olisi noudatettu oppositiolta tässä salissa kuultua "letkut irti" -linjaa eurokriisin hoidossa. Silloin olisimme antaneet euroalueen hajota ja pankkijärjestelmän kaatua. Uutta kasvua olisi haettu täyden pohjakosketuksen kautta. Jälki olisi kansalaisten kannalta merkittävästi rumempaa kuin nyt — erityisesti Etelä-Euroopan ylivelkaantuneissa maissa, mutta myös täällä Suomessa.

Tilanne olisi siis täysin toinen, jos olisimme jättäneet jokaisen menoleikkauksen ja veronkorotuksen tekemättä, kuten tässä salissa vaadittiin. Holtiton "lamoja tulee, lamoja menee" -linja ei olisi myöskään luonut Eurooppaan tai Suomeen yhtään uutta työpaikkaa tai vahvistanut sitä luottamusta, mikä on nyt osoittautunut Suomen vahvimmaksi valttikortiksi. (Timo Soini: Ja kapteeni jätti laivan!)

Maailman ja Euroopan talouden haasteet eivät ole vielä takanapäin, mutta edessä on jo kirkkaampia näkymiä. Valittu vastuullinen linja eurokriisin hoitoon on alkanut tuottaa tulosta. Komissio ennustaa tuoreimmassa ennusteessaan euroalueelle kuluvalle vuodelle jo hienoista 1,2 prosentin kasvua. Suomen osalta ennuste on huomattavasti alhaisempi, vain 0,2 prosenttia. Perässä laahaava kasvuennusteemme kertoo siitä, että meillä on maailmalta kantautuvien talousvaikeuksien ohella omia kotimaisia haasteita, jotka eivät ole syntyneet yhden hallituksen aikana.

Väestön ikääntymisen myötä lisääntyvän palvelutarpeen, kasvavien eläkemenojen ja heikkenevien verokertymien aiheuttama julkisen talouden 9 miljardin euron kestävyysvaje ei ole syntynyt yhdessä yössä. Me kaikki tässä salissa voimme katsoa itseämme peiliin. Suomen kuntasektorin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Suomen teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen ei sekään ole tapahtunut hetkessä. Metsäteollisuuden ja ict-klusterin rajut rakennemuutokset ovat nekin aiheutuneet vuosien saatossa esimerkiksi markkinoiden muutosten myötä. (Kari Rajamäki: Rikkidirektiivi!)

Tarvittavia päätöksiä esimerkiksi työurien pidentämisestä, kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta tai kilpailukyvyn vahvistamisesta ei tehty ajallaan eli vuosia sitten, koska ei ollut aivan pakko. Syyttelyn sijaan onkin katsottava rohkeasti eteenpäin. Ilman uudistuksia, joilla saamme talouskasvumme edellytyksiä parannettua, meitä uhkaa väistämättä hidas näivettymisen tie.

Arvoisa herra puhemies! Korkea työllisyysaste on hyvinvoinnin keskeisin tae. Työllisyyden parantaminen ja työttömyyden vähentäminen ovat hallituksen keskeisimpiä prioriteetteja. Kuten todettu, valtava rakennemuutos on heikentänyt kotimaisia työllisyyslukuja. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan työttömyysaste on tänä vuonna 8,7 prosenttia ja ensi vuonna laskee jo hieman, 8,5 prosenttiin. Huolestuttavaa on se, että lähes puolet työttömistä on eri tavoin vaikeimmin työllistettäviä.

Oppositio toteaa välikysymyksessään, etteivät hallituksen tekemät ratkaisut ole muuttaneet Suomen suuntaa. Tämä ei ole totta. (Mauri Pekkarinen: Huonontaneet!) Hallituskauden aikana on tehty välttämättömät, yli 7 miljardin euron sopeutustoimet. Nämä toimet ovat kääntäneet nykyisten kasvuennusteiden mukaan Suomen pois kiihtyvän velkaantumisen tieltä. (Tuija Brax: Hyvin tehty!) Tämä on vahvistanut suomalaisten yritysten, kotitalouksien ja kansainvälisten sijoittajien luottamusta Suomeen. Tämä tarkoittaa työtä, investointeja ja edullisia korkoja.

Kroonisesti velkaantuvan kuntasektorin tehtäviä ja velvoitteita karsitaan siten, että julkiset menot voivat vähentyä yli miljardilla eurolla. Tämä on aivan välttämätöntä, sillä kunnat kantavat noin puolet julkiseen talouteen muodostuneesta kestävyysvajeesta. Sote-ratkaisu on hyvä esimerkki siitä, miten kovassa paineessa saimme yhdessä aikaan linjaratkaisun, joka tarkoittaa rakenteiden merkittävää muutosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kootaan suuriin kokonaisuuksiin.

Suomen elinkeinorakenteen uusiutumista on vahvistettu alentamalla yhteisöveroa 20 prosenttiin, uudistamalla osinkoverojärjestelmää sekä luomalla merkittävät kasvurahoitusohjelmat siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. Yritysverouudistus jättää merkittävästi aikaisempaa enemmän varoja yrityksiin työllistää, investoida ja kasvaa. Kasvu- ja työllisyyssopimuksella ja sen sisältämällä maltillisella palkkaratkaisulla, energiaveroleikkureilla ja muilla ratkaisuilla on parannettu suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä, suojeltu suomalaisia työpaikkoja ja lisätty osaltaan talouspolitiikan ennustettavuutta.

Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on tartuttu konkreettisiin toimiin kestävyysvajeen taittamiseksi, työurien pidentämiseksi ja rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Työ-uria on pidennetty alusta, keskeltä ja lopusta. Keväällä 2012 solmittu työurasopimus pidentää työuria noin vuodella. Suurin yksittäinen kokonaisuus on ensi syksyyn mennessä neuvoteltava eläkeuudistus, jonka tavoitteena on pidentää keskimääräisiä työuria vielä noin 1,5 vuodella. Osana rakennepoliittista ohjelmaa opintotuen rakennetta on muutettu nopeampaan valmistumiseen kannustavaksi ja kotihoidon tuen, subjektiivisen päivähoidon ja vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettu. Työttömyysturvassa ja asumistuessa otettiin käyttöön suojaosuudet, joilla kannustetaan ottamaan vastaan myös tilapäistä työtä. Te-toimistoissa on lisätty yksilöityjen työtarjousten tekemistä, työllisyyssuunnitelmien laatimista ja työn vastaanottovelvollisuutta on tiukennettu. Pienimpien ansiotulojen verotusta on kevennetty systemaattisesti, jotta työnteko kannattaisi aina.

Aktiivisten työllistämistoimenpiteiden piirissä oli maaliskuussa noin 130 000 suomalaista. Pitkäaikaistyöttömien ohella erityistä huomiota on kiinnitetty nuoriin ja erityisesti niihin nuoriin, jotka eivät ole töissä tai opiskele. Hallitus on nuorisotakuulla halunnut varmistaa, ettei yksikään nuori tulevaisuudessa ajautuisi yhteiskunnan ulkopuolelle, vaan kaikkein heikoimmistakin pidettäisiin huolta. (Markku Rossi: Koulutus on täysin sekasorrossa!)

Pitkällä aikavälillä kilpailukykyä ja työllisyyttä parantavien toimien ohella on tehty myös nopeavaikutteisia täsmätoimenpiteitä. Synkän suhdannetilanteen elvyttämiseksi valtion tase on laitettu töihin. Valtion omaisuutta on myyty ja myyntituloja kohdennettu kasvuhankkeisiin muun muassa viime syksynä annetun työllisyyslisäbudjetin sekä tänä keväänä päätetyn 600 miljoonan euron kasvupaketin kautta. Kasvua luovia investointeja on suunnattu yritysten kansainvälistymisen ja viennin vauhdittamiseen, osaamiseen, tutkimukseen, koulutukseen sekä teollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeiseen infrastruktuuriin ja työllistäviin hankkeisiin.

Hallitus on myös tehnyt päätökset, joilla vahvistetaan yliopistojen rahoitusta ylimääräisillä rahoituskierroksilla ja siirretään osa perusrahoituksesta kilpaillun rahoituksen piiriin. Tämä tarkoittaa, että rahoitusta kanavoituu kaikkein tuottavimpaan tutkimukseen. Tämä on jatkoa viime vaalikaudella toteutetulle yliopistouudistukselle.

Viimeisimpänä, muttei lainkaan vähäisimpänä Euroopan talouskriisiä on hoidettu vastuullisesti siten, että talouskriisin laajamittaisten vaikutusten leviäminen Suomeen esimerkiksi massatyöttömyyden ja yritysten laajamittaisen konkurssiaallon muodossa on onnistuttu estämään. Kun talous eri puolilla Eurooppaa elpyy, luo se ennen pitkää uusia työpaikkoja myös Suomeen. Espanjan ja Irlannin tukiohjelmat ovat päättyneet, Portugali on juuri irrottautumassa lainaohjelmasta, ja maat uskovat pärjäävänsä nyt isojen uudistustensa jälkeen omillaan. Edessä on vielä valtavasti työtä Euroopan kilpailukyvyn palauttamiseksi, mutta voimme nyt suhtautua tulevaisuuteen hieman luottavaisemmin. (Markku Rossi: Kuka voi, kuka ei!)

Kun nämä toimet lasketaan yhteen — 7 miljardin euron sopeutus, kuntien tehtävien karsiminen miljardilla eurolla, historiallinen sote-ratkaisu, kuntauudistus, syksyllä valmistuva eläkeuudistus, hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, yhteisöveron kevennys, yritysten kasvurahastot, kaksi kilpailukykyä palauttavaa kokoavaa palkkaratkaisua, omaisuuden myynnillä rahoitettavat miljardiluokkaan nousevat kasvupaketit sekä Euroopan velkakriisin patoamiseksi tehdyt ratkaisut — voi hyvin todeta, että suuria ratkaisuja on tehty ja ne vievät meitä eteenpäin. Kuten aina, suuret rakenneuudistukset kantavat hedelmää pidemmällä aikavälillä.

Arvoisa puhemies! Hallitusta on syytetty liiasta takertumisesta ohjelmaansa. Näissä puheenvuoroissa sivuutetaan täysin se tosiasia, että suurin osa juuri edellä mainitsemistani toimista on hallitusohjelman päälle tehtyjä ratkaisuja. Näissä ja monissa muissa hallituksen ratkaisuissa on nähtävissä aivan selkeä suunta Suomelle. Se on oikea suunta. Se on suunta kohti taloudellisesti vakaampaa ja kestävämpää Suomea. Se on suunta kohti oikeudenmukaisempaa Suomea. Se on suunta kohti kilpailukykyisempää ja kannustavampaa Suomea. Se on suunta kohti työteliäämpää ja ahkeruutta korostavaa Suomea.

Tämä tie ei ole helppo. Mistään yksittäisestä leikkauspäätöksestä tai veronkorotuksesta tuskin voi iloita. Konkreettisesti ratkaisujen vaikeudesta kertoo se, että tänään hallituksessa on yksi puolue vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. Siitä, että nämä välttämättömät ratkaisut on kaikesta huolimatta vihdoin pystytty tekemään, voi aidosti olla ylpeä. Silti työn on edelleen jatkuttava.

Puhemies! Hallitus on tehnyt töitä sen eteen, että Suomessa olisi kannustavat toimintaedellytykset kaikenlaisille yrityksille kasvaa ja työllistää. Valtio ei ole tässä maassa se toimija, joka loisi uusia työpaikkoja velkarahalla. Sen tekevät osaavat ja fiksut suomalaiset ihmiset ja yritykset. Hallitus on pitänyt kiinni lupauksestaan, ettei viennin ja teollisuuden rasituksia tällä hallituskaudella lisätä. Viime viikkoina on kuulunut iloisia uutisia perusteollisuuden uusiutumisesta, kun Metsä Fibre ilmoitti yli miljardin euron biotuotantotehdasinvestoinnista Äänekoskelle. Myös metsäteollisuuden viimeaikaiset investoinnit Varkauteen ja Kymenlaaksoon osoittavat sen, että perinteinen teollisuus investoi ja kykenee uudistumaan, kun kilpailukyvystä pidetään huolta.

Meidän poliitikkojen on tehtävä toimintaympäristöstä sellainen, että yritykset aidosti voivat työllistää. Talous- ja elinkeinopolitiikan välineillä kuten verotuksella, säätelyn purulla, koulutuksella ja infrastruktuurin rakentamisella muokataan toimintaympäristöä sellaiseksi, mikä suosii rakenteen muuttumista vastaamaan maailmalta tulevaan haasteeseen.

Välikysymyksen esittäjät ovat aivan oikeassa siinä, että yksi Suomen tulevaisuuden kasvuvaltti löytyy varmasti biotalouden saralta. Tästä syystä hallitus päätti juuri viime viikolla periaatepäätöksestä, jonka tavoitteena on vauhdittaa Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkialoilla biotaloudessa ja cleantechissä. Myös kotimaisen energiatuotannon vahvistamiseksi on tehty konkreettisia toimenpiteitä. Maaliskuun kehysriihessä tehty energiaveroratkaisu kiristää kivihiilen verotusta yli neljänneksellä ja turpeen veronkorotuksen peruminen parantaa kotimaisen uusiutuvan energian asemaa markkinoilla. Kivihiilen kulutus onkin vähentynyt lähes kolmanneksella kuluvan vuoden tammi—maaliskuussa.

Arvoisa puhemies! Katsottaessa Suomen nykytilaa ja tulevaisuutta voidaan todeta, että tehdyillä ratkaisuilla olemme menossa oikeaan suuntaan mutta emme ole vielä perillä. Samalla kun ammennamme vahvuuksistamme, on meidän kuitenkin rehellisesti tunnustettava myös heikkoutemme ja jatkettava työtä Suomen vahvistamiseksi.

Hallituksella on kolme tehtävää ylitse muiden:

Ensinnäkin on jatkettava määrätietoisesti luottamuksen vahvistamista Suomen julkisen talouden hoitoon. Tämä edellyttää, että hallituksen kehysriihessään tekemät päätökset laitetaan viipymättä toimeksi.

Toiseksi, hallituksen on jatkuvasti parannettava edellytyksiä talouskasvulle ja yksityisen sektorin työpaikkojen synnylle. Talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä, ja tulokset näkyvät vasta pidemmällä aikajänteellä. Tarvitsemme myös tulevina vuosina maltillisia palkkaratkaisuja, joilla kurotaan umpeen Suomen menetettyä kilpailukykyä ja turvataan suomalaisia työpaikkoja. Tarvitsemme politiikkaa, joka turvaa suomalaisille yrityksille edullista kotimaista energiaa. Verotuksen painopisteen siirtoa työn ja yrittäjyyden verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteisia kulutusveroja tulee jatkaa, jotta Suomessa kannattaa tulevaisuudessakin tehdä työtä ja yrittää.

Kolmas tärkeä tehtävä Suomelle on jatkaa vaikuttamista Euroopan unionissa. Suomen talouden ja työpaikkojen tulevaisuus on tiiviisti kytköksissä Eurooppaan. (Puhemies koputtaa) Turvallisuus, sisämarkkinoiden kehittäminen ja vapaakauppa ovat asioita, joihin tarvitsemme vahvempaa EU:ta. Ne ovat myös asioita, joihin toivon jokaisen suomalaisen mepin sitoutuvan.

Suomalaisten pitää voida luottaa siihen, että kouluttautuminen ja työn tekeminen kannattaa tässä maassa aina. Nämä ovat olleet menestyksemme avaimia tähän saakka, ja näiden varaan meidän on jatkossakin Suomea rakennettava.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Me keskustan kansanedustajat keskustelimme viikonloppuna läpi maan ihmisten kanssa Suomen tilanteesta ja tulevaisuudesta. Työttömyys, oman työpaikan ja yrityksen tulevaisuus, palvelujen saatavuus ja eriarvoistuminen ovat ihmisten arkisia huolia. Mutta kyllä ihmisiä askarrutti myös, mitä maan hallituksessa tapahtuu. Pääministeri eroaa, valtiovarainministeri erotettiin. Toistakymmentä ministeriä on lähtenyt tai lähdössä hallituksesta. Tulevista päättäjistä, vastuunkantajista, on vain arvailuja.

Suomen ongelmat sen sijaan pysyvät ja pahenevat. Työttömiä on jopa 400 000. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ja akateeminen työttömyys ovat tuntuvasti aiempaa korkeammalla. Velkaa on virallisesti liki 100 miljardia euroa, ja valtion kassakin on miltei tyhjiin imetty. Kun muualla Euroopassa suunta on parempaan, Suomen työttömyyden arvioidaan edelleen pahenevan. Talouden kasvu yltää nippa nappa nollan yläpuolelle. Vain Kyproksella menee heikommin. Velkaa tulee koko ajan lisää.

Arvoisa puhemies! Jos työttömyyttä ei saada alas, tavallisiin suomalaisiin kohdistuvat leikkaukset ja veronkorotukset jatkuvat. Palvelut vaarantuvat, eikä velkaantumistakaan saada loppumaan. Suomi on loputtomassa kurjistumisen kierteessä. Kun pääministeri ja hallitus kesäkuussa vaihtuvat, tarvitaan kokonaan uusi ohjelma. Sen tärkeimmän tavoitteen on oltava työttömyyden vähentäminen. Suomalaisilla ei kerta kaikkiaan ole varaa hallitukseen, joka ei vuoteen tee mitään Suomen suunnan muuttamiseksi. Kun maassa on 400 000 työtöntä, pääministerin ja muidenkin puheet siitä, että asiat menevät hyvään suuntaan ja hallitus on työnsä tehnyt, ovat itsensä ja suomalaisten pettämistä. Tässä on myös välikysymyksemme pihvi. Kysymme: mihin uusiin ja välittömiin työttömyyttä vähentäviin ja työllisyyttä lisääviin toimiin hallitus ryhtyy? Emme kuulleet yhtään uutta toimenpidettä. Kotimaan asiat on pantava kuntoon.

Arvoisa puhemies! Kansalaisista näyttää, että maa ajelehtii, hallitus on hujan hajan eikä kukaan johda tätä maata. Hallituksen tavoite oli alentaa työttömyys viiteen prosenttiin ja nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Työttömyysprosentti on nyt 9,5 eli miltei tuplat tavoitteeseen verrattuna. Meillä on työttöminä 100 000 ihmistä enemmän kuin tavoite sallisi. Myöskään tavoitteet velkaantumisen taittamisesta ja alijäämän pienentämisestä alle prosentin eivät toteudu.

Kokoomus pääministeripuolueena kantaa päävastuun Suomen tilanteesta. Ulkomaankauppaministeri Stubb, vienti on romahtanut: kampanjoi. Elinkeinoministeri Vapaavuori, talous ei kasva, hiili vyöryy Suomeen: kampanjoi. (Välihuutoja kokoomuksesta) Mutta on vastuuta myös muilla hallituspuolueilla. Viikonloppuna tosin toinen päähallituspuolue SDP antoi epäluottamuslauseen hallituksen tähänastiselle politiikalle, etenkin viimeisimmän kehysriihen päätöksille. Linjavaalistahan Seinäjoen valinnoissa nimenomaan oli kysymys. Uuden puheenjohtajan on lunastettava kasvu- ja työllisyyspuheensa. Tuleeko uusi kasvuohjelma? Ja ei kai lapsilisien leikkauspäätöksen avaaminenkaan ollut vain tuuleen huutelua? Perutaanko lapsilisien leikkaukset?

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee viime syksyn työmarkkinasovun jatkoksi keskustan ja muun opposition esittämän kasvu- ja työllisyysohjelman. Se on rakennettava laajalla yhteistyöllä. Tulevina vuosina tarvitaan 200 000 uutta työpaikkaa, muutoin emme selviä kestävyys- emmekä mistään muustakaan vajeesta. Sovun löytyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa on osoitus kokoavan politiikan mahdollisuuksista, ja silloin aloite ja ratkaisun keskeinen sisältö tulivatkin oppositiolta.

Samaa tarvitsisimme työttömyysongelman nujertamisessa. Kasvu- ja työllisyysohjelmaan tarvitaan sekä välittömiä toimia että isompia, käänteentekeviä uudistuksia. Samalla meidän on tunnistettava työn, suomalaisen työelämän ja työmarkkinoiden muutos. Jotta Suomi saadaan kasvu- ja työllisyyslinjalle, meidän on valettava tulevaisuudenuskoa tavallisiin suomalaisiin, heihin, jotka viimeisten kolmen vuoden aikana on laitettu leikkauksilla ja veronkorotuksilla tiukoille ja joilla ei ole ollut edustajaa valtaapitävien pöydissä. Tarkoitan etenkin pienyrittäjiä, viljelijöitä, työttömiä, opiskelijoita, eläkeläisiä ja lapsiperheitä.

Kasvu- ja työllisyysohjelma on parhaillaan työllistävä ja kotimaista kysyntää vahvistava sekä yhteiskuntaa eheyttävä yhteiskuntasopimus. Tällainen tarvitaan. Keskustan mielestä jokaiselle on annettava mahdollisuus osallistua työelämään omien kykyjensä mukaan. Se maksaa, mutta vielä kalliimpaa on yhä useamman ihmisen osattomuus. Työnteon on oltava aina kannattavampaa kuin työelämästä sivussa oleminen. (Ben Zyskowicz: No niin pitääkin!) Uudella pääministerillä olisi heti kesäkuussa mahdollisuus toimia ehdotuksemme mukaan ja kutsua kaikkien eduskuntapuolueiden, keskeisten työmarkkinaosapuolten sekä yrittäjien ja työttömien edustajat saman pöydän ääreen ratkomaan työttömyysongelmaa. (Martti Korhonen: Entä ne viljelijät?)

Työttömyyden nujertamiseksi tarvitaan kaikkien osapuolien näkemyksiä ja esityksiä. Keskusta on niitä laajasti kysellyt ja kartoittanut, ja esitän tässä joitakin esityksiä, jotka ovat vapaasti hallituksen käytettävissä, ja toivon, että seuraavat 10—12 minuuttia myös hallituspuolueiden edustajat jaksavat kuunnella, ettei tarvitse sanoa, että ei tule uusia esityksiä. (Ben Zyskowicz: Ollaan pelkkänä korvana!)

Arvoisa puhemies! Olemassa olevista työpaikoista on pidettävä kiinni. Vientiteollisuutemme kilpailukykyä parantaisi esimerkiksi väylämaksuista luopuminen. Tätä esittävät kauppakamarit ja satamakaupungit. Esitys pitää tuoda jo lisätalousarviossa toteutettavaksi. (Martti Korhonen: Kuka sen maksaa?)

Työttömyyden nujertamiseksi tarvitsemme lisää työpaikkoja. Uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Esitämme pienille toiminimiyrittäjille ja henkilöyhtiöille viiden prosentin yrittäjävähennystä työllistämistä ja investointeja kannustamaan. Yrittäjävähennys varmistaisi erimuotoisille yrityksille tasapuolisen kohtelun. Suomen Yrittäjät ajavat samaa tavoitetta. (Ben Zyskowicz: Montako työpaikkaa?)

Yksinyrittäjille esitämme tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Sen tulee käsittää myös määräaikaiset työsuhteet, jotka ovat työelämän ja työmarkkinoiden todellisuutta tänään. Tuki voidaan rahoittaa käyttämättä jääneistä työllisyysmäärärahoista. (Vasemmalta: Loistava idea!)

Keskusta karsisi myös yrittämistä kahlitsevaa byrokratiaa. Lupaprosesseja on nopeutettava. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan maassamme on 3,6 miljardin euron edestä investointihankkeita, jotka ovat kesken lupaprosesseissa. Käsittelyyn on tarvittaessa palkattava lisää väkeä, sillä suunnitellut investoinnit on saatava liikkeelle. (Ben Zyskowicz: Miksette toteuttaneet, kun olitte hallituksessa?)

Keskusta olisi myös valmis toteuttamaan investointien vapaan poisto-oikeuden. Sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi on selvitettävä perintö- ja lahjaverosta luopumista ja sen korvaamista myyntivoittoverolla. Tätä esittää myös Perheyritysten liitto. (Ben Zyskowicz: Miksette toteuttaneet, kun olitte hallituksessa?)

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme myös uusia yrityksiä. Siksi yrittäjyyden kynnystä on madallettava ja ihmisiä rohkaistava toimeliaisuuteen. Osa-aikaista yrittäjyyttä sekä siirtymää palkkatyön ja yrittäjyyden välillä on helpotettava. (Ben Zyskowicz: Miksette toteuttaneet, kun olitte hallituksessa?) Samalla yrittäjäksi ryhtyvän sosiaaliturvaa on parannettava.

Keskustan tavoite on tukea työttömiä jalostamaan omia ideoitaan ja myös toteuttamaan ne käytännössä. Siksi esitämme välittömänä toimenpiteenä, että jos työtön päättää lähteä yrittäjäksi, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksamista jatketaan hänelle määräajan. (Ben Zyskowicz: Miksette toteuttaneet, kun olitte hallituksessa?) Toinen ehdotuksemme on maksaa työntekijän irtisanomiskorvaus alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen. Molemmissa esityksissä on kyse uuden tyyppisistä starttirahoista. Oikein toteutettuina ne eivät lisää julkisen talouden kuluja ja toisivat omalta osaltaan ratkaisuja aloittavan yritystoiminnan pääoman puutteeseen. Myös nykyisen starttirahan edellytyksiä on parannettava. Jos työttömyysuhan alla oleva on perustanut yrityksen jo ennen työttömäksi jäämistään, starttiraha on saatettu evätä. Jos hän taas olisi odottanut passiivisena työsuhteen päättymistä, oikeus starttirahaan olisi säilynyt. Tähän on saatava muutos. Aktiivisuudesta pitää palkita eikä rangaista.

Arvoisa puhemies! Työttömyys koskettaa kipeimmin juuri työttömiä ihmisiä. (Ben Zyskowicz: Mitä?) On hyvä, että hallitus toteutti keskustan esityksen ja antoi työttömälle mahdollisuuden ansaita 300 kuussa ilman työttömyyskorvauksen leikkausta. (Ben Zyskowicz: Te ette saanut tätä aikaiseksi!) Uudistuksen toteuttamisessa on kuitenkin valitettavasti ilmennyt ongelmia, ja ne on ratkaistava viipymättä. (Matti Saarinen: Olisiko työn puute?) Työttömien työllistymistä on vaikeuttanut myös nykyisen työministerin johdolla aloitettu te-toimistojen uudistus. Työttömien valtakunnallisen järjestön TVY:n mukaan toimistoissa ei kyetä palvelemaan asiakkaita kunnolla — ei työttömiä eikä työnantajia.

Sähköinen asiointi työvoimapalveluissa on lisääntynyt. Se edellyttää ihmisille pankkitunnuksia, joita kaikilla ei ole. Jätän tänään lakialoitteen velvollisuudesta myöntää pankkitunnus jokaiselle Suomen kansalaiselle. Tätä esittävät myös lukuisat sosiaalialan järjestöt. Juuri vaikeimmassa asemassa olevat työttömät tarvitsisivat henkilökohtaista ja pitkäjänteistä palvelua. Tämän asian nostavat esille myös te-toimistojen johtajat ja työntekijät. Organisaatiomyllerryksiä ja leikkauksia te-toimistoissa ei sen sijaan enää kaivata. Kaiken kukkuraksi hallitus on vielä leikkaamassa työllisyysmäärärahoja 50 miljoonalla.

Arvoisa puhemies! Entäpä nuoret? Epäonnistuneen nuorisotakuun ja kaavamaisen ja kalliin oppivelvollisuusiän pidentämisen tilalle tarvitaan kohdennettuja toimia, jotta nuorille saadaan töitä ja koulutusta. Esitämme oppisopimuskoulutuksen uudistamista koulutussopimuksen suuntaan. Tätä esittää myös Suomen Yrittäjät. Työn kautta ammattiin oppiminen on ratkaisu nuorille, joita koulun penkillä istuminen ei innosta. Koulutussopimuksen osapuolina olisivat opiskelemaan haluava nuori, yritys sekä oppilaitos. Työn kautta nuori saisi ammattitutkinnon ja näppituntuman omasta alastaan. (Jukka Gustafsson: Tähän suuntaan juuri mennään!) Sanssi-korttiin moni aktiivinen nuori on valitettavasti joutunut pettymään, koska jos on sopinut työnantajan kanssa asiat itse, tuki on saatettu evätä.

Yllätetään yhteiskunta -ryhmä esitti viime viikolla 30 uutta keinoa nuorten työllisyyden parantamiseksi. Näitä kannattaa kuunnella. He esittivät esimerkiksi oppilaitosten ja palvelutalojen yhteistä pilottihanketta, jossa nuoret auttavat ikäihmisiä tietokoneen, puhelimen, netin ja muitten teknisten vempainten käytössä, ja apua saaneet vanhukset tietenkin maksavat palveluistaan. Keskusta on heittänyt idean nuorten tulevaisuuskutsunnoista, joissa koko ikäluokka kävisi eri alojen ammattilaisten kanssa esimerkiksi hyvinvointiin ja terveyteen sekä opiskelu- ja urasuunnitelmiin liittyviä asioita rauhassa läpi.

Tämä hallitus sen sijaan on leikannut kohtuuttomasti koulutuksen aloituspaikoista sekä on ajamassa alas jopa puolet lukioista ja ammattikouluja. Kunnilta leikkaaminen puolestaan näkyy vääjäämättä ryhmäkokojen kasvamisena, pidentyvinä koulumatkoina ja koulujen sulkemisina. (Markku Rossi: Potkut tuhannelle opettajalle!) Huolemme koulutuksen leikkauksista jakavat myös OAJ ja Akava. Ei näin tulevaisuutta rakenneta. Nuoriin on panostettava. (Ben Zyskowicz: Lisää velkaa!)

Arvoisa puhemies! Uusien työpaikkojen luomiseksi keskustan yksi ratkaisu on täällä usein puhuttu miljardiluokan kasvurahasto. Se on nykyaikaista valtion omistajuutta, jonka avulla valtion omaisuus saadaan tuottavampaan ja uutta työtä luovaan muotoon. Biotalouden ja puhtaan teknologian lisäksi esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, matkailussa sekä tietotekniikan hyödyntämisessä ja soveltamisessa on mahdollisuuksia luoda kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.

Metsäteollisuuden investointiuutiset osoittavat, että puu kotimaisena uusiutuvana luonnonvarana ja biotalous laajemminkin voivat olla oikean politiikan tukemana Suomen uuden nousun tukipilareita. On hyvä, että hallitus on herännyt ja tuo biotalousstrategian, vielä tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Luonnonvarojemme hyödyntäminen edellyttää, että koko Suomessa on myös tulevaisuudessa mahdollisuudet asua, tehdä töitä ja yrittää sekä mahdollisuudet raaka-aineiden jalostamiseen paikan päällä mahdollisimman pitkälle.

Toinen edellytys biotalouden nousulle on paluu tämän hallituksen hiilenmustasta energiapolitiikasta edellisen hallituksen linjalle bioenergian käytön edistämiseksi ja hiilen alas ajamiseksi. Puu ja turve ovat joutuneet sivuun hiilen tieltä nimenomaan hallituksen päätösten seurauksena. Öljyä, hiiltä ja kaasua tuodaan Suomeen jo lähes kahdeksalla miljardilla — kahdeksalla miljardilla. Kotimaisen energian kilpailukyky voidaan palauttaa perumalla turpeen veronkorotukset ja palauttamalla metsähakkeen tuki ennalleen. Energiayhtiöiden mukaan se lisäisi metsähakkeen käyttöä jopa miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.

Esitämme myös pienten chp-laitosten tukijärjestelmän muutosta olemassa olevan määrärahan puitteissa siten, että enimmäismäärä laitosta kohti tuessa voidaan kaksinkertaistaa, mutta puolitetaan tukeen oikeutettujen laitosten määrä. Suomen sahojen mukaan tämä voisi käynnistää investoinnit biovoimaloihin sahojen yhteydessä yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla.

Arvoisa puhemies! Helsingin Energian, Gasumin ja Metsä Fibren yhteishankkeessa Joutsenoon kaavaillaan puusta metaania valmistavaa ja maakaasuverkkoon syöttävää laitosta, joka auttaisi Helsinkiä luopumaan saastuttavan kivihiilen poltosta. Kuuleeko kokoomus ja vihreät: auttaisi Helsinkiä luopumaan saastuttavan kivihiilen poltosta. Tätä hanketta pitää ajaa EU-rahoituksen piiriin.

Arvoisa puhemies! Suomessa on tällä hetkellä monia erittäin vaikeassa työttömyystilanteessa olevia kuntia ja seutuja. Keskusta ja muukin oppositio pitää käsittämättömänä, että hallitus on luopunut työttömyyden alueellisten erojen tasaamisesta. Myös maakuntien kehittämisraha on ajettu alas. Esittämämme ratkaisut, joita äsken kuultiin, ovat keino tasapainottaa kehitystä maan sisällä, mutta myös maakuntien kehittämisrahaa ja työllisyysperusteisia investointitukia tarvitaan tulevaisuudessakin.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän ajan kulun, mutta vielä joitain ehdotuksia on jäljellä. Koetan olla nopea. (Jukka Gustafsson: Mikä on puheen kärki?)

Esitämme Infra Oy:n perustamista. Se rahoittaisi työllisyyttä ja kasvua tukevia suuria väyläinvestointeja. Pahimmille työttömyysseuduille esitämme nopeavaikutteisia työllisyysohjelmia, jotka juostaisiin kokoon ely-keskusten, maakuntaliittojen, kuntien ja elinkeinoyhtiöiden yhteistyönä. Ellei työpaikkojen lisäämisessä onnistuta, jatkuu veronkorotusten ja leikkausten tie. Se syö kansalaisten ostovoiman, ja kotimainen kysynnän hiipuminen uhkaa vielä lisäksi kymmeniätuhansia työpaikkoja. Tästä näivettymisen kierteestä varoittavat myös STTK ja SAK.

Arvoisa puhemies! Työttömyys tai sen uhka koskettaa yhä useampaa ihmistä ja perhettä. (Puhemies koputtaa) Se tuo myös aina mukanaan huolen ja epävarmuuden tulevaisuudesta ja johtaa ongelmien kärjistymiseen kodeissa ja työpaikoilla. (Tuija Brax: Säännöt eivät koske kaikkia!) Nämä ihmiset ansaitsevat vastauksia, uskoa tulevaisuuteen ja näkymän paremmasta. He voivat ottaa kantaa Suomen tilanteeseen...

Arvoisa puhemies! Sen teen mielihyvin, koska lopuksi voinkin todeta, että koska emme kuulleet pääministerin vastauspuheenvuorossa ensimmäistäkään uutta ehdotusta, millä työttömyyttä nujerretaan ja työllisyyttä kohotetaan, teen seuraavan epäluottamusehdotuksen:

"Hallitus on toimettomana seurannut työttömyyden jatkuvaa kasvua, eikä hallitus vastauksessaan kertonut, mihin välittömiin työttömyyttä vähentäviin ja työllisyyttä parantaviin toimiin hallitus ryhtyy. Tämän vuoksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Anne-Mari Virolainen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus on aina työn puolella. Olemme murheissamme, että niin monet ovat menettäneet työpaikkansa ja monet pelkäävät työpaikkansa puolesta.

On tosiasia, että Suomen taloudellinen tilanne on huomattavasti heikompi kuin hallitusohjelmaa kirjoitettaessa arvioitiin: silloin kaikki keskeiset taloudenarviointilaitokset ennustivat talouden olevan nousussa ja taantuman hellittäneen. Osa Suomen tämänhetkisestä tilanteesta johtuu ulkopuolisista tekijöistä eli taantumasta tärkeimmissä vientimaissamme. Osa tilanteesta johtuu Suomesta eli teollisuuden rakennemuutoksesta ja siitä, että työtä tekevät käsiparit vähenevät.

Hallitus on tehnyt useita kilpailukykyä lisääviä ja rakenteellisia uudistuksia. Yli 7 miljardin euron sopeutuspäätökset, jotka taittavat valtion suhteellisen velkaantumisen, rakennepaketti, sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, tupon tuoma maltillinen palkkaratkaisu, syksyllä valmistuva eläkeuudistus, kasvupaketit sekä yritysverouudistus muodostavat yhdessä hallituksen Suomi-uudistuksen rungon. Vastaavan mittaluokan rakenteellisia uudistuksia ei ole Suomessa nähty vuosikymmeniin. Päätöksien vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta ajan mittaan.

Näissä rakenteellisissa uudistuksissa keskiössä on ollut työ: työstä on haluttu tehdä kannattavampaa. Käyttöön on esimerkiksi otettu kiitelty suojaosuus työttömyysturvassa ja asumistuessa. Lisäksi pienimpien palkkatulojen verotusta on kevennetty systemaattisesti. Nämä muutokset kannustavatkin ottamaan vastaan työtä, sillä taskuun jää nyt reilusti enemmän.

Lisäksi kehysriihessä hallitus päätti tehdä vielä lisäpanostuksia kasvuun. 600 miljoonan euron kasvupaketti auttaa yrityksiä rahoituksen saannin ja viennin edistämisen parantamiseksi sekä teollisuuden toimintaedellytyksien tukemiseksi.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa, että työpaikat ja kasvu luodaan yrityksissä. Osaavat ja ahkerat yrittäjämme ja työntekijät tekevät tämän maan uuden kasvun, sen hyvinvoinnin perustan. Olemme saaneet myös varovaisia positiivisia merkkejä siitä, että investointeja saadaan taas Suomeen. Google on ilmoittanut tekevänsä merkittävät investoinnit Haminaan, Metsä Group Äänekoskelle, Stora Enso taas Varkauteen. Nämä uutiset ovat valonpilkahduksia Suomen taloudessa. Hallitus on ollut luomassa tälle edellytyksiä. Ja edustaja Tiilikainen, toivoa antaa myös se, että saksalainen telakkayhtiö on aidon kiinnostunut ostamaan STX:n Turun telakan. Tämä kortti on todellakin katsottava loppuun asti. Nämä ovat iloisia uutisia Suomen taloudelle. Kuitenkaan vielä emme voi huokaista helpotuksesta, vaan kilpailukykyä ja uuden työn edellytyksiä luovaa politiikkaa tulee jatkaa määrätietoisesti.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä Suomea pitää uudistaa. Fokuksessa on oltava byrokratian purkaminen. Yrittäjiltä ympäri Suomea on kantautunut meille selkeä viesti: sääntelyä on liikaa. Heillä on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka uudet ideat törmäävät byrokratiaan ja holhoukseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitääkin ensiarvoisen tärkeänä, että työnantajia ei saa enää kuormittaa lisäsäätelyllä ja vanhoja säädöksiä on perattava. Kuten jokainen kotipuutarhuri tietää, uudet kasvupyrähdykset ovat mahdollisia vain vanhaa karsimalla.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä työmarkkinoille tarvitaan joustavuutta. Paikallinen sopimus on nimittäin mahdollisuus, kun työpaikassa halutaan puhaltaa yhteen hiileen työpaikkojen säilyttämiseksi. Paikallisesti pitäisi voida sopia työehdoista silloin, kun työpaikoilla yhdessä halutaan estää työn loppuminen tai siirtyminen Suomen rajojen ulkopuolelle. Aivan yhtä tärkeää on turvata nykyisiä työpaikkoja kuin luoda uusia.

Nuorille tulisi olla tarjolla useampi väylä oman ammatin hankkimiseen, ja siksi oppisopimuskoulutus kaipaa edelleen kehittämistä. Se on toimivaksi todettu tapa saada nuorille uusia työtilaisuuksia ja uusia pysyviä työpaikkoja. Niitä tarvitaan kuitenkin lisää, ja kyseessä pitää olla aito, toimiva väylä niille nuorille, jotka oppivat mieluummin tekemällä kuin pänttäämällä.

Niin ikään toimenpiteitä on jatkettava myös osallistavan sosiaaliturvan kehittämisessä. Tiedämmehän kaikki, että työttömyysajan aktiivisuus tukee työllistymistä.

Arvoisa puhemies! Kokoomus katsoo aina eteenpäin. Siksi olemmekin sitä mieltä, että yhteiskunnan on oltava kannustava. Ei voi olla niin, että keskituloiset, työssä käyvät suomalaiset perheet kokevat toimeentulonsa riippuvan yhteiskunnan maksamista etuuksista ja tuista. Suomalaisten on pystyttävä omalla työllä ja ahkeruudella rakentamaan tulevaisuudennäkymiä niin itselle kuin muillekin. Vain rakentamalla työnteon ja yrittäjyyden kannustavuuden varaan hyvinvointimallimme voi menestyä.

Suomen tie kestävälle kasvu-uralle ovat uudet innovaatiot ja työ. Innovaatioita ja työtä lisätään, kun puretaan työn tekemisen kannustinloukkuja ja lisätään tehdyn työn määrää.

Johannes Koskinen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksikin työtön lisää on yksilön ja yhteiskunnan kannalta ikävä ja kestämätön asia. Työttömyys on inhimillinen tragedia, ei vain taloudellinen ilmiö. Ymmärrämme hyvin opposition huolen työttömyyden kasvusta. Työttömyys on meidän kaikkien yhteinen huoli. Perustelut välikysymyksen esittämiselle ovat siis ilmeiset.

Sosialidemokraatit ovat harjoittaneet hallituksessa yhdessä kumppanien kanssa johdonmukaista talouspolitiikkaa, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut työllisyyden edistäminen. Tämä työlinja on kestävä ratkaisu useimpiin ongelmiimme kansantaloutena.

Valtion talousarvioiden kautta on elvytetty kotimaista työvoiman kysyntää. Kolmen työllisyyslisäbudjetin kautta on luotu uutta kasvua panostamalla tulevaisuutta luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne- ja rakennusinvestointeihin. Homekouluja korjataan ja lähiöissä tehdään peruskorjauksia luoden ja ylläpitäen työpaikkoja.

Yksi työttömyyden helpottamisen keinoista on ollut yritysten rahoituksen saannin turvaaminen. Teollisuussijoituksen lisäpääomituksilla on mahdollistettu sijoitukset kasvaviin ja kannattaviin suomalaisiin yrityksiin. Innovaatiorahoituskeskuksen Tekesin lainavaltuuksien lisäyksellä on pyritty vauhdittamaan ja auttamaan yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoisia ideoita liiketoiminnan kasvuksi ja työpaikoiksi. Finnveran laina- ja takausvaltuuksien lisäämisellä on vahvistettu rahoitusta yritystoiminnan eri vaiheisiin ja viennille.

Yhteisöveroa alennettiin rankasti ja keskustelua aiheuttaenkin. Nyt elinkeinoelämältä odotetaan investointeja. Alku vaikuttaa onneksi lupaavalta — viestit Äänekoskelta, Varkaudesta tai Riihimäeltä — mutta lisää niitä tarvitaan ja joka maakunnasta.

Viime syksynä hallituksen aktiivisen toiminnan tuloksena syntyi työmarkkinajärjestöjen välinen monivuotinen ja maltillinen työllisyys- ja kasvusopimus. Työmarkkinajärjestöt ovat mukana talkoissa ja ovat kantaneet kortensa kekoon. Sopimuksen myönteiset vaikutukset työllisyyskehitykseen ovat pidemmällä aikavälillä tuntuvia.

Akuutin eurokriisin helpotuttua kautta Euroopan keskustellaan siitä, miten saamme liikkeelle työllistävää kasvua. Kaivataan rahoitusta osaamisen kehittämiseen, väyläinvestointeihin, rakentamiseen ja teknologiainvestointeihin. Tarkoin kohdennettu, elvyttävämpi ja työllisyyttä parantava talouspolitiikka olisi nyt eduksi Euroopan kääntämiseksi kasvu-uralle. Sosialidemokraatit puoltavat myös Euroopan keskuspankin rahapolitiikan laventamista työllistävän kasvun suuntaan.

Työministeri Ihalaisen johdattamana hallitus on monin tavoin edistänyt työllistymistä ja työn vastaanottamista. Toteutettuja tai valmistelussa ovat pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyville pitkäaikaistyöttömille, työllisyyspoliittinen kuntakokeilu, 300 euron suojaosa työttömyysturvaan ja asumistukeen, jotta lyhytkin työsuhde kannattaa ottaa vastaan, osatyökykyisten työllistymisen edistäminen ja työllistymisen edistäminen julkisilla hankinnoilla. Vaikeasti työllistettäviä palvelevia työvoiman palvelukeskuksia ollaan vakinaistamassa ja valtakunnallistamassa.

Nuorisotakuun avulla työttömille nuorille tarjotaan kolmen kuukauden aikana jokin aktiivinen vaihtoehto. Nuorisotakuu on alkujaan suomalainen sosialidemokraattinen keksintö suorastaan vuosikymmenten takaa, joka on levinnyt ja leviämässä Eurooppaan. Nuorten työllistämispalveluiden saatavuus ja toimivuus on parantunut nuorisotakuun myötä. Vuonna 2013 työttömistä nuorista yli 92 prosenttia oli saanut kolmen kuukauden kuluessa työllistymissuunnitelman. Nuorille on tehty Sanssi-kortilla noin 10 000 palkkatukipäätöstä. Työttömyyden keston rajaamisessa nuorisotakuu on onnistunut erinomaisesti. Nuorten työttömyyden kesto on keskimäärin vain 11 viikkoa, kun keskimäärin työttömyys kestää 42 viikkoa.

Nuorisotakuussa on edelleen kehitettävää, eikä tavoitteena ole ollutkaan lyhyt hanke vaan pitkäaikainen sateenvarjomalli nuorten tukemiseksi. Ilman nuorisotakuuta nuorten työttömyystilanne olisi paljon vaikeampi. Suomi on Itävallan ja Luxemburgin ohella lähtenyt pioneerityöhön tämän sosialidemokraattien koko EU:n alueelle ajaman nuorisotakuun toteuttamiseksi työttömyyttä kestävästi leikkaavalla tavalla.

Myös koulutuspolitiikalla on tärkeä tehtävä työllisyyden kohentamiseksi. Siellä on toisen asteen koulutuksen lisääminen aikuisille ja oppivelvollisuuden lisääminen opetusministeri Krista Kiurun johdolla uuteen ikäluokkaan ja korkeakouluihin hakevien suman purkaminen aloituspaikkojen määrää nostamalla. (Markku Rossi: Tuhat opettajaa irtisanotaan!) Hallitus on käynnistänyt myös nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen toimenpideohjelman alle 25-vuotiaille, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Suomi tarvitsee kaikkien kansalaistensa työtä. Hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohjan saaminen tukevalle perustalle edellyttää työttömyyden vähentämistä ja työllisyysasteen nostamista. Kansainvälinen finanssikriisi on tunnetusti hankaloittanut hallituksen työllistäviä toimia, joista pääministeri jo mainitsi. Sosialidemokraattien mielestä hallituksen tulee määrätietoisesti jatkaa tätä työllisyyslinjaa.

Työttömyysongelmia ei voida ulkoistaa työvoimahallinnon huoleksi, vaan kasvun ja työllisyysasteen parantaminen kuuluu jokaisen hallinnonalan tehtäviin. Sen tulee kuulua jokaisen ministerin ja pääjohtajan huoneentauluun.

Jari Lindström /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut työllisyys- ja talouspolitiikassaan. Tästä ei pitäisi olla kenelläkään mitään epäselvyyttä.

Kataisen hallitus asetti tavoitteekseen työllisyysasteen noston 72 prosenttiin ja työttömyyden alentamisen 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Hallituskauden alkukuukausia lukuun ottamatta maamme työllisyys on heikentynyt, ei parantunut. Uusimpien työttömyystilastojen mukaan työttömyysasteemme on jo 9,5 prosenttia, ja mikä kaikkein pahinta, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet merkittävästi. Onkin jo pitkään aikaan ollut täysin selvää, että ilman politiikan muutosta hallitus ei pääse lähellekään tavoitteitaan. Tästä huolimatta hallituksen talouspolitiikan iso linja ei ole muuttunut. Työttömyyden torjunta ei ole ollut kovin korkealla hallituksen tärkeysjärjestyksessä.

Se vähä, mitä hallitus on työllisyyden eteen tehnyt, on tehty lähinnä työn tarjonnan edistämiseksi. Eläköityvä Suomi tarvitsee toki työntekijöitä, mutta tällä hetkellä maatamme vaivaa ennen kaikkea huutava pula työpaikoista. Työllisyyden parantamisessa onkin ennen kaikkea kysymys talouskasvun edistämisestä. Ilman talouskasvua ei kasva työllisyyskään. Talouskasvun edistämisessä hallitus on epäonnistunut surkeasti. Tuoreiden komission ja OECD:n ennusteiden mukaan kuulumme talouskasvun osalta Euroopan rupusakkiin: olemme samassa ryhmässä Kreikan ja Kyproksen tapaisten kriisimaiden kanssa. Ja samaan aikaan hallituksen ministerit viestittävät meille, että työ on jo tehty ja Suomen kurssi käännettiin kehysriihessä. Ilmeisesti ainakin osalla ministereitä on tarve tällä perustella kansalle, miksi he niin sankoin joukoin pyrkivät Brysseliin.

Arvoisa puhemies! Kun hallituksen politiikan tulokset ovat näin laihoja, herää kysymys: miksi hallitus ei käytä perussuomalaisten jo pitkään ehdottamia keinoja työllisyyden ja talouskasvun parantamiseksi? (Matti Saarinen: Ette te tulleet hallitukseen!)

Miksi hallitus ei esimerkiksi ole aloittanut energiapolitiikkamme rakenneuudistusta? Lopetetaan nykyinen lähinnä venäläisiä hyödyttävä energiapolitiikan teko ja otetaan tavoitteeksi kohtuuhintainen ja kotimainen energia. Maassamme on energiatuotteille 8,5 miljardin euron edestä kysyntää, jota emme verotuksen, tukipolitiikan, sääntelyn ja infran puutteellisuuden takia pysty kotimaisin voimin täyttämään. Energiantuotannon kotimaisuusasteen nostamisella voidaan edistää maamme talouskasvua ja saada aikaan kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Mikä on, kun ei hallitusta kiinnosta?

Talouskasvun parantaminen vaatii myös elinvoimaisen yrityssektorin. Tarvitsemme uusia toimia yrittäjyyden tukemiseen. Aloittavia ja kasvavia yrityksiä on tuettava verotuksellisesti nykyistä paremmin. Tähän oiva keino olisi arvonlisäveron alarajan nostaminen 20 000 euroon ja niin sanotun huojennusalueen katon nosto 40 000 euroon. Lisäksi hallituksen olisi ryhdyttävä todelli-siin toimiin pöhöttyneen lupabyrokratian ketteröittämiseksi. Ei ole kenenkään etu, että järkevät investoinnit seisovat pahimmassa tapauksessa vuosia lupa- ja valitusprosessien takia.

Me perussuomalaiset olemme työllisyyspaketissamme ehdottaneet muun muassa eläkemaksujen ikäporrastusta, automaattista palkkatukijärjestelmää yli 55-vuotiaille alanvaihtajille, tuntuvia lisäresursseja oppisopimuskoulutukseen, aktiivisen työllisyyspolitiikan resurssien korottamista sekä työkyvyttömyyseläkejärjestelmän uudistamista kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Hallitusta eivät nämä uudistukset ole kiinnostaneet, mutta olette sen sijaan nyt leikkaamassa työvoimapolitiikan rahoitusta ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tämä kaikki kertoo karua kieltä siitä, miten vähän teitä työttömien ahdinko kiinnostaa.

Arvoisa puhemies! Tarvittavaa käännöstä parempaan ei tapahtunut kehysriihessäkään. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkija Lauri Holappa on hallituksen talouspoliittisesta linjasta todennut: "On täysin kiistatonta, että valittu finanssipolitiikan linja lisää työttömyyttä. Tästä ei vallitse erimielisyyttä valtiovarainministeriön tai mitään vakavasti otettavaa talousteoreettista suuntausta edustavien tutkijoiden keskuudessa."

Kokonaiskuvaa ei siis muuta hallituksen 600 miljoonan kasvupakettikaan. Onkin vaikea ymmärtää, hyvä hallitus, että kun kerran olette päättäneet myydä valtion omaisuutta noin 1,9 miljardilla eurolla, miksi käytätte tästä vain 600 miljoonaa kasvupakettiin ja lopuilla maksatte velkaa pois aikana, jolloin Suomi maksaa velasta historiallisen alhaista korkoa, korkoa, joka on vielä selvästi alhaisempi kuin myymänne omaisuuden tuotto? Miksi ette käytä vaikka koko tuota summaa kasvun ja työllisyyden kohentamiseksi? Tämän suuntaistahan on esittänyt myös SDP:n uusi puheenjohtaja ja ehkäpä tuleva valtiovarainministeri Antti Rinne. Pelkästään tieverkkomme korjausvelka on jo yli 2 miljardia, joten hyvistä kasvua ja työllisyyttä tukevista investointikohteista ei ole puutetta. Harjoittamanne talous- ja työllisyyspolitiikka ovat ristiriidassa keskenään.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Tiilikaisen esittämää epäluottamuslausetta.

Annika Saarikko /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! "Kiitos kiinnostuksestasi yrityksessämme avoinna olevaa työpaikkaa kohtaan. Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun." Kaltaisistani kolmekymppisistä vastavalmistuneista osaajista liian moni on vastaanottanut tuon kaltaisen viestin. Yhteen paikkaan hakijoita voi olla tänä päivänä monta sataa. Paikan saa lopulta vain yksi.

Hyvä hallitus! Suomalaiset ovat ahkeraa ja työtä pelkäämätöntä kansaa. Työ tuo jokaiselle meistä elämään erityisen merkityksellisyyden, kokemuksen itsensä kehittämisestä ja tunteen yhteisöön kuulumisesta. Sille tuttavalleni, joka on pitkin kevättä lähettänyt yhteensä toistasataa työhakemusta, todella toivoisin työpaikan, samoin kuin niille liki 50 000 muulle korkeasti koulutetulle työttömälle. Heille pätkätyöt, nollatuntisopimukset ja projektit ovat työelämän arkipäivää. Mutta kun niitäkään ei tahdo olla tarjolla.

Arvoisa puhemies! Tämän ryhmäpuheen olisi yhtä lailla voinut aloittaa kertomuksella perheenisästä, jonka työpaikalla yt-neuvotteluja käydään jo ties kuinka monennetta kierrosta. Joka kerta saa pelätä, osuuko nyt kohdalle. Miten sitten käy asuntolainan maksun ja lasten harrastusten?

Tai voisi kertoa tarinan siitä syvään työuupumukseen sairastuneesta yksineläjästä, joka haluaisi kuntoutua vähitellen takaisin työelämään, mutta byrokratiaviidakko osittaisen työkyvyn ja sosiaaliturvan yhdistämisen välillä tuntuu mahdottomalta.

Tai voisi kertoa siitä syrjäytyneestä nuoresta, jonka kotikaupungissa etsivän nuorisotyön määrärahoista leikattiin, eikä kellään ollut aikaa paneutua hänen asioihinsa ensimmäisen palkkatuetun työpätkän jälkeen. Joku on maininnut hänelle oppisopimuksesta, mutta kukaan ei tunnu tietävän, miten sellaiseen pääsisi.

Tai pitäisikö, arvoisa puhemies, kertoa jotakin siitä 59-vuotiaasta naisesta, jonka 35-vuotinen työura saman yrittäjän palveluksessa päättyi irtisanomiseen. Firma päätti siirtää tuotannon Itä-Eurooppaan. Uutta työtä etsiessään nainen törmäsi kotikunnassaan te-toimiston karsittuihin palveluihin ja jatkuvaan kehotukseen hoitaa työkkärihommat netissä itsekseen.

Tai sitten voisi kertoa siitä pienyrittäjästä, joka mieluusti ottaisi tilausten kasaantuessa työhönsä apuvoimaa, mutta pitää ensimmäisen työntekijän palkkaamista niin kalliina ja riskialttiina, että uuvuttaa mieluummin itsensä itsekseen.

Arvoisa puhemies! Unohtaa ei sovi häntä, joka putosi työelämän keikasta jo 90-luvun laman seurauksena. Hän ei enää edes yritä etsiä mitään työtä.

Hyvä hallitus! Tämä on kuva suomalaisesta työelämästä, osakuva siitä, tai pikemminkin työn elämättömyydestä tänään. Te ette ole onnistuneet tavoitteissanne. Työllisyysaste ei ole noussut. Työttömien joukko ei ole pienentynyt. Edes nuorisotakuu, meille kaikille tärkeä hanke, ei ole onnistunut. Työttömyydestä on tullut yhä yleistyvä vitsaus. Se on yhä enemmän sen tavallisen keskiluokan ongelma, ei vain niiden joidenkin siellä jossain. Uskon, että näiden ihmisten tilanne on ratkaistavissa. Me kaikki tunnemme päteviä ja fiksuja ihmisiä, jotka eivät ole päässeet työn syrjään kiinni. Siksi keskustan mielestä työllisyys, työpaikkojen luominen, työpaikkojen säilyttäminen, pitkäaikaistyöttömyyden taittaminen, toimivat työvoimapalvelut sekä työssä viihtyminen ovat nyt politiikan asialistan numero yksi.

Samaa ei taida voida sanoa teistä, hyvä pääministeri. Te olette ilmoittanut, että Suomen asiat ovat mallillaan ja on aika lähteä muille maille. Muutoinkin hallituksen politiikkaa voisi vastuullisen ja ennustettavan linjan sijaan kutsua pyöröovien politiikaksi, jossa kulku käy ulospäin tiuhaan tahtiin. Tiedättehän, että tämä juuri nyt hämmentää suomalaisia valtavasti? Sanon tämän syvästi huolestuneena: Suomen kansalla ei ole minkäänlaista aavistusta siitä, mikä on hallituksen linja talous- ja työllisyyspolitiikasta nyt ja tästä eteenpäin.

Miten aiotte seuraavan vuoden aikana, hyvä hallitus, vastata tähän kasvavan työttömyyden vitsaukseen? Miten rohkaisette yrittäjiä investoimaan, työllistämään, tekemään hallittuja sukupolvenvaihdoksia? Mihin aloihin satsaatte erityisesti ja mistä löytyy kasvu? Elvytättekö lisävelalla vai hoidetaanko valtion syömävelka kuriin? Arvoisa pääministeri, te jätätte jälkeenne kovin vähän vastauksia, mutta sitäkin enemmän kysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Tiilikaisen tekemää epäluottamuslausetta.

Kari  Uotila /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on todella huolissaan yhä pahenevasta työttömyydestä. Työttömyys on jo 9,5 prosenttia. Viralliset luvut eivät edes kerro koko totuutta, vaan todellisuudessa työtä vailla on noin 400 000 suomalaista. Sekä nuorten työttömyys että pitkäaikaistyöttömyys ovat vain jatkaneet kasvuaan.

Arvoisa pääministeri Katainen, työttömyys on ollut paheneva ongelma myös alueilla ja kunnissa, joissa on totuttu pienempiin työttömyyslukuihin. Näin myös yhteisessä kotikaupungissamme Espoossa. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 nuorisotyöttömyys nousi Espoossa 57,1 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömyys peräti 71,4 prosenttia. Näin ei saa jatkua, arvoisa hallitus.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä yhtyy hallituksen iloon metsäteollisuuden hyvistä uutisista. Tuemme myös täysillä hallituksen ja ministeri Vapaavuoren ponnisteluja uuden omistajan löytämiseksi Turun telakalle. Puolueemme telakkatyöryhmä jätti 11 kuukautta sitten ministeri Vapaavuorelle 29 ehdotusta, joista yksi keskeisimmistä oli, että valtio ryhtyy ankkuriomistajaksi suomalaiseen telakkateollisuuteen esimerkiksi 30 prosentin omistusosuudella. Lisäksi ehdotimme muuta kotimaista mutta myös ulkomaista omistusta mukaan. Toivomme, että ratkaisu löytyy ja suomalainen maineikas telakkateollisuus pelastuu myös risteilijäosaamisen osalta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen virhe on tappaa orastava viennin kautta syntyvä työllisyyden kasvu kurittamalla kotimarkkinoita kehysriihen huonoilla päätöksillä. On laskettu, että indeksien leikkaamisen myötä eläkkeiden, työttömyysturvan, opintotuen ja muiden etuisuuksien saajien ostovoiman menetys on noin 330 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä summa kertaantuu vuosittain ja jättää pysyvästi nämä etuisuudet jälkeen elinkustannusten ja palkkojen noususta.

Kun leikkausten päälle lisätään veronkiristykset, on kielteinen kokonaisvaikutus kotimaiseen kulutuskysyntään ja työllisyyteen todella raju. Näin laajamittainen leikkaaminen ja kiristäminen voi lisätä työttömyyttä alustavan arvion mukaan jopa 35 000 henkilöllä.

Työeläkkeiden indeksien leikkaaminen on todella hölmöläisten puuhaa, sillä valtio ei edes säästä, vaan hyödyn keräävät eläkkeitä maksavat työeläkeyhtiöt. Sen sijaan valtio ja kunnat menettävät pienenevien eläkkeiden takia verotuloja kymmeniä miljoonia euroja. Uudet tiedot työeläkeyhtiöiden sijoituksista veroparatiiseihin ovat todella hälyttäviä, ja vasemmistoliitto vaatiikin hallitukselta pikaisia toimia yhtiöiden veroparatiiseilla kikkailun lopettamiseksi.

Arvoisa puhemies! Työttömyys ei poistu ja talous kohene köyhien toimeentuloa leikkaamalla, vaan luomalla uusia työpaikkoja ja vahvistamalla pienituloisten kulutuskysyntää. Tarvitsemme työpaikkoja luovaa elvytystä, vaikka elvytys-sana tuntuu olevan kielletty hallituksen puheissa. Taloutta ja työllisyyttä on nyt vauhditettava sellaisilla välttämättömillä toimilla, jotka ovat joka tapauksessa edessä tulevaisuudessa. Liikenneverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvitaan varoja. Se työllistää välittömästi ja luo samalla pohjaa tulevaisuuden elinkeinotoiminnalle. Välittömästi työllistäviä kohteita ovat myös esimerkiksi homekoulujen saneeraukset ja vuokra-asuntotuotannon tuntuva lisääminen. Tarvitaan myös nuorisotakuun laadukasta toteuttamista ja työllisyysmäärärahojen tehokasta käyttöä eikä missään tapauksessa määrärahojen vähentämistä. (Markku Rossi: Nopeasti ovat silmät avautuneet!) Oleellista on kuitenkin se, että myös yritykset tekevät osuutensa ja kehittävät tuotteita ja palveluja, joilla on maailmalla kysyntää.

Arvoisat ministerit — ja tuleva ministeri Rinne siellä jossakin — puheiden teoiksi muuttamisen aika lähestyy. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee antamaan täyden tukensa teille ja koko hallitukselle onnettoman kehyspäätöksen pahimpien virheiden korjaamiseksi. (Martti Korhonen: Näin se menee!)

Vasemmistoliitto edellyttää, että minihallitusneuvotteluissa hallitus peruu kohtuuttomat lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset. Vaadimme edelleen ostovoimaa, kulutuskysyntää ja työllisyyttä heikentävien epäoikeudenmukaisten eläkeläisiin, työttömiin, opiskelijoihin ja muihin pienituloisiin kohdistuvien indeksileikkausten peruuttamista. (Jukka Gustafsson: Miksi jätitte hallituksen?) — Juuri tämän takia, edustaja Gustafsson.

Hallitukselta ei löytynyt kehysriihessä tahtoa oikeudenmukaiseen ja työllisyyttä parantavaan ratkaisuun. Emme luota ministerivaihdosmylläkässä olevan hallituksen pystyvän nytkään parempaan. Siksi esitän, että eduskunta hyväksyy seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen:

"Hallitus ei ole ryhtynyt toimiin edelleen pahenevan työttömyyden nujertamiseksi, vaan pahentaa työttömyyttä pienentämällä kotimaista kulutuskysyntää ja ostovoimaa leikkaamalla epäoikeudenmukaisella tavalla eläkkeiden, työttömyysturvan, opintotuen ja muiden etuisuuksien tulevaa tasoa jäädyttämällä indeksikorotukset 0,4 prosenttiin. Näin ollen hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Anni Sinnemäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

!Arvoisa puhemies! Edustaja Soini, ei kannata halveksua niitä teollisuuden työpaikkoja, jotka ovat uusiutuvan energian tuotannossa. (Tuija Brax: Juuri näin!)

Välikysymyksen esittäjät ovat oikeassa siinä, että hallituksen tavoitteet työllisyyden kasvusta eivät ole toteutuneet. Jaamme tässä salissa varmasti kaikki huolen nykyisestä tilanteesta ja jaamme tavoitteen siitä, että Suomessa täytyy syntyä uutta työtä ja yrittäjyyttä, työllisyysaste tulee saada nousuun ja työttömyys alenemaan.

Poikkeuksellisen pitkään jatkunut vaikea taloustilanne tuntuu lukemattomien ja lukemattomien ihmisten elämässä. Vähintään vuoden työttöminä olleiden ihmisten määrä on kasvanut tällä hallituskaudella yli 50 prosentilla, 57 000 hengestä 86 000 henkeen. (Tuija Brax: Se on paljon!) Se on hurja kasvuvauhti, ja kasvulle ei edes tällä hetkellä näy loppua.

Nuorten työttömien määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti kuukausi kuukaudelta yli kahden vuoden ajan. Nuorisotakuu oli vihreille todella tärkeä tavoite vaaleissa, ja siksi tuntuu erityisen masentavalta, että sen tavoitteet eivät lainkaan ole toteutuneet. (Anne Kalmari: Juuri näin!) Takuun piti astua voimaan viime vuoden alusta, mutta siitä lähtien nuorten työttömyysjaksot ovat vain pidentyneet, ja yhä suuremmalla osalla nuorista työttömyys kestää yli kolme kuukautta. (Anne Kalmari: Juuri näin!)

Suomen ympärillä taloustilanne on ollut vielä paljon vaikeampi kuin meillä. Nyt Euroopan talouden varovainen elpyminen on kuitenkin alkanut. Meidän tulee nyt keskittyä asioihin, joita hallitus on tehnyt ja joita kannattaa jatkaa, sellaisiin uudistuksiin, jotka auttavat meitä pääsemään mukaan myönteiseen, uusia työpaikkoja synnyttävään kehitykseen. Otan esiin kolme suuntaa, joilla voimme omia mahdollisuuksiamme parantaa: perustulo, naisten työllisyysasteen nostaminen ja puhtaan teknologian kasvavat markkinat. (Tuija Brax: Kolme konkreettista, hyvä!)

Perustulo tarkoittaa sitä, että työnteko ja oman aseman parantaminen on aina ihmiselle itselleen kannattavaa. Kehysriihessä säädettiin 300 euron suuruinen suojaosa asumistukeen. Tämän lisäksi vuoden alussa tuli voimaan työttömyyspäivärahan samansuuruinen suojaosa. Tässä kokonaisuudessa on kysymys suurimmasta koskaan perustulon suuntaan otetusta askeleesta suomalaisessa sosiaaliturvassa. Se avaa pienituloisille uusia mahdollisuuksia tehdä töitä, kun työn vastaanottaminen ja työn tekeminen tulee kannattavammaksi ihmiselle itselleen. Pienituloisten verotus kevenee samaan aikaan, ja tämä myös lisää käteen jääviä tuloja ja parantaa pienituloisten kotimaista kysyntää luovaa osuutta. Esimerkiksi noin 1 400 euroa ansaitsevan henkilön, vaikkapa postinjakajan tai kaupan kassan, osalta käteen jäävä tulo kasvaa noin 100 eurolla kuukaudessa, ja se on tosi iso raha pienituloisessa perheessä, vähän isompituloisessakin perheessä. Nämä uudistukset suojaosissa ovat erinomaisia. Ne muuttavat pienituloisten ja työtä vailla olevien todellisuutta toiveikkaammaksi. Ihmisille syntyy uusia mahdollisuuksia tehdä itselleen toimeentulo.

Meillä on Suomessa paljon ja usein vuosien varrella puhuttu siitä, onko suurituloisten marginaaliveroaste liian korkea, jos se on vaikka 55 prosenttia. Pienituloisten marginaaliveroaste on kuitenkin voinut olla 70 prosenttia tai itse asiassa tätäkin korkeampi. On oikein, että pienituloisten työn kannattavuutta heille itselleen mietitään vähintään yhtä vakavasti kuin hyvätuloisten.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti suomalaisten naisten korkea työhön osallistuminen on jonkinasteinen illuusio. Suomessa työelämän ulkopuolella olevien 25—40-vuotiaiden naisten osuus on tosi suuri verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tämän takia olen erityisen iloinen siitä, että hallitus on tehnyt uudistuksia, jotka parantavat naisten mahdollisuuksia osallistua osa-aikaiseen työhön, ja että myös päivähoitoa on uudistettu tähän suuntaan. Tätä linjaa jatkaa myös kotihoidon tuen jakaminen molempien vanhempien kesken.

Arvoisa puhemies! Ympäristön asettamien reunaehtojen ja oman hyvinvointimme, lopulta myös oman selviytymisemme vuoksi meidän on vähennettävä aiheuttamiamme päästöjä noin 90 prosenttia vuoden 1999 tasosta. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa Suomeen kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja erityisesti energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyen. Tartutaan niihin.

Elisabeth Nauclér /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Varför är Finlands ekonomi i svårigheter? Det är många som ställer sig den frågan. Viktigt är att vi går tillräckligt på djupet när vi försöker svara.

Oppositionen pekar på att arbetslösheten enligt de senaste mätningarna har stigit till 9,5 procent. Det är 0,5 procentenheter mer än i mars 2013. Oppositionens påstående om att regeringen genom sina egna åtgärder har förvärrat arbetslöshetsproblemet är ändå struntprat.

Interpellanterna hävdar att Finland är i en ond spiral till följd av en visionslös nedskärnings- och skattehöjningspolitik. Vår grupp har en annan analys. Rambesluten från i mars var nödvändiga för att balansera underskottet i ekonomin, som ända sedan den globala finanskrisen bröt ut 2008 haft en oroväckande växande trend. Nu behövdes finanspolitiskt bestämda tag. En sund ekonomi ger bättre förutsättningar för tillväxt och sysselsättning. De besluten ska vi akta oss för att luckra upp.

Arvoisa puhemies! Syyt Suomen taloudellisiin vaikeuksiin ovat ikävä kyllä syvemmällä kuin oppositio antaa ymmärtää. Merkittävimpänä yksittäisenä syynä on vienti. Vienti on edelleen noin viidennes pienempi kuin kevään 2008 huippuluvut.

Aiemmin olemme tottuneet siihen, että laskusuhdanteen jälkeen suhdanteet paranevat ja vienti elpyy. Monista eri syistä maailma kuitenkin näyttää Suomen horisontista katsottuna erilaiselta. Matkapuhelinteollisuutemme vajoaminen on tähän olennaisesti vaikuttanut seikka. Toisena syynä on, että työvoimakustannusten taso on noussut meillä kilpailijamaitamme nopeammin. Kolmas syy on meidän ikärakenteemme epäedullisuus. Tästä huolimatta Suomi on talouspolitiikkansa uskottavuuden ansiosta onnistunut pysyttelemään korkeimman luottoluokituksen euromaana.

Arvoisa puhemies! Päätös yhteisöveron huomattavasta alentamisesta ja erittäin pidättäytyväinen palkkaratkaisu ovat keskeisiä kilpailukykyämme parantavia tekijöitä. Tärkein tekijä paremman työllisyyden saavuttamisessa on yritystemme kilpailukyky.

Jotta meille syntyisi enemmän työpaikkoja ja työttömien määrä vähenisi, tarvitsemme jonkun, joka luo työpaikkoja, siis kaiken kokoisia kannattavia yrityksiä. Tässä tarvitaan puheenjohtaja Antti Rinteen kaipaamia kolmikantasopimuksia. Työelämään tarvitaan parempaa dynamiikkaa, ja tässä hän saa varmasti merkittävän roolin.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei hyväksy työttömyyden kasvua maassamme. Tarvitsemme panostuksia innovatiivisiin investointeihin, joita on laajassa kasvupaketissa, jonka hallitus hyväksyi budjettikehysten yhteydessä maaliskuussa.

Värderade talman! Statsrådet har nyligen slagit fast att cleantech och bioekonomi är spetskompentensområden för Finlands industriella tillväxt. Genom en fördubbling av omsättningen inom cleantech till år 2020 skapas minst 40 000 nya jobb. Regeringen har lagt upp ett program med målet att omsättningen inom bioekonomin växer till 100 miljarder år 2025, vilket betyder inte mindre än 100 000 nya arbetsplatser.

De redan flera gånger nämnda investerings-nyheterna inom skogsindustrin, Metsä Group och Stora Enso, signalerar att vi är på rätt väg. Men vi ska akta oss för att enbart se till spetskompentensen. Ungdomsarbetslösheten kräver konkreta jordnära lösningar. Sysselsättningsverkstäder, fungerande utbildningslösningar inom ramen för ungdomsgarantin behövs, samtidigt som det uppsökande ungdomsarbetet har stärkts.

Samhället tar en enorm risk genom att låta ungdomar gå arbetslösa. Vi bör ändå se till att det nya systemet med ungdomsgarantin fungerar med villkor som är fördelaktiga för den unga som anställs men även för arbetsgivaren som anställer. Vi ska realistiskt bedöma vilka yrken det lönar sig att utbilda sig till. Vi borde inte utbilda ungdomar till tradenomer eller medianomer om arbetsmarknadens behov är rörmokare och plåtslagare.

Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on suuri alueellinen työttömyys, mikä todetaan myös välikysymyksessä. Samanaikaisesti maan eri osissa on työvoimapulaa. Myös Ahvenanmaalle muuttaa ihmisiä, koska siellä on työtä. Meillä on nykyisin 92 kansalaisuutta Ahvenanmaalla, ja ne kaikki pärjäävät ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Tilanne on sama Pohjanmaalla, jonne on muuttanut monia Bosniasta, Vietnamista ja muista maista työn perässä.

Pohjoismaisuuden hengessä myös monet työttömät nuoret muuttavat toiseen pohjoismaahan, ennen kaikkea Norjaan, mutta eivät kuitenkaan monet suomalaiset. Kielitaito on monissa tapauksissa edellytys työn saamiselle. Tämä hallitus haluaa antaa kaikille suomalaisille mahdollisuuden oppia suomea, ruotsia ja muita kieliä. Toivon, että kaikki välikysyjät asettuvat huomenna puoltamaan ruotsin kielen pakollisuutta, mikä lisää työvoiman liikkuvuutta.

Sauli Ahvenjärvi /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömyyden vastainen taistelu on meidän yhteinen tehtävämme. Aivan kuten edustaja Tiilikainen totesi, on hallituksella tässä työssä hallitusneuvotteluista lähtien ollut selkeä tavoite. Kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneita ja valmiita päättäväisiin toimenpiteisiin työllisyystilanteen parantamiseksi. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa vaalikauden aikana toteutettu yhteisöveron alentaminen ja lukuisat toimet yrittäjyyden tukemiseksi.

Oliko sitten hallitusohjelmaan kirjattu tavoitteemme työttömyyden alentamisesta 5 prosenttiin epärealistinen? Tänä päivänä se näyttää kieltämättä siltä. Tavoitteet pitää kuitenkin asettaa korkealle, ja niiden saavuttamiseksi on tehtävä töitä. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että parhaimmatkaan toimet eivät riitä, jos olosuhteet käyvät ylivoimaisiksi. Vaikka hallitusta on helppo arvostella korkean työttömyyden johdosta, on oppositionkin pakko myöntää, että talouden yleinen kehitys esimerkiksi suomalaisen vientiteollisuuden päämarkkina-alueilla on ollut haasteellisempi kuin kukaan osasi odottaa kolme vuotta sitten.

Presidentti Kekkonen totesi kuuluisassa puheessaan 27.11.1975 seuraavasti: "Taloudellinen tilanteemme nyt ja läheisemmässä tai kaukaisemmassa tulevaisuudessa on ahdistavan raskas ja vaikea, niin että minkään noitatempun avulla me emme selviä". Tuolloin 1970-luvulla maamme kamppaili energiakriisin ja sitä seuranneen kansainvälisen talouskriisin syövereissä. Presidentti asetti maalle "kansallisen hätätilan hallituksen" työttömyystilanteen johdosta. Maassamme oli tuolloin reilut 60 000 työtöntä. Hätätilahallituksen aikana työttömyys kuitenkin kaksinkertaistui. Syynä ei tuolloin ollut tahtotilan tai yrityksen puute vaan taloudelliset realiteetit. Sama totuus pätee tänä päivänä.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut toimimaan työllisyystilanteen parantamiseksi. Pidämme sitä edelleen yhtenä hallituksen loppukauden ja myös seuraavan hallituskauden tärkeimmistä tavoitteista. Ilman uusia yrityksiä, talouskasvua ja parempaa työllisyyttä meillä ei ole mahdollisuutta ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Talouskasvua tulee kuitenkin luoda kestävältä pohjalta. Huoleton elvytys velkarahalla ei ole meille vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Keskusta syyttää välikysymyksessään hallitusta näköalattomasta leikkaus- ja veronkorotuslinjasta. Tällainen syytös ei osu maaliin. Meillä on selkeä tavoite. Haluamme pitää julkisen talouden tasapainossa. Sopeutustoimet eivät ole toivottavia kenenkään mielestä, mutta niille ei ole nyt vaihtoehtoa. Me joudumme sopeuttamaan talouttamme. Velkaantumiskierre on pysäytettävä ennen kuin on liian myöhäistä.

KD:n eduskuntaryhmä näkee, että julkisen talouden tasapainottaminen on tulevaisuudessakin talouspolitiikan ensisijainen tavoite. Vain sitä kautta voi syntyä kestävä pohja talouskasvulle. Tavoitteemme on luoda Suomeen sellaiset olosuhteet, jotka entistä paremmin kannustavat suomalaisia, erityisesti nuoria, työntekoon ja yrittäjyyteen. Olemme viime vuosina työkustannusten kehityksessä antaneet tasoitusta kilpailijoillemme. Työmarkkinoilla tarvitaan lisää joustoa, sillä liian jäykät rakenteet heikentävät osaltaan kilpailukykyä ja ovat este uusien työpaikkojen synnylle.

Teollisuuden ja tuotannon jatkuvaan kehittämiseen tarvitaan yhteisiä ponnistuksia. Pitkällä tähtäimellä kilpailukykymme nojaa osaamiseen. Erityisasemassa on korkeatasoinen ja oikein kohdennettu koulutus ja yrityksiä palveleva tutkimus- ja kehitystoiminta. Meidän tulee pystyä hyödyntämään osaamisemme paremmin, ja kuten todettu, myös yrittäjyyttä on tuettava entistä voimakkaammin. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmahdollisuuksia tulee edistää uusien investointien vauhdittamiseksi. Näemme, että erityisesti yritystukijärjestelmää tulee kehittää huomioiden paremmin pk-yritysten tarpeet ja niiden työllistävä vaikutus. Myös verotusta tulee edelleen kehittää talouskasvua ja yrittäjyyttä tukevaksi. Osana tätä kokonaisuutta kannatamme perintöverotuksen uudistamista muun muassa sukupolvenvaihdoksia tukevaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Taloudellinen tilanteemme on edelleen vaikea. Pieniä merkkejä uudesta kasvusta tosin on jo näkyvissä. Mitkään kikat eivät kuitenkaan tässä tilanteessa auta. Katsomme, että meidän tulee jatkaa pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi kaikin mahdollisin keinoin mutta erityisesti pk-yrityssektorin vahvistumisen kautta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ajatuksista työllisyyden kohentamiseksi.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorosta yk-si huomio: Sanoitte, että kun valtion omaisuutta myydään ja meillä on tarkoitus maksaa osittain niillä tuloilla velkaa pois, niin se ei ole viisasta sen takia, että jos ne rahat satsattaisiin uuteen kasvuun, niin se tuottaisi enemmän. Jos aidosti olette ihan vakuuttuneita tästä, niin silloinhan teidän kannattaisi esittää, että valtio ottaa lisää velkaa ja käyttää sen uuteen kasvuun, koska se tuottaa enemmän takaisin. Jos ette tätä uskalla tehdä tai esittää, niin sittenhän te ette usko tähän ensin mainittuun sanomaan eli siihen, että velanmaksua ei kannata tehdä, koska perussuomalaisen puolueen puoluepäätöksellä talous saadaan kasvamaan nopeammin, kun ne rahat käytetään kasvuun. (Timo Soini: Se on mahtava puolue kyllä!) Ainoastaan, jos te aikuisten oikeasti olette tätä mieltä, niin silloin teidän pitää esittää, että otetaan lisää velkaa, koska teidän puolueenne osaa luoda sillä velkarahalla enemmän kasvua kuin mikä on korkotappio. Mutta jos ette sitä esitä, niin sitten tämä ei ole looginen.

Mehän muistamme, että perussuomalainen puolue on esittänyt Kela-maksun palauttamista teollisuudelle eli noin 800—900 miljoonaa lisää rasitetta teollisuudelle siinä tapauksessa, että se palkkaa ihmisiä töihin, koska Kela-maksuahan ei makseta, jos ei ihmisiä palkata töihin. Toiseksi te olette esittäneet, että yhteisöveroa ei saisi laskea 20:een, vaan muistaakseni 22:een. Näillä kahdella toimenpiteellä esimerkiksi teollisuuden uusiutumiskyky olisi huomattavasti heikompi kuin se tällä hetkellä nyt tehtyjen päätösten perusteella on.

Kiitoksia keskustalle myös ihan konkreettisista esityksistä, lukuisista esityksistä. Niissä on monia ihan sellaisia esityksiä, joita voi hyvinkin tukea. Osa on semmoisia, joitten kanssa jo tehdään työtä. Mutta ehkä semmoinen yleisempi huomio: moni asia, josta voisi olla samaa mieltä, ja sitten erityisesti ne asiat, joista en ole samaa mieltä, pitää pistää siihen kontekstiin, mikä on mahdollista tällä hetkellä.

Esimerkiksi perintö- ja lahjaveron poisto, jota esitätte, 650 miljoonaa, ja sen korvaaminen luovutusvoittoverolla, sehän perustuu siihen ajatukseen, että kun perinnön saa ilman veroa, niin sen jälkeen sitä verotulomenetystä kompensoidaan sillä, että vaikkapa yrityksiä myytäisiin. Mutta jokainen tietää, että eihän 650 miljoonan euron verotulomenetys vaikkapa ensi vuoden alusta tarkoita, että ensi vuoden aikana myytäisiin niin paljon suomalaisia yrityksiä, että saisimme saman verotuoton takaisin, ettekä te sitä tarkoitakaan, mutta kun ette tarkoita, niin siitä syntyy vajetta. Periaatteessa tämä koko asia voi olla ihan kannatettava pitkällä aikavälillä, mutta 650 miljoonan euron verotulomenetys tässä ja nyt, tässä taloustilanteessa, tarkoittaa sitä, että Suomi velkaantuu enemmän.

Toinen sitten teillä oli yrittäjävähennyksen otto. Sinänsä se voi olla ihan kannattavakin ajatus, mutta sen hintalappu on 122 miljoonaa euroa. Väylämaksujen poisto 83 miljoonaa euroa, turpeen veron poisto ja metsähakkeen tuen korotus 50 miljoonaa euroa. Sinänsä ihan hyviä ajatuksia, mutta tässä taloustilanteessa kaikkea ei voi toteuttaa ilman, että velka kasvaa, koska sen dynamiikka ei vaikuta samassa ajassa jos vaikuttaa koskaan.

Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen muuttaminen toiseen muotoon, niin kuin esititte, voi olla hyvinkin kannatettava ajatus. Toisaalta pitää huomioida, että hallitus on tähän suuntaan hyvin vahvasti kulkenut. Minulla oli mahdollisuus keskustella Suomen Yrittäjien hallituksen kanssa tuossa joitakin kuukausia sitten, ja siellä itse asiassa osa SY:n hallituksen jäsenistä sanoi, että ei tässä oppisopimusjärjestelmässä ja Sanssi-rahassa ole mitään vikaa, kunhan siihen perehtyy huolella. (Jukka Gustafsson: Juuri näin!) Osa SY:n hallituksen edustajista taas oli sitä mieltä, että se on hirveän monimutkainen, ja osa sanoi, että he eivät ole kokeilleet, että he eivät tiedä.

Se ei ole, niin kuin moni sanoo, että tämä nykyinen järjestelmä on läpeensä paha ja vaikea. Ainakin yrittäjien palautteena Suomen Yrittäjien hallituksen jäsenistä yksi oli tämmöinen hoiva-alan palveluyrittäjä, joka erityisesti sanoi, että hän käyttää tätä nykyistä systeemiä. Hän piti sitä hyvänä. Te voitte olla toista mieltä, joku toinen yrittäjä voi olla toista mieltä, mutta ei kannata sanoa, että nykyinen järjestelmä on läpeensä huono, varsinkin, kun sitä on parannettu erittäin paljon. (Matti Saarinen: Juuri näin! Tosi on!)

Arvoisa puhemies! Voisin kiteyttää tämän vaan siihen, että meillä kaikilla on yhteinen huoli samasta aiheesta. Meidän pitää tasapainotella sen suhteen, että valitaan vaikuttavimmat keinot, mutta kaikkea hyvääkään ei pystytä toteuttamaan sen takia, että verotulonmenetykset tai menojen leikkaukset ja niistä aiheutuvat positiiviset seuraukset eivät kulje vuosien varrella päittäin ja meidän pitää kuitenkin joka vuosi osoittaa ulospäin, että Suomen velkaantuminen taittuu, eli tämä vaatii vastuullista asioihin suhtautumista. Ja jos tämä olisi helppoa, niin ehkä se olisi jo kertaalleen hoidettu pois.

Anne-Mari  Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn tähän pääministerin ihmettelyyn myös siitä, että kun hallitus on tehnyt jo merkittäviä päätöksiä ja niitä ei ole vielä ehditty pistää toimeen, niin te täällä jo kritisoitte niitä täysin riittämättöminä. Ne tullaan pistämään toimeen, ja ne aivan varmasti tulevat vaikuttamaan. Teillä oli monia hyviä ideoita tässä listallanne, mutta täytyy sekin tunnustaa, että harva niistä on aivan uusia tai aivan itse keksimiänne.

Sen sijaan olen huolissani siitä suuresta kuvasta, mistä te ette nyt tunnu ottavan vastuuta. Nimittäin paras talousohjelma meille kaikille on se, että meillä on vakaa julkinen talous, laaja veropohja ja tolkullinen säätely. Tässä teidän pitkässä listassanne oli niin valtavan paljon ehdotuksia, että sen kustannus olisi varmaankin yli miljardin. Onko se se keino, jolla julkinen talous tasapainotetaan? Jos meidän luottoluokitus menee ja korkotaso nousee, se ei varmaankaan ole suomalaisen yrittäjän etu, ja se ei varmaankaan tuo meille yhtään uusia työpaikkoja.

Haluaisin mieluusti kuulla, kumpi on teille tärkeämpää: julkisen talouden tasapaino vai se, että voidaan repostella pitkillä listoilla, jotka kuitenkin jouduttaisiin kustantamaan velkarahalla?

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opposition puheenvuorot, mitkä koskevat kasvun vauhdittamista tai talouspolitiikan suuntaa, olivat hyvin monipuolisia ja tuovat keskusteluaineistoa mukaan, mutta minua häiritsi tämä työvoimapolitiikan puolen suhtautumistapa.

Itse olen seurannut sitä 25 vuotta tai kauemminkin. Olin työministerin poliittisena sihteerinä 80-luvun lopulla ja olen nähnyt ne vaikeudet, joita parempana aikanakin on vaikeammin työllistettävien ryhmien työllistämisessä — on kysymys sitten pitkäaikaistyöttömistä tai nuorista työttömistä, kouluttamattomista työttömistä — ja siihen nähden hallitus on todella tehnyt paljon.

Nyt tämä opposition suhtautumistapa, joka näkyi jonkun verran vihreisiinkin laajentuneen, lähti tästä legendaarisen Kummelin kiekkovalmentajan Aimo Nivaskan tavasta sanoa, että "me ollaan hävitty tää peli", ja tätä toistetaan nyt toistuvasti, (Naurua) että vaikka mitä tehdään näiden vaikeimmin työllistettävien eteen, niin aina vaan todetaan jo etukäteen, että kaikki on menetetty. Tämmöinen defaitistinen, etukäteen luovuttava mieliala on huonoksi koko yhteiskunnalle. Onneksi siihen nyt talouselämän puoleltakin kiinnitetään huomiota, että tällainen on haitaksi.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Joo, näitä rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, ja koko ajan tässä on ollut se ristiriita, että kun hallitukselta on tullut tämä rakennepoliittinen ohjelma, se tarvitsee tuekseen sitä aktiivista kasvua ja aktiivisen talouspolitiikan. Se on se ristiriita, mitä kritisoin tuossa ryhmäpuheessa. Se on nimenomaan se juttu.

Te, pääministeri, toitte esille kolme tärkeää kohtaa täällä puheenne lopussa. Yksi tärkeä tehtävä Suomelle on jatkaa vaikuttamista Euroopan unionissa. Heitän teille kysymyksen, millä lailla te tällä lyhyellä ajalla, mitä te vielä olette pääministerinä, aiotte vaikuttaa siihen, että Suomi puuttuu tähän niin sanottuun EU:n järjettömään sääntelyyn — en siis puhu siitä, että sääntely pitäisi lopettaa kokonaan, vaan että järjettömään sääntelyyn voitaisiin puuttua — mikä vaikuttaa nimenomaan niihin työpaikkoihin ja niitten luomiseen Suomessa?

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on työministeri myös paikalla. Me nostimme esiin yhtenä isona ongelmakohtana näiden työ- ja elinkeinotoimistojen, te-toimistojen, sen tutun työkkärin, ongelmat. On yksi kiinteä osa työllisyystilanteen hoitoa, miten nämä palvelut yhteiskunnassa toimivat. Ja nyt kun työttömyys on totta, se on totta usealle sadalletuhannelle suomalaiselle, niin te olette tehneet uudistuksen, jota kritisoivat te-toimistojen työntekijät, sitä kritisoivat yritykset, jotka haluaisivat palkata työvoimaa, ja sitä kritisoivat työttömät ihmiset.

Miksi te teitte uudistuksen, joka on näin valtavan kannattamaton ja johon yksikään taho ei ole tyytyväinen? Se on erityisen ongelmallista niiden ihmisten kannalta, joilla ei ole valmiuksia sähköisten palvelujen käyttämiseen, vaikkapa maahanmuuttajien kannalta. Te teitte kunnianhimoisen hankkeen nuorten yhteiskuntatakuusta, jonka toimimattomuuden yksi syy on ihan varmasti se, että neuvontapalveluja ei ole tarpeeksi. Entä pitkäaikaistyöttömät ihmiset, joiden oman kotikylän te-toimistolle on nyt laitettu lappu luukulle?

Toivoisin, että, työministeri, voisitte vastata: oletteko valmiit muuttamaan tätä uudistuksen suuntaa tai jopa pikemminkin, sanoisinko nyt, jotain pysäyttämään niin, että nykytila, jossa asiat ovat olleet myös hyvin, voisi säilyä, tai oletteko valmiit kuuntelemaan paremmin sitä henkilöstöä, joka on uupunut ja pulassa?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jolleivät kotimarkkinat, kotimainen ostovoima ja kotimainen kulutuskysyntä olisi olleet niin vahvoja, meillä olisi vielä pahempi työttömyys. Ihmettelen, että nyt kun hallitus on päättänyt leikata perusturvaa indekseistä leikkaamalla ja puuttumalla ostovoimaan radikaalisti, niin mikään poliittinen ryhmä tässä salissa ei kiinnitä tähän huomiota. Minä ymmärrän, että oikeudenmukaisuuden näkövinkkelistä ei kiinnosta se, että työeläkkeistä leikataan tai opintotuesta ja työttömyysturvasta leikataan, mutta että se ei kiinnosta edes talouspolitiikan osana, että kotimarkkinat, kotimainen kysyntä, ostovoima on tae myös osaltaan sille, että työllisyys säilyy jollakin tasolla, ihmettelen kovasti tätä.

Toinen asia, mikä täällä on tullut oikeistopuolueilta, on nämä joustovaatimukset. Joustovaatimukset suomalaisille työmarkkinoille, jotka ovat joustavammat kuin varmaan missään muualla Euroopassa. Tehdään nollasopimuksista alkaen työaikasopimuksia, palkat joustaa, työajat joustaa, kaikki joustaa. Mistä tällainen ihme yllätysveto nyt on löytynyt?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt hyvin määrätietoista politiikkaa koko kautensa ajan sen eteen, että myös niille ihmisille, joilla on pienet palkkatulot, jäisi tekemästään työstä enemmän käteen. Samaan aikaan on tehty määrätietoisesti politiikkaa sen eteen, että ne ihmiset, jotka jonain hetkenä elävät sosiaaliturvan avulla, voisivat siirtyä tekemään töitä niin, että se olisi heille itselleen mahdollisimman kannattavaa. Tämä on ollut mielestäni hyvä asia. Se osoittaa arvostusta pienituloisia ihmisiä ja niitä ihmisiä kohtaan, jotka siirtyvät töihin.

Olisin kysynyt pääministeriltä ja myös valtiovarainministeriltä, mitkä olisivat seuraavat askeleet tässä politiikassa. Näyttää siltä, että esimerkiksi toimeentulotuen ja palkkatulojen yhteensovittamisessa olisi vielä tehtävää, jotta palkkatulo kannattaisi myös silloin, kun siirtyy toimeentulotuelta palkkatyöhön.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomeen on syntynyt ainutlaatuista erityisosaamista muutamille teollisuudenaloille. Tällaista erityisosaamista löytyy muun muassa ict-sektorilta, joka on siinä suhteessa poikkeuksellinen teknologiateollisuuden ala, että se on jatkanut tasaista kasvuaan myös viimeisten viennin taantumavuosien aikana.

Yksi tilapäisissä vaikeuksissa oleva suomalaisen erityisosaamisen ala on meriteollisuus. Kuitenkin alan tulevaisuudennäkymät ovat erittäin lupaavat. Varsinkin pohjoisten merialueiden lisääntyvän merkityksen myötä jäissä kulkuun kykenevien alusten ja niitä tukevien arktisten hinaajien, offshore-alusten, jäänmurtajien ja pelastusalusten kysyntä kasvaa. Tälle suomalaiselle erikoisosaamiselle on kysyntää. Onkin tyydytyksellä noteerattava hallituksen meneillään olevat toimet STX:n Turun telakan pelastamiseksi.

Meriteollisuus on kokonaisuus, jossa telakan rooli on erittäin tärkeä. Annamme siis täyden tukemme hallituksen pyrkimyksille suomalaisen meriteollisuuden auttamiseksi menossa olevan vaikean kauden yli, kohti uutta, (Puhemies koputtaa) jo selkeästi näköpiirissä olevaa kasvua.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen yleinen hokema on, että yhteisöveron alennus on johtanut investointien kasvuun myöskin Suomessa. Mutta miten tämä logiikka toimii semmoisissa yrityksissä, jotka eivät maksa yhteisöveroa senttiäkään? Kuinka se lisää investointihalukkuutta? Esimerkiksi voi ottaa vaikka Stora Enson, joka on ollut monta vuotta maksamatta lainkaan yhteisöveroa. Jos nollasta vähennetään neljä prosenttiyksikköä, niin paljonko se yrityksen verotaakka siitä kevenee? Kun samaan aikaan sama yritys, joka toisella paikkakunnalla, esimerkiksi Kemissä, lakkauttaa paperikoneen, investoi toisella paikkakunnalla, niin onko tässä yhteisöverossa sitten joku alueellinen porrastus, kun tämä yhteisöveron alennus näyttäytyy aivan eri lailla eri paikkakunnilla? Vai olisiko kyse siitä — ei suinkaan hallituksen erinomaisuudesta ja saavutuksista — että metsäteollisuuteen on kertynyt vuosien aikana semmoisia investointipaineita, jotka olisivat joka tapauksessa purkautuneet?

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kelvottomasti hoidetulla työllisyyspolitiikalla, jossa näyttäisi taustalla olevan jokin arveluttavampikin suunnitelma, olemme vaarassa menettää kokonaisen sukupolven nuoria tulevaisuuden tekijöitämme. Olisikohan tässä kohden syytä nousta poteroista ja nostaa tämä koko asia eduskunnan tärkeimmäksi tavoitteeksi, tai muuten olemme pian Etelä-Euroopan kaltaisessa tilanteessa, jossa yli puolet nuorista ei enää pääse kiinni normaaliin työhön? Missä on kyky nähdä tulevaisuuteen? Minusta tuntuu, että kyllä osataan, jos halutaan.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Herra pääministeri, te ja kokoomus olette kohtalokasta seuraa. Kun te olitte valtiovarainministeri, pääministerille kävi köpelösti, ja kun te olette pääministeri, niin valtiovarainministerille kävi köpelösti. Kyllä täytyy sanoa, että jäljet pelottavat.

Sitten kun mennään energiapolitiikkaan, niin täällä edustaja Sinnemäki puhui näistä tuulimyllyistä ja tuulivoimasta. Se, mitä tämä hallitus on tehnyt: Te olette lisänneet kivihiilen määrää. Te ostatte halpaa kivihiiltä, jotta te voitte antaa kallista syöttötariffia tuulivoimalle. Siinä ei ole mitään järkeä. Se pitää tehdä niin, että puu, turve, biotalous — sitä kautta lähteä eteenpäin.

Ja sitten periaate: pitää mennä niin päin, että veronmaksukyky luo hyvinvointia. Tähän me tarvitsemme yrittäjiä, etenkin pienyrittäjiä, työnantajia, jotta on sitä työtä, mitä tehdä. Ja pitkäaikaistyöttömät sitten vaativat erityistoimenpiteitä, mihin toivon, että vielä työministeri Ihalainen vastaa.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Koskinen aloitti, että perusteet välikysymykselle ovat olemassa. Tämä antaa hyvän pohjan sille, että voitaisiin käydä rakentavaa keskustelua siitä, löytyisikö joitakin sellaisia ratkaisuja, joita ei vielä ole käytössä.

Edustaja Tiilikainen esitti 24 eri vaihtoehtoa ja ratkaisua. Suurin osa näistä on tehtävissä kustannusneutraalisti. Esimerkiksi energiapolitiikan suunnan muuttaminen voidaan tehdä kustannusneutraalisti. Ne sisälsivät myöskin pienempiä ehdotuksia. Esimerkiksi jos työtön haluaa lähteä yrittäjäksi — tänä päivänä on yhä enemmän koulutettuja ja kokeneita ihmisiä työttömänä — voitaisiinko harkita sitä, että työttömyyskorvaus voitaisiin jonkun aikaa maksaa ikään kuin uudenlaisena starttirahana tai irtisanomiskorvaus suuremmasta yrityksestä voitaisiin maksaa alkupääomana perustettavaan yritykseen?

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen samalla linjalla siinä, että nyt tarvitaan todellakin niitä konkreettisia ja aitoja uudistuksia. Minä toivon myöskin, että täällä eduskunnan täysistuntosalissa mietitään ja tehdään ja esitetään niitä. Keskustan puolella oli hyvin paljon sellaisia uudistuksia, jotka olisivat merkinneet noin 1—2 miljardin lisää valtionvelkaan. Ainakin täytyisi analysoida nyt tarkasti, kuinka nopeasti ne tulisivat takaisin. On siellä todella hyviä uudistuksia myöskin, täytyy sanoa, ja siinä ollaan monessa samoilla linjoilla.

Mutta juuri niin kuin edustaja Sipilä sanoi: ne uudistukset, jotka olisivat nyt kustannusneutraalisti toteutettavissa, siirrettäisiin vain toiseen kohtaan. Energiapuolella hyvä esimerkki voisi olla vaikka kysymys turpeen veron puolelta. Sitähän voisi vaikka alentaa, jos samalla tehdään tutkimusta suljetun kierron aikaansaamiseksi, että se ei tuhoa vesistöjä. Silloin mennään tällaisiin näkökulmiin, joissa yhdessä katsotaan niitä asioita, joissa myöskään ympäristöä ei tuhota.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyimme juuri, mitä uusia toimia hallitus aikoo, ja hallituksen puolelta nuo uudet toimet jäivät aika lyhyiksi. Esitimme todella 24 erilaista ehdotusta. Eivät ne ole todellakaan meidän omia keksintöjä, vaan olemme kuulleet laajasti elinkeinoelämän järjestöjä, työntekijäjärjestöjä, työttömien järjestöjä, sosiaalialan järjestöjä, koska tämä työttömyys on niin valtava ongelma, että ellei siihen yhteistuumin pureuduta, niin samalla ikään kuin luovutetaan ja hyväksytään se, että monta sataatuhatta ihmistä on tämän yhteiskunnan ulkopuolella.

Jos te, pääministeri Katainen, ette nyt enää viimeisinä viikkoina ennätä paljoa uutta tehdä, niin sen suuremmat odotukset on nyt sitten uudella hallituksella. Ehdotimme, että uusi pääministeri kokoaisi laajapohjaisesti joukot yhteen pohtimaan näitä meidän tekemiä ja monia muita ehdotuksia, mitä yhteiskunnassa eri tahot miettivät, koska työttömyyteen on tartuttava ja yhtään ehdotusta (Puhemies koputtaa) ei saa ylenkatsoa, tulkoonpa se kuinka pieneltä (Puhemies: Jaaha, aika!) tai vähäiseltä yhdistykseltä hyvänsä.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustan linja aiheuttaa nyt kysymyksiä ja hämmästystä. Aikanaan puheenjohtaja Sipilä valintansa jälkeen julistautui vivuttamista vastaan, mutta nyt kuulostaa, että tämä teidän työllisyyslinjanne perustuu velalla vivuttamiseen. Siellä on 1 miljardin euron pysyvät veronkevennykset, 0,5 miljardin säästöjen purkamiset, miljardiluokan yritystuet. Tämä tarkoittaa väistämättä lähemmäs 10:tä miljardia euroa lisävelkaa, mikä tarkoittaa puolestaan lähemmäs puolen miljardin euron vuotuisia korkokustannuksia. Käytännössä pahimmassa tapauksessa tämä voi vaikuttaa luottoluokitukseemme. Onko tämä todella niin, että tämä keskustan lisävelkaantumisen malli on meille Suomelle kolmen A:n luottoluokituksen menettämisen malli?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me todellakin esitimme listan ja tarjoamme, että edes jotakin siitä otettaisiin. Yksi asia, joka ei todellakaan maksa mitään, joka teillä esiintyy vain retoriikassa, on byrokratian poisto. Joka ainut viikko te tuotte uutta byrokratiaa, joka vähentää meidän kilpailukykyä ja koituu pienille yrittäjille harmiksi. Eikö voitaisi vaikka sopia, että lupaatte, että yhtään uutta vaatimusta ei tule, ellei aina poisteta jotakin säännöstä samalla kertaa? Tämä ei minusta olisi vaikea asia luvata, ja jos pääministeri nyt siihen sitoutuisi, niin voisimme ainakin tietää, että juhannukseen asti näin toimittaisiin. (Naurua)

Samalla haluan kertoa mielipiteeni siitä, että minun mielestäni tällaiset tviitti-, mielikuvapolitiikka ja roadshowt eivät ole se juttu, millä työllisyyttä saadaan parannettua, vaan se, että tehdään konkreettisia tekoja ja ihan oikeasti puututaan niihin asioihin, mitä tässä esille on nostettu.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä asia on vakava, ja on hyvä, että työllisyyden tilanteesta ja työllisyyden hoitamisesta keskustellaan. Mutta kun me kuulemme nyt tätä keskustelua, niin keskusta on esittänyt miljardin verran veronkevennyksiä, perussuomalaiset miljardin verran elvytystä ja vasemmistoliitto pisti vielä paremmaksi, kun keksi ikiliikkujan. Minä ymmärrän sen, että se on erittäin tärkeä asia, että me huolehdimme pienituloisten turvasta, mutta jos olisi olemassa tällainen ikiliikkuja, että jos sinne annetaan lisää rahaa, niin kaikki poikii ostovoiman kautta valtiontalouteen, (Ben Zyskowicz: Annetaan vielä vähän lisää!) niin kaikki ongelmat olisi jo ratkaistu.

Mutta aivan avainasia tässä on se, että meidän pitää keskustella niistä asioista, jotka todella vaikuttavat niihin työpaikkoihin. Siellä on verotuksen taso, johon on tehty merkittäviä muutoksia, yhteisöveroon. Siellä on yksikkötyön kustannukset, joita on alennettu mutta jotka edelleen ovat monilla aloilla liian korkeat kansainvälisessä kilpailussa. Siellä on tietyt ympäristösäännökset, joissa Suomella on tiukemmat normit kuin monella muulla. Siellä on lisäksi tämä turha sääntely, jota poistamalla voidaan yritysten kilpailumahdollisuutta parantaa.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksella on myös omat ikiliikkujansa: työn tarjonnan lisääminen ja verotuksen jatkuva alentaminen luovat lisää työpaikkoja. Mutta vaikuttaa siltä, että kokoomus ei ole kiinnostunut niistä tavallisista pienipalkkaisista, monesti naisista, jotka työskentelevät palvelualoilla, ei ole huolestunut siitä tilanteesta, missä yt-neuvottelu- ja irtisanomisuutisia tulee kaupan alalta ja palvelualoilta. Näihin aloihin leikkaukset todella rajusti koskettavat, jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja.

Mutta, arvoisa puhemies, kun eduskuntasalissa puhutaan velanotosta, niin unohdetaan se toinen velka, nimittäin investointivelka. Meidän pitää huolehtia siitä, että esimerkiksi raiteet ja tiet pysyvät kunnossa. (Martti Korhonen: Näin se on!) Erityisesti tällaisena aikana, jolloin on pulaa työstä ja tiedetään, että meillä on suuri investointivelka, pitäisi panostaa tähän osuuteen. Mutta mitä hallitus tekee? Leikkaa 100 miljoonaa euroa joka vuosi tästä vuodesta eteenpäin raiteiden kunnossapidosta, teiden kunnossapidosta, eli kasvatetaan investointivelkaa ja ei huolehdita työllisyydestä.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, että osa katsoo, että lasi on puoliksi tyhjä, ja osa, että se on puoliksi täysi. Minusta meidän kaikkien intressissä pitäisi olla se, että pyrimme käyttämään nyt jo voimassa olevia välineitä mahdollisimman tehokkaasti. Täällä on esimerkiksi vaadittu sitä, että ensimmäistä työntekijää palkkaava yritys voisi saada erityisen tuen. Mutta miksi me emme markkinoi noille yrityksille sitä Sanssi-korttia, joka meillä on jo olemassa, jolla voi tuella palkata nuoren ihmisen töihin?

Toinen asia. Kun on vaadittu, että irtisanomiskorvaus käytetään ikään kuin starttirahan luonteisesti, minä kysyn: Mikä irtisanomiskorvaus? Niistä laittomista irtisanomisista seuraava irtisanomiskorvaus vai mikä? Mutta jos meillä on taas vapaaehtoisia irtisanomiskorvauksia, niin niitähän työntekijät voivat käyttää ihan mihin haluavat, ja usein muutosturvassa neuvotellaankin tällaisista välineistä. Toivoisin, että me kaikki tässä salissa opettelisimme niitä välineitä, joita meillä on käytössä, ja auttaisimme yrittäjiä, jotka työpaikkoja yrittävät synnyttää.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron, kun arvasin, että edustaja Filatovilta tulee asiaa, ja niin tulikin. Olen aivan samaa mieltä siitä, että näitä jo olemassa olevia sopimuksia ja mahdollisuuksia pitää käyttää.

Kun täällä edustaja Virolainen puhui tästä paikallisesta sopimisesta, niin sehän ei ole mikään kirosana. Nykyisten työehtosopimusjärjestelmien puitteissa on mahdollista tätä paikallista sopimista käyttää. Minä kysyisin ministeri Ihalaiselta: mitkä ovat ne keinot, millä saataisiin paikallista sopimista ajettua paremmin sinne yrityksiin, koska kysehän on pitkälti luottamuksesta, siitä, voidaanko luottaa ja tietää, mikä se yrityksen tilanne on? Siitähän siinä on kysymys, että aina epäillään, että toinen huijaa toista, ja sen takia näitä sopimuksia ei saada aikaan. Paikallinen sopiminen on varmaan paikallaan silloin, kun yrityksillä menee huonosti. Minä uskon, että työntekijätkin aivan varmasti mieluummin tulevat vastaan kuin haluavat sitä, että se yritys loppuu kokonaan.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti meillä on tekemistä vielä siinä, että käytetään paremmin olemassa olevia työkalujakin. Tämä irtisanomiskorvausasia tuli esille tuolla Oulussa, kun Nokia teki suuria irtisanomisia ja maksoi erilaisia paketteja työntekijöilleen. Siellä kokeiltiin sitä, olisiko voinut maksaa sen perustettavan yrityksen alkupääomaksi, mutta verottaja puuttui siihen tilanteeseen. Eli minun mielestäni silloin, kun maksetaan useamman kuukauden palkka irtisanomiskorvauksena ja työntekijä haluaa perustaa yrityksen, niin tämä olisi yksi tapa aktivoida ja saada jatkumo heti sille työlle maksamalla se irtisanomiskorvaus perustettavan yrityksen alkupääomaksi, josta on kova pula siinä alkuvaiheessa. Tästä on kysymys.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensinnäkin perussuomalaisille, että minä en tiennyt, että valtio ostaa hiiltä jostakin, vaikka tukeekin syöttötariffeilla tuulivoimaa. Ehkä se on tuolla takapihalla se kasa.

Ja keskustalle, että yritysten rahoitus — tänään sain kuulla — on kuudenneksi tärkein syy niistä ongelmista, mitä yrityksillä on, ja nyt nämä toimet, mitä on tehty, satsauksina niin Tesin, Finnveran, Finpron kuin Tekesinkin puolelta, auttavat kyllä ymmärtääkseni sen kuilun yli, jos joillakin yrityksillä yhä edelleen rahoitus on ongelmana. On aina varmaan yrityksiä, joilla rahoituksen saanti on ongelma, eivätkä ne voi olla pelkästään hallituksen hoidettavina.

Mutta hämmästelen hieman sitä, että nuorisotakuu ei ole toiminut joidenkin mukaan ollenkaan, kun lähestulkoon sataprosenttisesti nuorilla on jo suunnitelmat, mihin he suuntautuvat. Näistä monet hyvät paikat, niin oppisopimuksen lisääminen kuin Sanssi-kortti sekä koulutuskorvauksen korottaminen oppisopimuksessa, ovat niitä keinoja, joilla tämä nuorten tilanne paranee.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaan pääministerille: Kun puhuttiin tässä tästä velkaelvyttämisestä, niin kyllähän hallitus velkaelvyttää. Hallitus otti viime kesänä, vai oliko se 2012 kesällä, 1,44 miljardia euroa ulkomaista velkaa ja lahjoitti sen EVM:n peruspääomaksi, Suomen osuudeksi. Hallitus elvyttää velalla, mutta elvytys ei kohdistu kotimaahan.

Nyt hallitus myy 2 miljardilla omaisuuttaan, käyttää siitä 600 miljoonaa euroa kasvupakettiin, joka on riittämätön. Mitä jää? 1,44 miljardia, about, suurin piirtein, ja hallitus maksaa velkoja pois. (Anni Sinnemäki: Ei maksa!) Yllättävästi suurin piirtein saman summan, minkä hallitus otti velkaa pistääkseen EVM:ään, se maksaa nyt pois myymällä omaisuuttaan, ja elvytys menee sitten aivan jonnekin muualle kuin Suomeen.

Mutta tärkeintä on työllisyyden kannalta se, mitä me teemme ja mitä emme tee. Ei pidä luoda sellaista lainsäädäntöä, asetuksia, (Puhemies koputtaa) ohjeistuksia, jotka vaikeuttavat meidän työllistämistä.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä pääministeri Kataisen hallitus muuttui pehmeästä sixpackistä kivikovaksi luuvitoseksi, kun vasemmistoliitto vastusti sosiaaliturvan leikkauksia ja sysättiin ulos hallituksesta. (Naurua kokoomuksen ryhmästä) Tämä kivikovuus näkyy nyt siinä, miten te suhtaudutte työttömiin. Teidän ideologianne mukaan työttömyys on työttömien omaa syytä, ja ajattelette, että se paranee sitten sillä, kun vähän nipistetään työttömyysturvaa. Sitten löytyy niitä työpaikkoja. Ja sitten tähän kuuluu vielä se, että suurituloisille johtajille kyllä veronalennuksia, suurille yrityksille veronalennuksia, heitä jotenkin tämä lisäraha ei passivoi eikä laiskista niin kuin työttömiä.

Nyt jos koskaan olisi julkisen sektorin aika elvyttää ja luoda niitä työpaikkoja, (Välihuutoja) raideinvestointeja, liikenneinvestointeja, asuntotuotantoa, mutta mitä tekee hallitus? Leikkaa juuri näistä asioista, esimerkiksi niistä liikenneinvestoinneista. (Puhemies koputtaa) Te teette ihan päinvastoin kuin kuuluisi tehdä.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Korkean työttömyyden tilanteessa, kuten tiedämme, nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ovat heikossa asemassa. Tähän hallitus on vastannut kuntakokeilulla, ja Lapissa Lapin kansanedustajat kävivät tutustumassa tämän kuntakokeilun tuloksiin. Siellä oli kaksi merkittävää havaintoa. Toinen oli se, että yllätyksenä oli tullut tämän kuntakokeiluun ohjautuneiden asiakkaiden heikko toimintakyky suhteessa työmarkkinoiden vaatimuksiin. Tämä on semmoinen asia, mihin meidän täytyy ihan tosissaan paneutua ja pureutua. Nykymuotoinen koulutusjärjestelmä ei sovi tälle ryhmälle, eli näitä opinpolkuja on mietittävä myös uudelleen. Toinen merkillepantava asia oli se, että hoito- ja aktiivitoimenpiteitä on huomattava määrä kohdistettu tälle ryhmälle, mutta ne ovat irrallisia ja koordinaatio puuttuu. Tämä on se, mihin myös on jatkossa panostettava.

Mutta näen tärkeänä kyllä tämän, että tämä kuntakokeilu on jo nyt onnistunut siinä määrin, että tiedetään nämä meidän epäkohdat ja se, mihin puuttua.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tosi iloinen siitä, että edustaja Lindström perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa otti esiin aika isossa roolissa energiapolitiikan ja nimenomaan sen tavoitteen, että myös meidän vaihtotaseemme kannalta meidän kannattaa vähentää muualta tuotujen fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Edustaja Soini myös otti esille kivihiilen käytön.

Meillähän oli viime vuonna kivihiilen käytössä piikki, joka onneksi nyt näyttää taittuneen. Olen tästä itse tosi helpottunut, koska vihreiden tavoitteena, totta kai, on ollut se, mikä näyttää nyt toteutuvan, että kotimaisen uusiutuvan energian käyttö tällä hallituskaudella on suurempaa kuin aikaisemmin. Ja niin kuin pääministeri omassa puheessaan otti esiin, nyt myös kehysriihessä tehtiin päätöksiä, joilla hiili ensi vuoden alusta tulee kalliimmaksi, ja se omalta osaltaan auttaa sitä kotimaisen energian käyttöä.

Tämä kaikki taas yhdessä vaikuttaa siihen, että kun meillä kotimainen kysyntä kasvaa uusiutuvassa energiassa, yritykset tulevat parempaan kuntoon, ja silloin myös niiden vientimahdollisuudet kasvavat.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Piikki kiinni. Oli sitten pankkituki tai kivihiili, niin piikki kiinni on hyvä periaate. Kokoomuksen ja vasemmistoliiton rakkaustarina kesti tuhat päivää, ja nyt se on ohi. Osanottoni molemmille teille, että on palattu jälleen tähän niin sanottuun normaaliin järjestykseen. Mutta sen verran, edustaja Uotila, teidän liikenneministerinne Kyllönen sai aikaiseksi — te kun olette täällä vaatinut Espoolle metrorahoja — että ehti vielä hallituksen ministerinä ilmoittaa, että ei tule.

Mutta kun byrokratiatalkoita pitää pitää, kuten esimerkiksi edustaja Kalmari sanoi, niin muutama sellainen byrokratia, josta EU:ssa voi aloittaa: sektorikohtainen hallitustenvälinen sosiaalisen dialogin komitea, oliiviöljyn markkinointistandardien säätely, EU:n koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmä, maaperädirektiivi, tulvadirektiivi, ja kuinka ollakaan, energiatehokkuus — ja tästä energiatodistuksesta me toden totta olemme joutuneet kärsimään. Kyllä karsittavaa riittää.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kaunista puhetta, edustaja Sinnemäki, energiasta. Olette kuitenkin toimineet aivan toisin. Koko hallitus on toiminut toisin. Jos olisitte jatkaneet sitä keskustan edellisellä vaalikaudella viitoittamaa tietä, olisi asia nyt eri tavalla.

Yksi kuvaava asia on se, että me voimme määritellä suomalaisen energiaomavaraisuuden päivän. Herra pääministeri, se on laskennallisesti 7. päivä huhtikuuta. Siihen asti vuoden alusta me toimimme omillamme. Siitä eteenpäin me ostamme velaksi meidän energiamme. Tämä päivämäärä meidän on saatava huomattavasti kauemmas loppuvuodelle kuin se tällä hetkellä on. Tähän on keinoja. Keskusta esitti niitä äsken ja on esittänyt niitä usein. Laittakaa nyt nämä toimeksi, edustaja Sinnemäki ja koko hallitus!

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opposition välikysymyksessä todetaan, että hallitus on avannut ovet kivihiilen vyörymiselle Suomeen. Tämä on ihan hyvä, mutta minusta tuntuu, kun katsoo Tilastokeskuksen lukuja, että tämä on mielikuva. Niin kuin pääministeri totesi, kivihiilen kulutus on edelliseen vuoteen verrattuna vähentynyt 29 prosenttia, mutta erillisessä sähköntuotannossa kivihiilen kulutus on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 66 prosenttia. Ja kun minä katson kymmenen vuoden kivihiilen kulutusta, niin minun täytyy kenties opposition ikäväksi todeta, että kivihiilen kulutus on kymmenen viimeisen vuoden aikana vähentynyt Suomessa, joskin siinä oli kulutuspiikit 2010 ja 2011.

Minä kysynkin pääministeriltä: kumpaako minun pitää uskoa, Tilastokeskusta eli Suomen virallisia tietoja vai opposition välikysymystä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Eestilä aukaisi vähän tosiasioita. Todella ihan viime vaalikauden lopussa Suomi kulutti kivihiiltä ennätysmäisesti, 2010—2011. Teimme silloin energiaverouudistuksen, joka sen jälkeen on ruvennut sitten osittain vaikuttamaan, mutta silloin edellisen hallituksen viimeisimpinä vuosina Suomessa kulutettiin kivihiiltä ja kovaa. Sen jälkeen se on lähtenyt vähän alaspäin siitä huolimatta, että Yhdysvaltojen liuskekaasuesiintymä on tullut jatkuvasti houkuttelevammaksi. Se on laskenut kivihiilen hintaa, ja sen kanssa kilpailu on ollut tosi kovaa. Sen takia me nostimme kivihiilen verotusta ja peruimme turpeen veronkorotuksen, jotta osaltaan voitaisiin tähän vaikuttaa eli tämän hallituskauden aikana oleva kehitystrendi, eli kivihiilen kulutuksen väheneminen, jatkuisi.

Arvoisa puhemies! Niin kuin ensimmäisessä puheenvuorossa totesin, keskustalla on ihan kannatettaviakin ajatuksia, mutta kun teillä on noin miljardin euron veronkevennykset tässä ja suurin piirtein saman verran, suuruusluokkaa miljardin, joko menojen leikkauksien perumista tai lisämenojen osoitusta, niin vaikkapa ensi vuoden alusta alkaen noin 1,5—2 miljardin euron tasapainoa heikentävät esitykset vaativat kyllä samansuuruiset kompensaatiot eli uusia leikkauksia toisaalla ja uusia veronkorotuksia toisaalla. Mutta me tulemme näkemään nämä teidän konkreettiset esityksenne, kun teette sen kehysesityksenne ensi vuodelle ja neljälle vuodelle. Silloin nähdään, kuinka kompensoitte tämän.

Jokainen, varmasti keskustakin, tietää, että vaikkapa 650 miljoonan euron perintöveron poisto vaikkapa ensi vuoden alusta ei tuo samaa summaa eikä tuo seuraavanakaan vuonna eikä sitä seuraavana vuonna, koska ei ole tarkoituskaan tuoda, koska on tarkoitus, että yritysten sukupolvenvaihdokset toteutuvat ja veroa ei makseta. Se voi sinänsä olla ihan tavoiteltava asia, mutta pitää rehellisesti puhua siitä, että nämä eivät mene päikseen.

Kauttaaltaan kun katsoo perussuomalaisten ja keskustan puheita, niin jos nämä kaikki kummankin puolueen osalta laitettaisiin, niin Suomi velkaantuisi ensi vuonna huomattavasti enemmän kuin mitä se nykyisillä päätöksillä tekee.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, tässä on paljon ehdotuksia, jotka ovat kustannusneutraaleja. Puhutaan niistä, jos ei muusta nyt voida puhua, ja ottakaa kantaa niihin. Tässä itsekin olen esittänyt jo monta sellaista.

Mutta kyllä tämä yritysten sukupolvenvaihdosproblematiikka on myöskin semmoinen, että kyllä meidän täytyy siihen löytää joitain ratkaisuja. Onko se se, mitä me ehdotimme selvitettäväksi, ei ensi vuoden alusta toteutettavaksi? Selvitys tarvitaan ehdottomasti. Kyllä kasvollinen suomalainen omistajuus on kuitenkin tämän työllisyystilanteenkin näkökulmasta se ainoa oikea ratkaisu, mitä meidän pitäisi päätöksillämme tukea.

Minä olen äärimmäisen huolestunut kulkiessani tuolla yrittäjien parissa siitä hiljaisesta taustavirrasta, jossa juuri nämä yritykset ja yrittäjät kertovat aikaisemmin sijoittaneensa Suomeen, mutta nyt näitten sijoitusten pääpaino on suuntautunut Suomen ulkopuolelle. He ovat myöskin äärimmäisen huolissaan siitä, että pääomaverotuksen noustessa (Puhemies koputtaa) tämän hallituskauden aikana myöskin sukupolvenvaihdokset ovat tulleet kalliimmiksi.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 400 000 ihmistä on vailla työtä. Me kysymme: mitä uusia toimia te aiotte tehdä työttömyyden nujertamiseksi? Te vastaatte: emme mitään. Me tuomme 24 eri puolilta yhteiskuntaa koottua ehdotusta, ja te sanotte, että onhan siellä joitain hyviäkin. No hyvä, jos on edes joitain hyviä, mutta, pääministeri Katainen, teidän hallituksenne ja kokoomus pääministeripuolueena on Suomen tilanteesta vastuussa. Te olette vastuussa näille 400 000 työttömälle ja jokaiselle suomalaiselle. Onneksi tänä päivänä alkoi ennakkoäänestys ja suomalaiset pääsevät ottamaan kantaa, ovatko he tyytyväisiä teidän toimiinne vai olisiko hyvä ottaa joitain uusia keinoja käyttöön työttömyyden nujertamiseksi.

Mutta, pääministeri Katainen, kun sanotte, että teidän toimillanne nyt on hiilen virtaa tyrehdytetty perumalla turpeen veronkorotukset, (Puhemies koputtaa) te pidättäydyitte lisäheikennyksistä kotimaiseen energiaan.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Katsotaan vain tuossa eurovaalien tuloksen yhteydessä, kenenkä politiikkaa kansalaiset tukevat.

Edustaja Tiilikainen, minä en usko siihen, että tuolla teidän räksyttävällä linjallanne asioita rakennetaan. Halusin kuvata sen, että keskustalla on ihan hyviä esityksiä. Me jaamme monessa asiassa saman huolen. Mutta minä olen vastuussa kansalaisille myös valtionvelan taittamisesta. Minä olen vastuussa myös Suomen luottamuksen säilymisestä. Olen osaltani vastuussa kilpailukyvyn parantamisesta. Kaikkia hyviä asioita ei kerralla voi tehdä, jos meinaa kantaa huolta tästä kokonaisuudesta. Niin kuin minä sanoin, teidän esityksenne ovat noin 2 miljardia euroa. Se on aika paljon rahaa. Kunhan me nyt näemme sitten sen teidän konkreettisen budjettiesityksenne, missä te alennatte velkaa vähintään yhtä paljon kuin hallitus ja toteutatte tämän 2 miljardin euron paketin, niin se on hyvin mielenkiintoinen harjoitus.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo Mäkelän—Kataisen laskuoppi.: Mäkelä laski että miljardi ja Katainen pani vielä miljardin paremmaksi. Nopeita olette laskemaan ehdotuksiamme, en tiedä, kuinka tarkkoja. Kuten sanoimme, siellä on paljon kustannusneutraaleja ehdotuksia.

Mutta, pääministeri Katainen, te sanotte, että minä räksytän. Jos 400 000 työttömän ja heidän perheenjäsentensä tulevaisuudesta huolestuminen on teidän mielestänne räksytystä, otan kunnian kiitollisena vastaan.

Mutta kun te sanoitte, että yksilölliset palvelut työttömille ovat parantuneet ja erityistä huomiota on kiinnitetty pitkäaikaistyöttömyyden ohella nuoriin, tulokset puhuvat toista. Ihmiset, jotka käyttävät noita palveluita, toteavat, että yksilöllinen palvelu on vähentynyt, pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt, samoin nuorisotyöttömyys. Nämä voitte tarkistaa vaikka Tilastokeskukselta, pääministeri.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen totesi puheenvuorossaan, että edessä on jo kirkkaampia näkymiä. Toivottavasti näin on. Toivottavasti tämä ei ole samankaltainen profetia kuin silloisen valtiovarainministeri Kataisen toteamus, että finanssikriisi ei tule vaikuttamaan Suomeen.

Arvoisa puhemies! Kun pääministeri Katainen puheessaan totesi, että muualla Euroopassa talouskehitys ja työllisyyskehitys on parempaa kuin Suomessa, niin siihen pitää nähdä se yksi keskeinen syy: Euroopassa on huomattu, että pitää lähteä elvyttämään taloutta, kun samaan aikaan hallitus lyö hanoja kiinni. Kun täällä puhutaan velasta, niin pitää muistaa, että ei pelkkää velkaa maksamalla velka lopu, ellemme saa talouskasvua ja työllisyyttä parantumaan. Se on ainoa tie, jolla me voimme hoitaa tämän velkaongelman pitemmällä tähtäimellä, ja sen vuoksi nyt tarvitaan toimenpiteitä, joilla työllisyys ja talouskasvu saadaan hoidettua.

Esimerkiksi indeksien leikkaamisesta haetaan 150:tä miljoonaa euroa valtiontalouteen, ostovoimaa leikataan 330 miljoonaa ja kymmeniätuhansia palvelualoilla (Puhemies koputtaa) uhkaa työttömyys. Onko se järkevää?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Suomi pitäisi saada liikkeelle, yritysten pyörät pitäisi saada pyörimään. Silloin pankkikriisin aikaan Suomessa mietittiin, kun valtion omaisuutta oli myyty, että mitä tällä rahalla tehdään, ja silloin muun muassa aloitettiin tämä rautatieoikorata Helsingistä Lahteen ja Pietariin ja samaten E18 Turusta Pietariin. Haluttiin tehdä jotain sellaista pysyvää, koska valtion omaisuuden myynti on aikaisempien sukupolvien pysyviä saavutuksia.

Nyt meidän pitäisi kyllä saada nämä pyörät pyörimään, ja tämä on nyt pyörinyt lähinnä tämän 55 miljardin euron eli valtion budjetin ympärillä, mutta meillä on paljon isompiakin rahamääriä, ja meidän pitäisi saada tämä yhteistyö toimimaan niin pankkien, vakuutuslaitosten, työmarkkinajärjestöjen kuin myös työeläkeyhtiöitten kesken. Olisin nyt kysynyt pääministeriltä, jolla on kokemusta siitä, miten tällaista 5,5 miljoonan (Puhemies koputtaa) ihmisen yhteisöä pyöritetään: miten me saisimme tämän pyörimään, minkälainen porukka pitäisi kutsua kasaan, jotta tämä yhteinen intressi tulisi hoidettua?

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen, olitte Aamu-tv:ssä tänään ja totesitte, että työttömyys on tänä vuonna keskimäärin 8,5 prosenttia. Se laskee ehkä pikkuisen ensi vuonna, mutta ei se huimaa vauhtia ole laskemassa. Luvut ovat kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Sain kuitenkin sellaisen käsityksen, että tietonne perustui enemmän olettamuksiin, eli ministeriössännekään ei ole sellaisia barometrejä, joihin voisitte tukeutua tai luottaa. Kun katsomme tätä irtisanomisten ruuhkaa, niin olenkin tullut siihen tulokseen, että kysyn: Oletteko ryhtynyt ennustajaksi, kun tämä yhtälö ei täsmää? Mikä on totuus?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi hyvin osuvasti, että työ on ihmiselle enemmän kuin keino tulla toimeen, ja taas korkea työllisyysaste varmistaa sen, että tämä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja kyetään jotenkin hoitamaan.

Tässä salissa on aika paljon ihmisiä, jotka elivät 90-luvun alun suurta lamaa. Silloin talouskasvu hiipui: 500 000 työtöntä. Työllisyysaste laski ja hiipui 60 prosenttiin, ja siitäkin isosta vaikeudesta tultiin ulos laajalla yhteistyöllä, mutta se otti aika pitkän ajan. Hätähousujen touhua se ei ollut silloinkaan.

Me tarvitsemme siis pitkäjänteistä työtä, se on selvä. Kun hallitusta muodostettiin, niin silloin ennusteet talouskasvusta olivat reippaampia kuin mitä tämä todellisuus on, ja kun talouskasvu on hidasta, niin se vaikuttaa työllisyyteen. Minusta tämä asia pitää tunnustaa. Jotta me saamme talouskasvua aikaan, joka on kaiken perusta työllisyydelle, tarvitaan viennin parempaa vetoa, enempi investointeja Suomeen. Nyt on orastavaa, hyvää kierrettä menossa. Vahvaa osaamista, pk- ja keskikokoisten yritysten kasvuhakuisuutta ja kansainvälistymistä, julkisen talouden terveenä pitämistä, sitä tämä hallitus haluaa tehdä, ja ennen kaikkea on tärkeää, että me pidämme huolta kilpailukyvystä, mitä myös työmarkkinapolitiikalla on tehty, ja että yritysten rahoitusperusta on kunnossa. Nämä luovat edellytykset sille, että syntyy kasvua, syntyy työllisyyttä, ja ne eivät ole mitään pikaratkaisuja.

Mutta me olemme menossa hyvään suuntaan sen takia, että meillä on teollisuus uudistumassa. Meillä on uusia hienoja viennin lähteitä: ympäristöteknologia, cleantech, energiatehokkuus, vesiensuojelu, terveysteknologia. Saadaan paljon uutta, ja tämä biometsätalouden uusi tuleminen on tästä hyvä esimerkki. En näe Suomen tilannetta lohduttomana.

Meillä on 315 000 työtöntä, ja se on tarkka luku meidän työttömyystilastoista. Keskiarvo on 8,7 prosenttia tänä vuonna, ehkä 8,5 prosenttia ensi vuonna. Nämä luvut eivät ole siis tuulesta temmattuja, vaan ne ovat te-toimistojen tilastoista kerättyjä. 39 000 nuorta on työttömänä. Se on 2 000 vähempi kuin kuukausi sitten. Nuorten työttömyys ei ole lyhyellä aikavälillä nyt kasvanut, mutta on se 2 000 enempi kuin vuosi sitten, mutta joka tapauksessa tässä on saatu paikoin hyvää aikaan.

Ongelman ydin meillä on, kuulkaa, se, että noin puolet meidän kaikista meidän työttömistä on sellaisia, en käytä tätä hirveää sanaa rakennetyöttömyys, mutta vaikeimmin työllistettäviä ihmisiä, jotka eivät ihan normaalein toimin enää työmarkkinoille selviä: pitkäaikaistyöttömiä, poistuvaistyöttömiä, ja he tarvitsevat uudenlaista palvelua. Ja mikä surullisinta, jos ihminen on 50 plus, niin työttömyyden kesto on 72 viikkoa. Nuorilla onneksi se on vain 11 viikkoa. Se on lyhytkestoista, ja hyvä näin. Jos ihminen on 55 plus, niin se on 82 viikkoa, että sinä saat uuden työpaikan. Mitä tämä kertoo siitä, miten parhaassa työiässä olevia ihmisiä kohdellaan sen työn hankkimisessa? Ei hyvin tässä yhteiskunnassa. Meidän pitää saada tätä työttömyyttä nyt alas.

Ja tässä, edustaja Soini — kysyitte pitkäaikaistyöttömyyden taittamisesta — meillä on nyt aika monia hankkeita menossa. Työvoiman palvelukeskusverkosto lakisääteistetään, viedään koko maata kattavaksi. Siinä nimenomaan kunta — sen sosiaalitoimi, Kela, te-toimisto — yhden oven avauksella suorittaa yhtäaikaista palvelua ja tukee, jotta nämä ihmiset saavat jonkun kuntoutuksen, työtoiminnan ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet työelämään.

Meillä on tänä päivänä 130 000 ihmistä työvoimapoliittisten toimien piirissä. Meillä oli 500 miljoonaa rahoitusta tälle vuodelle ja tulee olemaan yli 500 miljoonaa kaikkiaan myöskin ensi vuodelle, koska meidän momentillemme siirtyy STM:stä rahoitusta. (Markus Mustajärvi: Paljonko jää käyttämättä?) — Ei jää käyttämättä killinkiäkään sen takia, että ne ovat siirtomäärärahoja kahdelle vuodelle. Kaikki tullaan käyttämään, mutta ei aina yhtenä vuotena. Ja se on fiksua politiikkaa, että käytetään myös sitten seuraavana vuotena. Ongelma ei ole rahojen käyttämättömyys, vaan meidän pitää ne käyttää järkevästi.

Sitten lopuksi haluaisin sanoa tästä nuorisotakuusta: Kyllä minä ihmettelen tätä keskustelua. Meillä on 200 000 ihmistä tuolla Messukeskuksessa tänä päivänä, jotka ovat tuolla maakunnassa tekemässä nyt nuorisotakuutyötä. Ei siellä puhuta tällä tavalla. (Martti Korhonen: Se on totta!) Se on, kuulkaa, hieno hanke. Me olemme Sanssi-rahalla ja palkkatuella työllistäneet 10 000 nuorta. Minusta se on aika paljon. 93 prosenttia nuorista saa työllistämissuunnitelman alle kolmen kuukauden. Yli 70 prosenttia saa toimenpiteen alle kolmen kuukauden aikana, joko työn tai muun toimenpiteen. Ei enemmistö mene yli kolmen kuukauden, edustaja Sinnemäki, vaan alle 30 prosenttia, (Anni Sinnemäki: Enemmän kuin aikaisemmin!) niin että hyvää työtä on tässä tehty.

Mutta totta kai meillä on työmaata tämänkin jälkeen tämän hankkeen edistämisessä. Toivon, että tämä nuorisotakuu otettaisiin sellaisena yhteisenä hankkeena tuolla maakunnissa ja tuettaisiin niitä toimia, joita siellä ihmiset haluavat tehdä, jotta tämän maan nuoriso ei syrjäydy ja saa koulutusta ja työtä.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hoitoalan työntekijöiden työttömyys on lisääntynyt vuodessa liki 4 500 kappaletta. Maaliskuussa 2014 Suomessa oli 23 376 hoitoalan työntekijää työttömänä. Tämä yhtälö tuntuu ihmeelliselle, sillä juuri eilen me saimme kuulla SuPer-liiton tekemät viimeisimmät selvitykset, että vanhuslain suositus 0,5 hoitajan mitoituksesta ei ole toteutunut Suomessa vaan meillä on edelleen hoitoalalla paikkoja, joissa hoitajia on todellakin liian vähän.

Tämä asia olisi helposti korjattavissa, kun hallitus antaisi resursseja sinne hoitoalalle, ja hoitajamitoitus nousisi sillä, kun hoitajia palkattaisiin lisää. (Sirpa Paatero: Se tulee lakiin!) — Lakia ei ole noudatettu, koska vanhuslain 0,5:ttä ei ole saatu kuntoon kunnissa. Siellä on alimiehitystä. Tämä on erittäin vakava ongelma, meillä on hätätila. Se on suositus, mutta miksi sitä ei ole laitettu täytäntöön? Millä tavalla me saamme tämän yhtälön toteutumaan, (Puhemies koputtaa) että työ ja tekijä kohtaisivat hoitoalalla?

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan uudestaan tähän kysymykseen kivihiilestä ja totean, että sillä ei tietenkään, se on ihan selvää, ole mitään tulevaisuutta. (Mauri Pekkarinen: Miksi te lisäätte sitä?) — Sitä on tällä hetkellä lisätty sen takia, että päästöoikeuksien hinnat ovat niin alhaalla. Sitä oltiin nostamassa europarlamentissa. Ja mitä tekivät keskustalaiset kansanedustajat? He äänestivät sen puolesta, että pidetään päästöoikeuden hinnat matalina, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) jotta kivihiili olisi kannattavaa.

Mutta arvon kepulaiset, tässä käy jossakin vaiheessa kuitenkin toivottavasti niin, että esimerkiksi päästöoikeuksien hinnat nousevat ja ilmastopolitiikka otetaan tosissaan. Silloin kivihiilellä ei ole mitään tulevaisuutta, mutta ei ole turpeellakaan, joka on vielä pahempi kuin kivihiili. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Vaikka kuinka rakastaisin turvetuotantoa Suomessa, en ikinä panisi siihen omaa rahaani, koska sillä elinkeinolla ei ole mitään tulevaisuutta.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulin, että pääministeri, mutta että Soininvaarakin perustelee asioita tällä tavalla — olen hämmästynyt: että päästöoikeus olisi se, joka nyt on tällä hetkellä aiheuttanut hiilen maahantuonnin. Edustaja Soininvaara, ettehän te nyt puhu totta, te tiedätte, että noin ei asianlaita ole. Se on osasyy, mutta pääsyy on se, että kun sairaus tuli eli päästöoikeuden hinnat tulivat alas ja suomalaisen bioenergian kilpailukyky heikkeni osin päästöoikeuksien seurauksena, niin se pääheikkeneminen oli se, että te nostitte turpeen veron yli kaksinkertaiseksi ja laskitte puulle tulevaa tukea 6 eurolla megawattituntia kohti. Se oli huikea heikennys, minkä teitte suomalaiselle kotimaiselle energialle, kun olisi pitänyt reagoida täsmälleen toisin päin. Kun kivihiili kävi kilpailukykyisemmäksi, silloinhan olisi pitänyt kotimaisen kilpailukykyä parantaa. Te huononsitte kotimaisen kilpailukykyä.

Mitä Kataisen tilastoihin tulee, jokainen laitos, joka pystyy kivihiiltä käyttämään, viime vuonna alkoi käyttämään (Puhemies koputtaa) kivihiiltä niin paljon kuin ikäpäivänä pystyi, te tiedätte sen.

Maahan tuotiin valtavasti, sadoilla miljoonilla euroilla, kivihiiltä. Nyt on... [Puhemies sulki puhujan mikrofonin, koska puheaika ylittyi.]

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä keskustelu käy kumminkin tässä energian osalla, niin faktaa on kumminkin se, että uusiutuvia oli viime vuonna, 2013, 36 prosenttia, niitä oli vuonna 2012 41 prosenttia, hiilidioksidivapaita oli vuonna 2013 69 prosenttia ja vuonna 2012 73 prosenttia, kotimaisia oli vuonna 2013 42 ja vuonna 2012 47 prosenttia. Elikkä jostakinhan nämä luvut tulevat, eiväthän ne hatusta tule. Elikkä nyt on selkeästi hävinnyt nyt meiltä hiilidioksidivapaa kotimaisuus ja ympäristöystävällisyys. Mistä se johtuu, siihen on varmaan monta syytä. Mutta kun puhuu, niin pitäisi puhua faktisesti. Pääministerihän puhui kauniisti niin kuin Runeberg kirjoittaa, eihän siinä ole mitään. Mutta kun te sanotte, että työ on se, johon pitää panostaa, minä olen täsmälleen samaa mieltä, mutta yhtä lailla meidän pitää panostaa kyllä osaamiseen. Onhan tämä ihan uskomaton tilanne tällä hetkellä, että esimerkiksi yliopistot käyvät yt-neuvotteluja, ulkoistavat ja lomauttavat ja irtisanovat väkeä. Ei tämä voi olla se Suomen tie, ja tähän meidän pitää hakea muutosta — yhdessä.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy hieman ihmetellä täällä edustajan puhetta siitä, että turvetuotantoa ei pitäisi Suomessa lainkaan sallia. Turvetta täytyy käyttää sen takia, että me voimme puuta käyttää. (Mauri Pekkarinen: Tehän ajatte alas!) Ja edustaja Pekkariselle myös: aivan tolkuttomasti ei puutakaan kannata polttaa. Eli voi olla, että siitä saadaan huomattavasti parempi hinta erilaisella jalostuksella ja eri markkinoilta.

Mutta kannatan puunpolttoa ja turvetuotannon lisäämistä Suomessa. Edustaja Pekkariselle sanoisin näin, että kun turpeen veroa nostettiin, niin hallitus ei suinkaan omasta aloitteestaan alentanut metsähakkeen tukea 13 euroon megawattitunnilta vaan sen takia, että te itse, edustaja Pekkarinen, olette ministerinä allekirjoittanut sellaisen lain.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei pitäisi vääristää toisen sanomista. Minä en sanonut, että turvetta ei saisi käyttää, vaan tein sen ennusteen, että siihen investoiminen on täysin typerää, koska kun päästöoikeuksien hinta nousee, niin turve muuttuu täysin kannattamattomaksi. Sitten edelleen 6 euron tuen pienentäminen vastaa 8 euron hinnanalennusta päästöoikeuksista. Päästöoikeuksien hinta on alentunut 25 euroa.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen edustaja Soininvaaran näkemyksiä turpeesta. Kun Suomessa on ilmaista raaka-ainetta, turvetta, enempi kuin Norjassa öljyä, niin olemmehan me hölmö kansa, jos me emme käytä sitä hyväksemme. Mutta toiveunilla ei maamme talouskasvu käynnisty eikä työllisyys parane. Toiveunilla ei myöskään saada vientiä vetämään. Tarvitaan todellisia tekoja ja päätöksiä sekä rohkeutta puolustaa ja suosia suomalaista työtä ja yrittämistä, kuten turveteollisuutta. Jos sitten aikaa ja rahaa jää, niin sen jälkeen on vuorossa muun maailman parantaminen. Näin toimivat omista kansalaisistaan huolehtivat muiden maiden hallitukset. Voisitteko hallituksessa tehdä kunnon ryhtiliikkeen ja ruveta puolustamaan suomalaista työtä, kuten äsken mainittua turveteollisuutta?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen puhui väkevästi ja asiaa, kuten hänellä tapana aina on. Ihmettelen samalla tavalla näitä puheita siitä, että nuorisotakuu on täysin epäonnistunut. Se ei todella ole epäonnistunut. Se on alussa. Sille on tulossa jatkoa. Muutama luku: Sanssi-kortteja jaettu vähän yli 40 000, satsaus 60 miljoonaa euroa vuodessa tähän, suunnitelmia nuorille ennen kuin se kolme kuukautta on täyttynyt: 94,6 prosenttia se luku. Miten monelle on löytynyt työ-, koulutus- tai palvelupaikka? Alta kaksivitosille luku on 68,7 prosenttia, vastavalmistuneille 25—29-vuotiaille 59,2, ja työttömyyden kehitys näissä ryhmissä on pysähtynyt. Se on totta. Heitä on ehdottomasti liikaa. Jokainen työtön on liikaa, mutta se on pysähtynyt tähän.

Nuorisotakuu samoiten kuin tämä pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu on näyttänyt jo kyntensä näinkin lyhyellä ajalla. Älkää aliarvioiko sitä, että ihmisistä yritetään pitää huolta ja olla inhimillisiä. Ei heitetä niin kevyesti (Puhemies koputtaa) näitä lausuntoja.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnälle ja sitten ministeri Ihalaiselle haluaisin kuitenkin puhua siitä, että ei tämä tilastokikkailua ole, että ei nuorisotyöttömyys mihinkään poistu. Ministeri Ihalainen, sanoitte, että 39 000 nuorta työtöntä on. Tämä on varmaan työvoimatoimiston kortiston luku, mutta Tilastokeskuksen luku sanoo näin, että 15—24-vuotiaita nuoria oli maaliskuussa yhteensä 653 000 ja heistä työttömiä 79 000. Tämä luku kertoo sen todellisen määrän. Nythän näitä nuoria on piilotettu jos jonnekin työpajalle, kurssille, päivähoitoon, koska heille ei ole työpaikkaa pystytty antamaan.

Meidän tulisi ymmärtää se, että nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys on niin vakava asia, että siihen pitää panna paljon enemmän panoksia. Emme me voi pelkästään nojata tähän nuorisotakuuseen, koska nuorisotakuu parhaimmillaankaan ei anna sitä työpaikkaa. Se antaa valmiuksia siihen, mutta jos meidän pitää työpaikkoja luoda, niin pitää ruveta tekemään aivan toisella tavalla politiikkaa kuin tähän asti on tehty.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin hieman korjata tätä tilastokeskustelua, koska useinhan sanotaan, että tilasto voi olla emävalekin. Niin se on, jos ei ymmärretä, mitä tilastolla mitataan. Nämä edustaja Niikon kertomat luvut ovat kyllä totta. Ne ovat kansainvälisesti vertailtavissa. Mutta, hyvä sali, onko teidän mielestänne työtön sellainen nuori, joka opiskelee yliopistossa ja päättää vaikkapa maaliskuussa ryhtyä hakemaan kesätyöpaikkaa? Minun mielestäni hän ei ole työtön, mutta Tilastokeskuksen lukujen mukaan hän on työtön. Sen vuoksi pitää katsoa, mitä mitataan. Silloin kun puhutaan nuorisotyöttömyydestä, on tärkeää katsoa TEMin lukuja, koska niissä on ne nuoret, jotka hakevat työtä. Mutta sen lisäksi meillä on nuoria, joista pitää pitää huolta, jotka eivät näy näissä tilastoissa. Siihen taas hallitus on puuttunut esimerkiksi etsivän nuorisotyön kautta tai niillä verkostoilla, joita kunnissa on nuorisotakuun nimissä rakennettu.

Minä haluan esittää kysymyksen toisinpäin: miten korkea meidän nuorisotyöttömyytemme olisi, olipa puhe Tilastokeskuksen luvuista tai TEMin luvuista, jos meillä ei olisi nuorisotakuuta?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvä, että tarvitaan investointeja, ja siitä syystä pitäisi maamme olla kilpailukykyinen. Mutta meillä on tietysti tehty ratkaisuja. Tämä nykyinen hallitus on tehnyt ja edellinen on energian veroja nostanut, ja tämä on osittain vaikuttanut siihen, että meillä on kilpailukyky koko ajan heikentynyt.

Sitten kysyisin ministeri Ihalaiselta, kun tätä nuorten yhteiskuntatakuuta hän on tässä kovasti mainostanut, minkä tyyppiset yrittäjät ovat palkanneet näitä Sanssi-kortilla olevia henkilöitä. Kun ajattelemme, että Suomessa on yksinyrittäviä noin 160 000, niin onko sinne puolelle syntynyt näitä työpaikkoja? Tästä olisin kiinnostunut. Kun täällä on puhuttu työpaikkojen puutteesta, niin siellä kyllä on. Kun tehdään toimenpiteitä, niin syntyy nopealla aikavälillä uusia työpaikkoja.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Sipilä onkin lähtenyt pois, nimittäin olisin kiittänyt häntä tästä rauhallisesta ja rakentavasta tavasta esiintyä täällä tänään. (Välihuutoja)

Itse asiassa jaan erittäin paljon hänen kanssaan huolen siitä, mitä tapahtuu suomalaiselle kasvolliselle yrittäjäomistajalle. Me tiedämme, että 70 000 yritystä on sukupolvenvaihdoksen edessä. Useissa näistä yrityksistä ei löydy jatkajaa, ja jos yritykselle löytyy jatkaja, niin olisi erittäin hyvä, että sukupolvenvaihdos sujuisi luonnikkaasti, jotta ne olemassa olevat työpaikat säilyisivät ja myös näillä yrityksillä olisi mahdollisuus kasvuun ja jopa luoda niitä uusia työpaikkoja.

Edelleen minua vaivaa kyllä tämä 24 kohdan lista, koska tuntuu siltä, että se perustuu velalla vivuttamiseen, ja varsinkin sitä taustaa vasten, kun edustaja Sipilä esitti sitä 8 miljardin sopeuttamista seuraavien vuosien aikana, olisin halunnut tietää, miten tämä yhtälö toimii.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Jag skulle gärna delta i den här debatten om inhemsk energi. Som bekant så blåser det mest på Åland och åländsk energi är också inhemsk energi, men det kan vi ta en annan dag.

Jag skulle vilja tacka för ett bra interpellationssvar, men jag saknar något om skillnaden mellan kvinnor och män. De drabbas olika, på olika sätt av ekonomiska kriser, nedskärningar, inskränkningar. Kvinnor på arbetsmarknaden är mer sårbara, har en sämre ställning när problemen dyker upp. Det påpekas också i Cedaw-rapporten. Jag skulle vilja fråga: Kan statsministern eller minister Ihalainen eller minister Urpilainen säga något om regeringens åtgärder?

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puutun tässä julkisiin työllistämistoimiin tai oikeastaan niiden puutteeseen. Jotakinhan kertoo se, että hallitukselta jäi käyttämättä työllisyysmäärärahoja viime vuonna yli 200 miljoonaa ja edellisvuonna 95 miljoonaa.

Sitten on tunnettu tosiasia, että kunnat joutuvat maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, jos ne eivät aktivoi ja edesauta työttömien työllistämistä. Viime vuonna näitä Kela-sakkoja maksettiin kunnista yhteensä 215 miljoonaa.

Onhan aivan tavatonta, että satoja miljoonia budjetoituja varoja jää käyttämättä. Mitä hallitus on tehnyt kuntien suuntaan, että kunnat työllistäisivät?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen suurin ongelma on se, että meidän tuleva kasvumme on hyvin alhainen, ja se johtuu siitä, että meidän julkinen sektori on maailman suurin, 58 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että se syö mahdollisuuksia yksityiseltä yritystoiminnalta kasvaa.

On valitettavaa, että kun me katsomme viimeaikaisia ehdotuksia — pääministeri Vanhasen ehdotus työllistämispaketista, nyt puheenjohtaja Sipilän ehdotus, tehdään tämmöisiä suuria, massiivisia paketteja, joihin laitetaan miljardeja euroja, mutta myöskin puheenjohtaja Rinteen ehdotukset tämmöisistä elvyttämispaketeista — kaikki vievät sitä tilaa tältä yksityiseltä yrittäjyystoiminnalta. Ja kun on korkea julkisen sektorin aste, se merkitsee sitä, että meillä on korkea verotaso, mikä merkitsee taas sitä, että kustannustaso on korkea, mikä merkitsee sitä, että meidän kilpailukykymme on heikko. Näihin perusteisiin pitäisi olennaisesti puuttua, ja se, mitä tässä salissa on esitetty, ei missään tapauksessa ole hyvä tässä tilanteessa.

Ruotsissa työllisyysaste on 75 prosenttia, Suomessa 68. Se johtuu siitä, että siellä edellinen hallitus (Puhemies koputtaa) on työn tarjontaan erityisesti kannustanut, samoin kuin Saksassa. Hyvinvointivaltio voidaan pelastaa vain sillä, (Puhemies: Jaaha, nyt aika on täynnä!) että meillä on korkea työllisyysaste.

Anna Kontula /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivon Sasin hiukan tarkistavan tietojaan. Kun meidän julkisen sektorin luvut putsataan vertailukelpoisiksi muihin maihin nähden, sen jälkeen meidän julkinen sektorimme ei relevantteihin vertailumaihin nähden ole erityisen suuri. Myöskään meidän kokonaisveroasteemme ei ole kilpailijamaihin verrattuna erityisen korkea, eikä meidän kilpailukykymme kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa ole mitenkään huono, päinvastoin erittäin hyvä.

Jos me olemme rehellisiä, niin nopeita, tilastollisesti merkittäviä työllisyystoimia ei politiikan keinoin voi tehdä, ja tämä on hyvä tunnustaa silloin, kun puhutaan työllisyydestä ja työttömyydestä. Sen takia politiikassa pitääkin panostaa siihen, että toimintaympäristö, yhteiskunnallinen perusta, on mahdollisimman vakaa ja kykenee toisaalta tasoittamaan suhdannevaihteluita ja toisaalta mahdollistamaan työpaikkojen synnyn itsessään. Tämä edellyttää monenlaisia toimia. (Puhemies koputtaa) Yksi keskeinen asia on automaattiset vakauttajat, joita me olemme ajaneet voimakkaasti.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On surullista, että edustaja Sasi näkee julkisella sektorilla tehtävän arvokkaan työn jotenkin taakkana. Itse asiassa monin tavoin julkisella sektorilla tehtävä työ tukee esimerkiksi vientiyrityksiä. Jotta palkansaaja, työnainen tai työmies, voi mennä esimerkiksi vientiyritykseen tekemään pitkän päivän, on oltava mahdollista viedä esimerkiksi lapset päivähoitoon tai on oltava mahdollista mennä terveyskeskukseen. Julkinen sektori tukee yksityistä sektoria ja toisinpäin.

Mutta, arvoisa puhemies, nyt tarvitaan vakautta, nyt täytyy pitää huolta kotimarkkinoista. Sen takia ihmettelen, miksi kokoomuksen kansanedustajat Kataja ja Männistö ovat ehdottaneet, että nyt tässä tilanteessa työntekijöiltä pitäisi poistaa verovähennys ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksuista. Tämä tarkoittaisi ostovoiman heikennystä tässä ja nyt yli kahdelle miljoonalle palkansaajalle. Siis suurimmalta osalta suomalaisista palkansaajista, lähes jokaiselta, käteen jäävää palkkaa leikattaisiin. Nyt täytyy pitää huolta kotimarkkinoista (Puhemies koputtaa) ja luoda vakautta.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä oli mielenkiintoinen kommentti edustaja Lindtmanilta. On olemassa erilaisia näkökulmia. Varmasti yksi niistä on ostovoima, mutta tuli myöskin toinen ehdotus, myöskin sellainen että saadaan noin 75 miljoonaa. Ollaan arvioitu, että jos otettaisiin vaikka miljardin euron laina, josta maksettaisiin korkoja, tehtäisiin se kasvurahasto siihen. Sehän voisikin olla tällainen ratkaisumalli, että luotaisiin uusia työpaikkoja, suunnattaisiin uusiin toimenpiteisiin tätä rahoitusta. Juuri niin kuin pääministeri sanoi, että kun otetaan jotakin pois, täytyy osoittaa se johonkin toiseen kohtaan ja täytyy olla neutraalisti. Tässä voisi olla uudentyylisiä ajatusmalleja, mitä voisi virittää. Täytyy olla avoin näille erilaisille keskusteluille. Pääasia, että saadaan aitoja työpaikkoja.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Jaskarin kanssa samaa mieltä siitä, että nyt tarvitaan uusia keinoja, uusia ideoita, ja myös varmasti tarvitaan jatkossa uusia toimenpiteitä. Mutta pitääkö ne kaikki rahoittaa juuri nyt, tässä tilanteessa, leikkaamalla palkansaajien ostovoimaa, siis yli 2 miljoonan suomalaisen käteen jäävän palkan leikkaus tässä tilanteessa? En usko, että se olisi hyvä talouskasvun ja työllisyyden kannalta. Nyt on laitettava katse työllisyyteen ja katse kasvuun. Sillä Suomi nousee.

Hallitus on tehnyt monia toimenpiteitä. Mainitaan esimerkiksi Finavian 200 miljoonan euron pääomitus, joka on tänä vuonna käynnistänyt miljardin investoinnit. Tämä tehtiin valtiovarainministeriön esityksestä, ja se tuo yli 5 000 työpaikkaa Helsinki-Vantaan lentokentän ympäristöön. Tämä jos mikä on osoitus siitä, että tarvitaan tällaisia toimenpiteitä, jotka luovat kasvua ja työllisyyttä.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ainoastaan edustaja Satonen ilkkui ikiliikkujapuheilla, kun me olemme kantaneet huolta kotimaisen kulutuskysynnän, kotimaisen ostovoiman vaikutuksista työllisyyteen. Kysynkin pääministeri Kataiselta, tyrmääkö hän nämä arvelut ja tutkimukset ja selvitykset, että indeksien leikkaamiset pienentävät näiden kyseisten väestönosien ostovoimaa 330 miljoonalla vuositasolla ja se ostovoima tulee vaikuttamaan työllisyyteen kotimarkkinoilla noin 35 000 työpaikalla? Voidaan keskustella, onko ihan tuhannet tarkalleen totta tai näin, mutta väitättekö, että ei ole merkitystä kotimaiseen ostovoimaan ja sitä kautta työllisyyteen sillä, että indeksejä leikataan?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Toivon mukaan edustaja Kontula ei pahastu, jos kiitän teitä erinomaisen hyvästä puheenvuorosta. Se oli minun makuuni se puheenvuoro. Kuvasitte hyvin julkisen vallan toimenpiteiden rajallisuuden nopeassa, merkittävässä työllisyyspolitiikassa. Se ei tarkoita sitä, ettei julkinen valta voi tehdä mitään. Päinvastoin, voi tehdä paljonkin silloin, kun rakennetaan semmoista toimintaympäristöä, missä idearikkaat ihmiset toteuttavat omia unelmiaan ja siinä samalla talous kasvaa, ihmisiä työllistetään. Näin se käytännössä menee. On helppo olla teidän kanssanne tästä perusanalyysistä kyllä ihan samaa mieltä.

Tästä ostovoimasta. Meidän budjettileikkaukset ja veronkorotukset hillitsevät ensi vuoden talouskasvua — valtiovarainministeri muistaa, kuinka paljon, noin 0,5 prosenttia ehkä. Eli sekä leikkauksilla ylipäänsä että sitten veronkorotuksilla on kielteinen vaikutus lyhyen tähtäimen talouskasvuun (Kari Uotila: Ja työllisyyteen!) — ja myös työllisyyteen. — Mutta olennaista on se, että jos taloutta ei tasapainotettaisi ollenkaan, niin silloin me tiedämme, että se kielteinen vaikutus olisi vielä suurempi ja pitkällä tähtäimellä. (Kimmo Sasi: Lyhyen tähtäimen!) Eli me taiteilemme tässä työllisyyden, talouskasvun ja velkaantumisen taittamisen vaatimien sopeutustoimien välillä.

Tästä ostovoimasta. Olisi hyvä, jos siihen voitaisiin satsata. Kaikkein suoraviivaisin toimintatapa lienee tuloverotuksen keventäminen. Se menee lyhentämättömänä ihmiselle, joko pienempänä tai suurempana. Sitä voidaan jopa kohdentaa pienituloisille tai keskituloisille tai molemmille. Nythän me kiristämme hyvätuloisempien tuloverotusta. Mutta jälleen kerran, sillä olisi hyvä vaikutus ostovoimaan, jonkin verran hyvä vaikutus varmasti työllisyyteen, myös nopeasti, mutta jälleen kerran, meidän pitäisi kaivaa se samansuuruinen rahasumma jostakin muualta, jotta velkaantuminen taittuisi. Eli tämä on tätä taiteilua.

Sitten ehkä näistä vähennysoikeuksista, niillä on pääsääntöisesti ehkä muita arvoja kuin työllisyysarvoja. Eli samaa rahasummaa voidaan ostovoiman kannalta käyttää hyvin monella eri tavalla.

Valtiovarainministeri  Jutta   Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minusta tämä keskustelu on ollut erittäin tervetullutta ja asiallista, ja on hyvä todeta, että meillä on yli puoluerajojen suuri huoli yli 300 työttömästä, jotka meillä tällä hetkellä valitettavasti maassamme on. Jokainen heistä on liikaa sekä inhimillisesti katsottuna että sitten myöskin hyvinvointivaltion rahoituksen näkökulmasta. Kaikki tiedämme, että tarvitsemme korkean työllisyysasteen.

Täällä on läpikäyty monia toimenpiteitä, joita hallitus on tehnyt työllisyyden vahvistamiseksi, ja itse asiassa lähiviikkoina hallitus tulee antamaan kolmannen työllisyyslisäbudjetin eduskuntaan, joka on noin 0,5 miljardin euron suuruinen ja jossa on monia eri toimenpiteitä, joilla hallitus pyrkii luomaan edellytyksiä työllisyyden vahvistamiseksi sillä periaatteella, että hallitus laittaa julkista rahaa ja sitten pyrimme saamaan myöskin yksityistä rahaa mukaan, juuri niin kuin edustaja Lindtman täällä totesi, muun muassa Finavian pääomituksen esimerkin keinoin.

Ehkä se konkreettisin ero oppositiopuolueiden ja hallituspuolueiden välillä kiteytyy nimenomaan kysymykseen velkaantumisesta. Kun luin tuossa, huolella, punakynällä, erityisesti keskustan, tai sanotaanko keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan, edustaja Tiilikaisen puheenvuoron, niin tuo esitys piti sisällään monia konkreettisia, hyviä esityksiä, sellaisiakin, jotka itse asiassa ovat jo hallituksen työpöydällä ja työn alla. Mutta jos nuo kaikki teidän esityksenne tultaisiin toteuttamaan, niin kyllä silloin toden totta puhuttaisiin noin 1,5—2 miljardin euron joko tulomenetyksistä tai lisämenoista. Se käytännössä tarkoittaisi silloin sitä, että hallitus — tai Suomi tässä tapauksessa — ottaisi lisää velkaa, ja kun meidän lähtökohtamme on kuitenkin ollut se, että samaan aikaan kun me pyrimme synnyttämään uusia työpaikkoja, luomaan edellytyksiä talouskasvulle, tekemään isoja rakenteellisia uudistuksia, joilla vastataan siihen kestävyysvajeeseen julkisessa taloudessa pitkällä aikavälillä, me kannamme kuitenkin huolta myöskin valtion velkaantumisesta ja teemme toimia, joilla velkaantumista pystytään lähivuosina taittamaan.

Tässä on se olennaisin ero opposition ja hallituksen välillä. Oppositio on valmis ottamaan lisää velkaa, ei kanna siitä huolta. Hallitus sen sijaan on halukas tekemään vaikeitakin päätöksiä, jotta kuitenkin velkaantumista pystytään hillitsemään. Sen takia olisi ehkä reilua myöskin julkisuuteen todeta kansalaisille, että tämä on se olennaisin ero, ei se, ettemmekö kantaisi huolta työttömyydestä tai haluaisi lisätä työllisyyttä ja kasvua. Olennaista on se, miten suhtaudumme velkaantumiseen.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Työllisyysmäärärahoja — kertaan vielä — ei jää käyttämättä. Käytetään tänä vuonna niitä, joita viime vuodelta siirtyi. Meillä on vain suuri huoli, riittävätkö ne tänä vuonna kaikki, se siirretty ja tuleva. Niitä ei jää käyttämättä.

Sitten tähän liittyy se, että tämän TYPin ohella meillä on tarkoitus siirtää työmarkkinatuki 300 päivän jälkeen kuntapäätöksenteon piiriin tavalla, jolla me emme kuntien taloutta tässä mitenkään kohtuuttomasti rasita, ja tämä kokonaisuus muodostaa aika tärkeän tien sille, että me voimme pitkittyvään työttömyyteen tarttua. Tämän lisäksi yli kuusikymppisten osalta meillä on ajatus, että palkkatuki voisi olla pysyvämpi.

Sitten haluaisin Saarikolle vastata tähän kysymykseen, joka liittyy te-toimistojen palveluihin. Joka päivä päättyy 2 900 työttömyysjaksoa ja alkaa vähän yli 3 000 työttömyysjaksoa eli 815 000 työttömyysjaksoa vuositasolla, ja se urakka siellä te-toimistoissa on erittäin suuri. Totta kai meillä on haasteita resurssien suhteen, mutta se peruskonsepti, joka sinne on rakennettu, ei ole huono, joskin sitä pitää toki kehittää ja tätä palvelun tasoa ja ihmisten jaksamista koettaa nostaa. Hallitus on esittämässä lisäbudjettiin 50 henkilötyövuoden lisäystä jo tänä keväänä ja sitten varsinaiseen budjettiin noin 100 henkilön lisäämistä te-toimistoihin: käsipareja auttamaan vielä parempaa palvelun suorittamista ja tulevaisuutta ajatellen.

Jos puheenjohtaja sallii, sanon lopuksi vain, että näissä esitetyissä asioissa on kaksi sellaista seikkaa, joihin kiinnittäisin huomiota: Starttirahaa voidaan kyllä kehittää. Toinen on tämä sukupolvenvaihdos myös yrittäjäpuolella. Se on iso haaste, iso ongelma. Siihen meidän pitäisi löytää jotain fiksuja ratkaisuja, jotta ne yritykset voisivat jonkin jatkuvuuden saada, ja tähän asiaan voidaan palata.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Tässähän oli hallituksella tuhannen taalan paikka antaa meille vastaukset työllisyysongelmiin, mutta valitettavasti vastauksia ei niinkään kuultu. Mutta onneksi olemme saamassa tämän työllistävän lisäbudjetin, ensi viikollako se oli? Näin taisi olla.

Pohdin itse tässä tällaisia asioita, että kyllä tässä hallituksen vastauksessa kuultiin ehkä aiheettomia pelotteluja näistä pankkien kaatumisista: mitä jos pankkien olisi annettu kaatua, kuinka paljon se olisi aiheuttanut työttömyyttä? Nähdäkseni on kuitenkin tapahtunut täsmälleen päinvastoin Islannissa, missä pankkien annettiin kaatua, ja siellä on täystyöllisyys. Ihmettelen kyllä sitä, että vaikka tämä Islannin malli tiedetään, edelleen pelotellaan tällä tilanteella, että jos pankit olisivat kaatuneet, niin olisi tullut täystyöttömyys. Nyt pankkien ei annettu kaatua, mutta meillä on silti valtava työttömyys.

Eipä minulla muuta.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä keskustelussa on sikäli ollut hieman outo tunnelma, että tässä ei oikein tiedä, kenelle nuo kysymyksensä osoittaisi, kuka vastuuta kantaisi. Siellä istuu kolme erittäin hyvää ministeriä, kaksi puoluejohtajaa ja maan johtaja, joista varmuudella tiedämme, että puoluejohtajista kumpikaan ei ole kantamassa vastuuta enää reilun kuukauden päästä. Toivottavasti ministereistä kolmas kuitenkin sitä vastuuta vielä on kantamassa. Erittäin erikoinen tilanne. Näyttämöltä poistuvat vastuunkantajat sanovat, että hyvää työtä on tehty. Siitä huolimatta työttömyys lisääntyy joka päivä. Myös nuorisotyöttömyys lisääntyy, on lisääntynyt vuoden takaisesta tilanteesta.

Eikö tässä nyt kannattaisi tarttua toimiin? Keskusta on esittänyt 24 konkreettista toimenpidettä. Osa niistä on myös maksuttomia. Jos lähdetään sieltä päästä: Oppisopimuskoulutuksen osalta esimerkiksi voitaisiin ottaa käyttöön aivan uudentyyppinen malli. Siinä olisi paljon mahdollisuuksia, vai mitä, pääministeri? Nuorisotakuusta te tiedätte aivan yhtä hyvin kuin minä, arvoisa työministeri, että siellä on paljon ongelmia: tieto ei kulje eri toimijoitten välillä, alueelliset koulutuspaikkaleikkaukset heikentävät ja musertavat tuota nuorisotakuuta. (Puhemies: Jaha!) Toimiin voisi ryhtyä puheiden sijaan.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Työministeri Ihalainen esiintyi tänä aamuna televisiossa ja arvioi tulevaa työllisyysnäkymää sanomalla, että se laskee "ehkä pikkuisen" ensi vuonna. "Ehkä pikkuisen" — tuskinpa voi varovaisemmin sanoa, ja ehkä onkin hyvä olla varovainen.

Herra puhemies! Täällä edustaja Tiilikainen esitti 24 kohdan listan, ja täällä on sinkoillut sitten lisää vielä tällaisia ehdotuksia meiltä ja kyllä muiltakin. Minä kyllä toivoisin, että kaikki nämä otettaisiin vakavalla tavalla, sillä kyllä tämä suurtyöttömyys on vakava asia koko yhteiskunnalle ja viime kädessä yhteiskuntarauhaakin järkyttävä, raunioittava asia.

Me tarvitsemme kyllä ehkä suhteessa toistemme esityksiin jonkunlaista uutta kulttuuria: ottaisimme ne vakavasti ja pohtisimme, olisiko niissä jotakin järkeä. Eikö kävisi se, että kun nyt uusi hallitus kuitenkin tehdään tässä juhannuksen huippeilla, niin siinä yhteydessä käytäisiin läpi kaikki nämä ilmassa olevat ehdotukset, joilla voitaisiin työllisyyttä parantaa, niin että työministeri voi sanoa sitten seuraavan kerran, (Puhemies koputtaa) että rahtusen verran paranee tämä työllisyys?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa on tällä hetkellä työelämään tutustumassa kahdeksasluokkalainen Ville Hokkanen Lappeenrannasta. Hän kantaa erityistä huolta nimenomaan alle 18-vuotiaista nuorista, jotka käyvät koulua ja joilla ei ole työkokemusta. Hän sanoi minulle muun muassa näin, että vaikka eri puolilla Suomea käydään erilaisia yt-neuvotteluja, niin siitä huolimatta kaikille alle 18-vuotiaille, myös koululaisille, pitäisi mahdollistaa työkokemus, koska työkokemuksen kautta he pystyvät paremmin arvioimaan omaa työllistymistään tai koulutustaustaa tai sitä, mihin he mahdollisesti haluaisivat suuntautua. Nuoret haluavat tehdä työtä. Ongelmana on, että alle 18-vuotiaille ei tarjota työkokemusta.

Tästä syystä haluaisin oikeastaan uudistaa tämän nuoren Ville Hokkasen kertoman huolen ja kysyä hallitukselta: mitenkä hallitus voisi kannustaa tai luoda uudenlaisia porkkanoita siihen, että alle 18-vuotiaille nuorille, jotka käyvät koulua, annettaisiin mahdollisuus (Puhemies koputtaa) erilaisiin työkokeiluihin ja työkokemukseen?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömyys on tosiaankin Suomen ja suomalaisten suurin ongelma. Oli hyvä kuulla täällä, että pääministeri Katainen totesi, että hallitus urakoi tämän asian kanssa jatkuvasti. Oli hyvä, että oppositiolta tuli ehdotuksia, mutta toivon, että katsoisitte niitä vielä sillä tavalla, (Välihuutoja) että työllisyyden parantamisehdotukset eivät perustuisi hulvattomaan velkaantumiseen. (Hälinää)

Hyvän työllisyyden edestä on urakoitava, ja on urakoitava myöskin työelämän tasa-arvon parantamiseksi. Työministeri Ihalainen, olette paljon puhunut siitä, että perheellisten, pienten lasten vanhempien pitäisi tulla työelämään. Tänään on TEMissä valmistunut työryhmän loppuraportti, jossa on pohdittu perhevapailta töihin palaavien tilannetta. Sehän on heikentynyt. Hyvin usein heidät irtisanotaan tai työtehtäviä heikennetään. Tuossa työryhmässä palkansaajajärjestöt jättivät eriävän mielipiteen, koska työryhmä päätyi siihen, että muutoksia ei tehtäisi, ettei parannettaisi perhevapaalta palaavien pienten lasten vanhempien tilannetta. (Puhemies koputtaa) Kysynkin nyt: oletteko valmis toimimaan niin, että tässä tehdään muutoksia ja turvataan sitten pienten lasten vanhempien asema työelämässä, (Puhemies: Jaha, nyt aika täynnä!) kun he työelämään palaavat?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! Tämä hallitus on ollut hyvin hampaaton luomaan talouskasvua ja työllisyyttä Suomeen. Se on virkamiehineen ja ministeriöineen ollut myöskin hyvin hampaaton antamaan kunnille ja kaupungeille ohjeita, miten näitä työllisyysmäärärahoja käytetään niin, että suomalaiset, Suomen kansalaiset, saavat töitä. Työtä on valunut yrityksille, joita on syntynyt Viroon ja muihin veroparatiiseihin, ja sieltä ovat myöskin työntekijät tulleet, ja Suomen työllisyys on ollut kovin surkealla tasolla ja työttömien näkymät ovat olleet synkät.

Nyt tuntuu, että tässä keskustelussa ei ole kovin paljon siihen viitattu, ei ole menty piiloon EU:n selän taakse samalla tavalla, mutta olisi aika pistää se kone kuntoon, että myöskin ne virkamiehet, jotka kaupungeissa ja kunnissa työllisyyttä ja työllisyysmäärärahojen käyttöä Suomessa järjestävät, saisivat semmoiset ohjeet, että siellä rohkeasti pystyttäisiin kotimaisia työttömiä työllistämään.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Heikkilältä voisi kysyä, eivätkö juuri perussuomalaiset ole esittäneet, että Suomeen tulisi kopioida tämä Viron yritysveromalli, jota te tässä juuri mainitsitte veroparatiisimalliksi.

Mutta, puhemies, työttömyys on vakava ongelma, ja työttömän asemaan täytyy asettua eikä työttömiä saa syyllistää. Mutta oppositiolle voisi kyllä sanoa, että kyllä tämä hetki aamuyöstä on se, jolloin aamu alkaa sarastaa, nimittäin viimeisten viiden kuukauden aikana työllisyys ei enää ole heikentynyt. Siis työllisyys ei enää viimeisen viiden kuukauden aikana ole heikentynyt. On totta kai niin, että työttömyys on lisääntynyt, kun on tullut lisää työttömiä työnhakijoita, mutta viimeinkin hallituksen työ alkaa näkyä. Yhteisöveron alennus, rakenneuudistukset ja ne kasvupanostukset, joita tällä vaalikaudella on tehty erittäin paljon kasvuun ja työllisyyteen — tulokset alkavat näkyä. Työttömän arkea on helpotettu, on tullut 300 euron suojaosa työttömyysturvaan. Nyt me säädämme myös asumistukeen vastaavan suojaosan.

Eli hyvästä työstä pikkuhiljaa alkavat tulokset näkyä tässä vaikeassa tilanteessa. Sitä yhteistyön henkeä, mitä täällä muutamista puheenvuoroista oppositiosta on tullut, (Puhemies koputtaa) on syytä vaalia.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että pääministerin ja työministerin käsitys tästä te-hallinnon rakenneuudistuksesta on hyvin ruusuinen. Nimittäin jos te olette keskustelleet näitten työntekijöitten kanssa, niin kuin me olemme, he kertovat, että tämä uudistus pirstaloi aivan kokonaan palvelut ja siihen liittyvän päätöksenteon. He kertovat, että suuri osa henkilökohtaisista palveluista on siirtynyt ja siirtymässä sähköisiksi, ja tämähän kepittää nyt erityisesti juuri näitä maahanmuuttajia, pitkään työelämässä olleita mutta työttömäksi joutuneita, työelämään palaavia eli piilohakijoita, vastavalmistuneita ja erityisesti monenlaisissa ongelmissa eläviä nuoria, juuri niitä ryhmiä, joista ministeri Ihalainen tässä kertoi, että he ovat vaikeasti työllistettävissä. Eihän monilla ole pankkitunnuksiakaan, eivät he pääse nettiin.

Yksinkertaisesti, miksi ryllätään tämmöisillä uudistuksilla vielä tilannetta huonommaksi eli nämä ihmiset eivät saa palveluita tänä päivänä? Käykää kysymässä niiltä työvoimatoimiston työntekijöiltä, käykää katsomassa se tilanne siellä paikan päällä. Se on surullinen.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanille ehkä alkuun: ay-jäsenmaksu on vapaaehtoinen, joten sen verovähennyksen poistaminen ei ole pois vähävaraisilta.

Mutta täytyy ihailla keskustan pokerinaamaa: 350 000 työtöntä on yhtäkkiä 400 000, Suomeen vyöryy kivihiiltä, vaikka Tilastokeskus kertoo muuta. Sitten te moititte hallituksen työllisyyspolitiikkaa ja lupaatte maahan 200 000 uutta työpaikkaa myymällä valtionyhtiöt ja laittamalla valtion vähemmistösijoittajaksi kasvualan yrityksiin. Hienoja aatteita. Toki ainoa, mikä puuttuu teidänkin ehdotuksestanne, on aikajana. Itse asiassa runsas viikko sitten edustaja Sipilä totesi antamassaan haastattelussa, että paljon mainostetulle bioenergia-alalle voitaisiin luoda 20 vuodessa 50 000—80 000 uutta työpaikkaa, siis 20 vuotta ja 50 000—80 000 työpaikkaa. Toivottavasti tämä vuoteen 2034 ulottuva kuva ei ole keskustan käsitys työllisyyspolitiikan nopeudesta.

Katja Taimela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työttömyystilanteesta puhuttaessa tulee ensimmäisenä mieleen pitkäaikaistyöttömien tilanne, joiden puolesta on myös hallituksessa tehty kovasti paljon töitä.

Mutta en malta olla sanomatta myös muutamaa sanaa meidän nuorista. Olen äärettömän allerginen, uskallan sanoa näin, opposition ainaiselle murinalle nuorisotakuun epäonnistumisesta, ja niin tapahtui tänäänkin. Hyvät kollegat, kuinka kauan tämä laki on ollut voimassa, ja mitä olette itse tehneet sen lain toteutumisen eteen? Suurin osa meistä kuuluu kotikuntiensa valtuustoihin. Täällä talossa säädetään kyllä lakeja, mutta nuorisotakuu hoidetaan käytännössä niissä meille läheisissä kotikunta—maakunnissa luottamushenkilöiden, koulutuksen järjestäjien, elinkeinoelämän edustajien ja kaupungin virkakoneiston kesken sen työttömän nuoren ollessa siinä keskiössä. Jos tämä nuorten kannalta tärkeä hanke epäonnistuu, me kaikki olemme epäonnistuneet. Hyvät kollegat, on syytä tarttua toimeen eikä miettiä takuun isää tai äitiä ja pelätä, että pisteet vahingossa menisivät väärään laariin.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kolmen vuoden ajan kerta kerran jälkeen hallituksen taholta on luvattu, että nousukausi on jälleen kerran käynnistynyt. Puheet ovat olleet kuitenkin katteettomia. Olemme menneet ojasta allikkoon. Ehkä kaikkein omituisin oli ministeri Stubbin lausunto kolme vuotta sitten Kreikan ensimmäisen apupaketin jälkeen. Tuolloin Stubb totesi: "Nyt asiat ovat kunnossa niin Kreikassa kuin muuallakin Euroopassa. Joka muuta väittää, on pölhöpopulisti." (Timo Soini: Ohhoh!) Kysyisin asianomaiselta ministeriltä ja mahdolliselta tulevalta pääministeriltä, jos hän olisi täällä: oletteko edelleen samaa mieltä?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn pääministeriltä: Kansantalouden, kokonaistalouden ja työllisyysasteen kannalta, kun joka tapauksessa Suomessa tuotetaan jonkinlaista energiaa kivihiilellä tai puulla tai turpeella, pienpuu ei ole pelkästään energianlähde, vaan sillä tavalla, että pienpuuta korjataan, halutaan ylläpitää metsien terveydentilaa. Sillä halutaan varmistaa suomalaiselle metsäteollisuudelle raaka-ainetta, mikä on yksi syy, miksi näitä investointipäätöksiä on tehty. Tiivistän ja kysyn: kumpi on kansantalouden ja kokonaistalouden kannalta edullisempaa, polttaa hiiltä vai pitää yllä aktiivista pienpuun korjuuta, antaa sille tukea, joka varmaan aluetalouden kannalta tuottaa enemmän verotuloja kuin tämä hiilen polttaminen?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Opposition välikysymykseen oli listattu paljon ihan hyviä asioita, niin kuin tässä valtiovarainministerikin totesi, asioita, joista voi olla samaa mieltä: huoli työttömyydestä, syrjäytymisestä ja niin edelleen. Ne huolet ovat meille kaikille yhteisiä. Työttömyyttä kuitenkin hoidetaan tehokkaimmin luomalla uusia työpaikkoja, ja tällä hetkellä uudet työpaikat syntyvät suurimmaksi osaksi nimenomaan pk-sektorille.

Olin erittäin tyytyväinen siitä, että tässä keskustan pitkässä listassa oli useita kohtia, ehdotuksia yrittämisen edellytysten parantamiseen, vaikkakaan, niin kuin täällä on tullut esiin, kaikki ehdotukset eivät olleet teidän omianne, saatikka kaikki ihan uusiakaan, mutta silti ehdotuksia, joista myös monet sosialidemokraatit pitävät, ehdotuksia, jotka luovat kasvua, uusia työpaikkoja, ja varmasti asioita, joita tulee jatkossa ottaa pohdintaan. Toivoisin ryhmäpuheenjohtaja Tiilikaiselle samanlaista asioiden lähestymistapaa kuin mitä edustaja Kääriäinen täällä esitti. Lopputulos saattaisi olla parempi myös opposition kannalta.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kun on mahdollista, että tämä on ministerien Katainen ja Urpilainen viimeinen välikysymys, päättyypä se teidän hallitustaipaleenne huomenna luottamusäänestykseen tai juhannuksen tienoilla, niin haluan toivottaa kaikkea hyvää teille elämässänne eteenpäin.

Teille, ministeri Ihalainen, sanon, että arvostan erittäin paljon työtänne ja sitä tuntumaanne, joka teillä ilmeisesti edelleen on säilynyt tuohon työttömyyteen, työn tekemiseen, ja miksipä ei olisi? Sen takia toivon, että kun te toivon mukaan vielä jatkatte hallituksessa, jos sellainen tähän maahan muodostuu, ottaisitte vakavasti tuon ehdotuksemme, että kootaan voimia yhdessä tämän työttömyysongelman nujertamiseksi. Meillä oli pitkä lista ehdotuksia, jotka teimme. Osa niistä on hyvinkin edullisia, osa kalliimpia, mutta jos yhdessä pohditaan, (Puhemies koputtaa) niin ehkä keksitään vielä lisääkin hyviä ehdotuksia.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pakollinen europläjäys: Täällä on erinomainen kirja — Libera — miten olisi kannattanut menetellä. Euroalueen merkitys Suomen viennille on pudonnut 30 prosenttiin, kun se ennen euron jäsenyyttä oli 33, ja tässä on monta muuta.

Mutta varsinaisesti haluan sanoa sen, että joskus epäonnistuminen on uuden alku. Raimo Vistbacka ja minä veimme komentosillalla SMP:n meren pohjaan. Me hävisimme, mutta sieltä noustiin sitten kuin feeniks-lintu. Miksi? Siksi, että alettiin tehdä asioita toisin, ja tämä on se opetus näissä asioissa. Tehdään toisin. Minä toivoisin, että te kuuntelisitte näitä arjen asiantuntijoita, Juvonen, Niikko, Mölsä ja muut, jotka ovat tulleet suoraan työelämästä, pienyrittäjinä ja hoitotoimenpiteitä tehneinä. Jos joku on tehnyt enemmän täällä kansanedustajista syrjäytyneen nuorison hyväksi kuin edustaja Niikko, niin on aika lailla iso urakka.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Uskon, että me kaikki hallituksen jäsenet täällä yhdymme siihen, että ei hallitus ylenkatso yhtään esitystä. Totta kai hallitus arvioi kaikkia järkeviä esityksiä ja niiden toimeenpanoedellytyksiä, ja näin on hyvä.

Toiseksi edustaja Puumalan kysymykseen siitä, miten oppisopimuskoulutusta kehitetään. Tiedätte vallan hyvin, että se on nyt aika tärkeässä osassa myös nuorisotakuun toteuttamisessa. Luodaan myös nuorisoasteelle oppisopimusmahdollisuuksia ja tuettua oppisopimuskoulutusta, jossa valtio tukee erittäin paljon sitä, että toisen asteen koulutusta vailla oleville nuorille voidaan järjestää oppisopimuskoulutusta. Olette siinä oikeassa, että tietojen katkokset ja tietojen kulku ei paikallistasolla eri toimijoitten välillä ole riittävän hyvä. Se on ihan totta, ja sitä pitää parantaa. Tässä mielessä halusin tämän vielä erityisesti sanoa.

Sitten mitä tulee perhevapaalainsäädännön työhön, niin kolmikantayhteistyössä ei ole syntynyt uutta lainsäädäntöehdotusta. Meillä on kohtuullisen hyvä lainsäädäntö. Ongelma on siinä, että sitä lainsäädäntöä noudatetaan, että ihmiset, jotka ovat perhevapaalla, saavat turvallisin mielin palata takaisin työhön, ja näitä käytäntöjä meidän pitää ilman muuta vahvistaa myöskin tulevaisuudessa. Tässä mielessä tärkeä näkökohta.

Ja lopuksi sitten: Olen käynyt erittäin paljon te-toimistoissa ympäri maata. Jyväskylässä olin viimeksi kolme tuntia te-toimistossa. Jotakuinkin tunnen niitä tuskia ja sitä työtä, mitä siellä tehdään. Huomenna ovat kaikki te-toimiston johtajat täällä Helsingissä minun vieraanani. Me menemme lävitse mitä siellä pitää kehittää, mitä työtä pitää tehdä, miten ihmiset jaksavat. Me koetamme tehdä parhaamme. Ja sitten pitää varoa, että me emme niitä te-toimiston ihmisiä syyllistä — ettekä te sitä tehneetkään — koska he tekevät tosi arvokasta työtä siellä etulinjassa työttömien eteen. Meidän pitää heitä tukea tässä työssä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kalli kysyi tästä pienpuun tuesta ja sen kansantaloudellisesta vaikutuksesta. Mitä enemmän suomalaista puuta käytetään, sen paremmin meidän vaihtotaseelle käy eli maksamme rahaa vähemmän ulkomaille ja enemmän kotimaahan. Tämä on ihan terve perusta. Mutta tietysti kannattaa suhteellisuudentajua ylläpitää. Jos ajatellaan, että kaikki tuontienergia korvattaisiin subventiolla kotimaahan, niin kyllä siinäkin raja tulee vastaan. Eli että eihän kaikkea voida määräänsä enemmän tehdä, vaikka se teoriassa voisi olla ihan niin kuin loogista. Samoiten sen tukirahan pitää joka tapauksessa olla jossakin, ja jos sitä nykyistä halutaan lisätä, niin sitten pitää leikata jostakin muualta pois. Ihan se on mahdollista, ei siinä mitään. Sitä voi käyttää ensi vuonna enemmän kuin tänä vuonna, mutta pitää vaan leikata jostakin muualta pois.

No, sitten edustaja Kääriäinen totesi, että keskustalla on hyviä esityksiä ja hallitus voisi ihan niitä vakavastikin katsoa. Minusta kannattaakin katsoa, ja muillakin on, ja näin ollaan tähänkin asti tehty. Joistakin asioista ollaan samaa mieltä ja joistakin eri mieltä ja kaikki, mistä ollaan samaa mieltä, ei aina ole mahtunut määrärahasyistä. Mutta sitten minä toivoisin myös toisin päin, että oppositiopuolueet antaisivat semmoisen rehellisen tuen niille asioille tai sille suurelle kuvalle tai linjalle, mitä te aidosti tuette, mitä hallitus on tehnyt.

Joissakin puheenvuoroissa olen havainnut semmoista itseluottamuksen pahanlaatuista liikakasvua, joka näkyy siinä, että annetaan ymmärtää, että puolue voisi luoda satojatuhansia työpaikkoja ja vieläpä nopeasti. Kun tämä ei ole totta. Minusta puheenjohtaja Sipilän arvio siitä, että biotalouteen voisi 20 vuoden aikajänteellä syntyä kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, voi hyvinkin olla totta, ja varmaan kaikki olemme sitä valmiita edistämään, jos se vaan taloudellisesti on järkevää. Mutta sekin kertoo sen, että kymmenien vuosien aikana kymmeniätuhansia työpaikkoja. Eli jos me annamme täällä semmoisen kuvan julkisuuteen, että minun puolueeni luo ensi vuoden kesäkuuhun mennessä kymmeniätuhansia työpaikkoja, niin eihän se ole totta. Ja se on epärehellistä, ja semmoisesta syntyy sitten pettymys, kun ihmisille uskotellaan sitä.

Eli täällä on hyviä ideoita monelta laidalta ja niistä varmasti jokaisen kannattaa ottaa opiksi, mutta myös semmoinen rehellinen puhe siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei ole mahdollista ja vielä aikataulut siihen perään, toisi varmaan luottamusta myös niille ihmisille, jotka odottavat työtä, odottavat sitä valonpilkahdusta, kun he tietäisivät, että täällä on ollaan ihan niin kuin vakavasti eikä kaikkea hyvää voida saada kerralla aikaiseksi.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ministerit ovat kehuneet, kuinka veroratkaisut ovat luoneet Suomeen otollisen tilanteen investoinneille. Myönteisenä päätöksenä on mainittu yhteisöveron roima alentaminen. Tosiasia kuitenkin on, että yritys maksaa yhteisöveron tekemästään tuloksesta. Esimerkiksi Stora Enso kuittaa tappioita ja maksaa vielä pitkään kallista laskua Amerikan-seikkailustaan, ja siksi se ei maksa lainkaan yhteisöveroa. Stora Enso maksoi Suomeen veroja vuonna 2010 vain 15 000 euroa emoyhtiön yli 800 miljoonan euron tuloksesta. Saman verran saa palkkaa yksi todella matalapalkkainen työntekijä vuodessa.

Aikoinaan Suomessa lahdattiin kannattava Kemijärven sellutehdas, ja nyt jo entinen pääjohtaja Karvinen on tunnustanut, että Kemijärven tehtaan lopettaminen oli virhe. Kuitenkin lopettamisen aikaan keskeiset ministerit söivät pääjohtajan kädestä ja hokivat, että päätös on välttämätön vielä suurempien ongelmien välttämiseksi. Yhtä vähän tänä päivänä uskon ministereitä, kun he hokevat yhteisöveron alentamisen autuutta. Samainen Stora Enso vahvisti jokin aika sitten, että se sulkee paperikoneen Veitsiluodon tehtaalla Kemissä. Eikö yhteisöveron alentaminen tehonnutkaan siellä? Yhteisöveron alentaminen tuotiin päätettäväksi ohi hallitusohjelman, ja vasenryhmä varoitti jo silloin päätöksen turmiollisuudesta. Sillä päätöksellä synnytettiin miljardin euron aukko veropohjaan. Ja on niitä virheitä tehty Euroopan unionissakin. Esimerkiksi metsäyhtiö Stora Ensolla on ollut Hollannin kanssa verosopimus, jonka mukaan Brasiliasta Suomeen kulkevan sellun myyntivoitosta maksetaan veroa Hollannille vain 1,5 prosenttia, ja se sellu ei käykään Hollannissa.

Arvoisa puhemies! Suomen työttömyys on kasvanut trendimäisesti vuodesta 2011 eli koko hallituskauden ajan. Työttömien kokonaismäärä oli viimeisen työllisyyskatsauksen mukaan 316 000 työtöntä. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu paljastaa, etteivät työ- ja elinkeinoministeriön työkalut kerta kaikkiaan pure.

Eduskunnan myöntämistä työllisyysmäärärahoista jätetään käyttämättä vuosittain valtavat summat. Ja ei kannata selittää, että kyseessä on siirtomääräraha ja että rahat voi käyttää seuraavana vuonna. Jos joka vuosi jätetään rahaa käyttämättä, jonakin vuonna 30 miljoonaa, jonakin 60 miljoonaa, jonain vuonna 95 miljoonaa, niin tämähän on semmoinen käyttämättömien määrärahojen puskuri, joka sillä volyymilla vähentää määrärahojen käyttöä ja työllistämistoimia. Tämä, että työministeri kehtaa sanoa, ettei kyse ole mistään säästöstä, niin se on kyllä aikamoinen huijaus.

Ja samaan aikaan jopa niinkin yksinkertainen asia kuin koulutusmäärärahojen käyttö erilaisiin pätevyyskoulutuksiin on retuperällä. Jos työntekijä on pysyvässä työsuhteessa, pätevyyskoulutuksen maksaminen kuuluu ilman muuta työnantajalle, mutta jos työura on katkonainen, niin työhallinnon tulee ostaa kyseiset koulutukset, jos ne ovat työllistymisen este, ja valitettavan usein ovat. Työtön maksaa varmaan viimeisillä rahoillaan ennemmin vuokran tai ruokalaskun kuin ostaa epävarmassa tilanteessa useamman sadan tai useamman tuhannen euron koulutuksen.

Arvoisa puhemies! Vasenryhmä suhtautuu hyvin varauksellisesti niin sanottuun osallistavaan sosiaaliturvaan. Käsitteellinen ja myös käytännöllinen ero on merkittävä, jos puhutaan osallistavasta osallistuvan sijaan. Työttömyysturva on jo nyt vastikkeellista, toisin kuin oikeisto väittää. Ei tarvita mitään uusia pakkoja työttömyys- tai sosiaaliturvaan. Jokaisella ihmisellä on oikeus ja velvollisuus olla hyödyksi kukin voimiensa mukaan, mutta aina ensin pitää tukea henkilön omaehtoista aktiivisuutta pakkojen ja sanktioitten sijaan. Suomeen ei synny yhtään uutta jaettavaa sen ansiosta, jos työttömyysturvan tasoa leikataan tai kestoa lyhennetään.

Osallistavan sosiaaliturvan sijaan täytyy laittaa liikkeelle osallistuvan sosiaaliturvan pilottihankkeita, joille ihan oikeasti annetaan elintilaa hallinnon puristuksessa, ja luoda jotain uutta ihmisten toimeentulon ja työllistymisen parantamiseksi. Kysehän on siitä, onko meillä positiivinen vai negatiivinen ihmiskäsitys. Minulla se on kyllä positiivinen. Jos työttömällekin ihmiselle annetaan kannustusta ja vapautta, tilaa toteuttaa itseään, niin kyllä hänelläkin on taipumus muuttua aktiiviseksi.

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Työllisyyspolitiikkaa on niin nykyisen kuin sitä edeltävänkin hallituksen aikana pyritty hoitamaan niin sanotun aktiivisen työmarkkinapolitiikan keinoin. Milloin voidaan hyväksyä se tosiasia, ettei työttömyyttä hoideta työtöntä, työnantajaa tai kuntia syyllistämällä? Eikö olisi jo aika keskittyä siihen, mistä työtä ja työpaikkoja syntyy? Vai onko sittenkin kyse siitä, että työmarkkinatoimenpiteiden nimikkeellä tehdään taas hallituksen myyräntyötä sen eteen, että Suomi olisi valmiimpi astumaan jälleen yhden askeleen kohti liittovaltiota? Asioita ovat hallituksessa ja ministeriön virkamiehissä olleet päättämässä osaavat ja taitavat ihmiset, ja käytettävissä on ollut maan korkeatasoisin tutkimustieto. Miksi tulokset ovat niin huonoja, ja miksi ratkaisut lipovat niin läheltä laittoman rajaa?

Arvoisa puhemies! Aktiivista työmarkkinapolitiikkaa toteutetaan nyt siten, että työtön pyritään pakottamaan etsimään itselleen työpaikka sillä uhalla, että hän muuten menettää oikeutensa työttömyyspäivärahaan työttömyysturvalain 8 luvun 4 a §:n nojalla. Lisäksi hänen toimeentulotukeaan voidaan alentaa maksimissaan 40 prosentilla. Tämä voidaan tulkita pakkotyöksi, joka on selvästi kielletty sekä perustuslaissa että kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Niissä on määritelty pakollinen työ tarkoittamaan kaikkea työtä ja palvelusta, jota rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä ja johon tämä ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut.

Nyt valmisteilla oleva Risikon ja Parpon niin sanottu osallistava sosiaaliturva menee vielä pitemmälle. Kaavaillaan, että pitkäaikaistyöttömien tulee osallistua ilmaiseen työntekoon kunnissa esimerkiksi 5 prosentilla kuntien hankintojen arvosta pelkällä sosiaaliturvalla. Prosentteina luku saattaa kuulostaa pieneltä, mutta jokainen, joka on joskus vilkaissut kuntien hankerekisteriä, huomaa, millaisissa miljoonissa liikutaan. Tulevatko nämä hankkeet olemaan pois yritysten kilpailutuksesta ja olemaan edelleen vähentämässä todellisia työpaikkoja? Entä täyttääkö hanke työehtosopimusten vähimmäismääräysten tai työsopimuslain 2 luvun 10 §:ssä tarkoitetun kohtuullista palkkaa koskevan velvollisuuden?

Kuntia on puolestaan pyritty kannustamaan pitkäaikaistyöttömien aktivointiin siten, että kunta joutuu maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömän työttömyysturvasta, jos se ei ole saanut osoitettua hänelle aktiivitoimia. Huonon politiikan maksumieheksi määrätyt kunnat ovat yrittäneet välttää sanktioita erilaisilla tempputyöllistämistoimenpiteillä, jotka ovat aiheuttaneet monissa kunnissa markkinahäiriöitä, ja niillä on tuhottu oikeita työpaikkojakin. Kun joillekin on ohjattu käyttöön ilmaista työvoimaa ja toisille ei, kyseessä on kilpailuoikeudellisesti ongelmallinen asia. Työvoimapalvelulain mukaan työmarkkinatoimenpide ei saa vääristää elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua.

Miltä kuulostaa esimerkiksi Sipoossa toteutettu tilanne, jossa paikallisen yrittäjän jouduttua lopettamaan toimintansa Matkahuollon palvelut järjestettiin työvoimapoliittisena toimenpiteenä osana kuntouttavaa työtoimintaa? Tai tilanne, jossa suomalaisesta halpatyövoimasta on tehty peräti vientituote? Ruotsalainen silmälasiyhtiö Favoptic on nimittäin käyttänyt rovaniemeläistä kuntoutustyöpajaa postituspalveluihinsa. Kuka yrittäjä pystyy kilpailemaan sellaisen yrityksen kanssa, jolle ei työvoimasta synny kustannuksia? Esimerkkejä markkinahäiriköistä on paljon enemmänkin. Kunnissa tehdään jo nyt budjettisuunnitelmia ilmaisen pakkotyövoiman varaan, vaikka osallistava sosiaaliturva on hankkeena vielä keskeneräinen ja mitään siitä ei vielä ole päätetty.

Arvoisa puhemies! Jatkuu seuraavassa numerossa.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Ensiksi ihan muutama sana pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilusta. Tuossa debattikeskustelussa muutaman sanan kerkesin siitä sanoa, mutta lisä ei ole paha, koska se on erinomainen asia. Etelä-Karjalassa, ja tarkemmin sanottuna Imatralla, jonka tunnen kaiken parhaiten, on Työn Vuoksi -niminen organisaatio, joka sitä toteuttaa, ja sen toiminnanjohtaja Markku Viskari on monta kertaa sanonut, että ensimmäisen kerran hänen historiansa aikana — hän on yli 20 vuotta tehnyt sitä työtä — nyt on hartiat, joitten takaa rykiä, eli 6 miljoonaa 3 vuodessa rahaa siihen. Se on iso juttu ja arvokas asia, ja kannustan tietenkin jatkamaan sitä.

Hallitusohjelman kirjaukset velkaantumisasteen taittamisesta ja työllisyysasteen nostamisesta sekä työttömyyden alentamisesta ovat minun mielestäni samanarvoisia. Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen 5 prosenttiin tämän vaalikauden loppuun mennessä.

Toivon, että näitä työllisyyskirjauksia painotettaisiin ehkä hieman enemmän. On keskitytty tähän velkaantumisasteen taittamiseen, joka on äärimmäisen tärkeä asia mutta joka saattaa nopealla aikavälillä jopa heikentää työllisyystilannetta entisestään. Ja mielestäni yksi vaihtoehto parantaa työllisyystilannetta ilman lisävelanottoa olisi käyttää näitä valtion omaisuuden myyntituloja enemmän sellaisiin asioihin, jotka pitää joka tapauksessa tehdä ennemmin tai myöhemmin. (Mauri Pekkarinen: Aivan erinomainen puheenvuoro! Juuri näin!) En puhu niinkään elvytyksestä, vaan niistä asioista, jotka pitää joka tapauksessa tehdä. Eli toivon, että niistä 1,9 miljardin valtio-omaisuuden myyntituloista, joista kehysriihessä on päätetty, enemmän kuin se 600 miljoonaa voitaisiin ohjata niihin asioihin, jotka joka tapauksessa pitää tehdä, ja loput sitten valtionvelan lyhentämiseen. (Markus Mustajärvi: Sama käytäntö kuin työllisyysmäärärahoilla!)

Sitten muutama sana: Me tarvitsemme, totta kai, uusia aitoon kysyntään perustuvia työpaikkoja, se on se ensimmäinen lähtökohta, mutta kun ohjattaisiin hieman enemmän rahaa asioihin, jotka pitää joka tapauksessa tehdä, niin sillä myöskin kyllä lisättäisiin kulutuskysyntää ja ehkä päästäisiin tämän laakson yli, jonka reuna jo toki tuolla häämöttää.

Sitten muutamiin yksittäisiin asioihin:

Edustaja Sasi nosti täällä esiin, jälleen kerran, sen Saksan ihmeen. Tänä aamuna näin siihen kyllä sitten vastineen. OECD ottaa kantaa siihen, että kun Saksassa 2000-luvun alussa työn määrää lisättiin, sinne lisättiin ja tehtiin halpatyöpaikkoja, niin nyt OECD vaatii Saksalta tällä hetkellä jo parempia työehtoja, parempaa irtisanomissuojaa, eli siellä useita miljoonia ihmisiä työskentelee 4—5 euron tuntipalkalla, jolla ei, totta kai, tule koskaan toimeen.

Vielä otan kantaa paikalliseen sopimiseen, joka täällä nousi esille. On jo nyt erittäin monessa työehtosopimuksessa mahdollista paikallisesti sopia erittäin laajasti myöskin niistä työehdoista, mutta siellä on se pelko koko ajan siitä, mikä siellä sitten eteen tulee, tuleeko nurkan takaa karhu vastaan, ja meneekö se yritys siitä huolimatta nurin, vaikka nyt esimerkiksi palkkojakin laskettaisiin. Aina olen itse ollut sitä mieltä, että ei lasketa palkkoja, mutta tehdään vähän enemmän töitä sillä nykyisellä palkalla. Tarkoittaa rationalisointia, kaikkia tämäntapaisia asioita. Siinä ehkä kysymys on myöskin ideologisesta keskustelusta. Pintaa ei näköjään kovin paljon tarvitse raaputtaa, kun se sieltä esiin nousee.

Äskeinen Hirvisaaren puheenvuoro: hän puhui tempputyöllistämisestä. Minusta tempputyöllistämistä ei ole se, jos ihmisiä halutaan pitää osana yhteiskuntaa aktiivisina toimijoina. Monta kertaa on varoitettu siitä, että ei saa liikkuvia vetää taakse, mutta kyllä minulla aina nämä vähätkin karvat nousevat pystyyn, kun yhteiskunta yrittää kaikin mahdollisin keinoin pitää mahdollisimman ison osan suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvista ihmisistä työkelpoisina ja yhteiskuntakelpoisina ja sitä nimitetään tempputyöllistämiseksi. Minusta se on törkeää puhetta.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Olin kyllä ajatellut keskittyä vähän muuhun. Täällä kuitenkin energia-asiat nousivat esille tavoilla, jotka tavat vaativat välttämättä muutaman kommentin.

Mestari asiassa oli edustaja Eestilä, joka yritti selittää, että juu, kivihiiltä ei enää käytetä. Hän toki taisi puhua kylläkin tuontitilastoista, mutta antoi välillisesti ymmärtää, että kivihiili jotenkin olisi korvautumassa jo hienosti kotimaisilla polttoaineilla. Arvoisa puhemies, tämä ei ole totta. Toisekseen hän antoi ymmärtää, että se, mitä hallitus on tehnyt, jotenkin johtuu siitä, että edellinen hallitus ja silloinen ministeri Pekkarinen olivat tekemässä jotain sellaista lainsäädäntöä, jonka seurauksena nyt sitten Suomessa uusiutuva energia ei pärjää kivihiileen verrattuna. Arvoisa puhemies, tämäkään ei tietystikään ole totta. Niiden lakiesitysten valmistelusta vastasin minä, ja minun nimeni on totta kai papereissa, niissä papereissa, joissa lopullisesti nuo säädökset on hyväksytty.

Millä tavalla Suomi sai hyväksynnän uusiutuvan energian lisäämiselle, merkittävälle kansalliselle tuelle siinä? Sillä tavalla, että me notifioimme puun käyttöön liittyvän tuen, joka pitää aina notifioida, kun tällainen säädös otetaan käyttöön. Siinä notifikaatioprosessissa se puun tuki kytkettiin nimenomaan kivihiilen hintaan. Nämä ovat yhdessä kaksi bioenergiaa: toinen päästöjä aiheuttava, toinen päästöjä aiheuttamaton. Pidettiin huoli siitä, että aina tuo puu on edullisempi kuin kivihiili ja että yhdessä ne pärjäisivät sitten kolmansille polttoaineille, tässä tapauksessa kivihiilelle. (Kai Turunen: Turve!) — Anteeksi, turve. Edustaja Turunen, kiitän teitä, tässä tuli pieni virhe. — Siis todellakin, että puu ja turve yhdessä ovat kilpailukykyiset kivihiileen nähden ja että puu on aina kilpailukykyisempi kuin turve.

Komissio edellytti tätä näiden keskinäistä kytkentää, eikä se Suomen kannalta mielestäni ole ollut mikään huono kytkentä, päinvastoin. Käytännössä se johti siihen, kun turpeen vero pidettiin oikealla tasolla, että todellakin vuonna 2012, jo vuoden 2011 loppupuolella, puu ja turve alkoivat korvaamaan erittäin rivakkaa vauhtia tänne siihen saakka tuotua hiiltä. Se oli tämän lain tavoite, ja tämä laki toimi täsmälleen tuon tavoitteen mukaisella tavalla. Ja 2012 vuonna jo tapahtui erittäin merkittävä hiilen korvautuminen kotimaisella bioenergialla: puulla ja turpeella. Siis turvekin on bioenergiaa niin kuin puukin, mutta turve ei ole uusiutuvaa, Kioton mielessä uusiutuvaa, niin kuin puu on. Puun ja turpeen yhteiskäytöllä niiden kilpailukyky suhteessa kivihiileen parantui, mitä tavoiteltiinkin, ja Suomi alkoi korvaamaan kivihiiltä erittäin radikaalisti näitten kahden bioenergian yhdistelmällä.

Mitä tapahtui 2013, kun päästökauppajärjestelmä ei toiminut, päästöoikeuksien hinnat laskivat? Totta kai se paransi fossiilisten polttoaineiden kilpailukykyä ja kivihiilen erityisesti. Eri puolella Eurooppaa valtiot reagoivat tähän tilanteeseen. Silloin kun ne halusivat kotimaisen polttoaineen kilpailukykyä suhteessa kivihiileen parantaa, ne silloin antoivat lisätukea kotimaiselle polttoaineelleen. Mutta mitä teki Suomen hallitus? Suomen hallitus nosti turpeen veroa, johonka liittyen samalla puun tuki väheni, niin että turpeen ja puun, molempien kahden raaka-aineen, mitä energialaitoksissa käytettiin, hinta sille käyttäjälle kasvoi elikkä se menetti kilpailukykynsä, puun ja turpeen yhdistelmä, kivihiileen verrattuna.

Tämän seurauksena alkoi Suomeen valtava kivihiilen ajo Uralin takaa, monta kertaa täälläkin todettu ja keskusteltu, Uralin takaa. Ei ole kovin kauan aikaa, kun Jyväskylän ympärillä harhaili 900 junanvaunua. Tällä kertaa tuotiin junalla. 900, ne eivät sopineet sille alueelle minnekään ne junanvaunut, kun ei kerralla pysty se energialaitos niitä tyhjentämään. Sanon tämän sen takia, että tämä vaan kertoo, minkälaisiin suorastaan hullunkurisiin seurauksiin päädytään, kun avataan portit ulkoa tuotavalle tuontipolttoaineelle. Se on käytännössä tarkoittanut, että valuuttameno on ollut satojen miljoonien mittainen jo pelkästään vuoden 2013 aikana. Työpaikkoja vähintäänkin satoja, kenties tuhansia, on menetetty, ja monta muuta vastaavaa seurausta tästä on ollut.

Arvoisa puhemies! SDP on valinnut uuden puheenjohtajansa. Rinne on puhunut myös suomalaisen työn puolesta aivan erinomaisella tavalla. Minusta nyt Rinteellä olisi näytön paikka. Kun minihallitusneuvottelut alkavat, siellä hän voisi näyttää kyntensä ja toimia siinä, väitän, kaikista järjellisimmässä kohdassa, missä voi suomalaisen työn puolesta toimia. Se on tämä juttu: palauttaa suomalaisen puun ja turpeen kilpailukyky kivihiileen verrattuna. Siitä saa Rinne sulan hattuunsa, kun pitää huolen siitä, että näin myös käytännössä tapahtuu. Minä olen menettänyt toivon näitten muitten suhteen, ne selittelevät. Mutta Rinne on minun toivoni tässä ihanassa asiassa suomalaisen työn ja suomalaisen kauppataseen puolesta. — Kiitoksia.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Tämän päivän vahvoista todistuksista huolimatta pyrkimys kohti täystyöllisyyttä on suomalaisessa politiikassa pikemminkin ali- kuin yliarvostettua. Kansalliset työllisyystavoitteet on viime vuosina asetettu velkakurikeskustelun ehdoilla, vaikka asian pitäisi olla juuri päinvastoin. Työttömyyden hoidosta vastaavat te-toimistot ovat tukossa, ja työelämän vaatimustaso on asetettu niin korkealle, että sen täysipainoinen jäsenyys on yhä useamman tavoittamattomissa.

Samaan aikaan, kun täystyöllisyyden tavoitteesta on tosiasiallisesti luovuttu, ihmisiä kuitenkin arvotetaan ansiotyöpanoksen perusteella. Surullisen usein tämäkin sali unohtaa, että työtä ja elämää on myös työelämän ulkopuolella. Virallisen työelämän ulkopuolella tapahtuvaa uurastusta muistetaan harvoin edes mainita, vaikka sen laskennallinen arvo on nytkin lähes 60 prosenttia bkt:stä.

Arvoisa puhemies! Ainakin antiikin ajoista saakka ihminen on luonut uusia teknologioita ja työtapoja nimenomaan siksi, että vieraannuttavista ansiotöistä vapautuisi aikaa itseisarvoiseen työhön. Tästä ihmiskunnan historian suuresta linjasta on syytä pitää kiinni. Viimeisen sadan vuoden aikana suomalaisen työn tuottavuus on kasvanut 15-kertaiseksi. Samaan aikaan työaika on kuitenkin lyhentynyt vain 10 prosenttia. Kun vanhat työt hoituvat nyt nopeammin, työajan ennallaan pitäminen onnistuu vain tuomalla yhä uusia toimintoja virallisen työelämän piiriin. Niinpä yhä suurempi osa hoivasta, harrastamisesta ja kodin puhteista on nyt jonkun ansiotyötä. Kehitys on kasvattanut materiaalista vaurautta mutta myös johtanut ihmisten arjen vähittäiseen tuotteistumiseen, ammattimaistumiseen ja kaupallistumiseen. Suunta ei voi jatkua loputtomiin. Jossain vaiheessa tulee vastaan piste, jossa ihmiset eivät enää halua ulkoistaa enempää arkeaan ja ihmissuhteitaan asiakassuhteiksi. Joidenkin mielestä raja on jo ylitetty.

Arvoisa puhemies! Jos nykyisestä kokonaistyöajasta kiinni pitäminen on ihmisten kannalta epäviisasta, miksi tässä salissa niin kiivaasti vaaditaan työajan pidentämistä entisestään? Nähdäkseni työurien pidentämistä perustellaan ennen muuta sillä, että muuten meillä ei huoltosuhteen heiketessä olisi varaa nykyisen kaltaiseen hyvinvointivaltioon. Tässä on kyse kehäpäätelmästä. Melkoinen osa julkisen sektorimme kulurakenteesta juontuu nimittäin ihmisten käymisestä ansiotöissä läpi aikuisiän. Mikäli siis töitä tehtäisiin vähemmän, paine julkisella sektorilla helpottaisi etenkin hoivapalveluissa. Nykykehityksen kääntäminen on vaikeaa, mutta historia on osoittanut, että se ei ole lainkaan mahdotonta.

Arvoisa puhemies! Ihmisarvon ja identiteettien kytkeytyminen ansiotyöhön on vallitseva tosiasia, vaikka harvalle meistä se on ihannetila. Niin kauan kuin yhteiskunta on rakennettu niin, että pitkittynyt työttömyys merkitsee useimmille inhimillistä tragediaa, on tavoitteeksi asetettava täystyöllisyys. Tavoite täystyöllisyydestä ei kuitenkaan ole ristiriidassa historian suuren linjan, ihmisten kokonaistyöajan lyhentämisen kanssa: siis työtä useammalle mutta vähemmän.

Kuten tänään on jo useassa puheenvuorossa käynyt ilmi, hallituksen työllisyyspolitiikka perustuu väärään analyysiin sekä työmarkkinoista että yhteiskunnasta yleensä. Sen työllisyystoimet ovat tehottomia jopa sen omista vaatimattomista tavoitteista käsin. Siksi kannatan edustaja Uotilan esittämää epäluottamuslausetta.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puhemies! Ei ole tämän hallituksen vika, että työttömyys Suomessa on sillä tasolla kuin se on, ei, vaan monet tahot ovat tähän syypäitä. Siihen luottaminen, että aikoinaan voitiin liittyä EU:hun, jossa on työvoiman, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus ilman omien työmarkkinoiden sopeuttamista, on toimimista vastoin parempaa tietoa.

Työmarkkinapolitiikkamme on viime syksystä saakka elänyt vanhanaikaisessa maailmassa, joka perustuu devalvaatioihin. Tuo aika on mennyttä, ja sen ovat myös työmarkkinaosapuolet nyt havainneet. Mutta sitä ei ole ymmärretty, että jokainen työpaikka edellyttää työnantajan olemassaoloa. Tämä työnantaja työllistää henkilöstöä sellaisen työn teettämiseksi, jonka tuloksen hän voi myydä jollekin. Jos hän ei voi myydä, hän ei palkkaa henkilöstä ja seurauksena on työttömyys. Näin yksinkertainen tämä asia on.

Kotimarkkinoilla myynti sujuu edelleenkin hyvin sen vuoksi, että lainaamme miljardeja pitääksemme yllä ostovoimaa. Mutta Euroopan markkinoilla myynti sujuu nihkeästi, koska meidän tuotteemme ovat liian kalliita sen vuoksi, että aiemmin harjoitettu vastuuton työmarkkinapolitiikka ei ole kyennyt sopeutumaan meidän uuteen maailmaamme.

Arvoisa puhemies! Tässä on syy työttömyyden tasoon, mutta se ei ole ainoa syy. Syitä on monia. Yhden niistä olen aiemmin sanonut täällä eduskunnassa: meillä tässä maassa on liian suuret bruttopalkat ja liian pienet nettopalkat, ja näiden, sanokaamme nyt, välirahalla on hoidettava myös julkisen sektorin kustannukset. Meillä alkaa olla maailman teollisuusmaista eniten kustannuksia julkisesta sektoristamme. Tämä nostaa vientituotteidemme hintaa, minkä vuoksi emme ole kilpailukykyisiä EU:ssa emmekä myöskään globaaleilla markkinoilla.

Työmarkkinaosapuolet pitävät kiinni lakisääteisistä sopimuksista ja minimipalkoista. Miten voimme kilpailla sellaisten Euroopan maiden kanssa, joissa työvoimalla ei ole näitä lakisääteisiä sopimuksia? Minä en, eikä varmaan kukaan Suomessa, toivo meistä tulevan matalapalkkamaata. Suomen tulisi EU:ssa toimia minimipalkkojen käyttöön ottamiseksi unionissa. Tämä nostaisi elinkustannuksia kilpailijamaissamme ja pakottaisi siten näiden maiden palkkakustannukset suomalaiselle tasolle. Saksa on aloittanut tämän korjaamisen minimipalkkaa ja muita etuja nostamalla, ihan niin kuin edustaja Kärnä tässä äsken puhui.

Arvoisa puhemies! Siihen, minkä olen aikaisemmin tiennyt, olen viimeksi eilen saanut vahvistuksen. Kyse on siitä, että EK ja työnantajajärjestöt vastustavat, että maat päättäisivät EU-tasolla asukkaiden minimipalkoista, kuten heidän omat ammattiyhdistysliikkeensä toivovat, ja se auttaisi myöskin meillä työttömiä ja kilpailukykyä.

Jos joku sattuu luulemaan, että tämä eurooppalainen asetelma, joka perustuu kahteen osaan — joista ensimmäinen on, että työvoima, tavarat ja palvelut voivat kulkea vapaasti rajojen yli, ja toinen osa on työvoiman minimikustannukset ja yritysverokilpailu maiden välillä — on kiveen hakattu, hän erehtyy. Markkinoiden lait korjaavat nämä tilanteet, jollemme itse tee sitä. Mutta tie on pitkä ja kivinen. Yhdessä osaamme hoitaa Suomen työttömyyttä, mutta silloin jokaisen on osallistuttava ja mitään asioita ei saa olla kiveen hakattu.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Katainen kertoi täällä aiemmin, että hallitus lisää työllisyysmäärärahoja. Todellisuudessa kehysneuvotteluissa on päätetty, että niitä leikataan 50 miljoonalla. Ymmärrän hyvin pääministerin viestin ja filosofian. Hallitus on ottanut päähuolekseen työvoiman tarjonnan lisäämisen eikä työn tarjonnan lisäämistä, toisin sanoen työttömyyden torjuntaa. Niinpä viime vuonna jäi työllisyysvaroja käyttämättä yli 200 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna runsaat 95 miljoonaa euroa. Siis tässäkin ollaan kasvun uralla.

Myös työurien jatkamista koskevat hokemat eläköitymisiän nostamisesta ovat todellisten ongelmien ohi puhumista. Kelan tuore tilastoanalyysi osoittaa, että juuri työttömyys haukkaa potentiaalisista työurista suuren viipaleen. Vuodesta 1990 vuoteen 2011 suomalaisten elinajanodote on kasvanut 5,4 vuodella runsaaseen 80 ikävuoteen. Työllisten vuosien odote on suomalaisella keskimäärin pysynyt samana eli 32 vuodessa.

Se, mikä on kasvanut, on työttömyysajan odote. Työttömyys vie työurasta keskimäärin 3,5 vuotta, tämä siis keskimäärin, mutta on syytä muistaa, että työttömyys keskittyy vaihtelevina jaksoina vuositasolla pääasiassa 600 000—700 000 suomalaiselle. Se tarkoittaa pieniä tuloja, taloudellista ahdinkoa, sosiaalisia ongelmia, sairastavuuden lisääntymistä, sanalla sanoen: köyhyyttä.

Puhemies! Lyhyesti todettuna hallituksen noudattama talouskurin väärä politiikka on tietoinen valinta. Työttömyyttä pidetään väistämättömänä, luonnollisena olotilana, ja kyllä sanotaan oikeistopoliitikkojen suulla aivan suoraankin, että massatyöttömyys on yksi kilpailukykyä turvaava sisäisen devalvaation instrumentti. Siihen politiikkaan ei kerta kaikkiaan sovi työllistävä elvytyspolitiikka. Enpä olisi ikimaailmassa uskonut, että alun perin kuuden puolueen hallitus otti talouspolitiikkansa päälinjaksi uusliberalistisen hevoskuurin, jonka lopputulemaa todistetaan jo monessa euromaassa. Koni hoippuu ja tekee kuolemaa, mutta kuskin turkin karva sen kun kiiltää.

Puhemies! Kunnat joutuvat tunnetusti maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, jos ne eivät aktivoi ja edesauta työttömien työllistymistä. Viime vuonna näitä Kela-sakkoja maksettiin yhteensä yli 215 miljoonaa euroa.

Monet pienet kunnat ovat satsanneet pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja saaneet työmarkkinatukimaksunsa pienenemään, mutta suuret kaupungit kuuluvat edelleenkin miljoonamaksajiin. Viime vuonna Helsinki maksoi Kelalle 26,4 miljoonaa euroa, Tampere lähes 18 miljoonaa euroa ja Turku 12,7 miljoonaa euroa. Kotikaupungissani Raisiossa on tehty vuosia työtä sakkomaksujen pienentämiseksi ja pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämiseksi, mutta viime vuonna maksettiin vieläkin yli 418 000 euroa. On kyllä kotikaupunkini hyväksi todettava, että Raisiossa oli Kela-sakko asukasta kohti 15 euroa, kun se Turussa, samoin asukasta kohti, oli 70 euroa per vuosi. Suuria summia ja tekemätöntä, tärkeää työllistämistoimintaa.

Ihan lopuksi haluan täällä eduskunnan kuntapäättäjiä haastaa omassa kunnassaan, omassa kotikaupungissaan seuraavan vuoden aikana puolittamaan näiden Kelalle palautuvien maksujen määrän ja käyttämään sen pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämiseen. Tämä on vasenryhmän linja.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Keskustelemme tänään suomalaisesta työttömyydestä opposition tekemän välikysymyksen pohjalta. Aihe ei voisi olla ajankohtaisempi tai tärkeämpi. Työttömäksi joutuminen on aina tragedia. Se on sitä yhteiskunnalle mutta erityisesti yksilölle. Työ on paitsi toimeentulon lähde myös usein se tekijä, joka sitoo yksilön osaksi laajempaa yhteiskuntaa.

Tuoreiden tilastojen mukaan meillä on tällä hetkellä noin 350 000 työikäistä ihmistä vailla työtä. Jokainen heistä on liikaa. Huolestuttavinta tässä on erityisesti se, että yhä useampi on ollut vailla töitä jo useamman kuukauden ajan. Erityisesti yli 56-vuotiaiden uudelleen työllistyminen on hankalaa. Pitkäaikaistyöttömien määrän nopea lisääntyminen on poikkeuksellisen vakava asia jo siitäkin syystä, että jo parin vuoden ajan meiltä on poistunut työmarkkinoilta eläkkeelle enemmän suomalaisia kuin sinne on oppilaitoksista tullut. Kokonaistyövoiman pieneneminen suhteessa tarjolla olevaan työhön ei ole tuonut meille odotettuja pieniä työttömyysprosentteja.

Toisaalta, korkea rakenteellinen työttömyys kertoo myös siitä, missä piilevät nykyisen heikon talouskasvun perimmäiset syyt. Ne ovat ennen kaikkea rakenteellisia syitä, joiden korjaamiseksi eivät mitkään populistiset poppakonstit riitä. Tarvitsemme kipeitä rakenneuudistuksia Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Niitä myös tämä hallitus on jo tehnytkin, ja niistä erityisesti yhteisöveron alennus on jo tuottanut muutamia positiivisia investointiuutisia.

Mutta on aivan totta, että lisää toimia myös tarvitaan. Yritysten säätelytaakkaa on entistä tarmokkaammin purettava ja nuorten työllistymismahdollisuuksia tulee entisestään parantaa oppisopimuskoulutusta kehittämällä. Lisäksi me tarvitsemme nykyistä joustavampia työmarkkinoita sekä osallistuvampaa sosiaaliturvaa, jotta jatkossa kaikki työ olisi myös juhlapuheiden ulkopuolella aina se kannattavin vaihtoehto.

Arvoisa herra puhemies! Oppositio välikysymyksessään väittää, että tämä meitä kaikkia uhkaava tilanne on nykyisen hallituksen vika. Osoituksena opposition näkemysten uskottavuudesta käyvät välikysymystekstin yksityiskohdat. Samassa noin liuskan esityksessä hallitus saa kyytiä sekä siitä, ettei se tee opposition mielestä tarpeeksi, mutta myös siitä, että tekee joissain asioissa ihan liikaakin. Muun muassa hallituksen työllisyyspolitiikkaa arvioitaessa oppositio onnistuu kysymyksessään sekä tyrmäämään työllisyyteen annettujen rahojen käytön tehottomaksi että vaatimaan lisää näitä tehottomaksi toteamiaan rahoja työllisyyden lieventämiseksi.

Myös opposition väitteet kivihiilen vyörymisestä ovat harhaa. Tuoreimmat tilastot eivät tätä käsitystä vyörystä nimittäin tue. Niiden mukaan esimerkiksi kivihiilen kulutus oli tämän vuoden tammi—maaliskuussa kolmanneksen pienempi kuin 2000-luvulla keskimäärin vastaavana aikana.

Siitä voimme luonnollisesti olla samaa mieltä, että kivihiilen käyttö lauhdevoimaloissamme on lisääntynyt. Sitä ei kuitenkaan voi laittaa täysin hallituksen energiaveropäätösten piikkiin, vaan isoin selittävä tekijä on laajempi muutos maailman energiamarkkinoilla. Erityisesti Yhdysvaltain liuskekaasubuumi on sekoittanut pahasti meidän Euroopassa uusiutuviin energianlähteisiin kannustavan päästökauppamekanismimme. Tähänkin tosin hallitus on jo reagoinut perumalla kaavaillun turpeen veronkorotuksen. Lisäksi hallitus päätti kehysriihessä kiristää hiilidioksidiveroa yli neljänneksellä. Koska hiilidioksidiveron korotus ei koske energiapuuta eikä turvetta, parantaa toimenpide merkittävästi kotimaisen polttoaineen kilpailukykyä tuontipolttoaineisiin nähden.

Toimenpiteitä on siis, arvoisa puhemies, tehty ja apu on tulossa, jos sitä vain maltetaan odottaa.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Työllisyyden parantaminen ja työttömyyden vähentäminen ovat olleet hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Korkea työllisyysaste on hyvinvointivaltion rahoituspohjan keskeisin pilari. Päätavoite on ollut uusien, aitojen työpaikkojen luomisessa. Painopiste on ollut myös nuorissa. Nuorten työttömyys ei ole pitkittynyt. Nuorten työttömyyden kesto on vain 11 viikkoa. Tästä on syytä kiittää ministeri Ihalaista sekä nuorten työllistämistakuuta.

Työttömyys on aina valtava inhimillinen ja taloudellinen menetys. Työttömyydestä puhuttaessa tämä on muistettava, koska puheen on oltava ihmisyyttä arvostavaa ja sosiaalista näkökulmaa painottavaa, ei tyhjää retoriikkaa tilastoluvuilla.

On selvää, ettei itsetyytyväisyyteen ole aihetta. Työllisyysprosentti on yli 9. Hallituksen on jatkossakin tehtävä konkreettisia toimia työllisyyden edistämiseksi, onpa hallituksen harkittava myös laajapohjaisen parlamentaarisen yhteistyön mahdollisuutta. Huolenpito Suomen kilpailukyvystä ja houkuttelevuudesta on meidän kaikkien yhteinen tehtävä, joka jatkuu tulevaisuudessakin. On tehtävä yhteistyötä oikeiden ratkaisujen löytämiseksi. Työttömyys on vakava yhteis-kunnallinen ja sosiaalinen ongelma. Satojatuhansia on syrjäytymisvaarassa, ja tilanne on otettava äärimmäisen vakavasti.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on sitoutunut työllisyystoimiin, mistä kertoo 600 miljoonan euron viimeaikainen työllisyyspaketti. Työllisyyden eteen toimitaan myös tästä eteenpäin, ei vain peräpeiliin katsoen. Hallitus on tehnyt kolme työllisyyslisäbudjettia ja on panostanut työllisyyteen noin miljardin. Mitä oppositio on tehnyt? En ole nähnyt varjo-ohjelmia ratkaisuksi. Työmarkkinatuessa ja peruspäivärahassa on nykyään 300 euron suojaosa. Työn vastaanottamista on helpotettu: nyt työnhakija voi tehdä pienimuotoisia töitä ilman, että siitä rangaistaan. Ihmisten jakaminen jyrkästi työttömiin ja työssä käyviin on vähentynyt työttömän suojaosan myötä. Kannustimet ovat samalla parantuneet.

Suomi on World Economic Forumin selvityksen mukaan maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa. Äänekoskelle on tulossa 1,1 miljardin euron investointi, ja ympäri maata on ilmoitettu lukuisia pienempiä investointeja. Lisäksi on muistettava investoinnit Varkaudessa ja Lappeenrannassa. Eikö mitään ole muka tehty oikein?

Arvoisa puhemies! Homekoulujen korjaukseen ja lähiöiden peruskorjauksiin myönnettiin viime syksynä 100 miljoonaa euroa. Leukailijat väittivät, että työllisyysvaikutus valuu ulkomaalaisille. Toiset yrittävät parantaa työllisyyttä, toisen sen sijaan vain irvailevat. Kumpaan joukkoon haluatte kuulua?

Rata- ja väylähankkeet ovat erinomaisia lisäämään työllisyyttä seuduilla, joilla työpaikkojen puute kirpaisee pahimmin. Työllisyys on koko Suomen kysymys, ei vain pääkaupunkiseudun. Tässä hallitus on toiminut oikein kiirehtiessään infrainvestointeja. Vt 6:n aloittaminen jo tänä vuonna on hyvä alku. Muitakin kohteita on valmiina odotuslistalla.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kaikki mahdollinen täytyy tehdä työllisyysasteen nostamiseksi. Korkea työllisyysaste on lääke kaikkiin yhteiskunnan vaivoihin. Kun tehdään kaikki, se on hyvä, mutta täytyy olla myös tekemättä jotakin. Myös se on yhtä tärkeää, että jätetään jotain tekemättä.

Puheaikaa on 5 minuuttia, joten keskityn nyt yhteen tällaiseen asiaan, joka on nyt tällä hetkellä aiheuttanut huolta. Se on verottajan uudet ohjeet "Palkkaa vai työkorvausta", syvälliset ohjeet, jotka ovat tällä hetkellä lausuntokierroksella. Nämä uudet ohjeet määrittelevät, onko kyseessä palkkatyö vai työkorvaus. Lähtökohta voi olla hyvä, pakkoyrittämisen torjunta, mutta nyt ammutaan kuitenkin tykillä kärpästä.

Kysymys on siitä, että Suomessa on noin 160 000 yksinyrittäjää, joita nämä ohjeet erityisesti koskevat. Jos työkorvaus katsotaan jatkossa yhä tiukemmin palkaksi, näiden 160 000 yksinyrittäjän työtilaisuudet tulevat vähenemään ratkaisevasti. Verottaja tulkitsee työkorvauksia uusilla ohjeilla aineellisten ja muodollisten kriteerien kautta. En niitä tässä yhteydessä luettele mutta voin antaa niitä tietoja myöhemmin. Kokonaisarviointia tehtäessä kukin tapaus harkitaan erikseen. Eri tunnusmerkit eli nämä kriteerit ovat painoarvoltaan erilaisia. Tunnusmerkeistä huolimatta kokonaisarvioinnissa verottaja voi päätyä tulkintaan, että kyseessä on työsuhde ja sitä kautta palkkatulo eikä työkorvaus, näin myös niissä tapauksissa, joissa nämä tunnusmerkistöt näyttäisivät toista.

Muutamia otteita tästä verottajan uudesta ohjeesta:

Jos työn suorittajaksi halutaan nimenomaan tietty henkilö hänen henkilönsä ja persoonansa vuoksi, työ on yleensä luonteeltaan niin henkilökohtaista, että työn suorittaja on jo pelkästään tämän vuoksi työsuhteessa. Esimerkiksi urheilija tai artisti on tyypillisesti työsuhteessa silloin, kun nimenomaan hänet halutaan esiintymään. Ennakkoperintälain lainvalmisteluasiakirjoissa ei määritellä, mitä ovat henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot. Käytännössä luennon tai esitelmän pitää aina luonnollinen eikä juridinen henkilö. Luento- ja esitelmäpalkkio on kyseisen henkilön veronalaista palkkatuloa riippumatta siitä, onko hän työ- tai virkasuhteessa palkkion maksajaan vai ei.

Edelleen: Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen keskeinen merkitys on se, että suorituksen maksajan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä rekisteriin merkitylle henkilölle tai yhtiölle maksamastaan työ- tai käyttökorvauksesta. Ennakkoperintärekisteröinti on yksi toimeksiantosuhteen muodollisista tunnusmerkeistä. Suorituksen saajan merkintä ennakkoperintärekisteriin ei siten yksinään todista, että kyse on toimeksiantosuhteesta ja maksettava suoritus työkorvausta.

Koulutustoimintaa yleisesti ja tunnetusti harjoittavan yrityksen palveluksessa työskentelevät luennoitsijat eivät yleensä työskentele tilaisuuden järjestäjän lukuun. Siten tilaisuuden järjestäjän tällaiselle yritykselle maksamat palkkiot eivät ole luennoitsijan palkkaa vaan luennoitsijan työnantajayrityksen saamaa työkorvausta. Palkkiota pidetään kuitenkin palkkana, jos tilaisuuden järjestäjä haluaa luennoitsijaksi nimenomaan tietyn henkilön. Siten myös palkkiot, jotka maksetaan niin sanotulle yhden miehen yhtiölle tai yhtiölle, joka myy vain yhden henkilön luennointia, ovat aina luennoitsijan palkkaa.

Pelkästään maksajan ja saajan vakiintunut käytäntö ei täytä luottamuksensuojaedellytyksiä. Nyt kun puhutaan luottamuksensuojasta, niin kysymys on siitä, että luotetaan nykyiseen käytäntöön, nykyiseen menettelyyn, joka on voinut kestää vuosia. Tämmöinen yksinyrittäjä on toiminut vuosia samalla tavalla, ja se on käynyt verottajalle, mutta näissä uusissa ohjeissa todetaan, että pelkästään maksajan ja saajan vakiintunut käytäntö ei täytä luottamuksensuojaedellytyksiä. Luottamuksensuojaa ei muodostu esimerkiksi, jos maksaja ja saaja ovat pitäneet suoritusta virheellisesti työkorvauksena useiden vuosien ajan eikä Verohallinto ole tutkinut asiaa tai siitä ei ole nimenomaista Verohallinnon päätöstä. Luottamuksensuoja on säädetty nimenomaan tulkinnallisten tilanteiden varalle arvioitaessa niiden verotuksellista luonnetta jälkikäteen. Tämä aiheuttaa tietysti sen, että jos on toimittu vuosia näin, niin siellä muun muassa kiinteistönvälittäjät, yksityiset toiminimikiinteistönvälittäjät, voivat olla semmoisessa tilanteessa, että heillä on ihan oikeasti suuri pelko siitä, että näitten ohjeitten hyväksymisen jälkeen he saavat isot veromätkyt.

Mutta mistä tässä kaikkiaan on kysymys? Minulla olisi ollut pari esimerkkiä tässä, mutta aika ei riitä. Mutta tämän illan aikana minä toimitan nämä verottajan syventävät ohjeet kaikille kansanedustajille, niin voitte tutustua esimerkkien valossa myöskin tähän. — Kiitoksia.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! "Nuoret ovat tulevaisuutemme". Fraasi, mutta erittäin tärkeä asia. Nuorisotakuu oli nimittäin Kataisen hallituksen kärkitavoitteena. Eduskunnassa me toivoimme yli puoluerajojen, että tämä tavoite todella onnistuisi. Mutta nuoria työttömiä on tänä päivänä enemmän kuin silloin, kun tuota hallitusohjelmaa tehtiin. Yhä useammin työttömyys on kestänyt yli kolme kuukautta. Nuorten työttömyys on kasvanut kaikissa koulutusasteissa. Nyt laman aikana olisi tärkeää keskittyä tulevaisuuden eväitten rakentamiseen. Yksi niistä tärkeimmistä on nuorten ammattiin tähtäävä koulutus. Kuitenkin erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta on leikattu ja ollaan leikkaamassa ammatti- ja ammattikorkeakoulupaikkoja todella paljon. Minä olen todella huolestunut tästä lyhytnäköisestä politiikasta.

Mitä nuoret sitten tekevät tässä tilanteessa? Nuoret passivoituvat tai keräävät kotiseudultaan kimpsut ja kampsut. Nuoret lähtevät paremman leivän ja mahdollisuuksien ääreen. Suomessa on muutenkin menossa kautta aikojen suurin muuttoliike etelän kaupunkeihin. Tämä on ennenkokematon muuttoliike asutuskeskuksiin. Kaikki muutkin toiminnot ovat keskittymässä ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoliike ja kaikkien toimintojen keskittyminen ei ole aina edes suunniteltua. Sen vain annetaan tapahtua, kun siihen ei puututa tietoisesti.

Nuoret tarvitsevat apua. Nuorisotakuun osana tuli käyttöön Sanssi-kortti. Kortin idea on hyvä. Palkkaamalla nuoren, jolla on Sanssi-kortti, työnantaja voi saada noin 700 euroa kuukausittain käteen palkkatukea jopa 10 kuukauden ajan. Kortteja on jaettu nuorille hyvin, mutta syystä tai toisesta niitä ei kuitenkaan ole käytetty läheskään niin paljoa. Minun mielestä nyt pitäisi laittaa liikkeelle semmoinen kampanja, systeemi, jossa me auttaisimme ja opastaisimme yrityksiä käyttämään paremmin tätä tilaisuutta niin, että yritykset ja työntekijät todellakin kohtaisivat toisensa.

Mitkä sitten ovat ne esitykset, millä tavalla me voisimme auttaa nuoria yhä enemmän? Esimerkiksi hallituksen tulisi tehdä päätös ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukemisesta, sillä suurin osa Suomen yrityksistä on 1—2 henkilön mikroyrityksiä. Nuoret voisivat antaa todella paljon koulutuksensa jälkeen kasvuapua tällaiselle yritykselle.

Te-toimistojen eli entisten työvoimatoimistojen resursseja on leikattu rajusti, eikä te-toimistoilla riitä vähenevien voimavarojen kanssa mahdollisuuksia kohdata nuoria. Miten sitten me saisimme todellakin nuoret vielä konkreettisemmin töihin? Koulutussopimus, kun oppisopimusasia ei ole toiminut toivotun mukaisesti. Miten me saisimme nuoret yrittäjiksi? Tänään esille tulleet sukupolvenvaihdosasiat tulee työstää eteenpäin erityisesti pienten yritysten osalta. Osa-aikainen yrittäjyys opiskelun ja työnteon rinnalla pitää tehdä helpoksi vaihtoehdoksi. Nuorten oma starttipaketti pitäisi työstää. Nuoret pitäisi saada kohtaamaan vanhuksia ja palvelukotien asukkaita. Eli kun halua on, kyllä me jollakin tavalla saisimme ne nuoret töihin.

Lapissa on valtavasti suuriakin kehittymismahdollisuuksia. Lappia pidetään, ja yleensäkin pohjoista aluetta, Suomen tulevaisuuden mahdollisuutena. Meillä on puhdasta luontoa matkailuun, ainutlaatuisia luonnonvaroja, "puusta sata uutta tuotetta" -mahdollisuudet, arktisuus, kaivosasiat, maatalouteen perusmaatalouden uudet kehittyvät mahdollisuudet, energiapuolella erityisesti nämä uudet bioenergiaan liittyvät mahdollisuudet ja niin edelleen. Meillä on Lapissa paljon mahdollisuuksia nuorille. Ensiksi tulisi todellakin satsata alueellemme näihin mahdollisuuksiin tähtäävään koulutukseen. Toiseksi valtion tulisi tehdä rohkeita, yritysten investointeja tukevia päätöksiä. Lappikin on nuorten tulevaisuuden maa. Ei pilata nuorten mahdollisuuksia.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten opposition välikysymyksessä muistutetaan, hallitusohjelmassa asetettiin rohkeita tavoitteita työllisyystilanteen parantamiseksi. Tuskin kukaan olisi kuitenkaan osannut tuolloin kolme vuotta sitten ennustaa, että euroalue nousisi taantumasta niin hitaasti kuin nyt on käynyt. Vasta viime kuukausina olemme saaneet lukea positiivisempia uutisia eurooppalaisista talousnäkymistä, mutta kasvu on edelleen hidasta niin meillä kuin muualla.

Välikysymyksessä keskitytään sinänsä moniin ihan oikeisiin asioihin, mutta se ei ota millään tavalla huomioon ympäröivää maailmaa, ikään kuin Suomi olisi oma erillinen saarekkeensa ja työllisyys tai työttömyys olisivat riippuvaisia ainoastaan meidän oman hallituksemme teoista. Hallitus on tehnyt paljon heikon taloustilanteen vaikutusten lieventämiseksi, mutta kriisiolosuhteet ovat asettaneet rajat sille, kuinka paljon tämä voi näkyä työttömyysluvuissa. Jo sitä, että pitkittyneessä kriisissä työttömyys ei ole viimeisten kolmen vuoden aikana merkittävästi kasvanut, voidaan pitää saavutuksena. Kaikissa euromaissa näin ei ole suinkaan käynyt.

Välikysymyksessä puhutaan leikkaus- ja veronkorotuspolitiikan kierteestä, vaikka juuri kehysriihen alla oppositiokin oli samaa mieltä varsin mittavasta sopeutustarpeesta. Se, miten sopeutus olisi ollut mahdollista ilman leikkauksia tai veronkorotuksia, jää hämärän peittoon.

Veronkorotuksista puhuttaessa unohtuu myös se, että vasta tämän vuoden alusta yhteisövero laski 20 prosenttiin. Sattumoisin alkuvuoden aikana olemme kuulleet uutisia useammistakin investoinneista, joita yritykset ovat nyt tekemässä Suomeen. Kehyspäätöksessä sovitulla 600 miljoonan euron kasvu- ja työllisyyspaketilla tuodaan puolestaan uutta rahoitusta muun muassa juuri bioalalle, jonka työllistämispotentiaali on välikysymyksessäkin mainittu.

Toisaalta vuoden alusta tuli voimaan työttömyysturvan 300 euron suojaosuus, ja suojaosuus on tulossa myös asumistukeen. Lisäksi kehysriihessä kevennettiin vastikään pienituloisten verotusta, mikä edelleen lisää kannustimia työntekoon. Näiden toimenpiteiden vaikutukset tulevat näkyviin vasta pitemmällä aikavälillä.

On totta, että nuorten työttömyys on hiukan nousussa. Se on silti kestoltaan edelleen keskimäärin vain 11 viikon pituista. Täytyy myös muistaa, että uusien toiminta- ja yhteistyömallien oppiminen ja vakiinnuttaminen vie aikansa, ja takuuhan on vasta ollut voimassa reilun vuoden. Monissa kunnissa on silti jo hienoja esimerkkejä siitä, miten kuntien, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä on saatu nuoria mukaan työelämään. Kun työpaikkoja alkaa syntyä lisää, nuorisotakuun vaikutuksetkin alkavat näkyä selvemmin. Ilman muuta tekemistä silti on vielä paljon.

Jonkin verran oudoksuttaa välikysymyksen kritiikki pitkäaikaistyöttömyyden hoidon siirtämisestä kuntien vastuulle. Lienee unohtunut, että työmarkkinatukea pitkään saaneiden tukikustannuksia alettiin siirtää kuntien vastuulle jo vuonna 2006 eli Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana. Tätä päätöstä voidaan edelleen pitää oikeana. Esimerkiksi Kuntaliitto on sittemmin useaan otteeseen toivonut pitkäaikaistyöttömyyden hoidon vastuiden selkeyttämistä, ja se myös kiitteli taannoin selvityshenkilö Tarja Filatovin esitystä palveluvastuun siirtämisestä kokonaisuudessaan kunnille.

Todellisuudessahan pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat usein monenlaisia palveluita, joilla heidän työmarkkinakelpoisuuttaan voidaan parantaa ennen heidän paluutaan avoimille työmarkkinoille. On vain loogista, että kunnalla, joka on työtöntä lähimpänä oleva julkishallinnon toimija ja joka tuottaa monia elämänhallintaa tukevia palveluita, on myös taloudellisia kannustimia pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Ilahduttavasti monissa kunnissa onkin nyt alettu panostaa pitkäaikaistyöttömyysputkien katkaisemiseen muun muassa kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuen kuntalisän kaltaisin keinoin.

Arvoisa puhemies! Tällä ja varmasti myös tulevalla hallituskaudella on edelleen todella paljon tehtävää työllisyyden parantamiseksi. Varsinkin pitemmällä tähtäimellä työllisyysasteen reilu nostaminen on välttämätöntä, jotta kestävyysvajeen ja huoltosuhteen heikkenemisen haasteisiin pystytään vastaamaan. Emme voi varmuudella tietää, miltä Suomen työllisyys- ja työttömyysluvut näyttäisivät ilman hallituksen toimenpiteitä tai toisaalta ilman eurokriisiä. Kuitenkin työllisyyspolitiikan tuomitseminen epäonnistuneeksi sillä perusteella, ettei työllisyysaste ole noussut, samalla kun koko maanosa on käynyt läpi historiallista talouskriisiä, on kohtuutonta.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Työttömyyteen on kymmeniä yksittäisiä syitä, ja varmasti sitä voidaan hoitaa myös kymmenillä eri tavoilla. Valitettavasti vain tämän hallituksen hoitokeinot eivät ole olleet riittäviä. Työttömyys jatkaa kasvamistaan.

Yksi merkittävä Suomen ja EU:n alueen työttömyyteen vaikuttava tekijä on euron kurssi, joka tuo viennin esteitä euroalueen ulkopuolelle. Eurossa olemme kuin täi tervassa, liikkumavapautta ei ole, ja vahvan euron politiikalla on hakattu omaa nilkkaa. Euron yliarvostus tulee meille kalliiksi. Euro on tuonut meille paljon haittavaikutuksia, joita muun muassa professori Vesa Kanniainen on käsitellyt.

Euroalueen merkitys Suomen viennille on laskenut. Matala korko ja matala inflaatio ovat nakertaneet kansantalouden toimivuutta, eikä euro ole myöskään tuonut työmarkkinamekanismille lisäarvoa. Olemme maksaneet muiden maiden velkoja, kun samaan aikaan oma teollisuus siirtyy ulkomaille. Samalla on syntynyt satatuhatta uutta työtöntä, ja työttömyys jatkaa kasvuaan.

Talouskasvulla ja sen tavoittelulla on perinteisesti pyritty hoitamaan työttömyyden ongelmia. Talouskasvu on tällä hetkellä sidottu vahvasti luonnonvarojen ja energian jatkuvaan lisäkäyttöön. Meillä onkin uusiutuvia luonnonvaroja, joiden ympärille voimme rakentaa kasvua suosimalla kotimaisia energiavaihtoehtoja systemaattisesti ja nostamalla energiaomavaraisuutta reilusti. Luonnonvarojen kestävä käyttö on yksi tulevaisuuden teema, joka on otettava vakavasti.

Vaikka yritysten on pärjättävä kovassa kilpailussa, tulisi meidän sallia ainakin valtionyhtiöiden osalta myös pienempi voitto, jos yhteiskunnan tavoitteet täyttyvät työllistämisen kautta. Meidän tulisi enemmän laskea yhteiskunnan kokonaisvaltaisen tilinpidon, siis kokonaistaloudellisuuden, kautta niin julkiset hankinnat kuin energiaratkaisut sekä infran rakentaminen.

Herra puhemies! Jos aina halvin tarjous voittaa, on varma, ettei kaikki hyöty jää Suomeen vaan alihankintaketjussa ulkomaalaisten toimijoiden osuus on merkittävä. Harmaan talouden kitkeminen on otettava vakavasti. Rehellinen suomalainen yrittäjä ei mitenkään pysty kilpailemaan halpatyövoiman kanssa, jota tulvii autolautoilta Suomeen tekemään enemmän ja vähemmän laillista työtä. Pääurakoitsijan ketjuvastuu on säilytettävä ja sen velvoitteita on tiukennettava.

Olen usein puhunut isänmaallisuudesta ja yritysten vastuusta. Suomalaisillakin yrityksillä on tytäryhtiöitä maailmanlaajuisesti noin 5 000, suurin osa toki Euroopan ja Venäjän alueella. Näissä on työntekijöitä noin 600 000 ja yhteenlaskettu liikevaihto on noin 180 miljardia eli saman verran kuin Suomen bruttokansantuote. Globaalit yritykset kotimaasta riippumatta näyttävät toimivan omilla ehdoillaan hakemalla parasta mahdollista voittoa. Iso kysymys on, kuinka saisimme näitä yrityksiä pitämään tuotantoa enemmän kotimaassa. Kuinka Saisimme paremmin kirkastettua suomalaisen laadun myyntivaltiksi? Made in Finland -merkkiä ei näy. Meidän tulisi olla ylpeä omista tuotteistamme ja myydä osaamistamme, kirkastaa brändiämme, mutta kuinka kirkastat, jos tuotteessamme lukee "Made in EU"?

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Elämme kyllä melko lailla mielenkiintoisia aikoja tällä hetkellä. Pääministeri Jyrki Katainen on ilmoittanut lähdöstään, hän tulee siirtymään toisiin tehtäviin... [Puhujakorokkeiden mikrofonit eivät avautuneet, ja puhuja keskeytti puheensa ja siirtyi jatkamaan omalle paikalleen istuntosalissa.]

Herra puhemies, enpä olisi uskonut, että näin pysäyttävä puhe on, että tekniikka pettää.

Mutta kuten sanoin, niin aika mielenkiintoisia aikojahan tällä hetkellä eletään kaiken kaikkiaan, koska pääministeri Katainen on ilmoittanut omasta lähdöstään ja myöskin SDP päätti viime puoluekokouksessaan viikonloppuna, että myös valtiovarainministeri tulee jättämään hallituksen ja siirtymään toisiin tehtäviin, taikka tänne eduskunnan puolelle niin sanotuksi rivikansanedustajaksi. Toistakymmentä ministeriä on kaiken kaikkiaan lähdössä hallituksesta, lähtee tai on lähdössä, ja tämä ei voi tietysti olla näkymättä myöskään Suomen poliittisessa tilanteessa.

Tämä välikysymys työttömyydestä on enemmän kuin paikallaan, se on todettu täällä keskustelussa hyvin moneenkin otteeseen. 400 000 ihmistä Suomessa on työtä vailla, ja työttömyysprosentti on tällä hetkellä 9,5. Tämä on kaksinkertainen määrä siihen tavoitteeseen nähden, minkä hallitus itse asetti vuonna 2011, kun hallitusneuvotteluita kävi. 100 000 ihmistä on enemmän työttömänä kuin mikä tämä tavoite oli. Tarvitsemme siis kipeästi uusia työpaikkoja. Sen takia myös oppositio on kantanut oman huolensa ja tehnyt tästä asiasta välikysymyksen, ja tänäänhän tästä hyvin seikkaperäistä keskustelua täällä salissa on päästy käymään.

Mistä niitä uusia työpaikkoja sitten on mahdollista saada? Tietysti biotalous on yksi keskeinen osa sitä, maaseudulla olevat työpaikat, energiaan liittyvät työpaikat. Tämä työllisyyskeskustelu meni hyvin vahvasti täällä tänään tähän energiakeskusteluun, ja aivan aiheesta. Jos me mietimme niitä mahdollisuuksia, mitä kotimaisissa energiamuodoissa tuolla maaseudulla olisi, niin kyllähän niitten hyödyntäminen on otettava vakavasti. Siitä, että liiallisella byrokratialla, liiallisilla veronkorotuksilla vaikeutetaan esimerkiksi turvetuotannon kehittymistä, täytyy päästä eroon. Hyvä, että tämä viimeisin veronkorotus nyt peruttiin, mutta täytyy muistaa, että edelleen turpeessa vero on silti suurempi kuin se oli, kun tähän vaalikauteen lähdettiin. Metsähakkeen osalta tukea on leikattu, ja sen vuoksi tästä puun ja turpeen seoksesta on tullut epäedullisempi energiamuoto kuin kivihiilestä, ja tähän täytyy se täyskäännös saada. Joitain toimenpiteitä on tehty, mutta ne eivät vielä ole riittäviä.

Mutta, herra puhemies, tämä kaikista pahin, mihin jo tuossa viittasin, byrokratia: Suomessa on noin 3,6 miljardin investointihankkeet tällä hetkellä prosessissa, ja kyllä näitä uutisia tulee meille edustajille kaiken aikaa, miten esimerkiksi avissa virkamiesten itsepäisyys näkyy lupaprosesseissa. Esimerkkinä viime maanantain Maaseudun Tulevaisuudessa uutinen, että navettalaajennus laitettiin virkamiehen tulkitsemien hajuhaittojen mukaisesti jäihin eli laajentamisen mahdollisuudet kumottiin. Naapureita tämä ei haitannut, kyläläisiä tämä ei haitannut eikä ketään muutakaan, mutta virkamiehen mielestä hajua tästä laajennuksesta tulisi liikaa.

Kyllä näissä lupaprosesseissa ensinnäkin pitkä kesto, niitten korkea hinta, mutta sitten myös tämä käsittämätön joustamattomuus on niitä asioita, joista meidän pitää ensimmäisenä päästä eroon. Ja nähdäkseni se, mitä näissä ensimmäisenä pitäisi tehdä, on siirtää sieltä avista sitä valtaa enemmän näissä prosesseissa kunnille. Viranhaltijoitten tulee olla asiakkaita varten eikä toisinpäin. Ei asiakkaan pidä olla viranhaltijan mielettömyyksiä toteuttamassa.

Herra puhemies! Viimeisenä asiana otan tähän keskusteluun vielä huolen tuolta työntekijöiden puolelta. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistelussa laki nollatuntisopimuksesta. Harmi, että ministeri ei täällä enää itse ole paikalla, mutta noin 10 000 ihmistä tämä koskee, ihmisiä, jotka eivät käytännössä työsopimuksen allekirjoitettuaan tiedä sitä työtuntien määrää, mitä tulee, näitä on välillä erittäinkin pieniä. Työntekijän on sitouduttava tekemään ne tarjotut tunnit, mitä tässä on, ja tässä tietysti toivoisin, että vastauksia siihen tulisi, että mikä on tämän prosessin meno.

Mutta, herra puhemies, teknisistä ongelmista huolimatta näillä ajatuksilla liikenteeseen.

Harri Jaskari /kok:

Kiitoksia, arvoisa puhemies, jälleen toimii. En tiedä, mikä taktinen kysymys tässä oli nyt, mutta uusi puheenvuoro voidaan sitten varmaan pyytää, jos tämä Savola...

Me todellakin tarvitsemme ideoita ja tekoja emmekä tässä tilanteessa keskinäistä nokitusta. Eli kuten jo aikaisemmassa puheenvuorossa sanoin, niin täällä onneksi löytyi myöskin aika paljon tällaisia rakentavia, täydentäviä ehdotuksia, ja myöskin me tarvitsemme näkemystä siitä, mihin ympärillä oleviin asioihin päätökset vaikuttavat. Tuntuu, että me teemme aika paljon yksittäisiä esityksiä, ja sitten me emme katso seurauksia, sitä, miten ne vaikuttavat toisiin asioihin.

Mielenkiintoinen yksittäinen asia, mitä ei ehkä analysoitu loppuun asti, oli, että tietty määrä perussuomalaisista ja myöskin edustaja Arhinmäki sanoi, että 600 miljoonan euron kasvupaketin sijasta käytettäisiin koko kahden miljardin potti elvytykseen, mutta toisaalta ei sitten mietitty, johtaisiko se siihen, että kun ei laiteta yhtään velanlyhennykseen, niin Suomen luottoluokitus heikentyy, minkä seurauksena itse asiassa me maksamme korkoja kenties miljardin, kaksi miljardia enempi, koska meidän kolmen A:n luokituksemme heikentyy. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että pitäisi ajatella aina askeleen pidemmälle, mitä vaikutuksia voi tietyillä mielipiteillä ja näkemyksillä olla.

Toinen oli tietysti edustaja Lindtmanin väite, että jos ay-verovähennyksiin kosketaan, niin sen seurauksena ostovoima pienenee. No, kaikista pienituloisimmat — eihän sitä ole koskaan pakollista maksaa. Se on se toinen näkökulma, ja sitten voisi miettiä, onko jotain muita keinoja, jotka paremmin vaikuttaisivat ostovoiman lisääntymiseen kuin ay-jäsenmaksut. Täällä oli myöskin — erityisesti keskustalle täytyy antaa tunnustus — monia erittäinkin hyviä ajatuksia, ideoita, joista täytyy sanoa, että pitkän aikaa, vuosia, joskus jopa vuosikymmeniä näistä on keskusteltu, mutta tosiasia on, että ei ole toteutettu. Olisi erittäin mielenkiintoista kyllä siirtyä toteutukseen, mutta sama tilanne on näissä kuin muissa asioissa: kuinka se kaikkiin asioihin vaikuttaa? Minä pidin esimerkiksi erityisesti teollisuuden osalta vapaista poisto-oikeuksista, mikä tuli esityksenä. Kyllä, se taas jaksottaa niitä takaisin tulevia tuloja. Se ei vaikuta ensi vuonna, niin kuin pääministeri sanoi, ei saada kaikkia rahoja takaisin. Mutta täytyisi arvioida, mitenkä nopeasti se lisäisi investointeja.

Erittäin tärkeä rooli olisi yrittäjän sosiaaliturvan kehittämisellä, mutta se vaikutus voisi olla juuri se, että enempi tulisi yrittäjiä, jotka uskaltaisivat tehdä sen uskallusloikkauksen. Ruotsi teki perintö- ja lahjaveron poistamisen. Kyllä, se maksaa meille yli 600 miljoonaa euroa. Ehkä pitäisi nyt verrata, mitä siellä Ruotsissa sitten tapahtui, miten nopeasti yhteiskunnalle alkoi tulla lisää tuloja tai yritysten sukupolvenvaihdoksia. Tässä valtiontalouden tilanteessa se on, tunnustan, tosi vaikeaa, kun jälleen kenties meidän luottoluokituksemme voi heikentyä sen seurauksena. Mutta se täytyy pitää esillä ja sitä pitää selvittää.

Tai sitten se kysymys esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan jatkamisesta, vaikka edelleenkin on yrittäjänä. Se on samaa sukua kuin tämä 300 euron suojaosuus, mutta se olisi kenties jatkumo siitä, että jos jää työttömäksi, niin voisi siirtyä joustavasti yrittäjäksi eikä olla passiivisesti.

Mutta itsehän me myöskin korostimme niitä kustannusneutraaleja tekoja, mitä pitäisi löytää joko niin, että löydetään niitä vastaavia säästöjä kun satsataan uuteen, tai niin, että löydetään niitä toimenpiteitä, jotka eivät budjettitaloudellisesti vaikuta, ja sehän on tämä byrokratian purkaminen, jonka täytyisi todella nyt lähteä liikkeelle.

Mikä on huolestuttavaa, kun on yrityspuoleltakin katsonut: on olemassa myöskin aika paljon erittäin varovaisia virkamiehiä, jotka tulkitsevat ja löytävät aina sellaisia, että "tätä ei kannata toteuttaa, edes yrittää". Perustelut voivat löytyä yhtä hyvin EU-tason direktiiveistä, asetuksista kuin kansallisista laeista tai niitten ministeriöitten säännöksistä. Ehkä meidän pitäisi olla pikkasen rohkeampia tekemään jotain uusia asioita.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Työttömyys on hankala asia sekä ihmisille, joita se kohtaa, että myös ympäröivälle yhteiskunnalle vaikkapa verotulojen pienentymisenä sekä toisaalta palveluiden tarpeen kasvuna. Ihmiset, jotka ovat pidempään olleet työttöminä, kuvaavat olotilaansa monesti turhautuneeksi, ikävystyttäväksi, jopa noloksi. Siitä onneksi ollaan pääsemässä, kun irtisanomiset voivat tätä nykyä oikeasti sattua kenelle tahansa. Tarinoita meille näistä riittää, myös omalta alueeltani, kun Kotkan työttömyysprosentti on ihan viime viikkoina ollut 19,3.

Onneksi tilanne on hyvin erilainen, kun ajatellaan vaikkapa nuoria, joilla työttömyyden kesto on noin keskimäärin 11 viikkoa, kun vastaavasti se on pitkäaikaistyöttömillä yli 80 viikkoa. Työttömyys ei ole vain kotimainen ongelma, kun pelkästään jo Euroopassa on nuoria työttömiä yli 5 miljoonaa, siis koko Suomen kansa, jolloin myöskin riski muuhun radikalisoitumiseen, mellakoihin, maastamuuttoon kasvaa kaiken aikaa.

Ehkäpä voisimme oppia jotakin 90-luvun lamasta: sen, että pitää lisätä toimia huomattavasti enemmän, ja näin on myös tehty. Vuosittain on lisäbudjeteissa sekä varsinaisissa budjeteissa lisätty työllistämistoimiin rahaa, sillä niiden ihmisten, jotka 90-luvulla olivat työttöminä, työllisyysaste on yhä edelleen tänäkin päivänä alempana kuin muiden vuosikymmenten työttömillä.

Tarvitaan toimia työpaikkojen luomiseksi mutta myös työttömyyden hoitoon. Yritysten toimintaedellytysten ja palkkaamisen helpottamiseksi on tehty keinoja. Edellisen hallituskauden aikana tehtiin Kelamaksun poisto, melkein miljardin euron helpotus yrityksille, nyt sitten yhteisöveron 6 prosentin alennus kaiken kaikkiaan. Toisaalta yrityksille on annettu mahdollisuus työllistää nuoria Sanssi-kortilla 700 euron tuella ja on lisätty mahdollisuuksia käyttää oppisopimuksia tämän oppisopimuskorvauksen korotuksella.

Toisaalta tukijärjestelminä meillä Finprota, Finnveraa, Tesiä ja Tekesiä on muutettu ja valtuuksia kasvatettu. Näin tuetaan enemmän vielä pk-sektoria kuin aiemmin sekä vientiä, ja nyt sitten on kehyksessä erikseen painotettu vielä cleantechin ja biotalouden puolelle. On yritetty myös näin helpottaa yritysten rahoituksen saantia. On toisaalta viime elokuussa uudelleen vahvistettu lupaus, että teollisuudelle ei uusia rasituksia tule. Elvyttävinä toimina valtio käynnistää joitakin omiakin hankkeita, vaikkapa Pisara-radan tai stadionin remontin, mutta silti irtisanomiset jatkuvat, vaikka orastavan kasvun viestien mukaan toivoisin jo niiden muuttuvan edes lomautuksiksi.

Työttömien palveluiden osalta on uudistettu työvoimahallinnon palveluita elikkä te-toimistoja. Kritiikkiä on siihen tullut, ja varmaan niitä korjataan. On samalla käynnistetty nuorten yhteiskuntatakuu, jonka mukaisesti suunnitelmia on tehty jo yli 92 prosentille työtä vailla olevista nuorista. Samalla on käynnistetty pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu, jossa mukana on 63 aluetta ympäri Suomen. Kokemuksia kertyy, ja pääosin ne ovat hyviä.

Työttömän kokonaisvaltaisemmaksi tueksi ja arviointimahdollisuudeksi työkunnosta tai osaamisesta on perustettu uudenlainen työvoiman palvelukeskusmalli, jossa on mukana kunta ja sitten toisaalta valtiolta te-toimisto ja Kela. Tämä malli leviää nyt joka puolelle. Ensi vuoden alusta toisaalta kaikki 300 päivää työttömänä olleet tulevat myös kuntien vastuulle, mikä pakottaa nyt sitten kunnat miettimään suhtautumistaan työttömyyteen uusiksi, samoin kuin toisaalta tehdään myöskin nuorisotakuun kohdalla. Kunnat ovat ne lähellä olevat.

Työn vastaanottamisesta on tehty aiempaa helpompaa ja kannattavampaa tekemällä suojaosat niin asumistukeen kuin työttömyysturvaan niin, että lyhytaikaiset jaksot ovat kannattavia. Kesän hallitusohjelmaneuvottelujen aiheena tulee varmasti olemaan myös työllisyyden ja kasvupanostuksien jatkaminen ja lisääminen. Katsotaan, minkälaisia summia saadaan kasaan, ja nyt toisaalta jo ensi viikolle valtiovarainministeri lupasi 0,5 miljardin lisäpaketin työllistämiseen. — Kiitos.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimet eivät ole purreet työttömyyteen toivotulla tavalla, ja hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen on matkaa. Elinkeinopolitiikka tökkii, viennin edistäminen ei ole onnistunut, yritysten toimintaedellytykset eivät ole toivotulla tasolla etenkään pk-yritysten osalta, eivätkä kuluneen hallituskauden aikana työllistämisen edistämiseksi tehdyt toimenpiteet ole purreet. Kun talous sakkaa, työpaikat ovat tiukassa. Mitä valtio voi tehdä tällaisessa tilanteessa?

Ensinnäkin yritysten toimintaympäristöä tulisi kehittää, jotta päästäisiin nopeammin taas talouskasvun syrjään kiinni. Pelkkää vientiä ei voi jäädä voivottelemaan, vaikka se onkin ensiarvoisen tärkeä asia. Tulee panostaa kotimaan markkinoiden kehittämiseen ja vahvistaa kotimaisten tuotteiden ja raaka-aineiden menekkiä. Tämä luo työpaikkoja Suomeen. Huonosti suunnitellulla verotuksella, joka päästää ilmat pois kasvuyrityksiltämme tai romauttaa perinteisten yritysten kannattavuutta, ei pitkälle pötkitä. Lyhytnäköiset veroeurot voivat tulla kalliiksi mutkan kautta. Verotuksen lisäksi muut tukitoimenpiteet ovat tärkeitä erityisesti pk-yrityksille, jotka ovat loppupeleissä merkittäviä työllistäjiä maassamme. Yrittäjähenkisyyttä ja asenteita yrittäjyyttä kohtaan on ruokittava aktiivisesti. Yrittäjyys voi olla ratkaisu monille työttömille työnhakijoille.

Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tehokas työvoiman välitys on tärkeää. Työvoimatoimistojen toimintaa on pyrittävä tehostamaan ja kehitettävä jatkuvasti. Lisäksi resurssipula vaikeuttaa kokonaisuudessaan työttömyyden hoitoa. Ihmisestä on pidettävä huolta. Etenkin työttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien kohdalla toimivien tukipalvelujen olemassaolo on todella tärkeää. Työttömiä on osattava ohjata järkevällä tavalla koulutuksiin yksilön tarpeet huomioiden ja pyrittävä edesauttamaan sopivan työn löytymistä. Työttömien juoksuttaminen sellaisissa koulutuksissa, joista ei ole konkreettista hyötyä tai joihin mennään vain, koska on pakko, ei ole järkevää. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen tulisi puuttua toden teolla.

Edustaja Lindström esitti perussuomalaisten ryhmäpuheessa pitkän listan parannusehdotuksia, joilla saataisiin työpaikkoja. Joitakin mainitakseni: Muun muassa energiapolitiikka, kotimaiseen energiaan pitäisi voimakkaasti panostaa. Oppisopimuskoulutusta pitäisi kehittää. Pienten yritysten alvin alarajan nosto vähintään 20 000:een, mielellään 30 000:een, olisi ehdottoman tärkeää. Ihmettelen, kun hallituspuolueet eivät ole mitenkään tätä ehdotusta edes kommentoineet. Ja sitten maksuhäiriöt ja luottotietojen menetys koskettavat yhä enenevää määrää kansaa, ja tämä voi johtaa arkielämässä suuriin vaikeuksiin.

Edustaja Tiilikainen mainitsi näistä pankkitunnuksista, että niiden pitäisi olla perusoikeus kaikille. Olen tehnyt vuosi sitten lakialoitteen tästä asiasta ja pari kirjallista kysymystä. Koska ei ole toimenpiteisiin ryhdytty tämän asian suhteen, niin tänään päivällä jätin toisen lakialoitteen, jossa on erittäin monen perussuomalaisen nimi ja nimiä myös muistakin puolueista.

Sitten lopuksi haluaisin vielä korostaa suomalaisen työn merkitystä. EU:n myötä tarjouskilpailun luonne on muuttunut eritoten rakennusalalla. Kilpailutilanne on ajanut monia suomalaisia rakennusalan toimijoita ahtaalle, koska verrattuna muista EU-maista tuleviin kilpailijoihin kustannukset ovat ihan eri tasolla. Tältä osin toivoisin hallitukselta purevia toimia suomalaisten yrittäjien ja suomalaisten työntekijöiden aseman eteen.

Arvoisa puhemies! Opposition välikysymys on paikallaan. — Kiitos.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Työttömyys aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä niin yksilöille kuin perheillekin. Pitkäkestoinen työttömyys lisää syrjäytymisen riskiä huomattavasti. Tulevaisuuden Suomi tarvitsee kaikki kansalaisensa rakentamaan yhteiskuntaa, ja siksi jokaiselle pitäisi löytää oma tärkeä paikkansa yhteiskunnassa. Sekä yksilöiden että yhteiskunnan hyvinvointi rakennetaan työn varaan. Suomella ei ole varaa näin korkeisiin työttömyyslukuihin. Jos rakenteellista työttömyyttä saadaan vähennettyä 1 prosentilla, se vähentää valtion kuluja miljardin. Kaikkien työttömyysjaksojen lyheneminen yhdellä päivällä säästää valtion menoja 27 miljoonaa euroa.

Välikysymyksessä väitetään, ettei hallitus ole tehnyt oikeita toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Hallituksen määrätietoinen politiikka on tuottanut joukon toimia, joilla osaltaan tehostetaan työpaikkojen syntymistä sekä työn ja työntekijöiden kohtaamista. Monet näistä uudistuksista ovat kuitenkin olleet vasta niin vähän aikaa voimassa, että niiden kokonaisvaikuttavuutta on vielä vaikea arvioida. Näistä toimenpiteistä mainittakoon työ- ja elinkeinotoimistojen palvelukonseptien uudistukset. On totta, että työvoimatoimistot ovat olleet tiukoilla muutoksen ja asiakkaiden määrän kasvun takia, ja sen vuoksi kehysriihessä tehty päätös osoittaa lisärahoitusta niille te-toimistoille, joiden toiminta-alueella haasteet ovat suurimmat, on erittäin tärkeä. Te-toimistoissa asiakkaan tilanteen alkukartoitukseen osallistuvien henkilöiden ammattitaitoon ja osaamiseen on jatkossa kiinnitettävä myös lisääntyvää huomiota.

Hallitus on monin tavoin edistänyt pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Toteutettuja tai valmistelussa olevia toimenpiteitä ovat muun muassa työllisyyspoliittinen kuntakokeilu, pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyville pitkäaikaistyöttömille, välityömarkkinatoiminnan vaikuttavuuden parantaminen, osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet, sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön arviointi, työllistymisen edistäminen julkisilla hankinnoilla ja sosiaalihuoltolain uudistaminen. Merkittävä uudistus on myös 300 euron suojaosa työttömyysturvaan ja asumistukeen. Ne mahdollistavat sen, että työttömän henkilön on mahdollista tehdä jonkin verran työtä ilman, että työttömyysturva tai asumistuki alenee.

Ensi vuonna on tarkoitus laajentaa työvoimapalvelukeskusten toiminta koskemaan koko maata. TYP-toiminnan ideahan on saada te-toimistot, kunta ja Kela tekemään yhdessä työtä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Erityisen tärkeää on kytkeä kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto mielenterveys- ja päihdepalveluineen sekä talous- ja velkaneuvonta osaksi asiakkaiden kokonaisvaltaista auttamista. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä on vielä paljon tekemistä.

Arvoisa puhemies! Opposition väitteistä huolimatta nuorisotakuu on ollut myönteinen asia. Onkin vaikeaa ymmärtää opposition kritiikkiä siitä, ettei nuorisotakuu olisi täyttänyt sille asetettuja lupauksia. Takuu on ollut voimassa vajaat puolitoista vuotta. Sen avulla on saatu jo monia hyviä asioita aikaan. Vuonna 2013 työttöminä olleista nuorista noin 93 prosentille oli tehty työllisyyssuunnitelma kolmen kuukauden sisällä. Alle 25-vuotiaiden kohdalla takuu toteutui kolmen kuukauden sisällä 77 prosentilla ja 25—29-vuotiaista vastavalmistuneista 63 prosentilla. Lisäksi nuorten työttömyyden kesto on keskimäärin vain 11 viikkoa, kun keskimääräinen työttömyys on 42 viikkoa. Suurimmassa osassa Euroopan maista nuorten työllisyystilanne on Suomea heikompi. Aivan varmuudella voidaankin sanoa, että ilman nuorisotakuuta nuorten työllisyystilanne olisi Suomessa nykyistä huomattavasti huonompi.

Nuorisotakuun toteuttamiseen on kuitenkin nyt saatava mukaan kaikki keskeiset toimijat: elinkeinoelämä, järjestöt, oppilaitokset, sosiaali- ja terveystoimi sekä nuorisotoimi. Erityisen tärkeää on kertoa työnantajille heille kohdistuvista etuuksista. Tutkimusten mukaan suuri osa työnantajista ei ole edelleenkään kuullut Sanssi-kortista mitään tai ei ole kuullut, että työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta peruskoulun päättävien opiskelijoiden palkkaamisesta oppisopimuskoulutukseen on huomattavasti korotettu. Ensimmäisenä vuonna koulutuskorvaus on 800 euroa kuukaudessa. Sanssi-kortti tarkoittaa sitä, että alle 30-vuotiaan nuoren työhön ottava työnantaja saa valtiolta korvausta 700 euroa kuukaudessa 10 kuukauden ajan. Niissä kunnissa, joissa on aktiivisesti lähdetty kiertämään työpaikkoja ja kertomaan työnantajille näistä etuuksista, on nuorten työllistyminen edistynyt paremmin.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja. Pari viikkoa sitten julki tulleet metsäteollisuuden investointipäätökset olivat myönteisiä signaaleja tähän suuntaan. Näitä odotetaan lisää. Yhteisöveroa on alennettu ja maltillinen palkkaratkaisu on saatu tehtyä, joten nyt on yritysten vuoro tulla mukaan yhteisiin talkoisiin. Erityisesti vetoan työnantajiin nuorten työllistämiseksi, sillä Sanssi-kortissa ja oppisopimuskoulutuskorvausten korottamisessa on huomioitu erityisesti työnantajien toiveet.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Työttömyys Suomessa on tällä hetkellä 9,5 prosenttia sen 5 prosentin sijaan, mihin hallitus on koko hallituskauden tähdännyt. Hallituksen tavoitteeseen nähden meillä on nyt noin 100 000 työtöntä enemmän. Työttömyyden laadusta vakavimpana pidän pitkäaikaistyöttömyyttä, mikä on viimeisen vuoden aikana kasvanut lähes 20 000:lla.

Hallitus pitää toiminnallaan Suomen tulevaisuudettoman leikkaus- ja veronkorotuspolitiikan kierteessä, jonka maksajiksi joutuvat pienituloiset, tavalliset työssäkäyvät ja perheet. Otetaan esimerkiksi ruuan hinta: aika moni on sitä mieltä, että ruoka on Suomessa kallista, mutta silti kokoomusvetoinen hallitus SDP vanavedessä on nostanut ruuankin arvonlisäveroa ja ilmeisesti olisi siihen valmis uudestaankin.

Iänikuisten veronkorotusten ja leikkausten ohella meidän pitäisi ensisijaisesti miettiä, millä tavalla me voisimme tukea yrityksiä, jotta me saisimme aikaiseksi työtä ja kasvua. Minulla on tähän yksinkertainen ratkaisu. Olen tätä asiaa jankuttanut jo pitkään: pienyrittäjille tulisi tarjota huojennuksia välillisiin työvoimakuluihin ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen. Olen myös sitä mieltä, että aloittavia ja kasvavia yrityksiä tulisi tukea nostamalla arvonlisäveron alarajaa 20 000 euroon. Teot ovat pieniä, mutta Suomessa on niin paljon pienyrityksiä, että hyödyt olisivat mittavat. Hallituksen tulisi myös vihdoin ottaa vakavissaan korkean työttömyyden alueet Itä- ja Pohjois-Suomessa. Etenkin näillä alueilla toimiville ja aloittaville yrityksille tulisi tarjota verohelpotuksia työpaikkojen lisäämiseksi.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, mihin hallituksen pitäisi herätä, on energiaomavaraisuus. Suomi käytti toissa vuonna 8,5 miljardia euroa energiatuontiin. Tämä olisi mahdollista kääntää kotimaiseksi kysynnäksi. Energiapolitiikkaa muuttamalla voisimme luoda Suomeen investointia ja työllisyyttä lisää. Vientimahdollisuuksia jo parantaa suomalaisyritystenkin kilpailukyky. Bioenergia-ala on Suomen tulevaisuuden pelastus, mutta sitä ennen hallituksen pitäisi ymmärtää laittaa verotus ja tukipolitiikka kuntoon pikaisesti.

Arvoisa puhemies! Sanonta "pienistä puroista syntyy iso joki" pitää edelleen paikkansa. Mielestäni keksintö- ja innovaatiotoimintaan tulisi panostaa nykyistä enemmän. Joskus pienikin keksintö saa aikaan paljon työtä ja tuloja. Suomalaiset ovat erittäin innovatiivista kansaa, mutta järjestelmän monimutkaisuuden ja byrokraattisuuden vuoksi moni hyvä keksintö saattaa jäädä toteuttamatta. Myös raha on joillekin keksinnöille iso kynnyskysymys, sillä prototyyppien kehitteleminen ei ole mitään halpaa puuhaa.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskustan ja opposition yhteinen työllisyysvälikysymys on ajankohtainen, tarpeellinen, ja käytännössä se on hätähuuto suomalaisen työllisyyden, yrittäjyyden ja myös meidän talouden kehityksen suhteen.

Herra puhemies! Ministerit loistavat poissaolollaan, mutta kun päivällä eduskunnan keskusteluaikana katsoi ministeriaitiota, jossa olivat sekä pääministeri että varapääministeri, jotka molemmat ovat lähdössä pois, ja työministeri Ihalainen, joka ryhdikkäästi puolusti omaa hallinnonalaansa, niin täytyy sanoa ainakin sosialidemokraateille vinkiksi, että perustakaa nyt edes "Pelastakaa ministeri Ihalainen" -kansanliike. Me tarvitsemme kyllä asiaansa uskovaa ja jatkumoa myös hallituksen työskentelyyn. Hallituksen, sekä pääministerin että varapääministerin, vaihtuminen juhannuksen jälkeen on sellainen vaihe, joka luo eittämättä tilanteen, että kuka tätä maata oikeastaan johtaa, miten hallitus vie asioita eteenpäin. Kehysriihi on tehnyt omat päätöksensä, mutta kaikesta huolimatta tilanne on senkaltainen, että epätietoisuus on todellakin suuri.

Täytyy todeta, että kun keskusta teki runsain määrin esityksiä ja erityisesti kokoomuksen taholta raksutettiin koko ajan näistä esityksistä, niin ihmettelen kyllä yrittäjäpuolue kokoomuksen käyttäytymistä tänään tuossa keskustelussa. Kyllä käytännössä välikysymyspuheenvuoron käyttänyt edustaja Tiilikainen nosti nimenomaan keskustan taholta pitkän listan niitä konkreettisia asioita, joilla yrittäjyyttä, työntekijöiden yrittäjäksi ryhtymistä, työllistymistä ja koko tätä sektoria voidaan oikeasti parantaa. Ei se voi olla näinkään, että haetaan koko ajan vain näkökulmia siitä, mitä ei voida tehdä.

Pieni esimerkki, joka sisältyy tuohon keskustan listaan, oli jo suorastaan tällainen perustuslaillinen kansalaisoikeusnäkökulma: se, että jokaisella suomalaisella täytyy olla pankkitunnukset. Erinäisistä syistä pankit eivät kaikille pankkitunnuksia anna, ja se tulee johtamaan siihen, että nämä ihmiset ovat tämän yhteiskunnan, voi sanoa, virallisen toiminnan ulkopuolella, jopa maan alla. Se on pieni asia, mutta siitä tehty lakialoite on hyvin mielenkiintoinen ja nostaa varmasti esille myös asiaan liittyvät ongelmat.

Herra puhemies! Tätä Tiilikaisen listaa, tai keskustan listaa, toki monet ovat täälläkin kannattaneet, kuten tuossa edustaja Kokko muun muassa omalta osaltaan juuri yksin yrittävien kohdalta olevaa tilannetta eli sitä, että voidaan auttaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Monet näistä esityksistä ovat toki saaneet paljon tukea, mutta tämä lista on senkaltainen, että jo sen läpikäyminen hallituksenkin toimesta ilman mitään tällaista suurta ennakkoluuloa vie varmasti työllisyyttä eteenpäin. Kun haluamme olla poistamassa väylämaksuja, jotta vientiteollisuus pystyy rikkidirektiivin jalkaan ampumisen jälkeen elpymään ja paranemaan, se on yksi sellainen, joka eittämättä vie tietysti tuloja Suomen valtiolta, mutta samalla se nimenomaan vie vientiteollisuutta eteenpäin.

Yksinyrittäjien asemasta mainitsin tuossa. Byrokratian vähentäminen on hyvin keskeinen asia. Se liittyy sekä kotoiseen politiikkaamme että EU-politiikkaan mutta tänä päivänä tappaa erittäin monta sekä nousevaa että olemassa olevaa yritystä. Yrittäjät, erityisesti maatalousyrittäjät, maanviljelijät, ovat sortumassa tuon byrokratian ja erilaisten lupaprosessien alle hyvin pitkälle.

Kun sukupolvenvaihdoksia edistetään, siinä on tällä hetkellä erittäin tärkeä seikka: pystytään samalla luomaan sitä uutta yrittäjyyttä ja saamaan uusia työpaikkoja aikaan. Se, että perintö- ja lahjavero korvattaisiin myyntivoittoverolla, olisi itse asiansa kannalta varmasti oikeudenmukaisempi ja toimivampi asia. Valtiolta toki taas verotulot ainakin välillisesti tai ainakin lyhyellä tähtäimellä vähenisivät, mutta on tärkeää, että pystytään toimimaan niin, että raha yrityksessä pysyy pikemminkin, eikä niin, että sen luovutuksen yhteydessä yhteiskunta on aina sitä ulosmittaamassa.

Tulevaisuuteen pitää uskaltaa katsoa, biotalous on sellainen. Hiilenmustaa politiikkaa me emme tarvitse. On paljon asioita, joihinka voidaan ihan oikeasti olla vaikuttamassa.

Herra puhemies! Ihan lopuksi tähän 5 minuutin puheenvuoroon haluan todeta sen, että keskusta haluaa erityisesti koulutuspolitiikassa olla vaikuttamassa siihen suuntaan, että se tulevaisuudenusko säilyy. Nyt hallituksen ilmoitus siitä, että alle 500 oppilaan lukiot ollaan joko yhdistämässä tai kenties lopettamassa, on myös osaltaan koulutuspolitiikan myötä johtamassa siihen, että myös suuri osa kansanopistoista on tällä hetkellä vaakalaudalla. Oppivelvollisuusiän jatkaminen näyttää aiheuttavan monia ongelmia, ja voin todeta, että enpä ole koskaan juuri kuullut niin synkkiä lausuntoja kuin esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa asiantuntijat tänäänkin ovat koulutuspolitiikasta kertoneet. Sekin on hätähuuto suomalaisen tulevaisuuden puolesta.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Opposition välikysymyksessä puututaan tärkeään asiaan, joka koskettaa monia suomalaisia perheitä. Työllisyyden parantaminen ja työttömyyden vähentäminen ovat hallituksen tärkeimpiä prioriteetteja. Korkea työllisyysaste on hyvinvointivaltion keskeinen tukipilari.

Arvoisa puhemies! Työ on meille tärkeää. Se luo perustan toimeentulon hankkimiselle, ja myös meidän sosiaaliturvajärjestelmämme on pitkälti sidottu työstä saatavaan ansiotuloon. Työ vaikuttaa vahvasti päivittäiseen arkeen, se luo ystävä- ja kontaktiverkostoja ja sitä kautta meille hyvinvointia. Yhteiskunnan näkökulmasta työ on vähintään yhtä tärkeä asia. Meidän hyvinvointimme rahoitetaan työnteolla, ja työ pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Hallituksen politiikassa työllisyyden korostaminen näkyy selvästi. Hallitus on tehnyt paljon satsauksia työllisyyspolitiikkaan, esimerkiksi kolme työllisyyslisäbudjettia ja lukuisia työttömyysturvan ja työvoimapolitiikan uudistuksia, joilla parannetaan esimerkiksi lyhytaikaisen työn vastaanottamista.

Osana seuraavaa julkisen talouden kehystä päätettiin 600 miljoonan euron kasvuohjelmasta. Valtiovarainministeri Urpilainen on uusimmassa lisätalousarviossa esittänyt merkittäviä kasvupanostuksia uutta kasvua ja tulevaisuutta luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikennehankkeisiin. Nostan tässä yhteydessä erikseen esiin valtatie 6:n Taavetti—Lappeenranta-välin aloituksen aikaistamisen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 76 miljoonaa euroa, josta tälle vuodelle esitetään 1,5 miljoonaa euroa. Tämä on juuri hyvä esimerkki järkevästä investoinnista, jolla on suuret kerrannaisvaikutukset, kun kuljetukset saadaan toimimaan aiempaa sujuvammin ja turvallisemmin.

Venäjän kauppa on meille edelleen suuri mahdollisuus, vaikka se tällä hetkellä näyttää aiempaa heikommalta. Elinkeinoelämän ja liikenneinfran lisäksi tarvitsemme satsauksia ihmisiin, ja siinä hyvänä esimerkkinä toimii ministeri Urpilaisen lisäbudjetti, jossa rahoitetaan muun muassa perusasteen tutkintoa vailla olevien aikuisten koulutusta ja korkeakoulun aloituspaikkoja, joilla puretaan korkeakoulujen hakijasumaa. Tärkeitä satsauksia, joilla voidaan parantaa ihmisten osaamista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspoliittinen painopiste on nuorissa. Nuorisotakuun voimaan saattaminen on ollut merkittävä urakka. Tästä suuri kiitos kuuluu ministeri Ihalaiselle. On todettava, että vaikka nuorisotyöttömyyden prosentit ovat korkeita, nuorten työttömyyden kesto on kohtuullinen 11 viikkoa. Tämä on tärkeä tunnistaa. Meidän tulee tehdä kaikkemme, että pystymme estämään työttömyyden pitkittymisen ja saamme nuoret myös työkykyisinä työhön ilman että tarvitaan suurempia koulutus- tai kuntoutustoimia, ja silloin kun niihin on tarvetta, niihin pitää myös löytyä resursseja. Tältäkin osin nuorisotakuu on toiminut tehokkaasti, ja esimerkiksi tarvittavia lainsäädäntömuutoksia on tehty ripeästi. Esimerkiksi nostan nuorten pääsyn ammatilliseen kuntoutukseen.

Kun me puhumme nuorisotakuusta, meidän tulee tiedostaa, että työllisyyspolitiikan perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja tämän jälkeen peruskoulussa. Tavoitteena on tukea lapsen ja nuoren kehitystä sekä osaamista siten, että jokaisella nuorella olisi hyvät edellytykset siirtyä toiselle asteelle ja hankkia itselleen vähintään toisen asteen tutkinto. Tavoitteena on, että eri koulutuksista valmistuu tasapainoisia, hyvinvoivia, osaavia ihmisiä, joilla on valmiudet mennä työelämään, valmiudet oppia koko ajan uutta ja tarpeen vaatiessa valmiudet myös vaihtaa alaa ja ammattia. Toisin sanoen ihmisten osaaminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi on olennainen osa työllisyyden kannalta.

Korostaisin myös sitä, että huolimatta kaikesta koulutuksesta, osaamisesta ja muutosvalmiudesta ihmisiä putoaa päivittäin työelämän ulkopuolelle työkyvyttömyyteen vain sen vuoksi, etteivät työpaikalla olosuhteet ole kunnossa. Siksi on välttämätöntä, ettei työelämän kiirettä ja vaatimuksia revitä työntekijöiden selkänahasta, vaan työhyvinvoinnista huolehditaan. Se tarkoittaa esimerkiksi hyvää johtamista, työaikajoustoja, työn ja perheen yhteensovittamista, koulutuksesta ja työterveydenhuollosta huolehtimista. Eli myös työpaikoilla ja työnantajilla on suuri vastuu työllisyydestä työntekijöiden hyvinvoinnin kautta. Parempi työelämä mahdollistaa pidemmän ja paremman työuran. — Kiitos.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia, sauvoista on vähän hyötyäkin.

Arvoisa puhemies! Hallitus lyhensi tämän vuoden maaliskuussa valtionvelkaa 2,2 miljardia euroa, mikä on hyvä asia. Tätä taustaa vasten haluan todeta, että homekouluja on tänään saamani OAJ:n tiedon mukaan Suomessa lähes 2 000 kappaletta. Muita julkisia rakennuksia, joissa on todettu sisäilmaongelmia, on maassamme satoja. Satoja kilometrejä on myös huonokuntoisia, kunnostuksen puutteessa olevia sivuteitä, puhumattakaan valtakunnan pääteistä. Esimerkiksi valtatie 4 Jyväskylästä pohjoiseen on pikaisen perusparannuksen tarpeessa.

Nyt olisi oikea aika tehdä jotakin konkreettista työttömyyden vähentämiseksi, mutta miten ja millä rahoilla? Suomen valtio on myymässä yhteistä omaisuuttamme 1,9 miljardilla eurolla. Tästä summasta olisi mielestäni enin osa syytä käyttää edellä kertomieni epäkohtien poistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen totesi tänään puhuessaan muun muassa, että kuntien tehtäviä karsitaan 1 miljardilla eurolla. Tämä on hyvä uutinen kaikille Suomen 320 kunnalle, ja luottamushenkilöt ovat toki tästä mielissään. Mutta pääministeri jätti kertomatta, että valtio leikkaa samaisen miljardin pois kunnilta vähentämällä valtionapuja vastaavalla summalla, eli tämä on plus miinus nolla -peliä minun mielestäni.

Täällä on tänään todettu, että eläkeläisten eläkeindeksin 75 prosentin leikkaus ei kartuta valtion kassaa, koska pääsääntöisesti 1,5 miljoonaa eläkeläistä saamme eläkkeet yksityisiltä eläkeyhtiöiltä. Näinhän se on. Eläkeyhtiöt maksavat tietojeni mukaan eläkkeitä tänä vuonna 24,7 miljardia euroa. Jos eläkkeitä olisi korotettu 1,5 prosenttia, olisivat kustannukset olleet eläkeyhtiöille 370,5 miljoonaa euroa. 0,4:n korotus eläkkeisiin olisi kustantanut 98,8 miljoonaa euroa, eli eläkeyhtiöt säästävät tänä vuonna yli 270 miljoonaa euroa.

Tästä johtuen valtio, kunnat ja seurakunnat häviävät järjestelyissä verotuloina 54 miljoonaa euroa laskettuna eläkeläisten 20 prosentin veronpidätyksellä, eli siinä missä eläkeyhtiöt kartuttavat omaa vakavaraisuuttaan, tämä on poissa verotuloja saavilta yhteisöiltä.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pari kommenttia käytyyn debattiin.

Ensimmäinen liittyy nuorisotakuuseen. Haluan kyllä keskustan puolelta tuoda esille sen, että eihän keskusta ole omissa puheenvuoroissaan missään yhteyksissä arvostellut itse nuorisotakuun sisältöä ja tavoitteita. Pidämme niitä ja sitä kokonaisuutta erittäin tärkeänä. Mutta huolemme on siitä, mikä sen vaikuttavuus kaiken kaikkiaan on, saadaanko sillä aikaan sitä, mitä me kaikki varmasti tässä salissa haluamme hakea.

Toinen kommentti liittyy välikysymyksemme otsikkoon tai oikeastaan siihen kysymykseen. Eli kysyimme, mitä uusia ja välittömiä toimia hallitus aikoo tarjota työttömyyden nujertamiseksi ja pienentämiseksi. Itse esittelimme 24 konkreettista esitystä, mutta hallitus ei vastauksessaan tuonut kyllä yhtään uutta. Pitkä oli lista siitä, mitä hallitus on kolmen vuoden aikana tehnyt eri asioissa, mutta itse kysymykseen uusia ja välittömiä toimia työttömyyden pienentämiseksi hallitukselta ei kyllä tullut.

Sen sijaan pistin debatissa merkille sen, että työministeri Ihalainen totesi myötäsukaisesti kahteen keskustan esitykseen. Toinen liittyi näihin starttirahauudistuksiin: sieltä voitaisiin tutkia, voisiko jotain tehdä. Toinen liittyi yritysten sukupolvenvaihdoksiin. Toivon kyllä todella, olipa työministerinä kuka tahansa tai minkälainen porukka tahansa muutaman viikon päästä tässä tulevassa hallituksessa näitten vaihdoksien jälkeen, että näihin kahteen asiaan pystyttäisiin puuttumaan. Olen ihan varma, että keskusta pystyy tämmöisille uudistusesityksille antamaan tukensa.

Kolmas kommenttini liittyy liikennerahoihin, joista on siellä täällä puhuttu. Kyllähän ne liittyvät erittäin olennaisesti työllisyyteen ja ensinnäkin siihen, minkälaisia edellytyksiä valtiovalta, julkinen valta tekee sen eteen, että meillä pystytään sujuvasti ja tehokkaasti, turvallisesti liikkumaan sekä teillä että myös rautateillä kuljettamaan tavaraa. Kun ajattelen meidän teollisuuden kuljetuksia tai vaikka uusiutuvaa energiaa tai yleensä metsäteollisuutta, niin se on aivan olennainen asia, aivan olennainen asia. Tietysti silloin rakennusvaiheessa, kun rakennetaan näitä liikennehankkeita, sekin on tietysti tärkeää, että niillä on työllistävä vaikutus, että ne pystyvät toimimaan myös silloin tämmöisessä elvyttävässä merkityksessä. Se on myös tärkeää.

Mutta sitten tuon kyllä sen esille — ymmärrän ja pidän erittäin tärkeänä esimerkiksi Taavetti—Lappeenranta-liikenneväylän aikaistamista, mistä tuossa edustaja Kiljunen puhui, tai vaikka pääomittamista Helsinki—Vantaan-lentoaseman osalta, myös sitä kannatan — että kun samalla kerrotaan hallituksen puolelta näistä hyvistä teoista tänne hankepuolelle ja kehittämishankkeisiin, niin kyllä minusta on pikkuisen farisealaista se, että samalla jätetään sanomatta, että ensi vuoden alusta 100 miljoonalla eurolla leikataan perusväylänpidosta päivittäistä kunnossapitoa. Se tulee, kuulkaa, olemaan iso juttu. Eli niistä rahoista, jotka on perusväylänpitoon laitettu, 60—70 prosenttia on jo sidottu sopimuksilla, monivuotisilla sopimuksilla, eli se välys, mistä sitten haetaan sitä 100 miljoonan euron säästöä ensi vuoden alusta lähtien, on kyllä hankala rako kaiken kaikkiaan. Itse olen jo nähnyt, että aiotaan sellaisten ratojen, jotka on metsäteollisuuden vuoksi kunnostettu, päivittäinen kunnossapito jo lopettaa, ja se on kyllä hölmöläisten takinkutomis- tai matonkutomishommaa, miten se nyt halutaankaan sanoa.

Keskusta on esittänyt useita kertoja, että perustettaisiin tämä Valtion infra Oy. Sen merkitys olisi nimenomaan siinä, että me pystyisimme muutamia isoja hankkeita, liikennehankkeita, siirtämään vuosittain sinne sen rahoitettavaksi ja sitä kautta hakemaan niille tämmöisen pidemmän ajan rahoitusmallin ja saataisiin säästettyä tämä meidän perusväylänpidon rahoitus edes nykyisellä tasolla.

Haluan muistuttaa siitä, että vielä tässä toissa vuonna tämä eduskunta, tämä sali, päätti yksimielisesti, että perusväylänpidon rahoitusta nostetaan 2016 alkaen 100 miljoonalla eurolla, ja nyt hallitus päätti, että sitä leikataan jo ensi vuoden alusta, eli siihen olettamaan, mikä meillä oli, on tämän vuoden alun näkymillä 200 miljoonan euron gäppi tulossa perusväylänpitoon, ja se ei voi olla vaikuttamatta työllisyyteen ja tämän maan eteenpäinmenoon.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Kestävän työllisyyspolitiikan perusta on talouden kasvu. Työvoimakoulutuksella, tukityöllistämisellä ja muilla aktiivisen työvoimapolitiikan toimilla on tärkeä tehtävä ihmisten aktiivisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaannon parantamisessa. Työpaikkoja syntyy kuitenkin kestävästi vain kannattavan yritystoiminnan ja ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta tukevien julkisen ja kolmannen sektorin palveluiden varaan. Jo viiden vuoden ajan maailmantaloutta kurittaneen kriisin vaikutukset ovat heikentäneet työllisyyden peruspilaria, yritystoimintaa. Vienti ei ole vetänyt ja tämän vuoksi investoinnit ovat olleet jäissä. Tämä on puolestaan heijastunut rakentamiseen, yksityisiin palveluihin ja kuntien verokertymän kautta myös julkisiin palveluihin.

Opposition on aiheellista tunnustaa nämä tosiasiat, niin kuin hallituskin on ne tunnustanut. Hallitus on tehnyt muutakin kuin vain tilannearviota ja tosiasiain tunnustamista. Se on alkanut korjata rakenteellisia ongelmia kasvun nopeuttamiseksi. Viime syksynä saatiin aikaan kolmen vuoden mittainen kattava palkkaratkaisu, joka tukee Suomen kilpailukykyä. Viennille on annettu vetoapua. Kannattavia yrityksiä on kannustettu investoimaan myös yritys- ja pääomaverotuksen rakennetta uudistamalla: samalla kun rahan ottaminen yrityksestä tehtiin kalliimmaksi, alennettiin yritysten tuloksen verotusta.

Hallituksen toimet ovat alkaneet tuottaa tulosta. Teollisuusyritysten tilauskirjat ovat täyttymässä. Suuria investointeja on päätetty niin metsäteollisuudessa kuin elintarvikealallakin. Teknologiateollisuus ei ole häviämässä vaan muuttamassa muotoaan. Työllisyys ei ole enää heikentynyt noin puoleen vuoteen. Hyvät kollegat, työllisyys ei ole enää heikentynyt puoleen vuoteen. Mikäli maailmantilanne ei mullistu, on käänne parempaan aivan käsillä. Opposition onkin kiire esittää omat väittämänsä, ennen kuin niiden lievä onttous paljastuu.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä väitetään, että kuluvan vuoden kehyspäätöksessä tehdyt kipeät tasapainottamistoimet olisivat näköalatonta leikkaus- ja veronkorotuspolitiikkaa. Tosiasiat ovat aivan toisen näköiset. Toimien perusteena on näkemys siitä, että julkinen talous on saatava tasapainoon. Tämä näkemys on tuottanut tulosta ja pitänyt Suomen korkeimmassa luottoluokassa. Suomen kaltaiselle pienelle kansantaloudelle yhdenkin luottoluokan pudotus merkitsee tuntuvaa muutosta valtionlainojen korkotasoon. Leikkaukset tulisivat kyllä myöhemmin ja kirjaimellisesti korkojen kanssa.

Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on ollut järkevää ja tilanteeseen sopivaa. Rakennetoimilla on luotu tulevan kasvun edellytyksiä. Finanssipolitiikassa on oltu varovaisia välttäen sekä perusteetonta uskoa velkaelvytykseen että tarpeetonta kiristämistä. Hallituksen talouspolitiikan linja ja hallitus ansaitsevat eduskunnan luottamuksen.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Suomi elää työnteolla. Tämän tosiasian jokainen tunnustaa, myös hallitus. Kuitenkin työttömyys on ollut vuosikymmenien vitsaus, ja tämän hallituksen aikana työttömyys on taas riistäytynyt käsistä.

Korkean työllisyyden vuosina eläkerahastot karttuivat. Silloin työeläkejärjestelmä kytkeytyi osaksi sosiaalista turvaverkkoa. Sitä käytettiin sosiaali-, perhe- ja työttömyyspolitiikan puutteiden korjaamiseen. Tämä johtaa kierteeseen: pitkät työttömyyskaudet pienentävät eläkemaksutuloja, mikä heikentää eläkkeiden tulevaa tasoa. Samaan lopputulokseen tullaan, kun eläkkeelle mennään ennen aikojaan ja eliniän pidentyessä nostetaan eläkettä pitempään. Tällä politiikalla hallitukset ovat hoitaneet työttömyyttä vuosikausia.

Nyt on sitten ilmeisesti siirrytty aikakauteen, jolloin todella sairaskaan ja monen lääkärin työkyvyttömäksi todistama ei pääse eläkkeelle. Vakuutusyhtiöt säästävät ihmisten kustannuksella. Hallitus on linjannut tavoitteekseen eläkeiän noston. Toisessa päässä on nuorten massatyöttömyys ja pätkätyöt. Kelkka on käännetty täysin, ja tilannetta ei hallitse kukaan, ei ainakaan hallitus.

Nuorisotakuu on tuonut apua tuhansille ainakin lyhytaikaisesti. Se ei ole kuitenkaan täyttänyt täysin odotuksia. Suomessa on pitkäaikaistyöttömien kirjoissa noin 5 000 tosiasiallisesti työkyvytöntä nuorta, joille ei nuorisotakuu ole ratkaisu, vaan heidän olisi päästävä työkyvyttömyyseläkkeelle. Sinne he eivät pääse.

Meidän yli 300 000 työttömän joukossa on käytännössä kymmeniätuhansia työkyvyttömiä, eräiden arvioiden mukaan jopa joka neljäs mutta vähintäänkin 20 prosenttia. Järjestelmä ei siis kokonaisuutenaan toimi. Toisaalta työttömiä on siivottuina erilaisiin tuki- ja koulutusaktiviteetteihin, myös näitä työkyvyttömiä. Pitkäaikaistyöttömiä pyöritetään erilaisilla työnhakukursseilla. Pistää miettimään, käytetäänkö työvoimahallinnon resursseja oikein. Eikö ensisijaisesti tulisi keskittyä työkykyisten, työhaluisten ja nuorten työttömyyden hoitoon? Olisiko meidän ratkaistava tosiasiallisesti työkyvyttömien työttömien ongelmat eri tavalla?

Arvoisa puhemies! Työttömyys on vakava yhteiskunnallinen sairaus, joka halvaannuttaa koko yhteiskunnan. Työttömyyteen ei ole täsmälääkettä, vaan tarvitaan monia tehokkaita, samanaikaisesti toteutettavia hoitokuureja. Olisi korkea aika nähdä syyt ja seuraukset. Työllistymisen esteitä löytyy niin työlainsäädännöstä, joustamattomista palkoista kuin tavasta hoitaa yhteiskunnallisia hankintoja. Näihin kaikkiin voidaan vaikuttaa.

Suositaan suomalaista -kampanjalla on nyt käyttöä, vai onko se EU-Suomessa kielletty kampanja? Kotimaisen tuotannon ja kotimaisten tuotteiden suosiminen kotimaisissa hankinnoissa ja kilpailutuksissa toisi työtä merkittävästi. Urakoiden pilkkominen alle EU-kilpailutusrajan on yksi hyvä keino yrittää turvata suomalaisten yritysten pärjäämismahdollisuuksia. Meidän olisi lähtökohtaisesti joka tasolla puhallettava yhteen hiileen, puolustettava alueiden ja Suomen menestystä.

Tietotekniikalla meitä valvotaan jo nyt ja tulevaisuudessa enemmän. Olisi viisasta valjastaa tietotekniikka tuottamaan informaatiota ostosten sekä hankintojen kotimaisuusasteesta kuluttajille ja kuntien kilpailutuksiin. Siis jokaisen kauppalaskun loppuun tulostuisi laskelma, joka kertoisi ostosten kotimaisuusasteen, kuinka monta euroa laskusta jää kotimaahan. Samaan yhteyteen voidaan myös tuottaa tietoa ostosten hiilijalanjäljistä. Kotimaiset tuotteet pärjäävät siinäkin laskelmassa. Tiedot laskulle kerääntyisivät vastaavista tuotetiedoista. Tiedolla voidaan ohjata kuluttajien käyttäytymistä.

Työtä syntyy myös maaseudulle, ruoka- ja energiatuotantoon ja teknologiayrityksiin, jotka tulevat tekemään ihan uusia ihmiskuntaa palvelevia innovaatioita, mutta tämä uusi nousu tulee vaatimaan myös eettisen pohjan, nostamaan moraalin ylös. Ei pikavoittoja, ei pörssikeinottelua eikä yritysjohdon ylisuuria etuja. Tässä Suomessa on mahdollisuus tuottaa puhdasta ja puhtailla periaatteilla. Kotimaisen tuotannon mahdollisuudet ovat siis puhtaassa ruokatuotannossa, lähi- ja luomutuotannossa, biotaloudessa, turvetuotannossa ja uudessa teknologiassa.

Työttömyys on voitettavissa yhteisillä laajamittaisilla ponnistuksilla, ei yksittäisillä toimenpiteillä.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Nuoret osaavat kertoa parhaiten, mikä paljon puhutussa nuorisotakuussa ja koko palvelujärjestelmässä mättää. Ongelmana vain on se, että heidän havaintojaan ei oteta todesta. Sekä keskisuomalaisten nuorten suuressa demokratiakeskustelussa tässä jokin aika sitten että Jyväskylän nuorten aikuisten ääni -ryhmän seminaarissa nuoret kysyivät, miksi yrityksille ei esimerkiksi kerrota nuorisotakuuseen kuuluvasta palkkatuesta, kun nuoren työllistää. Miten voi päästä töihin, ellei työkokemusta pääse koskaan hankkimaan? Palveluista ja omista oikeuksista ei nuorten mielestä saa tietoa, ellei osaa itse kysyä, ja meillä on erittäin paljon nuoria, jotka valitettavasti eivät osaa kysyä, ja vielä huonommaksi tilanne on menossa senkin vuoksi, etteivät nuoret enää tahdo saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Nyt lähes kaikki palvelut siirtyvät verkkoon ja kohtaamiset eri virastojen työntekijöiden kanssa vähenevät. Nuoret tarvitsisivat kuitenkin kipeästi juuri henkilökohtaista neuvontaa ja apua, jotta se oma polku löytyisi.

Miksi nuoren oma suunnitelma ei te-toimistossa kelpaa? Onko nuorisotakuun päätavoite kansantalouden kohentuminen vai nuoren omaan elämäntilanteeseen räätälöity palvelu, nuoret kysyivät. Miksi aktiivisuus määritellään ulkoapäin eikä nuoren aikuisen näkökulmasta? Nuoret toivovat yhtä luukkua, paikkaa, josta voi kysyä kaikenlaisiin ongelmiin neuvoja, ja he toivovat matalaa kynnystä, kohtaavaa palvelua ilman byrokratiaa ja ajanvarausta.

Kun palvelut nyt siirtyvät hyvin paljon verkkoon, häviäjiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, pitkään työelämässä olleet mutta työttömiksi joutuneet, työelämään palaavat eli piilohakijat, vastavalmistuneet ja tietenkin juuri monenlaisissa ongelmissa elävät nuoret. Heille se henkilökohtainen palvelu ja neuvonta olisi kullanarvoista.

Vaikka täällä eivät ministeritkään oikein uskoneet, kun keskustelimme te-hallinnon rakenneuudistuksen ongelmista, niin kyllä erittäin monet te-toimistojen työntekijät sanovat, että tämä uudistus on aiheuttanut sen, että palvelut ja siihen liittyvä päätöksenteko ovat sirpaloituneet sillä tavalla, että se estää asiakasta saamasta tarpeenmukaista palvelua ja työllistymästä. Lisäksi palveluvalikoima on heidän mielestään olennaisilta osin kapeutunut. Mielestäni kyllä irvokkainta on se, että kukaan ei nyt ota vastuuta te-keskusten varsin epäonnistuneesta organisaatiouudistuksesta. Kysyn nyt kuitenkin: kuinka kauan sitä parannusta pitää odottaa, koska tilanne on huono tällä hetkellä?

Sitten kaiken lisäksi nyt, kun sähköisiin palveluihin siirrytään ja puhelimeen entistä enemmän, asiakkaat eivät kuitenkaan ole tavoittaneet näitä virkailijoita puhelimitse. Esimerkiksi Pirkanmaalla vain 12 prosenttia puheluista on tavoittanut vastaajan, eli ihmiset ovat saaneet virkailijan kiinni. Uudenmaan te-toimistossa tuo luku on noin 32 prosenttia, ettei sekään nyt ihan huikea ole. Erittäin iso osa näistä asiakkaista haluaisi nämä monisyiset asiansa hoitaa mieluummin henkilökohtaisesti, eivät puhelimitse tai netin välityksellä. Puhelimitse ja tietokoneella on järkevää hoitaa selkeärajaisia ja suppeita asioita kuten työnhaun uusintoja, sanovat työntekijät.

Erittäin huolestuttavaa mielestäni on tämä tieto, että uusi lainsäädäntö ei tue nuoria palvelevien virkailijoiden työtä, ja pahin epäkohta on se, että ne nuoret, jotka eivät ole hakeneet kevään yhteishaussa, ovat hakeneet vain yhteen koulutuspaikkaan tai eivät ole ottaneet vastaan saamaansa koulutuspaikkaa, menettävät työttömyysetuutensa ja ylläpitokorvauksensa, vaikka olisivat aktivoivissa toimenpiteissä, esimerkiksi työpajoilla. Tämä säännös koskee erityisesti pahimmassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, joiden motivointi vaikeutuu entisestään, kun he menettävät aktivointiin aiemmin liittyneet etuutensa ja joutuvat läpikäymään sanktiointiin liittyviä selvitysmenettelyjä.

Ei myöskään yrittäjien puolelta kiitosta tule tästä uudistuksesta. Uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin viimeisen kymmenen vuoden aikana pk-yrityksiin, ja monet yritykset tarvitsisivat esimerkiksi rekrytointiapua ja neuvoa te-toimistosta, mutta sitä he hyvin huonosti kuulemma saavat.

Sitten vielä tuosta starttirahasta, joka tuli tänään esille keskustelussa: sinänsä hyvä, mutta starttirahankin ehdot on tehty niin tiukoiksi, että erittäin monissa tapauksissa starttirahaakaan ei voida myöntää, ja tämän kertoivat myös nämä virkailijat ja työntekijät, jotka te-toimistoissa näitä asioita hoitavat ja jakavat, niin että se ei ole pelkästään opposition narinaa vaan ihan totisinta totta.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä välikysymys työllisyystilanteesta on täysin aiheellinen. Suomessa on lähes 400 000 työtöntä, ja hallitus asetti omassa ohjelmassaan tavoitteeksi työllisyysasteelle 72 prosenttia. Tällä hetkellä ollaan 5 prosenttia tämän luvun alapuolella. Työttömyyden tavoitteeksi hallitus asetti 5 prosenttia, ja se luku on lähes kaksinkertainen, 9,5 prosenttia, eli 100 000 työtöntä on lisää verrattuna siihen tilanteeseen, missä hallitus aloitti tämän kautensa. Yksi pahimmista asioista on se, että alueelliset erot työttömyydessä ovat suuret ja ne ovat kasvaneet. Manner-Suomen korkein työttömyys on tällä hetkellä Kainuussa, yli 17 prosenttia, ja pienin Pohjanmaan maakunnassa, 7,9 prosenttia.

Pääministeri tänään vastauksessaan totesi niitä hallituksen toimia, joita hallitus on tehnyt työttömyyden ehkäisemiseksi. Hän mainitsi muun muassa kuntien tehtävien karsimisen, mutta valitettavasti hallituksen teot kuntien tehtävien karsimisessa ovat jääneet vasta puheiden asteelle tai pikemminkin päinvastoin. Oppivelvollisuusiän nosto 17:ään tulee maksamaan Kuntaliiton tilastojen mukaan noin 100 miljoonaa euroa, ja valtio on varautunut vain 15 miljoonan euron summaan tämän oppivelvollisuusiän noston kustannusten kattamisessa. Myöskin kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömien rahoituksessa tulee kasvamaan, ja kun työttömyysluvut ovat tällaiset ja painottuvat myöskin pitkäaikaistyöttömyyden puolelle, on kunnille tiedossa sieltäkin laskua. Eli nämä ovat kaksi esimerkkiä siitä, mitä on tapahtunut. Kuntakentällä kaivataan konkreettisia toimia kuntien tehtävien karsimiseen. Keskustan ryhmäpuheenvuorossa tuotiin esiin konkreettisia esityksiä työllisyyden parantamiseksi, ja niitä on täällä kilvan kehuttu.

Energiantuotanto olisi sellainen sektori, jossa olisi nopeasti luotavissa tuhansia työpaikkoja. Oli iso virhe korottaa turpeen verotus kaksinkertaiseksi ja samanaikaisesti tehdä merkittävä leikkaus metsähakkeen tukeen. Hallitus esti kuitenkin vielä pahemman tilanteen sillä, että ensi vuoden alusta jätettiin toteuttamatta turpeen veron lisäkorotus, mutta se ei auta pätkänkään vertaa tähän nykytilanteeseen. Paras tilanne saavutettaisiin, mikäli otettaisiin se vuoden 2012 tilanne käyttöön.

Nyt kun olemme kevään ja kesän vaiheessa, turpeen nostokausi on alkamassa, mutta valitettavasti turpeen kysyntä on laskenut. Osalla turveyrittäjistä on avaamattomia turveaumoja, ja näin ollen heillä ei ole tarvetta nostaa samaa määrää kuin aikaisempina vuosina. Tämä merkitsee myös sitä, että heillä ei ole tarve työllistää väkeä niin paljon kuin olisi ollut aikaisemmin suunnitelmien mukaan tarvetta. Ja useimmiten nämä työpaikat ovat olleet hyvin kysyttyjä nuorille ihmisille kesätyöpaikoiksi.

Turvetuotantoon liittyvät myöskin nämä lupaprosessit, ja se on yksi sektori, missä hallinnon tehostamisen kautta voitaisiin parantaa tilannetta. On todella pitkiä lupaprosesseja, jotka kestävät vuosia, ja kyllä hallinnon täytyisi notkistua ja näitä lupa-asioita käsitellä nopeammin.

Yksi seikka työvoimahallinnon osalta on se, että työvoimahallinto on vetäytynyt monista kunnista ja tilalle on tullut sitten sähköisten palvelujen mahdollisuus, ja kuten täällä on puhuttu, kun pankkitunnuksia ei ole kaikilla, heillä ei ole sitten mahdollisuutta näiden palvelujen käyttöön. Nuorten työttömyyden osalta täytyy ihmetellä sitä, että koulutuspaikkoja on leikattu. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla 664 aloituspaikkaa leikataan vuosien 2014—2016 välillä ja myöskin oppisopimuspaikkoja on leikattu.

Arvoisa puhemies! Kataisen hallitus vetää nyt viimeisiään, ja viimeinen kuukausi on käynnistymässä. Välikysymyksellä ei varmaankaan hallitusta kaadeta, mutta toivottavasti tässä välikysymyskeskustelussa esille nostetut asiat toimivat evästyksenä tulevalle hallitukselle, kenen hallitus se sitten lieneekin.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Kun kylvää siemenen, niin samassa silmänräpäyksessä ei mullasta pulpahda kasvia. Tuo siemen kypsyy, kunnes kasvi itää ja sitten loppujen lopuksi kasvaa ja versoaa. Samalla tavalla toimii myös työllisyys. Hallitus ei voi käskeä työpaikkoja syntymään, mutta se voi kylvää työpaikkojen siemeniä ja luoda suotuisat olosuhteet sille, että Suomen työllisyys paranee, ja näin se on myös pyrkinyt tekemään.

Hallituksen työllisyyspolitiikassa on ollut oikeastaan kolme ulottuvuutta: yksi, joka on koskenut yritysten rahoitusta ja verotusta, toinen on työn hinta, johon esimerkiksi maltillisella tupolla on tähdätty, ja kolmas on työttömistä huolehtiminen ja työvoimapalvelujen parempi kohdennus. Oppositio vaatii luonnollisesti enemmän ja nopeammin, ja hyvä niin. Se kirittää hallitusta lisätekoihin.

Hallitus on joutunut tasapainottelemaan velkaantumisen ja työllisyyttä tukevien ratkaisujen välillä, ja tuo yhtälö ei ole helppo. Kun taloutta tasapainotetaan maksuilla ja veronkorotuksilla ja tulonsiirtoihin kohdennetuilla säästöillä, ikävä kyllä samalla leikataan kotimaista kysyntää ja sitä kautta työllisyyttä. Mutta kolikon toinen puoli on se, että jos jätetään tekemättä, jos annetaan velan kasvaa ja jätetään ikävät säästöt tekemättä, niin silloin synnytetään epävarmuutta tulevasta ja pelotellaan investointeja, ja sekin syö työpaikkoja, joten voisi sanoa, että molempi pahempi. Siksi on etsittävä tasapainoa talouden vakauden ja työllisyysinvestointien ja säästöjen välille, ja näin hallitus on pyrkinyt tekemään.

Hallitus on muun muassa päättänyt lisäbudjetista, jossa se kylvää työpaikkojen siemeniä. Kyse on elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen avustusten lisäyksestä, Tekesin lainavaltuuksien lisäyksestä ja vaikkapa aikuisten osaamisperustan vahvistamisesta, jossa pyritään siihen, että suunnataan perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla oleville nuorille koulutusta. Voidaan sanoa, että tämä tehdään leikkaamalla muusta koulutuksesta, mutta mielestäni kohdennus on oikea: koulutetaan niitä, joilla ei ole mitään tutkintoa, koska heidän työmarkkina-asemansa on kaikkein vaikein.

Samalla tavalla on mielestäni viisasta puuttua lukion jälkeiseen nivelvaiheeseen. Me olemme tässä salissa puhuneet paljon siitä, että peruskoulun päättäville nuorille pitää turvata jatkopaikka, ja niin pitääkin. Siihen tähtää esimerkiksi oppivelvollisuusiän pidentäminen, jota ei pidä nähdä kategorisesti koulun jatkona, vaan ennemminkin erilaisina ammattistartteina ja räätälöityinä polkuina ammatillisen tai lukiokoulutuksen ja peruskoulun välillä.

Mutta liian vähälle on jäänyt se, että moni meillä päätyy lukion jälkeen niin sanottuun McDonald’s-akatemiaan eikä lähde opiskelemaan itsellensä ammattia tai tutkintoa. Ja me kaikki tiedämme kuitenkin sen, että pelkällä lukiokoulutuksella työmarkkinoilla ei pärjätä. Siksi on tärkeää, että yliopistojen hakijasumaa puretaan.

Jos katsomme nyt, mitä meidän taloudessamme ja erilaisissa tilastoissa tapahtuu, jotka siis kuvaavat sitä todellisuutta, mitä taloudessa ja työllisyydessä tapahtuu, niin pitkästä aikaa esimerkiksi teollisuuden uusien tilausten määrä on kasvanut. Se on kasvanut vuoden takaiseen verrattuna noin 5,5 prosentilla. Se ei näy vielä tuotannossa, mutta se kuitenkin kertoo siitä, että tunnelin päässä sittenkin näyttää olevan valoa. Samasta kertovat esimerkiksi ne esimerkit, joita täällä on käytetty uusista investoinneista.

Tässä keskustelussa on kyseenalaistettu nuorisotakuun hyötyjä. Sitä saa ja pitää kyseenalaistaa. Mutta itse haluan kysyä, missä me olisimme, jos me emme olisi niin ponnekkaasti pyrkineet rakentamaan nuorten yhteiskuntatakuuta. Tuo takuukeskustelu on synnyttänyt moneen kuntaan verkostoja, joilla nimenomaan pyritään puuttumaan nuorten nivelvaiheisiin ja turvaamaan niitä jatkokoulutuspaikkoja. Se on rohkaissut montaa kuntaa käyttämään omia työllistymisseteleitä ja turvaamaan nuorille edes sitä ensimmäistä työkosketusta.

Toinen kritiikki on kohdistunut te-toimistojen palveluihin. Sekään ei ole aivan aiheetonta kritiikkiä. Toimistoissa on tehty palvelulinjauudistusta, joka sinänsä on hyvä asia. Se pyrkii siihen, että ihmiset saisivat asiantuntevampaa palvelua ja että osaaminen toimistoissa olisi sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat, koska kukaan ei voi hallita koko työvoimatoimistojen tai te-toimistojen asiakasrepertuaarin tarpeita. Mutta ikävä kyllä, kun samaan aikaan työttömyys on noussut ja matkalla on ollut muutama epäonnekas tapahtuma esimerkiksi puhelin- ja atk-järjestelmien uusimisessa, nuo palvelut ovat ruuhkautuneet. Mielestäni hallitus on ollut viisas, kun se on lisäbudjetissaan turvannut lisäresursseja noihin toimistoihin ja käyttänyt myös valtion tukityöllistämisrahoja lisäresurssin turvaamiseen.

Yhden asian haluan sanoa vielä tähän lopuksi. Tässä salissa on peräänkuulutettu säätelyn purkua. Haluan muistuttaa, että säätelyllä on aina kaksi puolta. Turhaa, perusteetonta säätelyä on syytä purkaa, mutta kyse on usein myös työntekijän turvaksi tehdyistä säännöistä (Puhemies koputtaa) ja erilaisista laeista, ja tämä pitää näissä purkutalkoissa muistaa.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Suomessa oli maaliskuussa 1 450 000 ihmistä työvoiman ulkopuolella. 122 000 piilotyötöntä on merkitty tilastoihin. Työttöminä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 238 000 henkeä. Työttömyys on räjähtänyt käsiin, ja työttömyysaste oli 9,5 prosenttia maaliskuussa. Miesten osalta työttömyys hipoo jo 10:tä prosenttia. Työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt 10 prosentilla vuodessa. Yli vuoden työttöminä olleiden määrä on lisääntynyt 26,6 prosenttia. Avoimet työpaikat työ- ja elinkeinotoimistoissa ovat laskeneet lähes 5 prosenttia.

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintaa pitäisi aktivoida ja tavoitehakuisuutta muun muassa nuorten työllistämisessä lisätä. Seuraava lainaus on kuuden puolueen hallitusohjelmasta, johon vasemmistoliittokin sitoutui: "Korkean työllisyyden takaamiseksi hallitus tehostaa toimia työttömyyttä vastaan. Jatkuvalle osaamisen parantamiselle ja joustavalle työstä työhön siirtymiselle luodaan toimivat olosuhteet. Työelämää kehitetään työssäjaksamisen vahvistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi."

Pääkaupunkiseudulla korkeakoulutuksen suorittaneiden pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi tammikuussa vuoden takaisesta 58 prosenttia. Varsinais-Suomessakin työttömyys jatkoi kasvamistaan. Negatiivinen asia ilmaistaan kuitenkin positiivisesti kertomalla, että työttömyyden kasvu hidastui. Koko maan tasolla korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvu jatkuu, vaikka tahti on hieman hidastunut syksyn jälkeen. Akavan mukaan vuotuinen kasvuprosentti oli helmikuussa kuitenkin yli 20 prosenttia. Vastavalmistuneiden osalta työttömien määrän kasvu ei ole edes hidastunut vaan on noin 24 prosenttia vuodessa. Kehitystä kuvaa tilastovertailu vuosien 2012 ja 2013 helmikuun välillä. Silloin vastavalmistuneiden työttömien määrä kasvoi 36 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Kuten edellä mainituista tilastoista voimme päätellä, on hallitus epäonnistunut tehtävässään. Enää korkeakoulututkinnon suorittaminenkaan ei takaa työllistymistä, eikä hallituksen työllisyyspolitiikka osoita merkkejä tervehtymisestä. Kansalaisten työllisyyden parantamisen sijaan näyttää siltä, että hallitus turvautuu mainoksiin vaalien lähestyessä.

Ministeri Vapaavuori on pitkään vastustanut valtion osallistumista Turun telakan tukemiseen. Yllättäen vaalien lähestyessä telakan kohtalo osoittaa tähtimerkkien kääntymistä ministerin sekstantissa. Toivon, että hallituksen kompetenssi riittää kaupan toteutumiseen. Asian ennakkotiedottaminen näyttää kuitenkin julkisuustempulta. Mikä on ministerin vastuu, jos kauppa kariutuu?

Turun talousalueen työllisyystilanne on vakava asia. Turun sanomien tietojen mukaan uuteen käänteeseen suhtaudutaan varauksella. Turun telakan myynti on Suomen valtiolle ja saksalaiselle telakkayhtiölle Meyer Werftille äärimmäisen tärkeää, jotta laivojen rakentaminen Suomessa saadaan veronmaksajien kannalta terveemmälle pohjalle. Telakkaa nyt hallinnoivan STX Finlandin varatoimitusjohtaja Jari Anttilan mukaan telakalla on tällä hetkellä lomautettuna 300 työtekijää ja lisää lomautuksia on luvassa. Ministeri Vapaavuoren mukaan asiasta tehtiin julkinen neuvotteluiden vauhdittamiseksi. Yleensä julkisuudella on päinvastainen vaikutus kaupan toteutumiseen. Keskeneräisen asian julkistaminen vaalien kynnyksellä ja kaupan toteutumatta jääminen saattaisi kuitenkin johtaa luottamuspulaan, ja ministerin olisi arvioitava jatkoedellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä on käsittämätöntä, että aluepolitiikka on unohdettu työllisyyttä hoidettaessa. Työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta on luovuttu, ja maakuntien kehittämisrahaa on leikattu. Vuonna 2011 maakuntien kehittämisrahaa jaettiin 32 miljoonaa. Tämän vuoden talousarviossa momentille on määrätty enää 5,5 miljoonaa. Hallitus vaikuttaa olevan kiinnostuneempi kehittämään liittovaltiota kuin edistämään maakuntiemme elinkeinopolitiikkaa ja elinvoimaisuutta. Suomi tarvitsee hallituksen, joka tarttuu välittömästi työttömyysongelman ratkaisemiseen.

Opposition jättämä välikysymys on perusteltu. Hallituksen luottamus on sulanut eurovaalien synnyttämän hajaannuksen ja kevätlumien myötä.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hyvin monissa puheenvuoroissa, myös hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa on tänään kuultu sanottavan, että tämän välikysymyksen esittämiselle on perusteensa. Jokaisen tässä salissa työskentelevän pitää olla huolestunut työllisyyskehityksestä. Työttömyydessä on monta ulottuvuutta, yhtäältä pitkäaikaistyöttömyys, ikääntyvien työnhakijoiden työttömyys ja nuorisotyöttömyys. Yksi erikoinen ilmiö on myös enemmän tai vähemmän 1990-luvun lamasta seurannut periytyvä työttömyys. On kasvettu työttömyyteen normaalina olotilana. Kun vanhemmat ovat olleet työttöminä, kenties molemmat, niin työttömyys on periytynyt.

Muutoinkin 1990-luvun lama oli sellainen ilmiö, että sen jälkeen Suomi ei ole ollut entisensä. Vaikka mielellämme muistelemme tänäänkin tässä salissa sitä, kuinka Suomi lähti kuitenkin lamavuosien jälkeen nousuun, niin kuitenkin tästä lamasta jäivät syvät jäljet. Toimivia yrityksiä ajautui konkurssiin. Tapahtui omaisuuden uusjakoa. Yrittäjien itsemurhat ovat eräs vaiettu tapahtumakokonaisuus tuolta aikakaudelta. Aivan samalla lailla kuin sodan jälkeisiä jälleenrakennuksen ja -asutuksen vuosia me muistelemme vain hyvällä, niin yhtä lailla sieltäkin on olemassa paljon traagisia, järkyttäviä ihmiskohtaloita.

Toki on sanottava, että aina täytyy uskoa, että tunnelin päässä on valoa. Kyllä hallituksella on ollut yrityksiä niin kuin nämä työllistämislisäbudjetit, joihin jo debatissa viitattiin, jollaisen valtiovarainministeri Urpilainen lupasi taas esittää. Mutta perusteltu kysymys esimerkiksi kehysriiheen liittyen on, miksi työllisyysmäärärahoja leikataan. Kaikista arvostamani ministeri Ihalaisen väitteistä huolimatta työllistämismäärärahoja jää käyttämättä silloin, kun ne siirtyvät siirtomäärärahoiksi. Sehän merkitsee sitä, että niitä ei sinä vuonna ole täysimääräisesti ja tehokkaasti käytetty. Yhtä lailla kehysriihessä on linjattu niin, että esimerkiksi homekoulujen korjauksiin ei jatkossa enää apuja valtion toimesta tulisi.

Työnvälityksen uudistaminen, te-toimistouudistus, ei ole edennyt niin kuin toivottiin. Päinvastoin siihen kyllä on nyt luvattu lisäresursseja, mutta jotakin jo peruuttamatontakin on tapahtunut. Työnvälityksen henkilökunta väsyy. Eläviä kontakteja asiakkaiden kanssa on vähemmän, kun asioidaan entistä enemmän sähköisesti, kun nimenomaan tarvittaisiin henkilökohtaisia kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Työn kysyntä, työn tarjonta eivät kohtaa. Aiemmin sanottiin, että kaksi asiaa Suomessa on parhaiten maailmassa järjestetty: työnvälitystoiminta ja kirjastolaitos. Ainakin ensin mainitun osalta näin ei voida enää sanoa.

Mutta kyllä loppuun on, arvoisa herra puhemies, muistutettava realismista. Ei mikään hallitus ole milloinkaan missään olosuhteissa niin erinomainen, että sen aloitteista ja toimenpiteistä voitaisiin tehdä työpaikkoja kaikille. Mutta kyllä hallituksen tehtävä on luoda edellytyksiä kasvulle, innovaatioille, työpaikkojen synnylle, ja hallituksen tehtävä kaikissa oloissa on turvata vakaa yhteiskuntarauha, ja hallituksen tehtävä on olla vaikuttamassa elämänuskon syntymiseen ja vahvistumiseen.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Työttömyys on aivan liian suurta, joskin tämä on yleiseurooppalainen ilmiö tämän laman seurauksena. Mutta työttömän perheen tilanne ei silti yhtään helpotu siitä, että pääministeri kertoo työttömyyden olevan kohtuullista olosuhteisiin nähden. Tilannetta ei voi siis vähätellä. Vienti ei vedä, kotimaisesta ostovoimasta on pidettävä huolta. Maailmalla on onneksi jonkin verran elpymisen merkkejä talouden suhteen, mutta ikäväksemme meillä nämä käyrät eivät vielä näytä niin positiivisilta, joten on varauduttava siihen, että talouden rattaiden tarvitsee pyöriä ihan kotitekoisin voimin.

Mitä hallitus on siis tehnyt, että kotitalouden rattaat pyörisivät? Veroja on korotettu jos jonkinmoisia ja kaiken kukkuraksi vastuu on siirretty kuntien valtuustoihin. Kansa on tulkinnut pääministerin vetäytymisen samanlaiseksi vastuun pakoiluksi, ja tästä vastuun pakoilustahan on sitten ollut monennäköisiä versioita tässä salissa aikaisemmin. Mutta joka tapauksessa hallitus on siirtänyt vaikeat päätökset tästä salista valtuustosaleihin leikkaamalla kuntien rahoitusta. Mielestäni tämä on kohtalaista vastuun pakoilua. Nämä leikkaukset ovat heikentäneet kuntien mahdollisuutta työllistää kuntalaisia ja myös välillisiin työpaikkoihin.

Erilaisilla veroilla on heikennetty myös kotitalouksien ostovoimaa, ja nimenomaan kotitalouksien ostovoimahan on se, mikä pyörittää näitä talouden rattaita. Kaiken kauppatavaran kuljetuskustannukset maksaa lopulta kuluttaja itse. Polttoaineverojen nosto on yksi, mikä on tietynlainen tasavero, alvin lailla toimiva tasavero kaikkeen liikkumiseen ja tavaraan, mikä kuljetetaan sinne kauppaan, mistä kuluttaja sen ostaa. Polttoaineveron palautusjärjestelmästä ammattiliikenteelle on ollut paljon puhetta mutta vähän tekoja. Olisiko nyt jo oikea hetki tasoittaa tilannetta ja pienentää tämän tasaveron vaikutusta, mitä esimerkiksi demarit niin kovasti vaalipuheissaan lupasivat, että tasaveroja ei nosteta?

Joka tapauksessa kuljetusyritykset ovat ongelmissa paitsi tämän polttoaineveron noston myötä myös erilaisten hankintojen kautta, mitkä ovat tulleet tämän mitat ja massat -asian johdosta, mikä ei kuitenkaan sitten taas toimi tässä yhteiskunnassa, kun tämä hallitus on leikannut niin paljon tierahoja, etteivät sillat ja tiet kestä niitä uusia mittoja ja massoja. Työllisyyden hoito on siis tällä kuljetussektorilla ollut varsin epäonnistunutta. Polttoaineverojen palautusjärjestelmä olisi aika ottaa käyttöön.

Toinen, mitä tarvittaisiin sekä valtion että kuntien puolella, on näitten hankintojen kilpailutuksen osaamisen lisääminen niin, että esimerkiksi Puolustusvoimien alushankinnat tai kuljetuskaluston hankinnat jäisivät Suomeen. Niin kaikki muutkin Euroopan maat toimivat, vetävät niin sanotusti kotiinpäin. Meillä on paljon opittavaa.

Väitän perään, että jos olisi noudatettu perussuomalaisten varjobudjetteja monine hyvine kohtineen esimerkiksi pienyrittäjiä kohtaan, niin työllisyys olisi paljon paremmalla tolalla. Toki voin olla väärässäkin, kuten esimerkiksi pääministeri Katainen käyttämällä pankkien kaatumisvertausta, ja tämänhän todistaa (Puhemies koputtaa) sitten taas se, että Islannissa on nykyään täystyöllisyys.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikasta tässä aluksi vähäsen.

Hallituksen energiapolitiikka on ollut täysin vääristynyttä ja vahingoittanut suuresti työllisyystilannetta. Energiahinnat ovat nousseet jatkuvasti. Kotimaisen energia-alan tuotantoketju pelkästään puun ja turpeen osalta työllistää yli 20 000 suomalaista. Työllisyyden edistäminen on varmasti kaikkien tavoitteena. Ei siis ole järkevää, että energia-ala joutuu tuomaan tarvitsemansa energian ulkomailta kivihiilen muodossa. Miksi hallitus ei ole turvannut turvealan työpaikkoja? Ehdotankin, että turpeelta poistetaan energiaverot ja ely-keskukset ohjataan nopeuttamaan uusia lupakäsittelyjä nopeasti.

Arvoisa puhemies! Hallituksen edustajat eivät tajua, että pelkillä puheilla ei maamme talouskasvu käynnisty. Nyt on viimeistään todellisten tekojen aika. Suomalaista työtä ja yrittämistä on tuettava tai luotava edellytykset sille esimerkiksi veropolitiikalla. Kuluvan hallituskauden aikana emme ole tätä nähneet. Veronkorotuksilla, rikki- ja muilla vastaavilla direktiiveillä sekä windfall-verolla on lisätty yritysten energia- ja logistiikkakustannuksia.

Hallitus on jatkuvasti vaikeuttanut suomalaisen teollisuusalan yritysten toimintaa. Muun muassa uusi ympäristölaki tuli voimaan, ja 750 miljoonaa tuli laskua teollisuudelle sillä hetkellä. Ne ovat päätöksiä, jotka ovat lähes lamauttaneet kotimaamme teollisuuden. Olemme menettäneet satojatuhansia työpaikkoja pitkällä aikajänteellä. Vienti ei vedä. Meiltä puuttuu 10—12 miljardia euroa valtion tuloista, ja valtio joutuu ottamaan tämän tähden velkaa lisää.

Tällä hetkellä meidän elinehtomme on pienyritykset. Yhteisöveroalennus ei auta. On laskettu, että yksi uusi työpaikka tällä menetelmällä maksaa 130 000 euroa. Pienyrittäjät ja pk-yritykset todellisuudessa pitävät meidät jotenkin pinnalla. Siksi nykyistä alvin alarajaa tulee korottaa 50 000 euroon ilman taannehtivuutta. Nyt alaraja on 8 500 euroa ja yrittäjä joutuu maksamaan veron alusta alkaen. Kasvuyrityksille täytyy saada Viron mallinen yritysverotus. Kotitalous, valtiontalous, yritystalous, kaupungin talous — ne eivät eroa millään tavalla toisistaan minun mielestäni. Peräpää on painettava kiinni ja tuloa saatava tulemaan sinne. Muuten se homma ei toimi.

Nyt minä annan esimerkin Viitasaarelta. Fenestra-ovitehdas meni konkurssiin. 160 henkeä jäi työttömäksi siellä. Työttömyysaste on 23 prosenttia tällä hetkellä, ja varmasti tämän pitäisi olla rakennemuutosalue siitä johdosta. Ei siellä ole ministereitä näkynyt. Ainoastaan Ihalainen kävi piipahtamassa. Nyt kun on katsottu tämä homma, niin tuolla kun on Kyproksella taikka Kreikassa taikka jossakin kriisi, niin ei mene kauan, kun kone pärähtää käyntiin ja valtiovarainministeri tai joku on siellä hoitamassa niitten kriisiä. Eivät ne työttömät ymmärrä siellä meidän kotiseudulla, miten ne siellä sitä kriisiä hoitamalla hoitavat meidän kriisiä. Selittävät sen kyllä sillä tavalla, että kun me käydään tuolla Kyproksella, niin kyllä se teidän talous siitä paranee. Elikkä sanon minä yrittäjätaustaisena ihmisenä, että minä hoidan sitä yritystä ihan siinä pirtissä, missä minä olen, enkä siinä naapurin pirtissä, niin kuin nyt tehdään. — Kiitos.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on pidetty monia rakentavia puheenvuoroja työllisyydestä. Tilastoja on esitetty, on keskusteltu muun muassa nuorisotakuusta, mutta itse ajattelin puhua hieman yleisemmällä tasolla. Nimittäin Suomessa ei ole työvoimapula, ja tuskinpa sellaista tuleekaan, mutta työnantajapula meillä on. (Eero Suutari: Juuri näin!) Työttömyys kasvaa. Se on tällä hetkellä noin 9,5 prosenttia, vaikka maa on täynnä tekemätöntä työtä.

On pakko sanoa heti alkuun, että Kataisen hallitus on epäonnistunut työllisyys- ja talouspolitiikassaan. Välikysymys on siten aiheellinen. Kuluvan vaalikauden aikana työllisyysaste ei ole noussut, vaikka hallitus asetti itselleen hallitusohjelmassa selkeät tavoitteet työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden pienentämiseksi. Suhdanteet ovat olleet kieltämättä vaikeat, mutta se on hallitus, joka on omilla toimillaan pahentanut työttömyysongelmaa kahdella tavalla. Se ei ole juurikaan saanut aikaan työllisyyttä parantavia uudistuksia, vaan se on peräti vaikeuttanut työllistämistä. Esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten verotus kiristyy, ja kotimaisen energian kilpailukykyä — mainitsen vain turpeen — on heikennetty. Työttömyyttä pahentaa myös liian vahva euro, joka tekee hallaa Suomen viennille. Kotimaisia työpaikkoja katoaa. Vienti saisi lisäpotkua heikommasta valuutasta, mutta valuuttakurssi ei devalvaatiomahdollisuuden puuttuessa jousta.

Arvoisa puhemies! Suomalaista työtä on puolustettava. Jokainen voi omilla kulutusvalinnoillaan äänestää kotimaisen työn puolesta. Myös kotimaisesta ostovoimasta on pidettävä huolta. Tarvitaan lisäksi muitakin keinoja. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat maamme merkittävin työnantaja. Pk-sektorin työllistämismahdollisuuksia on parannettava muun muassa byrokratiaa keventämällä. Perussuomalaiset ovat ehdottaneet, että kokeilisimme ainakin määräaikaisesti niin sanottua Viro-mallista yritysverotusta työllistäville kasvuyrityksille. Se tarkoittaa, että työllistävät kasvuyritykset, jotka eivät maksaisi omistajilleen osinkoa, olisivat vapautettuja yhteisöverosta eli tuloksen verotuksesta.

Työ on osa ihmisarvoista elämää. Jos työtä vaille jää jo nuorena, voi edessä olla syrjäytymiskierre ja yhteiskunnalle katkeroituminen. Jatkuvasti paheneva nuorisotyöttömyys on vakava ongelma, joka tulee pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle hyvin kalliiksi inhimillisestä hinnasta puhumattakaan. Nuorten työllistämiseen voisi panostaa esimerkiksi siten, että yrityksiä kannustettaisiin palkkaamaan alle 30-vuotiaita alentamalla heidän eläkemaksujaan. Tämä voitaisiin kompensoida paremman työllisyysasteen ikäluokkien maksuja korottamalla.

Arvoisa puhemies! Suomen talous takkuaa. Työttömyys on merkittävä ongelma. Hallitukselta vaadittaisiin pikaisia toimia, vaan mitä se tekee? Paljon puhetta, vähän tekoja. Pääministeri luovuttaa, valtiovarainministeri vaihtuu, ja ministereistä moni tähyää Brysselin lihapatojen äärelle. Näkevätkö ministerit, että laiva uppoaa ja hyppäävät pois? Toivon, että näin ei ole.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Monenlaista tilastoa olemme jo varmaan kuulleet täällä salissa, ja ehkä vielä hieman lisää. SAK:n ylläpitämän tilaston mukaan viime vuonna Suomessa irtisanottiin yli 14 500 työntekijää ja yt-neuvottelujen piirissä oli lähes 120 000 työntekijää. Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä Suomessa on irtisanottu lähes 2 800 työntekijää ja edelleen yt-neuvottelujen piirissä on ollut yli 47 000 työntekijää.

Mutta mitä hallitus on sitten tehnyt tällaisessa tilanteessa? Työmarkkinaratkaisun yhteydessä hallitus sitoutui työttömyysturvan uudistamiseen. Vuoden alusta voimaan tullut uudistus kohensi työttömien asemaa. Kehysriihessä hallitus kuitenkin leikkasi 50 miljoonaa euroa työttömyysturvasta. Melkoista tempoilua ja työttömien kyykytystä. Työpaikkansa menettäneidenkö pitää kärsiä valtiontalouden sopeutuksesta?

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2014 maaliskuussa 252 000, mikä oli 16 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 9,5 prosenttia, kun se edellisen vuoden maaliskuussa oli 9 prosenttia. Erityisen huolestuttavaa on se, että nuorten, 15—24-vuotiaiden työttömyysaste oli maaliskuussa 26,3 prosenttia, mikä oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Milloin se hallituksen nuorisotakuu alkaa purra? Ehkä ei lähiaikoina, koska ne työnantajat puuttuvat, kuten edustaja Jussi Niinistökin totesi.

Arvoisa puhemies! Nämä luvut eivät valitettavasti ole kaunistumassa vaan päinvastoin. Otetaan esimerkiksi pankki- ja vakuutusala: Vahinkovakuutusyhtiö If aikoo vähentää lähes 40 työntekijää, vaikka osinkoja riittää jaettavaksi vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Yli 234 miljoonaa viime vuonna liikevoittoa tehnyt LähiTapiola haluaa vähentää noin 400 henkilöä. Huhtikuun alussa Nordea ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut vähentääkseen jopa 300 työpaikkaa kuluvan ja ensi vuoden aikana. Nordea teki viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevoittoa yli miljardi euroa. Koko viime vuonna liikevoittoa kertyi 4,1 miljardia euroa.

Eli sama meno jatkuu: suuret yritykset potkivat väkeä kortistoon ja takovat entistä suurempia osinkoja omistajilleen. Sen sijaan pk-yritykset haluaisivat työllistää väkeä, mutta se ei olekaan niin yksinkertaista. Esimerkiksi kolmannes naisyrittäjistä suunnittelee yrityksensä kasvattamista, ilmenee hiljattain julkaistun Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten tekemästä kyselytutkimuksesta. Vastaajien mielestä työntekijöiden palkkaaminen ei ole kuitenkaan helppoa. Valtaosalle naisyrittäjistä työllistämisen suurin kynnys ovat kustannukset. Moni mainitsi työllistämisen kynnyksiin myös työllistämisen riskit, byrokratian ja työllistämiseen liittyvät vastuut.

Vuosi sitten hallitus kertoi kehysriihen tulosten julkaisun yhteydessä, että yhteisöveron alentamisella saadaan kerättyä noin 300 miljoonaa lisää verotuloja valtion kassaan. Hallituksen mukaan nämä veroeurot kerätään muun muassa yritysten, investointien ja uusien työpaikkojen syntymisellä. Mutta mutta. Missä ovat uudet työpaikat?

Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Hallituksella alkaa olla kiire, mutta ehkä ministeri Rinne hoitaa asian. Viime viikolla hallitus lupasi peräti 140 000 uutta työpaikkaa maahamme seuraavan 10 vuoden aikana. Nykyisessä tilanteessa hallituksen kannattaisi jo harkita, millä asioilla laskee leikkiä.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Tiilikaisen tekemää epäluottamuslausetta.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Jyrki Katainen on todennut, että eurosta eroamisessa ei ole mitään järkeä. Yhä useampi asiantuntija on kuitenkin sitä mieltä, että on, viimeksi esimerkiksi kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen. Samoin kuin Kanniainen, minäkin epäilen eurojärjestelmän kykyä tarjota jäsenmaille hyvinvointia ja taloudellista turvaa. Kataisen mielestä valuuttakurssien vakauden puute oli markka-ajan suurin ongelma. Rahan ei kuitenkaan tarvitse olla vakaa eikä se sitä voi ollakaan. Esimerkkinä olkoon USA:n dollari. Sen suhde Saksan markkaan on vaihdellut jopa 40 prosenttia ennen euroa, eikä se ollut vakaa suhteessa euroonkaan. Dollari on nyt lähes 40 prosenttia heikompi kuin euron syntyessä.

Toisin kuin Katainen, talousoppineet korostavat joustavia valuuttakursseja, eivät keinotekoisesti kiinnitettyjä ja markkinoilla väärin hinnoiteltuja valuuttoja. Kaikki 90-luvun valuuttakriisit osoittavat virheellisiksi näkemykset eduista, joita rahan arvon kiinnittäminen toisi mukanaan. Jos Kreikka olisi palannut omaan valuuttaan vuonna 2011, sen oma raha olisi devalvoitunut ja maa olisi ollut jo pitkään kasvu-uralla. Islannissa tehtiin toisin kuin Kreikassa, ja nyt maa on päässyt takaisin jaloilleen. Lyhyesti sanottuna valuuttakurssin vakaus on väärä lähtökohta, oikea on bruttokansantuotteen ja työllisyyden kehitys. Ja siitähän tänäänkin täällä on puhuttu.

Arvoisa puhemies! Euroaikana suurteollisuus on siirtänyt tuotantoaan Suomesta muualle. Samalla kuitenkin euroalueen merkitys Suomen viennille on vähentynyt. Tästäkin on helppo tehdä johtopäätöksiä. Globalisaation myötä myös Eurooppaan virtasi halpaa tavaraa Aasiasta, jossa työvoiman palkat ovat alhaiset. Siksi on tärkeä huomata, mistä euroalueenkin matala inflaatio perimmiltään pääosin johtuu.

Ruotsilla ei ole ylivahvan euron ongelmaa. Ruotsi hyötyi omasta rahasta esimerkiksi vuoden 2009 talousnotkahduksen aikana, kun kruunu devalvoitui noin 20 prosenttia. Ruotsin ei ole tarvinnut syytää kruunujaan Kreikan pelastamiseen, eikä maa osallistu tulossa olevaan transaktioveroon eikä pankkijärjestelmän kriisinhallintarahastoihin. Kaiken kukkuraksi pankkitoimintaa karkaa Suomesta Ruotsiin.

Arvoisa herra puhemies! Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen kannustaa avoimessa kirjeessään pääministeriä tekemään kansantaloudellisen hyöty—kustannus-analyysin, toisin sanoen arvioimaan eurossa pysymisen tulevat hyödyt ja haitat lähimmän 20 vuoden ajalta, koska on aika kiistatonta, että eurosta ei ole ollut Suomelle hyötyä. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat tällaisen arvion. Sen teko osoittaisi vastuullisuutta tästä päivästä ja erityisesti tulevaisuudesta.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on joutunut toimimaan poikkeuksellisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, kun hallitusohjelman tavoitteeksi viisi vuotta sitten kirjattiin työttömyysasteen laskeminen 5 prosenttiin ja työllisyysasteen nosto 72:een. Ei kukaan tässäkään salissa olevista voinut kuvitella, millainen talouden myllerrys vyöryy läpi Euroopan ja maailman seuraavina vuosina.

Nyt onneksi voimme todeta, että tunnelin päässä todella alkaa näkyä valoa. Viimeaikaiset uutisoinnit isoista investoinneista ovat enemmän kuin tervetulleita yt-uutisten rinnalle. Yhä ikäviäkin uutisia lomautuksista ja irtisanomisista saamme, mutta viimeksi tänään työministeri Ihalainen on kertonut työttömyyslukujen pikkuhiljaa menevän parempaan suuntaan, ja ensi vuodelle on odotettavissa niihin jo laskua.

Iso haaste ovat kuitenkin erilaiset pätkä-, silppu- ja osa-aikatyöt. Nykypäivän Suomessa ei tulisi olla tässä määrin työsuhteita, joilla työssä käyvä ei pysty elättämään itseään tai perhettään eikä suunnittelemaan tulevaisuuttaan suuressa epävarmuudessa. Näihin tulee puuttua kaikin keinoin. Osa-aikaisia työsuhteita tulisi enenevässä määrin muuttaa kokoaikaisiksi ja nollatyösopimukset kieltää mahdollisimman pian kokonaan.

Arvoisa puhemies! Voidaan myös pohtia sitä, minkälainen työttömyystilanne maassamme olisi, jos tämä hallitus ei olisi ottanut työllisyyspolitiikkaa kärkihankkeekseen vaan jäänyt tuleen makaamaan ja globaalien virtausten vietäväksi. Entä jos olisimme lähteneet joidenkin esittämälle tielle, jossa pääpaino olisi ollut leikkauksissa leikkausten perään? Tämä hallitus on onneksi osannut tasapainoilla leikkausten ja lisäpanostusten välillä. Tämä on ollut ensiarvoisen tärkeää, jotta Suomessa pysyvät pyörät pyörimässä.

Työllisyyspaketit, nuorisotakuu ja viimeisimpänä yhteisöveron lasku ovat olleet omiaan hillitsemään työttömyyden kasvua. Erilaisin rahoitusmuodoin on pyritty varmistamaan, että innovatiivisten, uutta luovien ja ulkomaille tähtäävien yritysten kasvu ei näivety rahoituksen puutteeseen. Valtio on vivuttanut työllisyyttä ja kasvua ylöspäin myös lukuisin konkreettisin rakennushankkein: on panostettu niin asuntorakentamiseen, teihin kuin homekouluihinkin.

Arvoisa puhemies! Maatamme kohdannut talouden alamäki on ollut niin jyrkkä, että työttömyysluvut voisivat olla monin verroin pahemmatkin. Näin on käynyt muualla Euroopassa, ja niin kävi myös Suomessa viime laman aikana 90-luvun alussa. Niin olisi voinut käydä siis nytkin, ja tämä tosiasia on syytä kaikkien pitää mielessä. Työttömyysaste on onneksi koko kriisin ajan pysynyt maassamme alle kymmenessä prosentissa, ja tästä kiitos kuuluu hallituksen määrätietoisille otteille työllisyyspolitiikassa.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! On kohtuutonta oppositiolta tässä vaikeassa taloustilanteessa moittia yksisilmäisesti hallitusta työttömyyden karuista luvuista. Hallitusohjelman tavoite työllisyyden osalta on kunnianhimoinen, mutta sitä kirjoitettaessa asiantuntijatkin arvioivat, että pahin on taloudessa jo takana ja uusi nousukausi edessä. Nyt tiedämme: toisin kävi.

Oppositio moittii hallitusta siitä, että myös työttömyyden alueellisten erojen tasaamisesta on luovuttu. Tämä ei pidä paikkaansa. Työllisyyden kuntakokeilu on yksi esimerkki siitä, miten hallitus on pyrkinyt puuttumaan työttömien kovaan ytimeen, pitkäaikaistyöttömiin ja rakennetyöttömyyteen eri puolilla Suomea. Lapissa Rovaniemi, Ranua ja Kemi ovat mukana tässä kokeilussa.

Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tavoitteena on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämäosallisuuden lisääminen, työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Tavoitteena siis on, että ihmistä, joka esimerkiksi sairauden vuoksi ei ole kykenevä avoimille tai edes välityömarkkinoille, ei sinne väkisin ohjata vaan hänet ohjataan tarvittavien terveyspalvelujen pariin. Hanke on onnistunut tavoitteessaan, ja asiakasmäärät ovat olleet tavoitteiden mukaiset. Ensisijaisesti tässä työllisyyden kuntakokeilussa panostetaan niihin, jotka ovat olleet pitkään työttöminä. Tärkeää on, että työttömyysjaksolla suhde työmarkkinoihin säilyy. Erilaiset tukityöt työttömyysjaksojen välillä edistävät työttömän mahdollisuuksia pysytellä työmarkkinoiden liepeillä siten, että suhdanteen parantuessa on helpompaa hypätä takaisin vapaille työmarkkinoille.

Tällä hallituskaudella on tapahtunut muutos siinä ajattelussa, miten 90-luvun laman aikana syntyneeseen massatyöttömyyteen pitäisi suhtautua. Tähän asti on ajateltu, että työttömyys hoituu markkinoiden ja tilapäisten ja yksittäisten toimenpiteiden avulla. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan jopa nousukaudella meillä oli ja pysyi sankka joukko ihmisiä ilman työtä.

Tämä hallitus on lähtenyt siitä, että työttömän ihmisen tarpeet tulee kartoittaa tarkasti ja hänet tulee ohjata hänen tarvitsemiensa palveluiden luo, olivatpa ne sitten terveydenhoitoa, kuntoutusta, koulutusta, eläkepäätös tai jotain muuta. Valtio on laskusuhdanteen aikana pyrkinyt omalla panoksellaan säätelemään työn tarjontaa muun muassa investoimalla voimakkaasti työllistäviin hankkeisiin, kuten infran ja rakennusten korjaamiseen. Huonokuntoisten päiväkotien, koulujen, terveyskeskusten ja vanhainkotien korjaaminen onkin nyt hyvä aloittaa, kun se on ennen pitkää kuitenkin edessä.

Hallitus on panostanut voimakkaasti nuoriin. Nuorisotakuu on väline auttaa nuoria elämän taitekohdissa. Nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi jokaiselle nuorelle taataan työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka. Lisäksi nuorisopalvelut turvataan lähipalveluna koko maassa.

Vuonna 2013 tehtiin 92,6 prosentille nuorista alle 25-vuotiaista, jotka ovat olleet työttöminä yli kolme kuukautta, suunnitelma siitä, miten mennä eteenpäin. Tämä luku kertoo positiivista viestiä siitä, että olemme saaneet yhteyden niihin nuoriin, joista olemme huolissamme. Meillä ei ole varaa jättää yhtään nuorta yhteiskunnan ulkokehälle. Nuorisotakuu on vahva viesti, että kaikista välitetään, jokainen on tärkeä.

Myös kunnat on otettu yhä tiukemmin mukaan suunnittelemaan työttömille tarkoitettuja palveluita ja vaihtamaan kokemuksia parhaista käytänteistä. Meidän tulisi ottaa myös oppia rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta muissa maissa. Esimerkiksi Hollannissa julkisten hankintojen kriteerinä on työllistävyys. Meillä hankintalaki nähdään monesti mörkönä, kun toisaalla sen mahdollisuudet on otettu ennakkoluulottomasti käyttöön.

Hallitus on tehnyt useita oikeansuuntaisia uudistuksia, jotta lyhytaikaisen työn vastaanottaminen olisi houkuttelevampaa. Vuoden alusta työtön on voinut ansaita 300 euroa menettämättä työttömyyspäivärahaa. Syyskuussa 2015 tilanne helpottuu edelleen, kun asumistuen 300 euron suojaosa tulee käyttöön. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla asumistuen tarkistuksen lykkäys on jo nyt voimassa. Nämä uudistukset lisäävät merkittävästi ihmisen mahdollisuuksia vastaanottaa työtä.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä oleva välikysymys on tähänastisista välikysymyksistä kaikkein kevyimmin valmisteltu. Parhaimmillaankin siinä olevat asiat ovat totuuden vierestä. Nuorten työttömyys ei ole huonontunut vaan on pysynyt suunnilleen samana kuin aiemmin, mikä on kylläkin valitettavaa. Pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen on asiantuntijoiden mukaan johtunut ennen kaikkea työttömyyseläkkeelle pääsyn vaikeutumisesta, mikä on myös valitettavaa. Työttömyyden osalta tämä hallituskausi on vuosituhannen vaihteen kaltainen. Myös silloin työttömyyden lasku pysähtyi vuosiksi ja jatkoi myöhemmin laskuaan.

Väite siitä, että kotimaisen energian kilpailukykyä on heikennetty kymmenillä prosenteilla ja avattu kivihiilen vyöry Suomeen, on heitto vailla totuuden siementä. Vuoden 2013 alussa toteutettu turpeen veron nosto 1,9 eurosta megawattituntia kohden 4,9 euroon megawattituntia kohden ja energiapuun tuen lasku 18 eurosta megawattitunnilta 13,13 euroon megawattitunnilta vaikuttavat yhteensä noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tätä verrataan Suomen kotimaisen energiasektorin turpeen ja energiapuun miljardien liikevaihtoon, on se vain prosenttiluokkaa.

Enemmän kotimaisen energian kilpailukykyyn on vaikuttanut USA:n LNG-teknologian kehittymisen tuoma kaasun hinnan voimakas lasku. Kivihiilen hinta on tämän seurauksena myös laskenut 80 eurosta per megawattitunti 60 euroon per megawattitunti. Hiili laskee aina markkinahintaa, mikäli siihen on tarvetta. Tämä tapahtunee varmasti silloinkin, vaikka poistaisimme kokonaan turpeen veron ja lisäisimme energiapuun tukea kattoon.

Merkittävämpää Suomen kilpailukyvyn kannalta on se, että energiaveroleikkuria on parannettu. Kivihiilen tuontikin on laskenut tasaisesti eikä noussut. Vyörystä ei siis voi puhua. Vaihtotase ei ole tästä siis heikentynyt, tuntuvasta heikentymisestä puhumattakaan. Metsäteollisuuden investointiuutiset todistavat siis hallituksen onnistumisesta biotaloudessa ja veropolitiikassa.

Työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten verotus ei ole kiristynyt tai kiristymässä vaan päinvastoin huojentumassa sadoilla miljoonilla esimerkiksi yhteisöveron keventyessä. Suomessa on valtion ja kuntien työpaikkojen lisäksi 2,4 miljoonaa vakituista palkansaajaa. Heistä noin 2 miljoonaa työllistyy osakeyhtiöissä, joissa pelkästään yhteisöveron kevennys on 1,2 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävistä 400 000:sta noin puolet työllistyy julkisiin liikelaitoksiin ja lopuista 200 000:sta yli puolet on yrittäjiä, joten jäljelle jää alle 100 000 työpaikkaa, joiden verotusta ei ole kevennetty. Ei siis voida puhua työpaikkojen verotuksen kiristymisestä vaan päinvastoin. Investointiedellytyksiä on myös paremminkin parannettu aiemmasta esimerkiksi lupakäytäntöjä nopeuttamalla. Tosin niiden vaikutus näkyy vasta myöhemmin.

Kymmenientuhansien ihmisten työttömänä oleminen ei kaiken järjen mukaan selity sillä, että yksilölliset työllistämistoimet olisi jätetty tekemättä. Tämä heitto kielii välikysymyksen keveydestä. Työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstölle tehty kysely antaa kyllä negatiivisen kuvan toimistojen avokonttorimaiseen työskentelyyn siirtymisestä, jolloin yksilöllisyys on kärsinyt, ja siihen ollaan tekemässä parannusta. Mutta positiivisiakin tuloksia esimerkiksi työn tuottavuudesta on todettu, ja sen vuoksihan kyselyjä tehdään, että voidaan asioita edelleen parantaa. Työllisyysperusteisista investointiavustuksista ei ole luovuttu. Tuen käytön laskeminen on normaalia suhdannevaihtelua. Maakuntien kehittämisrahan laskeminen johtuu jo hallituskautta aiemmasta päätöksestä käyttää rahaa etupainotteisesti ohjelmakauden sisällä.

Arvoisa puhemies! Kuntien vastuulle on tosiaan osa pitkäaikaistyöttömistä laitettu. Tämä johtuu siitä, että kunnat tietävät valtiota paremmin paikalliset työllistymismahdollisuudet. (Puhemies koputtaa) Valtionosuuksien kasvun leikkaus taas johtuu siitä, että julkisen talouden velkaantumisen lopettaminen yksinkertaisesti vaatii kaikkien osallistumista sopeuttamisiin. — Kiitos.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Välikysymyksen teema on mitä tärkein. Huoli työllisyydestä ja yritysten menestysedellytyksistä on varmasti kaikille puolueille yhteinen. Hallitus on joutunut poikkeuksellisen haastavan taloudellisen tilanteen eteen. Hallitusohjelmaa tehtiin optimistisempien arvioiden varaan. Todellisuus on myöhemmin osoittautunut arvioitua karummaksi. Mittaluokasta ja ennustamisen vaikeudesta kertoo se, että vuonna 2008 valtiova-rainministeriö ennakoi bruttokansantuotteen olevan 15 prosenttia korkeampi kuin se nyt on.

Talouden syklit eivät enää noudata samaa säännönmukaisuutta kuin sodanjälkeisinä vuosikymmeninä. Hallitusohjelma on yksityiskohdissaan liiankin seikkaperäinen. Tuleviin hallitusohjelmiin on hallituksen rakenteesta riippumatta jätettävä enemmän liikkumatilaa. Luottamukseen perustuva yhteistyö ei vaadi lähes sadan sivun sopimusluonteista ohjelmaa. Hyvä luottamus, lyhyt sopimus, ja käänteisesti, huono luottamus, pitkä sopimus.

Hallitus on toki pystynyt reagoimaan muuttuneisiin olosuhteisiin ainakin osin. Yhteisöveroa on alennettu vuoden alusta ja osana kehysratkaisua päätettiin 600 miljoonan euron kasvupanostuksista. Tekemätöntä työtä Suomessa riittää. Työllistämisen esteiden poistaminen ei ole ydinfysiikkaa. Toimivia ajatuksia ja ratkaisumalleja löytyy muun muassa yrittäjäjärjestöiltä. Suomessa on noin 160 000 yksinyrittäjää. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyviä riskejä on pienennettävä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen talous ei ole vieläkään lähtenyt kasvuun. EU:n komission ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote nousee tänä vuonna täpärästi kasvuun eli 0,2 prosenttiin. Tällä kitukasvulla Suomi on selvästi jäämässä jälkeen jopa muista euromaista.

Taloustilanteen myötä myös työllisyystilanne on merkittävästi heikentynyt. Tilastokeskuksen mukaan työttömyys on tällä hetkellä 9,5 prosenttia. Hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena oli työttömyyden alentaminen 5 prosenttiin ja työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin vaalikauden aikana. Selvää on, että kumpikaan ohjelmatavoite ei ole toteutumassa. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka ei juuri ole tuottanut tulosta. Hallitus ei ole liiemmälti antanut esityksiä talouskasvun vauhdittamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi, ellei sellaiseksi sitten katsota yhteisöveron alentamista.

Noin 400 000 suomalaista on tällä hetkellä ilman työtä. Yksilön kannalta työttömyys on henkilökohtainen tragedia. Yhteiskunnan kannalta työttömyydestä aiheutuvat kansantaloudelliset kustannukset ovat mittavat. Suomalaiset on saatava töihin. Hallitus on ollut jokseenkin toimeton uusien työpaikkojen luomisessa, vaikka työllisyyden parantamisen tulisi olla ykkösprioriteetti.

Talouskasvun aikaansaamiseksi tarvitaan uusia työpaikkoja erityisesti yksityiselle sektorille. Kansantalouden kannalta merkittävää on pienten ja keskisuurten yritysten kyky työllistää, sillä jo pitkän aikaa uudet työpaikat ovat syntyneet lähinnä pk-sektorille. Yrittäjyyttä on kaikin toimin edistettävä. Tarvitsemme välttämättä maahamme lisää yrittäjiä. Yritystoiminnalle on luotava sellaiset toimintaedellytykset, jotka kannustavat investoimaan ja työllistämään. Poukkoilevalla veropolitiikallaan hallitus ei ole onnistunut luomaan investointeja ja kasvua tukevaa toimintaympäristöä.

Katseet on suunnattava uusille kasvualoille. Biotalous on tällainen tulevaisuuden kasvuala, jolla on potentiaalia työllistää useita kymmeniätuhansia suomalaisia. Kasvupotentiaalia löytyy myös etenkin palvelu- ja tietointensiivisiltä toimialoilta. Tällaiset korkeaan osaamiseen perustuvat yritykset investoivat eniten henkilöstöön, joten palkat sivukuluineen muodostuvat usein suurimmaksi kulueräksi. Korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin perustuvan liiketoiminnan kehittyminen edellyttää tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen turvaamista. Hallitus on kuitenkin toiminut lyhytnäköisesti ja leikannut tutkimuksen ja kehityksen rahoituksesta. Esimerkkinä tästä on Tekesin rahoitusvaltuuksien vähentäminen.

Talouskasvun vauhdittamiseksi on tärkeää ohjata voimavaroja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Uuden kasvun perustaa luodaan ja kilpailukykyä ylläpidetään korkeatasoisella innovaatiotoiminnalla ja uusien tuotteiden ja palvelujen synnyttämisellä ja kaupallistamisella.

Arvoisa puhemies! Erityisen huolestuttavaa on, että nuorisotyöttömyyttä ei ole saatu kuriin eikä hallitus ole kyennyt lunastamaan nuorille antamiaan lupauksia. Viime vuoden alusta voimaan tulleen nuorisotakuun aikana nuorten työttömien määrä on vain kasvanut. Hallituksen kärkihanke, nuorisotakuu, on selvästi epäonnistunut.

Nuorten tilannetta vaikeuttavat myös sivistykseen kohdistuvat leikkaukset. Hallituskauden aikana koulutuksen ja tutkimuksen rahoitustasoa on leikattu yli 10 prosenttia. Hallitus on tainnut unohtaa, että koulutuksella luodaan pohja osaamiselle ja tulevaisuuden menestykselle. Koulutus on yhteiskunnan kannalta ennen kaikkea investointi tulevaisuuteen. Taloudellisesti epävarmoina aikoina koulutuksesta ja osaamisesta huolehtiminen on erittäin tärkeää. 1990-luvun alun lama-aikoina koulutus ja tutkimus nähtiin kuluerän sijaan investointina, jonka avulla talouden laskusuhdanteesta selviydytään.

Konkreettisena toimenpiteenä nuorten työllistymisen edistämiseksi on oppilaitosten ja yritysten yhteistyön lisääminen. Nuorten siirtymistä työelämän pariin tulee parantaa myös oppisopimusjärjestelmää kehittämällä. Oppisopimusjärjestelmään liittyvää byrokratiaa tulee keventää, jotta työnantajat olisivat nykyistä halukkaampia solmimaan oppisopimuksia.

Arvoisa puhemies! Talouden rattaat on saatava pyörimään ja suomalaisille on saatava työtä. Se on koko kansakunnan etu.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Maan hallituksen tavoitteet talouden ja työllisyyden osalta ovat yksi toisensa jälkeen tähän mennessä ainakin jääneet saavuttamatta. Tämän pitäisi herättää meistä jokaisen niin, että suunnanmuutosta tarvitaan, ja niihin ajatuksiin, joita vaikkapa tänään tämän päivän keskustelussa keskusta on esittänyt, mielestäni kenelläkään ei ole varaa naureskellen suhtautua, vaan ne pitää huolellisesti myöskin hallituksen toimesta tutkia. Ihmettelenkin sitä, että kun kehyskeskustelua käytiin ja silloin keskustalta vaadittiin suureen ääneen vaihtoehtoja, niin nyt kun tänään tuotiin ryhmäpuheessamme 24 erilaista vaihtoehtoa esille, niille sitten puolittain naureskeltiin ja vähäteltiin niitä. Mikään ei näytä hallituksen linjaa siis muuttavan, valitettavasti, ja tämä on tuhoisaa meille suomalaisille, meidän taloudellemme ja meidän työllisyydellemme.

Puhemies! Otan kaksi asiaa esille. Toinen on energia ja toinen on biotalous kokonaisuudessaan.

Meidän energiaomavaraisuutemme riittää, siis jos leikillisesti määrittelisimme meille energiaomavaraisuuspäivän, 7. päivään huhtikuuta asti. Siihen asti vuoden alusta meillä olisivat omat energiavarat riittämässä. Siitä eteenpäin me ostamme jokaisen kilowatin, jokaisen megawatin, jokaisen litran ja jokaisen kuution — ja vielä tällä hetkellä velaksi. Tämä asia, joka vaikuttaa meidän kauppa- ja vaihtotaseeseemme, meidän työllisyyteemme erittäin merkittävällä tavalla, ei voi olla, yksinkertaisesti ei voi olla, näin huonolla hoidolla kuin se tällä hetkellä on.

Meillä on valtava energiapotentiaali tässä maassa. En tarkoitakaan sitä, että meillä pitäisi sataprosenttinen energiaomavaraisuus olla, mutta siihen suuntaan meidän on mentävä, ja tällä kaikella me saamme aikaan myöskin myönteiset ilmastovaikutukset ja omalta osaltamme kannamme aidosti sitä vastuuta, jonka me yhteisestä ilmastosta kannamme, elikkä uusiutuvan energian lisäämistä sen kaikissa muodoissaan. Siihen tarvitaan aivan uudenlainen ote ja aivan uudenlainen tahto edistää sen eteenpäinviemistä.

Biotalous kokonaisuutenaan on meille valtaisa mahdollisuus, ja on erittäin hyvä, että hallitus viime viikolla lanseerasi biotalousstrategian ja -ohjelman. Se on vain toteuttamista vaille valmis. Tähän mennessä ne askeleet, joita on otettu, ovat olleet kyllä erityisen vaatimattomia. Äsken kerroin, että 8 miljardilla me tuomme energiaa. Samalla tavalla me tuomme ruokaa 4,5 miljardilla eurolla ja viemme 1,5 miljardilla eurolla. Tässäkin meillä on paljon parempia mahdollisuuksia, joilla me pystymme meidän ruokatasettamme ja sitä kautta työllisyyttämme ja talouttamme kohentamaan.

Metsäteollisuuden sekä myös elintarviketeollisuuden viimeaikaiset investointipäätökset ovat aivan erinomainen signaali meille kaikille. Metsäteollisuuden osalta olemme lähestymässä sitä normaalia investointitasoa, jolla se on ollut, noin miljardin verran suurin piirtein vuosittain tähän maahan, ja hyvä niin. Tärkein yksittäinen asia, millä metsäteollisuus investoi tähän maahan, on varmuus siitä, että tästä maasta saa raaka-ainetta. Se on se kaikkein tärkein asia. Toinen on tietenkin se, että me olemme kilpailukykyisiä kaikilla tavoilla, meidän saavutettavuutemme ja muut kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät ovat kilpailukykyisellä tasolla. Se on oleellinen asia. Aivan samoin on myöskin ruuan osalta. Ne investoinnit, joita Suomeen tehdään: ei niitä tehdä, jollei jotain näkymää ole siitä, että teollisuudella on raaka-ainetta, josta se jalostaa meille kaikille ja myöskin vientiin merkittävällä tavalla metsäteollisuuden osalta erilaisia tuotteita, myös uusia tuotteita. Eli kilpailukykyä pitää olla, jotta tämä kaikki tapahtuu, ja tässä meillä on valtavat mahdollisuudet.

Puhemies! Aivan lopuksi työvoimahallinnon palveluista. Meillä Etelä-Savossa oli tämän viikon aikana vahva, voimakas keskustelu siitä, kun muutamat yrittäjät olivat joutuneet pettymään työvoimapalveluihin ja niistä saataviin tuloksiin ja olivat lukuisten yhteydenottojen jälkeen — mitään ei ollut tapahtunut rekrytointimielessä — käyttäneet hyväkseen sosiaalista mediaa ja hyvin nopeasti oli löytynyt työntekijä, sopiva työntekijä, näille työnantajille. Tänään viimeksi keskustelin työministeri Ihalaisen kanssa asiasta, ja myös hän totesi, että ennen kaikkea pitää huomio kiinnittää prosesseihin eikä aina resursseihin. Vaikka me lisäämme mitä henkilöstöä, jos eivät prosessit ole kunnossa elikkä se palvelu pelaa sillä lailla kuin yritykset ja työntekijät sitä tarvitsevat, niin siitä ei kokonaisuutenaan hyvää seuraa, niin kuin tämäkin Mikkelin esimerkki osoitti.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Jaamme kaikki tässä salissa huolen työllisyystilanteesta. Työttömyys on tullut tutuksi viime vuosina monin eri tavoin. Omassa kotikaupungissani Salossa Nokian tehtaiden alasajon myötä ei ole ketään, jota työttömyys ei tavalla tai toisella olisi koskettanut. Suurinta osaa työttömyys on koskettanut varsin syvällisesti. Myös täällä eduskunnassa työllisyystilanne on ollut kaikin puolin tarkassa seurannassa.

Ymmärrän opposition huolen työllisyystilanteesta ja jaan sen tietysti itsekin, mutta en voi käsittää väitettä siitä, että hallitus olisi ollut toimeton tämän asian kanssa. Asiahan on aivan päinvastoin. Ministeri Ihalaisen johdolla on tehty todella hyvää työtä työllisyyspolitiikassa, mutta haaste on kerta kaikkiaan niin valtava, ja tehdyt toimenpiteet alkavat vasta hiljalleen vaikuttaa.

Todellista vastuuttomuutta on politikoida sillä, että nuorisotakuu olisi muka jollain tavalla epäonnistunut. Nuorisotakuu on laaja ja monivaikutteinen toimenpidekokonaisuus, joka auttaa aidosti nujertamaan nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä. Se ei ole kuitenkaan mikään hokkuspokkustemppu. Ei hallitus voi yhdellä päätöksellä lopettaa nuorisotyöttömyyttä, vaikka opposition edustajia kuunnellessa välillä tuntuu, että niin pitäisi olla.

Odotuksenne ovat, hyvät kollegat, täysin epärealistisia. Sen sijaan, että hallituksen nuorisotakuuta ammutaan alas, olisi rakentavaa esittää siihen muutoksia ja lisäyksiä, jotka entistä paremmin edesauttavat näiden tärkeiden tavoitteiden toteutumista. Ja niin kuin debatissa itse totesin, käytännön työ tehdään maakunnissa luottamushenkilöiden, virkamiesten, koulutuksen järjestäjien, elinkeinoelämän, te-toimiston ja tietysti nuoren itsensä kesken.

Keskustan lista, jonka tänään kuulimme uusista työllisyystoimista, käydään varmasti varsin tarkkaan läpi. Olisi kuitenkin ollut tämän olemassa olevan tilanteenkin kannalta parempi, jos keskusta ollessaan viime kaudella hallituksessa olisi miettinyt realistisia työllisyyspolitiikan tapoja ja keinoja huomattavasti paljon laajemmin.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt kolme työllisyyslisäbudjettia ja on panostanut työllisyyteen noin miljardi euroa. Ministeri Urpilaisen tuorein lisäbudjetti on tulossa käsittelyyn, ja ainakin meille Saloon se lupaa toivoa ja valonpilkahduksia. Meillä lisäbudjettia odotetaan, ja toivon, että se saadaan päätettyä mahdollisimman pian, jopa ensi viikolla täällä eduskunnassa.

Välikysymyksessä todetaan, että työttömyyden alueellisten erojen tasaamisesta on luovuttu. Itse näen asian päinvastaisena. Hallitus on hyvin tarkasti arvioinut työllisyysperusteisten tukien kohdentamista sinne, missä hätä on ollut kaikista suurin. Jos mietin omaa kotiseutuani Saloa, on todettava, että Nokian tehtaiden alasajon jälkeistä työttömyysongelmaa on tuettu historiallisen laajasti myös tämän hallituksen toimesta. Hallitus on seurannut tilannetta tarkasti ja tukenut seutua monin eri muodoin, ja tuloksia on myös syntynyt. Kasvu käynnistyy, yrityksiä ja työpaikkoja syntyy. Alueella on herännyt usko tulevaisuuteen myös hallituksen auttamin keinoin.

Tällä hetkellä ei kannata haikailla menetettyjen työpaikkojen perään. Nyt on jatkettava työllisyysperusteisia toimenpiteitä kasvavien ja aloittavien yritysten tukemiseksi. Nyt on hyödynnettävä suomalainen osaamispotentiaali uusilla vihreän kasvun aloilla. Tärkeää on, että meillä on korkeatasoisia vientituotteita. Niiden myötä työpaikkoja syntyy valmistavaan teollisuuteen ehkä vähemmän, mutta uusi trendi on, että tuotteisiin liittyy monipuolinen palvelukokonaisuus. Maksukykyiset asiakkaat eivät osta perinteiseen malliin vain tiettyä tuotetta tai palvelua vaan paljon laajemman kokonaisuuden. Tässä korkean tason tuotteiden oheispalvelupuolessa meillä on todella paljon potentiaalisia työpaikkoja.

Taloudessa on varovaisia merkkejä kasvun käynnistymisestä muutamilla aloilla. Esimerkiksi Metsä Groupin suurinvestointi Äänekoskelle oli huikean merkittävä asia niin alueen taloudelle ja työllisyydelle kuin koko maan henkiselle ilmapiirillekin. Tässäkin mielessä koen hieman harmillisena sen, että oppositio on herännyt tähän työllisyysaiheeseen paitsi kiistattoman myöhään, myös vielä erittäin negatiivisella sävyllä.

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Nuorisotakuun piti olla hallituksen kärkihankkeita. Nuorten työttömyyttä ei vain ole saatu nujerrettua. Maaliskuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 2 300 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Ihan yksinkertaisella matematiikalla selviää harjoitetun työllisyyspolitiikan mahdottomuus. Tuoreimman TEMin työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 2014 kaikkiaan 315 670, työvoimapoliittisissa palveluissa lisäksi 129 084, yhteensä siis 444 754. On arvioitu, että tilastojen ulkopuolellakin on yli 100 000 työtöntä. Kaikkiaan siis yli puoli miljoonaa.

Tärkeää on huomata sekin Tilastokeskuksen äskettäin julkaisema tieto, että suomalaisilla yrityksillä on Suomen rajojen ulkopuolella lähes 600 000 työpaikkaa. Hallituksen politiikka ei siis todellakaan ole lisännyt työtä Suomessa eikä työtä suomalaisille, vaan päinvastoin vienyt meidän työpaikkamme maailmalle.

Täällä kotimaassa avoimia työpaikkoja oli tilastossa 47 771. Näistäkin tutkimusten mukaan neljä viidesosaa menee yleensä työpaikkaa vaihtaville ja vain viidesosa työttömille. Siis vajaa 10 000 työpaikkaa yli puolta miljoonaa työtä kaipaavaa kohden. Anteeksi nyt vain, mutta mitä ongelmaa hallitus ajattelikaan ratkaista pakottamalla työttömät töihin, joita ei kerta kaikkiaan täällä Suomessa ole olemassakaan?

Arvoisa puhemies! Jokainen varmasti ymmärtää, että uusia työpaikkoja syntyy tällä hetkellä lähinnä pk-yrityksissä. Niitä syntyisi myös yksinyrittämisen kautta, jos edes joku hallituksen tukitoimista kohdistuisi siihen — mutta kun ei kohdistu. Kaikessa ajatellaan isoja yrityksiä, mutta kun isot yritykset eivät nykyisessä suhdannetilanteessa juurikaan rekrytoi, tai jos rekrytoivat, niin Suomen rajojen ulkopuolella. Julkisella sektorilla ei valtiontalouden tuottavuusohjelmista johtuen edes juuri voida rekrytoida, eikä sitä missään tapauksessa enää saakaan paisuttaa. Kolmas sektori taas työllistää juuri niin kauan kuin valtion tai kuntien tarjoamia tukirahoja riittää.

Miksi hallitus siis pyrkii vain vaikeuttamaan pk-sektorin työllistämismahdollisuuksia? Myös työttömien kannustinloukut ovat olleet tiedossa vuosikaudet, etten sanoisi vuosikymmenet. Kuitenkaan näitä ei ole tosissaan yritettykään purkaa. Lyhyenkin työpätkän vastaanottamisen pitäisi aina olla kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Samoin työnantajan tulisi esimerkiksi kiire- tai sesonkitilanteessa pystyä palkkaamaan itselleen väliaikaista työvoimaa ilman henkeäsalpaavaa byrokratiaa tai velvoitteita.

Arvoisa puhemies! Pahoin pelkään, että tämän järjettömyyden takana on sittenkin inhottava suunnitelma EU-alueen harmonisoinnista liittovaltion tien tasoittamiseksi. Yleisesti on tiedossa, että työvoiman tarjonnan lisääminen alentaa kaikkien palkkatasoa. Sosiaaliturvan kiristämisillä on muun muassa Johannes Kanasen opinnäytetyön mukaan — nimeltä Uudet hierarkiat pohjoismaisilla työmarkkinoilla lisäävät tuloeroja, 1.3.2011 — pyritty viimeisen parinkymmenen vuoden ajan pakottamaan työttömät hyväksymään alhaisempia palkkoja ja muita työehtojen heikennyksiä, joita he eivät välttämättä muuten hyväksyisi. Eräs tavoite on hänen mukaansa ollut muodostaa Suomessa huonojen työehtojen ja matalien palkkojen palvelusektori.

Tarvitsemmeko me ihan oikeasti maahan tuotua halpatyövoimaa työvoimapulan paikkaamiseksi, vai tarvitsemmeko me sitä sittenkin hallituksen kätkettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi? Siinä mietittävää, noita täysin epäsuhtaisia työllisyyslukuja katsellessa kun väkisinkin tulee mieleen, että koko harjoitetun työllisyyspolitiikan todellisena tavoitteena on Saksan mallin mukaisesti jäädyttää palkat tai jopa alentaa nykyistä palkkatasoa jollekin Euroopan unionin keskivertotasolle ja tasoittaa näin edelleen tietä liittovaltiokehitykselle.

Arvoisa puhemies! Mielestäni hallitus johtaa kansaa pahasti harhaan. Kannatan edustaja Tiilikaisen esittämää epäluottamuslausetta.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen vastauksessaan keskustan ja muiden oppositiopuolueiden välikysymykseen totesi, että poliitikkojen tehtävä on luoda sellainen toimintaympäristö, että yritykset voivat työllistää — tähän ajatukseen on kyllä erittäin helppo yhtyä — ja yhtenä keinona hän mainitsi verotuksen. Hallitushan on laskenut yhteisöveroa tuntuvasti, mihin sinänsä on perusteet. Mutta samalla tulee kuitenkin muistaa, että yksikään yritys ei työllistä yhtään työntekijää sen takia, että se maksaisi veroja vähemmän. Jos yrityksen tuotteet ja palvelut eivät käy kaupaksi, ei tarvita työvoimaa, ja silloin ei Sanssi-korteille eikä alennetulle verolle ole mitään tarvetta.

Hallitus on omilla toimillaan myös heikentänyt työllisyyttä ja toisaalta tehnyt toimenpiteitä, jotka ovat juuri vastakkaisia sen omiin tavoitteisiin nähden. Olisi mielenkiintoista kysyä pääministeriltä, että kun hallitus poisti muun muassa edustuskulujen verovähennysoikeuden ja nyt kevään aikana on tullut muun muassa Lapin tunturikeskuksista, Saariselältä, Leviltä ja Ylläkseltä, vakavia viestejä, että nimenomaan kotimaan yritysmyynti on jopa paikoin romahtanut, niin oliko tämä meidän työllisyyden ja yritystoiminnan kannalta viisas päätös viime kädessä. Uskon, että kaikki voivat todeta, että jos saldo on lopulta työpaikkojen suhteen miinusmerkkinen, satoja työpaikkoja jopa, niin ne kymmenet miljoonat, joita siellä tavoitellaan valtion budjettiin, jäävät kyllä saamatta.

Arvoisa puhemies! Eräänä rakennepolitiikan keinona pääministeri mainitsi myös hallituksen päätökset kotihoidon tuen leikkaamiseksi ja subjektiivisen päivähoidon rajaamiseksi. Hän totesi, että nämä toimet tulevat konkreettisesti kestävyysvajetta taittamaan. Haluan tässä kyllä lausua myös aikalailla epäilykset näiden keinojen suhteen. Tosiasiassahan tämä subjektiivisen päivähoidon rajaus ei tule juurikaan helpottamaan työvoiman tarjontaa. Sehän ollaan rajaamassa vaan niin, että silloin, jos perheeseen syntyy uusi lapsi, jäädään isyys-, äitiys- tai vanhempainvapaalle, niin silloin ei voida viedä sisaruksia päivähoitoon. Mutta jos esimerkiksi toinen tai molemmat vanhemmat ovat työttöminä kotona, niin päivähoito-oikeus täysin on vielä jäljellä. Sitä minä en ymmärrä, koska en valitettavasti tunne ketään työtöntä, joka niin ahkerasti, kahdeksan tuntia joka päivä, hakisi töitä, että puolipäivähoito esimerkiksi ei riittäisi lapselle tässä tapauksessa.

Tämä vaan osoittaa arvomaailman, jossa hallituksen mielestä ehkä pahin tapahtuma, mikä perheessä voi tapahtua, on että syntyy uusi lapsi, ja tätä osoittavat myös kotihoidon tuen leikkaukset, jolloin tosiasiassa perheellä ei ole vaihtoehtoa, että toinen vanhemmista voisi jäädä kotihoidon tuelle. Jospa ajattelemme vaikkapa tilannetta, että perheen äiti on yrittäjä: pitäisikö hänen lopettaa yritystoimintansa ja siirtyä kotiin ja vapauttaa puolet kotihoidon tuesta suorittamaan sitten sitä puolisoa, jolla välttämättä ei ole työtä? Käytännössä tämä ei toimi näin, ja tämä on suora leikkaus, eikä tämä tule parantamaan kestävyysvajetta millään tavalla.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopussa ottaa esille asian, josta täällä on keskusteltu pitkään, nimittäin sen, miten me voimme saada Suomessa pantua valtion taseen töihin ja muutettua passiivista pääomaa työpaikkoja synnyttäväksi. Yksi keino, joka tähän otettiin täällä esille edustaja Lindtmanin toimesta, oli se, että valtio on sijoittanut 200 miljoonaa Finaviaan, joka rakentaa nyt ja uudistaa Helsinki-Vantaan lentokenttää. Asiahan on sinänsä myönteinen, mutta jos me ajattelemme muita tapauksia Suomessa, jossa voitaisiin tehdä vastaavasti, niin olemme kovin odottavalla kannalla vaikkapa Lapissa siinä, että meillä on ollut jo pitkään, vuosikausia vireillä Soklissa Savukoskella erittäin lupaava fosforiesiintymä, ja nyt Yara Suomi Oy odottaa sitä valtion indikaatiota: onko valtio jollakin osuudella valmis tulemaan rahoittamaan sitä rautatieinvestointia, joka jouduttaisiin tekemään, jotta kaivostoiminta voitaisiin käynnistää? Tuo rautatieinvestointi olisi kokonaisuudessaan noin 300 miljoonaa euroa. Jos tämä kaivos käynnistyy, se tulisi tuomaan Suomeen 1,2 miljardia euroa ulkomaista pääomaa ja työllistäisi noin 1 000 henkeä, välittömät ja välilliset työpaikat, ja rakentamisaikana yli 3 000 henkilötyövuotta syntyisi.

Ja toivonkin, kun me elämme tällaista aikaa, että työttömyys tietyillä alueilla on erittäin paha, meillä on pahimpia kuntia, joissa työikäisistä työvoimasta vain puolet on työssä (Puhemies koputtaa) ja siis toinen puoli on työttömänä, että löytäisimme sellaisia keinoja, että me panisimme passiivista valtion pääomaa aivan kuin siemenrahaksi niin, että saataisiin nämä investoinnit ja työpaikat synnytettyä Suomeen.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan edellistä puheenvuoroani, sillä muutama asia, jotka koen tärkeiksi, jäi ajanpuutteen takia mainitsematta.

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on ongelma, johon hallitus on puuttunut aivan uusilla tavoilla. Valitettavasti työelämän rakenteelliset muutokset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että työttömyys on lisääntynyt ja pitkittynyt, minkä seurauksena pitkäaikaistyöttömyys on myös kasvanut. Tämän vuoden aikana hallitus on tehnyt kuitenkin useita myönteisiä uudistuksia, joilla muun muassa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista on helpotettu niin, että työn tekeminen kannattaisi aina. Suuri osa näistä uudistuksista on valmisteltu yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. En lähde luettelemaan uudistuksia sen enempää, mutta nostan erikseen esiin 300 euron suojaosuuden, joka on kannustinloukkujen purkamiseksi otettu käyttöön työttömyysturvassa ja joka tulee myös asumistukeen. Näillä on suuri merkitys työnteon kannustavuuden ja kannattavuuden näkökulmasta.

Syksyllä saamme esityksen työvoiman palvelukeskusten eli TYPien vakinaistamisesta. Odotan tältä uudistukselta paljon, sillä laajentamalla työttömälle tarjottavia palveluita Kelan ja kunnan suuntaan saamme luotua ihmiselle hänen työllistymisensä kannalta kokonaisvaltaista, tarkoituksenmukaista ja räätälöityä tukea. Myös työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtäminen kunnille 300 työttömyyspäivän jälkeen on uudistus, jolla pyritään pitkäaikaistyöttömyyden aktiiviseen vähentämiseen. Rahoitusmalli palkitsee niitä kuntia, jotka pystyvät ennalta ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä ja edistävät pitkään työttömänä olleiden työllistymistä. Tavoitteena on myös tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta, parantaa kunta—valtio-yhteistyötä ja lisätä kuntien vaikutusmahdollisuuksia työllistymisen edistämiseksi.

Mainitsen vielä hallituksen hyvistä malleista työttömyysturvaetuuksien korotukset silloin, kun työtön osallistuu aktiivitoimintaan. Korotukset ovat myös etuoikeutettuja toimeentulotuessa, mikä on hyvä asia, ja tavallaan samaan asiaan liittyen hallitus on valmistelemassa niin sanottua osallistavaa sosiaaliturvaa, jolla ehkäistään syrjäytymistä. Tämän hankkeen nostan nyt esiin sen vuoksi, että pidän erittäin tärkeänä, että aktiivinen ihminen saa mahdollisuuden olla mukana yhteiskunnassa ja hänen osallisuuttaan vahvistetaan myös, vaikka työtä ei olisikaan. Korostan kuitenkin, että lähtökohtana tulee olla ihmisen omien valintojen tukeminen ja näistä osallistavista toimista kieltäytyminen ei saa pienentää ihmisen toimeentuloa.

Arvoisa puhemies! Mainitsin jo aikaisemmin tänään nuoresta 14-vuotiaasta Ville Hokkasesta. Hän on täällä eduskunnassa tutustumassa työelämään. On ollut hienoa nähdä hänen kiinnostuksensa yhteiskunnallisiin asioihin. Ville totesi, että meidän tulisi huomioida paremmin alle 18-vuotiaiden mahdollisuudet saada työkokemusta. Koululaisten kesätyöt ovat erittäin arvokkaita kokemuksia nuorille. Ne auttavat myös ymmärtämään työelämää. Hän totesi myös, että nuorten on lähes mahdotonta työllistyä ilman työkokemusta. Tästä syystä nuorille tulisi tarjota työkokemusmahdollisuus jo nuorena, kuten hänelle, 14—15-vuotiaalle nuorelle. Näin he saavat myös luottamusta omaan tulevaisuuteen. Nuoret arvostavat työtä ja pitävät työelämää tärkeänä osana omaa tulevaisuuttaan. Samalla nuoret kuitenkin kokevat pelkoa työelämää kohtaan niin työpaikan löytämisestä, työssäjaksamisesta kuin myös työelämän arvojen koventumisesta. Vahva kannanotto ja puheenvuoro 14-vuotiaalta nuorelta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi mutta ei millään muotoa vähäisimpänä otan esille omaishoitajien tekemän työn. Ongelmana on tällä hetkellä, että omaishoitajat saavat edelleen työttömyysturvan karenssin omaishoidon päättymisen jälkeen. Heitä siis rangaistaan omaishoidosta, vaikka he ovat säästäneet yhteiskunnan varoja hoitamalla läheistään itse. Nyt omaishoidon jälkeen työttömäksi jäävä omaishoitaja jää ilman tuloja. Ei voi olla niin, että hänen on turvauduttava toimeentulotukeen turvatakseen itselleen toimeentulon. Tämä on alistavaa eikä millään muotoa oikeudenmukaista. Tässä asiassa yhteiskunta ei anna arvostusta omaishoitajan tekemälle työlle. Työ- ja elinkeinoministeriö on aikaisemmin ohjeistanut eri toimijoita ja viranomaisia, että näin ei tulisi toimia eikä karenssia tulisi omaishoitajille antaa. Nyt tämä ohjeistus ei enää päde. Toivoisin, että ministeri Ihalainen puuttuisi asiaan ja uudistaisi ohjeistuksen ministerin alaisissa virastoissa tai puuttuisi asiaan kolmikantaisissa neuvotteluissa tai lainsäädännön avulla. — Kiitos.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Te-toimistoissa oli helmikuun lopussa lähes 324 000 työtöntä työnhakijaa. Määrä on noin 33 000 suurempi kuin vuosi sitten. Nyt tulisi todella kiireesti panostaa kotimaisen energian ja elintarviketuotannon tulevaisuuteen. Koska työttömyys lisääntyy ja valtionvelka kasvaa, kaikki mahdollisuudet tulee hyödyntää. Esimerkiksi viime vuonna Suomeen tuotiin elintarvikkeita 4,8 miljardin euron edestä. Tuonti on kasvanut 200 prosenttia EU-jäsenyytemme aikana. Vientimme oli vastaavasti tuona aikana 1,6 miljardia euroa.

Nämä lukemat tulisi kääntää päinvastaisiksi koko Suomen voimavarat käyttöön ottamalla ja maaseudun elinkeinojen hyödyntämistä käyttäen, koko maatamme ajatellen. Kotimainen ruoka ja puu tarjoaisivat nykyistä enemmän työtä ja toimeentuloa oikein suunniteltuna ja toteutettuna.

Parhaassa työiässä olevien naisten työllisyysaste on laskenut Suomessa viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2013 työvoiman ulkopuolella oli 130 000 25—44-vuotiasta naista. Työttömyys on kasvanut kaikilla ikäryhmillä, niin nuorisotyöttömyys kuin pitkäaikaistyöttömyyskin. Tämä tilanne on aivan kestämätön maamme tulevaisuuden näkökulmasta katsoen. Tutkimuksen mukaan syrjäytyminen periytyy, joten erityisen tärkeää on painottaa syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ehkäisemistä riittävillä toimenpiteillä. Tähän hallituksen tulee ripeästi puuttua, sillä yksikin syrjäytynyt on yhteiskunnalle menetys.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Julkisuudessa on esitetty erilaisia ratkaisuja elvytyksen aikaansaamiseksi tai sen voimistamiseksi. Itse asiassa nykyinen suhdannetilanne ei ole elvytyksestä kiinni vaan kyse on kestävyysvajeesta, Suomen talouden vähittäisestä vajoamisesta tilanteeseen, jossa meidän kilpailukyky on heikentynyt, sen kautta myös työllisyystilanne pahentunut ja tulevaisuus näyttää aika ankealta, koska vain 0,2 prosentin kasvua povataan alkaneelle vuodelle.

Keskusta on esittänyt rahaston perustamista, jolla käynnistettäisiin yritystoimintaa, ja sitä, että se rahoitettaisiin valtion omistuksia myymällä. Pohdittuani tätä asiaa olen päätynyt vähän toisenlaiseen ratkaisuun mutta myönnän käyttäneeni näitä ajatuksia hyväkseni. Ensinnäkin Suomen valtion luottoluokitus tarkoittaa maailmanmarkkinoilta varsin alhaiseen hintaan saatavaa rahoitusta, joka olisi syytä käyttää hyväksi. Vastaavasti rahoitus tulisi kohdistaa sellaisiin hankkeisiin, jotka nyt jäävät markkinoilla ilman rahoitusta. Näitä ovat usein pk-sektorin hankkeet, joita esimerkiksi Tekes on siinä vaiheessa, kun ne ovat olleet alkusuunnittelussa tai pilottivaiheessa, rahoittanut merkittävästi avustuksilla tai lainoilla. Nyt näillä yrityksillä harvoin on enää sitten kilpailukykyä pankkimarkkinoilla, jotka ovat nimenomaan pk-sektorin osalta merkittävästi kiristyneet. Myöskään Tekes ei Euroopan unionin säännösten mukaan voi enää tällaisia hankkeita rahoittaa kuin poikkeustapauksissa.

Jos käyttäisimme yhden miljardin, jonka vuotuiset korkokulut olisivat ehkä 20—70 miljoonaa riippuen siitä, kuinka paljon luottotappioita syntyisi, pk-sektorin rahoitustilanteen parantamiseen ja ehdolla, että yrityksellä täytyy olla toimintakykyinen, valmis tuote, joka vain odottaa markkinoille pääsyä ja sen rahoitusta, ja jos ajatellaan, että yhden yrityksen saama rahasumma olisi 500 000 euroa, miljardilla rahoitettaisiin 2 000 tällaista yritystä. Se olisi merkittävä määrä suhteessa siihen, mitä ylipäätänsä näitä Tekesin ideoita tällä hetkellä odottaa markkinoille pääsyä.

Tällainen kannattava liiketoiminta näin ollen valtion taseessa ei menisi valtion velaksi vaan olisi yksityisten yritysten velkoja, ja jos olisi suoraa lainoitusta, ei se olisi niin hankalaa hoitaa kuin rahasto käytännössä on, jossa joudutaan ostamaan yrityksen osakkeita tai ottamaan niitä vakuudeksi. Riittäisi, kun olisi kannattavaa yritystoimintaa, ja korkotaso varmaan riittäisi tällä hetkellä ollakseen kilpailukykyinen näille yrityksille 5 prosentin molemmin puolin.

Tekes rahoittaa vuodessa noin 600 miljoonalla eurolla. Rahoitus on supistunut sen takia, että valtion taloudellinen tilanne on heikentynyt. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin, vaikka Katainen toista väitti täällä!) Minun mielestäni tämä on ollut väärä ratkaisu. Edellinen taantuma osoitti, että Tekesin korkean innovatiivisten hankkeiden pitkäaikainen rahoittaminen on oikea tie suomalaisen työvoiman kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Kovin yksinkertaisia tuotteita suomalaisella työn hinnalla ei ole mahdollista markkinoida. Siinä mielessä nämä Tekesin rahoituskohteet ovat oiva pohja käynnistää merkittävä teollisen tai palvelusektorin tai kaupallisen toiminnan laajennus ja nopeasti, koska tuotteet sinänsä odottavat vain markkinoille pääsyä. Niiden kehitysvaihe on jo ohi.

Se, että tällainen laina annettaisiin esimerkiksi vain 50 kuukaudeksi ja että joka kuukausi siitä maksettaisiin korko ja yksi viideskymmenesosa myös lyhennettäisiin, tarkoittaisi, että 5 miljardin kokonaispotista noin 200 miljoonaa kiertäisi vuositasolla, mikä sillä lailla takaisi, että aika monen yrityksen olisi mahdollista ottaa tämmöinen rahoitusinstrumentti oman toimintansa vauhdittamiseksi.

Mistä rahat? 75 miljoonaa tässä veroparatiisimaailmassa löytyy kotimaastakin. Kun edustusmenot eivät enää ole yritystoiminnalla vähennyskelpoisia, ihmettelen, kuinka verottaja ei ole lainkaan kiinnostunut ay-jäsenmaksuista sen paremmin maksajan kuin saajankaan osalta. Sieltä tarvittava 75 miljoonaa arvioni mukaan löytyisi verraten helposti.

Tällainen innovatiivinen lähestyminen tarkoittaisi kestävyysvajeeseen puuttumista eikä olisi suhdannepoliittinen, mutta kun pankkisektori on omien vakavaraisuusvaateiden johdosta kiristämässä, kohdistuu se ennen kaikkea pk-sektoriin. Tämä toisi myös kilpailua sille ja helpottaisi myös muiden yritysten pankkilainojen tasoa, koska markkinoilla olisi enemmän tarjontaa. — Kiitoksia.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Katainen syytti tänään perussuomalaisia siitä, että emme ole suostuneet tukipaketein tukemaan talous- ja rahaliitto Emun pystyssä pysymistä, koska olemme halunneet irrottaa letkut Kreikasta ja Portugalista. Jos euron pystyssä pysyminen on tukipaketeista kiinni, tiedämme siis jatkossakin, että olemme mukana niissä pöydissä, joissa nautitaan pöydän antimista meidän kustannuksellamme. Tämä tarkoittaa siis entisten ryyppy- ja pelivelkojen anteeksiantamista tai uusien kierrosten ja vippien tarjoamista.

Kataisen mielestä piikki tulee siis pitää auki jatkossakin siltä varalta, että muuten yhteinen rellestäminen ja hauskanpito loppuvat ja sitten kenelläkään ei ole hauskaa. Käsittämätöntä. Me itse siis kiristäisimme vyötä ja antaisimme rahaa toisille vain siksi, että jonain päivänä velkamme olisivat lopulta yhteisiä, eli eläisimme täydellisessä yhteisvastuussa ja olisimme luovuttaneet keskeisen päätöksentekovaltamme maamme rajojen ulkopuolelle siten, ettei valta Suomessa enää kuuluisi Suomen kansalle. Tätä Kataisen tie tarkoittaa, sillä euro nykymuodossaan ei tule pelastumaan ilman liittovaltiota, mihin EKP:n eli Euroopan keskuspankin mandaatin muuttaminen hintavakauden sääntelijästä talouden säätelijäksi vääjäämättä johtaisi.

Merkkejä Euroopan keskuspankin roolin muuttamisesta on jo olemassa, kun EKP lupasi tukea euron pystyssä pysymistä ostamalla euromaiden joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta tarvittaessa rajattomasti. Oikeastaan nyt vain odotetaan sopivaa hetkeä, jolloin EKP:n mandaattia lähdetään muuttamaan vieläkin pidemmälle. Se hetki tulee muutaman vuoden sisään, kun euron ongelmat kärjistyvät uudelleen. Kun kerran keksitään, aina tiedetään. Euro ei pääse pakoon valuvikojaan.

Toivoisi todella, että herra pääministeri ottaisi nyt käteensä oman puolueensa ajatushautomo Liberan kustantaman teoksen, jossa professori Vesa Kanniaisen johdolla analysoidaan sitä, mitä vaihtoehtoja Suomella todella on suhteessa talous- ja rahaliittoon. Ei riitä, että vain perussuomalaiset perehtyvät vastuullisesti ja varautuvat siihen, että Eurostoliitto ja siinä mukana pysyminen eivät olekaan Suomen ja suomalaisten etu.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän linja lähtökohtaisestikin on se, että meille Suomen jäsenyys talous- ja rahaliitossa on olemassa oleva tosiasia, joka voi muuttua tai joka voidaan muuttaa. Mielestäni tämä lähtökohta on tasapainoinen, realistinen ja herättää luottamusta, jos aurinko ei aina paistakaan. Olisi vastuutonta laskea kaikki yhden kortin varaan, kuten hallituspuolueet ovat tehneet ja tekevät näemmä yhä. Itse näen Suomelle ja suomalaisille parhaaksi sen, että Suomi mahdollisimman pian ottaa käyttöön oman rahayksikön ja irrottautuu lopulta eurosta. Euro-oloissa auringonnousu jää näkemättä.

Arvoisa herra puhemies! Euro on rankasti yliarvostettu valuutta, minkä takia suomalainen vientiteollisuus on pahoissa vaikeuksissa. Tuotteemme ovat ulkomailta katsottuna ylikalliita, ja menetämme kilpailukykyä, minkä seurauksena yritykset vähentävät tuotantoaan, henkilöstöään ja lopulta saattavat joko kokonaan lopettaa tai poistua Suomesta muualle kilpailukykyisempiin maihin.

Millään pienellä näpertelyllä, oli sitten kyse joidenkin satojen miljoonien eurojen kasvupaketista tai pienistä veronalennuksista yrityksille, ei muuteta sitä isoa kuvaa, joka johtuu ensisijaisesti euron ongelmallisuudesta Suomelle. Lisäksi meillä on samaan aikaan tarve julkisen sektorin säästöille ja luottoluokituksemme alkaa oikeasti olla vaarassa, eli velkaantumiselle tulee viimeistään muutaman vuoden sisällä stoppi valtionvelan korkojen nousun muodossa. Silloin viimeistään punnitaan se, haluaako Suomi Kreikan tielle ja muiden armoille osana euroaluetta vai valitsemmeko rohkeamman ja itsenäisemmän tien ja laskemmeko liikkeelle oman rahayksikön.

Olemme kärsineet euron ulkopuolella olevaan Ruotsiin nähden valtavat hyvinvointitappiot viimeisten vuosien aikana. Jos suuntaa halutaan muuttaa, vaaditaan iso ratkaisu, joka koostuu ensimmäiseksi eroamisesta talous- ja rahaliitosta eli eurosta mahdollisimman pian ja hallitusti. Euron rinnalle voidaan ottaa aluksi käyttöön oma kelluva markka. Tämän jälkeen on kaikkien suomalaisten näkökulmasta mielekästä ja kannattavaa aloittaa määrätietoinen työ, joka koostuu hyvätuloisten ja rikkaiden verojen korottamisesta, hyvinvointivaltion trimmaamisesta siten, että yksilön ja samalla aidon yhteisöllisyyden vastuu korostuu. Samalla on aloitettava julkinen rakentaminen painottuen homekoulujen korjaamiseen ja tiestöön sekä järkevään asuntotuotantoon sinne, missä kysyntää on paljon. Lisäksi työmarkkinapolitiikka kaipaa realistisempaa otetta periaatteella, että kun yrityksellä menee hyvin, silloin osinkoa on palkankorotusten muodossa maksettava myös työntekijöille, ja kun yrityksellä menee huonosti, silloin täytyy voida paikallisesti sopia asioista huomioiden erilaiset elinkustannukset eri puolilla laajaa maatamme.

Arvoisa herra puhemies! Näillä perusperiaatteilla saamme pysyvästi kovaa maata jalkojemme alle ja me nuoren sukupolven edustajat ja meidän lapsemme voimme suunnitella elämäämme muunkin kuin kasvavan ja alati vaivaavan epävarmuuden ja näköalattomuuden vallitessa. Voi olla, että olen ajatuksieni kanssa vielä tässä vaiheessa vähemmistössä, mutta kun mennään muutama vuosi eteenpäin, yhä suuremmat joukot ovat samaa mieltä, ja mikäli eduskunta seuraavalla vaalikaudella pidättäytyy kasvattamasta omin toimin Euroopan keskuspankin kautta ja mahdollisesti muutenkin kasvavia taloudellisia vastuitamme ja mikäli toimivaltaa ei enempää siirretä Brysseliin mitä eriskummallisimmin järjestelyin, säilyy meillä nuorilla vielä mahdollisuus sitten jonakin päivänä saada Suomelle aito itsenäisyys takaisin.

Minusta nuoren ja nousevan sukupolven tulee uskaltaa nyt olla radikaali, jotta jonakin päivänä voimme olla taas tyytyväisiä konservatiiveja ja katsoa rauhassa, kun uudet sukupolvet ottavat aikanaan vallan. Meidän aikaamme eivät ole riivanneet sodat, mutta meidän aikaamme riivaa välinpitämättömyys, itsekeskeisyys ja mukavuudenhalu, joka on nyt viedä meidät todelliseen perikatoon, ellemme ryhdistäydy. On aloitettava määrätietoinen ja radikaali yhteiskuntapolitiikka, jolla Suomi herätetään, uudistetaan ja jolla maahan saadaan aikaan tekemisen meininki. Vapaamielisen ja monikulttuurisen sekä yksilökeskeisyyttä ruokkivan yhteiskuntapolitiikan aika on ohi ja tullut tiensä päähän.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi kannatan edustaja Lehden ideaa yritysrahoituksesta.

Käsiteltävänä oleva välikysymys ei anna oikeaa kuvaa työttömyyden syistä eikä ota huomioon sitä tosiseikkaa, että maailma ympärillämme on muuttunut tavalla, josta kenelläkään ei ollut oikeaa kuvaa. Suomessa finanssikriisiä seurasi teollisuuden vaikea rakennemuutos ja julkisen talouden pysyvä tulojen ja menojen kasvun epätasapaino. Teollisuus ei ole investoinut Suomeen yli kymmeneen vuoteen vaan on laittanut pihalle jo yli 100 000 suomalaista työntekijää.

Syyt ovat siis paljon syvemmällä ja syntyneet kauan ennen nykyistä hallitusta. 10—15 vuotta sitten ei nähty tulevaisuutta oikein. Nostan esiin viisi tärkeintä syytä.

Yksi: Teknologiateollisuus Nokian johdolla ei pärjännyt tuotekehityksessä esimerkiksi Applelle ja muille ulkomaisille teknologiayrityksille. Suomalaisia on hyvänä Nokia-aikana koulutettu liian sektorimaisesti ja väärille toimialoille.

Kaksi: Paperilehden lukeminen on romahtanut maailmalla. Esimerkiksi USA:ssa on harvinaista, että uutinen enää luetaan lehdestä. Tämän vuoksi Suomen metsäteollisuus on joutunut syvään rakennekriisiin.

Kolme: Suomalainen työn tuottavuus ei ole pärjännyt kustannuskehitykselle. Tämän ansiosta suomalaisen teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Suomessa ja kasvaneet muualla maailmassa. Euro ja yleissitovuus eivät vain viihdy yhdessä.

Neljä: Perinteinen teollisuutemme on liian yksipuolinen. Olemme Suomessa romahtaneen kännykkätuotannon lisäksi keskittyneet valmistamaan lähinnä teollisuuden investointituotteita aina paperikoneista tietoliikenneverkkoihin ja kontinkäsittelylukkeihin. Maailmantalouden huonona aikana niillä ei ole tarpeellista kasvavaa kysyntää ja kestää tovin aikaa noususuhdannettakin ennen kuin uusilla investoinneilla rakennetaan uutta kapasiteettia. Tämä on hitaan vientikasvumme tärkeimpiä syitä.

Viisi: Meillä meni yksipuolisuudessamme liian hyvin, että olisimme uusineet viime vuosikymmenen aikana rakenteitamme. Liian moni on väärällä toimialalla, asuu väärällä paikkakunnalla ja on hankkinut vääränlaisen koulutuksen. Suomi elää viennistä, ja on totta, että Suomen vienti on taantunut vielä viimeiset vuodetkin. Yleisin verrokkimaamme Ruotsi on jo ollut vientivetoisessa nousussa. Miksi siis jäämme Ruotsista ja muistakin jälkeen? Tämä johtuu muun muassa siitä, ettemme 10—15 vuotta sitten enää uskoneet suomalaiseen työhön eivätkä siihen muutkaan uskoneet. Suomeen ei investoitu.

Jos haluamme verrata itseämme Ruotsiin, on se tehtävä esimerkin valossa. Nokian romahtaminen ja metsäteollisuuden rakennemuutos veivät kansantuotteestamme yli 8 miljardia. Ruotsista löytyy toisenlainen esimerkki, Volvo. Kiinalainen Geely osti Volvon henkilöautotuotannon Fordilta ja alkoi ruotsalaistaa autoa entisestään. Geely on neljässä vuodessa satsannut Kiinasta Ruotsiin ruotsalaiseen työhön toistakymmentä miljardia ja tehnyt siitä menestyvän kasvuyrityksen. Nyt Volvo on ruotsalaisempi kuin koskaan. Ruotsissa suunnitellaan ja tehdään Volvoon lähes kaikki. Koskaan aiemmin ei näin ole ollut. Samalla Volvojen vienti kasvaa maailmalla viidenneksen vuosivauhtia. Vanhan pohjalle on siis hyvä rakentaa, mutta se vaatii oikeaa omistajaa ja vie aikansa. Kyse ei siis ole valuutasta.

Arvoisa puhemies! Hallitus on parantanut yritystoiminnan edellytyksiä: Muun muassa yhteisöveroa on kevennetty 1,2 miljoonalla eurolla, osinkoveroa on rukattu kannustavampaan suuntaan. Teollisuuden energiaveroleikkuria on parannettu, viennin rahoitusta on lisätty, kasvuyrityksille on luotu useita rahoitusohjelmia. Paperiteollisuuden työpaikkojen tilalle on syntynyt työtä biotalouteen, ja vanhoissa tehdashalleissa on luotu moderneja palvelukeskuksia kansainvälisille yrityksille. Elektroniikka-alan työpaikkoja on siirtynyt niin innovatiivisiin startup-yrityksiin kuin voimakkaasti kasvavalle pelialalle, ja perinteinen telakkateollisuus erikoistuu yhä enemmän arktisen osaamisen edistämiseen.

Kyllä tästä noustaan, toivottavasti keskustankin tukemana. — Kiitos.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan muutamalla sanalla haluan mainita ikääntymisen, koska hallitus useissa puheissaan, melkein jokaisessa puheessaan, ottaa esille väestön ikääntymisen, ikään kuin kaikki Suomen ongelmat olisivat ikäihmisten aikaansaamia ja heistä johtuvia. Tämän kuvan he ainakin haluavat antaa. Todellisuudessa eläkeläiset auttavat hyvin monen alueen työllisyydessä. Esimerkiksi monet isovanhemmat auttavat lapsiaan rahallisesti sekä lasten hoidossa. He kuluttavat ja työllistävät kampaamoyrittäjiä, elintarvikekauppoja ja tuotantoketjuja, rakennusalaa, remonttialaa, matkanjärjestäjiä, kotimaan matkailua, optikkoliikkeitä ynnä muuta — tässä vain muutamia. Ja kaiken lopuksi he vielä työllistävät hautausurakoitsijoita, kukkakauppiaita ja pitopalvelua.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edelliseen puheenvuoroon liittyen voi sanoa, että kyllä ikäihmiset ovat sen elämäntilanteen, missä nyt ovat, ja toimeentulon siihen elämäntilanteeseen ansainneet. He ovat tehneet oman osuutensa suomalaisessa työssä, paitsi tienanneet itselleen jokapäiväisen leivän silloin, kun ovat olleet leivän syrjässä kiinni työssä ollen, myöskin säästäneet eläkepäiviä varten. Meidän tehtävämme on nyt huolehtia siitä, että nämä eläkkeelle ehtineet ihmiset saavat sen jokapäiväisen toimeentulon ja ovat mukana siinä Suomen yhteisessä hyvässä, jota hyvää toivon mukaan jatkossa kansalaisille voitaisiin osoittaa.

Arvoisa puhemies! Kun kuunteli jonkun aikaa pääministeriä — ei valitettavasti ollut koko päivää tilaisuutta kuunnella, mutta hänen loppuhuipennustaan kylläkin — viesti tuntui olevan suurin piirtein se, että kyllä niin paljon on tehty, kaikki mahdollinen on tehty aivan erinomaisesti Suomessa hänen johdollaan, hänen, pääministerin, joka on päättänyt, että tästä lähdetään muille maille, ja jonka vanavedessä yli puolet hallituksesta aikoo seurata pois tuolta ministeriaitiosta juuri vähän ennen sen kaiken työn, mitä he ovat tehneet, ainoaa mittaria, jolla mitataan oikein kunnolla se, miten hyvin on onnistuttu: vaaleja. Kun vaalit ovat lähellä, nämä kaikki lähtevät täältä lipettiin.

Hyvällä omallatunnolla ja iloisin mielin varmaan voisi lähteä, jos tulokset kaikesta siitä, mitä tehty on, olisivat sen väärttejä, että iloon ja sellaiseen, mitenkä nyt sanoisikaan, hyvään fiilikseen lähteä olisi kunnon ainekset. Kaikki me tiedämme, vielä kertaalleen: IMF:n tuoreen selvityksen mukaan Suomea huonommin talous menee tänä vuonna vain neljässä maassa maailmassa: Libyassa, Päiväntasaajan Guineassa, Venezuelassa ja Kroatiassa. IMF:n tilastosta puuttuu pienistä maista Kypros. Kypros kyllä kuuluu vielä tähän vielä ennen Suomea. Viisi maata on Suomea huonommassa jamassa tänä vuonna.

Yksi vuosi oikein huonosti ei haittaa mitään, mutta koko Suomen nykyaikaisen taloushistorian aikaan, siis kertaakaan sodan jälkeen, kertaakaan sodan jälkeen Suomen kansantuote ei ole supistunut kolmea vuotta peräkkäin. Nyt se ihme on toteutumassa ja tapahtumassa näillä näkymin. Se kolme vuotta ihan vielä ei ole täynnä, mutta se kohta on täynnä. Vielä kertaalleen: kertaakaan nykyaikaisen taloushistorian aikaan Suomessa yhtäjaksoisesti talous ei ole sukeltanut niin kuin nyt on tapahtunut.

Tätä kaikkea taustaa vasten se lentoon lähtö, mistä pääministerin esiintyminen iltapäivällä täällä oli selvä merkki, tuntuu lyhyesti sanottuna aivan käsittämättömältä. Hallitus on tehnyt yhtä ja toista, yrittänyt, sillä on ollut uljaita tavoitteita omasta mielestään, kansakunnan mielestä ihan alusta lähtien pieleen menneitä, kuten suurkuntahankkeet, kuten omat sote-ratkaisumallinsa isäntäkuntineen kaikkineen. Ne ovat ajaneet kaikki kiville ja päin seinää. Nyt niistä kukaan ei enää puhu mitään.

Nyt hallitus puhuu, luettelee kaiken näköisiä sellaisia asioita, joita kehyspäätöksen yhteydessä on kirjattu, joiden toimeenpano kuitenkin juuri siinä hetkessä ja sillä hetkellä, kun ministerit täältä lähtevät, lähes kaikkien on tällä hetkellä vielä kesken. Kun Kimmo Sasilla on minun jälkeeni puheenvuoro, minä toivoisin, että Kimmo Sasi kertoisi pöytäkirjoihin, mitä kaikkea hallitus on ihan oikein tehnyt sen rakennepaketin tiimoilta, jonka se lupasi silloin jo ensimmäisen kerran syyskuussa ja sitten 29. vai 26.11., jonka konkretia oli nyt sitten tämä, mitä tässä kehysneuvottelussa sovittiin. Ei kovin paljon sieltä löydy sellaista, ihan oikein, elikkä ne kaikki ovat vielä kesken. Aika näyttää, moniko niistä menee satamaan, ja vielä toinen aika näyttää sen, kuinka paljon niistä lopulta on apua siihen, että Suomi tästä nousee. Teot ovat todella ohuita verrattuna siihen, mitkä puheet ovat, ja se tilastointi, mistä äsken kerroin, puhuu omaa selvää kieltään.

Vielä, kun aikaa on vähäinen, niin hyppäämättä enempää nyt siihen, mitä kaikkea olisi voitu tehdä, mitä kaikkea pitäisi tehdä ja niin poispäin, minä yhdyn erittäin vahvasti kaikkeen siihen, mitä Eero Lehti omassa puheenvuorossaan täällä sanoi. Kyllä ne pullonkaulat tällä hetkellä ovat osaaminen, tutkimus- ja kehittämistyö, sen uuden innovaatiopohjan vahvistaminen, josta vain voi nousta sellaisia uusia tuotteita ja menestystä, millä Suomi maailmassa pärjää.

Katainen päivällä kertoi, että on lisätty rahaa näihin tarpeisiin. Nyt minä taas käännyn valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan puoleen. Minä toivon, että hän kertoo, onko tämän hallituksen aikaan nettomääräisesti lisätty rahaa tutkimukseen, kehittämiseen, nimenomaan tähän innovatiiviseen, yritysten kannalta tärkeään kehittämistoimintaan, julkista rahaa, vaiko ei.

Arvoisa puhemies! Minä väitän, että ei ole lisätty vaan on vähennetty — eikä ihan vähän, vaan kymmenillä miljoonilla euroilla. Ennen näitä ratkaisuja se määrä oli yli 80 miljoonaa euroa. Nyt tulee vähän lisää, siis vuositasolla. Erittäin merkittävät leikkaukset on tehty tämän hallituksen toimesta ja sillä nakerretaan sen menestyksen pohjaa.

Sitten hallitus laittaa nimenomaan teoreettiseen tutkimukseen, panee yliopistoille 75 miljoonaa vuositasolla, pääomittaa, ja samalla leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 260 miljoonaa euroa. Pääministeri päivällä kertoi täällä sen toisen puolen, sen, että tulee pääomittamiseen 75 miljoonaa, mutta ei kertonut sitä, että samalla hallitus leikkaa 260 miljoonaa nimenomaan toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta, sen väen kouluttamisesta, jota tarvitaan korkeaan ammattitaitoon niissä yrityksissä, joissa toisaalta pitää olla sitä osaamista, tutkimuksen ja kehittämistyön kautta synnytettyä osaamista.

Toinen havainto vielä tähän käytyyn keskusteluun, edustaja Suutarin puheenvuoroon siitä Ruotsin mallista: Sehän se tässä onkin. Ruotsi menee menojaan, me olemme rankasti jäljessä. Tänä vuonna Ruotsille ennuste on 2,5 prosenttia, ensi vuonna 3,3 prosenttia, ja Suomelle ennuste on tänä vuonna 0,2 prosenttia ja ensi vuonna ennuste on pikkuisen yli 0,5:n, jos parhaimmillaan Suomen tilanne kehittyy edes tuon vertaa kuin nuo ennusteet tuossa sanovat.

Puuttumatta moniin muihin sellaisiin seikkoihin, jotka erottavat Ruotsin ja Suomen menestystaipaleen, minä haluan kuitenkin puuttua nimenomaan tähän, että miksi, kun sanoitte, että rahapolitiikalla tai valuuttakurssipolitiikalla ei ole ollut merkitystä sille. Minä olen toista mieltä siitä. Kyllähän Ruotsin sekä metalliteollisuuden että metsäteollisuuden kannalta oli hirveän iso asia se, että Ruotsi oli Emun, siis euron, siis yhteisen valuuttajärjestelmän, ulkopuolella. Ruotsin kruunu devalvoitui 24 prosenttia euroon verrattuna silloin, kun Ruotsin talous joutui tiukille, ja metalliteollisuus ilman tätä joustoa tuskin olisi saanut niitä investoijia sinne Ruotsiin, siihen Volvoon ja moniin muihinkin metalliteollisuuden ruotsalaisiin yrityksiin. Mutta ne tulivat, kun Ruotsi paransi kilpailukykyään sen joustomahdollisuuden kautta, mikä siellä on.

Perinteisesti historiallisesti on Suomessa talouden joustoon ollut käytettävissä teoreettisesti kaksi mahdollisuutta. Toinen on se, että valuuttakurssi on joustanut, ja toinen on se, että työmarkkinat olisivat joustaneet. Työmarkkinat eivät juuri ole joustaneet, ja nyt sitten sen jälkeen, kun euroon liityttiin, ei myöskään valuuttakurssi elikkä ei myöskään meidän oma valuuttamme ole joustanut, ei ollenkaan.

Sellainen tilanne tämäntapaiselle kansantaloudelle, mitä Suomi on, jossa kumpikaan näistä joustomekanismeista ei jousta, eivät työmarkkinat eikä yhteinen valuutta, on kova juttu. Siinä jutussa selviytyy vain sisäisen devalvaation kautta, ja meillä ei ole vielä sisäisen devalvaation onnistumisen historiaa. Sitä yritettiin Sorsan johdolla, silloin kun itsekin olin sisäministerinä Ahon hallituksen aikaan, ja sitä nyt on yritetty joskus muulloinkin ehkä, mutta selväsanaisimmin nimenomaan silloin.

Tässä mielessä se, että Ruotsi on euron ulkopuolella, on tasoittanut Ruotsin tietä niitten heittelehtimisten, niitten kuoppien yli, mihinkä Ruotsikin olisi pudonnut. Me olemme olleet eurossa, ja me olemme niihin kuoppiin pudonneet. Me menestyimme, me hyödyimme jossakin vaiheessa eurosta. Se pitää ilman muuta sanoa. Mutta sitten tulivat vastaan vuodet, jolloin me hävisimme juuri sen takia, että me olimme eurossa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä työllisyysvälikysymys, ja työllisyys on suoraan riippuvainen talouden menestyksestä.

Jos me katsomme tämänhetkistä tilannetta, niin voi sanoa, että se on vähintäänkin haastava, ja oikeastaan meidän kannattaisi mennä tuon 1990-luvun alkuun, jonka ministeri Pekkarinen — siltä ajalta ministeri Pekkarinen — muistaa erittäin hyvin. Silloin tehtiin hyvin selkeitä toimenpiteitä, suuntauduttiin tietysti Berliinin muurin murtumisen johdosta avoimeen talouteen ja pyrittiin tekemään kaikki toimenpiteet, joilla sopeudutaan siihen avoimeen talouteen ja sen vaatimuksiin ja olosuhteisiin.

Kilpailukyvystä kannettiin erityistä huolta. Siinä vaiheessa se oli helppoa, koska markka voitiin devalvoida, mutta myöskin panostettiin voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja mikä oli merkittävää ja poikkeaa tämän päivän ilmapiiristä, yritysten tukia ja muita tukia yleensä karsittiin reippaalla kädellä ja, sanon, parannettiin yritysten keskinäistä kilpailuolosuhdetta. Veropolitiikassa oli selkeä, johdonmukainen linja, jossa tavoitteena oli laaja veropohja ja alhainen verokanta.

Valitettavasti täytyy sanoa, että tuo, mitä kutsun edistykselliseksi talouspolitiikaksi, hyytyi silloin, kun meille tuli viime vuosikymmenen puolivälissä punamultahallitus ja alkoi semmoinen varovaisen talouspolitiikan aika ja oikeastaan menneen haikailun, semmoisen valtiokeskeisen talouspolitiikan aika.

Jos me nyt katsomme tätä finanssikriisiä, rahoituskriisiä, miten sitä on pyritty ratkaisemaan, niin sitä on pyritty ratkaisemaan hyvin massiivisella elvytyksellä, ja mikä on olennaista, elvytys yleensä on vain siihen kriisitilanteeseen, joka oli 2008, mutta massiivinen elvytys jatkuu edelleen vuonna 2014, 2015 ja 2016:kin eli kahdeksan vuotta tuon kriisin jälkeen. Täytyy sanoa, että viime vuonna valtio otti lainaa melkein 9,5 miljardia budjetin mukaan, joka on reippaasti yli 15 prosenttia kaikista valtion menoista ja kuvastaa sitä, millä tavalla tilanne ei ole kovinkaan hyvin hallinnassa.

Mitä tulee lopputulokseen tästä kaikesta, valitettavasti tilanne on se, että julkisen talouden osuus Suomessa on tällä hetkellä 58 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tietysti me voimme meillä sanoa, että tilanne on hieman erilainen, koska meillä maksetaan tukia, ei käytetä verovähennyksiä, jotka nostavat jonkin verran sitä julkisen talouden osuutta, mutta kuitenkin se on erittäin korkea. Sen seurauksena, vaikka me massiivisesti velkaannumme, myöskin veroaste on tällä hetkellä 46 prosenttia, joka on poikkeuksellisen korkea.

Kyllä tämä yhtälö kaiken kaikkiaan johtaa siihen, että talous on hyytymässä, ja se hyytyminen johtaa siihen, että meille ei ole odotettavissa lähivuosina lainkaan merkittävää kasvua. Oikeastaan me joudumme tekemään jossakin vaiheessa ratkaisuja, joissa julkista sektoria olennaisesti ohennetaan. Se tuntuu kipeältä, mutta se on pakko tehdä, jotta saadaan yksityiselle sektorille riittävästi tilaa.

Ja syy, miksi yksityistä sektoria tarvitaan, on tietysti vienti. Ei virkamiesten toimesta, vaan teollisuus- ja palvelusektorin kautta mutta myöskin yksityisellä sektorilla tapahtuu yleensä se innovaatiotoiminta, kehittämistoiminta. Valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa se harvemmin tapahtuu. Siitä syystä on olennaisesti supistettava tuota julkisen sektorin osuutta, jos taloudellinen dynamiikka halutaan takaisin.

Oikeastaan meillä talouspolitiikassa tällä hetkellä ehkä suurin ongelma on eduskunta. Jos ajatellaan, mitä talouspolitiikassa olisi pitänyt oppia, niin tämmöistä poliittista taloutta yritettiin Neuvostoliitossa 70 vuotta. Lopputulos oli täysi romahdus ja ruokapula.

Mitä tulee nyt sitten finanssikriisiin, ongelma oli se, että poliitikot antoivat ohjeen Yhdysvaltain keskuspankille, että korot pitää pitää alhaalla, mistä syntyi finanssikupla, joka sitten räjähti käsiin. Toinen ongelma oli se, että Yhdysvalloissa todettiin, että pitää antaa vähävaraisille tai varattomille myöskin asuntoluottoja ja yhteiskunnan takaus, sillä seurauksella, että meillä myöskin sitten rahoitusalan kriisi laukesi päälle.

Nyt täytyy sanoa, että valitettavasti jälleen tämän eurokriisin pelastaminen on aika pitkälti poliittista taloutta, ja olen henkilökohtaisesti erittäin huolestunut siitä, että nyt painostetaan Euroopan keskuspankkia pitämään korko erittäin alhaalla, jotta kasvua saataisiin liikkeelle, ja likviditeetti on erittäin suuri. Sanon, että tässä on ihan aidot kuplan ainekset nyt tekeillä. Kaikki voi mennä hyvin, mutta sanotaan, että jos syntyy hyvin haastava tilanne, niin on myöskin mahdollista, että me koemme hyvin massiivisen kriisin tämän keskuspankin toiminnan johdosta. Tietysti siinä tilanteessa tässä Suomen taloudellisessa asemassa, kun velka ylittää kohta 60 prosenttia, Suomi on aika hankalassa ja haastavassa tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Jotenkin tuntuu siltä, että nyt kun keskustakin täällä esittää, että pitäisi nyt tehdä näitä työllisyystöitä ja antaa tukea sinne ja tänne, kuten tämän päivän ryhmäpuheissa esitettiin, niin se ei ole se moderni tapa toimia näissä asioissa.

No, hallitusta haluaisin kyllä kritisoida. Myydään hyvin tuottavaa omaisuutta ja sillä sitten korjataan homekouluja, joille ei kyllä paljon tule tuottoa. Tietysti tällä vähän aikaistetaan myöhempiä menoja ja sillä tavalla voi sanoa, että rahat eivät mene hukkaan, mutta se kasvuvaikutus on suhteellisen vähäinen. Täytyy sanoa, että meidän pitäisi oikeastaan luottaa siihen, että jonkinlainen luova tuho nyt tarvittaisiin. Meidän pitää antaa myöskin yritysten mennä jossakin laajuudessa konkurssiin, jotta syntyy uutta yritystoimintaa, joka olisi selvästi parempaa, dynaamisempaa, ei vanhanaikaista, vaan selvästi modernimpaa.

Puhemies! Päätän siihen, että totean, että meidän pitäisi taloudessa myöskin kuunnella signaaleja. Verotuksen osalta ollaan tilanteessa, jossa meidän veroprosentit ovat oikeastaan kaikilla aloilla jo niin sanotusti tapissa, siellä yläpäässä. Kannattaa kuunnella signaaleja. Jos Björn Wahlroos muuttaa Ruotsiin mitä ilmeisimmin verotuksellisista syistä, niin silloin meidän kannattaa vähän miettiä, onko näin, että me emme halua laskea verotuloja, mutta olemme sitten katkeria ja syytämme niitä ihmisiä, jotka eivät ole valmiita maksamaan veroja. Tässä suhteessa yhteiskunnassa pitäisi olla hyvin pragmaattinen ja katsoa, että otetaan se verotuotto, joka on hyvin saatavissa ja joka kannustaa talouden kasvuun, mutta ei tehdä hölmöyksiä.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen kyllä aika monessa asiassa samaa mieltä kuin edustaja Kimmo Sasi edellä ja varsinkin siinä, miten äsken edustaja Lehti hahmotteli sitä, miten pitäisi tai ainakin miten voitaisiin tässä tilanteessa toimia. Tulin tänne ihan sen takia, että erityisesti halusin tarttua kiinni siihen, mihin edustaja Sasi viittasi, kun hän puhui 90-luvun alun tilanteesta. Me käynnistimme silloin — me kutsuimme sitä näin — vientivetoisen kasvun strategian. Se tähtäsi vientiin. Ne toimet, mitä tehtiin, palvelivat vientiä. Ne toimet, mitä tietoisesti tehtiin ja tietoisella valinnalla tehtiin, palvelivat vientiä. Ja sitten kun ei se auttanut, niin sitten avattiin ovet nimenomaan rahapolitiikan ratkaisuille ja valuuttakurssipolitiikan ratkaisuille — no rahapolitiikkaahan se on sekin — ja sitten annettiin silloisen valuutan devalvoitua.

Me tarvitsimme toisin sanoen sen kilpailukyvyn nopeaa parantamista, ja me teimme niitä toimia, siis ensinnäkin verouudistuksen, aikaisemmin oli tehty avoir fiscal -järjestelmä. Sitten me menimme täysin yksinkertaiseen, yhdenkertaisesti verotettuun järjestelmään, joka oli erittäin radikaali siinä vaiheessa toimenpiteenä. Mutta me siinä tilanteessa uskalsimme sen tehdä, ja se toimi aivan valtavan erinomaisen hienosti niitten ensimmäisten vuosien aikaan, kun se otettiin käyttöön. Nykyään tällä hetkellä en tiedä enää maailmassa yhtään maata, missä ollaan täydellisen yksinkertaisessa verotuksessa. Mutta silloin se oli siihen taloudelliseen tilanteeseen välttämätön. Enkä minäkään kannata sitä nyt, että nyt pitäisi olla täydellisesti yksinkertainen verotus.

Arvoisa puhemies! Mitä tällä yritän sanoa? Minä yritän sanoa, että lääkkeet kussakin talouden tilanteessa, maailman ja maakohtaisessa talouden tilanteessa, pitää valita sen sairauden ja sen tilanteen mukaan. Silloin valittiin avoir fiscal yhdistettynä täydellisen yksinkertaiseen verotukseen ja verokannan erittäin tuntuvaan laskuun. Siis verokanta tuli yli 40 prosentista 25 prosenttiin, ja samalla veropohjan kaikki aukot tukittiin, kaikki tukittiin. Suuret yritykset eivät maksaneet silloin sitä ennen veroa oikeastaan ollenkaan, koska niille oli tukuittain käytettävissä aukkoja, mitä kautta välttivät verotuksen. Sitten ei enää ollut. Ja se tepsi ja toimi siinä tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Minun viestini tässä on, että myös tähän tilanteeseen, missä nyt ollaan — ja nyt en puhu vain suhdannetilanteesta vaan ihan tällaisen maailmantalouden ja tällaisen talouden logiikan tilanteeseen, miten maailmanmarkkinat toimivat ja mitkä ovat talouden perusfundamentit, joiden varassa maa joko menestyy tai ei menesty — pitää tunnistaa ne fundamentit, minkä pohjalta voidaan menestyä, ja rohjeta tarttua niihin. Ja nyt niihin kunnolla ei ole tartuttu tämän hallituksen toimesta. Ehdottomasti näin.

Niitä on jopa horjutettu, koska nimenomaan kun tutkimuksesta, osaamisesta, innovaatiopuolesta on leikattu, se on kyllä erittäin erittäin hankala juttu ja tulee tuottamaan erittäin paljon tuskaa. Kun valtio on leikannut tietyn määrän, yksityisen sektorin panostus on leikkaantunut vielä moninkertaisesti nyt taakse jääneen muutaman vuoden aikaan siihen julkiseen panostukseen verrattuna ja samoin koko Suomen kansantaloudessa panostus näihin asioihin, ennen kaikkea siihen soveltavampaan tutkimukseen, jolla soveltavammalla selvittelyllä, kehittämisellä muutetaan se osaamispotentiaali sellaisiksi innovaatioiksi, jotka voidaan tuotteistaa ja kaupallistaa.

Tämä generaatio ei täällä monta kertaa sanomallani tavalla toimi, ja se on erittäin suuri pullonkaula. Täältä investoidaan ulos — täältä investoidaan ulos. Ja kun sitten vielä viimeisen viikon aikana kaksi kertaa täällä esille ottamani eurooppalaiset veroporsaat ovat imemässä täältä toimintoja ulos muuhun Eurooppaan ilman, että niitä porsaanreikiä pystytään tukkimaan, niin ollaan kyllä erittäin vaikeassa ja hankalassa tilanteessa.

Viimeinen kommenttini liittyy tuohon edustaja Sasin esille ottamaan EKP:n rooliin. Minäkin olen historiallisesti ollut sitä mieltä, että varsinkin kun ollaan yhteisvaluutassa ja on niin erilaiset kansantaloudet, niin niitten pitäminen samassa valuutta-alueessa — on vaikea nähdä, milloin se onnistuu. Se ei tule onnistumaan kyllä herran aikoihin, jos koskaan. Se edellyttää yhteistä finanssipolitiikkaa, ja sitä me emme halua. Ei ole kovin moni maa halunnut. No, oli blueprint-miehet ja oli Van Rompuy, jotka halusivat yhteistä finanssipolitiikkaa, mutta emme me suomalaiset. Minä huomaan, että ei juuri kukaan — paitsi muutama vihreä, joku kokoomuslainen, mutta harva näistäkään — halua yhteistä finanssipolitiikkaa, ja niin kauan kun ei ole yhteistä finanssipolitiikkaa, niin kyllä sen yhteisvaluutan täydellinen onnistuminen... — Voi olla joku jakso, että menee hyvin, mutta sitten tullee taas jaksoja jatkossakin, jolloinka menee huonosti.

Se haaste, minkä kanssa nyt tällä hetkellä ollaan tekemisissä — niitten asioitten ohella, mihin edustaja Sasi kiinnitti huomiota — on se, edistääkö EKP:n tällä tavalla toimiminen tosiasiassa tämän euroalueen ajautumista deflaatiokehitykseen, niin syvään tällaiseen deflaatiouomaan, josta nousu voi viedä Japanin tapaan kymmenen tai kaksikymmentä vuotta — no, Japanissa kyllä meni kaksikymmentä vuotta. Mutta se voi todella viedä vuosia ja vuosia. Pelkään pahoin, että tämä vaara ei ole vain oven takana, jossakin kaukana, vaan on jo saanut varpaansa, vähintäänkin varpaansa, ovenväliin.

Mitä kaikkea tämä käytännössä sitten edellyttäisi, niin se on sitten toinen tarina, mutta tässä tulen yhdeltä osin — ja sitten lopetan sanomani — vähän eri linjoille kuin edustaja Sasi. Minä luulen, että se edellyttäisi esimerkiksi meillä sitä, että me todella otamme, myös valtio kehiin mukaan tullen, rohkeampia askeleita ja valtion mukana ollen paikkaamme niitä markkinapuutteita, mitä ennen kaikkea yritysten sekä oman pääoman että vieraan pääoman ehtoisen, josta edustaja Lehti täällä puhui, osalta on. Jos markkinat jossakin tilanteessa eivät toimi, niin kuin ne tällä hetkellä eivät toimi, niin ihan samalla tavalla kuin 90-luvun alussa silloinen tilanne vaati niitä toimia, mihin silloin ryhdyttiin, tämä hetki vaatii nyt näitä toimia, markkinapuutteen, joka on syntynyt Euroopassa yleensä, aivan erityisesti Suomessa, korjaamista niin, että valtio on mukana.

Näiltä osin olen vähän eri mieltä kuin on edustaja Sasin perussävel, mutta niiltä osin olen kyllä hänen kanssaan vähän samaa mieltä, että syömävelkaa meillä ei ole varaa ottaa, ei sellaisiin investointeihin, joidenka luonne on tosiasiassa syömävelkaluonne. Silloin voisi olla syömävelkaan varaa, jos vaihtotase olisi ylijäämäinen, jos kansantalous olisi ylijäämäinen. Vaikka julkinen talous on alijäämäinen, niin jos kansantalous on ylijäämäinen, silloin voidaan kotimaista kulutuskysyntää elikkä syömistä rahoittaa vaikka velalla tai vastaavalla. Mutta silloin kun sekä vaihtotase että julkinen talous ovat alijäämäisiä yhtä aikaa, syömävelan ottaminen tarkoittaa suoraan velaksi syömistä, ja se on myrkkyä tähän tilanteeseen.

Mutta jos otetaan rahaa investointikysynnän tarpeisiin, investointikysynnän rahoituksen pullonkaulojen, läkkien poistamiseen, markkinapuutteitten poistamiseen, niin mielestäni siihen ei liity sitä vaaraa, mihin edustaja Sasi sinänsä oikeaoppisesti kiinnitti huomiota. Syömävelka on pahasta, mutta investointikysynnän vauhdittaminen on kerta kaikkiaan hyvästä ja on yksi osa niitä lääkkeitä, joilla siihen deflaatiopeikkoon voitaisiin vastata. En usko, että vastaamisessa esimerkiksi Euroopan keskuspankki voisi kovin suuria aikaansaannoksia tehdä.

Jari Leppä /kesk:

Puhemies! Täällä edustaja Sasi äsken moitiskeli keskustan ehdotuksia vanhanaikaisiksi ja tähän aikaan ja tulevaisuuteen sopimattomiksi, juuri niin kuin edustaja Pekkarinen tuossa asian kertoi juurta jaksain.

Vaikkapa meidän yritysrahoituksessa olevat kapeikot tällä hetkellä: kyllä tarvitaan nyt uudenlaisia mekanismeja, joita me olemme esittäneet pitkin matkaa tämän kapeikon poistamiseksi. Se estää meidän investointejamme, se estää meidän yritystoimintamme kehittymistä ja meidän kasvuyritystemme toimintaa, ja pakkohan tähän on muutoksia tulla. Te, arvoisat kokoomusedustajat, olette koko ajan jääräpäisesti vain olleet sitä mieltä, että tämä nykyinen toimintamalli riittää, mutta ei se riitä, sitä viestiä tulee elinkeinoelämältä kaiken aikaa.

Toinen asia: Te ette näköjään pidä arvossa kotimaisen energiaomavaraisuuden kasvattamista ja energian tuonnin vähentämistä. Tämä on häkellyttävä tieto ja meidän vaihtotaseemme, kauppataseemme kannalta aivan keskeisiä asioita. Se 8 miljardia, jolla me tuomme energiaa, on valtava summa, ja jos me saamme siitä edes osan nykyistä enemmän korvattua kotimaisella tuotannolla, se luo meille niin paljon erilaista aktiviteettia, työllisyysmahdollisuuksia ja yrittämisen edellytyksiä, että ilman muuta ne kannattaa ottaa pois.

Eivät nämä, mitä me esitämme, edustaja Sasi, ole vanhanaikaisia ja toimimattomia ratkaisuja, mutta teillä on näköjään jäänyt levy nyt päälle, ja tämän hallituksen tavoitteita, jotka eivät ole osoittautuneet toimiviksi, te vain haluatte jostain kumman syystä jatkaa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä kokoomus on sitä mieltä, että energiaomavaraisuutta pitää parantaa ehdottomasti, ja esimerkiksi kannatamme erittäin voimakkaasti Fennovoiman laitoksen rakentamista. Itse rakentamishanke tulee olemaan hyvin suuresti kotimainen kokonaisuudessaan, ja tietysti sen käyttäminen tulee olemaan kotimaista, vain raaka-aine joudutaan hankkimaan ulkomailta, jos ei sitä sitten saada Suomesta. Mutta sitten pitää ihan muistaa energian tuontiin liittyen, että tilastoon vaikuttaa aika pitkälti se, että Neste Oil tuo Suomeen öljyä, joka sitten viedään ulkomaille. Se pitää ottaa huomioon, kun näitä tilastoja tarkastellaan.

Arvoisa puhemies! Tuet — niitä joissakin tilanteissa tarvitaan, jos markkinat eivät toimi. Mutta vastaus ei voi olla se, kuten keskusta aina sanoo, että tukea sinne, tukea tänne, jolloin sitten meillä on semmoinen tilkkutäkki, joka aidosti heikentää markkinoitten toimintaa ja sitä kautta yritystoimintaa.

Minä otan yhden esimerkin. Me olemme kaikki kauhean innostuneita cleantechistä. Cleantechiin työnnetään kauheasti tutkimusrahaa, mutta tulokset ovat kaikkein heikoimpia cleantech-tutkimuksessa. Ihan aidosti tutkimukseenkin tarvitaan enemmän rahaa, mutta pitäisi antaa yritysten päättää, minne ne haluavat itse panostaa, ja yhteiskunta on sitten avittamassa niitä, mutta sen pitää olla yritysten toimesta ohjautuvaa.

Mikä on nyt äärimmäisen tärkeätä, on se, että puolueissa olisi paljon tämmöistä ajatuspohdintaa, kun seuraavaa hallitusta tehdään. Tärkeätä on sen hallituksen osalta, että politiikka olisi johdonmukaista ensimmäisestä päivästä neljännen vuoden loppuun ja että järjestelmät, mitä kehitetään, ovat mahdollisimman yksinkertaisia eikä tehdä monimutkaisia kompromisseja ja sitten ne toimenpiteet, mitä tehdään, tehdään riittävän aikaisin ja riittävän suurina. Sanoisin, että seuraavan hallituksen yksi keskeinen asia tulee olemaan työn tarjonta ja työn tarjonnan lisääminen. Sen me näemme, että se on yksi keino parantaa talouden tilannetta.

Mitä euroon tulee, siltä osin haluan vain todeta sen, että meillä tämä keskustelu on jossain määrin vääristynyttä siitä syystä, että puhutaan, pitääkö erota eurosta vai pitääkö syventää Euroopan unionia. — Tulen hetkeksi vielä jatkamaan sinne. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)

Analyyttisesti meidän pitäisi keskustella siitä, miten toimitaan jatkossa. Tässä Liberan selvityksessähän oli yksi vaihtoehto, joka on oikeastaan ehkä jossain määrin relevantti, että jos mennään kovin syvälle, mennään yhteisvastuisiin, niin Suomen pitäisi jossakin vaiheessa miettiä sitä, että onko näin, että meillä on kaksi ryhmää euroryhmässä: ne, jotka haluavat mennä kovin syvälle — annetaan niitten mennä sinne — ja ne, jotka säilyttävät euron mutta eivät ole kaikkiin järjestelyihin valmiita, ja sinne tulee sitten toinen vakaitten maitten ryhmä. Sitten voidaan hieman miettiä sitä, mitä ehtoja se edellyttää. Tämmöistä pohdintatyötä varmaan jossakin vaiheessa meidän pitäisi Suomessa pyrkiä harjoittamaan.

Mutta oikeastaan mikä on olennaista euron osalta, on, että pitäisi sitä rakennetta muuttaa. Tietysti ongelma on se, että kun meillä on suhteellisen heterogeeninen alue, missä taloudet kehittyvät epätasaisesti, niin tietysti yhden koron politiikka ei välttämättä toimi optimaalisesti kaikissa maissa. Tietysti pitäisi kehittää järjestelmiä, joilla näissä maissa sitten selkeästi tiukennetaan finanssipolitiikkaa, millä korvataan sitten sitä, että rahapolitiikka on liian löysää. Tietysti valtiot voivat saada rahoitusta, vaikka niitten kauppatase, vaihtotase on jatkuvasti voimakkaasti miinuksella, ja on selvää, että Euroopan keskuspankin pitäisi nopeammin puuttua näihin tilanteisiin ja kiristää rahahanoja. Eli meidän pitää pyrkiä katsomaan niitä euron rakenteita, ja oikeastaan sitä keskustelua mielestäni tähän mennessä ei ole kunnolla vielä käyty.

No, mitä tulee sitten siihen edustaja Pekkarisen havaintoon, että meillä saattaa olla edessä deflaatio, niin oikeastaan ongelma on se, että Euroopan kilpailukyky ei ole kovin hyvä. Jos euroa ei kyetä heikentämään eri toimenpiteillä, niin silloin siinä tilanteessa joudutaan laajaan sisäiseen devalvaatioon. (Mauri Pekkarinen: Eikä se onnistu!) — No, sanoisin, että ehkä on pakko onnistua, koska seurauksena on massatyöttömyys, ja se kyllä sitten varmasti onnistuu. — Mutta se on selvää, että jos meillä on pitkäaikainen sisäinen devalvaatio, niin sehän tietysti johtaa deflaatioon ja siitä koituu lisää ongelmia. Tältä osin täytyy sanoa, että olisi tärkeätä, että kaikki maat saisivat taloutensa sillä tavalla kuntoon, että talous olisi kuitenkin kohtalaisesti tasapainossa ja vientikin toimisi, sen kilpailukyky olisi sisäisten toimenpiteitten ansiosta kunnossa, koska jos näin ei tule käymään ja kun kilpailu kasvavien talouksien osalta tiivistyy kuitenkin koko ajan, niin silloin Euroopan tulevaisuudennäkymä ei ole kovin hyvä.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Näinhän se on, näinhän se on. Kun ollaan yhteisvaluutassa, niin ei se valuutta meidän tarpeisiimme, suomalaisten tarpeisiin hevin jousta. Euro on tällä hetkellä Saksalle liian löysä valuutta, Suomelle liian vahva valuutta ja aivan erityisesti monille eteläisen Euroopan maille aivan liian vahva valuutta. Mutta Etelä-Euroopan maista jotkut pystyvät sisäiseen devalvaatioon, koska ne ovat siihen pakotetut. Mutta emme me, koko euroalue, siihen pysty.

Nyt tulen toistamiseen siihen, millä tavalla tätä deflaatiopeikkoa minun mielestäni pitää pystyä lähestymään ja rohjeta lähestyä. Minä olen sitä mieltä, että minä en usko niihin, jotka tätä velkapelkoa pitävät niin suuressa kurssissa kuin sitä tällä hetkellä pidetään. Mitä enemmän sen pienentämiseksi tilanteessa, jossa deflaatio uhkaa, tehdään töitä, sitä varmemmin siitä deflaatiosta tulee tosi. Ja tästä syystä nimenomaan investointikysynnän vauhdittaminen nyt erilaisin toimin, joihinka keskusta on kiinnittänyt huomiota, on tavattoman tärkeä asia.

Ja toinen asia, ihan lyhyesti: Työn tarjonnan osalta olen edustaja Sasin kanssa hyvin pitkälti samaa mieltä. Minä muistutan yhdestä tilastosta teille vielä: Vuodesta 85 vuoteen 2013 Suomessa työikäisen väen määrä lisääntyi noin 20 000 henkilöllä. Tänä aikana työikäisen väen määrä lisääntyi, ja vuonna 2013 se suurempi väkimäärä, 20 000 henkeä suurempi väkimäärä, teki 200 miljoonaa työtuntia vähemmän kuin se pienempi väkimäärä vuonna 1985! Tällä tiellä me emme selviä. Emme etenkinkään, kun seuraavan kymmenen vuoden aikaan työikäisen väen määrä vähenee — nyt se vielä kasvoi, mutta nyt se vähenee, 2010—2011 vuodesta lähtien kymmenessä vuodessa aina noin 140 000 henkilöä.

Eli meidän on siis sekä työpanosta pystyttävä lisäämään että työn tuottavuutta, molempia näitä pystyttävä lisäämään ja sitten vielä saatava näitä investointeja aikaan. Ja niiden aikaansaannosten edessä olevien markkinapuutteitten — ja siinä, vaikka monessa olen samaa mieltä kokoomuksen kanssa, olen tässä kyllä eri mieltä — poistamisessa tarvitaan nyt valtio. Se on tähän aikaan sopivaa talouspolitiikkaa, niin kuin silloin 90-luvun alussa mentiin tämmöiseen ultraliberaaliseen linjaan, koska se auttoi silloin. Nyt tarvittaisiin tämäntapaisia ratkaisuja. — Kiitos.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin edustaja Lepän arviota siitä, että nyt olisi erityisen suuri alijäämä meillä energian tuonnissa. Kun tätä varten kysyin tietoja yhdistettynä sillä tavalla, että tiedot olisi 2010:stä tähän 2013:een jokaisesta eri aineesta, mitä Suomeen on energiaraaka-aineita tuotu, niin tämä ei kyllä ihan samaa todista kuin edustaja Leppä.

Kivihiilen tuonti on vuodesta 2010 vuoteen 2013 vähentynyt 740 000 tonnilla, koksi on vähentynyt 67 000 tonnilla ja metallurginen kivihiili vielä 115 000 tonnilla ja maakaasukin 1 162,2 tonnilla, siis 2010 verrattuna 2013:een. Suomen tuonti on lisääntynyt raakaöljyssä, teollisuusbensiinissä, moottoribensiineissä ja keskitisleissä, joista en tiedä sitten, mitä tämä tarkoittaa tuolla Nesteen puolella, mutta todennäköisesti ne on jalostettuina viety sitten ulos täältä myöhemmin. En kyllä näe sitä, jos tarkoitatte esimerkiksi sitä, että olisi kivihiilen tai jonkin raskaan polttoöljyn lisäystä tapahtunut Suomessa nyt sitten vuodesta 2010 tuohon 2013:een. Minulla on tässä joka vuosi, ja voin kysyä sitten lisää, mutta tämän pitäisi minun mielestäni selvittää paremmin, miten on tapahtunut.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Suutarille voidaan sanoa, että kyllä mekin nämä tilastot olemme läpi lukeneet.

2010 Suomeen tuotiin kivihiiltä varsin paljon. Meillä ei ollut uusiutuvan energian tukijärjestelmää silloin vielä eikä ollut käytännössä 2011. Vuoden 2011 loppupuolella alkoi vasta se järjestelmä toimimaan, ja 2012 se oli niin kuin täysin palkein toiminnassa niiden ratkaisujen jälkeen, mitä keväällä 2011 täällä, tässä eduskunnassa tehtiin. Ja niiden seurauksena 2012 kääntyi kivihiilen tuonti selvään laskuun Suomessa, selvään laskuun Suomessa, juuri niin kuin sen piti tapahtuakin, lähteä kääntymään selvään laskuun. Ja vuoden 2013 aikaan erittäin monet yritykset tekivät päätöksiä, jotka päätökset tähtäsivät nyt siihen, että kivihiilen käyttöä lisättiin ja lisättiin erittäin paljon, tai ei erittäin paljon, mutta merkittävästi. Kun sen piti romahtaa, alaspäin lähteä tulemaan, niin sen käyttöä lisättiin.

Edustaja Suutari, minä voin teille luetella kymmenen Suomen suurimpiin kuuluvaa sellaista chp-laitosta, jossa voidaan käyttää periaatteessa kivihiiltä. Jokaisessa niistä, edustaja Suutari, jokaisessa niistä on kivihiilen käyttöön varauduttu, ja monet jo lähtivät sitä kivihiiltä polttamaan vuoden 2013 aikaan. Tilasivat kivihiiltä niin paljon, että nyt alkuvuonna tuonti ei ollut niin suuri. Ei ollut niin suuri, koska ne tilaukset on tehty tavalla, jossa yhdellä kertaa on varauduttu erittäin suurien määrien tuomiseen, ei vuosiksi, mutta moneksi, moneksi kuukaudeksi yhdellä kertaa, varsinkin, kun oli näköpiirissä, että turpeen vero nousisi 4,9:stä 5,9 euroon megawattitunnilta. No, sitä ei tapahtunut, mutta sitä nostettiin jo 1,9 eurosta, edustaja Suutari, 4,9 euroon — niin että kyllä sitä jo kertaalleen kerettiin nostaa — mikä oli suuri syy siihen, kun siihen on puun hinta kytketty, puun tuki kytketty, että se teki yhdessä sen vaikutuksen, että kivihiili kävi edullisemmaksi kuin puu.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllähän se niin vain on, että viimeisten vuosien aikana meidän energiataseemme on muuttunut yhä negatiivisemmaksi. Kun siihen otetaan huomioon se juuri, mitä äsken kuultiin, elikkä se, että meillä on muutettu meidän biokattiloita kivihiilikattiloiksi, eihän tämä nyt voi, hyvä kokoomus, olla se suunta, jolla Suomi talouttaan, työllisyyttään korjaa, vaihtotasettaan korjaa, ei laisinkaan.

Siinä mielessä puheet siitä, että me olisimme jollain tavalla yliampuvia meidän energiavaatimuksissamme ja -linjauksissamme, eivät kyllä lainkaan vakuuta, ei kerta kaikkiaan. Kyllä suomalaiset haluavat suomalaista energiaa enemmän kuin nyt, riippuvuutta Venäjästä, erityisesti Venäjästä mutta kaikesta tuonnista, vähentää. Sillä tiellä meidän olla pitää. Se on kestävää talouspolitiikkaa ja kestävää työllisyyspolitiikkaa ja myös samalla kestävää ilmastopolitiikkaa.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä edessä Tilastokeskuksen kaavio, julkaisu, jossa sitten otsikkona on: Kivihiilen kulutus väheni lähes kolmanneksen tammi—maaliskuussa 2014. Se oli tammi—maaliskuussa niin. Tämä on niin kuin trendinomainen lasku, mikä jatkaa tuolla. Minä itsekin olen erään Kainuun energiayhtiön hallituksessa, ja se chp-laitos. Siellä ostettiin kyllä kivihiiltä varastoon, mutta se ei ollut sen takia, että se olisi ollut edullisempaa, vaan sen takia, että turvetta ei saatu. Oli vetinen keli, ja sitten ei saatu myöskään sitä energiapuuta, ja varmuuden vuoksi piti ottaa sitä kivihiiltä sinne. En tiedä, miten muualla sitten tässä on näin käynyt, mutta näin tämä näyttää trendinomaisesti, jos katsotaan näitä tilastoja, ettei se ole ainakaan jyrkästi kasvanut.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt minulla ei ole tässä edessä tilastoja viime vuodesta, mutta minulla on tällainen iso mielikuva julkaisusta, joka tehtiin marraskuun lopussa viime vuonna 2013. Minä muistan, että siinä kerrottiin Tilastokeskukseen vedoten, että hiilentuonti on kasvanut muistaakseni 41 prosenttia edelliseen vuoteen. Mutta jos minä nyt sanon tässä, että vaikka se joulukuu olisi ollut mitä — minä en nyt muista, mitä se on ollut — niin minä uskallan väittää, että yli 30 prosentilla vuonna 2013 hiilentuonti Suomeen on lisääntynyt vuoteen 2012 verrattuna. Edustaja Suutari, te olette siinä oikeassa, että 2009 ja 2010 tilanne oli vähän toinen. Silloin käytettiin vielä hiiltä aika merkittävästikin.

Mitä tulee tämän vuoden 2014 alkuvuoteen, siinäkin te olette oikeassa — jossakin olette oikeassakin minunkin mielestäni — nyt nimenomaan hiilentuonti on vähentynyt. Yksi syy on — siihen on montakin syytä — se, että sitä tuotiin jonkun verran varastoon, ja toinen on: katsokaa, menkää Fingridin sivulle ja ottakaa sieltä "Suomen voimajärjestelmän tila", sellainen otsikko. Siitä saatte osan vastausta. Mikä se vastaus on? Ruotsissa ja Norjassa on ollut poikkeuksellisen runsas vesivuosi. Ja mitä siitä seuraa? Suomeen on tuotu 1 200 megaa — veikkaan, että tälläkin hetkellä vähintään 1 200 megaa on se tuontiteho, millä tuodaan Suomeen — vesisähköä Ruotsista ja Norjasta, koska totta kai se on edullisempaa tällä hetkellä kuin millä tahansa muulla raaka-aineella tehty.

Jos minä en itse tiedä, niin minä voin sen verran sanoa, että minä siteeraan omaa tytärtäni, joka on alan diileri, joka ostaa suoraan Norjan pörssistä sähköä suomalaisille yrityksille. Sen verran seurustelen myöskin hänen kanssaan. Näin se käytännössä menee tämä juttu. Siinä olette oikeassa, että sen seurauksena tässä on nyt käynyt tällä tavalla, että alkuvuonna nimenomaan se maahantuonti on vähentynyt. Sen voin myöntää, mutta sen syyt ovat tämäntapaiset. Jos vesitilanne Pohjolassa heikkenee, niin taatusti, ellei tilannetta muuteta, hiilenkäyttö uudelleen pomppaa suuriin lukemiin.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Vielä lyhyesti tästä tilastosta kymmenen vuoden ajalta: me olemme suurin piirtein samanlaisen terawattituntimäärän tuoneet energiaa, mutta 5 miljardia euroa huonommalla kauppataseella. Ja tämä vaikutus on muuten suurin piirtein samaa luokkaa kuin on kännykkäviennin loppuminen samalla ajanjaksolla. Eli kyllä puhutaan todella merkittävästä asiasta sen suhteen, millä tavoin meidän energiassa ja sen omavaraisuuden kohentamisessa pitäisi edetä.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Minun ei tietenkään ole tarkoitus tässä arvostella sitä, miten ovat hinnat ja muut kehittyneet. Totta kai minä olen sitä mieltä, että tässä pitäisi se kotimainen energia olla, mutta tällä trendillä ja hallituksen päätöksillä ei ole sellaista vaikutusta ollut kuin te sanotte.

Tässä nimittäin lukee, että kivihiilen kulutus, siis kulutus, väheni lähes kolmanneksen tammi—maaliskuussa. (Mauri Pekkarinen: Koska tuonti...) — Minä en puhu mistään tuonnista vaan kulutuksesta. Minä halusin nimenomaan saada... Täältä eduskunnasta saa hyviä palautteita, kun sanoo, että pitää saada viimeisin, ja viimeisen viiden vuoden ajalta kaikista näistä erilaisista voi tehdä johtopäätöksiä, ja tästä minä en anna periksi.