Arvoisa puhemies! Suomalaisen tietoyhteiskunnan tila on huolestuttava. Suomea on aina pidetty tietoyhteiskuntakehityksessä maailman kärkimaana, mutta näin ei kuitenkaan enää ole. Asiaa selvittäneiden tutkimusten ja käytännön kokemusten valossa voidaan sanoa, että meillä kehitys on hiipunut. Tietokoneita ja tietoliikenneyhteyksiä meillä toki kyllä on, mutta sähköisten palveluiden määrä ja niiden käyttö ja niiden soveltaminen ei ole tällä hetkellä tehokasta. Tästä löytyy lukuisia esimerkkejä sekä julkiselta sektorilta että yksityiseltä sektorilta. Muun muassa sairaanhoitopiirien tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään, lainsäädäntöhankkeita on lykkääntynyt siitä syystä, että tietojärjestelmät eivät ole halutulla tavalla toimineet, ja myöskään pankkien tietojärjestelmät eivät näytä toimivan halutulla tavalla.

Arvoisa puhemies! Tiedän, että liikenne- ja viestintäministeriö (Puhemies: Minuutti on kulunut!) koordinoi tätä, ja kysyisinkin ministeri Lindéniltä: Mitä suunnitelmia teillä on?

Viestintäministeri Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Rohkenisin olla eri mieltä ed. Tiuran kanssa siitä, että suomalainen tietoyhteiskuntakehitys olisi huolestuttavaa. Päinvastoin olemme edelleenkin maailman kärkimaita infrastruktuurin osalta, laajakaistojen kehityksessä. Mutta siinä suhteessa ed. Tiura on oikeassa, että viime aikoina olemme pudonneet tilastoissa, kun mitataan sähköisiä palveluja, sähköistä hallintoa, sähköisten palvelujen käyttöä. Tämän osalta valtioneuvosto on käynnistänyt hankkeen, jota vetää neuvottelukunta. Toimeenpanemme edellisen hallituksen tietoyhteiskuntastrategiaa, jossa on paljon hyviä asioita. Tämä hallitus on lähtenyt toimeenpanemaan niitä. Meillä on paljon priorisoituja asioita: sähköinen asiointi, sähköinen tunnistautuminen, sähköinen laskutus, sähköinen asiointitili. Monia asioita viedään eteenpäin, ja lähiviikkoina ministeri Kiviniemi tuo eduskuntaan väestötietolain, jolla edistetään sähköisen tunnistautumisen kehittämistä. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Nyt mennään konkreettisissa asioissa eteenpäin, ed. Tiura.

Arvoisa puhemies! Kyllä esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston näitten erilaisten raporttien valossa voi sanoa, että tilanne on aika lailla toisen kaltainen. Kyllä kansainvälisten tutkimusten valossa Suomi on ykkös-, kakkossijalta tullut sijalle 13—45. Eli tilanne on kyllä aivan erilainen.

Mutta kun puhumme tästä tietoyhteiskuntakehityksestä, niin Suomi on siirtymässä e-yhteiskunnasta kohti ubiikkiyhteiskuntaa, arjen tietoyhteiskuntaa, jossa tietoteknologian tulisi olla kaikkien käytettävissä. Nyt on kuitenkin niin, että esimerkiksi harvaanasutuilla alueilla nettiyhteydet eivät tällä hetkellä toimi halutulla tavalla. Kysyisinkin ministeri Lindéniltä:

Mitä näiden asioiden eteen todellisuudessa tullaan tekemään? Tämä tilanne on todella hälyttävä tällä hetkellä.

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Tietoyhteiskunnan kehityksen ehdoton edellytys on laajakaistojen ja tietoliikenneyhteyksien saatavuus, ja tämä on yksi prioriteetti hallituksen listalla. Olen aloittanut valmistelun siltä osin, että laajakaista tulee yleispalvelun piiriin, jolloin se tulee perusoikeudeksi kaikille suomalaisille. Laki on tarkoituksena saattaa eduskunnan käsiteltäväksi syksyn aikana lähtien siitä, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus hankkia niin halutessaan laajakaistayhteys. Tärkeämpää tietysti on myös pohtia sitä, että tälläkin hetkellä 95 prosenttia kotitalouksista on saavutettavissa laajakaistan tai nopean tietoliikenneyhteyden kautta, mutta vain 60 prosenttia kotitalouksista on sen hankkinut. Kysyä pitää, mistä johtuu, että niinkin suuri joukko kotitalouksia ei koe saavansa mitään lisäarvoa näistä sähköisistä palveluista, että hankkisi tämän laajakaistan käyttöönsä.

Arvoisa puhemies! Ed. Tiura esitti ajankohtaisen huolen. Nimittäin todellakin tilastot kertovat, että Suomi on tipahtanut nyt kärkisijoilta tässä tietoyhteiskuntahankkeessa ja -kehityksessä. Kysyisin ministeri Sarkomaalta:

Miten suomalaisessa peruskoulussa huomioidaan siirtyminen kohti ubiikkiyhteiskuntaa?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että kyllä suomalainen peruskoulu on maailman paras, mutta siinä, millä tavalla tietoyhteiskuntaan on siirrytty, on paljon tekemistä. Aivan ensi töikseni opetusministerinä keskustelin Opetushallituksen kanssa, että sen tyylin sijasta, mikä aikaisemmin on ollut, että on monia sirpaleisia hankkeita, joiden vaikuttavuus on ollut heikko, suuntaamme voimavaroja selkeästi tiettyihin asioihin, ja oppimisympäristöasioissa juuri tämä tietoyhteiskuntahanke tulee olemaan yksi keskeinen. On hyvin tärkeää myöskin perusopetuksen laatukriteerit valmistella, että siellä myöskin luodaan kriteerit sille, että jokainen peruskoulu olisi tältä osin tasavertainen, eli työtä tehdään.

Arvoisa puhemies! Suomessa on kehitetty julkista tunnistamista jo kymmenen vuoden ajan. Rahaa on palanut 40 miljoonaa euroa. Tuloksena on ollut eri viranomaisten kehittämiä päällekkäisiä järjestelmiä. Vain käyttäjät ja sähköisten palveluiden kehittäjät loistavat poissaolollaan, ja mikä pahinta, toimivan tunnistusjärjestelmän puutteessa sähköisten palveluiden kehitys on käytännössä pysähtynyt. Tämä on juuri johtanut siihen, minkä takia me putoamme näissä vertailuissa. Kysynkin:

Kuinka monta vuotta vielä kestää, ennen kuin Suomessa on laajassa käytössä yhtä toimiva sähköinen tunnistamisjärjestelmä kuin esimerkiksi Virossa ja Etelä-Koreassa on ollut jo vuosia?

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Niin kuin jo äsken totesin, sähköisen tunnistautumisen osalta ollaan etenemässä suurin harppauksin. Meillä on useita lakeja, jotka liittyvät tähän problematiikkaan, ja ministeri Kiviniemi on tuomassa omalta osaltaan väestötietolakia tänne uudistettavaksi. Sähköinen allekirjoituslaki tuodaan syksyllä eduskuntaan. Nämä kaksi lakia luovat sen palvelualustan, joka tarjoaa mahdollisuuden sähköisten palvelujen tarjoajille tarjota nyt sitten yhteiskunnan varmentaman sähköisen tunnistuksen, satun, kautta näitä palveluja. Olemme tekemässä läpimurtoa tässä asiassa, ja toivon mukaan vuoden sisään meillä on jo satojatuhansia muun muassa mobiilin, sähköisen varmentimen käyttäjiä. Mobiilikännykkä on lähes jokaisella suomalaisella taskussaan, ja tämä lainsäädäntö mahdollistaa sitten tämän mobiilitunnistautumisen laajan käyttöönoton.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Myös valtiovarainministeriössä tätä Vtv:n raporttia osattiin odottaa. Myöskin sen tulokset olivat osin tiedossa, mutta oli siellä kyllä joitain yksityiskohtia, jotka olivat selventäviä. Kyllä myös valtiovarainministeriön puolelta, mikä koskee julkisen hallinnon sähköistä asiointia, sähköisiä palveluja, tullaan toimimaan vahvasti sen eteen, että pääsisimme huomattavasti parempiin tuloksiin jo tällä vaalikaudella. Olemme myöskin ryhtymässä hyvinkin aktiivisiin toimiin yhteistyössä ministeri Lindénin vetämän arjen tietoyhteiskuntastrategian kanssa, ja nimenomaan sähköisen hallinnon ja asioinnin osalta työryhmää ollaan perustamassa.