Arvoisa puhemies! Minulla on kysymys puolustusministerille. (Ed. Ollila: Mistä aiheesta?) — Arvatkaa! (Naurua)

Ensin te hoitte kolmea sanaa: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Nyt teidän puheeseenne on tullut kolme lisäsanaa: Nato, Nato, Nato. Ensin loitte mörön, sitten löysitte pelastajan. (Naurua) Tarina on tietenkin hyvin klassinen, mutta tosielämässä näitä tarinoita seurataan myöskin muualla, maan rajojen ulkopuolella.

Luuletteko te, puolustusministeri, että te tällä tavoin edistätte Suomelle elintärkeidenkin asioiden hoitamista Moskovassa, kuten vaikkapa puutulliasiaa? Luuletteko te todella, että te täällä voitte tätä Nato-spekulaatiota harjoittaa ilman, että se vaikuttaa Suomen kuvaan naapurimaissamme ja muuallakin?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että tästä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta keskustellaan. Nyt on keskustelun aika, koska maassa valmistellaan aiheeseen liittyvää selontekoa. Siihen myöskin tämä minun kansalaisjärjestön kokouksessa käyttämäni puheenvuoro perustui, koska hallitusohjelmassahan todetaan, että selonteon yhteydessä Suomi selvittää liittoutumisen ja liittoutumattomuuden vaikutukset Suomen ratkaisuun. Tässä suhteessa tuo puheeni noudatteli hallitusohjelman tavoitteita.

Vierailin Venäjällä muutama viikko sitten, kuten varmasti ed. Tennilä tietää. Sanoisin, että ensinnäkin kaiken kaikkiaan Suomen turvallisuustilanne lähialueilla on hyvä, kahdenväliset suhteet Venäjään niin ikään. Totta kai keskusteltiin muun muassa Natosta ja tuli selväksi Venäjän kanta esimerkiksi Georgian ja Ukrainan osalta mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, mutta myöskin se, että tämä ratkaisu, jos Suomi siihen joskus päätyisi, on Suomen oma asia.

Herra puhemies! Onhan ne suhteet Venäjään kunnossa, koska meidän ulkopolitiikkaa onneksi johtaa presidentti ja myös pääministerillä on ollut asiallinen suhtautuminen tähän Nato-kysymykseen ja Venäjään, jota te panette yhteen mörkö ja pelastaja -linjallanne. Minä luulen, että teillä on oma roolinne kokoomuksen kokonaisuudessa. Te olette se miinanpolkija, joka menee edellä ja muut tulevat sitten perässä tällä Nato-tiellä. Mutta tämä on iso asia tämä puutulliasia. Minä kysyn ulkomaankauppaministeri Väyryseltä:

Miten te näette näiden asioiden hoitamisen? Edistävätkö tämmöiset Häkämiehen provokaatiot ja linjasta poikkeamiset näitten tällaisten asioiden hoitoa? Sehän on teidän reviirillänne esimerkiksi tämä puutulliasia.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Aluksi, jos tuntuu, että ed. Tennilän mielestä minulla on rooli, niin tuntuu, että kyllä ed. Tennilälläkin on rooli tässä asiassa. Sanoin, että Venäjällä ja Suomella on hyvät kahdenväliset suhteet. Esimerkiksi Venäjän vierailun yhteydessä nimenomaisesti tein esityksiä, jotka liittyvät Itämeren turvallisuuteen, minkä taustalla on se, että EU:n ja Venäjän taloudellinen yhteistyö tiivistyy erityisesti energian saralla, ja näin ollen myöskin puolustushallinnolla voi olla rooli ja on rooli vaikkapa Itämeren meriturvallisuuden vahvistamisessa. Nämä esitykset otettiin positiivisesti vastaan, ja asiat etenevät. En katso, että olisin millään tavalla mitään provokaatiota siellä aiheuttanut, (Ed. Tennilä: No täällähän te puhuittekin Atlantti-Seurassa ...!) päinvastoin, olin erittäin yhteistyöhakuinen.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Puutullineuvotteluja ja -keskusteluja on käyty hyvässä hengessä Suomen ja Venäjän välillä. Neuvottelut Venäjän ja EU:n välillä olivat maalis—huhtikuun vaihteessa jo aivan ratkaisuvaiheessa, mutta valitettavasti tuolloin vielä päätöksiä lykättiin. Keskusteluja jatketaan ensi maanantaina. Matkustan silloin Moskovaan ja tapaan siellä ministeri Nabiullinan. Hänen kanssaan on tarkoitus selvittää tätä puutullikysymystä, yhtäältä tukea EU:n ja Venäjän välisiä neuvotteluja ja toisaalta hakea nyt voimassa oleviin tullipäätöksiin sellaisia tulkintoja, sellaista soveltamista, joka tekisi mahdolliseksi puukaupan häiriöttömän jatkumisen siinä tapauksessa, että nämä Wto-neuvottelut jostakin syystä vielä viivästyisivät.

Herra puhemies! Sanoilla, joita sanotaan julkisesti, niin haluan myöskin vakuuttautua siitä, mitä sanotaan yksityisesti. Ja nyt kysyisin läsnä olevilta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavilta ministereiltä, voivatko he omalta osaltaan vakuuttaa, että he itse tai heille vastaavat virkamiehet tai muut poliittiset toimijat eivät ole esimerkiksi Washingtonissa antaneet sellaista tietoa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevista ratkaisuista, jotka eivät ole sopusoinnussa nykyisten linjausten, hallitusohjelman tai valmisteilla olevan selonteon ja seurantaryhmässä käytyjen keskustelujen kanssa. Toivon vain yksinkertaista vakuutusta, jotta näin ei ole vastaisuuden varalle.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Vakuutan, herra puhemies! En ole itse käynyt Washingtonissa lähiaikoina, mutta se on ilman muuta selvää. Meillä hallitusohjelmassa selkeästi kerrotaan meidän ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjamme, myös meidän niin sanottu Nato-optiomme ja se, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa tällä hetkellä. Me pystymme ministereinä vastaamaan vain, totta kai, suoranaisesti omista puheistamme. Jos joku meidän virkamiehistämme on epävirallisessa tilaisuudessa sanonut jotain muuta, sitä en voi valitettavasti vakuuttaa.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Kysymykseen siitä, minkälaisia keskusteluja Yhdysvalloissa on käyty: Omalla vierailullani näitä kahdenvälisiä keskusteluja käytiin ja niistä tehtiin raportit. Olen tarvittaessa valmis ne toimittamaan ex-ulkoministeri, ed. Tuomiojalle. (Ed. Tennilä: Kyllä ne muitakin kiinnostaa!)

Herra puhemies! Tietääkseni Moskovassa käydyissä keskusteluissa ulkoministeri Stubbin ja ulkoministeri Lavrovin välillä käsiteltiin myös Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmää. (Ed. Ollila: Kummalta kuulit?) Haluaisin tiedustella, mikä on Suomen kanta tähän Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmään. Puolustusministeri Häkämies on tehnyt nyt ehdotuksen siitä, että Suomi liitettäisiin Naton ilmavalvontajärjestelmään. Mielestäni nämä kaksi kysymystä saattavat liittyä toisiinsa.

Mitä mieltä ulkoministeriössä ollaan tästä puolustusministeri Häkämiehen ehdotuksesta, siitä, että Suomi liitettäisiin Naton sotilaalliseen ytimeen, ensiksi tällaiseen järjestelmään, joka koskee ilmatilan kuvavaihtoa, ja myöhemmin liittymistä myöskin Naton ilmavalvontajärjestöön? Mitä mieltä ulkoministeri on tästä? Onko ulkoministeriössä käsitelty lainkaan tätä asiaa?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Suomi, Ruotsi ja Norja ovat todellakin keskustelleet tämmöisestä yhteistyöprojektista, aivan kuten ed. Heinäluoma on artikkelissaan esittänyt ilmatilannekuvan vaihtamisesta näiden kolmen maan kesken. Edelleen Nato— Venäjä-neuvosto on tehnyt vastaavan tyyppisen ehdotuksen ja tämä ehdotus on esitetty myös kumppanimaille, muun muassa Ukrainalle ja Suomelle. Me parhaillaan tutkimme tätä ehdotusta ja olemme menossa jatkokeskusteluihin. Eli tässä on tavallaan kaksi junaa, joissa molemmissa on tavoitteena ilmatilan turvallisuuden parantaminen, ilmatilannekuvan vaihtamisessa kunkin maan omalta osalta. Tämä vaihtaminen palvelisi ennen kaikkea siviililiikennettä.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! On ilman muuta selvää, että ulkoasiainministeriöllä ja ulkoministerillä on aivan sama linja. Mitä tulee Lavrovin kanssa käytyihin keskusteluihin, niin voin lisätä vielä pienen Nato-linkin tähän. Häneltä kysyttiin lehdistötilaisuudessa Suomen Nato-jäsenyydestä epäsuorasti, ja hän totesi aivan suoraan, että Suomen Nato-jäsenyydellä ei ole mitään tekemistä Georgian tai Ukrainan Nato-jäsenyyden kanssa, ja hän toisti tämän vielä kertaalleen henkilökohtaisella lounaalla. Ihan vaan niille, joiden mielestä voidaan linkittää puutullit ja Nato-jäsenyys.

Arvoisa puhemies! En ole Nato-jäsenyyden kannattaja, (Kokoomuksesta: Vielä!) mutta pidän ihmeellisenä sitä vihjausta, jonka ed. Tennilä täällä esitti antaen ymmärtää, että Venäjä kytkisi yhteen Suomessa käytävän Nato-keskustelun ja Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden ja tämän puutullikysymyksen. Minun tietooni ei mitään tällaista kytkentää ole missään yhteydessä tullut. Haluaisin kysyä ulkoasioista vastaavilta ministereiltä:

Onko tällaista kytkentää esitetty?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Mitään tällaista ei ole tullut ilmi.

Puhemies! Mitä tulee Suomen ja Naton keskinäisiin suhteisiin, niin asia on selkeästi määritelty hallitusohjelmassa. Ei spekulaatioita. Se, mitä sen sijaan ei ole hallitusohjelmassa määritelty, on se, että Suomessa muka olisi epäsoveliasta keskustella Nato-kysymyksestä. Minusta on erittäin soveliasta keskustella siitä. En muista ainuttakaan kahdenkeskistä enkä monenkeskistä tapaamistani Lavrovin kanssa, jossa yhteydessä ei olisi keskusteltu Nato-kysymyksistä avoimessa vuorovaikutushengessä. Se, mitä pitäisin tällä hetkellä olennaisena asiana, olisi pyrkiä sekä näiden että ennen muuta EU:n sisällä tapahtuvien kontaktien kautta edistämään Naton ja EU:n keskinäisiä suhteita. Kysyisin:

Onko meillä mahdollista hallituksen arvion mukaan ottaa roolia tämän keskustelun edistämiseksi niin, että tässä umpisolmussa päästäisiin myönteisempään vaiheeseen?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Ilman muuta. Kaksi huomiota.

Ensimmäinen on se, että tämän hallituksen tavoitteena on käydä avointa ja rehellistä ulkopoliittista keskustelua varsinkin nyt, kun selonteko on valmisteilla.

Pointti numero kaksi: Ilman muuta suurin ongelma meillä tällä hetkellä on, että on olemassa kaksi organisaatiota, joilla on tiettyjä päällekkäisyyksiä, ja me olemme osa tätä keskustelua. Sen takia on erittäin tärkeätä, että myös meidän suomalaisessa keskustelussa ei ole joko tai vaan enemmänkin sekä että -näkemyksiä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Cronberg, te totesitte ministeri Häkämiehen Atlantti-Seurassa käyttämästä puheenvuorosta, että se oli pohjanoteeraus suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Erittelisittekö hieman, mitä tarkoititte tällä sanalla, että se oli pohjanoteeraus.

Sitten kysyisin ministeri Häkämieheltä. Teidän puheenvuoronne runko oli korostaa pohjoismaista yhteistyötä. Vahvistiko teidän puheenvuoronne pohjoismaista yhteistyötä, kun heti seuraavana päivänä Ruotsin varapääministeri ilmoitti, että Ruotsin hallituksen kanta on toinen kuin teidän koskien Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Sen verran vastaan ministerikollega Cronbergin puheenvuoroon, kun hän totesi, että Pohjoismailla on täysin erilaiset intressit. Tätä puolustusyhteistyötä joka päivä tekevänä sanoisin, että silloin ei kyllä tunne pohjoismaisen puolustusyhteistyön arkipäivää, jos näin sanoo. Esimerkiksi ensi maanantaina ja tiistaina meillä on Tanskassa kokous, jossa on monia tärkeitä asioita esillä. (Ed. Jaakonsaari: Jatkakaa tuota paneelikeskustelua!)

Mitä sitten tulee ed. Kiljusen kysymykseen siitä, että Ruotsin varapääministeri oli kanssani eri mieltä, kyllä, (Ed. Gustafsson: Montako vuotta Cronberg oli Tanskassa töissä?) mutta puolustusministeri piti keskustelua tarpeellisena ja ajankohtaisena, mutta totesi Ruotsin osalta, että jäsenyys ei ole tällä hetkellä ajankohtainen. Minun puheenvuoroni oli suunnattu tulevaisuuteen ja edusti sitä keskustelua, mitä täällä ed. Kanerva peräänkuulutti ja kannatti.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Vastaan tähän kysymykseen muissa yhteyksissä. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Minusta olisi erittäin mielenkiintoista, jos hallitus jatkaisi tätä turvallisuuspoliittista paneelikeskustelua myös eduskunnan edessä eikä missään suljetuissa kabineteissa. Minä luulen, että esimerkiksi Helsingissä olevat suurlähetystöt kaipaavat kovasti selvennystä siitä, mitä ministeri Cronberg ajatteli tällä pohjanoteerauksella. (Ed. Tennilän välihuuto) Miten se käännetään esimerkiksi englanniksi tämä pohjanoteeraus? (Naurua — Ed. Kiljunen: Mikä on se toinen vaihtoehto on?) — Niin, minusta eduskunnan edessä pitää käydä tätä hallituksen epämääräistä keskustelua.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on selvää, että Suomen suhtautuminen Nato-jäsenyyteen ei muutu, koska siitä päätettiin ja linjattiin jo Nrf-päätöksen yhteydessä tässä salissa. Puolustusministeri Häkämies on perustellut tätä lausumaansa pohjoismaisen yhteistyön syventämisellä ja yhteistyöllä muun muassa hankinnoissa, mutta tällaista yhteistyötähän suunnitellaan koko ajan jo ilman sitäkin, että Naton kaltainen sotilasliitto olisi asiassa esiliinana. Olisin kysynytkin:

Onko pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä joitain ongelmia, kun tämmöinen lausunto on annettu?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Päinvastoin, niin kuin totesin, ensi viikon alussa taas käydään läpi listaa. Siellä on kriisinhallintaa, siellä on materiaaliyhteistyötä, ja Ruotsi, Suomi ja Norja parhaillaan tekevät omaa yhteenvetoa tämän kevään aikana niistä yhteistyöalueista, joilla voisimme yhteistyötä tiivistää ja sitä parantaa. Kaikilla on yhteinen intressi löytää kustannustehokkaita toimintamalleja.

Mitä sitten tulee todella tähän materiaaliseen yhteistyöhön, niin sitä tehdään jo tänä päivänä, yhteishankintoja, mutta mielestäni sillä saralla olisi vielä mahdollisuuksia tulevaisuudessa niitä vielä lisätä, mutta totta kai edellyttäen, että intressit yhtyvät, että kaikilla on sama tarve.

Arvoisa puhemies! Kyllä sitä keskustelua pitää käydä, ja tässähän sitä käydään. Mutta tässähän pitää panna merkille se, että Nato-jäsenyyden puolesta käy keskustelua yksi hallituspuolue vastoin hallituksen muun osan linjauksia ja hallituslinjauksia. Eli kokoomus on tässä se, joka on aktiivinen yksinään. Ja tästä tulee tietenkin mieleen se, että on se turvallista, että presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa. Vai mitä, ed. Kanerva? Eli tämä on se tausta. Minusta kaikkien ministereiden pitää edistää Suomen asiaa. Minä en usko, että jos möröksi maalaat jonkin maan, niin se jotenkin edistäisi muissa asioissa meidän asiamme ajamista.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei hallitusohjelmassa ole yhtäkään sellaista kirjausta, jossa sanottaisiin, että hallituksen piiristä tai tulevaisuudessa ei saisi arvioida Suomen Nato-jäsenyyttä. (Ed. Tennilän välihuuto) Päinvastoin siellä on selkeä kirjaus, että hallitus arvioi Suomen liittoutumisen mahdolliset vaikutukset, plussat ja miinukset, aivan kuten ulkoasiainministeriön johdolla tehty raportti jo on siitä konkreettinen esitys. Minusta on hyvä, jos tätä keskustelua voitaisiin käydä enemmän tässäkin salissa. Pääsääntöisesti, kun joku käyttää puheenvuoron, jossa vilahtaa ännällä alkava sana, niin ensimmäinen ryöppy ja toinenkin ryöppy tulee siitä, millä oikeudella ministeri tai kansanedustaja puhuu. Yhtäkään puheenvuoroa en ole esimerkiksi ministeri Häkämiehen puheenvuoron jälkeen kuullut, jossa olisi arvioitu hänen puheensa sisältöä. Tämä on suomalaisen turvallisuuspoliittisen keskustelun suurin ongelma. Me tarvitsemme avointa keskustelua.

Tuolla kun maakunnissa kiertää, olen huomannut, että ihmiset ovat hyvin pihalla siitä, mitä Nato tänä päivänä on, ja se on vain meidän poliitikkojen vika. Me emme ole kertoneet. Käydään avointa keskustelua. Ed. Tennilä on jyrkästi vastaan. En epäile, ettettekö te olisi Suomen puolestapuhujana. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Me olemme toista mieltä ja olemme silti Suomen puolestapuhujana.