Arvoisa puhemies! Suomi on rauhanturvaamisen suurvalta. Olemme olleet menestyksellisesti mukana monien kriisien rauhoittamisessa. Tältä kannalta katsoen olemme kuulleet erittäin ikäviä uutisia tällä viikolla muun muassa television, MTV3:n, kertomana siitä, että Suomi olisi tulossa vähän häntä koipien välissä pois Tšadin operaatiosta. Siellä tilanne on se, että on miljoonien pakolaisongelma ja satojatuhansia kuolleita. Tämä operaatio on erittäin tärkeä. Hämmästyksekseni huomasin, että syy siihen, että Suomi joutuisi jättämään tämän rauhanturvaoperaation, on se, että polttoainehuolto ei toimi ennen sadekautta. Se on masentava uutinen, joka tarkoittaa sitä, että avustustoiminta, muun muassa Kirkon Ulkomaanapu, jää tyhjilleen, ei voida suojata näitä humanitaarisia kuljetuksia, ja jää kysymään, miten tässä nyt näin kävi.

Miten, arvoisa puolustusministeri, saattoi tässä operaatiossa käydä niin, että olemme tulossa häntä koipien välissä kotiin?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Emme ole tulossa häntä koipien välissä Tšadista pois. Silloin kun eduskunta käsitteli selontekoa, jossa esitettiin mukaanmenoa tähän YK:n Tšadin-operaatioon, selonteossa ja täällä käydyssä keskustelussa me molemmat korostimme, että siellä toimitaan vaativissa olosuhteissa, tämä paikka on sijainniltaan logistisesti haastava jne., eli olosuhteet ovat hyvin vaativat.

Toisekseen, tuo ilmoitus tuotiin ulkoasiainvaliokunnalle tällä viikolla, kun oli useiden viikkojen jälkeen nähtävissä se, että ennen sadekautta tuohon tukikohtaan ei YK:n toimesta pystyttäisi toimittamaan polttoainetta sadekauden ajaksi. Ed. Heinäluoma, turvallisuus, terveysturvallisuus ja muu turvallisuus, on aina ensisijainen asia rauhanturvaajien toiminnasta päätettäessä. Teimme YK:lle selväksi, että nuo polttoainetäydennykset tulee tehdä ennen sadekauden alkamista. Nyt YK on vakuuttanut meidät, johtovaltio Irlanti on vakuuttanut, että näin tapahtuu ensi viikon loppuun mennessä. Jos näin ei tapahdu, silloin joudumme harkitsemaan osittaista evakuointia ja tuolle leirille jää vain vartiostohenkilöstö polttoainepulan vuoksi. Tässä se tarina on.

Arvoisa puhemies! Ministerin kuvaus ilmeisesti todellakin vastaa tosiasioita, niin kuin yleensäkin ministerin kuvaus, mutta tässä jää jäljelle siis se kysymys, että todellakin on käynyt niin, että polttoainehuolto ei toimi ja sen takia tämä osasto, sekä Suomi että Irlanti, on siinä tilanteessa, että se ei voi jatkaa toimintaansa. Nyt ministeri mainitsi, että syy olisi YK:n, että YK ei pysty huolehtimaan tästä. Kysyn:

Kuinka kauan tämä ongelma on ollut tiedossa, että tämmöinen tilanne saattaa syntyä? Mistä johtuu, että YK ei pysty huolehtimaan näistä kuljetuksista? Oliko meillä mitään varasuunnitelmaa, että voitaisiin niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin polttoainehuollosta huolehtia tällä alueella? Onko ministeriössä ryhdytty sellaiseen toimenpiteeseen, että voitaisiin korvata tämä tietysti joukoille täysin välttämätön liikkumiseen liittyvä edellytys, että on polttoainetta käytettävissä? Onko meidän puoleltamme tehty kaikki mahdollinen, jotta meidän miehemme voivat olla turvallisesti tekemässä tätä vartiointi- ja suojatehtäväänsä ja jotta myös tämä humanitaarinen apu saadaan perille Kirkon Ulkomaanavun toimesta?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! YK:ssa vastaavan tyyppisistä tehtävistä huolehtii siviiliorganisaatio, ja valitettavasti tämäntyyppistä ongelmaa on ollut havaittavissa aiemmin. Se tuotiin myös selonteon käsittelyn yhteydessä esille.

Onko tehty kaikki mahdollinen? Mielestäni on. Suomalaiset joukot ovat itse pyrkineet täydentämään tuota polttoainettaan. Me olemme erittäin voimakkaasti toimineet eri tasoilla YK:n suuntaan, koska minä kuitenkin uskon ja toivon, että tämä asia saadaan ratkaistua ensi viikon loppuun mennessä. Tämän lisäksi olemme toki tehneet sitten evakuointisuunnitelman, jos näin ei tapahdu, koska on ilman muuta ihan selvää, että jos suomalaiset joukot jätettäisiin sinne eristyksiin sadekauden ajaksi ilman polttoainetta, niin silloin täällä kyselytunnilla puhuttaisiin ihan muusta.

Arvoisa herra puhemies! Onhan se tietysti aika uskomatonta, jos tämä polttoainekysymys muodostuu syyksi siihen, että sieltä lähdetään pois. Kyllä yhdyn täysin ed. Heinäluoman kysymyksen perusteluosaan, että tullaan vähän niin kuin häntä koipien välissä.

Eduskunta arvioi silloin, että ne olosuhteet ovat ääriolosuhteet, minne lähetetään. Ollaanko nyt jo valmiit tekemään johtopäätös siitä, että päätös Suomen lähtemisestä Tšadiin oli väärä?

Toisen kysymyksen, arvoisa puhemies, jos sallitte, haluan osoittaa ulkoministeri Stubbille:

Te tapasitte vastikään Yhdysvaltojen ulkoministerin Clintonin. Keskustelitteko te siellä Afganistanin-kysymyksestä, ja syntyikö siinä mahdollisesti jotain sen kaltaista uutta näkökulmaa, joka tarkoittaa sitä, että Suomen myöskin Afganistanin vaalien jälkeen olisi harkittava uudelleen Afganistanin panostusta esimerkiksi joukkojen lisäämisen osalta siellä? Se liittyy hyvin keskeisellä tavalla Suomen panokseen ja koko tähän kriisinhallintaan, mitä tehtäviä on tällä hetkellä maailmalla.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Voi olla, että polttoaineasia tuntuu kovin vähäpätöiseltä täältä Suomesta katsoen, jossa bensatankit ovat tuossa vieressä. Siellä toimitaan vaikeissa olosuhteissa, (Ed. Laukkanen: Ääriolosuhteissa!) ja myöskin, niin kuin totesin, YK irtisanoi aiemmat polttoainesopimukset joitakin aikoja sitten, ja tätä uutta systeemiä ei ole saatu pelaamaan. Tässä tuo syy.

Miten tähän sitten pitää reagoida? Mielestäni juuri tällä tavalla, että tehdään kaikki voitava, jotta tämä nyt täällä pieneltä tuntuva ongelma saadaan voitetuksi. Meillä on sitoumukset YK:ta kohtaan, meillä on sitoumukset Irlantia kohtaan, joka on johtovaltio. Emme me ole sieltä lähtemässä neuvotteluteitse pois hätäisesti tai häntä koipien välissä, mutta jos kaikkien näiden yritysten jälkeen tilanne johtaa tuohon johtopäätökseen, niin mielestäni meidän täytyy toimia vastuullisesti ja määräaikaisesti osittain evakuoida joukot.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkaselle kaksi huomiota.

Ensimmäinen Afganistanista: Keskustelimme asiasta ulkoministeri Clintonin kanssa. Hän kiitti Suomea erinomaisesta ja tärkeästä panoksesta Afganistanissa. Lisäämisestä tai vähentämisestä ei ollut missään nimessä kyse.

Toinen huomio Tšadista: Viimeksi eilen suurlähettiläs Jarmo Viinanen on keskustellut YK:n kriisinhallinnasta vastaavan apulaispääsihteerin kanssa ja tehnyt selväksi ne tarpeet, mitkä meidän joukoillamme siellä on. Suurin ongelma tällä hetkellä on se, että YK ei ole saanut omaa koneistoaan toimimaan samalla tavalla, jolla EU sai omansa Tšadissa. Meillä ensisijaisesti on kyse omien sotilaiden, rauhanturvaajien, turvallisuudesta, toissijaisesti sitten mietitään vararatkaisuja. Häntä koipien välissä sieltä ei tulla pois.

Arvoisa puhemies! Minusta molemmat ministerit ovat menetelleet ihan oikein tässä asiassa. Silloin kun tämä Tšadin-päätös alun perin tehtiin, niin sehän tehtiin hyvin herkällä tunnolla, ajatellen, että siellä on erityisen paljon koviakin vaikeuksia, ja silloinhan takaraivossa on ajatus, että sieltä mahdollisesti joudutaan tulemaan pois yllättävällä tavalla. Silloin ei kyllä polttoaineista puhuttu mitään, se on tässä yllätys, mutta sehän nyt ei ole meidän ministereidemme vika, että siellä polttoaine loppuu. Viisas päätös tämä teiltä on, ja minun kysymykseni on vaan tällainen:

Näyttääkö siltä, että sadekauden jälkeen sinne ilman muuta palataan, vai onko siihen kerääntymässä joitain muitakin pilviä päälle?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Kyllä ensimmäinen lähtökohta ja toive on se, niin kuin olen todennut aikaisemmin, että tämä ongelma saadaan hoidettua ja toiminta voisi edetä suunnitellusti. Uskon, että näin tapahtuu. Mikäli sitten joudutaan tähän varasuunnitelmaan turvautumaan, niin varmasti lähtökohta on, että sadekauden jälkeen sinne palataan, mutta toki sinä aikana täytyy sitten nämä ongelmat saada voitetuiksi.

Kaiken kaikkiaan mielestäni tätä ei kannata liiaksi suurennella. Kriisinhallintaoperaatiot eri puolilla maailmaa ovat erittäin vaativia: on logistiikka, huolto, terveyshuolto ja sitten tietysti tämä pääasia. Me tiedämme, että Afrikassa sillä lähialueella turvallisuustilanne on kiristynyt. Sudanin tilanne on myöskin lähivuosina erittäin haastava. Eli kyllä siellä tarve rauhanturvatoiminnalle on kiistaton, ja mielelläni näkisin, että tässä YK-operaatiossa Suomi olisi mukana pitkäjänteisesti.

Arvoisa puhemies! Todellakin, eivät varmaankaan polttoainehuollon ongelmat ole meidän ministereidemme vika, mutta yhtä selvää tietysti on, että jos sieltä joudutaan tulemaan pois, niin onhan se iso takaisku ja erittäin nolo asia. Se on suuri asia tämän humanitäärisen tilanteen kannalta, ja kysymys kuuluu, mitä tässä tilanteessa voidaan tehdä. Meillä on tuoreeltaan harjoiteltu ilmatankkausta, jossa hävittäjät saavat polttoainetäydennyksen ilmassa, ja siihen käytetään paljon energiaa ja varaa.

Täällä mainittiin, että ulkoministeri Stubb on ollut Yhdysvalloissa ja tavannut myös Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin. Kysyn, ministeri Stubb: Otitteko siellä esille sitä mahdollisuutta, että Yhdysvallat, jolla on paljon teknologiaa hallussaan, voisi auttaa tässä polttoainehuoltoasiassa? Tämähän ei ole ylitsekäymätön asia, saada muutaman sadan kilometrin päähän polttoainetta toimitetuksi, jos on vaan kalusto olemassa.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! En ottanut tätä asiaa esille. Kyseessä on YK-operaatio, ja tämäntyyppisiin yksityiskohtiin ei vieraan vallan kanssa omassa operaatiossa mennä. Eli tämä on YK:n vastuulla. Me toimimme siellä yhdessä Irlannin kanssa. En ottanut asiaa esille ulkoministeri Clintonin kanssa.