Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Talouden epävarmuus heijastuu myös kuntatalouteen. Edessämme on vaativia ratkaisuja, jotta pystymme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan tuleville sukupolville. Vaativat ajat ja erityisesti tarve julkisen talouden tasapainottamiseen ja valtion velkaantumiskehityksen taittamiseen näkyvät ensi vuoden talousarvioesityksessä kuntien osalta kiristävinä.

Kuntien talouden kannalta verotulokehityksellä on suuri merkitys. Ensi vuonna kuntien verotulojen arvioidaan olevan noin 19,3 miljardia euroa, mikä on vajaan prosentin enemmän kuin vuodelle 2011 oli arvioitu. Talousarvioesitykseen liittyvät veroperustemuutokset alentavat kuntien verotuottoa noin 300 miljoonalla eurolla, mutta hallitusohjelman mukaisesti ne kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikainen, elvytystoimena tehty korotus päättyy tämän vuoden lopussa. Kaikkiaan se on kerryttänyt kunnille noin 500 miljoonan euron vuosittaiset ylimääräiset verotulot. Hallitusohjelman mukaisesti tuota korotusta kuitenkin vielä jatketaan vuosina 2012 ja 2013, ei enää 10 prosentilla, vaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna. Kun yhteisöverokanta muutoin laskee yhdellä prosenttiyksiköllä, tuokin verotulon menetys kompensoidaan kunnille korottamalla niiden osuutta yhteisöverosta. Nämä ovat kuntatalouden kannalta merkittäviä ratkaisuja, sillä lähes puolet kuntien tuloista kertyy nimenomaan veroista.

Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on vaalikauden aikana myös nostaa kiinteistöveron osuutta kuntien verotuloista. Se on kuntatalouden näkökulmasta vakain ja helpoimmin ennustettava veromuoto. Kiinteistövero on ensi vuodesta alkaen irrotettu kuntien verotulojen tasausjärjestelmästä.

Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 10,5 miljardilla eurolla vuonna 2012, mikä on noin 400 miljoonaa euroa tätä vuotta enemmän. Kuntien valtionavut määräytyvät pääosin laskennallisin perustein ja ovat kunnan tuloina yleiskatteisia, eli kunta voi harkintansa mukaan päättää niiden käytöstä. Laskennalliset valtionavut ovat kaikkiaan noin 9,4 miljardia euroa.

Valtionosuuksia alentaa hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 631 miljoonan euron leikkaus. Toisaalta valtionosuuksia kasvattavat muun muassa kustannustenjaon tarkistus, 412 miljoonaa euroa, veromenetysten kompensaatiot, 262 miljoonaa euroa, sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen, työllistämistukeen ja maahanmuuttajakorvauksiin. Lisäksi indeksikorotus nostaa kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 341 miljoonaa euroa ja ikärakenteen ja väestömäärän muutos 68 miljoonaa.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden ja rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa tähän vuoteen verrattuna nettomääräisesti 448 miljoonaa euroa. Tuossa arviossa on mukana yhteisöveron jako-osuuden muutos. Toisaalta kevään tekniseen kehykseen verrattuna kehitys on positiivinen.

Kunnat lähtevät ensi vuoteen kuitenkin sillä tavoin hyvästäkin tilanteesta, että viime vuoden vuosikatteet olivat kuntataloudessa koko 2000-luvun vahvimmat. Vuosikate näyttää paranevan edelleen tänä vuonna, mikäli menokasvu pysyy maltillisena. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että kuntien lainakanta on kasvanut voimakkaasti ja nettoinvestoinnit ovat korkealla. Ensi vuonna kuntatalouden arvioidaan jo heikkenevän, mutta vuosikatteen arvioidaan riittävän vielä poistoihin vuonna 2012 ja 2013, mutta vuosina 2014 ja 2015 tilanne näyttää tältä osin jo vaikeammalta. Kuntien verotulojen kasvu alenee johtuen sekä hallitusohjelman verolinjauksista että veropohjan kasvun hidastumisesta pitemmällä aikajänteellä. Kuntatalouden lähivuosien toimintaympäristöä leimaavat hidastuva kasvu, hintapaineet ja valtiontalouden tasapainotus ja erityisesti pitemmällä aikavälillä ikäsidonnaisten menojen huomattava kasvu. Tämä meidän kaikkien on hyvä tiedostaa.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana pääluokan toisesta isosta kokonaisuudesta, julkisen hallinnon tietojärjestelmistä. Viime kuun alussa voimaan tulleen tietohallintolain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta. Lain mukaan valtiovarainministeriön tehtävänä on nyt julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus. Tuo uusi laki painottuu valtion ja kuntien tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämiseen. Tämän toteuttamiseksi julkisen hallinnon viranomaisten tulee käyttää yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja yhteisiä palveluja.

Tietohallintolain toimeenpanoa tukemaan valmistellaan valtiovarainministeriön johdolla julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä käsittelevä strategia. Julkisen hallinnon tuottavuutta edistäviin tietohallintohankkeisiin suunnataan ensi vuonna yhteensä 80 miljoonaa euroa. Kuntien ja valtion yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin esitetään 18 miljoonan euron määrärahaa. Tavoitteena on nyt tällä kehyskaudella saada näistä järjestelmistä merkittäviä menosäästöjä.

Lopuksi, arvoisa puhemies! Kuten kaikki tässä salissa hyvin tiedämme, edessämme on todella suuria haasteita. Suomen ikärakenteen muutos on Euroopan nopein. Huollettavien määrä suhteessa työssä käyviin kasvaa nopeimmin juuri Suomessa. Tämä vaatii rohkeita uudistuksia, jotta palvelut ja hyvinvointi voidaan turvata jatkossakin. Hallituksen kuntauudistus on näistä keskeisin.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkunen antoi kohtuullisen positiivisen kuvan kuntataloudesta ja ensi vuoden tilanteesta, mutta ette kertonut sitä, miten valtavasti kuntien väliset erot kasvavat. Tulee olemaan monia kuntia, joissa tämä vaikutus on yli 200 euroa asukasta kohti. Miten te perustelette niille kunnille, että heidän tilanteensa on erittäin hyvä? Se vaatii valtavia sopeutumistoimia. Mikä on käsityksenne oikeudenmukaisuudesta?

Te olette myös puhunut voimakkaasti siitä, että tämä suuri kuntauudistus pitää toteuttaa yhteisymmärryksessä ja yhteisvastuulla. Miksi juuri kokoomus esti parlamentaarisen uudistuksen valmistelun ettekä myöskään ottaneet huomioon sitä, kun hallitusohjelmaneuvotteluja käytiin ja tämä uudistus käynnistettiin?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri totesi, niin kuntauudistus on merkittävä, iso asia. Yhtä lailla istuva hallitus on nostanut sen yhdeksi kansantalouden kannalta merkittävimmäksi hankkeeksi siinä mielessä, että turhan byrokratian purkaminen, toimintojen keskittäminen ja virtaviivaistaminen, on se keino, millä voidaan lähipalvelut turvata.

Nyt tässä yhteydessä kuitenkin kysyn kuntauudistuksen ja kuntalain kokonaisuudistuksen yhteistä kytköä ja lähinnä siltä osin, mikä liittyy talouteen. Miten kuntalain uudistuksen ja kuntauudistuksen talouden kytkös varmistetaan siten, että se vaikuttavuus näkyy kunnissa heti?

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme täällä viikon aikana puhuneet taloudesta, ja nytkin on budjettikeskustelu meneillään. On hyvä nähdä, että kuntauudistus liittyy juuri tähän isoon taloudelliseen kuvaan eli siihen, että meidän myös kunnissa pitää miettiä, miten me voimme tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa rakentaa suomalaista yhteiskuntaa.

Yksi kuntauudistuksen keskeisistä tavoitteista on luoda edellytyksiä juuri tämän kestävyysvajeen kaventamiselle ja varautua näihin palveluihin. Hallituksen aloittaman kuntauudistuksen tarkoitus on varmistaa, että rahaa käytetään hyödyllisesti, ja onkin erikoista, että keskustapuolueen piiristä sekä vastustetaan kuntauudistusta että esitetään lisäyksiä valtionosuuksiin. Tässä taloudellisessa tilanteessa se ei ole kestävä ja rakentava linja.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on edelleen kirjattu mahdollisuus vastuukuntamallin käyttämisestä kuntauudistuksessa, ja haluaisin kysyä, mitkä ovat ne linjaukset, millä tavalla määritellään, mitkä ja minkälaiset kunnat voivat edelleen päätyä tähän vastuukuntamalliin.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkunen on todennut, että kuntauudistus runnotaan läpi aikataulussaan kuntakapinasta huolimatta ja käyttämällä vähintäänkin taloudellisia pakotteita muun muassa rukkaamalla valtionosuusjärjestelmää tai asettamalla kunnille laina- ja kunnallisverokattoja. Toisaalta olette myös sanonut, että kuntia kuullaan aidosti ja niiden mielipiteet otetaan huomioon. Mitä, ministeri, vastaatte nyt, kun asiantuntijat ovat esittäneet huolta siitä, että nämä suuret uudistukset, kun nyt uudistetaan valtionosuusjärjestelmää, kuntalakia tai rakennelakia, eivät nykyisillä resursseilla tai aikataululla mitenkään ole mahdollisia eikä lopputuloksesta voi tulla hyvä? Kuinka nyt tässä uudessa tilanteessa vastaatte tähän kysymykseen?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli hienoa kuulla ministeriltä valtionosuuksista se todellinen asia, että valtionosuudet kokonaisuudessaan kasvavat. Siellä sisällä kuitenkin tehdään tämä jarrutus, ja kun sitä jarrutusta, 630 miljoonan jarrutusta, tarkastellaan, niin se on siinä mielessä aivan looginen, koska kuntatalouden koko on kokonaisuudessaan aika lähellä sama kuin valtiontalouden, ja sitä kautta molemmat joutuvat tässä hieman vaikeassa tilanteessa jarruttamaan.

Mutta haluaisin kysyä ministeriltä, voisiko hän kertoa eduskunnalle hieman niistä kuntauudistuksen lähtökohdista. Kuntauudistusta arvioidaan ainakin kuudesta eri tarkastelunäkökulmasta, ja haluaisin, että eduskuntakin kuulisi hieman näistä näkökulmista, koska ainakin, kun hallintovaliokunta kuuli niistä, siellä jopa keskustalaisten keskuudessa innostus oli suurta kuntauudistusta kohtaan.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hyvin samaa mieltä kuin edellinen puhuja, että jos meillä on julkisen sektorin säästöt edessä, niin on täysin mahdotonta ajatella, että ne eivät koskisi kuntia, jotka ovat kuitenkin ikään kuin se varsinainen julkinen sektori täällä.

Mutta mitä tulee tähän valitukseen kiinteistöveron poistamisesta tasoituksen piiristä, niin minusta on aivan oikein, että ne kunnat, joilla on paljon kesämökkejä, saavat nyt itselleen ne tulot kesämökeistä. Tähän astihan niille ei ole ollut niistä mitään hyötyä. Minä ymmärrän sen, että me tasaamme sitä, että joissakin kunnissa on varakkaampia ja joissakin vähemmän varakkaita ihmisiä, mutta että sen takia, että joissakin kunnissa on asuminen kallista, pitää maksaa muille kunnille, en ymmärrä ollenkaan. On tietysti ikävää ja tämä muutos on iso, mutta on paljon loogisempaa, että kiinteistövero ei ole tasauksessa kuin että se on tasauksessa. Nythän ne kesämökkikunnat eivät ole hyötyneet näistä kesäasukkaistaan pennin hyrrää.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman, arvoisa puhemies! Alla vet vi att under de senaste åren har ganska mycket gjorts i kommunerna.

Paras-hankehan on ollut viime vuosina käynnissä, ja kysyisin miniteriltä, millä tavalla voisimme kunnille viestittää sitä, että siitä on myöskin hyötyä, että ne voivat luottaa siihen, että se, mitä on tehty, on ollut hyvää ja siitä kannattaa sitten lähteä eteenpäin.

Toinen kysymys on se, mikä tulee olemaan vai onko maakunnilla jokin rooli tässä uudistusprosessissa.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Parhaassa tapauksessa meitä kohtaa tänään kansallisen onnistumisen päivä, mikäli työmarkkinasopimus saadaan hyvin aikaiseksi, mutta tiedämme, että samalla työvoimasta käydään ankaraa kilpailua jatkossa. Se liittyy väestörakenteemme muutokseen, ja myöskin kunnat joutuvat ammattitaitoisesta työvoimasta kilpailemaan. Sanotaan, että esimerkiksi terveyshaittojen estämiseen, ennalta ehkäisemiseen, kannattaisi paljon voimavaroja kohdistaa, ei vähiten esimerkiksi alkoholin kulutuksen vähentämiseen, joka toisi suoraan säästöjä kunnille.

Kysyisin arvoisalta ministeriltä, miten hallitus on varautunut näihin palkkaratkaisuihin kuntatasolla. Siellähän tulevat varsin isot palkankorotukset kuitenkin myöskin kuntatasolla, toisaalta verotuloja lisää. Onko nämä huomioitu ensi vuoden arvioissa, ja mikä on teidän arvionne siitä, selviävätkö kunnat tiukan työvoimakilpailun keskellä myöskin tästä näkökulmasta?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kiitos näistä kysymyksistä ja kannanotoista. Keskityn tässä ensimmäisessä vastauspuheenvuorossani ehkä näihin kuntatalouden kysymyksiin ja myöhemmin sitten tähän kuntauudistukseen, sen etenemiseen.

Aivan kuten edustaja Tölli totesi, meillä kuntien väliset erot taloudessa ovat suuret. Silloin, kun puhumme kuntataloudesta, saatamme nähdä, että vuosikatteet ovat nyt olleet vahvat viime vuonna ja tulevat tänäkin vuonna olemaan. Toisaalta on huomattava, että kuntien velkaantuminen on koko ajan lisääntynyt. Kahden viimeisen vaalikauden aikana kuntien lainataakka on noussut 6 miljardista jo yli 12 miljardiin, ja se kasvaa edelleen noin miljardin vuosivauhtia. Tämä on erittäin huolestuttava kehitys, kun ajattelemme, mikä iso ikärakenteen muutos meillä on edessä. Eli tilanne ei kokonaisuudessakaan ole hyvä, vaikka tällä hetkellä voi sanoa, että yleisesti ottaen ei täysin kurjakaan tilanne ole. Mutta haasteisiin nähden tilanne ei ole hyvä.

Todellakin kuntien välillä on erittäin isot erot siitä huolimatta, että meillä on varsin monimutkainen valtionosuusjärjestelmä, jossa on 50 erilaista laskentaindikaattoria. Sen lisäksi meillä on verotulojen tasausjärjestelmä, jossa noin 60 kuntaa maksaa muille 250 kunnalle tasauksia. Siitä huolimatta veroprosenteissa on huomattavat erot. Alhaisimmillaan kuntalaiset maksavat 16,5 veroprosentin veroa ja suurimmillaan 21 prosentin. Toisaalta kuntien lainakanta enimmillään on jo 5 000—5 500 euroa per asukas, kun meillä on taas ihan velattomiakin kuntia. Eli taloudelliset erot ovat huomattavat, ja varsinkin tiedämme, että monet pienet kunnat ovat erittäin haavoittuvaisia talouden suhteen. Jos siellä tapahtuu isoja työpaikkamuutoksia, tehtaan lakkauttamisia tai vastaavia, niin ne vaikuttavat todella dramaattisesti kunnan tulopohjaan ja mahdollisuuksiin järjestää palveluja. Sen johdosta on tarpeen vahvistaa kuntien taloudellista pohjaa ja kantokykyä kaiken kaikkiaan. Tämä uudistus on meneillään, ja osana sitä myös valtionosuusjärjestelmä aiotaan uudistaa.

Tuossa edustaja Mäkinen kysyi juuri tästä kuntien taloudesta ja kuntalain uudistuksesta suhteessa näihin muihin muutoksiin. Jo ministeri Tölli asetti tuon Kunnan talous -työryhmän, joka edelleenkin tekee työtään, ja sen määräpäivä on tämän vuoden loppuun mennessä tehdä esitykset siitä, miten kuntien taloushallintoa ja johtamista pitäisi uudistaa ja tiettyjä tähän liittyviä kysymyksiä kuntien tilinpäätöksissä muun muassa, jotta saisimme paremman käsityksen kuntatalouden tilasta. Sen jälkeen tulee arvioitavaksi, tuodaanko nämä muutokset jo nyt lainsäädännön tasolle vai tuodaanko ne osana tuota koko kuntalain uudistusta. Mutta on hyvin tärkeää, että viemme eteenpäin tätä kuntien taloushallinnon ennakoitavuutta, vertailtavuutta ja seurattavuutta. Siihen liittyvät sekä talouspuolen säännökset ja lainsäädäntö että toisaalta myös tilastot ja tiedonkeruu, joiden osalta meillä on myös paljon tehtävää, ja siinäkin on jo valmiiksi työskentelemässä oma työryhmänsä, joka ensi keväänä tekee omat esityksensä tästä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri Virkkunen suunnittelee Suomeen suurkuntia, ja kuitenkin pienet kuntalaiset ovat nyt jääneet täysin sivuun tässä keskustelussa. Tällä hetkellä meillä on suuria demokratiaongelmia, nimittäin julkisia palveluja ulkoistetaan ja myös yhtiöitetään. Meillä on kunnissa lukuisia asunto-osakeyhtiöitä, energiayhtiöitä, jäteyhtiöitä, elinkeinopalveluja tuottavia yhtiöitä, on kouluja yhtiöitetty, ja niissä on itsenäiset hallitukset, jotka käyttävät päätöksentekovaltaa liittyen näihin tehtäväkenttiin.

Nyt on se ongelma, että vanhat puolueet ovat jo kymmeniä vuosia jakaneet kaikkien näitten yhtiöitten hallituspaikat keskenään, joten demokraattiset kunnallisvaalit eivät vaikuta lainkaan näitten yhtiöitten kokoonpanoihin. (Hälinää) Ja minulla olisi lääke siihen: meidän pitäisi saada kunnallisiin osakeyhtiöihin oma lainsäädäntö, joka takaisi sen, (Välihuutoja vasemmalta) että päätöksenteko ja tiedonsaantioikeus olisi kuntalaisilla turvattu. Elikkä päätöksenteon näissä kunnallisissa yhtiöissä pitäisi olla avointa ja julkista, koska siellä käytetään valtavia summia kuntalaisten rahoja. (Timo Soini: Vaikuttava puhe! — Naurua)

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pirkko Ruohonen-Lerner puhui todella asiaa. Kunnanvaltuustojen valta on vähentynyt mitä erilaisimmille tahoille: yhtiöille ja lautakunnille ja johtokunnille ja ties minne. Vantaallakin kärjistetysti sanoen on yksi ainoa tärkeä kokous eli se syyskokous, missä päätetään ensi vuoden talousarviosta.

Mutta, arvoisa puhemies, kysyn kuntaministeriltä: Kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonaa euroa, todella valitettavaa ja surullista. Valtiontalouden kehyksissä 2012—2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahat kokonaisuudessaan vähenevät huolimatta väestön ikääntymisestä ja väestönkasvusta. Miten te, kuntaministeri, turvaatte kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa? Se ei onnistu kuntien valtionosuuksia leikkaamalla.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustajat Ruohonen-Lerner ja Jääskeläinen, jos teidän ajatuskulkuanne jatkaa loppuun asti, niin tehän kannatatte tätä hallituksen kuntauudistusta. (Eduskunnasta: Aivan! Juuri näin!) Suurin ongelma on juuri se, että näihin ylikunnallisiin himmeleihin ja häkkeleihin on viety kaikki kuntien, kuntalaisten ja kunnanvaltuutettujen päätösvalta. Nimenomaan se on tämän kuntauudistuksen yksi tarkoitus: kunnallisen demokratian lisääminen niin, että kansalaiset voivat valtuutettujen kautta vaikuttaa niihin rahoihin, mihin ne menevät. Toivottavasti kannatatte hallituksen kuntauudistusta, koska olemme ihan samaa mieltä tästä ongelmasta.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettikirjankin mukaan kuntien talous heikkenee 448 miljoonaa euroa, ja pitää mennä aina vuoteen 1998, kun kuntia kohtaan tehtiin näin rujoa politiikkaa, siis edellisen sinipunan aikoihin, ja sillä linjallahan tämä Kataisen ja Urpilaisen hallitus ilman muuta on. Se eriarvoistaa ja se keskittää. Kuntaministeri on todennut Keskisuomalaisessa, että tarkoitus onkin keskittää palveluita, poistaa niitä sieltä pienimmistä kunnista. Se on kuntauudistuksen tarkoitus, ja se on tämän valtionosuuksien muuttamisen tarkoitus.

Tämä kiinteistöverojen irrottaminen verotulojen tasausjärjestelmästä on erittäin eriarvoistavaa ja rujoa politiikkaa, eikä sillä saavuteta sitä, mitä muka halutaan saavuttaa, että ikään kuin oikeudenmukaiselle veronkeruulle haetaan sitä kautta perusteita. Tässä tulee erittäin summittaisia muutoksia, ja sillä heikennetään jo ennestään heikommassa asemassa olevien kuntien taloudellista asemaa. Eli tämä hallitus todellakin ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille, ja se näkyy myöskin hallituksen kuntapolitiikassa. Mutta kysyisin myös kuntaministeriltä (Puhemies: Nyt minuutti on jo ollut jonkun aikaa täynnä!) — myöhemmässä puheenvuorossa.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviniemi viittasi vuoteen 1998. Hyvä, katsotaan, mikä oli silloin tilanne. Vaalikausi 1995—1999, Lipposen ykköshallitus: ainut vaalikausi Suomen historiassa, jolloin kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti laski. Tuolla vaalikaudella huolimatta isoista valtionosuusleikkauksista kunnat pystyivät vähentämään omaa lainakantaansa, pienentämään omaa veroprosenttiaan ja vahvistamaan omia kassatilanteitaan. Miksi? Sen takia, että kuntatalous ei ole pelkästään valtionosuuksia, edustaja Kiviniemi. Se on kokonaistaloutta, johon vaikuttaa yleinen kasvu- ja työllisyyspolitiikka, ja sen takia tämä hallitusohjelma ja ensi vuoden budjetti tulee vahvistamaan kuntataloutta huolimatta valtionosuusleikkauksista.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viimeisen kahdeksan vuoden aikana korjattiin niitä edellisen sinipunahallituksen jälkiä. Nyt esimerkiksi meillä sellaisia kuntia, joilla tulot eivät riitä tällä hetkellä juokseviin menoihin, on huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2003. Eli tässä on keskustan johdolla tehty erittäin hyvää kuntatalouspolitiikkaa, mutta nyt nämä jäljet aiotaan tämän hallituksen toimin tuhota tekemällä juuri tätä eriarvoistavaa ja keskittävää politiikkaa.

Edustaja Lapintielle sanoisin, että yksikään kunta Suomessa ei pärjää ilman kuntayhtymiä, ei edes Helsinki. Jos kuntayhtymistä halutaan eroon, niin pitää tehdä Suomesta yksi kunta. Eli tässä mielessä on aivan kohtuutonta, että kuntia syyllistetään yhteistyöstä toisten kuntien kanssa. Sitä tarvitaan tässä maassa, sitä tehdään myös muissa maissa, eli tässä mielessä pitää antaa arvoa sille, ja on tosiasia, että kuntapalvelut pystytään järjestämään myöskin kuntien yhteistyöllä.

Mutta ministeri Virkkuselta kysyisin, (Puhemies: Ja nyt on taas minuutti täynnä, arvoisa edustaja!) kun te ette ole irtisanoutunut näistä pakkoliitoksista selkeästi, aiotteko te muuttaa kuntalakia siten, (Puhemies: Ja seuraava!) että pakkoliitokset ovat mahdollisia. Kyllä tai ei -vastaus riittää.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Taloudessa on kaksi puolta, tulopuoli ja menopuoli. Te puhutte mielellään siitä tulopuolesta ja unohdatte täydellisesti menopuolen, ja tulopuoleltakin te unohdatte sen, mitä itse asiassa teidän hallituksenne ja Vanhasen hallituksen aikana kuntataloudessa tapahtui: velkamäärät kasvoivat huomattavasti, siis todella hurjaa luokkaa.

Toinen asia, joka teidän aikananne on tapahtunut, on tämä yksityistämisen ja ulkoistamisen vimman kautta saatu menokasvu. Suurin menokasvupaine tällä hetkellä on ulkoistuksissa, luokkaa 7—8 prosenttia, kun kuntamenot keskimäärin kasvavat noin 4 prosenttia. Tässä voisi olla sellainen terve askel, jos otetaan askelia oikeaan suuntaan, siihen suuntaan, että pannaan ne kunnat tekemään itse riittävillä organisaatioilla tehokkaasti toimintoja. Silloin me voimme saada myös menosäästöjä, mikä tulee olemaan se suuren luokan asia tulevaisuudessa. Jos me jatkamme teidän oikeistolaisella linjallanne, kunnollisella porvarilinjalla, ulkoistamalla ja yksityistämällä, niin menopaineet kasvavat räjähdyksenomaisesti.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Backman, te olette paljossa oikeassa. Ahon hallituksen aikana, kun syvä lama koitti, siitä ylösnousussa keskeinen strateginen valinta oli huolehtia siitä, että kunnilla on sellaiset aineelliset edellytykset, että ne pystyvät vastaamaan niistä välttämättömyyspalveluista, jotka olivat ihmisille erityisen tärkeitä noitten vuosien aikana, vuodesta 1991 vuoteen 1995 saakka. Tästä syystä me teimme niin, että me pidimme kuntien taloudesta ja edellytyksistä huolta, mutta sen jälkeen tapahtui sitten se eriarvoistuminen. Myös kuntien keskinäisessä kohtelussa valtio huolehti niistä, jotka ovat heikoimpia, noitten vuosien aikaan.

Mitä tulee sitten tähän päivään, edustaja Virkkuselle vielä, te haette sellaista kuntakokoa, joka pystyisi huolehtimaan kaikista palveluista, myös terveyspalveluista. Minulla on tässä tilasto, joka kertoo, että Euroopassa ei ole yhtään sellaista maata, jossa tällä periaatteella järjestettäisiin palvelut, (Puhemies: Nyt minuutti on mennyt!) että yksi kunta pystyy kaikki terveyspalvelut hoitamaan. Niin ei ole missään asioita järjestetty.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on kyllä mielenkiintoista keskustelua, kun jokainen unohtaa kokonaisuuden, missä liikutaan. Esimerkiksi ministeri Pekkarinen loi omalla ministerikaudellaan sisäministerinä järjestelmän, joka oli täysin epäoikeudenmukainen köyhiä kuntia kohtaan, nimenomaan käännetty arvonlisäverojärjestelmä. Sehän oli aivan hirveä järjestelmä nimenomaan pieniä kuntia kohtaan, jossa pieniltä kunnilta otettiin ja annettiin rikkaille. Sitten te yritätte todistaa asiat päinvastaiseksi.

Te olette luonut tähän maahan järjestelmän, jossa esimerkiksi siinä kunnassa, jossa on 16,5 veroprosentti, hyvätuloinen ihminen maksaa todellisuudessa 12,5:ta. Siellä köyhässä kunnassa, missä palveluja ei ole, siellä maksetaan 21:tä prosenttia. Se on teidän mukaanne oikeudenmukainen järjestelmä. Älkää viitsikö, suoraan sanoen, höpöttää.

Tämä järjestelmä ei ole oikeudenmukainen. Tämä järjestelmä pitää erittäin paljon epäsosiaalisuutta sisällään. Se pitää purkaa ja tehdä oikeudenmukainen järjestelmä, jossa oikeasti köyhälle annetaan tasavertaisia palveluja mutta myös tasavertaista verotuskohtelua.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voi olla, että höpötän. Minun artikulaationi ei ole aina kunnossa oikein, mutta asia on. (Naurua) Jos te, edustaja Korhonen, käytte läpi sen, miten on kuntia kohdeltu, erityyppisiä kuntia, taakse jääneen 20 vuoden aikaan, minä nyt uskallan sanoa teille, että kyllä heikoimpia kohdeltiin niitten vuosien aikaan, 1993:sta eteenpäin, jolloin valtionosuusjärjestelmää uudistettiin ja kuntalakia uudistettiin, varsin hyvin ja oikeudenmukaisesti. Niin ovat sanoneet nämä kunnat itse, niin sanoo Kuntaliitto. Te, ja kenties Backman kohta, olette toista mieltä, mutta laajemmin ei olla toista mieltä.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen tuntee hyvin faktat, ja sen takia on syytä pöytäkirjoihin merkitä ne myös oikein.

Kun olitte kuntaministerinä 1991—1995, kunnat joutuivat nostamaan omia veroprosenttejaan. Sen jälkeen hallitus vaihtui ja myös kuntaministeri vaihtui. Edustaja Pekkarinen ehkä voi mainita, kuka oli sen jälkeen kuntaministerinä. Silloin tapahtui sellainen ihmeellisyys, että kunnat voivat alentaa veroprosenttejaan. Ainoastaan alle kymmenen kuntaa vuosittain joutui nostamaan omaa veroprosenttiaan, ja tämä tapahtui siis vaalikaudella 1995—1999 elikkä Lipposen ykköshallituksen kaudella.

Viime vaalikaudella ja vielä viime vaalitenteissä edustaja Kiviniemi, silloin pääministeri Kiviniemenä, oli sitä mieltä, että kunnilta täytyy ottaa pois 600 miljoonaa yhteisöverotuottoa. Siinä nousi lappu ylös, kun tästä äänestettiin. Tämä hallitus, päinvastoin, antaa lainsäädännöllä 300 miljoonaa euroa enemmän kunnille yhteisövero-osuutta.

Timo Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä vanhat puolueet oikealta vasemmalle taas kinaavat ja historiaa pöyhivät. Ei siellä historiassa, hyvät kollegat, tapahdu enää mitään. Se on mennyttä, ei sitä voi muuttaa, ei siellä tapahdu enää mitään. Se, mitä nyt pitää tapahtua ja mihin pitää keskittyä, on se, että tavallinen ihminen saa ne peruspalvelut joka puolella Suomea, jokaisessa kunnassa. Tämän nyt luulisi sosialisteillekin kelpaavan, että tämä tulisi kuntoon. Perusasiat kuntoon. (Välihuutoja) Ei siellä historiassa enää mitään tapahdu.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntauudistustahan tehdään tulevia vuosia varten, seuraavaa kymmentä vuotta varten, kun Suomen väestö ikääntyy ja meidän täytyy turvata laadukkaat palvelut kasvavalle joukolle vanhempia ihmisiä.

Edustaja Ruohonen-Lerner otti esiin kunnallisdemokratian ja erilaisten elimien monimutkaisuuden. Mielestäni vaikuttaa selvältä, että hallituksen kuntauudistuksen yksi päämäärä on nimenomaan lisätä demokratiaa siinä mielessä, että oikean kokoisten, tarpeeksi vahvojen kuntien valtuustoilla on riittävästi päätäntävaltaa.

Toinen tärkeä linja, jossa kansalaisten vaikutusvaltaa oman kuntansa asioihin tulee lisätä, ovat uudet käytännöt lähidemokratiassa. Kysyisin ministeri Virkkuselta, millä tavalla näitä uusia käytäntöjä kuntauudistuksen yhteydessä valmistellaan. Miten saamme asukkaat mukaan vaikuttamaan palveluihinsa ja tekemään niistä parempia?

Jan Vapaavuori /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini käytti täällä minusta hyvin virkistävän puheenvuoron: katsotaan mieluummin tulevaisuuteen kuin historiaan. Tältä pohjalta haluaisin muistuttaa ehkä kaikkein tärkeimmistä faktoista, joista ensimmäinen on se, että tämä valtion budjetti on edelleen 7 miljardia pakkasella. Toinen fakta on se, että meidän väestömme ikärakenteen muutos johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa kuntataloudessa on edessä ihan hallituksesta riippumatta yhä haastavampia aikoja. Kolmas fakta tai käsitys, josta Suomessa ollaan kutakuinkin yksimielisiä, on se, että siitä kestävyysvajeesta, joka tässä valtakunnassa on, noin puolet kohdistuu kuntatalouteen.

Kun kaikki tämä otetaan huomioon, niin olisihan se ihmeellistä, ellei myös kuntatalous joutuisi näissä säästötalkoissa olemaan mukana. Noin puolet niistä säästöistä ja sopeuttamistoimista, mitä hallitusohjelmassa hyväksyttiin, kohdistuu kuntatalouteen, ja se on tämän yhtälön mukaan ihan oikein. Mutta siitä huolimatta on totta, että kaikki nämä indeksi- ja muut järjestelmät johtavat käytännössä siihen, että kunnat saavat ensi vuonna enemmän rahaa kuin tänä vuonna. Pitää olla mukana säästötalkoissa, mutta ei maalailla semmoista uhkakuvaa, että tässä joku romahtaa, kun silti saadaan enemmän rahaa kuin viime vuonna.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini sanoi aivan oikein, ettei historiaa kannata katsoa, mutta kun kuuntelee esimerkiksi edustajien Jääskeläinen tai Ruohonen-Lerner puheenvuoroja, niin teidän keinonne tai ajattelunne siitä, miten kuntia pitää hoitaa, on kyllä kivikaudelta tai historiasta. Nimittäin kannattaisi tutustua siihen, miten modernia kuntaa tänä päivänä johdetaan ja miten siellä on organisoitu erilaisten palveluiden tuotanto ja järjestäminen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Meillä löytyy erinomaisia esimerkkejä siitä, miten hyvin näitä asioita hoidetaan tietyissä kunnissa, mutta kun se ero on liian suuri.

Sitten vielä toinen asia. Eihän se ulkoistaminen ole mikään kustannuksia aiheuttava, parhaimmillaan se on se tapa, miten tehokkaasti tuotetaan kuntien palvelut. Kuntayhtymä on yleensä se, joka tuottaa sen suuren kustannuksen ja suurimman menoerän ja hallitsemattomimman menoerän kunnille, koska siihen ei pystytä samalla tavalla vaikuttamaan, kun se ei ole käsissä. Siksi tarvitsemme suurempia kuntia, vahvempia peruskuntia, jotka pystyvät pitämään myöskin peruspalvelutuotannon ja päätöksenteon ja niiden valvonnan ja ohjauksen omissa käsissään.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen valtionosuuspolitiikka kunnille tuntuu armeijan puolijoukkueteltalta, jossa on keskimäärin hyvin, kun jalkoja polttaa ja päätä palelee. Siitähän tässä on kysymys, ja tätä on aivan turha väittää miksikään muuksi. 10 000—20 000 hengen kuntiin keskimäärin kohdistuvat suurimmat leikkaukset valtionosuuksissa Kuntaliiton laskelmien mukaan. Kyllä tämä viittaa siihen, että te haluatte ajaa suurkaupunkipolitiikkaa. Te haluatte myös niille alueille, joilla ei ole tällaisia kaupunkeja, väkisten luoda sellaiset muuttelemalla näitä rajoja.

Kuntauudistus sinänsä tarvitaan, mutta ei pidä lähteä liikkeelle näin, että valtionosuuksia lähdetään leikkaamaan. Kootaan yhteen porukat ja keskustellaan aiheesta. Ei tämä ole mitään yhteistyötä, että tällä lailla sanellaan.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Lapintielle: En ole narsisti, kun sanon, että olen 40 vuotta toiminut peruskunnassa ja kuntayhtymissä taloushallinnossa ja jonkun verran ymmärrän niistä luvuista. Peruskunnan talousarviossa tuloslaskelman puolella esitetään toimintamenot, toimintakulut ja sen jälkeen toimintakate, ja se on yleensä miinusmerkkinen. Peruskunnat kaikki rahoittavat menonsa pääasiallisesti verotuloilla ja valtionosuuksilla.

Eilen puhuin tässä salissa poliittisesta rehellisyydestä. Vasureitten puheenjohtaja Arhinmäki sanoi vuosi sitten tässä salissa, että kuntien valtionosuuksia on lisättävä 731 miljoonaa euroa. Nyt hän tyytyy vähentämään valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Valtionosuuksilla on erittäin suuri merkitys kuntien taloudessa. Jyväskylässä, josta olen kotoisin, merkitsee, niin kuin ministeri Virkkunen hyvin tietää, valtionosuuksien leikkaus 12,2 miljoonaa euroa tulovähennyksiä. Ne on katettava kiinteistöveroilla, taksoilla, tariffeilla tai sitten nostamalla veroprosenttia 0,67 prosentilla. (Puhemies: Nyt on minuutti täynnä!) Tämä kaikki vaikuttaa siihen, että kuntalaiset maksavat, ja se on tasaverotusta se.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Historia ei tosiaankaan valitettavasti tunne vaihtoehtoja. Me maksamme nyt sitä taakkaa, mikä tehtiin vuonna 1995, jolloin lapsiperheiden lapsilisiä pienennettiin 35 markkaa per lapsi ja lapsikorotus tasattiin 122 markkaan. On saatu aikaiseksi lapsiköyhyys tähän maahan, on saatu aikaiseksi melkein miljoona köyhää ihmistä. Seuraavana vuonna 1996 leikattiin eläkkeitä, tuli eläkeindeksi, ja nyt maksamme sitä, että meidän eläkeläisemme eivät voi hyvin.

Haluan tietää, millä tavalla kuntaministeri aikoo hoitaa sen, että ihmiset, jotka asuvat periferiassa, asuvat suurten kuntien äärialueilla, saavat palveluita, kun ovat vanhoja, kotiinsa kotihoidon tukea ja saavat sitten myöskin terveyspalveluita, ja miten pienten ihmisten toimeentulo taataan, se, että he pääsevät ylös köyhyysrajalta.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kun katsotaan kuntataloutta, on hyvin tärkeä katsoa sitä kokonaisuutta eli valtionosuuksia ja verotuloja yhdessä. Kuten aiemmin jo totesin, niin kaikkiaan budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa tähän vuoteen verrattuna nettomääräisesti noin 450 miljoonaa, mutta toisin kuin edustaja Kiviniemi totesi, se on kuitenkin paljon positiivisempi kuin siinä teknisessä kehyksessä, joka keväällä hyväksyttiin hallituksessa, oli ennakoitu ensi vuodelle.

Varmasti on näin, että keskusta on tehnyt hyvää työtä keskustalaisen ollessa kuntaministerinä, kuten kaikki muutkin täällä puhuneet aiemmat kuntaministerit ovat tehneet, mutta kuitenkin tosiasia on, että näiden kahdeksan vuoden aikana, kun keskusta on johtanut tätä toimintaa, kuntien velkataakka on tuplaantunut 6 miljardista jo yli 12 miljardiin. Kyllähän se kertoo siitä, että meillä eivät ole enää pitkään aikaan kuntien tulot riittäneet menoihin. Se on erittäin huolestuttavaa, kun ajattelemme ja tiedämme, mikä kehitys meillä on edessämme sen johdosta, että meidän hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu aikana, jolloin Suomessa huoltosuhde oli historiallisen hyvä. Nyt olemme siirtymässä aikaan, jolloin se on Suomessa historiallisen heikko, ja olemme varautuneet tähän äärimmäisen huonosti. Me ehdimme vielä tehdä rakenteelliset toimet, joita tähän tarvitaan, määrätietoisesti ja rivakasti toimimalla, mutta olemme jo myöhässä, se on tunnustettava, koska tärkein tavoite on, kuten edustaja Soini totesi, se, että voimme turvata jatkossa kaikkien suomalaisten palvelut asuinpaikasta riippumatta. Se on se tärkein tavoite tässä uudistuksessa.

On otettu esiin pelko siitä, riittävätkö nyt resurssit näiden kaikkien uudistusten valmisteluun. Totta kai. Tähän on varauduttu jo, kun hallitusohjelma on kirjoitettu, ja sen jälkeen on arvioitu, minkä verran vaaditaan resursseja näihin uudistuksiin, koska osana kuntauudistusta aiotaan koko kuntalaki uudistaa, aiotaan laatia eduskunnalle rakennelaki ja samoin uudistaa valtionosuusjärjestelmä. Mutta suinkaan ei ole tyhjästä tarvinnut aloittaa tätä valmistelua, koska edeltäjäni, ministeri Tölli, jo kaukonäköisesti asetti useammankin työryhmän valmistelemaan näitä kysymyksiä. Meillä ovat työskennelleet kunnallishallinnon rakennetyöryhmä ja Kunnan talous -työryhmä jo entuudestaan, ja ne ovat jatkaneet työtään, samoin kuin kuntalain uudistusta on pohjustettu varsin ansiokkaalla asiatuntijatyöllä, missä on arvioitu näitä uudistustarpeita. Näin ollen tästä oli hyvä jatkaa edelleenkin tämän eteenpäinviemistä.

Samoin kuntien tilastotyö on myös käynnissä. Pidän sitä hyvin tärkeänä, että teemme myös uudistuksia tällä saralla, jotta saamme paremman käsityksen kuntien toiminnasta ja taloudesta, pystymme paremmin vertailemaan ja tuottamaan sellaista aineistoa, joka nopeammin jo hyödyttää myös kuntapäättäjiä ja auttaa heitä omassa päätöksenteossaan.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei keskusta vastusta kuntauudistuksia, ei missään tapauksessa. Mutta kuntauudistuksen pääpainon pitäisi olla palveluiden, palvelurakenteitten ja palvelujen tuotantotapojen uudistamisessa, koska palvelujen tuottamisesta 97-prosenttisesti kuntien menot muodostuvat. Rohkenen sanoa, että on suorastaan älyllistä laiskuutta väittää, että nämä tavoitteet toteutuvat vain hallituksen peruskuntamallissa. En kerta kaikkiaan voi ymmärtää sitä, miksi Suomessa ei voisi olla erilaisia demokraattisia mutta samalla avoimia kuntarakenteita. Esimerkiksi Kainuun malli: Avoin demokraattinen kuntayhtymämalli tuottaa yli 60 prosenttia kuntien aiemmin tuottamista palveluista, tuottaa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut noin 15 prosenttia edullisemmin kuin maassa keskimäärin. Kuntien kattamattomat alijäämät ovat laskeneet. Kuntien rahoitusasema on parantunut. Minkä vuoksi tämäntyyppisiä malleja ei voisi olla myös kuntauudistuksessa jatkossakin?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta sai eilen Kuntaliiton informaation. Edustaja Kalliorinne tuli vähän myöhässä siihen asiainfoon, joten sanon teille ja kaikille muillekin, että kaksi pääkysymystä oli: ylisuurien valtionosuusleikkausten jaksottaminen koko vaalikaudelle ja kiinteistöveron pitäminen tasausjärjestelmän piirissä.

Sitten tähän kuntauudistukseen. Ystävällisenä neuvona ministerille ja koko hallitukselle: Aloittakaa tämä kuntauudistus sellaiselta alueelta, mistä tulevat kansantalouteen ja kuntatalouteen kaikista suurimmat vaikutukset. Kootkaa tämä pääkaupunkiseutu metropolikunnaksi, asettakaa sille palveluiden tuottotavoite ja vaatimus tuottaa palvelut Espoon kustannustasolla. Siitä syntyy kansantalouteen ja kuntatalouteen kaikista merkittävimmät säästöt, ja se luo uskottavuutta tähän teidän hankkeeseenne. Ei pienten maaseutukuntien parissa askarteleminen tuo kansanta-louteen säästöjä. Turha teidän on poliittisista tarkoitusperistä lähteä ajamaan pieniä kuntia alas, vaikka tiedättekin, että keskusta on siellä valtapuolue. Hoitakaa asia niin, että tulee hankkeelle uskottavuutta. Pankaa tämä pääkaupunkiseutu yhteen. Teillä on poliittista voimaa, näyttäkää se!

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Paras-lain eräs epäonnistumisen syy, tietyllä lailla epäonnistumisen syy, oli juuri siinä, että kokoomus torppasi tuon lain valmistelun yhteydessä maakuntaliittojen ohjaavan vaikutuksen. Varmaan pelättiin, että maakuntaliitot ohjaavat jollakin lailla väärään suuntaan. Näin ollen Paras-lainsäädäntö lähti kulkemaan omia teitään. Kunnat katselivat ympärilleen ja hakivat yhteistyökumppaneitaan kuka mistäkin. Jos maakuntaliitot olisivat olleet tekemässä tuota ohjaustyötä, uskon, että Paras-lainsäädännöllä olisi päästy paljon pidemmälle ja saatu enemmän tuloksia aikaan. Tässä suhteessa kokoomuksen tulee myös kantaa tätä vastuuta.

Nyt kun rakennelakia tehdään, niin täytyy sanoa, arvoisa ministeri, että kyllä kuntakentässä on ennennäkemätön epävarmuus sekä myös kuntalaisten parissa, mihinkä tässä oikein ollaan menossa. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: Mitä sanottavaa teillä on myös niiden syrjäisimpien alueiden kuntien asukkaille, ihmisille, jotka tarvitsevat päivähoitopalveluja, koulupalveluja, terveydenhuollon palveluja? Kuinka heille tullaan tulevaisuudessa nuo palvelut turvaamaan?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustalaisten kuntaministerien aikana kuntien velkataakka on tuplaantunut, mutta yhä monessa velkaisessa kunnassa istuu keskustalainen kunnanjohto, valta on keskustan käsissä ja tämä surkea velkaantumiskehitys jatkuu. Ongelma on tietysti se, että kuntien taseita on vaikea lukea, velkaantumisastetta on vaikea ottaa taseesta selvää. Meillä on paljon tehtävää kuntien taseiden yhdenvertaistamisessa.

Mutta haluaisin tietää ministeri Virkkuselta, oletteko valmiit esittämään jonkinlaista velkaantumiskattoa Suomeen. Suomessahan poikkeuksellisesti ei mitään tällaista velkakattoa kunnissa ole. Me olemme hyväksyneet sen jopa Euroopan unionissa maiden välille, mutta suomalaiset kunnat saavat velkaantua pohjattomuuksiin asti.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisen puitelain tärkein tavoite oli peruspalvelujen turvaaminen. Mutta koska puitelaissa ei ollut tarkemmin määritelty, mitkä sosiaalitoimen palvelut yhteistoiminta-alueelle tulisi siirtää, johti se siihen, että niitä siirrettiin tai jätettiin siirtämättä hyvin hajanaisesti. Tämän vuoden elokuussa, kun kunnat vastasivat selvitykseen, miten ne täyttivät puitelain väestöpohjaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttä koskevat velvoitteet, ilmeni, että väestöpohjavelvoite täyttyi vain 194 kunnalla, mikä on ainoastaan 62 prosenttia puitelain piirissä olevista kunnista. Kysyn siksi ministeriltä, mitä puutteita oli edellisessä puitelaissa ja mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Rantakangas väitti, että pienten kuntien yhteenliittymisellä ei ole mitään merkittävää vaikutusta valtiontalouteen. Varmasti se on siinä suhteessa kohtuullisen pieni, mutta sillä on iso merkitys kuntien omalle taloudelle. Meillä kun Sastamala syntyi, seutukunta liittyi yhteen, niin ensimmäisenä vuonna hallinnon säästö oli 600 000 euroa. Sen lisäksi on pystytty käyttämään kunnan virkamiesten työaikaa nimenomaan palvelujen rakentamiseen eikä niihin kuntien välisiin keskinäisiin kokouksiin, joihin aikaisemmin meni aivan kohtuuton määrä aikaa. On pystytty myöskin investoimaan järkevästi koko alueen edellytyksiä huomioiden, ja sitä kautta voidaan aidosti kehittää sitä kuntaa ja tehdä sitä vahvemmaksi.

Toisena asiana haluan sanoa sen, että on erittäin tärkeätä, että tämä verotulojen tasausjärjestelmä säilyy, ja on myöskin erittäin tärkeää, että yli 75-vuotiaiden osuus kunnissa huomioidaan valtionosuuksissa. Mutta ihmettelen keskustalaisia siitä, miksi te arvostelette tämän kiinteistöveron poisottoa tästä tasausjärjestelmästä, kun sehän palkitsee niitä kuntia, jotka ovat esimerkiksi rantarakentamiseen voimakkaasti panostaneet, mökkirakentamiseen, ranta-asumiseen. Eikö tämä ole ihan oikein? (Hälinää)

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean vielä edustaja Backmanille, että voimakkaimmin kunta—valtio-suhteessa kuntien tilanne heikkeni vuosina 1997—1998. Tämä on valtiovarainministeriön laskelman mukaan.

Sitten kuntatalouden kokonaistilanne: Se on vakava. Peruspalvelubudjetin mukaan ja -ohjelman mukaan 2014 oikeastaan kuntatalous on kriisissä, kun poistot ylittävät vuosikatteet. Kyllä siinä kokonaisuudessa on pakko tehdä jotain. Mutta minkä tyyppisissä kunnissa velkaantuminen on ollut suurinta? Se on suurissa kaupungeissa — eikä pienissä kunnissa. Se on loppujen lopuksi näin, kun katsotaan sitä kokonaisuutta.

Ei tämä kokonaistilanne, ministeri Virkkunen, ratkea sillä, että muutetaan kuntien välisiä suhteita, eriarvoistetaan, vaan pitää katsoa juuri kokonaisuutta, ja siksi tätä kiinteistöveron irrottamista tasausjärjestelmästä ei pidä tehdä erikseen, vaan pitää katsoa kokonaisuutta. Kun hallitusohjelmaa valmisteltiin, niin tiedän, että tätä ei edes kuntatyöryhmässä käsitelty. Se oli vain tässä taloustyöryhmässä, (Puhemies: Ja nyt on minuutti täynnä!) ja vaikuttavuutta ei arvioitu lainkaan. Ei näin voi menetellä.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuntauudistusta tarvitaan sekä metropolialueella että koko maassa. Sanoisin vielä, että kun Kainuun mallia olen 12 vuotta seurannut hallintovaliokunnassa, niin minulle on tullut semmoinen toteamus, että Kainuun malli on hyvä siellä, mutta sen jälkeen se ei ole hyvä, jos sitä ryhdytään tuomaan muualle. Se sopii sinne.

Minä haluaisin nyt keskustapuolueen ryhmälle sanoa ihan, että olisi paikallaan tällainen laskutoimitus: Katsokaapa vähän, mitä olisi kuntien oma talouspohja ja kyky tuottaa peruspalveluita, jos ainoastaan verot jäisivät sinne, ne omat verotulot, ja valtionosuudet otettaisiin pois. Yli sadassa kunnassa veroprosentti olisi yli 50 prosenttia. Kuinka itsenäinen on se keskustajohtoinen kunta, jonka veroprosentti olisi 72 prosenttia, jos valtionosuus otettaisiin pois?

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yllätyin, koska en ole pyytänyt tähän keskusteluun puheenvuoroa, ja sen vuoksi haluaisin antaa jollekin kollegalle mahdollisuuden.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä korvani kuulevatkaan? Keskustahan täällä vaati pakkoliitoksia edustaja Rantakankaan suulla. Mikäs se linja tämä on? Eikös tässä kuntavälikysymyksessä tullut jo selväksi, että oikeastaan ainoa, joka tässä salissa enää pakosta puhuu, on keskusta itse? Eikö se sana tehoa, vai eikö se kuulu? Tämä voidaan osoittaa muuten itse asiassa myös sillä, että ainoa, joka täällä tuntuu uskovan ylhäältä annettuihin käskyihin, on keskusta itse, joka haluaa lähipalvelulailla ottaa esimerkiksi Inarin kunnanvaltuustolta oikeuden pois päättää omasta palveluverkostaan. Kysyisin arvoisalta ministeriltä: Miten te suhtaudutte kuntapäättäjiin? Haluatteko te ottaa heiltä tällä tavalla valtaa pois?

Ja sitten kun puhutaan tästä keskittämisestä, niin katsotaanpa, paljonko terveyskeskusten määrä on vähentynyt keskustan hallituskaudella. Aika paljon.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluaisin todeta edustaja Katajalle, että olen kyllä hyvin hämmästynyt suhtautumisestanne luottamushenkilöihin kuntatasolla, jos syytätte heitä suoranaisesti tästä kuntien velkaantumiskehityksestä, huonosta hallinnosta.

Mutta tämä pakko-sana, jonka edustaja Lindtman nosti esiin, käsitellään se nyt sitten vielä kerran läpi. Tämä on, arvoisa ministeri, tuntunut vähän käsitekikkailulta. Te kiertelette ja kaartelette kuin kissa kuumaa puuroa sitä yhtä sanaa. Pakosta ei puhuta. Kysytään nyt sitten niin, että tarkoittaako se sitä, että kunnilta otetaan rahat pois. Sekö on sitten se pakko, ja sekö on liittymiskehityksen ainut mahdollinen tie?

Toinen kysymys, arvoisa ministeri: Miten suhtaudutte uudistuksen yhteydessä kuntien työntekijöihin ja heidän työpaikkojensa turvaamiseen, siis niihin kuntalaisiin, jotka saavat palkkansa kunnilta tai kuntayhtymiltä? Miten heidän työpaikoilleen käy tämän uudistuksen myötä? Onko meillä liuta kunta-alan työttömiä ihmisiä tämän uudistuksen jälkeen?

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari uutista viime viikolta: Kunnille asetetaan vero- ja velkakatto, jolla edistetään kuntaliitosneuvotteluja. Homekoulujen korjaamiseen varattu 36 miljoonaa vähennetään 5 miljoonaan.

Pienenä kuntapäättäjänä itse Vimpelissä olen, siellä on naapurikuntia Lappajärvi, Evijärvi, pieniä kuntia, joilla talous on tiukalla. Kunnat joutuvat omilla kustannuksillaan korjaamaan homekoulut ja joutuvat ottamaan lainaa näitten koulujen korjaamiseen. Toinen vaihtoehto on tietysti se, että kunnilla ei riitä kykyä ottaa sitä lainaa, jolloinka joudutaan tähän liitosneuvottelukierteeseen. Taikka jos oppilaita koulutetaan ja koulua pidetään tämmöisessä homeisessa koulussa, niin onko laskettu sitä, mikä on kustannusvaikutus, kun pienet oppilaat altistuvat homeelle ja myöhemmin sairastuvat? Olisiko järkevää satsata näitten koulujen korjaamiseen ja pitää väestö terveempänä?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa nyt kuntien vyötä kiristetään, vain siitä on nyt näköjään kiistaa, kuinka paljon sitä kiristetään. Vyön kiristys aiheuttaa kunnallisten palveluiden heikkenemisen tavalla tai toisella. Te siirrätte tällä ratkaisulla ne kipeät päätökset kunnalliseen päätöksentekoon. Ne päätökset tehdään nyt siellä. Te siirrätte tämän vastuun eteenpäin. Peruspalvelut, muun muassa sosiaali-, terveyspalvelut, pelastustoimi ynnä muut, tulevat olemaan leikkauslistojen edessä.

Toinen iso asia, mikä vaikuttaa yksittäisten kuntien talouteen, on tämä varuskuntien lopettaminen. Ne kunnat, missä nämä lopetettavat varuskunnat ovat, kokevat dramaattisen tilanteen ja tulevaisuuden. Aiotteko vaikuttaa tämän tilanteen paranemiseen?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Tässä on pitkään keskusteltu näistä uudistuksista ja uudistusvaatimuksista. Viime hallituskaudella keskustan johdolla toteutettiin kuntauudistusta ja liitettiin monia pieniä kuntia, Varsinais-Suomessakin kuntien luku putosi puoleen. Siellä on kyllä edelleenkin pieniä kuntia, mutta ne ovat suhteellisen omavaraisia. Jostain syystä ministeriön hankkeet ovat johtaneet siihen, että pieniä kuntia pakotetaan liittymään suurempiin kaupunkeihin. Se johtaa väistämättä lääkäripalveluitten ja muitten palveluitten etääntymiseen kuntalaisista ja käytännössä tarkoittaa sitten, että jokainen kuntalainen joutuu maksamaan enemmän saadakseen ja päästäkseen käsiksi palveluihin. Miten ministeri ajattelee, että rollaattorimummo kulkee 40 kilometriä edullisemmin lääkäriin kuin 1 kilometrin tai puoli kilometriä kuntakeskuksen lääkäriasemalle? Missä ovat ne säästöt? Meidänhän pitäisi täällä eduskunnassa ajatella (Puhemies: Ja nyt, arvoisa edustaja, minuutti on täynnä!) kansalaisten etua eikä pelkästään kuntien ja hallinnon etua.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Hiltuselle totean sen, että jokainen kunta saa käyttää kaikki keräämänsä kunnallisverotulot jo nyt. Se, mihinkä tämä verotulotasausjärjestelmä vaikuttaa, on nimenomaan niihin valtionosuuksiin. On käsittämätöntä, että tällaista tietämättömyyttä vielä esiintyy tällä hetkellä tässäkin salissa.

Edustaja Tölli jo korjasi ministeri Virkkuselle tämän velkaantumisasian. Tosiaan on niin, että viime vuosina on velkaannuttu erityisesti suurissa kaupungeissa, kun on tehty investointeja myöskin tulevaisuutta varten. (Martti Korhonen: Näin se menee!)

Ihmettelen vähän myöskin ministeri Virkkusen halua syyttää edellistä valtiovarainministeri Kataista, koska minulla oli hänen kanssaan kuitenkin ihan hyvä yhteistyö. Hän muun muassa suostui heti siihen, kun esitin pari vuotta sitten lamaan syöksyttäessä, että nostetaan kuntien osuutta yhteisöverotuotoista 10 prosenttiyksiköllä, ja näin tehtiin. Tämä täsmäkorotus toimi nimenomaan niihin kuntiin, jotka syöksyivät kaikkein pahiten sinne laman syövereihin. Mutta se oli täsmäkorotus, ja kun tilanne parani, niin olisi ollut järkevää siitä sitten aikanaan luopua.

Nyt hallitus tekee sillä tavalla, että se tekee nämä muutokset valtionosuusjärjestelmässä, ne leikkaukset, eriarvoistavasti, epäoikeudenmukaisesti. Teillä ei ole siis halua siihen, että Helsingin Kannelmäessä ja vaikkapa siellä Jalasjärven Hirvikylässä olisi lapsella samanlaiset mahdollisuudet (Puhemies: Ja jälleen kerran, meillä on sama ongelma, että aika on loppu!) peruspalveluihin ja kouluun.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta oli hyvä, että edustaja Kiviniemi tässä rehellisesti sanoi, että he halusivat vähentää kunnilta 300 miljoonaa euroa yhteisöverotuottojen osuutena. Hallitus ei näin halunnut tehdä eikä näin myöskään tehnyt.

Edustaja Soini oli täällä aiheellisesti huolissaan siitä, että perussuomalaiset jäävät vähän syrjään nyt tästä keskustelusta, kuntauudistuskeskustelusta. Minä olen huolissani siitä, että perussuomalaiset näyttävät vähän vastustavan tätä uudistusta, vaikka ovat näistä asioista samaa mieltä hallituksen kanssa. Meillä on yhteinen tavoite: paremmat palvelut ja lisää demokratiaa. Sen sijaan, että lähdetään pelottelemaan näiden palveluiden heikentämisellä, niin pitäisi miettiä, miten voimme vahvistaa kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa niihin palveluihin. Ja lähidemokratian vahvistaminen on ihan ydinkysymys tässä uudistamisessa. Keskustalaiset kannattavat monenkirjavaa hallintoviidakkoa, jossa päätökset on viety mahdollisimman kauas kuntalaisista: kuntalaisten tai edes kuntapäättäjien ei ole mahdollista niitä ymmärtää. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Tulkaa, perussuomalaiset, tukemaan tätä hyvää demokratia- ja palveluhanketta.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen ollut kolme kautta Espoon kaupunginvaltuustossa. Koko ajan on kannatus kasvanut, ja voin sanoa, sosialidemokraatit ja koko sali, että jytky tulee seuraavissa kunnallisvaaleissa. (Välihuutoja) Meitä tulee lisää sinne hallintoon mukaan. Me suhtaudumme vastuullisesti, niin kuin olemme tehneet. Espoossa kannatimme muun muassa kokoomuslaista kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää, käyttömenoja pidetään kurissa, olemme vastuullisen talous- ja kuntapolitiikan kannattajia. Älkää olko siitä huolissanne, kyllä tämä asia järjestyy.

Halusin alun perin ottaa puheenvuoron siihen, kun puhuttiin yhtiöittämisestä ja ulkoistamisesta. Koulusiivous esimerkiksi Espoossa: Se onnistui hyvin, kun oli kaupungin siivoojat, siellä oli yksi aikuinen, turvallinen aikuinen, lisää. Ja kun lähdettiin sitä purkamaan, palvelu huononi, hinta ei ole laskenut ja menetettiin vielä se yksi aikuinen. Kyllä perussuomalaisilla järki pelaa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että julkisen sektorin tuottavuus on ongelma, ja siihen ongelmaan päästään puuttumaan lopettamalla kaikki poliittiset virkanimitykset niin kunnan ylimmässä johdossa kuin alemmalla tasolla. Nämä toteutetut kuntaliitokset ovat vaikuttaneet siten, että suurimmat palkankorotukset on annettu johtoportaalle ja samanaikaisesti on vaivihkaa vähennetty väkeä suorittavasta portaasta. Nämä poliittiset virkanimitykset ovat ongelma myös kunnallisissa osakeyhtiöissä, säätiöissä, yhdistyksissä, joista äsken puhuin. Siellä (Hälinää — Puhemies koputtaa) on jopa istuvia valtuutettuja johtotehtävissä. Eli nämä julkisen sektorin kaikki työpaikat pitäisi saada julkiseen ja avoimeen hakuun, niin että kaikilla muodollisesti pätevillä ja sopivilla kansalaisilla olisi oikeus hakea kunnallisia työpaikkoja plus kunnallisten yhtiöitten työpaikkoja ja valinta tapahtuisi oikeudenmukaisesti.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Soinille tosiaan tervetuloa mukaan tähän tärkeään hankkeeseen, mutta voisitte sitten samalla tulla puhumaan järkeä niille Vantaan perussuomalaisille, jotka siellä päässä taas ovat tekemässä koulusiivoukselle niin, että ensin ulkoistetaan, yhtiöitetään, haetaan kumppania, ja sitten vielä vaihdetaan työehtosopimusta, niin että kaikkein pienipalkkaisimpien palkka laskee entisestään. Eli kyllä tässä tuntuu kirjavuutta olevan siellä salin keskelläkin. Mutta, ystäväni Soini Espoon Iivisniemestä, eiköhän lyödä kättä päälle, niin minä toivotan teidät tervetulleeksi Vantaalle.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On se ihmeellistä: tekee mitä tahansa, jos sattuu joskus jotain kokoomuslaistakin kehumaan, sekään ei kelpaa, että onhan tämä merkillinen asia. Perussuomalaisten linja on vastuullinen kuntatalous, kestävä käyttömenojen hillintä, kunnalliset peruspalvelut, joita täydentävät ostopalvelut silloin, kun ne ovat perusteltuja ja parempia, ei muuten — ei tämän nyt luulisi olevan kovin ihmeellistä matematiikkaa. Tämähän on järkevää politiikkaa, ja tätähän kansa tuntuu enenevässä määrin kannattavan, myös, edustaja Lindtman, toivottavasti tekin. (Antti Lindtman: Kyllä!)

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos vaan kiitoksista, otetaan mielellään kokoomuksessa vastaan. Mutta edelleen tämänkään keskustelun perusteella, niin kuin ei välikysymyskeskustelun jälkeenkään, ole kyllä auennut tämä perussuomalaisten kanta kuntauudistukseen.

Mutta sen sijaan keskustan osalta edelleenkään en oikein tiedä, mitä te vastustatte. Mikä on se perimmäinen syy, miksi kuntauudistusta vastustatte, koska te olette itse käynnistäneet sen Paras-hankkeen myötä ja luoneet uuden lainsäädännön, jonka tavoitteena on parantaa palveluja, turvata palvelut, varautua tähän tulevaan muutokseen, huoltosuhteen muutokseen ja väestön ikääntymiseen? Me olemme näistä asioista samaa mieltä. Minkä ihmeen takia te puhutte kuntakapinoista ja kaiken maailman tällaisista asioista, joilla tätä asiaa yritetään vesittää? Tämä ei ole minulle vieläkään auennut, koska me kaikki tiedämme, miksi tämä on tehtävä.

Ja toinen asia. Olisi myös mielenkiintoista kuulla ministeriltä, miten paljon tämän kuntauudistuskeskustelun myötä on käynnistynyt vapaaehtoista ja etupainotteista kuntaliitostyötä kunnissa, koska tiedän, että omassa maakunnassani monissa kunnissa kovinkin ahkerasti ja hyvin positiivisella tavalla on suhtauduttu tähän tulevaan kuntauudistukseen.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan paljon himmeleistä. Tarkoituksena on silloin kuitenkin antaa ihan väärä kuva. Esimerkiksi kotiseudullani Valkealassa oli aiemmin koulunjohtajan ja kunnanjohtajan välillä vain yksi virkaporras. Nyt uudessa suuressa Kouvolassa virkaportaita on kolme. Suuri kunta johtaa siis siihen, että himmeleiden elikkä byrokratian määrä vain kasvaa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Ruohonen-Lerner, minun on pakko sanoa 10 vuotta aktiivisesti ja 8 vuotta passiivisesti suurta kunnallista osakeyhtiötä johtaneena, että konsultoikaa edustaja Tuupaista. Hän toimi 4 vuotta Jyväskylän vuokra-asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Siellä ei ollut ketään muita kuin kaupunginhallituksen sinne valitsemia poliittisten puolueitten edustajia, eikä ole ollut näissä muissakaan yhtiöissä, ja vuokrataloyhtiöille on tässä salissa 25 vuotta sitten säädetty yhteishallintalaki, joka tuo sinne myöskin asukkaitten edustajat. (Mauri Pekkarinen: Ne on ihan samanlaisia himmeleitä!) Ehkä tätä linjaa voisi todellakin jatkaa, mutta se suora puhe, että kunnalliset osakeyhtiöt aina ovat epädemokraattisia, on vähän kohtuutonta.

Kun edustaja Rossi kysyi näistä pienistä, syrjäisistä kunnista ministeriltä, minä voin avustaa sillä tavoin, että Rautavaaran ex-kunnanjohtaja sanoi, että Rautavaara pysyy itsenäisenä niin kauan, kuin rautavaaralaiset haluavat ja raha riittää. Siinä on kiteytetty kuntauudistuksen tarpeen keskeisin ydin, ja sitä tämä hallituksen ohjelma nyt toivon mukaan toteuttaa aidosti. Niin minä itse uskon.

Ja, edustaja Pekkarinen, Euroopassa ei ole Suomen ja Luxemburgin lisäksi yhtään maata, jossa terveydenhuolto olisi järjestetty 500 000 ihmistä pienemmälle asukaspohjalle.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kävimme monet vaalitaistot edustaja Soinin kanssa siellä Savossa ja tulimme hyviksi tutuiksi. Nyt iloissani kuuntelen hänen puhettaan. Nimittäin kuunnelkaa häntä: hän selvästi kannattaa kuntauudistusta, jota hallitus esittää.

Kuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on iso hanke, jossa meidän täytyy onnistua, jotta me pystymme vastaamaan tämän päivän haasteisiin, puhumattakaan sitten tulevaisuuden haasteista. Nyt kysyisin ministeri Virkkuselta, millä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat on kytketty tähän kuntapalvelurakenneuudistuksen valmistelutyöhön sillä tavalla, että heidän asiantuntemuksensa tulisi huomioiduksi, koska minulla on vähän nyt sellainen pelko, että sillä puolella tarvittavat uudistustarpeet eivät tule riittävästi esille, jos sosiaali- ja terveysministeriö ja sitä kautta asiantuntijat eivät ole tiukasti mukana tässä valmistelutyössä.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kiitän kaikista näistä näkökohdista ja kommenteista ja kysymyksistä. En ehdi niihin kaikkiin vastaamaan, mutta toivon mukaan ja varmasti keskustelu kunta-asioista edelleen jatkuu seuraavina kuukausina ja vuosina, ja se on hyvin tärkeää, koska tuskin missään maassa kunnilla on yhtä suuri merkitys kansantalouteen ja ihmisten palveluihin kuin Suo-messa.

Tässä edustaja Pekkarinen vähän kritisoikin sitä, että ihan hölmöä ajatella tällaista kuntamallia ylipäätään, mutta hallitus on tästä eri mieltä. Meidän mielestämme kunta on kaikkein tehokkain ja demokraattisin tapa järjestää ihmisten palvelut. Meidän uudistuksessamme on kyse nimenomaan siitä, että haluamme säilyttää jatkossakin Suomessa kuntapohjaisen järjestelmän. Siinä päätökset tehdään lähellä asukkaita, voidaan ottaa paikalliset olosuhteet huomioon. Mutta nyt on huomioitava se, että meidän kuntarakenteemme ei enää vastaa tämän päivän haasteisiin. Meillä on hyvin pieniä, heikossa, haavoittuvassa asemassa olevia kuntia, joilla on vaikeuksia järjestää palveluitaan. Kaupunkiseuduilla on enenevässä määrin ongelmia maankäytön, asumisen, liikenteen suunnittelun osalta.

Tässä keskustalla oli vähän kahdenlaisia mielipiteitä. Siellä edustaja Rantakangas oli sitä mieltä, että unohtakaa maaseutukunnat, toisaalta edustaja Rossi halusi kiirehtiä erityisesti syrjäseutujen asioita. Hallituksen näkökohta tähän on selvä. Meidän mielestämme tarvitaan koko maan laajuista kuntauudistusta, missä käydään kaikki Suomen alueet läpi niiden omista lähtökohdista, ja nimenomaan tavoitteena ovat elinvoimaiset, vahvat peruskunnat. Tätä lähestytään ennen kaikkea kuuden eri näkökohdan kautta, miten vahvoja, elinvoimaisia kuntia ja niiden perustamismahdollisuuksia ja -edellytyksiä arvioidaan.

Ennäkin käydään läpi aivan kunnittain väestörakennekehitys, huoltosuhteen muutokset ja ennen kaikkea juuri se, miten palvelutarve seuraavien vuosikymmenten aikana Suomen kunnissa tämän johdosta kehittyy. Toiseksi käydään kuntakohtainen taloustarkastelu tähän liittyen ja yhdistetään näitä kahta tekijää: miten ne vaikuttavat kuntien toimintamahdollisuuksiin. Lisäksi käydään läpi asumisen, yhdyskuntarakenteen kysymykset, kuinka ne ovat kehittyneet ja kehittymässä seuraavien vuosikymmenien aikana; tarkastellaan ihmisten luontaisia työssäkäynti-, asiointialueita, miten ne tänä päivänä muodostuvat. Lisäksi arvioidaan vahvan kunnan toimintaedellytyksiä nimenomaan palveluiden järjestämisen näkökulmasta, muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen näkökohdista. Ja vielä kuudenneksi arvioidaan erityisolosuhteita, kuten kieliolosuhteita, harvaa asutusta, tämän tyyppisiä kysymyksiä.

Näiden kuuden lähestymiskulman avulla pystymme muodostamaan kriteerit sille, minkälainen on riittävän vahva, elinvoimainen kunta tulevaisuudessa, millä mallilla pystymme tulevaisuudessa järjestämään palvelut kaikille ihmisille joka puolella Suomea.

On hyvin tärkeää muistaa se, että tämä ei ole pelkästään kuntarakenteiden uudistus. On tärkeää uudistaa samaan aikaan myös palveluprosesseja, uudistaa kunnallisia palveluita, mutta on myös tunnistettava se, että ei se onnistu, elleivät rakenteet ole kunnossa. Meillä täytyy olla riittävän elinvoimaiset, vahvat kunnat, jotka näitä palveluita pystyvät kehittämään, näitä palveluprosesseja uudistamaan.

Ja aivan kuten edustaja Satonen toi esiin, tällä on merkittävät vaikutukset sinänsä koko kuntatalouteen, että pystymme kokoamaan voimia, mutta kunnallisella toiminnalla on myös isot vaikutukset koko paikallistalouteen. Ja sitähän tällä myös haetaan, että kunnat ovat paitsi oman alueensa palveluiden järjestäjiä myös vahvoja oman alueensa kehittäjiä.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Hallitusohjelma edustaa jatkuvuutta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kaikkien edellisten hallitusten linjausten kanssa, ja tämän mukaisesti ei ole tulossa muutoksia esimerkiksi Suomen asemaan sotilasliittoon kuulumattomana maana. Mutta maailma muuttuu ja sen mukana tietysti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tietyt painopisteet. Täytyy olla valmiutta uudistuksiin, kuten puolustushallintouudistuksen osalta jo täällä on käytykin laajaa keskustelua, joka on vähän ennakoinut sitä asiaa, josta ei ole vielä mitään valmiita suunnitelmiakaan olemassa ja joka valmistellaan parlamentaarisella pohjalla.

Yhdistyneet kansakunnat säilyy korostetusti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä näyttämönä, ja YK:n toimintakyvyn ja legitimiteetin tukeminen on meille tärkeätä. Se on meille tärkeätä aina, mutta se on erityisen tärkeätä tietysti nyt, kun olemme ensi vuonna myöskin ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.

Euroopan unioni ja sen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistaminen kuuluvat hallituksen prioriteetteihin. Myös tällä asialla on kansalaisten laaja tuki. Olemme kuitenkin vähän huolissamme siitä, että Lissabonin sopimuksessa saadut uudet välineet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostamiseen eivät ole kuitenkaan näkyneet käytännössä, ja tämä tietysti ennen kaikkea aina riippuu jäsenvaltioiden sitoutumisesta yhdessä toimimiseen, joka on kaiken tuloksellisuuden edellytys. Meidän tukemme tälle sisältää myöskin tuen Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiselle, tuen Weimarin kolmion aloitteelle, jota käsitellään parhaillaan neuvostossa.

Ehkä korostettuna painopisteenä hallitusohjelmassa on mainittu tehokkaampaan ja oikeudenmukaisempaan globalisaation hyötyjen jakaantumiseen johtavan globalisaatiohallinnan tarve uusien finanssikriisien ennalta ehkäisemiseksi ja kestävän kehityksen kaikkien kolmen — ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen — kestävyyden vahvistamiseksi. Ihmisoikeudet, oikeusvaltio, ovat kaikessa meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme, kuten kehitysyhteistyössä, myös keskeisellä sijalla.

Haluamme vahvistaa ja kehittää kokonaisvaltaista kriisinhallintaa, jossa Suomen aloitteellisuudella on ollut esimerkiksi Euroopan unionissa merkitystä. Jo aiemmin aloitettu yhteistyö rauhanvälityksessä jatkuu, ja jo tänä syksynäkin olemme saaneet vahvaa tukea yhdessä Turkin kanssa tekemällemme aloitteelle ja työlle Yhdistyneissä kansakunnissa.

Arktinen yhteistyö kuuluu myös painopistealueisiin. Arktisten alueiden merkitys, siellä avautuvat mahdollisuudet, mutta myöskin haasteet ovat koko ajan kasvavat.

Tässä budjetissa ja kehyksissä määritellään ne resurssit, joita meillä on käytettävissämme ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseen. Niissä näkyy myös se, millä lailla ulkoministeriökin joutuu osaltaan kantamaan vastuuta yhteisen tasapainon ylläpitämisestä ja myöskin tulemaan toimeen vastaisuudessa niukemmilla voimavaroilla. Se tarkoittaa silloin sitä — se on avoimesti todettava — että me emme pysty aivan kaikkiin meihin kohdistuviin kasvaviin odotuksiin vastaamaan niin hyvin ja niin tehokkaasti kuin itsekin haluaisimme vaan tässäkin on tehtävä sitten painopisteitä ja valintoja. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ulkoasiainhallinnossa joudutaan lähivuosina edustustoverkkoa jonkin verran harventamaan. Kuinka paljon, riippuu myös siitä, kuinka tehokkaasti voimme käyttää pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksia hyväksi, mistä olemme hyvin voimakkaasti saaneet poliittista tukea myöskin muilta Pohjoismailta.

Kansalaisjärjestöjen tuen lisääminen ei valitettavasti ole mahdollista, vaan paremminkin voimme joutua toimimaan siten, että tämä tuki ei ainakaan supistuisi nykyisestään. Kansalaisjärjestöt ovat meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikankin toteuttamisessa tärkeitä yhteistyökumppaneita niin kriisinhallinnassa, kehitysyhteistyössä kuin rauhanvälityksessäkin. Tälle työlle pitää myöskin olla riittävä resursointi.

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Esittelen tässä budjettia kehityspolitiikan osalta, ja voin todeta, että on hyvin tärkeätä se, että hallitusohjelmassa on linjattu, että kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen laajaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Meidän täytyy pyrkiä kaikessa siihen, että toimintamme on johdonmukaista niin, että kaikki poliittiset toimet, kaikki politiikka-alat, joilla on vaikutusta kehitykseen, ovat kehitystä edistäviä. Tähän tullaan kiinnittämään erityistä huomiota uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa.

On tarkoitus huomioida kehityksen ympäristölliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet, ja luonnollisesti pysymme keskeisessä tavoitteessamme: siinä, että Suomi edelleen keskeisesti pyrkii vähentämään köyhyyttä ja huolehtimaan siitä, että YK:n vuosituhattavoitteet saavutetaan. Hallituksen tavoitteena on myöskin kehitysyhteistyön vaikuttavuuden parantaminen, ja tästä keskustellaan Etelä-Koreassa muutaman viikon kuluttua kansainvälisessä konferenssissa. Se on hyvin tärkeää meille tänä vuonna.

Kehitysavun pirstaleisuutta on pyrittävä vähentämään. Viime vuosina on tullut hyvin suuri määrä erilaisia kehitysinterventioita. En halua sanoa, että pienet hankkeet sinänsä olisivat huonoja, ne voivat olla erittäin hyviä, mutta suhteessa meidän hallinnollisiin resursseihin meillä on aikamoinen määrä erilaisia interventioita, ja nyt, kun budjettia joudutaan myöskin rajoittamaan, se tarkoittaa sitä, että on oivallinen tilaisuus myös sitten priorisoida sitä, mihin todella haluamme vaikuttaa.

Hallitusohjelmahan painottaa myöskin monenkeskistä yhteistyötä. Sitä tullaan vahvistamaan. Se tarkoittaa YK-järjestöjä mutta tarkoittaa myös kansainvälisiä kehityspankkeja. Olen erittäin iloinen siitä, että hallitusneuvotteluissa on sovittu, että myöskin kansalaisjärjestöjen osuutta kaikesta kehitysyhteistyöstä kasvatetaan.

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2012 olevan yhteensä noin 1 124 miljardia euroa, ja se vastaa nykyisillä bktl-oletuksilla 0,56:ta prosenttia. Tämä itse asiassa nyt sitten merkitsee sitä, että kehitysyhteistyömäärärahat jäädytetään tasoltaan vuoden 2011 bruttokansantulotasolle. Jos olisimme päättäneet pysyä sillä tasaisen kasvun uralla, jossa vielä ennen maaliskuun kehyspäätöstä oli tarkoitus pysytellä, niin silloin meidän olisi tullut päästä 0,59 prosenttiin, siis jotta voisimme aivan ilman mitään kysymyksiä saavuttaa asetetun tavoitteen 0,7 prosenttia bktl:sta vuoteen 2015 mennessä. (Mauri Pekkarinen: Siinä meni Väyrysen perintö!)

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä noin 887 miljoonaa euroa, ja tässä on siis euromääräisesti kasvua vuoteen 2011 noin 50 miljoonaa euroa. Vuosina 2013 ja 2014 hallitusneuvotteluissa sovitun mukaisesti kehitysyhteistyömäärärahat jäädytetään vuoden 2012 määrärahojen tasolle, mutta sitten taas vuonna 2015 varsinainen kehitysyhteistyö kasvaa noin 21 miljoonalla eurolla.

Vaikka määrärahat kasvavatkin lievästi ensi vuonna ja taas vuonna 2015, kyllä nämä tehdyt päätökset ja esitykset merkitsevät huomattavia sopeuttamishaasteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuleville vuosille tehtyjä suunnitelmia on leikattava, ja kun tiedetään, että kehitysyhteistyö nimenomaan on pitkäjänteistä toimintaa, jossa toiminnan ennakoitavuus lisää sen vaikuttavuutta, niin tulen tekemään kaikkeni, jotta myös mahdollisimman pian pääsemme toteuttamaan tässä tilanteessa hallitusohjelman uusia painotuksia.

Haluan myös todeta, että kehitysyhteistyössä olemme kantamassa oman kortemme kekoon ilmastopuitesopimuksen 15. osapuolikokouksen päätösten ja sitoumusten mukaisesti, mutta meillä on nyt sitten tarkoitus ensi vuonna käyttää 40 miljoonaa euroa lyhyen aikavälin ilmastorahoitussitoumukseen luettavaa ilmastorahoitusta. Nämä ovat nyt sellaisia rahoja, joihin olemme kansainvälisesti sitoutuneet, ja myös tulevina vuosina näistä on pidettävä kiinni.

On ihan selvää, että jos haluamme kuitenkin pysyä kansainvälisessä sitoumuksessamme, joka on se, että meidän tuli tavoitella 0,7 prosentin bktl-osuutta vuoteen 2015 mennessä, niin haluan korostaa sitä, että hallituksessa on vahva poliittinen sitoumus siihen, että tulevina vuosina päästökauppatuloja käytetään tämän syntyvän aukon täyttämiseen. Toivon, että eduskunta antaa tälle kaiken tukensa, koska se on itse asiassa ainoa mahdollisuus siihen, että se kansainvälinen sitoumus toteutetaan.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Lainaan suoraan budjettikirjasta: "Vaikuttaminen keskusteluun eurooppalaisista turvallisuusjärjestelyistä. EU:n ja Naton välisen yhteistyön kehittäminen ja osallistuminen rauhankumppaneille avoimeen Nato-yhteistyöhön. Pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön vahvistaminen."

Kysyn tästä, voiko ministeri linjata hieman, mitä tämä tulee tarkoittamaan ja onko mahdollista, että Suomi olisi tässä enemmänkin aloitteellinen kuin tähän asti ja like-minded-maiden kanssa pyrkisi todella vakavasti kehittämään tätä turvallisuusrakennetta Euroopan unionin sisällä. Tämä on siinäkin mielessä tärkeätä, kun tiedämme, että meidän puolustusmäärärahat vähenevät ja Puolustusvoimat on todella tiukoilla. Olisi arvokasta, että tässä vaiheessa pystyttäisiin paremmin linjaamaan näitä Euroopan turvallisuuspoliittisia rakenteita.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olemme suurvallan naapurina, ja on aivan oikein, että ulkoministeri puhui arktisista alueista. Hyvin paljon on hallitusohjelman ympärillä käyty keskustelua, että lisätään ympäristöyhteistyötä Venäjän kanssa, mutta minua vaivaa se, kuinka vähän puhutaan Venäjän kanssa tehtävän taloudellisen yhteistyön mahdollisuuksista. Kauppaa on mahdollisuus lisätä rajattomasti ajatellen, että meillä mahdollisesti on työttömyysaika edessä. Meillä on hyvä maantieteellinen sijainti, joka mahdollistaa liikennemahdollisuuksien kehittämisen, satamien käyttöoikeuksien lisäämisen, ja tarvitsemme myös tullimuodollisuuksien helpottamista sekä rataverkoston kehittämistä.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin haluan lämpimästi tukea ministeri Hautalan tässä esittämää poliittista linjausta siitä, että päästökauppatuottoja voitaisiin käyttää kehitysyhteistyötavoitteen saavuttamiseksi.

Sitten haluaisin kysyä ulkoministeriltä, kun otitte esiin turvallisuusneuvostokampanjan: On-ko hallituksen piirissä keskusteltu siitä, millä tavalla voitaisiin hyödyntää myöskin eduskunnassa olevia yhteistyöverkostoja tämän työn edistämisessä? Viittaan esimerkiksi Euroopan neuvoston työhön, jossa meillä on laajalti kansainvälisiä yhteistyöverkostoja olemassa. Eikö nämä voimat pitäisi ottaa tähän kampanjaan myöskin mukaan, jotta saavutettaisiin toivottu tulos?

Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuinen köyhyys on yhteydessä ilmastonmuutokseen erittäin suurella tavalla. Tämän työn nostaminen esiin on mielestäni Suomen velvollisuus. Tässä työssä toivon, että esillä on naisten ja tyttöjen koulutus, joka on merkittävä osa myös tätä väestönkasvun hillintäprosessia.

Haluaisin vielä ulkoministeriltä kysyä: Onko ilmastopakolaisen status nousemassa YK:ssa millään lailla esille?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nuo toimintamenojen leikkaukset näyttävät vaikuttavan edustustoverkkoon siten, että 10—15 edustustoa suljetaan tällä kehyskaudella. Miten näette, ministeri, onko edustustoverkon turvaaminen tärkeätä sekä Suomen taloudellisten suhteiden vahvistamiseksi että tuon mainitsemanne turvallisuusneuvostokampanjan osalta? Entä yleensäkin sitten, kun on puhuttu tästä Suomi-talo-konseptista, tarvitaanko siihen näitä edustustoja?

Toisena asiana: Viittasitte siviilikriisinhallintaankin. Miten siviilikriisinhallinnan rahojen leikkaus sopii yhteen niiden viime vuosien kannanottojen kanssa, että Suomen siviilikriisinhallintaosaamista vahvistetaan ja toisaalta tätä kokonaisvaltaista kriisinhallinta-aspektia kehitetään Suomessa?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta on tärkeää, että tiedämme, mihin Suomen maaperää ja ilmatilaa käytetään ja ettei meidän alueellamme tapahdu mitään sellaista toimintaa, jota emme hyväksy. Tätä taustaa vasten tekin, ulkoministeri, olette viime päivinä nähnyt Amnesty Internationalin julkaisemat raportit, joissa väitetään, että Suomen ilmatilaa ja maaperää olisi käytetty CIA:n vankikuljetuslentoihin ja tämä olisi tapahtunut teidän aikaisemmalla ministerikaudellanne. Olisin kysynyt tässä: Onko näistä väitetyistä lennoista tarkempaa tietoa, mihin toimiin ulkoministeriö on tässä asiassa ryhtynyt ja ovatko nämä väitteet tekaistuja vai onko näissä mielestänne todellisuuspohjaa?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi: Ministeri totesi, että tässä Nato-yhteydessä ei tapahdu muutosta ja linja jatkuu vakaana. Se on tietysti tervetullutta, niin kuin hallitusohjelmassa sovittiin, että torjuttiin pyrkimykset mennä Naton suuntaan.

Venäjä-yhteistyöstä: Mitä konkreettisia askeleita Venäjä-ohjelman päivittäisen suhteen aiotaan ottaa? Se on todella suuri mahdollisuus sekä turvallisuuspolitiikan että ennen kaikkea kaupan ja talouden kannalta.

Toistan myöskin tämän vankikuljetuslentojen tilanteen. Niistä oli huhuja ja tietoja silloin, kun ne olivat tapahtuneet, mutta jollain tavalla oli sellainen jäätävä hiljaisuus, ja niihin ei mielestäni tarpeeksi jämäkästi silloin puututtu. Nyt ainakin pitäisi nämä asiat selvittää.

Sitten kun säästöjä joudutaan tekemään sekä edustustojen että muun kansainvälisen toiminnan osalta, niin kysyisin, miten ministeri näkee näiden kulttuuri-instituutioiden roolin jatkossa. Vieläkö ne säilyttävät paikkansa ja saavat sitä tukea, mitä ne ansaitsevat siinä arvokkaassa työssä, mitä eri puolilla maailmaa tekevät?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! YK:n yleiskokouksen aikana itsenäisen Palestiinan valtion puolesta mieltään osoittaneiden kylteissä nähtiin New Yorkin kaduilla tekstejä: "From the river to the sea!" Tämä on myös Hamasin virallinen kanta. Kysyisin ministeriltä, miten kansainvälisessä yhteisössä suhtaudutaan tähän. Lähi-idän kartan tuntien tämän lauseen toteutuessa ei juutalaisvaltiolle Lähi-idässä olisi sijaa lainkaan. Nähdäänkö tällaisissa tavoitteissa ongelmaa kahden valtion ratkaisuun pyrittäessä?

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Närområdessamarbetspengarna föreslås bli drastiskt nedskurna i nästa års budget. Jag vet att det här området egentligen hör till minister Stubb, men när han inte är här på plats så frågar jag utrikesminister Tuomioja: På vilket sätt kommer det här att drabba närområdet och vårt samarbete, och är det säkert att man har resurser att upprätthålla och föra till slut de gemensamma projekt vi har, bland annat när det gäller kärnsäkerhetsprojekt och miljöprojekt i våra närområden?

Eli kysyn näistä lähialueyhteistyömäärärahoista, niitä ehdotetaan leikattavaksi aika rajusti. Millä tavalla tämä tulee vaikuttamaan lähialueyhteistyöhön?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Me tuemme todella vahvasti Euroopan yhteisön ulko- ja turvallisuuspolitiikan, samaten sen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä. Juuri parhaillaan on tämä niin sanotun Weimarin aloitteen pohjalta tehty korkean edustajan Ashtonin esitys pöydällä neuvostossa. Sitä ei ole saatu eteenpäin sen vuoksi, että yksi jäsenvaltio ei ole toistaiseksi valmis sitä hyväksymään. Me toivomme, että voitaisiin, edustaja Salolainen, edetä kaikkien 27 jäsenvaltion mukana ollessa asiassa, mutta viime kädessä, jos tämä ei ole mahdollista, niin sitten on katsottava, voidaanko edetä tällaisen rakentavan pidättäytymisen tai muiden tiiviimpien yhteistyömuotojen kautta. Mutta joka tapauksessa tämä kuuluu meidän prioriteetteihimme.

Samaten Venäjän suhteiden, taloudellisten, kaupallisten ja muiden suhteiden, kehittäminen kuuluu hallitusohjelmankin mukaan prioriteetteihimme, ja olemme myös ensimmäistä kertaa asettamassa pääministerin johdolla toimivan Venäjä-asioiden ministerityöryhmän, joka toivottavasti tehostaa sitä koordinaatiota eri ministeriöiden ja toimijoiden kesken. On tietysti valitettavaa, että lähialueyhteistyön määrärahat supistuvat, koska totta kai niillekin olisi käyttöä, mutta tässä joudutaan tekemään valintoja niukkenevien resurssien hallinnoinnin suhteen.

Turvaneuvostokampanjasta keskustelimme eduskunnan kansainvälisessä foorumissa juuri viime viikolla. Nimenomaan toivomme ja lähdemme siitä, että myös eduskunta eri muodoissa, edustajat ja meidän delegaatioryhmämme niin Euroopan neuvostossa kuin muissakin yhteyksissä, ovat tässä mukana, ja ulkoministeriö on tietysti aina täysin valmis tukemaan ja antamaan tietoja, avustamaan tässä. Haluankin tässä kiittää puhemiestä, joka on jo nyt ollut osaltaan erittäin aktiivisesti mukana tässä työssä.

Kun lähetystöverkkoa joudutaan jonkin verran supistamaan, niin ei se nyt tietysti tarkoita sitä, että me niin kuin menettäisimme puhevaltaamme eri maissa. Kyllä se tietysti hankaloittaa joitakin asioita, mutta meillä ei koskaan tule olemaan resursseja siihen, että Suomi olisi edustautuneena suoraan kaikissa 194:ssä YK:n jäsenvaltiossa. Nytkin olemme vain alle puolessa. Mutta korostan juuri yhtäältä pohjoismaisen yhteistyön, mahdollisesti muidenkin maiden, kuten Baltian maiden, kanssa yhteistyömahdollisuuksien käyttöä, ja toisaalta sitä, että kun meillä on muita kansainvälisiä toimijoita, jotka edustavat kaupallisesti kulttuuriyhteistyön ja muun yhteistyön alalla Suomea, niin näitä voitaisiin tehokkaammin saattaa yhteen esimerkiksi juuri tämän hallitusohjelmassakin mainitun Suomi-talo-konseptin pohjalta, joka siis sekä tuo kustannustehokkuutta että tuo myöskin tehokkuutta Suomen etujen ja intressien hoitamiseen.

Nämä mahdolliset vankilennot ovat olleet pitkään esillä, mutta Suomen mahdollisuudet saada niistä tietoja rajoittuvat siihen, mitä muut ovat valmiita antamaan. Me olemme tehneet jo alusta alkaen selväksi, että Suomen ilmatilaa ei voi käyttää mihinkään kansainvälisten sopimusten vastaiseen tai muuhun laittomaan käyttöön. Tämä on ollut selvä. Jos meidän luottamustamme on tässä suhteessa väärin käytetty, niin se on hyvin valitettavaa. Nyt uusien tietojen pohjalta pyrimme saamaan kaikki Suomen viranomaisten hallussa olevat tiedot näistä lennoista. Toinen asia on sitten, että niistähän ei selviä vielä kovin paljoa asioita, mutta sitten kun nämä on saatu, niin me arvioimme, vieläkö tässä voidaan ja mitä tehdä. Olemme koko ajan pyytäneet, että ne tahot, ihmisoikeusjärjestö Amnesty ja muut, jotka ovat kiinnittäneet tähän huomiota, toimittaisivat meille kaiken mahdollisen tiedon juuri tällaisten selvitysten eteenpäin viemiseksi.

Mitä tulee sitten tähän Palestiina-kysymykseen tuolla YK:ssa, niin on aivan totta, että me elämme kenties hyvin ratkaisevia aikoja sen suhteen, kauanko niin sanottu kahden valtion malli on toimintakykyinen ja toimintakelpoinen. Sen vuoksi nyt juuri tarvitaan voimakasta tukea YK:ssa, EU:ssa ja kaikilta toimijoilta neuvottelujen aikaansaamiseksi ja myöskin sitä, että kaikki pidättäytyisivät sellaisista toimista, kuten siirtokuntien rakentamisesta, jotka koko ajan kaivavat pohjaa tällaiselta uskottavalta kahden valtion mallin toteuttamiselta.

Luulen käyneeni läpi kaikki nämä esitetyt kysymykset.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sinänsä on ymmärrettävää, että kun valtion budjetissa on tiukka tilanne, niin näitä säästöpäätöksiä kohdennetaan myöskin ulkoministeriön pääluokalle. Ministeri Tuomioja tuossa vastasikin jo osin tähän kysymykseen edustustoverkosta, mutta on vaan niin, että kun tämä maailmantalouden tilanne on epävarma, niin on entistä tärkeämpää, että Suomen vientikanavat ovat auki mahdollisimman laajalti maailmassa eikä todellakaan pelkästään Euroopassa ja lähialueilla vaan myös niissä kolmansissa maissa Aasiassa ja muissakin maanosissa, joissa sitä talouden kasvua kuitenkin on ihan toisella tavalla näköpiirissä kuin nyt Euroopassa. Tästä näkökulmasta tämä edustustoverkon karsiminen saattaa ottaa erittäin haitallista, ja olisi ollut mielenkiintoista myös ulkomaankauppaministeri Stubbin näkemys tähän saada.

Pidän tärkeänä sitä, että jatketaan tätä työtä, jossa näitä Suomen ulkomaantoimintoja kootaan yhden katon alle eri edustustoissa, ja voi hyvällä syyllä asettaa sen kysymyksen, kuinka paljon nämä säästöpäätökset sitä työtä sitten osaltaan haittaavat.

Mutta sitten Suomen turvaneuvoston kampanjasta olisin kysynyt sitä, että...

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tähän edustustoverkkoon vielä. Panin merkille, että ennen vaaleja ulkoministeriö asetti hyvin korkealle tämän Suomi-talo-konseptin omissa tavoiteasetteluissaan, kun oli näköpiirissä, että verkkoa tullaan harventamaan. Onko niin, että nyt Manila oli tässä alkua, ja jatkoa tulee? Kysymys kuuluu oikeastaan: Missä päin tulee jatkoa? Uskotteko te itse tähän Suomi-talo-konseptiin, joka on ollut UM:n suuria tavoitteita? Ihan oikea on ollutkin.

Toisekseen tähän mennessä ei ole vielä puhuttu mitään tästä turvallisuusselonteosta, joka varmaan siellä muhii. Mikä sen aikataulu on? Minä pidän huonona asiana sitä, että tämä Puolustusvoimien erittäin suuri rakennemuutos on irrotettu nyt hyvin nopeaksi pyrähdykseksi ilman, että taustalla on perusteellinen pohdinta Suomen turvallisuuteen vaikuttavista seikoista lähellä ja kaukana. Mikä on aikataulu tässä isommassa selonteossa?

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Pidän siitä, että ulkoministeri ja ulkoministeriö toimivat mahdollisimman aktiivisesti, valistuneesti kansainvälisellä kentällä eri toimialoja koskien. Ymmärrän, ettei tässä voitu kosketella kaikkia aktiviteetteja, ei edes meidän lähialuevakauttamme ajatellen, mainittuna pohjoismainen lisääntyvä yhteistyö tai vaikkapa NB8-yhteistyö. Mutta ylipäätään tähän aktiivisuuteen sisältyy valtava haaste, mikäli turvaneuvoston jäsenyys toteutuu. Se on poliittisesti erittäin vaativa tilanne, tulee olemaan meille monessa katsannossa, mutta se tulee olemaan sitä tietysti myöskin muussa hallinnollisessa katsannossa ja ennen muuta kampanjan onnistuneisuutta ajatellen.

Nyt en kysy kuitenkaan siitä, vaan vähän toisesta aktiivisuuden suunnasta. Monia kansainvälisiä prosesseja hieman varjostaa ja häiritsee tänä päivänä Tae-sopimuksen tilanne. Minä kysyisin ulkoministerin kantaa siihen, onko Suomella mitään mahdollisuuksia pyrkiä hieman vauhdittamaan ja ottamaan itse aktiivisempaa roolia Tae-sopimuksen toimeenpanon aikaansaamiseksi.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Euroopan suurin kysymys on se, miten vastataan velkakriisiin, ja tuntuu siltä, että on kova paine syventämiseen ja solidaarisuuteen. Se toinen vaihtoehto on edelleen kansallinen vastuu tehdyistä päätöksistä. Sanon kyllä, että vaikka tehdään näitä sixpack-päätöksiä ja pyritään ohjaamaan taloutta, viimekäteinen vastuu kuitenkin tulevankin järjestelmän puitteissa on jokaisella kansallisella valtiolla ja sen parlamentilla. Sanon siitä syystä: syventäminen, vastuun ottaminen muitten toimenpiteistä, on erittäin vaarallista politiikkaa. Tässä suhteessa hallituksen linjaus on selvä: halutaan pitää nykyiset rakenteet voimassa, ja ei mennä siihen, että nyt voimakkaasti syvennettäisiin järjestelmää.

Mitä voidaan tehdä, on se, että edistetään syvennettyä yhteistyötä. Eli kun Euroopan pitää mennä eteenpäin, niin ne valtiot, jotka ovat kykeneviä, muodostavat uusia järjestelmiä. Euro tavallaan on sitä, mutta sitten niille pitää asettaa tiukat säännöt ja sisään mennessä pitää valvoa, että sääntöjä noudatetaan. Mutta siellä myöskin pitää olla järjestelmä, niin että jos rikot sääntöjä systemaattisesti, joudut pois siitä järjestelmästä, millä pidetään huolta siitä, että todellakin sääntöjä noudatetaan.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa puhemies! Suomi-talo-konsepti on ja pysyy hyvin tärkeänä, ja tiedämme kyllä kaikki, että totta kai tässä on sitten tällaista hallinnollista reviirin puolustamista ja muuta, joka tässä täytyy voittaa, mutta poliittinen tahto on kyllä hallitusohjelmassa määritelty. Itse kyllä uskon tähän konseptiin ja näen, että se tuottaa selvää lisäarvoa.

Olen samaa mieltä siitä, että Tae-neuvotteluprosessia pitäisi pystyä viemään eteenpäin. Edustaja Kanerva tietää hyvin ne vaikeudet, jotka tähän liittyvät, mutta toisaalta juuri tämmöiset kysymykset ovat sellaisia, jotka kuuluvat vahvasti Suomen profiiliin ja joissa toivomme, että pystyisimme myöskin antamaan positiivisen panoksen.

Selko-valmistelu pyritään tekemään siten, että selko on käsiteltävänä täällä eduskunnassa ensi kevätkauden aikana. Olemme nimenomaan halunneet ulkoministeriön puolelta korostaa sitä, että tietenkin puolustuslaitosuudistuksen täytyy perustua laajaan turvallisuuspoliittiseen, turvallisuusympäristön, analyysiin, ja sen vuoksi tämä työ on nyt käynnistetty hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan päätöksellä niin, että myöskin tämä asetettava parlamentaarinen kontaktiryhmä ensi töikseen katsoo tätä laajaa lähtökohtaa ja varmistaa myöskin osaltaan sen, että tuleva puolustuslaitosuudistus on niiden lähtökohtien kanssa sopusoinnussa. Se on tärkeätä.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ulkoministeriön toiminta-ajatus perustuu Suomen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja menestyksen edistämiseen yhteistyössä muiden valtioiden kanssa tavoitteena kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden ja demokratian edistäminen muun muassa.

Tämä tasa-arvon toteutuminen periaatteena on sikäli tärkeä kysymys, että tulen Kaakkois-Suomesta ja meillä maa- ja kiinteistökauppojen osalta tasa-arvo ei toteudu suhteessa naapurivaltio Venäjään. Tiedämme, että Venäjän presidentti allekirjoitti omaa valtiota ja sen maita suojaavan ukaasin vasta alkuvuodesta kuluvaa vuotta. Mihin toimiin ministeriö on valmis, jotta tämä epätasa-arvoinen tilanne vastaisi paremmin oikeuskäsitettämme tasa-arvosta?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On luonnollista, että minun kysymykseni suuntautuu samaan kuin edustaja Kymäläisenkin. Kaakkois-Suomessa, Etelä-Karjalassa, kannetaan suurta huolta venäläisten tekemistä maa- ja kiinteistökaupoista. Tähän kysymykseen: ihmiset ovat valmiit ne hyväksymään, mutta he haluavat oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta.

Toinen asia, joka siellä herättää kysymystä ja josta kysyisin ministeriltä, on viisumivapaus. Kysyisin ministeriltä tästä maa- ja kiinteistökaupasta ja siihen liittyvistä kysymyksistä sekä viisumivapaudesta, mikä on hallituksen näkemys. Tullaanko tulevaisuudessa valmistelemaan tai olemaan mukana valmistelutyössä, joka liittyy Venäjän ja Schengen-rajan viisumivapauteen?

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ensinnäkin näitä Etelä-Karjalan demareita hyvistä kysymyksistä, veitte minun kysymykseni. Kysyn hatusta seuraavan.

Kiina on ostanut laajoja maa-alueita pitkin Afrikkaa, ja moni alkuperäiskansa on saanut tämän johdosta siirtyä asuinsijoiltaan ja tilalle on tullut kiinalaisten viljelmiä, joilla ei tuoteta ruokaa ja hyvinvointia näille paikallisille ihmisille vaan kiinalaisille. Työolot ovat, mitä ovat, ja asevientiä paikallisille hallitsijoille harrastetaan, kuten esimerkiksi Sudanissa oli taannoin. Aikooko Suomi edelleen jatkaa tätä epäreilua kehitysapua tällaisten maitten kanssa, jotka käyvät tätä kuvailemaani epäreilua kauppaa Kiinan kanssa, ja aikooko Suomi ottaa Kiinan kanssa puheeksi tämän tällaisen modernin imperialismin? Kiinan lisäksi voisi lisätä Saudi-Arabian ja Intian tähän listaan.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Jatkaisin edellisen edustajan juttua siinä, että ministeri Hautala tuntee hyvin Venäjän asiat, ja parikymmentä vuotta kaikki kehitysapu on sinne ollut täysin turhaa oikeastaan, koska organisaatio puuttuu. En minä tiedä, mitä voisi ministerin mielestä tehdä. Pitäisikö EU:n valvoa jotenkin tiukemmin niitä kehitysapuja? Niitähän pitäisi ilman muuta suunnata sinne suomalaisalueelle, jos näin voi sanoa, enemmän, koska esimerkiksi Afrikkaan tänä päivänä kehitysavun syytäminen on järjetöntä, tuhoisaa. Nimittäin uusimmat tutkimukset — jos lukee tiedelehtiä, katselee Prismaa Teemalta — todistavat, että Afrikan väkiluku tulee kasvamaan seuraavana 20—30 vuotena kaikista nopeimmassa tahdissa, yli miljardi ihmistä, ja se on selkeästi maapallon kannalta lähes jo kestämätöntä. Eli nyt Linkolan Pentin näkemykset siitä, että kehitysapu tukee täysin väärää ilmiötä maapallon kannalta, alkavat lopultakin tulla todeksi tässä asiassa. Eli näihin kansainvälisiin sitoumuksiin, mitä meillä on, niihin pitäisi Suomen olla opettamassa, että nyt tämän kehitysavun on aika kehittyä ja se pitää suunnata toisella tavalla, ettei tapahtuisi maapallon kannalta huonosti.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyömäärärahojen vähentäminen on todella huono signaali kansainvälisille yhteisöille Suomen halusta kantaa vastuuta globaaleista kehityksen ja turvallisuuden ongelmista. Tuo määrärahaleikkaus ei nyt myöskään anna kovin uskottavaa kuvaa meidän globaalipolitiikastamme, kun pyrimme YK:n turvallisuusneuvostoon jäseneksi.

Toinen asia, joka on äärettömän tärkeä, koskee Finnfundia, teollisen yhteistyön rahastoa. Finnfundin pääoman korottamisen leikkaus on mielestäni erittäin lyhytnäköistä kehityspolitiikkaa, sillä kuten tiedämme, kehitysrahoitusyhtiö auttaa toiminnallaan suomalaisyrityksiä kehitysmaissa ja samalla edistää nimenomaan kehitysmaiden yksityisen sektorin kehittämistä, jota kipeästi pitääkin kehittää. Se on kestävää kehityspolitiikkaa, ja sitä tarvittaisiin nykyisin huomattavasti enemmän. Siis miksi Finnfundista, ja miten me nyt pääsemme sinne 0,7:ään? Ei millään tavalla ainakaan tällä kasvu-uralla, joka laski.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tässä oppinut vuosien varrella arvostamaan kovinkin ministeri Tuomiojan eräitä ulkopoliittisia linjauksia. Luen sen laajan sivistyksen perinnöksi. Lasken oikeudenmukaisuuden ja laillisuusperiaatteen tuohon sivistysajatteluun.

Tämän vuoksi minä oletan ja toivon, että ministeri vakavasti kiinnittää huomiota siihen, että ulkoministeriön kohdalla hallitusohjelmassa on maininta Ilo-sopimuksen ratifioinnista, nimenomaan siihen, että se Lapissa koskettaa kaikkia alueen ihmisiä. Ratifiointi merkitsee väistämättä ennemmin tai myöhemmin suuria muutoksia alueen maankäyttöön ja omistukseen. Etelä-Amerikassa on eräitten alkuperäiskansojen kohdalla jopa satojatuhansia hehtaareita maata siirretty heidän omistukseensa. Näitä sopimuksia kansainvälisesti myös valvotaan. Kyse ei ole muodollisesta päätöksenteosta vaan isosta ratkaisusta.

Lapin yliopistossa on tästä merkittäviä tutkimuksia, jotka kyllä ohjaavat asian juurille. Se ei kerta kaikkiaan tällaisena sovellu, tällä tavalla kuin se on ajateltu, Suomeen. Se on erittäin ristiriitainen. Meillä ei ole yksimielisyyttä edes kahdesta avainkohdasta elikkä siitä, ketkä kuuluvat meillä alkuperäiskansaan — korkein hallinto-oikeus on kaksi viikkoa sitten muuttanut tästä tulkintaansa — ja toiseksi siitä, mitä maantieteellistä aluetta kyseinen asia voisi meillä koskettaa. Tämän vuoksi tämä asia vaatii syvällistä paneutumista.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun olen ollut tässä salissa aika pitkään ja muistan, kun Vihreän liiton ensimmäiset kansanedustajat tänne tulivat, vuosien ajan te olitte erittäin aktiivisia ja puhuitte sen puolesta, kuinka välttämätöntä on Suomen nopeasti saavuttaa 0,7 prosenttia kehitysyhteistyössä. Toimiessaan kehitysyhteistyöasioista vastaavana ministerinä Paavo Väyrynen nosti kehitysyhteistyövarojen kasvu-uran siihen kohtaan, että sillä olisi päästy tavoitteen mukaisesti tuohon 0,7 prosenttiin, niin kuin oli lupaukset annettu. Ministeri Hautala, minä ymmärrän, että näissä oloissa tällaisia leikkauksia pitää tehdä, mutta miten te selitätte omille kannattajillenne, kuinka uskottavaksi te jälkikäteen katsotte ja arvioitte sen oman linjanne ja toimintanne?

Mitä tulee siihen, että kun päästökauppajärjestelmästä tulee tuloja, niitä käytettäisiin ikään kuin korvamerkittyinä, ei tällaisia temppuja, ei tällaisia korvamerkittyjä asioita. Päästökaupparahat tulevat ja ne pitää käyttää. Mihin ne käytetään? Budjetin yleiskatteeksi. (Puhemies: Arvoisa edustaja, minuutti on ehtinyt taas kulua!) Siellä parempia tarpeita ovat energia- kuin nämä asiat jatkossa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen varmasti muistaa hyvin, että kun päästökauppadirektiiviä uusittiin, silloin EU-maat sitoutuivat käyttämään vähintään puolet päästökauppatuloista ilmastotyöhön, ja se voi saada sitten erilaisia muotoja. Sillä voidaan tukea uusiutuvaa energiaa kotimaassa mutta sitä tarvitaan myös tähän kansainväliseen ilmastotyöhön.

Kehitysyhteistyön määrärahat eivät todella nyt ole kasvamassa niin paljon kuin niiden pitäisi, jotta pääsisimme ripeästi kohti tätä yhteisesti hyväksyttyä kansainvälistä velvoitetta, ja senkin takia on entistäkin tärkeämpää miettiä, miten ne niukat määrärahat voidaan kohdentaa tehokkaasti. Julkisuudessa on kannettu huolta Nicaraguan tilanteesta. Siitä on ollut paljon puhetta. Toinen esimerkki voi olla se, että kaikissa Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kohdemaissa Afrikassa homoseksuaalisuus on kriminalisoitu, kielletty lailla.

Kysyisin ministeri Hautalalta, pitäisikö meidän olla valmiita asettamaan tiukempia ehtoja meidän kohdemaillemme ihmisoikeuksien suhteen. Ilman ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja demokratiaa usein nämä kehityspanokset uhkaavat mennä hukkaan.

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehitysmaiden näkökulmasta tietenkin absoluuttisten ihmisoikeuksien toteutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Avainasemassa kehitysmaissa ovat nimenomaan lapset ja nuoret ja ehkä vielä erityisesti nimenomaan tytöt, heidän oikeutensa omaan seksuaaliterveyteensä, siihen omaan koskemattomuuteensa, siihen, että he saavat itse päättää ja valita, menevätkö naimisiin, koska menevät tai minkä ikäisinä hankkivat lapsia, jos haluavat hankkia, ja että heillä on mahdollisuus kouluttautua ja mennä myöskin työhön ja sitä kautta ansaita elantonsa. Olisin kiinnostunut kuulemaan ministeriltä, mikä tulee Suomen kehitysmaapolitiikassa olemaan näiden asioiden rooli ja miten niitä tullaan edistämään.

Sitten toisena olisin halunnut kysyä tästä läpinäkyvyydestä. Olisi äärimmäisen tärkeätä, että pystyttäisiin tarkkaan seuraamaan, mihin se apu menee ja miten se toteutuu. Minkälaiset suunnitelmat on tämän suhteen, että järjestelmää voitaisiin kehittää sekä Suomen että EU:n tasolla, että päästäisiin eroon kaikista mahdollisista väärinkäytöksistä ja myös kansalaiset pystyisivät näkemään ja saamaan sen tiedon, miten se apu oikeasti menee perille?

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinteistökaupat ovat tuolla itärajalla, erityisesti Etelä-Karjalassa, todellinen ongelma, ja kiitän siitä, että Etelä-Karjalan muut edustajat kantavat siitä huolta. Itse jätin toimenpidealoitteen aiheesta viime keväänä, ja toivon, että se aloite etenee hallinnossa mahdollisimman nopeasti eteenpäin.

Sitten toinen asia. Ulkomailla tapahtuvaan kriisinhallintaan tarvitaan yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Puolustusvoimille on asetettu erittäin suuret säästövaateet. Kysyn arvon ministereiltä: Voitaisiinko silloin esimerkiksi Afganistanin kaltaiset asiat karsia pois? Säästö valtiolle olisi useita kymmeniä miljoonia. Täällä eilen edustaja Heinonen sanoi, että on tärkeä turvata afgaanilasten koulunkäynti. Olen samaa mieltä, mutta vaikeassa valintatilanteessa etusijalle on kuitenkin asetettava suomalaiset lapset.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettikirjan sivulla 102 ulkoasiainministeriön hallinnonalalla sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa, joka on todella tärkeä asia kaikessa päätöksenteossa hallinnonalan erityispiirteet huomioon ottaen, eli koskee rekrytointia, tehtäviin määrättäviä ihmisiä. Kysyn ministeriltä: Mitkä ovat ne erityisesti tämän hallinnonalan erityispiirteet, jotka pitää ottaa huomioon?

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joistakin puheenvuoroista kuultaa läpi ikävä vastakkainasettelu vaikeassa taloudellisessa tilanteessa köyhien maiden ja kotimaan välillä. Ymmärrän, että kysymys on valinnoista, mutta on hyvä muistaa, että kuitenkin vaikeissa ajoissa niillä, joilla oli jo vanhastaan vaikeaa ja taloudellisesti tiukkaa, menee taatusti entistä huonommin. Taantuman vaikutukset koettelevat ensisijaisesti aina kehitysmaita.

Arvoisa puhemies! Kysymys kehitysministeri Hautalalle. Viittasitte puheenvuorossanne, mikäli oikein ymmärsin, siihen, että maailman köyhien asiaa ei auteta pelkästään kehitysyhteistyömäärärahoilla ja kehityspolitiikalla. Millaisia konkreettisia mittareita taloudellisten vaikutusten tai muiden vaikutusten osalta olette ajatellut ikään kuin poikkipoliittisesti pohtien ulkomaankaupan ja turvallisuuspolitiikan osalta, niin että voidaan konkreettisesti nähdä laajemmat vaikutukset Suomen poliittisista valinnoista köyhien maiden tilanteiden parantamiseen?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Itämeren maiden ulkomaankauppaa uhkaa suuri taloudellinen uhka, ja siinä Suomella ja Venäjällä ja muilla Itämeren valtioilla on yhtenäinen intressi. Kysymys on tuosta IMOssa hyväksytystä rikkidirektiivistä. Kysynkin ministeri Tuomiojalta — teillä on pitkäaikaiset, hyvät suhteet Venäjälle — oletteko keskustelleet tämän rikkidirektiivin voimaantulosta ja mahdollisesti siitä, että Venäjä vahvana vaikuttajana IMOssa vaikuttaisi siihen, että saataisiin lykkäystä tähän rikkidirektiiviin, joka on tuomassa jopa 75 prosentin polttoainekustannusten nousun kauppalaivastolle, joka liikennöi Itämerellä.

Vielä ministeri Hautalalta kysyisin, vieläkö Suomi suuntaa kehitysapua taloudelliselle suurvallalle Kiinalle.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansainvälisen kriisinhallinnan osalta olisin halunnut vielä kysyä, kun kesäkuussa 2011 presidentti Obama ilmoitti, että Yhdysvallat vetää yli 30 000 sotilasta Afganistanista ja tämän transition eli turvallisuusvastuusiirron aikataulun tavoitehan oli 2014. Olisinkin kysynyt, mikä on Suomen suhtautuminen ja suunnitelma nyt Afganistanin osalta. Miten reagoimme siihen, että Isaf-maista myös USA:n lisäksi Iso-Britannia, Saksa ja Ranska ovat vetäneet joukkojaan pois Afganistanista?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toteaisin edustaja Pertti Virtaselle ja miksei muillekin: Kun itse olen saanut nähdä, kun kansalaisjärjestön kautta valtion rahoilla etiopialainen kylä tai melkein kaupunki saa uutta vettä tai lapset kokoontuvat kouluun, jossa puolet on tyttöjä ja on uudet wc:t, että he voivat ylipäänsä tulla kouluun, niin ymmärtää, että kyllä tätä apua Afrikassakin ja monessa muussa paikassa vielä tarvitaan.

Kysyisinkin ministeriltä. Tässä kohdin kansalaisjärjestöt tekevät hyvin arvokasta työtä, siinä kanavoituu myöskin yksityistä rahaa ja sitten usein henkilökuntaresursseja sinne. Pystytäänkö nyt tässä uudessa tilanteessa mielekkäällä tavalla vahvistamaan kansalaisjärjestöjen roolia kehitysyhteistyössä? Miten se tapahtuu? Tiedämme, että joskus suuret projektit eivät onnistu hyvin, joskus pienet voivat kuitenkin onnistua hyvin.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa puhemies! Turvallisuuspoliittisen yhteistyön vahvistaminen on vahva hallitusohjelmakirjaus, ja kuitenkin Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi on joutunut hyvinkin suuren talouden leikkauksen alle. Tämä tarkoittaa huomattavaa käytännön työn vaikeutumista, kun henkilöstöä joudutaan vähentämään. Olisin kysynyt, millaisia ajatuksia ministerillä on tämän tärkeän työn tulevaisuuden varmistamiseksi.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Niin kuin totesin alkupuheenvuorossani, kansalaisjärjestöjen tuki ei valitettavasti tule kasvamaan vaan joudumme toimimaan sitten ihan hallitusohjelman yleislinjausten mukaisesti, joten kansalaisjärjestöjenkin tukea tulee olemaan valitettavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Tietysti tämäkin asia on aina viime kädessä eduskunnan budjettivallan piirissä.

Maanomistus on asia, josta jokainen maa säätelee kansallisesti, eikä siinä ole tällaista kansallisuuteen tai etniseen perustaan kohdistuvaa erittelymahdollisuutta. Tietysti EU-pohjalta on EU:ssa yhtäläiset säännöt olemassa, mutta muiden osalta näin ei ole. Jokainen maa tietysti harkitsee omaa lainsäädäntöään. Tästä riippumatta on tietystikin suotavaa, että meillä olisi, jos ajattelemme kenen tahansa maanhankintaa Suomessa, suomalaisilla vastavuoroinen mahdollisuus hankkia ja omistaa maata tässä toisessa maassa. Tilanne Venäjän kanssa on epäselvä, mistä on paljonkin keskusteltu, ja Venäjä on nyt raja-alueiden osalta, maanomistuksen osalta, tehnyt uutta lainsäädäntöä, jonka tulkinta on kuitenkin avoin. Me olemme pyytäneet lisäselvityksiä tästä tulkinnasta. Tämä prosessi on kesken, mutta joka tapauksessa tietysti tulemme toimimaan ja toimimme siten, että myöskin suomalaisilla olisi samat mahdollisuudet.

Viisumivapauskysymys etenee EU:n ja Venäjän yhdessä sopimien askelmerkkien mukaisesti, ja kohta kohdalta, kun nämä edellytykset täyttyvät, pitkän aikavälin tavoitteena on viisumivapauden vastavuoroinen toteutuminen. Se on selvää, että se on vastavuoroinen, mutta se on myös selvää, että se on EU:n puolella meidänkin osalta käsiteltävä asia.

Tämä Ilon sopimuksen ratifiointi. Tiedän kaikki siihen liittyvät vaikeudet ja ongelmat. Niitä on käsitelty jo monien edellisten hallitusten aikana, ja olen itsekin istunut niissä ministerityöryhmissä, joissa tätä on käsitelty. Pidän kuitenkin monista syistä tärkeänä, että tässä pystyttäisiin nyt löytämään sellainen ratkaisu, joka — se edellyttää meidän oman kansallisen lainsäädännön selventymistä — ei toisi mitään kohtuuttomuuksia, mutta poistaisi tämän kiusallisen asian päiväjärjestyksestä.

Kiinan mainitseminen Afrikassa on aina mielenkiintoinen asia. Minusta on syytä seurata kriittisesti myös Kiinan, niin kuin kenen tahansa, toimia missä tahansa maailmassa. Mutta haluaisin kuitenkin huomauttaa, että Kiinaa demonisoidaan nyt sellaisesta toiminnasta, jota eurooppalaiset maat, länsimaat, ovat vuosikymmeniä harjoittaneet ja josta nyt vasta ovat sitten vähitellen irtaantuneet. Siinä mielessä ei tässä ole kiinalaisiin erityishuomiota syytä kiinnittää. Ja Kiinan läsnäolosta riippumatta meidän ihmisoikeuspolitiikkamme, oikeusvaltiopolitiikkamme, täytyy olla jokaiseen, niin afrikkalaiseen kuin muuhunkin maahan johdonmukaista, eikä Kiinan läsnäolo tai mukanaolo ole tässä mikään kriteeri.

Väestönkasvusta sen verran, että tehokkain tapa, edustaja Virtanen, väestönkasvun hillitsemiseen on tyttöjen ja naisten aseman ja koulutuksen vahvistaminen. Tämän me tiedämme, ja kehitysyhteistyö on tässäkin silloin tärkeä väline. (Pertti Virtanen: Muualla se onkin onnistunut!)

Rikkidirektiivin osalta totean, että se ei ole ollut minun toimestani esillä, koska se on ympäristöministeriön vastuualaa. Totta kai siitä on tietysti ministerivaliokunnassa keskusteltu.

Afganistanin ja kriisinhallinnan osalta hallitusohjelman mukaisesti tänä syksynä eduskuntaan tulee selonteko koko Afganistan-tilanteesta ja arvio ja linjanveto siitä, millä lailla meidän läsnäolomme niin sotilaallisen kuin siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön osalta tulee kehittymään. Joka tapauksessa hallitusohjelmassa ennakoidulla tavalla sotilaallinen panostus tulee alenemaan, ja vastaavasti tämä painopiste siirtyy siviilikriisinhallintaan ja kehitysyhteistyöhön.

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Puhemies! Tuon Afrikasta esiin yhden mielenkiintoisen tiedon. On viitteitä siitä, että jos Afrikan naisten asemaa voidaan parantaa esimerkiksi niin, että heillä on tasavertaiset oikeudet omistaa maata ja periä, ja koska naiset ovat myöskin suurin osa Afrikan ruuantuottajista, niin jos heidän oikeutensa toteutuisivat täysimääräisesti ja jos he saisivat kaikki ne mahdollisuudet, mitkä miehilläkin on, voi ajatella, että maatalouden tuottoa, siis ruuantuotannon tuottoa, voitaisiin parantaa 20—30 prosenttia. Tämmöiseen lukuun olen törmännyt. Tämä antaa meille kuvan niistä älykkäistä mahdollisuuksista, joita meillä on. Ja totta kai tähän sisältyy myös se, että meidän täytyy tehdä kaikkemme, että nyt humanitäärisen kriisin kourissa olevat ihmiset löytävät keinoja varautua ja ennakoida esimerkiksi näitä odottamattomia säänmuutoksia. Siinä me voimme tehdä hyvin paljon, eli me voimme myöskin miettiä humanitääristen kriisien ennaltaehkäisyä.

Edustaja Virtanen, tämä kysymys Kiinasta ja näistä maanomistuksista on kyllä ihan todellinen ongelma. Kehityspolitiikassa on ryhdytty kiinnittämään huomiota siihen. Ja minusta tässä oli toinenkin kysymys siinä, että kun tällaisia laajoja maaoikeuksia joko annetaan myytäväksi tai vuokrataan suuryrityksille — ne eivät välttämättä ole kiinalaisia pelkästään, ne voivat olla paljon muitakin — niin silloin tulee ongelmia paikallisen ruokaturvan kanssa. Ja minä voin ilahduttaa keskustan edustajia sillä, että ruokaturva tulee säilymään hyvin keskeisessä roolissa meidän kehityspolitiikassa. Sitä ei voi mitenkään sivuuttaa tänä päivänä.

Edustaja Paloniemi, ulkoministeriö esitti 20 miljoonan korotusta Finnfundin pääomaan, koska todellakin Finnfund on erittäin tehokas yhtiö. Sitä kautta mielestäni olisi järkevää ja kustannustehokasta ja tuloksellista kanavoida entistä enemmän kehitysyhteistyön pyrkimyksiämme. Saman voi sanoa muistakin tällaisista yksityisen sektorin ja julkisen sektorin erilaisista kumppanuuksista. Meidän täytyy näitä kannustaa. Tosiaan virallisella kehitysyhteistyörahoituksella ei maailma pelastu yksin. Se on tärkeää. On tärkeää, että me ponnistelemme kohti sitä kuuluisaa 0,7:ää, mutta meidän pitää käyttää myöskin näitä yksityisen sektorin antamia mahdollisuuksia. Olen iloinen, että te, edustaja Paloniemi, kokeneena kehitysyhteistyöihmisenä tähän kiinnititte huomiota.

Edustaja Jääskeläinen, ymmärrän, että teistä on tulossa mahdollisesti kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, olen siitä hyvin iloinen, koska teillä on kokemusta kehitysyhteistyöstä. Se kysymys kansalaisjärjestöjen toiminnasta: Uskon, että paitsi että voimme hallitusohjelman mukaisesti kanavoida järjestöille enemmän rahoitusta, myöskin voimme tuoda järjestöjä lähemmäksi meidän esimerkiksi kahdenvälistä kehitysyhteistyötä kohdemaissamme, vaikkapa juuri Itä-Afrikassa, missä meillä on viisi pääkumppanimaata. Tämä voisi muutenkin lisätä kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja tehokkuutta.

Edustaja Toivola, minä olen hyvin iloinen, että pidätte yllä lisääntymisterveys- ja seksuaalioikeuskysymystä, ja tiedän, että eduskunnan väestöryhmän puheenjohtajana te teette tässä todella tärkeää työtä, ja tulemme tekemään varmasti läheistä yhteistyötä. Minä olen sitä mieltä, että nyt on tärkeää miettiä, miten poliittisen vuoropuhelun kautta voimme vaikuttaa siihen, että meidän kehitystyöponnistelumme johtavat myös siihen, että tämmöisiä perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia vahvistetaan. On todella hälyttävää, että kymmenissä maissa, joista suuri joukko on Afrikassa, todellakin homoseksuaalisuus on kriminalisoitu. Tämähän on äärimmäisen vakava ihmisoikeusloukkaus. Se on johtanut jo hengenmenetyksiin, koska tällä tavalla myös lietsotaan vihaa niitä kohtaan, jotka haluavat rakastaa samaa sukupuolta olevia ihmisiä. Tämän täytyy loppua, ja myös näistä asioista meidän pitää puhua enemmän kehitysyhteistyön kautta, ja myöskin EU:n kautta voimme tehdä paljon. (Pertti Virtanen: Se ehkäisisi väestönkasvuakin!)

Muuten juuri näillä hetkillä EU:n kehityskomissaari julkistaa uudet ajatuksensa kehitysyhteistyöstä. Ne menevät hyvin samaan suuntaan kuin mitä tällä hetkellä itse pohdimme siitä, miten meidän kehityspoliittinen ohjelma rakentuu. Toivon, että voin ihan lähiviikkoina esittää teille ensimmäiset luonnokset siitä ohjelmasta, koska on tarkoitus, että se on mahdollisimman osallistavalla tavalla laadittu.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kehitysapu on myös tässä valistustyössä onnistunut muualla, näissä tutkimuksissanne, jotka ovat siis täysin valideja, on osoitettu se, että Aasiassa, Kiinassa, kaikkialla on väestönkasvu selkeästi alentunut eikä ole enää sillä lailla ongelma, niin Afrikassa se räjähtää. Nyt kehitysyhteistyöhön liittyvä kaikennäköinen valistustyö on siis täydellisesti epäonnistunut. Koska tietysti — minä itse tein aikoinaan laulun, jossa sanotaan "jos ja jos ja jos ja jos jos" — uskon minä ministeriä tässä asiassa kyllä, jos niin tapahtuu. Mutta kun ei näytä menevän kaaliin eikä mihinkään muuhunkaan ruumiinosaan, niin mitä varten me teemme globaalista itsemurhaa sillä, että me syydämme sinne rahaa, joka johtaa ainoastaan lisääntymiseen, jos näin kärjistetysti asian ilmaisisi?

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että muutkin haluavat tänne tulla esittelemään budjettia.

Ministeri Tuomioja sanoi sen hyvin selkeästi, ja meillä on vahva toimintalinja siinä, että meidän mielestämme paras tapa myös hillitä väestönkasvua on todellakin korostaa ja vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja suojella heitä esimerkiksi seksuaaliselta väkivallalta. Edustaja Toivola mainitsi, että pitää pyrkiä siihen, että nuoret tytöt eivät jätä koulutietään kesken, koska joutuvat naimisiin alaikäisinä. Nämä ovat isoja ihmisoikeuskysymyksiä, ja näihin tulemme kiinnittämään huomiota.

Edustaja Saarikko, te puhuitte tästä johdonmukaisuuskysymyksestä. Nyt valtionhallinnon eri toimijat ovat ryhtyneet pohtimaan tätä kysymystä yhdessä. Se on minusta todella tärkeää, koska meillä ei ole mitään syytä siihen, että vasen käsi ei tiedä, mitä oikea käsi tekee, tai että jossakin, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspolitiikassa, emme näe sen kaikkinaisia kehitysvaikutuksia. Todellakaan kehitys ei ole ainoastaan kehitysministerin asia.