Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian tarve on suuri saavuttaaksemme päästötavoitteet ilmastotalkoissa. Syöttötariffit oikein käytettyinä voisivat edistää Suomessa uusiutuvan energian käyttöä. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan näitä asioita. Aiemmin on katsottu, että tariffit vääristäisivät markkinoita. Isot energiantuottajat ovat liputtaneet vihreitä sertifikaatteja, joilla käydään kauppaa kansainvälisesti. Kuitenkin niin sanotulla takuuhinnalla voidaan tukea maaseudun pieniä yrittäjiä energiantuotannossa. Ymmärsin niin, että te, ministeri Katainen, olitte joskus ainakin aikaisemmin kriittinen tämän syöttötariffiasian suhteen mutta nyt olisitte myönteisempi sille. Ja, ministeri Pekkarinen, millaisia avauksia voimme odottaa syöttötariffien suhteen? Syksyllähän on tulossa myös tämä ilmastopoliittinen selonteko.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä strategia, valmistelutyö, on hyvässä vauhdissa. Ihan lähiviikkojen aikaan me yritämme tuossa ministeriryhmässä saada yhtesen ymmärryksen ensinnäkin siitä, mitä ja mitkä ovat ne energialähteet, joilla Suomi täyttää uusiutuvan energian lisäysvelvoitteen. Samalla hallitus pyrkii arvioimaan, mitkä ovat ne ohjauskeinot, siis ne houkuttimet tai kepit, joilla tämä kapasiteetti saadaan aikaiseksi, ja pyritäänpä siinä samalla arvioimaan myöskin sitten sitä, mitä maksavat erilaiset konstit, kun niitä käytetään, jotta uusiutuvaa energiaa saadaan enemmän markkinoille. Olennaista on se, että oikeastaan vesivoimaa lukuun ottamatta kaikki muut vaihtoehdot tällä hetkellä eivät markkinaehtoisesti tule markkinoille, siellä tarvitaan erilaisia toimia, ja syöttötariffi on yksi minun mielestäni tällä hetkellä se käyttökelpoisin tapa erityisesti tuulivoiman markkinoille saamiseksi. Mutta mitään lopullisia ratkaisuja ei ole tehty, ja tässä mielessä on ennenaikaista ennakoida nyt sitten sitä, mikä se ihan tarkka lopputulos on.

Arvoisa puhemies! Tanskaa ja Saksaa on käytetty huonoina esimerkkeinä, siellä kun energiantuottaja saa takuuhinnan riippumatta siitä, paljonko tuottaa. Siellä on yksi tuulimylly pihalla ja saa silti maksua siitä. Onko jotenkin mietitty sitä, miten pienet energiantuottajat voisivat pärjätä näissä talkoissa niin, että esimerkiksi sähkön myyminen onnistuu paremmin? Ja jos markkinaehtoisesti ei uusiutuvien energioiden tuotanto nouse, niin tarvitaanko investointitukia tässä asiassa?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Pääasialliset ohjauskeinot, siis ne toimet, joilla yritetään uusiutuvaa kapasiteettia saada rakennettua, ovat suorat investointituet. Niitä on tähän saakka meillä käytetty, jonkun verran verotukia, aika vähän, mutta sitten muut meillä käyttämättömät tukimuodot ovat vihreät sertifikaatit ja syöttötariffit, ja näitä kaikkia vaihtoehtoja käydään läpi. Minä tällä hetkellä arvioin, että voi olla, että jää investointitukia eräisiin tarpeisiin, ja voi olla, että tulee syöttötariffit sitten toisiin tarpeisiin.

On totta, että Euroopassa eri maissa on erilaisia järjestelmiä, ja me yritämme rakentaa meille sellaisen markkinaehtoisemman, ei kaavamaista syöttötariffia, vaan tällaisen markkinaehtoisemman syöttötariffin, joka ei anna jollakin hetkellä aivan kohtuuttomasti investoijalle eikä toisaalta sitten, jos tapahtuu maailmassa suuria järistyksiä, aseta sitä investoijaa, joka ennakkoluulottomasti uusiutuvaan on investoinut, ihan kohtuuttoman vaikeaan asemaan.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Pekkariselta hänen kantaansa siihen tosiasiaan, että jos Suomeen lisätään runsaasti ydinvoimaa, niin miten tämä meidän uusiutuva energiamme pystyy vastaamaan niihin EU-velvoitteisiin, että uusiutuvan energian osuus nousee huomattavasti nykyisestä Suomen noin 28 prosentista. Mitkä ovat nämä keinot, ja näettekö, että tämä ydinvoiman lisääminen on tämän tavoitteen kanssa ristiriidassa, että me emme saavuta tätä suhdetta nimenomaan uusiutuvan energian ja muun energian välillä? Sehän tulee olemaan siinä 38 prosentin tasolla.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nämä EU:n meille — se on vasta ehdotus — ehdottamat velvoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi eivät ole suoraan sidoksissa sitten siihen, kuinka paljon me rakennamme ydinvoimaa tänne Suomeen. Ne eivät ole toisiinsa sidoksissa. Ehkä ne sillä tavalla välillisesti ovat, kuinka paljon uusiutuvaa pitää kaiken kaikkinensa rakentaa, mitä se 38 prosenttia on, (Ed. Arhinmäki: Nimenomaan!) mutta se ei riipu yksin ydinvoimasta, vaan se riippuu kokonaisenergiasta, josta sähkö on vain osa. Sähkö on noin 30 prosenttia. Se riippuu siitä kokonaisenergiasta se, mitä se 38 prosenttia on. Se on noin 35 terawattituntia, näin tällä hetkellä me arvioimme sen määrän olevan. Se aavistuksen verran välillisesti riippuu ydinvoimasta, mutta ei suoraan ydinvoiman määrästä.

Elikkä me joudumme joka tapauksessa, arvoisa puhemies, lisäämään sitä uusiutuvaa. Tällä hetkellä arvio on, että ehkä semmoinen 35 terawattituntia, vähän enemmän, joka on suurin piirtein se määrä, vähän enemmänkin kuin kaikkien tällä hetkellä meillä olevien ydinvoimalaitosten ja rakenteilla olevan maailman suurimman ydinvoimalaitosyksikön yhteinen vuosisähkön määrä.