Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Liikenne- ja viestintäministeriön määrärahoja ehdotetaan budjettiin 2 miljardia 375,4 miljoonaa euroa. Määrärahamme kasvavat ensi vuonna 316 miljoonalla eurolla, ja syy siihen on se, että tällä hetkellä on käynnissä poikkeuksellisen paljon uusia väyläinvestointeja ja investointitaso kasvaa lähemmäs 200 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna tulemme käynnistämään viimeiset edellisen selonteon ykköskorissa päätetyt hankkeet. Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle erittäin tärkeä Pohjanmaan ratahanke saatetaan tämän hallituksen päätöksin loppuun, ja valmista tulee olla vuoden 2017 lopussa. E18-tien rakentamista moottoritietasoiseksi tullaan jatkamaan Koskenkylä—Kotka-välillä, myös Haminan ohikulkutien rakentaminen käynnistyy, ja E18:sta ovat näiden jälkeen vielä odottamassa Kehä III:n toinen vaihe sekä Hamina—Vaalimaa-osuus, jonka suunnittelu käynnistyy ensi vuonna. Hankkeiden toteutuksen kokonaisaikataulua käsitellään liikennepoliittisessa selonteossa, jonka valmistelu on käynnistetty.

Investointeihin esitetään ensi vuonna yhteensä 560 miljoonaa euroa, josta vajaa 50 miljoonaa euroa on kaupunkien oma osuus. Jatkossa budjetin ulkopuolinen osuus ei tule rasittamaan budjettikehystä. Ensi vuonna aloitetaan myös Tampereen Rantaväylän rakentaminen sekä Turun sataman eli Suikkilantien perusparannus. Länsimetron rakentamista valtio tukee ensi vuonna 35 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies! Investointitaso on siis historiallisen korkea. Liikenteen sujuvuuden kannalta on kuitenkin tärkeintä olemassa olevan liikenneverkon kunto. Liikennepoliittisen selonteon käynnistyminen, starttivaihe, on alkanut. Selonteossa tultaneen painottamaan väylien kunnossapitoa ja aloittamaan, kukaties, vähemmän investointeja, mutta linjaamaan pitkän aikavälin suunnitelmaa sille, millä meidän liikenneverkkomme pidetään tulevaisuudessa kunnossa. Uusissa investoinneissa ja perusväylänpidossa tällä hetkellä hallituksen päätöksen mukaisesti painottuvat rautatiet aiempaa enemmän. Perusväylänpidon määrärahatasosta on huolehdittava aika ajoin tasokorotuksilla, koska maanrakennuksen kustannustason nousu on pitkällä aikavälillä ollut 1,5 prosenttia korkeampi kuin normaali inflaatio. Nyt hallitus tekee sen tällä vaalikaudella vaiheittain. Ensi vuonna perusväylänpitoon käytetään yli miljardi euroa, yhteensä 1 014 miljoonaa.

Jo hallitusneuvotteluissa me päätimme yhdessä panostaa raideliikenteen täsmällisyyteen ja luotettavuuteen. Radanpitoon ohjataan ensi vuonna 20 miljoonaa euroa lisärahaa, ja lisämäärärahataso nousee asteittain 35 miljoonaan hallituskauden loppuun mennessä. Lisärahoitus on merkittävä radanpidon kannalta. Viime vuosina ratojen korvausinvestointeihin on käytetty noin 80 miljoonaa euroa vuosittain, joten korvausinvestointien määräraha kasvaa neljänneksellä jo ensi vuonna. Lisärahoitusta on tarkoitus suunnata muun muassa Pieksämäki—Kuopio-rataosan perusparannuksen aikaistamiseen. Rahoitusta tullaan suuntaamaan myös yksittäisten routahaittojen poistoon, kannatinlankojen uusimiseen ja yli-ikäisten kiskojen vaihtoon. Hallitusohjelma linjasi, että Pisara-radasta tehdään suunnittelupäätös, ja budjettiriihessä hallitus edelleen linjasi, että Pisaran selvitystyö käynnistyy vuonna 2012. Mahdollisesta toteutuksesta päätetään myös selonteossa.

Arvoisa puhemies! Yksityisteiden valtionapuja leikataan 5 miljoonalla osana budjettiriihessä päätettyä 100 miljoonan euron säästöpakettia. Jotkut oppositiossa ovat jo kertoneet etukäteen, että leikkaus olisi suurempi. Todellisuudessa kolmen vuoden puuhuollon 10 miljoonan määräaikainen ohjelma päättyy siten, kuin edellinen hallitus siitä aikanaan päätti. Yksityisteiden määrärahat tippuvat siis 13 miljoonan normaalitasosta 8 miljoonaan.

Joukkoliikenteen ostot -momenttiin on yhdistetty aiempi Junien kaukoliikenteen osto, ja määräraha on yhteensä 96,9 miljoonaa euroa. Myös saaristoliikenteen palvelutaso turvataan. 1,6 miljoonan euron korotus on tehty hallinnon sisäisin siirroin, pääasiallisesti joukkoliikenteen ostoista. Siirto onnistuu, koska olemme tehneet junaliikenteestä VR:n kanssa aiempaa pidemmät, nelivuotiset sopimukset. Tämä antaa liikenteenharjoittajalle pysyvyyttä ja siten parempaa mahdollisuutta kalusto- ja henkilöstösuunnitteluun ja valtiolle sovitun laajuisen liikenteen koko sopimuskaudeksi. Sopimusneuvottelut VR:n kanssa uusista ostosopimuksista ovat tällä hetkellä loppusuoralla, ja liikenne tulee säilymään vähintään nykylaajuudessaan. Lentoliikenne ja Merenkurkun liikenne on myös tavoite säilyttää nykylaajuudessa.

Arvoisa puhemies! Väylämaksuja korotetaan 12 prosentilla, jotta aiemmin hyväksytty periaate kustannusvastaavuudesta toteutuisi edes osittain. Väylämaksuilla katetaan julkisten meriväylien ja merenkulun turvalaitteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja hoidosta, alusliikennepalvelusta sekä jäänmurrosta valtiolle aiheutuvat kustannukset. Aiempina vuosina väylämaksu on ollut ylijäämäinen, ja silloin maksuja on alennettu. Nyt kustannusvastaavuus on alijäämäinen ja maksuja korotetaan. Kustannusvastaavuus nousee 76,5 prosentista 86 prosenttiin, mutta on edelleenkin alijäämäinen. Hallitus korottaa väylämaksuja siis selvästi rahoitustarvetta vähemmän. Ministerinä olen pitänytkin tärkeänä selvittää koko väylämaksujärjestelmän kriteereiden uudelleenarviointi ja kokonaisvaltainen uudistus, jotta tästä poukkoilevasta, edestakaisin menevästä järjestelmästä päästäisiin tasaiseen ja ennustettavaan järjestelmään.

Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikan linja päätetään selonteossa, jonka valmistelu on alkanut. Selonteko on tarkoitus tuoda eduskuntaan ensi keväänä, mahdollisesti huhtikuussa, ja tuolloin eduskunta pääsee todella laaja-alaisesti ottamaan kantaa Suomen tulevaan liikennepolitiikkaan.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Talousarviossa liikenne- ja viestintäministeriön hallintoalan viestintäpalveluihin ja -verkkoihin sekä viestinnän tukemiseen esitetään määrärahoja yhteismäärältään runsaat 20 miljoonaa euroa. Määrärahaa osoitetaan Viestintäviraston toimintaan, laajakaistahankkeiden toteuttamiseen sekä sanomalehdistön tukemiseen. Viestintäviraston toimintamenoihin osoitetaan noin 8,8 miljoonaa euroa. Nettomäärärahaa tullaan korjaamaan noin 8,9 miljoonaan euroon täydentävässä talousarvioesityksessä. Tämä korjaus johtuu hallintoalan säästöjen uudelleenkohdentamisesta, ja puhun niistä vielä tarkemmin kohta.

Tulopuolelle kertyy vastaavasti noin 6 miljoonan euron tulot erilaisista veroluonteisista maksuista. Edellä mainittujen veroluonteisten maksujen taso säilyy lähtökohtaisesti vuoden 2011 tasolla. Ainoastaan postitoiminnan valvontamaksua esitetään korotettavaksi postilain uusien tehtävien kustannusten kattamiseksi. Menojen arvioidaan kasvavan noin 0,25 miljoonalla eurolla, mikä on otettu huomioon määrärahan mitoituksessa. Veroluonteisten maksujen korotusta koskeva hallituksen esitys annetaan samanaikaisesti liikenne- ja viestintäministeriön talousarvion esittelyn kanssa.

Lisäksi määrärahojen mitoituksessa on huomioitu myös viraston NCSA-toiminnoista aiheutuvat kustannukset 1,15 miljoonaa euroa. Määrärahaa esitetään lisättäväksi uusien tehtävien hoitamiseksi ja niiden hoidon varmistamiseksi. Tämä uusien tehtävien esitys annetaan oikeusministeriön esittelystä samanaikaisesti talousarvion kanssa.

Sitten joitakin yksittäisiä hankkeita.

Tänä syksynä laaditaan laajakaistahankkeesta väliarviointi. Nyt on aika analysoida näiden hankkeiden ensimmäisten kahden vuoden kokemukset ja ottaa niistä opiksi. Järjestimme yhdessä liikenne- ja viestintävaliokunnan kanssa tiistaina työpajan, jossa kävimme läpi sidosryhmien, operaattorien ja maakuntatoimijoiden kanssa hankkeen tilannetta ja muutostarpeita. Todennäköisesti väliarvioinnin seurauksena lainsäädäntöön tarvitaan myös muutoksia, ja myös EU:lle tehtyä notifiointia on tarkistettava. Tämäkin lakiesitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi heti, kun tuo notifiointiprosessi komission kanssa saadaan kunnolla vauhtiin.

Niin kuin me muistamme, laajakaistahankkeelle on kehyksessä varattu 66 miljoonaa euroa. Tästä rahoituksesta kaksi kolmasosaa valtion tukeen varatusta määrärahasta on vasta sidottu, eli rahaa on vielä suomeksi sanottuna jäljellä. Toteuttajien puute on hankkeiden etenemiselle ollut varsin suuri hidaste, sen sijaan rahoituksen vähäisyydestä on puhuttu paljon, mutta tosiasiassa rahaa kuitenkin on vielä jäljellä. Isojen valtakunnallisten teleyritysten sitoutuminen tuohon hankkeeseen on kuitenkin ollut meistä monelle pettymys.

Arvoisa puhemies! Lehdistötukea — 500 000 euroa — on tarkoitus suunnata ruotsin-, saamen- ja romaninkielisten sanomalehtien sekä ruotsinkielisen uutispalvelun tukemiseen, aivan kuten tänäkin vuonna. Sama määrärahataso sisältyi myös 2009 ja 2010 budjetteihin. Tukea voidaan myös osoittaa entiseen tapaan sähköisillekin julkaisuille.

Yleisradion rahoituksesta on puhuttu jo vuosia. Tässä budjetissa Yleisradion julkisen palvelun rahoitus vuodelle 2012 osoitetaan vielä entiseen tapaan valtion talousarvion ulkopuolisen Valtion televisio- ja radiorahaston kautta. Kuitenkin hallitusohjelmassa on kirjaus Yleisradio Oy:n julkisen palvelun rahoituksen ja rahoitustason sekä valvonnan uudistamisesta. Tästä uudistuksesta on tarkoitus päättää vuoden 2011 aikana. Yleisradion uudistuksen viivästymisen johdosta toimimme vielä ensi vuonna aivan samoin tavoin kuin aikaisemminkin eli Yleisradio Oy:n rahoitus on järjestetty valtion talousarvion ulkopuolisen televisio- ja radiorahaston televisiomaksukertymän kautta. Sen ohella valtion talousarviossa on ollut 2008—2011 määräraha myös ulkomaille suuntautuvien julkisen palvelun televisio- ja radiopalveluiden kustannusten kattamiseen. Vuonna 2011 määräraha oli 1,35 miljoonaa euroa. Tässä budjetissa määrärahaa ei enää ole sisällytetty talousarvioon, sillä määrärahaehdotus poistettiin budjettiriihen yhteydessä osana valtiontalouden säästöjä. Lisäksi tälle oli toiminnalliset syyt: tätä rahaa enää ei tarvittu.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On kestämätöntä, että Suomen tiestö rapautuu vuosi vuodelta. Perustienpidon rahoitustaso laskee, vaikka kuinka räknää noita lukuja tuosta Keltaisesta kirjasta. On myöskin kestämätöntä ja käsittämätöntä, että yksityisteiden valtionapu laskee tuohon 8 miljoonaan euroon. Yhä enemmän meillä on niitä kuoppaisia sivuteitä tämän jälkeen. Monet junaradat ja satamat odottavat myöskin kunnostusrahojaan.

Mutta, arvoisa liikenneministeri, Pohjois-Pohjanmaalle pukataan nyt uutta ydinvoimalaa. Miten te omassa tiukassa budjetissanne nyt näette tällaisten isojen, kiireellisten väylähankkeitten avaamisen, kuten Valtatie 8:n parantamisen? Löytyykö tällaisille kiireellisille väyläinvestoinneille nyt rahoitusta?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtatie 8 on erittäin vaarallinen tie, jolla on raskasta liikennettä, erikoisliikennettä, kevyttä liikennettä, ja kaikki nämä kulkevat sulassa sovussa. Siellä tapahtuu ikävän paljon onnettomuuksia. Tien varrella on myös paljon erilaista teollisuutta, mikä lisää raskaan ajoneuvon osuutta. Se on myös ainutlaatuinen tie. Sen varrella on ydinvoimaloita enemmän kuin missään muualla Suomessa. Ikäväkseni en löytänyt Valtatietä 8 budjetista. Korjausväli Turku—Pori on jo valmis, ja se on nuijankopautusta vaille. Koska se tulee käsittelyyn? Tuleeko se mahdollisesti lisäbudjettiin? Mitä aiotte tehdä asialle?

Anne-Mari  Virolainen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kyllöselle kiitos siitä, että lupasitte tuoda liikennepoliittisen selonteon tähän saliin jo ensi huhtikuussa, jolloin saamme sitten ne pitkän tähtäimen linjaukset niistä uusista investoinneista, ettemme täällä joudu kilpalaulamaan siitä, ovatko ne Pohjois-Pohjanmaan tiehankkeita vai se Valtatie 8 Satakunnan ja Varsinais-Suomen välillä.

Haluan kuitenkin kysyä teiltä, ministeri Kyllönen, kun te olette ilmoittanut kannattavanne niin sanottua satelliittipaikannukseen perustuvaa liikenteen hinnoittelua, vaikka tätä ei ole hallitusohjelmassa. Me tiedämme, että kuljetusyrittäjät ovat kovien kustannusten paineissa ja tavalliset työmatkalaiset joutuisivat eriarvoiseen asemaan eri puolilla Suomea liikkuessaan. Mitä vastaatte tähän satelliittipaikannukseen?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on todettu, että joukkoliikennettä kehitetään ja ennen kaikkea rautatieliikenteen osalta, ja siitä kiitos, että nyt on panostuksia löytynyt ja saadaan tuokin Seinäjoki—Oulu-väli valmiiksi ja Kokkola—Ylivieska-kaksoisrata rakennettua. Mutta kysyisin ministeri Kyllöseltä: Mitenkä Venäjän kanssa tehtävä liikenneyhteistyö on edennyt, ja millä tavalla siellä edetään?

Sitten ministeri Kiurulta tästä laajakaistahankkeesta: Mitenkä näette, että operaattorit saadaan aktiivisesti liikkeelle näissä hankkeissa?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikennettä tulee kehittää, vaikka rahoja ei olisi. Sitä sitten taiotaan jostain, ja nyt näyttää siltä, että tämä budjetti siltä osin ei ole se iso musta silinterihattu, mistä sitä rahaa revitään. Senpä vuoksi haluan kysyä ministeriltä, millä tavoin on asennoiduttu siihen, että voitaisiin liikenteen kehittämistä lähteä tekemään jo pienin askelin heti liikennepoliittisen selonteon päätyttyä. On ihan varmaa, että selonteossa tullaan keskittymään joukkoliikenteen kehittämiseen, raideliikenteen ja erityisesti raidehenkilöliikenteen kehittämiseen. Onko meillä mahdollista saada rahaa niitten hankkeitten käynnistämiseen?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erinomaisen hieno asia, että talousarvioesityksessä on saatu 20 miljoonaa euroa lisää perusradanpitoon. Se on tärkeä lisäys, auttaa pahimpaan hätään, ja vielä kun sitten hallitusohjelman mukainen 35 miljoonan euron vuotuinen lisäys toteutuu, niin päästään jälleen parempaan suuntaan. Pulma on vaan se, että nämäkin summat ovat erittäin pieniä suhteessa tarpeeseen. Jos katsoo Liikenneviraston arvioita, niin meidän ratojemme korjausvelka on yli miljardi euroa. Jos suhteuttaa näitä summia vaikka Pisara-radan tarpeeseen, puhutaan 750 miljoonasta, ehkäpä miljardista eurosta. Näyttää siltä, että nämä budjettirahoituksen keinot eivät riitä vastaamaan meidän rataverkkomme kehittämisen haasteeseen. Siihen perustuen kysynkin ministeri Kyllöseltä, mikä on teidän näkemyksenne. Onko tämän hallituskauden aikana otettavissa käyttöön joitakin muita keinoja näitten perinteisten budjettirahoitusvälineiden lisäksi, jotta haasteeseen voidaan vastata?

Edustaja Virolaiselle siteeraan hallitusohjelmaa: "Selvitetään satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa." Kyllä ne täältä hallitusohjelmasta löytyvät.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ihan hyvä, että tässä otetaan esille nämä tärkeät väylä- ja tiehankkeet, niin kuin Valtatie 8. Tiedämme, että se on teollisuuden kannalta erittäin tärkeässä asemassa pitkin rannikkoa.

On hyvä myöskin, että ministeri lupasi ennen kevättä tuoda liikennepoliittisen selonteon meille kuultavaksi. Siihen pyytäisin arvioitavaksi myöskin, millainen vaikutus tällä polttoaineveron korotuksella tulee olemaan Suomen kuljetusalaan. He taistelevat tällä hetkellä erittäin vaikeissa olosuhteissa ja heillä on heikko kannattavuus, ja nyt tammikuun alusta tulee dieselin hintaan 10,5 sentin korotus. Kysyisinkin ministeriltä, onko hallituksella valmiutta käydä pohdintaa siitä, miten voisimme taata jatkossa suomalaiselle kuljetusyrittäjyydelle sellaisen toimintaympäristön, jossa kuljetusala edelleen voisi työllistää yli 100 000 suomalaista.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean sen, kuten tässä ministerin esittelypuheenvuorossa oli, että tämä kehys tälle vaalikaudelle rahoituksen suhteen on todella tiukka. Sen me kaikki tiedämme, ja se on myös liikennepolitiikan tehokkaan ja hyvän toteuttamisen kannalta todellinen riski. Pidän ongelmallisena sitä, että te olisitte voineet Säätytalolla päättää tästä Valtion infra Oy:stä ja teiltä, kuudelta puolueelta, ei riittänyt rohkeutta tehdä siitä päätöstä. Sitä kautta me olisimme saaneet tätä rahoitusikkunaa jatkettua pidemmälle, koska tiedämme, että vasta vuosina 2014 ja 2015 on nyt tällä hetkellä jonkinlaista liikkumavaraa uusia hankkeita varten, joista päätetään siinä seuraavassa selonteossa.

Sitten toinen asia, tämä yksityistierahoitus. Kyllä se on fakta, että jos rivillä vuonna 2011 lukee 23 miljoonaa ja vuonna 2012 lukee 8 miljoonaa, niin kyllä se nyt vaan näyttää 15 miljoonan euron leikkaukselta, sanottiinpa täällä salissa sitten ihan mitä tahansa.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä veronkorotus dieselöljylle tarkoittaa peräti 140 miljoonan euron lisäkustannuksia vaikeuksissa kamppailevalle kuljetuselinkeinollemme. Samalla se on kustannuslisä vientituotteille, vientikuljetuksille ja suomalaisille työpaikoille. Kun polttoaine kallistuu, on pakko säästää kuljettajien palkoissa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että veronkorotus avaa ovet entistä avoimemmiksi venäläisille ja muille halpakuljettajille. Suomessa alkaa olla jo peräti lähes puolet kuljetusyritysten kuljettajista ulkomaalaisia. Lisäksi on suuri vaara, että loputkin idän liikenteestä siirtyy venäläisten rekisterikilpien alle. Sieltä tänne tulevilla autoilla on niin suuret tankit, että täällä ei tarvitse tankata kallista polttoainetta.

Kysyn, miksi hallitus toimillaan edistää harmaata taloutta ja hävittää suomalaisia työpaikkoja.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy ihan alkuun kiittää ministeriä ja hallitusta siitä, että perusradanpitoon tulee nyt lisää rahaa ja muun muassa tämä Pieksämäki—Kuopio-korvausinvestointi aikaistetaan. Kuten ministeri sanoi, meillä on runsaasti suuria kehittämishankkeita käynnissä, itse asiassa historiallisen paljon. On hyvä asia, että niitä viedään nyt näinä vaikeina aikoina ryhdikkäästi eteenpäin.

Mutta semmoinen huolenaihe on, että nyt meillä on alkamassa nämä, mikä on erittäin hyvä, kolme uutta hanketta ensi vuonna jo, mutta nämä hankkeet alkavat kuntien maksuosuuksien avulla. Kysyisinkin, kun toistaiseksi ei ole ratkaistu, miten tämä ulkopuolinen rahoitus huomioidaan jatkossa kehyksissä, lähinnä ajatellen sitä, että tästä ei muodostu semmoista ohituskaistaa, että on vaarana, että muita suuria hankkeita, joihin ei kuntarahoitusta saada, sitten tämän takia siirtyy.

Sitten oikeastaan vielä haluaisin asunto- ja viestintäministeriltä kysyä, kun on nyt tämä sanoma- ja aikakausilehtien alvimuutos nollasta 9 prosenttiin, että varmistetaanhan tässä kuitenkin se, että tuommoisten maakuntalehtien toiminta edelleen säilyy ja paikallinen uutiskulku edelleen on turvattu.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille. Oli erittäin mukava kuulla, että liikenneministeri Kyllönen on huolissaan väylien kunnossapidosta ja pitää sitä erittäin tärkeänä asiana. Samasta asiasta olen minäkin huolissani. Uudenmaan alueella tieväylät ovat todella huonossa kunnossa, ja teiden peruskorjaukset on laiminlyöty Uudenmaan alueella jo monen vuoden aikana. Lähinnä ne korjaustyöt, mitä on, ovat sitä pientä pinnan raapimista ja uuden, ohuen asvalttikerroksen päälle laittamista, mikä ei pitkään kestä. Uudenmaan alueella teiden huono kunto uhkaa jo liikenneturvallisuutta.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tosi hyvä, että perusradanpitoon saadaan lisämäärärahoja, ja on erittäin hyvä, että yksi pullonkaula, elikkä Helsingin ratapiha ja Helsingin rautatieliikenteen ongelmat, on myös tarkastelun kohteena Pisara-radan suunnitteluun satsaamalla. Varmasti täytyy lähtökohtana olla se, että kun suunnittelu avataan, niin sitten se myös johtaa jatkossa sellaisiin ratkaisuihin, jotka johtavat myöskin toteutukseen.

Pääkaupunkiseudun kannalta toinen hanke, johon rahoitusta on osoitettu, on Länsimetron rakentaminen. Länsimetrossa haluaisin korostaa sitä, että Matinkylään ulottuvana Länsimetro on kuitenkin vain tällainen metron puolikas. Pidän hyvin tärkeänä, että ministeriö ja ministeri myöskin sitoutuvat siihen, että saadaksemme pääkaupunkiseudun ja erityisesti Etelä-Espoon joukkoliikenteen sujumaan, niin on sitouduttava myöskin Länsimetron rakentamiseen Espoonlahteen välittömästi, kun tämä ensimmäinen osuus Matinkylään valmistuu.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos molemmille ministereille selkeistä esittelyistä. Liikenneministeri Kyllöstä haluan kiittää siitä, että olette ottanut kantaa ruuhkamaksujen puolesta, ja toivonkin, että älyliikennestrategia sisältyy liikennepoliittiseen selontekoon, kun saamme sen käsittelyyn. Ruuhkamaksut pääkaupunkiseudulla olisivat kaikin puolin win-win-tilanne: saastuttaja maksaa, kun näitä rahoja voi sitten ohjata joukkoliikenteelle ja saada sen siten sujuvammaksi ja edullisemmaksi.

Mutta kuten moni muukin puhuja täällä edellä minua, olen huolissani myös perusradanpidosta, toki iloinen siitä, että nyt 20 miljoonaa on saatu lisää, vaikkakin vielä puuttuu tuo 15 miljoonaa hallitusohjelman kokonaisuudesta. Mutta kun ottaa huomioon sen, että meillä on 800 kilometriä rataosuutta, jolla on alennetut nopeudet radan heikon kunnon vuoksi, niin kysyisin, olisiko mitenkään mahdollista siirtää tästä perusväylänpidon teiden osuudesta näihin ratoihin ja mikä itse asiassa on tällä hetkellä tämä perusväylänpidon suhde tiet versus radat.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraavaa: "Suomi tarvitsee elinkeinoelämän kilpailukykyä vahvistavaa liikenneinvestointiohjelmaa. - - Tärkeitä ovat suuria liikennemääriä palvelevat, talouskasvua tukevat, kustannushyötysuhteeltaan parhaat, liikenneturvallisuutta edistävät, päästöjä vähentävät ja maakunnallisesti merkitystä omaavat hankkeet." Haluaisin kysyä liikenneministeriltä: Voisitteko avata hieman uutta Tampereen rantaväylän 185 miljoonan euron hanketta, sen sisältöä ja merkitystä edellä mainituista näkökulmista ja samalla arvioida tämän hankkeen merkitystä verrattuna Valtatie 8:aan, joka jälleen kerran jäi ilman rahoitusta? Sehän on hanke, josta on tässä jo useampaan kertaan puhuttu ja joka on kustannusvaikutuksiltaan ensimmäisessä vaiheessa suurin piirtein saman arvoinen tämän Tampereen rantaväylän kanssa.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa puhemies! Kokkeillaan, kokkeillaan.

Hyvät edustajat, ensinnäkin on sanottava se, että hallitus on linjannut, että perusväylänpidon määrärahat turvataan ja pidetään taso vakaana, ja tällä hetkellä ne jopa kasvavat, mutta suuntaus on sinne radanpitoon.

Vehkaperälle ydinvoimahankkeen tiekuvioista. Voin vakuuttaa, että liikenneministeriö ei ole kyllä se toimija, joka estää hankkeen etenemisen, että kyllä yleensä näihin prosesseihin rahat on löydetty. Tällä hetkellä on tiedossa se, että ydinvoimalaan tarvittava yhteys edellyttää noin 6 miljoonan euron satsausta, ja ajatus on tietysti, että jotta se saataisiin nopeasti, sen voisi toteuttaa mahdollisesti jälkirahoitushankkeena. Sen lisäksi sitten valtatielle tarvitaan pienehköjä parannustoimenpiteitä, liittymä, kevyen liikenteen väylät ynnä muut, ja niitten arvioidut kustannukset ovat 10 miljoonaa euroa.

Jalonen kysyi tästä Vt 8:sta. Ministeriö on käynyt tutustumassa siihen. Olen erittäin tietoinen siitä, minkälainen tarve tällä koko väylävälin korjaamisella on, ja liikenneturvallisuus painottuu tässä erittäin isolla osalla. Toki selonteko on sitten se, missä näitä uusia hankkeita jatkossa linjataan, joten toivon, että Jalonen on jatkossakin aktiivinen.

Edustaja Virolainen kysyi tästä satelliittipaikannuskuviosta. Oras Tynkkynen vastasikin tähän hallitusohjelmalinjaukseen, ja voin kertoa, että ministerinä minulla on ollut tarkoitus aina katsoa asioita vähän pidemmällekin. Olen halunnut nostaa keskusteluun koko liikenteen hinnoittelun. Tämä liittyy myös siihen kysymykseen logistiikka-alan tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista. Meillä ei tällä hetkellä ole ohjaavaa mak-su-, verojärjestelmää muuta kuin se, että nostetaan autoveroa tai nostetaan polttoaineveroa, ja minun mielestäni se ei tänä päivänä palvele enää tarkoitustaan. (Timo Kallin välihuuto) Kun haetaan ympäristöystävällistä ja tehokasta logistiikkaa, niin meillä pitäisi olla parempi ohjausjärjestelmä ja sitä kautta keinot myös kerätä rahaa suoraan liikenneinfran kuntoonlaittoon ja hoitamiseen.

Täällä nostettiin kysymykseksi joukkoliikenne, raideliikenne, nähdään tärkeänä niitten kehittäminen, ja Piirainen nosti esille Venäjän yhteistyön. Tehdään tällä hetkellä uudistus-, korjaussopimusta raideliikenteen osalta venäläisten kanssa, ja tavoiteaikataulu on vuoden loppuun, mutta kun veli venäläisen kanssa aina neuvottelut kestävät, niin jää nähtäväksi, päästäänkö tänä vuonna lopputulokseen.

Sitten tästä selontekokuviosta, polttoaineverotuksen korotuksesta, Östman nosti sen esille. Olen halunnut omissa puheenvuoroissani, liikennefoorumissakin tällä viikolla, nostaa esille tämän liikenteen hinnoittelun, sen kannustavuuden, sen vaikutuksen koko meidän logistiikkaamme, palveleeko se tällä hetkellä ihmistä. Minun mielestäni ei, ja sen vuoksi siinä tarvitaan laaja-alaista keskustelua, johon toivon, että kaikki kansanedustajat osallistuvat aktiivisesti ilman, että se saman tien tyrmätään, vaan esitetään erilaisia vaihtoehtoja ja malleja, joilla Suomen pyörät pysyvät pyörimässä.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Edustaja Piirainen kysyi laajakaistahankkeesta ja erityisesti operaattoreiden osallistumisesta tuohon hankkeeseen. Ensinnäkin on hyvä sanoa, että ensi vuodelle esitämme jälleen 11 miljoonan euron määrärahaa. Tärkeää nyt on, että me saamme tämän hankkeen etenemään joka puolella Suomea. Suunnitteluun ja tämän suunnittelun toteuttamiseen on mennyt nyt jo pari vuotta, ja nyt isoimpien hankkeiden pitäisi lähteä liikkeelle. Näin ollen voi todeta, että yksi laajakaistahankkeen sellaisista kapulanrattaista on valitettavasti ollut se, että näille hankkeille ei ole saatu toteuttajia. On ikävää, että lähes puolet hankkeista on jäänyt täysin vaille toteuttajaa. Hankkeen käynnistyttyä oli kuitenkin ajateltu, että haja-asutusalueilla verkkoja rakennetaan vain osaksi julkisella tuella, että myös teleyritykset maksaisivat jatkossa tästä hankkeesta kolmanneksen. Näin ei kuitenkaan osaltaan ole käynyt, koska valitettavasti operaattoreiden osuus on jäänyt hiukan heikommaksi kuin alkuun oletettiin.

Laajakaistaväliarvioinnissa tulemme tietenkin linjaamaan omalta osaltamme ne tarpeelliset toimet, joilla tilanteeseen voidaan puuttua. Olen myös sanonut julkisuudessa, että meillä on sitten käytössä myös pakkokeinoja, jos muuten tämä laajakaistahanke, joka yhteiskunnallisesti on katsottu merkittäväksi, ei ala kiinnostaa.

Arvoisa puhemies! Toinen kysymys liittyy edustaja Toivakan kysymykseen siitä, miten arvonlisäveron noustessa paperilehtien osalta tullaan menettelemään. Ensinnäkin tämä veropoliittinen päätös on valtiovarainministeri Urpilaisen käsissä, mutta joka tapauksessa valtioneuvostona esitämme tätä uutta lisäveroa paperilehdille. Omalta osaltani on tärkeää nyt tämän kentän kanssa elää niin, että me tiedämme reaaliajassa, minkälaisia vaikutuksia tällä sekä muilla erityisillä kysymyksillä alaan kohdistuu. Sen vuoksi olen ehdottanut ja esittänyt sitä, että asetamme oman neuvottelukunnan, jonka kautta me voimme sitten selvittää lehtien, sekä painettujen että sähköisten lehtien, erityiskysymyksiä ja seurata sitä kautta tätä alan kehitystä ja tuoda sitten tähän liittyen uusia aloitteita tarvittaessa uusista toimenpiteistä.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alkuun ensin lyhyesti kiitos. Ministeri Vehviläisen aikana, viime hallituksen aikana, yhteistyössä liikennejaoston kanssa saatiin Valtatie 2:lle Karkkila—Humppila välille 3 miljoonan aloitusmääräraha, ja nyt siihen saadaan sitten puuttuva osuus, siitä ministeri Kyllöselle kiitos.

Kaiken kaikkiaan tämä liikennebudjetti, samoin kuin koko budjetti, kohtelee hyvin kaltoin suomalaista maaseutua, maaseudun asujia. Ja nyt voin sanoakin, että keskusta kyllä pitää tarkkaan huolta siitä, että kaikki hallituksen niin sanotut pahat teot, jotka kohdentuvat maaseutuun, varmasti tulevat tarkasti meidän suunnaltamme valvotuiksi. Yksi näistä on tämä yksityisteiden valtionapujen todella merkittävä leikkaus. Olisinkin ministeriltä kysynyt, käytiinkö edes budjettiriihessä keskustelua siitä, mitä tästä seuraa. Jos se perusrunkoverkko, joka maaseudulla tänä päivänä on, jätetään sinne oman onnensa nojaan — koska tämä on ollut äärettömän tärkeää, että siellä on ollut valtion rahoitusta mukana, jotta kuntien raha saadaan siihen rinnalle — niin miten te aiotte jatkossa huolehtia, että tämä alempiasteinen tieverkko jotenkin saadaan pysymään kunnossa? Liikenteeltä kerätään niin paljon rahaa, että rahasta ei ole pulaa.

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Joudun vielä palaamaan näihin satelliittipaikannusasioihin. Niistä todella on kirjaus hallitusohjelmassa.

Mutta, ministeri Kyllönen, te olette ainakin julkisuudessa ilmoittanut, että yksipuolisesti tänne Uudellemaalle pitäisi saada ruuhkamaksut, tietullit ym. tällaista, tai joko minä tai useat minuun yhteyttä ottaneet ihmiset ovat ymmärtäneet väärin, tai toimittaja on sitten kirjoittanut väärin. Pitääkö tämä nyt paikkansa? Ollaanko tänne suunnittelemassa tällaisia tietulleja, jotka ovat hyvin kalliita ja haittaavat pääkaupunkiseudulla elävien ihmisten liikkumista? Ainakin ajoitus on hieman väärä, koska minunkin paljon käyttämäni raideliikenne täällä etelässä tökkii todella pahoin, vaikka lehtikelit ovat vasta alkaneet ja pakkaset ties koska tulossa. Kun hallitusohjelmassa kuitenkin nyt on maininta, että raideliikenteenkin palvelutasoa parannetaan ja siihen kiinnitetään erityistä huomiota, niin mikä on tilanne?

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Kyllönen, te ilmoititte katsovanne tulevaisuuteen, niin minäkin haluan tehdä. EU:n vuosien 2014—2020 kehyksissä on 80 miljardia varattu innovaatioille. Ne eivät ole maakohtaisia. Ne kilpailutetaan, ja edellytetään, että kolme maata on projektissa mukana. Oletteko te kiireesti lähettämässä virkamiehenne selvittämään, miten Suomeen saatava siivu kehittyy Pohjois-Suomen kaivannaistuotannon logistiikan innovaatiotutkimuksen turvaamiseksi, edelleen sieltä Barentsinmeren hyödyntämiseksi?

Ja ministeri Kiuru, tiedätte erittäin hyvin, että rakennusbuumi on kaiken kaikkiaan laskemassa. Olisitteko valmis tarkistamaan, nostamaan korkotukilainoituksella rakennettavien vuokra-asuntojen tavoitetta 7 000:sta 10 000:een? Se olisi melkein välttämätöntä kiireesti tehdä. Ja koskettaako tämä puolittaminen Aso-rakentamista? Minulla on sellainen käsitys, että ei kosketa. Kun vuokrapuolelta tulee kolmesta kaksi sinne, niin se avaisi vuokramarkkinoille uusia tiloja.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Yhtälö ei ole helppo, kun valtion budjetti on 7 miljardia alijäämäinen ensi vuonnakin. Paljon tulee toiveita. Hyvin paljon tulee... (Sirkka-Liisa Anttilan välihuuto) — Niissä ei ole korvamerkkiä, edustaja Anttila. — Liikennepoliittiseen selontekoon kohdistuu siis paineita ja toiveita tosi paljon. Kun rahaa on vähän, kysyisin ministerin kantaa, miten hän suhtautuu siihen, että se raha käytettäisiin entistä tehokkaammin hyöty—kustannus-suhteen merkitystä korostamalla.

Toiseksi kysyn, miten ministeri suhtautuu siihen, että yritettäisiin saada nämä kertaluontoiset investoinnit budjettikehyksen ulkopuoliseen tarkasteluun. Nyt ne ovat käyttötalousmenojen kanssa somasti sikin sokin.

Täällä ovat monet puhuneet paikallisista hankkeista. Minä puhun läntisen Uudenmaan ja kriisikunta Hangon puolesta. Hanko—Hyvinkää-rataosuudella kulkee yli 2 miljoonaa tonnia rahtia vuosittain. Se on vailla sähköä. Ja kun nyt rautateihin panostetaan, niin tiedustelisin, onko ministeri tietoinen tämmöisestä tarpeesta, mikä liittyy Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämistarpeeseen ja kriisikunta Hangon auttamiseen.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on edustaja Tolvanen viitannut siihen, että lehtikelit ovat tulossa ja muutkin mahdolliset ongelmat tuonne rautateille. Millä tavalla junalla matkustavien asiakkaitten paremmista palveluista ja tiedonkulusta pidetään huolta? Nyt tämä lippusekoilu oli aikamoinen, ja sitten toinen asia ovat nämä asemien kuulutukset.

Ministeri Kiurulta haluaisin tiedustella Yleisradiosta tarkemmin. Aina kun puhutaan Yleisradion rahoituksesta, niin puhutaan myös Yleisradion tehtävistä, julkisen palvelun tehtävistä. Tulevatko ne nyt määritellyiksi, ja toisaalta, jos ne tulevat nyt määritellyiksi, milloin palataan sitten näitten muitten toimijoitten vastaaviin asioihin?

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia minäkin esitän näistä rautateistä. On järkevää inhimillisesti, taloudellisesti ja ilmastollisesti sekä koko Suomen säilymisen, elinkeinojen säilymisen kannalta satsata niihin. Kiitos myös ministeri Kiurulle sinnikkyydestä laajakaistayhteyksien saamiseksi.

Kysyisin ministeri Kyllöseltä tästä pohjoismaisesta yhteistyöstä, Venäjän osalta jo kysyttiin. Oletteko ollut yhteydessä Norjan ja Ruotsin viranomaisiin Pohjois-Suomen liikennejärjestelyjen näkökulmasta?

Ministeri Kiurulle: Asuntoministerinä vastaatte myöskin rakennusten ja asuntojen esteettömyydestä. Millä toimenpiteillä aiotte edistää esteettömyyttä?

Mitä tulee vielä ydinvoimala-asiaan — edustaja Vehkaperä nosti tämän esille — on hieman ennenaikaista lähteä pohtimaan, millä tavalla valtio voi tulla vastaan liikennejärjestelyissä voimalan suhteen, josta ei ole edes päätöstä tehty vielä, joka on niin pitkässä kuusessa, että siihen mennessä ehtivät jo tiet rapautua. (Puhemies koputtaa) On aivan käsittämätöntä, että tässä pitäisi valtion lähteä rahoittamaan vielä ydinvoimalan infraa.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Asuntoministeri Kiuru, te olette hyvin napakasti käynyt korkotukilainoituksen kimppuun, sitä kehittämään. Siitä kiitokset.

Haluaisin myöskin kysyä vapaarahoitteisen asuntotuotannon puolesta kysymystä, joka koskee varmaan vanhenevaa väestöä ja monia syrjäisempiä seutuja, joissa asuntojen arvot sinänsä eivät nouse hyvin korkealle. Siellä olisi tarpeita energiatehokkuuden parantamiseen ja muihinkin korjaustoimintoihin liikkumisen suhteen, hissien suhteen jne. Onko tässä valtiovallalla mitään instrumentteja? Ei varmaan kannata ajatella, että ne ovat vapaarahoitteisia, selvitkööt itse, vaan ne ovat ihan oikeasti sosiaalisesti perusteltuja kohteita. Mitä toimenpiteitä valtiovalta voi tällä puolella nyt tukea? Onko keinoja olemassa?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun teistä, ministeri Kyllönen, tuli liikenneministeri, niin olin helpottunut ja ajattelin, että tuleepa ministeri, joka tunnistaa ja tietää niitten ihmisten tarpeet, jotka asuvat yksityisteiden varsilla, jotka tulotasoltaan ovat heikompia, joille on välttämätön oma auto. Nyt kuitenkin heille tulee polttoaineveroista kustannuksia. Sitten siellä on elintarvikeklusterin kannalta viimeinen tila sen yksityistien viimeisenä asuntona, ja sitten se on puuhuollon kannalta erittäin tärkeätä. Ja te olette leikkaamassa yksityisteiden valtionapua! Se ei voi olla selitys, että kun aikanaan päätettiin, että metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ja puuhuoltoa tällä panostuksella turvataan, silloin voidaan leikata yksityisteitä. Kyllä teillä pitää olla parempi vastaus. Onko tämä ideologinen kysymys, vai haluatteko te olla painamassa heikompaa ihmistä? (Jari Leppä: Molempia!)

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtatie 2:n raha on meille Hämeeseen tärkeä, ja haluan myös ministeri Kiurua kiittää siitä. Hän oli tärkeässä roolissa siinä, että tämä rahoitus nyt saatiin.

Mutta otan esille tierahat. Ymmärrän hyvin, että edustaja Kyllösellä on tiukka paikka, meillä valtiontalous on miinuksella. Te olette innovatiivinen ja osaava ja innokas ministeri, ja kysyisin, onko teillä ajatuksia, millä tavalla me voimme jossain vaiheessa saada tuon valtion pienemmän tieverkon kunnostettua. Nyt valitettavasti käy niin, että nämä isot hankkeet vievät oikeastaan kaikki nämä rakentamisrahat, ja tuo pääasiassa 1970-luvulla rakennettu tieverkko on valitettavan huonossa kunnossa. Toivoisin, että olisiko teillä ajatusta, jos ja kun talous jossain vaiheessa on paremmassa vauhdissa, miten voisimme siinä edistyä.

Autoverosta sen verran, vaikka se ei suoranaisesti teille kuulu, että toivon, että vielä kertaalleen tarkistetaan se, minkä verran autoveron korotuksella oikeasti tulee lisäeuroja valtion kassaan. Sillä nimittäin tilanne on se, että todennäköisesti meidän automyyntimme tulee taantumaan ja se tarkoittaa jopa verotulojen vähentymistä tämän korotuksen jälkeen. Jokin muu keino voisi olla tehokkaampi.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä edustajat Östman ja Tossavainen käyttivät erinomaiset puheenvuorot ja olivat huolestuneita tästä polttoaineveron korotuksesta. Myös minä olen huolestunut tästä. Juttelin näitten kuljetusyrittäjien kanssa, ja todettiin näin, että jos ajoneuvoyhdistelmällä ajetaan noin 100 000 kilometriä vuodessa, tällainen 13 senttiä litralta -polttoaineveron nosto on kustannusvaikutukseltaan karkeasti sanottuna 6 000 euroa. Se on kuljetusyrittäjän katteesta pois.

Venäläiset ajoneuvoyhdistelmät ajavat täällä Suomen teillä, aivan niin kuin tässä Tossavainen ja Östman totesivat, omalla erittäin edullisella polttoaineella, kilpailevat samoilla markkinoilla suomalaisten kuljetusyrittäjien kanssa ja käytännössä syövät suomalaisten kuljetusyrittäjien leipää. Tässä on tullut esille tämä tällainen satelliittipaikantimen mahdollisuus, jolla suomalaisia autoilijoita kartoitetaan ja ehkä sen avulla kerätään maksuja. Kysynkin nyt ministeri Kyllöseltä, miten ministeriö aikoo puuttua venäläisten ajoneuvoyhdistelmien ajoon Suomen teillä, määrätäänkö niille jonkinnäköinen maksu taikka tulli. Se ei tullut tuossa teidän äskeisessä puheenvuorossanne esille, (Puhemies koputtaa) vaikka sitä kysyttiin. Kysyn nyt uudestaan, kuinka te aiotte suhtautua venäläisiin kuljetusyrittäjiin ja jopa siihen, voiko (Puhemies koputtaa) Suomen lainsäädännön mukaan heille laittaa tällaista satelliittipaikanninta.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oletteko huomanneet saman: hallinnonala toisensa jälkeen aina tulee tuolta oppositiosta viestiä, että liian vähän on tähän panostettu ja liian vähän on rahaa tähän. Tiedättekö saman vastauksen? Varmasti tietää kaikki tässä salissa ja vielä tuolla ulkopuolellakin. Kertoisikohan se tiukasta taloudellisesta ajasta? Sen takia myöskin tämä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on joutunut tekemään tällä niukalla budjetilla, niin sanotusti, tätä talousarviota. (Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä) — No se on kyllä tosi hienoa, mutta ei tämä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala kyllä oikeasti ihan kaikista keljuimmin ole tässä rahanjaossa pärjännyt, koska perusväylänpitoon esitetään kuitenkin 935 miljoonaa ja kaikki meneillään olevat hankkeet jatkuvat. Tästä huolimatta vielä uusiakin hankkeita on esitetty, Koskenkylä—Kotka-erillishanke tai Tampereen rantaväylää tai muuta. Ei tämä ole niin ikävä ja niin synkkä tilanne, mitä ehkä annetaan ymmärtää.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus varmistaa Suomen hyvät liikenneyhteydet Venäjän suuntaan. Itse olisin kyllä toivonut vilpittömästi, että tässä olisi nyt myöskin ollut esimerkiksi se pullonkaula Valtatiellä 6, Taavetti—Lappeenranta-väli, kun nyt Imatra—Lappeenranta-väli edustaja Suna Kymäläisen naapurista valmistuu, ja myöskin, että täällä olisi ollut rajanylityspaikkojen toiminnan sujuvuuteen kohdistuvia hankkeita. Ne olisivat äärimmäisen tärkeitä.

Mutta lisäksi haluaisin todeta, että hallitus painottaa hallitusohjelmassaan ja talousarviolinjauksessaan rautateiden korjaamista. Se on äärimmäisen tärkeä asia. Kuten edustaja Heinonen jo totesi, kyllä perustienpitoon, kunnossapitomäärärahoihin tulisi saada korjausta ja parannusta ja myöskin tietysti yksityistiemäärärahoihin.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Perusväylänpitoon ja koko järjestelmän rahoitukseenhan olisi pitänyt saada muutosta ja korjausta jo kymmenen vuoden ajan. Valitettavasti olen tässä tilanteessa nyt selkä seinää vasten. Minulla ei ole enää sitä mahdollisuutta, että siirränpä tämän ongelman tuleville sukupolville ja antaa korjausvelan kasvaa. Minulta edellytetään rohkeutta esittää uudenlaisia vaihtoehtoja, tuoda uudenlaisia malleja ja ratkaisuja tähän poliittiseen keskusteluun ja ratkaisun alle. (Keskustan eduskuntaryhmästä: Hyvä!) En aio peljätä enkä aio jättää sitä tekemättä.

Mutta se, mikä tässä nyt harmittaa — tietysti toivon, että eduskunta pumppaa meille sinne yksityisteihin lisää rahaa, (Jari Leppä: Tullaan esittämään!) minä en todellakaan ole ollut vastaan sitä, että yksityisteitä rahoitettaisiin, päinvastoin — kun nyt kuulostaa, että siellä perukassa ei ole mitään muita kuin yksityisteitä, niin haluan korjata tämän väärinymmärryksen. Kyllä siellä on myös perusväylänpitoon liittyvää tiestöä erittäin paljon, ja sen takia tämä perusväylänpidon tason korottaminen ja pysyvä korjaaminen on tarpeeseen.

Se, mikä nostettiin esille useammassakin puheenvuorossa jo aikaisemmin — pahoittelen sitä, että en ehtinyt vastata esimerkiksi edustaja Tossavaisen kysymykseen, ja nyt sitten edustaja Hongisto nosti asian esille liittyen polttoaineveroon ja raskaan liikenteen kannattavuuteen — niin kaikessa hulluudessa, kun puhutaan satelliittipaikanteisesta järjestelystä, minun ajatukseni on ollut se, että liikenteen hinnoitteluun tuodaan kokonaan uusi ajattelu, että meillä ei todellakaan luoda uusia maksuja olemassa olevien verojen tai maksujen päälle, vaan meille luodaan kokonaan uudenlainen järjestelmä. Se vaatii kyllä meiltä eduskunnassakin aika innovatiivista ajattelua, ja minä toivon, että te uskallatte kysyä, ihmetellä. Minä lupaan, että tämän illan jälkeen teille jokaiselle toimitetaan lyhyt tiedote ja minun avaukseni siitä, mitä minä oikeasti tämän satelliittiperusteisen tiemaksun pohjalta olen tarkoittanut. (Välihuuto) — Sieltä mukistaan jo sitä tietullia taas. Minä annan piiskaa tästä, kun ruuhkamaksut ja satelliittipaikanteinen tiemaksujärjestelmä ovat kaksi eri asiaa kuitenkin. (Eduskunnasta: Kuitenkin vähän malttia!) Ei pidä takertua lillukanvarsiin ennen kuin on päästy edes keskustelemaan siitä kokonaisuudesta. (Matti Saarinen: Ei poliisia saa lyödä!) — No, minä suutelen sitten sitä poliisia, niin menee paremmin viesti perille. (Naurua)

Ratajärjestelmien osalta edustaja Tiainen nosti tämän informaatio- ja kuulutusjärjestelmän esille. Tämä on ollut pitkään meille haasteellinen asia. Olen käynyt tästä keskustelua Liikenneviraston pääjohtajan kanssa useamman kerran jo. Me olemme pistäneet 3 miljoonaa euroa ja 5 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan eli 8 miljoonaa meidän matkustajainformaatio- ja kuulutusjärjestelmäämme, ja edelleenkään se ei ole siinä kuosissa, että se isossa paineessa, kovassa tarpeessa toimisi. Ne toimenpiteet on käynnistetty sen järjestelmän ajamiseksi sellaiseen kuntoon, että se pelaa myös silloin, kun se tarve on kaikkein kovin, ja sitä viestiä pystytään välittämään tällä verkostolla.

En taida ehtiä tämän enempää.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Ministeri Kyllösellä on käytössä sellainen repertoaari keinoja, että tässä jää ihan sanattomaksi, ja ajattelinkin nyt tyytyä ihan näihin yksinkertaisempiin murinoihin vaan ja hiukan puristusvoiman käyttämiseen, ja sitä harjoitusta olen tehnyt tuon Yle-uudistuksen nimissä. Nimittäin edustaja Tiainen nosti nyt esiin sen, miten tässä Yle-uudistuksessa sitten käy ja tulevatko tehtävät siinä tarkalleen määritellyiksi ja miten rahoitus turvataan.

Olemme sitä tässä pakertaneet nyt, ja niin kuin tiedätte, pari viikkoa sitten eduskuntaryhmien puheenjohtajat päättivät yhdessä, että parlamentaarinen tuki, joka tässä on tarpeen, tulee eduskuntaryhmien puheenjohtajilta. Se on ollut pitkä tie tähän asti, koska me muistamme, että tässä on ollut jo kolme eri parlamentaarista työryhmää. Nyt ei tarvita mitään muuta kuin päätöksiä, ja on ihan selvää, että edustaja Tiaisen toivomalla tavalla me tulemme myös lakitekstiä muuttamaan. Yle-uudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että puutumme näihin tekstikirjauksiin, ja siihen tulee myös varmasti määriteltyä tuon prosessin tuloksena joitakin uusia elementtejä. En uskalla tässä vaiheessa sanoa, ovatko ne tekstikirjauksia myös tehtävistä, mutta se on yksi elementti, jota me tässä käymme myös läpi. Kuten rahoitusmalli ja -taso, niin myös Ylen tehtävien määrittely ja valvonta kuuluvat tähän yhteyteen.

Muille toimijoille on hyvä sanoa, että aika tulee. Nyt me hoidamme julkisen palvelun kuntoon, sen jälkeen on kaupallisten markkinoiden aika. Ne ovat odottaneet omaa vuoroaan aivan liian kauan, mutta samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että sieltä puolelta on myös hyvä lähettää lobbausporukkaa tähän taloon kertomaan, kuinka tärkeää on tämä Yle-uudistuksen loppuun saattaminen. Me tarvitsemme sähköisen median puolelle myöskin isoja toimia, ja erityisesti tuo viestintäpoliittinen ohjelma, joka hallitusohjelmaan on kirjattu, on tulossa heti, kun julkiselta palvelulta ja sen turvaamiselta päästään.

Sitten täällä oli kysymyksiä myöskin tähän toiseen sektoriin liittyen, mutta otan edustaja Haapasen kysymyksen myös käyttööni tänne viestinnän puolelle. Nimittäin me rakennamme myöskin siellä puolella esteettömyyttä, ja ajattelin käyttää tilaisuuden hyväksi ja kertoa, että nämä ovat tärkeitä asioita. Tänään Finlandia-talolla oli väki koolla, ja puhuimme myöskin viestintäalan esteettömyydestä. Se on tärkeä ja aivan liian väheksytty kysymys. Olemme siihen tarttuneet, ja täältä pesee. Me asetamme tähän nyt porukan, joka ottaa tämän lujiin hoteisiinsa ja tuo ne esitykset, joilla me etenemme esteettömyyden puolella.

Kun aika on tiukka, niin jos sopii, niin vielä hiukan odotamme, eli edustajat Väätäinen ja Jääskeläinen, pidetään tästä kiinni, että saan vielä teille vastata sitten tässä seuraavassa osuudessa, kun alkaa ympäristöministeriön ala ja ministeri Niinistö tulee tänne, sitten jatkettaisiin. Nämä olivat hyviä avauksia, ja mielelläni kävisin niitä sitten läpi, jos hetken odotatte vielä.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin ministeri Kiurua kannustan siinä asiassa, että tälle lehtien alvin nostolle nollasta yhdeksään löytyisi joku muu vaihtoehto, ettei taas kävisi niin, että nimenomaan maaseutumaisia alueita rokotetaan sillä, että jopa paikallislehtien olemassaolo ja ihmisten lehtien lukemisen mahdollisuus myös sitä myöten torpataan. Sanoitte, että toimikunta tutkii asiaa ja uusia mahdollisuuksia. Viestinnän Keskusliitto ja Sanomalehtien Liitto ovat jo tehneet yksityiskohtaisen tutkimuksen, jonka mukaan uudistuksesta koituu työttömyysvaikutusten vuoksi valtiolle jopa 45 miljoonan euron lasku ja 90 miljoonan odotettu lisätulo sillä tavalla vesittyisi kokonaan. Ministeri Kiurulta vielä kysyisin sitä, oletteko todella sitä mieltä, että tämä alueellisesti eriarvoistava asia on se lopullinen vaihtoehto.

Ministeri Kyllöselle sellaista viestiä, että aika nopeasti ohititte esittelyssänne lentoliikenteen ja maakuntien mahdollisuudet olla saavutettavissa myös lentoliikenteen kautta. Voisitteko kommentoida myös tähän?

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää huomiota ministeri Kyllösen satelliittipaikannusasiaan. Olen todella sitä mieltä, että meillä on pääperiaatteena täällä tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus. Silloin kun liikutaan semmoisella alueella, missä on yleisiä kulkuneuvoja saatavana, voitaisiin siirtyä tämmöisestä tieliikenteen polttonesteiden verotuksesta ja ajoneuvoverosta ja autoverosta enemmän sellaisen käyttöön näillä alueilla, missä meillä on tarjolla yleisiä kulkuneuvoja. Semmoisissa paikoissa, missä ei taas ole sitä, ei olisi niin paljon niitä maksuja, koska silloin on välttämätöntä hankkia se auto ja kulkea sillä.

Itse kun olen ollut tammikuussa 30 vuotta semmoisella alalla, joka nimenomaan on tehnyt näitä satelliittipaikantimia ja tunnen sen sisällön — niitä on yli 36 000 joka paikassa, metsäkoneissa, puutavara-autoissa, öljyautoissa, poliiseilla, takseissa jnp., joka puolella Eurooppaa ja Australiassakin osa, mitä me olemme (Puhemies koputtaa) valmistaneet — niin tiedän, että se ei ole mikään vakoilulaite. Esimerkiksi Ruotsissa on jo dieselveroa peritty kymmeniä vuosia sillä tavalla, että siellä on semmoinen templauslaite, jossa vaan summat lisääntyvät ja sillä ei tiedetä, missä (Puhemies koputtaa) se on kulkenut jnp.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Postilaki lähtee siitä, että jokaisen suomalaisen tulisi saada peruspalveluna postipalvelut. Nyt tämän oikeuden päällä on kuitenkin tummia pilviä, koska Itella on ilmoittanut lakkauttavansa postitoimipisteitä ja -konttoreita ympäri maakuntaa. Lapissa esimerkiksi Lemmenjoella ja Raattamassa on loppumassa palvelut. Itella on myös ohjeistanut niin, että näiden Raattaman asukkaiden pitäisi jatkossa hakea postinsa kymmenien kilometrien päästä Sirkan kylästä, ja tämä asiointisuunta on kyllä ihan väärä. Heille olisi luonnollisempaa mennä Hettaan. Kysyisinkin ministeriltä, täyttyvätkö teistä tässä tämän postilain määräykset ja mikä on kohtuullinen matka postipalveluiden äärelle.

Kannan myös huolta lappilaisten laajakaistarahoista. Ne uhkaavat nyt kyllä valua kuin vesi hanhen selästä, koska näitä palveluntarjoajia ei ole. Mikä neuvoksi?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todetaan jo aluksi, että niitä myönteisiäkin hakkeita on liikenneministeriön alalla, mihinkä maakuntaan ne sitten osoittautuvatkaan. Mutta myös ihan maaseudun asukkaana olen huolissani näistä alempiasteisista teistä, ja tiedetään, että jo pienillä euromäärillä saadaan hirmuisen paljon aikaan juuri näillä sivuteillä.

Opposition edustajana minä olen ehdottamassa, että poistetaanpas täältä koko Keltaisesta kirjasta tuommoinen 61 miljoonaa euroa, joka koskee Tampereen rantaväylää. Eli minä toivoisin, että ministeri olisi käynyt tutustumassa ja jutellut, onko tämä Tampereen rantaväylä eli tunnelin rakentaminen tarpeellinen. Senhän on aikanansa tämmöinen pieni piiri grynderien kanssa sopinut, että tämmöinen komistus pitää sinne Tampereelle saada. Mutta jos kysytään taksimiehiltä, linja-autokuskeilta tai jalantallaajilta, niin he antavat kyllä synkän tuomion.

Tässä olisi nyt opposition edustajalta tämmöinen 61 miljoonan euron vähennys, josta tosin täällä kirjassa sanotaan, että se jälkijättöisenä rahoitetaan. Toivon, että menisitte sinne Tampereelle ja kysyisitte, onko tämä tunnelin rakentaminen todella tarpeellista. Se ei poista liikenneongelmia.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvelinkin, että liikenneministeri Kyllönen heilauttaa sitä taikasauvaansa ja järjestää rahat tänne ydinvoimapaikkakunnan läheisyyteen Kahdeksaistielle, ja toivon, että se väli koostuisi todellakin Kalajoki—Liminka-välistä. Ministeri tuntee tämän hankkeen erittäin hyvin.

Mutta toiseen asiaan sitten. Väylämaksulaki on tulossa tänne eduskuntaan, ja toivoisin, että tässä oltaisiin Suomessa hereillä. Tästä syntyy helposti konflikti pohjoisten ja eteläisten merialueitten kulkijoitten välillä. Meillähän vientiteollisuudesta 80—90 prosenttia kuljetetaan meriteitse, joten tämä meriväylä on erittäin tarpeellinen. Toivoisinkin, kun ministeri vilautteli ajatuksia siitä, että tätä väyläpolitiikkaa ja väylämaksuja yleensä tarkasteltaisiin, että siinä myös edettäisiin tasapuolisesti pohjoisten ja eteläisten merialueitten välillä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monessa puheenvuorossa on ymmärrettävästi kannettu huolta polttoaineverojen korotuksen vaikutuksesta kuljetusalaan. Näissä polttoaineiden valmisteveroissa on myös se tunnettu ongelma, että niitä maksetaan ihan tismalleen samalla tavalla Kainuun syrjäkylissä kuin sitten vaikka täällä Helsingin kantakaupungissa, jossa ratikka hurahtaa muutaman minuutin välein kotioven ohi. (Anne Kalmari: Paitsi että kuljetuskustannukset ja -maksut on toisia!)

Kysyisinkin ministeri Kyllöseltä, kun te olette nostanut ansiokkaasti esiin paikannukseen perustuvia maksuja, voisiko näistä maksuista olla ratkaisuksi molempiin näihin ongelmiin. Jos osa meidän nykyisistä polttoaineiden valmisteveroistamme korvattaisiin paikannukseen perustuvilla maksuilla, silloin voitaisiin linjata niin, että ammattiliikenteeltä näitä maksuja ei perittäisi tai ne perittäisiin selvästi matalampina kuin yksityisliikenteeltä. Vastaavasti voitaisiin päättää niin, että maksut olisivat selvästi pienempiä siellä, missä oman auton käyttö on pakollista ja joukkoliikenne ei tarjoa kilpailukykyistä vaihtoehtoa, mihin edustaja Suutari täällä edellä jo viittasi.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ajattelin vain varmistaa ministeri Kiurulta — todennäköisesti asia on jo ihan selvä, mutta varmistan nyt kuitenkin — että tulevathan ne Yleisradion rahat nyt budjettiin, niin kuin teidän puolueenne esittää. Eikös ministeriäkin kuitenkin puolue sillä tavalla sido? Minusta tämä on erittäin hieno esitys, että sosialidemokraatit ovat tämän nyt luvanneet ja tulleet tässä mielestäni järkiinsä.

Tämähän on sosiaalisesti oikeudenmukaisin tapa rahoittaa Yleisradiota, sen laittaminen budjettiin. Toiseksi, se on selkein tapa, siinä ei ole minkäänlaista byrokratiaa, ei minkäänlaista hallintoa. Ja kolmanneksi, sitä ei kukaan pääse pakoon, eikä kukaan pääse pinnaamaan siitä maksusta. Se on kaikilla tavoilla hyvin selkeä samalla lailla kuin kaikki muutkin palvelut, samalla viivalla, oikeudenmukaisesti toteutettuna. Tietyiksi vuosiksi sen tason voi sopia etukäteen, ettei se ole vuosittaisen kiistan kohde. Ja uskon, että tältä pohjalta päästään hyvin eteenpäin.

Voitteko varmistaa vielä tämän ja kertoa, onko tuo 500 miljoonaa euroa teillä jo ajateltu, että viettekö sen veronkorotuksena millekä taholle läpi, vai millä tavalla valtion budjettiin sen sitoutatte, kun olette tämän meille luvanneet, mikä on hyvä asia?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meille on tärkeätä huolehtia toimintaedellytyksistä ja erityisesti Venäjän- kauppa on yksi näistä, siinä pelkästään transitosta saadaan vuosittain 300 miljoonaa. Palveluiden ja tavaroiden ostoina venäläiset jättävät Suomeen yli 900 miljoonaa tänäkin vuonna. Tämä olisi edellyttänyt sitä, että Euroopan tasolla sovittu TEN-verkko olisi ollut valmis 2015. Näinhän ei nyt tule olemaan johtuen jo edellistenkin hallitusten toimettomuudesta. Nyt hyviä pätkiä tietenkin etenee, mutta toivon myös, että tämä viimeinenkin pala, josta ei ole vielä suunnitelmaa olemassa, elikkä Haminasta Vaalimaalle, sisältyisi sitten tulevaan selontekoon.

Sen lisäksi nämä rajanylityspaikat ovat hyvin tärkeitä, ovat ne sitten Vaalimaalla, Nuijamaalla tai Imatralla, ja siellä myöskin tämä toive siitä eriyttämiskaistasta, joka on nyt etenemässä. Tarvittaisiin myös rekkaparkki, jonka rahat edellinen hallitus siirsi Seinäjoelle tai jonnekin muualle, niin että se ei nyt ole ollut auttamassa sitä ruuhkaa, jossa viikoittain monena päivänä jonot jo taas seisovat. Tämä transito edellyttää vielä tämän hyvän esityksen, joka tulee meriliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen, yli 2 miljoonaa, sillä nämä rikkipäästöistä johtuvat kustannusten nousut ovat aika mittavat.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ylen rahoitus venyy ja paukkuu taas. Onko nyt sitten niin, että arvoisa ministeri hakee lisäaikaa tehdäkseen Yleisradiosta, vapaasta tiedonvälittäjästä, hallituksen sylikoiran? Oikein lakiin kirjataan se, mitä Yleisradiossa saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Näinkö on?

Toinen asia, lehtien alvi, joka suuresta vastustuksesta huolimatta näyttää tulevan joka tapauksessa voimaan. Onko tarkoitus, arvon ministeri, että tämä alvi lisätään myöskin Yleisradion maksuihin, koska silloinhan varmasti ainakin lehdet tasapuolisuuden nimissä tulisivat tällaista vaatimaan, ja jos se lisätään sinne, niin lisätäänkö se myös jo näihin ensi vuoden lupamaksuihin?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostan kovasti ministeri Kyllösen kykyä kokonaisvaltaiseen ja innovatiiviseen ajatteluun, ja samalla pahoittelen tätä omaa epäselvää artikulaatiotani satelliittipaikannuksen suhteen. Tarkoitukseni oli sanoa, että ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan, elikkä kuten hallitusohjelmassa on kirjaus selvittämisestä ja sen jälkeen mahdollisesti kannatetaan. Mutta haluaisin vielä huomauttaa, että minä toivon todellakin, että kun sitä selvitetään, niin siinä myös tarkasteltaisiin erittäin laajasti, miten nämä yksityisyyden suojan kannalta avoimet kysymykset myös tulisivat katetuiksi.

Kun meillä on mahtavat ministerit täällä paikalla — sanoisin suustaan mahtavat — ja ministeri Kiuru lupasi käyttää pakkotoimia ja vähän puristusotettakin: Kun viime vaalikaudella aloitettiin Laajakaista kaikille -hanke, niin siinähän oli valtavan kunnianhimoiset tavoitteet, mutta ne tavoitteet eivät nyt ihan ole toteutuneet. Edustaja Ojala-Niemelä viittasi Lapin onnettomaan tilanteeseen, ja sama tilanne on saaristoisilla alueilla. Minä toivoisin ministeri Kiurulta näkemystä siihen, millä aikataululla edetään ja mitkä ne teidän todelliset mahdollisuutenne pakkotoimenpiteisiin operaattoreiden suhteen ovat.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että liikennebudjetti on äärettömän tiukka, ja tietysti on harmi, että liikenneministeri on tietyllä tavalla hallitusohjelman vanki, mutta kovat ministerit ovat ennenkin pystyneet hallitusohjelmia ja kehysraameja reivaamaan. Eli kannustan ministeriä hänen omin sanoin, että älkää peljätkö.

Mutta sitten pienenä kysymyksenä: millä tavalla liikenneministeri suhtautuu tällaisten tärkeitten ratahankkeitten selvitysvaroihin? Onko ajateltavissa, että esimerkiksi kaivostoiminnan ja matkailun kannalta tärkeään radanjatkamiseen Kontiomäestä Taivalkoskelle ja siitä eteenpäin saataisiin erillisiä selvitysmäärärahoja? Olisiko se mahdollista? — Aika valitettavasti loppui.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ratojen kunnostukseen on todella hyvä satsata, jotta myös tulevista uusista vetureista saadaan kaikki hyöty irti.

Kun edustaja Mäkipää viittasi jo tuossa Tampereen tunnelivaihtoehdosta luopumiseen, niin minä voisin kyllä rata-asioissakin pikkuisen tuon Tampereen jättää vähemmälle. Kyselenkin sen takia, onko näkyvissä näitä oikoratahankkeita tulevaisuudessa, esimerkiksi Jyväskylä—Jämsä—Lahti-oikoradan suhteen. Mikä on tilanne? Sitä ovat jo maakuntien liitot selvitelleet, mutta se työ on nyt jäänyt vähän kesken.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus aloitti metropolipolitiikan, jota nyt ministeri Kiuru on ansiokkaasti luvannut jatkaa. Haluaisin mielelläni kuulla, mitä metropolipolitiikalle luvataan tässä budjetissa.

Metropolialueelle on myös todella keskeistä sujuva raideliikenne, ja täällä on paljon tarvetta uusille yhteyksille. Olen iloinen siitä, että Pisara-radan suunnittelu alkaa 2012, sehän on niin pääkaupunkiseudun kuin koko Suomenkin kannalta erittäin tärkeä, raideliikenteen sujuvuutta edistävä hanke. Länsimetro rakentuu, kuin myös Kehärata. Mutta Länsimetrosta voi todeta, että nythän se on päätetty rakentaa Matinkylään. On todella tärkeätä, niin kuin jo edustaja Uotila täällä aikaisemmin viittasi, että hyvin pikaisesti jatkamme sitten Länsimetroa myös Kivenlahteen, eli tätä metropolialueen raideliikennettä pitäisi vakavasti tarkastella myös liikennepoliittisessa selonteossa.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Liityn mielelläni niihin puheenvuoroihin, joissa kehutaan rautatieliikenneratkaisuja. Mutta ei ministeri Kyllösellä ole varaa ylpistymiseen, siitä esimerkiksi tiestön rappeutuminen syrjäseudulla kertoo karua kieltään. Tiestö rappeutuu syrjäseudulla, ympärivuotinen ja osa-aikainen asuminen vaikeutuu, samoin puuhuolto. Kysyn: aikooko hallitus jatkaa ministeri Vehviläisen aloittamalla asfalttiteiden sorateiksi muuttamisen linjalla? Kysyn myös: kun ministeri Kyllösen edustama puolue, ja varsinkin sen edeltäjäpuolue, oli kovin innokas sosialisoimaan, niin onko mahdollista, että ministeri Kyllösen listalla on tulevaisuudessa yksityisteiden sosialisointi?

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiurulle: Viestintäasioiden lisäksi vastaatte asuntoasioista, ja mikäli ymmärsin oikein, niin nyt tai sitten ministeri Niinistön tullessa paikalle voitte vastata. Esitän kysymyksen.

Asuntojen lisäksi asunnottomuus kuuluu teille. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla koti. Tuntuu merkilliseltä, että Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on niin paljon asunnottomuutta, pitkittynyttä, pitkäaikaista asunnottomuutta. On annettava tunnustusta edelliselle hallitukselle ja edelliselle asuntoministerille erittäin kunnianhimoisista ja onnistuneista projekteista liittyen näitten ongelmien vähentämiseen. Nyt olisin mielelläni kuullut, mitkä ovat teidän kaavailunne ja mitkä ovat hintalaput sille, että tämä ongelma vietäisiin minimiin ja hoidettaisiin hyvinvointiyhteiskunta kunnialla myös tältä osalta, että jokaisella olisi katto pään päällä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikennepoliittiseen ohjelmaan — on erinomaista, että se on tulossa keväällä — kaksi, ei alueellista vaan ihan kansallista, hanketta.

Toinen on kaksoisraide Luumäeltä Imatralle. Perustelen sitä metsäteollisuuden tarpeella, koska siellä tällä hetkellä joudutaan jonottamaan, 58 junaa per vuorokausi menee sitä rataa pitkin. Toiseksi Venäjällä valmistuu 2013 uusi rata, jonka kautta sitten Svetogorskista rupeaa tulemaan muutakin kuin puuta, eli transitoliikenne.

Toinen on Etelä-Karjalan osalta, myöskin kansallinen hanke, 30 kilometriä Vt 6:ta välillä Luumäki—Lappeenranta, minkä edustaja Torniainen täällä jo nosti esille. Se on muuten Suomen vilkkaiten liikennöity kaksiajoratainen 30 kilometrin pätkä.

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen lukiessani tätä talousarvioesitystä havainnut, että hallitus on ymmärtänyt, kuinka tärkeää on tukea suomalaista telakkateollisuutta yli vaikeiden aikojen ja ylläpitää sitä suurta ammattitaitoa, joka meillä Suomessa tällä teollisuudenalalla vallitsee. Sen vuoksi haluankin kiittää hallitusta esityksestään varata määrärahat ulkovartiolaivan tilaukseen.

Ministeri Kyllönen puhui liikennepoliittisesta selonteosta, johon koko Suomen mielenkiinto ja odotukset aivan varmasti kohdistuvat. Satakuntalaisena edustajana en voi olla puhumatta Valtatie 8:sta ja Turku—Pori-yhteysvälin ja sen perusparantamisen puolesta. Olenkin erittäin iloinen siitä, että ministeri Kyllönen kertoi tuntevansa tämän hankkeen hyvin ja perehtyneensä asiaan.

Haluaisin kysyä ministeriltä kuitenkin meriväylien syventämishankkeesta. Onko arvio näistäkin uusista hankkeista tulossa käsittelyyn liikennepoliittisessa selonteossa?

Lisäksi haluan kiittää ministeri Kiurua aktiivisesta otteesta asumispolitiikassa. Kysyisinkin ministeri Kiurulta: miten olette ajatellut edistää erityisesti nuorten asumista kohtuuhintaisissa asunnoissa?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen linja periaatteessa ja käytännössä oli se, että kun syntyy tuonne maakuntiin uusia kaivoksia, niin niihin sitten rakennetaan ratayhteys. Näin muun muassa Talvivaarassa on tehty. Kun on tulkittu liikenneministerin ensimmäisiä kommentteja koskien noita Lapin tarvitsemia ratayhteyksiä ja näitä pitkän tähtäimen yhteyksiäkin Jäämeren suuntaan ja ne ministerin kommentit ovat vähän olleet vähätteleviä, niin toivon, että olen ymmärtänyt ne väärin ja että myöskin Kolarissa rakennetaan kaivokselle tarvittava rata, pieni radanpätkä pohjoisimmalta asemaltamme sinne Hannukaiseen.

Ministeri Kiurulle kysymys tuosta laajakaistasta. Yleisellä tasolla siitä on helppo puhua, mutta siinähän on noussut tämmöiseksi symbolikyläksi se Lisma siellä Lapissa, josta Katri Makkonen teki erinomaisen dokumentin Ylelle. Itse asun 7 kilometrin päässä kirkonkylästä, minulla ei ole laajakaistayhteyttä ja on erittäin epätodennäköistä, että sitä tulee lähiaikoina, mutta minä kysyn: koska tuo Lisman kylä saa ja koska itsekin voisin saada sen laajakaistan? Sehän konkretisoituu näin, että (Puhemies koputtaa) koska se Lisma saa sen. Samanlaisia kyliä Lapissa on paljon.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muiden kansanedustajien tavoin kannan myöskin syvää huolta näistä tietoliikenneyhteyksistä mutta myöskin näistä postipalveluista. Eli meillähän nyt tällä viikolla viimeisin uutinen oli, että Sodankylän posti lakkautetaan. Minä haluaisin myöskin kysyä tätä, miten oikein Lapissa määritellään nämä kohtuulliset matkat postipalveluiden piiriin.

Toinen asia on tämä Itä-Lapin teiden huono kunto, joka on todellinen turvallisuusongelma. Eli meillähän on raskas liikenne moninkertaistunut viime vuosina, kun on tehty näitä heikkoja ratapäätöksiä. Haluaisin nyt sitten tiedustella ministeriltä, onko meille odotettavissa parannuksia sinne Itä-Lappiin.

Kolmas asia koskee näitä Lappiin esitettyjä ratahankkeita esimerkiksi Itä-Lapin osalta. Miten ministeri näkee niiden tulevaisuuden?

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei oppositiokaan moiti kaikesta. On hyviäkin asioita tässä, ja yksi on nimenomaan tämä raideliikenteeseen satsaaminen. Siitä haluaisinkin nyt ministeriltä kysyä, onko tämä nyt käytännössä niin, että niistä junavuoroista, jotka tuolla maakunnassa ovat, esimerkiksi Seinäjoki—Jyväskylä-väli, Haapamäen rataa kulkeva väli, ei yhtään nyt sitten lakkauteta vaan se liikenne siellä säilyy.

Toinen kysymys vähän liittyen tähän samaan rataosuuteen myös. Ongelma on tällä hetkellä siellä se, että junavuorot eivät palvele työmatkaliikennettä. Onko teillä, ministeri Kyllönen, nyt ratkaisuesityksiä tulossa tähän, kuinka junavuorot saadaan paremmin palvelemaan työmatkaliikennettä niin, että esimerkiksi Ähtäristä, Alavudelta, Töysästä voidaan kulkea joustavasti töihin niin Jyväskylään kuin Seinäjoelle?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivottavasti tällä hallituskaudella saadaan nämä tieto- ja viestintäverkot toimimaan koko maassa. Tiedän ministeri Kiurun olevan aktiivinen tässä asiassa, ja kiitos siitä. Tämä on tärkeää, koska näiden saaristoalueiden ja Pohjois-Suomen lisäksi myöskin Itä-Suomessa on edelleen laajoja katvealueita, joilla sähköinen asiointi on mahdotonta. Kansalaiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa, mutta tämä estää myös järkevien, tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden toteuttamisen julkisissa palveluissa. Kysynkin ministeri Kiurulta, millaisia mahdollisia pakkokeinoja teillä on mielessänne, jos asiat eivät vapaaehtoisesti etene.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan muutaman kommentin sanoa tästä liikenteen hinnoittelusta. Ensinnäkin onnittelen ministeri Kyllöstä siitä, että te viisaasti jätitte sen pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuasian niin sanotusti romukoppaan ettekä lähtenyt viemään sitä eteenpäin. Nyt te haluatte tehdä tämän satelliittipaikannukseen perustuvan koko maan tienkäyttömaksun, ja voin sanoa, kun olen siihen itsekin viime vaalikaudella tutustunut, että tunnen sitä kohtaan uteliaisuutta, tervettä uteliaisuutta, mutta en ole aivan vakuuttunut, onko Suomi se maa, kun meillä on 2,5 miljoonaa autoa, onko Suomi paras paikka, jossa sitä maailmassa ensimmäisenä kokeillaan. Hollanti teki jo aiemmin päätöksen, että he ottavat sen käyttöön 2016, mutta ovat lykänneet päätöstään.

Minun mielestäni kiireellisin asia, missä tulisi edetä, on se, että raskaalle liikenteelle laitettaisiin käyttömaksu. Sitä kautta saataisiin myös venäläiset rekat maksamaan Suomen tieliikenteen käyttämisestä. Sitä pitäisin kiireellisimpänä asiana.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettikirja, ja myös hallitusohjelma, on täynnä semmoisia kohtia, joiden kokonaisvaikuttavuuden pohdintaa hieman epäilen. Polttoaineveron nosto ja lehtien alv:n nosto kuuluvat näihin asioihin. Lehtien kohdalla kuultiin, että siinä olisi tulossa jonkinnäköinen lehtituki. Ei kai tämä nyt koske mitään poliittisia lehtiä, että nostetaan ojasta ylös poliittisia lehtiä sen perusteella?

Yksityisteiden ja perustiestön ylläpidon rahoitus on mielestäni liian pieni. Korjausvelka on jo vuosien saatossa kasvanut sietämättömäksi, ja tämä menee saman piikkiin. Onko tämä pohdittu loppuun asti?

Suomi on vientimaa, ja väylämaksut, luotsimaksut ja myös rikkidirektiivi haittaavat sitä. Miten voimme vastustaa rikkidirektiiviä?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikka on äärettömän tärkeä asia ja nimenomaan tässä pääkaupungin seudulla ja Helsingin seudulla. Katson, että täällä jatkuu Helsingin seudun aiesopimuskäytäntö, jossa pyritään siihen, että saadaan lisää edullisia vuokra-asuntoja ja myös sitten omistusasuntoja. Suhde on ollut 30/70. Kysyn ministeriltä, onko tähän tulossa mitään uusia porkkanoita, miten tätä asiaa viedään eteenpäin.

Toinen kysymys on sitten tästä satelliittiperusteisesta tiemaksusta. Huolehtiiko ministeri Kyllönen, että on myös siinä vaiheessa, kun tämä maksu tulee käytäntöön, hyvät joukkoliikennemahdollisuudet?

Ja sitten vielä kolmas kysymys tästä liityntäpysäköinnistä. Se on mainittu tässä budjettikirjassa mutta ei sen kummoisemmin sitten selvitetty. Onko tarkoitus niin, että ely-keskukset saavat rahoja niin sanottuihin teemahankkeisiin ja sen kautta voivat sitten näitä liityntäpysäköintejä rakentaa ja pyörä- ja kävelyteitä kiireellisiin ja vaarallisiin väyliin, tiekohteisiin?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Minäkin iloitsen perusradanpidon lisärahoista, euroista. Mutta mitä te olette tehneet Pohjanmaan radalle? Sen kaksoisraiteen rakentamista on taas siirretty kahdella vuodella niin, että valmista pitäisi olla vuonna 2017. Kysynkin, onko meillä yhteiskunnassa varaa tehdä näin pitkiä aikoja rataa, joka on kuitenkin maan toiseksi vilkkain tavaraliikennemäärässänsä.

Arvoisa puhemies! Mitä laajakaistoihin tulee, niin toivon, ministeri Kiuru, että te otatte lusikan kauniiseen käteen näissä haja-asutusalueiden ongelmissa ja se yhden megan perusoikeus toteutuu niin, että valtio lähtee kertakaikkisesti kustantamaan nyt näiden laajakaistojen rakentamista ja ylläpitoa. On kyse 130 000:sta haja-asutusalueen kodista ja yhteydestä.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa puhemies! Selevä.

Jos lähdetään ensinnäkin tuosta Hongiston aiemmasta kysymyksestä liittyen Venäjän-suunnan kehittämiseen. Täällä tuli useampiakin kysymyksiä liittyen siihen raideliikenteeseen, rajaliikenteeseen, yhteistyöhön. Me olemme tehneet venäläisten kanssa tämmöisen älyliikenteen aiesopimuksen liittyen tähän yhteyden kehittämiseen tässä meidän rajalla monella eri tasolla, ja siihen liittyy useampi eri alue ja ihan sen vuoksi, että pelkästään näiden liikenneyhteyksien kehittäminen ei ratkaise niitä isoja ongelmia, mitä siellä on. Elikkä siihen liittyvät myös nämä tullauskäytännöt ja yhteiset pelisäännöt siitä, millä tavalla suhtaudutaan rajaliikenteeseen ja rajalla liikkuviin kuljetuksiin ja erityisesti tähän isoon logistiikkaan.

No, sen lisäksi täällä tuli viestiä siitä, onko oltu yhteistyössä Euroopan unionin kanssa, onko oltu yhteistyössä Venäjän kanssa, onko oltu yhteistyössä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Voin kertoa teille, että oltuani tehtävässä kolme kuukautta olen ollut yhteistyössä näiden kaikkien tahojen kanssa ja tulen olemaan myös jatkossa erittäin aktiivisesti, samoin kuin koko virkamieskollegio ministeriössä. Elikkä missään meillä ei nukuta eikä maata eikä odoteta vaan tehdään etupainotteisesti työtä niin Euroopassa, Venäjällä kuin myös sitten naapurimaitten kanssa.

Ja sitten näistä Lapin tiehankkeista. Edustajat Rundgren ja Mäntylä — ja anteeksi, jos olen unohtanut jonkun vielä mainita — ei suinkaan minun tapani ole ollut vähättelevä. Mutta kun minä sain semmoisen lähes 7 miljardin listauksen nokan alle, jossa ei ollut minkäänlaisia suuntauksia siitä, mitä tarvitsisi tehdä nyt, mitä voidaan tehdä pitkällä aikajänteellä, niin kyllä minä meinasin lentää takapuolelleni. Että tällä mennään. Mutta olen käynyt myös siellä Lapissa, niin kuin monessa muussakin maakunnassa, tutustumassa näihin hankkeisiin, ja tiedän, miten tärkeä tällä hetkellä on Kolari—Pajala-alue, ja siellä on myös rajat ylittävää yhteistyötä liittyen näihin väylähankkeisiin. Olen menossa Osloon, ja siellä tapaan ruotsalaisia ja norjalaisia kollegoita liittyen tähän kaivos-, kokonaiskuvioon. Tähän liittyy myös eurooppalainen yhteistyö, TEN-T-verkot. Olemme kovasti tekemässä työtä, että etelässä Pohjolan kolmio ja pohjoisessa Botnian korridori, Botnian käytävä, saataisiin sinne TEN-T-verkolle, jotta me olisimme olemassa sekä etelässä että pohjoisessa. Ja voitte uskoa siellä Lapissa, että minä en ole kyllä viimeinen sotamies tässä ajamassa ikään kuin pohjoista nurkkaan, päinvastoin.

Sitten liittyen tähän Tampereen rantaväylään. Se on hanke, joka on sovittu edellisessä selonteossa, ja minun mielestäni valtio ei voi muuttaa semmoista linjaa, johon on aikaisemmin annettu sitoumus. Olen hyvin tarkkaan seurannut sitä prosessia, ja oli totta kai tietoisuus siitä, että jos hanke ei kaupungissa etene, niin sitten valtiokin ryhtyy omiin toimenpiteisiin. Mutta nyt Tampereen valtuusto on sen hankkeen hyväksynyt, ja minun mielestäni me emme voi purkaa edellisellä kaudella tehtyjä sitoumuksia.

Kivelä nosti kunniakkaasti esille tämän tiestön rappeutumisen: asvalttitiet sorateiksi, sosialisointi, yksityistiet. Tiedätte hyvin taustani. Sieltä soratien varrelta kuljen tänne Helsinkiin ja koetan kovasti oman joukkueeni kanssa miettiä, mitkä olisivat ratkaisuja tähän alemman tieverkon kunnossapitoon. Uusia vaihtoehtoja myös tämän älyliikenteen kautta on tulossa siihen, millä tavalla me pystymme tehostamaan ja vakauttamaan myös kelirikkoaikoina tämän alemman tieverkoston korjaamista. Tässäkin tarvitaan uudenlaista ajattelua, uudenlaista tekniikkaa ja myös niitten ammattiosaajien parempaa hyödyntämistä.

Joo. — Oikeastaan vastaan tähän oikoratakysymykseen, Peltonen muistaakseni esitti kysymyksen oikoratoihin liittyen. Nämä uudet rahat on tarkoitettu kyllä nyt sitten lähinnä olemassa olevien rataverkkojen korjaamiseen ja ensisijaisesti sinne. Tietysti liikennepoliittinen selonteko on se, missä linjataan jatkoja, mutta olemassa olevia suunnitelmia tällä hetkellä näitten oikoratojen suhteen ei meillä ole.

Edustaja Korhonen, tärkeät ratahankkeet, selvitysvarat — tämä on itse asiassa semmoinen asia, joka on tällä hetkellä työn alla meillä ministeriössä. On iso puute se, että meillä ei ole näihin tärkeisiin hankkeisiin erillistä momenttia, jossa me voisimme käyttää selvityksiin ja suunnitteluun sitä rahaa, ja sitä kautta monta kertaa on jääty sitten vähän jälkeen näittenkin suunnitelmien kanssa. Katsotaan tämäkin Kontiomäki—Taivalkoski-ratahanke. Tästä on tullut paljon palautetta, ja allekirjoittanut on pyydetty talvella sinne seminaariin, joten tämäkin asia on täällä työn alla.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Aloitan edustajien Tolppasen ja Puumalan huolista koskien Yle-uudistusta. Ensinnäkin edustaja Tolppanen, joka enää ei olekaan täällä paikalla, väitti täällä, että ministeri ottaisi kantaa jo siihen, että lakiin kirjattaisiin suoranaisia lisävaatimuksia Ylelle ja Yle-palvelua suitsittaisiin tässä Yle-uudistuksessa. Niin kuin olen sanonut ja sanon vielä kerran, että tulee selväksi: tämä kompromissi, joka Yle-uudistuksessa tehdään, tulee olemaan kaikkien poliittisten puolueiden välillä tehty kompromissi, ja en ota kantaa siihen, minkälainen tuo kompromissi on, ennen kuin se on tehty.

Se on minusta aika viisas asenne. Ja se koskee myös edustaja Puumalan ansiokasta kysymystä. Nimittäin minulla ministerinä voi olla vain yksi vaihtoehto ja tuo vaihtoehto on nimeltään kompromissi, ja tätä olen jo ehdottanut lukuisia kertoja. Minulla on aika hyvä käsitys siitä, että kaikki eduskuntaryhmien nykyiset puheenjohtajat suhtautuvat tähän työhön vakavasti ja haluavat todella löytää tässä Yle-uudistuksessa, jossa etsitään rahoitusmalli, rahoitustason ja saada myöskin kuntoon tämän Yle-sisällön suhteessa valvontaan. Näin ollen tämä koko kuvio on nyt ratkaistavana, ja olen siitä aivan varma, että poliittista tahtotilaa löytyy, jotta tämä asia saadaan maaliin jouluun mennessä

On hyvin vaikeaa, niin kuin näette, uskottavasti esittää kansalaisille, että me otamme poliittista vastuuta, jos tämä jo kahta valtioneuvostokautta koskenut selvitystyö ei tule maaliin. Siitä olen ihan varma, että näin ajattelevat ainakin kansalaiset. Sen osalta haluan itse luvata, että ainakin tähän itse sitoudun. Olisi aivan järjetöntä, jos en olisi sitä mieltä, että näin pitäisi mennä. Eli en ole luvannut, edustajat Puumala ja Tolppanen, yhtä enkä toista, vain sen, että Yleisradio-uudistus tehdään ja se on koko eduskunnan asia. Se on myös poliittisen uskottavuuden kannalta erittäin olennaista.

Sitten meillä on teemana yleispalvelu versus laajakaista. Siitä tuli monia puheenvuoroja. Edustaja Vehkaperä jo epäili, että tässä eivät lusikat nyt auta. Olen aivan samaa mieltä. Tässä tarvitaan kyllä hiukan isompia välineitä. En kuitenkaan lapiota ole vielä ottanut käsiin, mutta (Pentti Kettunen: Lumikola!) uudenlaisia välineitä tarvitaan ja näitä myös muut ministerit ovat käyttäneet ihan lapioista asti. Itse olen yrittänyt olla rakentavalla keskustelukannalla etenemässä.

Lähdetään siitä Lisman kylä -ongelmasta. Kysymys on siitä, että me olemme tehneet aivan legendaarisen päätöksen viime valtioneuvostokauden lopulla: me olemme päättäneet, että kun Suomessa on niin kunnioitettava peruskoulu, kuin meillä on olemassa esimerkiksi kouluterveydenhuoltokin, niin nyt me olemme päättäneet, että suomalaisilla on perusoikeutenaan kohtuulliset viestintäyhteydet. (Jari Leppä: Hyvä keskusta!) Se tarkoittaa yksi kännykkä per kaveri, ja se tarkoittaa yksi yhteys, yhden megan yhteys, joka on useimmiten mobiililla tuotettu. Tämän täytyy toimia joka puolella niissä asunnoissa, joissa vakituisesti asutaan, siis ei kesämökillä. Tämä on ihan selkeä lakiin kirjoitettu perusoikeus, ja tuota oikeutta valvoo Viestintävirasto. Näin ollen minä itse haluan nyt pitää tätä Lisman kylää esimerkkinä siitä, että asiat eivät tältä osin ole vielä kunnossa. Aion tämän rautalangasta vääntää yleispalveluvelvoitteen tuottajalle, eli tässä tapauksessa myöskin tämä yleispalveluvelvoitteen tuottaja on vastuussa siitä, että Lisman kylän asiat saadaan kuntoon. Itse en yhtään piuhaa vedä, se on aivan sula mahdottomuus täältä ministeriaitiosta.

Sitten toinen kokonaisuus koski tätä asuntokokonaisuutta. Jos sopii, edustajat Salonen, Kuusisto, Karimäki ja Saarikko, aivan upeita kysymyksiä, niin minä toivoisin, että käydään tätä keskustelua vielä, koska tämä jatkuu ja ympäristöministeriön osuus tulee tähän perään ja siinä on varmaan samantyyppisiä kysymyksiä ja monta.

Edustajat Katainen ja Jalonen epäilivät, mitäs lehtitukea täällä ollaan jakamassa. Se menee kyllä niin, että lehdistötuki, joka on 500 000 euroa, on tarkoitus suunnata ruotsin-, saamen- ja romaninkielisten sanomalehtien ja ruotsinkielisten uutispalvelujen tukemiseen, eli näin ollen tässä ei kovin paljon poliittisia värejä ole jaettavissa.

Vielä aivan lopuksi, arvoisa puhemies, ihan muutama sana Postista. Nimittäin se ansaitsee varmasti jonkinlaista ymmärrystä myöskin täällä eduskunnassa, että ymmärrätte, mistä on kysymys. Me olemme tehneet nyt viime hallituskauden lopulla postilain. Postilaki on varsin tiukka koskien postitoiminnan järjestämistä konttoriverkkotasolla. Nyt tilanne on se, että uudelle ministerille lankesi tämän lain asetuksen tekeminen. Tämä asetus on tietenkin nyt tekeillä, kun virkamiehet tulivat lomiltaan. Nyt odotetaan, että syksyn aikana me tuomme asetuksen siitä, mikä on kohtuullinen välimatka.

Kohtuullisen välimatkan päässä vakituisesta asunnosta pitää olla yleispalvelun käyttäjillä tarjolla postipalvelut. Myöskin siinä pitää ottaa huomioon alueen väestötiheys, pinta-ala, alueella ilmenevät asiointitarpeet, palveluiden sijainti yleensä ja muut paikalliset olosuhteet. Yleispalvelutarjoajien pitää myöskin pitää huolta siitä, että vähintään yksi toimipiste jokaisessa kunnassa sijaitsee. Tämä tarkoittaa suoraan suomeksi sanottuna, että toimipisteet on sijoitettava alueen muiden tavanomaisesti käytettävien palveluiden yhteyteen tai muutoin huolehdittava siitä, että toimipisteet ovat helposti saavutettavissa. Kohtuullinen asiointimatka, edustaja Ojala-Niemelälle, on siis rinnastettavissa tavanomaisen asiointimatkan pituuteen asioimisalueella, ja poikkeaminen tästä ei voi olla mahdollista, jos asiointi on riittävää.

Näillä perusteilla pitää sanoa, että olen hieman pettynyt, että me menemme nyt takapuoli edellä puuhun. Olisin odottanut tietysti Itellalta näin reiluuden nimessä, että olisi odotettu, että me asetuksella määrittelemme sen, mikä on kohtuullista. Mutta tehdään nyt sitten näin päin. Onhan tämäkin oma harjoituksensa.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomelle on ensiarvoisen tärkeää huolehtia julkisen talouden tasapainosta ja sitä kautta kohtuullisen edullisen lainan saannista myös jatkossa. Pitkällä aikavälillä juuri talouden uskottavuus on oleellisen tärkeä suomalaiselle työlle sekä kotimaan kysynnän vahvistamisessa että viennin mahdollisuuksien lisäämisessä.

Valtiontalouden alijäämä pienenee tänä vuonna. Kovia päätöksiä on tarvittu ja niitä on tehty. Erinomaista harkintaa tässä budjetissa osoittavat ansiotuloveron pitäminen ennallaan ja tutkimusinfrastruktuurin parantaminen 8,5 miljoonalla eurolla sekä perusturvan merkittävä parantaminen. Nämä keinot ovat erinomainen esimerkki hyvästä valmistautumisesta taloudellisesti epävarmoja aikoja vastaan.

Jotta kasvu onnistuu, tarvitsemme selkeitä painopistealueita, joihin keskitymme. Suomella on hyvät mahdollisuudet asettaa tavoitteeksi olla vihreän talouden ja teknologian huippumaa. Alalla on valtava kasvupotentiaali, ja se tarvitsee tukea budjetista nyt ja seuraavien vuosien aikana. Siksi on hyvä, että yksin vihreän talouden edistämiseen ollaan kohdentamassa 2,5 miljoonan euron lisämääräraha. Erityisesti meidän täytyy tukea alkuvaiheessa olevia tulevaisuuden työnantajia.

Suomen taloudelliset mahdollisuudet ovat innovaatioissa ja ulkomaankaupassa. Suomalainen innovaatiokenttä kärsii vielä rahoituksen hankkimisen vaikeudesta ja innovaatioiden kaupallistamisessa osaamisen puutteesta. Tähän meidän tulee kiinnittää huomiota. Talousarvioesityksessä Finnveran riskinottokykyä markkinoilla lisätään. Tämä on tärkeä päätös, jollaisia toivottavasti nähdään tulevaisuudessa lisää. Finnveralla onkin keskeinen rooli erityisesti perustettavien ja kasvavien yritysten rahoittamisessa.

Rahoituksen saaminen on kriittinen edellytys suomalaisille kasvuyrityksille. Suomeen sijoitetun ulkomaisen pääoman määrä on kansainvälisessä vertailussa pieni, joten toimia innovaatioiden ja pienyritysten rahoitukseen tarvitaan. Mutta myös muita toimia tulee tehdä. Yhteisöverokannan laskeminen yhdellä prosenttiyksiköllä on hyvä alku. Toinen hyvä keino olisi tulevaisuudessa mahdollistaa yritysten jakamattomien voittojen huomattavasti kevyempi verotus. Se olisi erinomainen kannustin yrittäjille investoida ja luoda työpaikkoja. Tätä ja asiaa laajemminkin pohtimaan on perustettu Stadighin johdolla pääomamarkkinatyöryhmä. Ehdotankin, että kuuntelemme tarkasti, mitä tämä työryhmä asiasta ensi keväänä sanoo.

Työnantajien lisäksi meidän tulee pitää huoli nuoristamme. Suomessa pitkään jatkunut huoli koulujen ryhmäkokojen jatkuvasta kasvusta on ollut oikeutettu. Nyt ryhmäkokojen pienentämiselle on varattu huomattava 50 miljoonan euron panos. Kehityksen suunta onkin oikea. Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan 55 miljoonan euron panoksella, joka on sekin merkittävä lisäys. Juuri nuorten tulevaisuudesta huolehtiminen ja mahdollisuuksien lisääminen on tämän hallituksen merkittävä tehtävä. On hyvä, että tätä tehtävää on mahdollista toteuttaa tämän budjetin kehyksessä.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointimme kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että pidämme huolta siitä, että meillä suomalaisilla on töitä. Hallitus on ohjelmassaan päättänyt elinkeinotukien tuntuvasta pienentämisestä. Tulevaisuus näyttää, onko tämä oikea ratkaisu.

Hallitusohjelman mukainen päätös keskittää tutkimus- ja kehitysmäärärahojen jakautumista enemmän pk-sektoriin, vientiyrityksiin sekä innovaatioihin osana tätä ratkaisua on kannatettava, koska elinkeinotukien keskittäminen juuri pk-sektorille osaltaan voi korvata kokonaistukien pienentämistä. Suuri osa tulevaisuuden työpaikoistahan on mitä todennäköisimmin juuri pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Joka tapauksessa toivon, että saamme tukien rakennemuutoksella aidosti kohdennettua panokset sinne, missä ne myös tuottavat parhaiten.

Kokonaisuutena olen sitä mieltä, että tuoreessa budjettiesityksessä on useita toimenpiteitä ja resurssikohdennuksia, joilla voimme kannustaa taloutta kasvuun sekä parantaa työllisyyttä. Tavoitteenamme tulee olla, että tulevissa budjettikeskusteluissa leikkauspaineemme pienenevät ja taloutemme pysyy terveenä. Nämä ovat ydinkysymyksiä ja samalla itse asiassa ainoa sellainen kivijalka, jonka varaan voimme tulevaisuutemme turvallisesti ja uskottavasti rakentaa.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kun jaettavana on niukkuutta, on budjetin tekeminen aina vaikeaa. Jokainen meistä tahtoisi olla tekemässä ainoastaan toimintoja lisääviä päätöksiä, mutta tarkan euron aikana on rakenteita harkittava tarkkaan, jotta toimintaan pystyttäisiin panostamaan. Tämä työ on monin tavoin vaativampaa kuin pelkästään menolisäysten tarpeiden listaaminen.

Tätä tarkkaa harkintaa on budjettiesityksessä noudatettu. Edelliseen hallitukseen verrattuna suunnanmuutos on kuitenkin radikaali. Käsissämme olevassa esityksessä ei enää pyritä muuttamaan yhteiskunnan eriarvoistumiskehitystä vaan tehdään muutoksia, joilla parannetaan heikompiosaisten asemaa ja lisätään siten oikeudenmukaisuutta. On vaikeaa, kenties mahdotonta, löytää mistään muualta maailmasta hallitusta, joka näin vaikeiden aikojen keskellä on valmis panostamaan sosiaaliturvaan, niin kuin Suomessa ollaan nyt tekemässä.

Tällä on suuri vaikutus muun muassa useiden yksinhuoltajien arkeen. Yksinhuoltajuuden voidaan sanoa altistavan lapsiperheköyhyydelle, sillä joka neljäs yksinhuoltaja elää toimeentulotuen varassa. Talousarviossa onkin siitä syystä varattu määräraha toimeentulotukeen tehtävään korotukseen, joka tulee kohdistumaan erityisesti yksinhuoltajille. Tämä on konkreettinen toimi lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi, ja sitä ei ole syytä kenenkään vähätellä.

Toimeentulotuen perusosan korottaminen ja lakiin tehtävät tulevat muutokset muun muassa lasten harrastusmenojen huomioimisen osalta ovat ennen kaikkea inhimillisyystekoja, mutta aivan yhtä lailla se on työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Voidaan nimittäin osoittaa, että köyhyys periytyy ja valitettavan monella toimeentulotuen varassa eläneen perheen lapsella on siten vaara syrjäytyä aikuistuttuaan. Tähän ei yhteiskunnassamme yksinkertaisesti ole varaa ja toivottavasti inhimillisistä syistä ei myöskään halua. Tällä talousarvioesityksellä emme vielä ratkaise ongelmaa mutta menemme vihdoin ja viimein oikeaan suuntaan.

Nuoret ovat hallituksen esityksessä keskeisessä roolissa, sillä nuorille tarkoitetun yhteiskuntatakuun täytäntöönpano aloitetaan nyt. Viime laman jälkeen voitiin nähdä, kuinka raskaasti työttömyys rankaisi myös nuoria. Tämä hallitus ei tätä virhettä halua toistaa vaan panostaa niukkuuden keskellä yhteiskunnan tulevaisuuteen, nuoriin. On tuntunut erittäin pahalta, että tälläkin hetkellä kotimaakunnassani Satakunnassa on lähes yhden pienen kunnan verran nuoria aikuisia vailla työtä tai koulupaikkaa. Yhteiskunnan on yksinkertaisesti kannettava suurempi vastuu nuoristaan auttamalla heitä eteenpäin elämänsä alussa. Nuoren työttömyyteen on reagoitava välittömästi ja annettava heti maksimaalista tukea, jolloin myös toimien vaikuttavuus kasvaa. Nuorille on opetettava taitoja, joilla työelämässä ja arjessa pärjää. Ei yhteiskunnan tehtävä ole pelkästään antaa kalaa syötäväksi vaan opettaa nuori myös kalastamaan. Vain siten voidaan oikeasti auttaa nuoriamme.

Vihdoin loputtomien puheiden sijaan ryhdytään aktiivisiin toimenpiteisiin harmaan talouden ehkäisemiseksi. Viime kädessä jokainen harmaan talouden euro on pois koulutuksesta, ter-veydenhoidosta tai vanhustenhuollosta. Nämä menetykset koskettavat meistä jokaista jollakin tavalla, ovat ne sitten säästöjä palveluista tai veronkorotuksia, joita menetettyjen verotulojen vuoksi joudutaan tekemään. Yhtä lailla harmaan talouden kuriin laittaminen edesauttaa reilujen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden syntymistä, missä työntekijät ovat toisiinsa nähden tasa-arvoisessa asemassa. Yhtä lailla yritysten menestymismahdollisuudet parantuvat kaikkien kilpaillessa samoilla säännöillä. Tämäkin on selkeä muutos maassamme oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Kaikissa hyvissä kirjoissa on punainen lanka. Käsittelyssämme olevassa kirjassa se on ihminen ja oikeudenmukaisuus. Näiden kahden näkökulman ympärille nivoutuu talousarvioesitys, joka vaikeuksienkin keskellä huolehtii siitä, että maatamme kehitetään tasa-arvoisempaan suuntaan, ja siitä, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus menestyä omassa elämässään.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Esittelen ympäristöministeriön hallinnonalan budjettia oman ministerintonttini osalta.

Yleisesti voi sanoa, että hallitusohjelmassa ympäristönsuojelu pärjäsi hyvin ja se tarjoaa hyvän pohjan ilmastonmuutoksen torjunnan, päästöjen vähentämisen, ympäristönsuojelun ja luonnonsuojelun edistämiseksi kokonaisuudessaan. Ote on vahva, kestävän kehityksen kokonaisuutta edistävä, hallitusohjelmassa, ja tämä budjetti osoittaa myös, että ympäristön tila otetaan vakavasti myös rahan jaossa, ja olen melko tyytyväinen siihen, miten ympäristöministeriön, oman hallinnonalani, budjettiesitys toteuttaa näitä tavoitteita.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen ovat hallinnonalan keskeisiä tavoitteita ensi vuodella. Itämeren ja sisävesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttävät myös jatkuvia toimia ja rahoitusta.

Keskeisiä hallituksen panostuksia budjettiesityksessä ympäristöministeriön toimialalla ovat luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankintaan varatun rahoituksen merkittävä lisääminen 50,8 miljoonaan euroon, jossa on teknisestä kehyksestä 15 miljoonan euron lisäys. Näillä luonnonsuojeluhankintarahoilla voidaan edistää Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelman Metson tehokasta toteuttamista, vanhojen suojeluohjelmien, kuten Naturan, loppuunsaattamista ja vahvistaa meidän soidensuojeluamme. Kokonaisuudessaan Metso-ohjelman rahoituksen turvaaminen sekä se, että hallitusohjelmassa pyritään myös ohjaamaan 20 000 hehtaaria julkisia ja julkisyhteisöjen maita suojelun piiriin, vahvistaa tavoitteiden toteutumista niin, että metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen voidaan tavoitteiden mukaisesti pysäyttää vuoteen 2020 mennessä, jos nämä toimet saadaan hyvin käytännössä myös toteutettua. Näillä rahoilla myös edistetään uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelua, ja voi sanoa, että se, että me pidämme huolta isänmaamme luontoarvoista ja varmistamme ne tuleville sukupolville, on meidän tärkeä velvollisuutemme päättäjinä.

Luonnonsuojelualueiden hoitoa ja kunnossapitoa varten on esityksessä myös lisämääräraha, miljoona euroa lisää Metsähallitukselle erityisesti kansallispuistojen kunnossapitoon, ja tämä on sikäli tärkeää, että erilaista luonnon monimuotoisuuden kartoitusta tarvitaan erityisesti uusissa kansallispuistoissa, Selkämeressä ja Sipoonkorvessa, sekä palvelutarjonnan kehittämistä, virkistyskäytön kehittämistä. On tärkeää, että kansallispuistot ovat meidän kansalaistemme hyödynnettävissä ja toisaalta luontoarvojen osalta vahvistavat tutkimuksen kautta mahdollisimman hyvin luontoarvojen säilymistä näillä alueilla.

Lisäksi hallitus talousarviossaan esittää 3,8 miljoonan euron määrärahaa Itämeren kuormituksen vähentämiseen, joka on merkittävä, tärkeä määräraha. Sillä varmistetaan maatalouden vesiensuojeluhankkeiden toteutumista, Teho Plus -hanketta Lounais-Suomessa, josta saatavia kokemuksia ravinnepäästöjen vähentämiseksi jatkossa pyritään laajentamaan osaksi myös sitten uutta ympäristötukiohjelmaa 2014 alkaen niin, että vesien tilaa voidaan parantaa ja maatalouden ympäristövaikutuksia vähentää ja siten saada hyötyä niin maataloudelle kuin ympäristönsuojelullekin. Näillä rahoilla myös kartoitetaan vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta. Se on erittäin tärkeää: jotta me voimme tehokkaimmin suojella myös meidän herkkiä rannikkovesiä, on tärkeää kartoittaa merenalaisen luonnon tilaa, jotta tiedetään, mitkä toimet ovat myös suojelussa tehokkaimpia toimia.

Sisävesien tilan parantamiseen laitetaan myös resursseja. Meillä on laajat vesienhoitosuunnitelmat, joilla pyritään tavoittelemaan vesien hyvää tilaa. Ympäristötöihin ja vesiensuojeluinvestointien tukemiseen esitetään yhteensä 9,2 miljoonaa euroa. Näillä rakennetaan muun muassa siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja sekä kunnostetaan pilaantuneita maita ja vesistöjä.

Erillinen uusi määrärahamomentti on myös vihreälle taloudelle, 2,5 miljoonaa euroa, jolla voidaan edistää uudenlaista vihreän talouden rakentumista, päästövähennyshankkeiden toteuttamista ja ilmastopaneelin toiminnan rahoittamista. Ilmastopaneeli, tieteellinen ilmastopaneeli, pyrkii esittämään meille uusia, tehokkaita tapoja löytää parhaita mahdollisia keinoja päästövähennysten toteuttamiseen päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, ja näiden kokemusten pohjalta hallitus myös jatkossa aikoo valmistella ilmastolakia. Me toivomme, että tämä tieteellinen ilmastopaneeli ja sen yhteydessä tehtävät selvitykset tukevat tätä työtä.

Lisäksi voisin vielä, arvoisa puhemies, loppuun todeta, että ympäristöministeriön järjestöavustusmomentti turvattiin niin, että sinne rahoitus on ensi vuodeksikin riittävää eli samalla tasolla kuin viime vuoden budjettiesityksessä. Viime vuonna eduskunta toki lisäsi siihen 50 000 euroa, ja tämä on edelleen tässäkin eduskunnassa vapaasti harkittavissa, jos näin halutaan nyt tehdä. Järjestöt tekevät tärkeää työtä, ja muun muassa ympäristökasvatustyötä ja Saaristomeren vesien tilaa suojaavia hankkeita toteutetaan myös sitä kautta.

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelmassa sovituista lisäpanostuksista valtaosa tulee jo ensi vuonna voimaan, ehkä puutteinaan se, että Metsähallituksen luontopalveluille olisi voinut ohjata vieläkin enemmän resursseja uusien tehtävien toteuttamiseen ja Itämeren suojeluun jonkun verran enemmän, mutta pääosin olen tyytyväinen budjettiesitykseen.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Itsellänikin menevät vähän paperit välillä sekaisin, kun tässä on kahdella tontilla sitä vastuuta kannettavana, mutta tällä kertaa siis ympäristöministeriön hallinnonalan asioita. Eli jos sopii, niin käsittelen kolmessa erässä sitä, mitä omalla tontillani tapahtuu. Ensinnäkin ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyviä teemoja, jotka sitten vaikuttavat yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntien kehittämiseen ja rakentamiseen. Sitten meillä on asuntopolitiikka, asuntotarjonta vastaamaan asumistarpeita ja sitten kaupunkikeskusten aiesopimukset jne. Ja kolmantena sitten hyvin lyhyesti tätä ohjausjärjestelmäpuolta.

Arvoisa puhemies! Voi sanoa, että alueiden käyttöön, asumiseen ja rakentamiseen ehdotetaan 78,4 miljoonaa euroa, ja näin ollen katsotaan hiukan, mistä se koostuu. Ensinnäkin voi sanoa, että se tukee meidän ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita. Nimittäin suurilla kaupunkiseuduilla hajanaisella yhdyskuntarakenteella on merkittäviä ilmastovaikutuksia, ja tätä kautta yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tulee jatkaa. Sitä me pystymme edistämään maakunta- ja yleiskaavoituksella, riittävällä asuntotonttien asemakaavoituksella, kaupunkiseutujen aktiivisella maapolitiikalla ja rakentamisen suunnitelmallisella ohjauksella olemassa olevien palveluiden ja yhdyskuntarakenteen piiriin. Kaupunkiseuduilla on tärkeää sitten painottaa sekä maankäytön, asumisen, palveluiden että liikenteen yhteensovittamista.

Isoja hankkeita on tulossa. Nimittäin energiatehokkaalla rakentamisella, nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvan energian käyttöönotolla saavutetaan mittavia energiansäästöjä ja päästövähennyksiä. Uudisrakentamisessa tullaan siirtymään 1.7.2012 kokonaisenergiatarkasteluun rakennusten energiatehokkuuden arvioinnissa ja ottamaan huomioon myös rakennusten lämmitystapa. Tulemme vaatimaan korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä, joiden toteutuminen on kuitenkin taloudellisesti kustannustehokasta. Energiatehokkuusdirektiivi edellyttää meiltä myös energiatodistusmenettelyn uudistamista.

Samaan aikaan meillä on ilmasto- ja energia-strategian tavoitteena kymmenkertaistaa tuulivoimakapasiteetti vuoteen 2020 mennessä, ja tuulivoimaloiden rakentamista me ohjaamme kaavoituksella ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille sekä sovitamme ne maisemaan asutuksen ja luonnonympäristön kanssa yhteen. Tehtävä on tietenkin vaikea, ja kaikkiin näihin tarvitaan myös määrärahojen suuntaamisia.

Voi sanoa, että energia-avustuksiin on tarkoitus nyt suunnata 18 miljoonaa euroa, joka on siis merkittävästi vähemmän kuin ennen. Tämä on tavallaan valitettavaa näiden tavoitteiden kannalta, mutta samaan aikaan pitää muistaa, missä aikaraamissa me elämme, eli ajat ovat kovat ja näin ollen sitten lämmitystavan muutokset, avustukset energiatehokkuutta lisääviin korjauksiin erityisesti tietynlaisissa taloissa ja tarveharkintaiset energia-avustukset ovat vähenemään päin. Tuulivoimarakentamisen puolesta kaavoituksen etenemistä ja laadukasta toteutusta maakunnan liitoissa ja kunnissa tuetaan kuitenkin vielä tuolla 1,5 miljoonalla eurolla. Voi sanoa, että nämä ovat tärkeitä teemoja. Lisäksi olisimme toivoneet tutkimus- ja kehittämisrahoja rakentamisen ja energiatehokkuusselvityksiin, mutta valitettavasti tässä tiukassa raamissa se ei nyt tällä kertaa ollut mahdollista.

Arvoisa puhemies! Asuntotarjonta on yksi tapa säädellä asumisen tarpeita, ja on jo selvää, että sekä omistus- että vuokra-asuntojen merkittävää lisätarjontaa tarvitaan pitkällä aikavälillä erityisesti isoissa kasvukeskuksissa mutta myös Helsingin seudun ulkopuolella muuallakin. Merkittäviä syitä tälle on, ja sitä kautta myös hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edellytyksiä parannetaan ensinnäkin korkotukilainoituksen omavastuukoron puolittamisen avulla. Tämä päätöshän on valtioneuvostossa tehty viime viikolla, ja pidän sitä erittäin merkittävänä panoksena tässä työssä. Sen lisäksi korkotukilainoituksen ohella on käytettävissä myöskin myöntövaltuuksien lisääminen, ja näin ollen me esitämme kohtuuhintaisen asuntotuotannon rakentamisessa Aran korkotukivaltuutta 1 025 miljoonaan euroon, joka vastaa siis 5 000:ta asuntoa. Näin ollen voidaan sanoa, että tämä myös tarjoaa merkittävästi paukkuja mahdollisesti rakennusalan suhdannekehitystä seuraamaan ensi vuoden osalta.

Arvoisa puhemies! Myös muita toimia on luvassa, sillä meidän tarvitsee myös korjausrakentamisen puolella pitää huolta näistä aikaisemmista valtuuksista. Voi sanoa, että korjausavustuksiin on tarkoitus suunnata sitten tuon energia-avustusten 18 miljoonan lisäksi toinen iso mokoma, eli korjausavustuksiin on menossa 37,5 miljoonaa euroa. Näin ollen kaiken kaikkiaan avustukset tälle toimikentälle ovat 55,5 miljoonaa euroa.

Näiltä osin voi sanoa, että korjausavustusten painopisteenä tällä kertaa ovat uusien hissien jälleenasentaminen sekä vanhusten että vammaisten asuntojen korjaaminen kotona asumisen edistämiseksi. Lisäksi näitä korjausavustuksia on tärkeä kohdentaa korjaustoiminnan suunnitelmallisuuteen, liikkumisesteiden poistoon ja terveyshaitta-avustuksiin, ja haja-asutusalueiden talousjätevesikorjauksien avustamisesta on tältä erää luovuttu. Hissien korjaamisen tuki lopetetaan.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi on vielä huomioitava, että meillä on ohjauskeinoja käytettävissä ja erityisesti niissä on tärkeää se, että me edistämme kulttuuriarvoja. Rakennusperinnön hoidon avustuksilla voidaan vaikuttaa arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilytysedellytyksiin ja edistää myös sitä kautta kestävän kehityksen periaatetta kannustamalla kansalaisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaamiseen. Näin ollen me lähdemme siitä, että rakennusperinnön hoidon avustuksia tarvitaan jatkossakin, ja budjetin loppuviivalle jäi 1 000 035 euroa. Voi sanoa, että se on miljoona vähemmän kuin viime kerralla, mutta avustusten saajien määrä vähenee nyt sitten vastaavasti. Olemme kuitenkin tyytyväisiä siihen, että tuota rahaa jäi sille momentille, sillä nämä asiat ovat tärkeitä.

Sitten pitää muistaa, että aluearkkitehtitoiminnan tukemiseen suunnataan vielä 0,5 miljoonaa euroa, vaikka pitkällä tähtäimellä siitä ollaan kyllä luopumassa. Itse olen vielä tyytyväinen siitä, että kosteus- ja hometalkoisiin suunnataan myöskin vielä määrärahoja, enkä pidä sitä ollenkaan turhana touhuna. Se on nimittäin erittäin tärkeää niille ihmisille, jotka elävät hometaloissa tai kärsivät homeongelmista. Tätä kautta on tärkeää, että valtakunnallisia kosteus- ja hometalkootoimenpideohjelman kirjauksia noudatetaan ja tätä työtä jatketaan.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Noin yleisesti ot-taen ympäristöhallinnon toimialaan liittyen yksi tämmöinen huomio. Budjettikirjassa on todettu ääneen, että parannetaan julkisten hankkijoiden valmiutta kestäviin hankintoihin. Oikeastaan kysyisin — tämä on täällä tällaisella yleisellä lauseella ja asia, josta on puhuttu pitkään, ylipäänsä ostamisen osaamisesta — mutta tästä ympäristönäkökulmasta: eikö voitaisi mennä jo vähän tiukempaan ohjaukseen, niin että se aidosti jouduttaisiin myös julkisissa hankinnoissa ottamaan mukaan ja huomioon?

Toinen asia liittyy jätevesiin. Jätevesien käsittelyn keskittymistä nykyisin isompiin laitoksiin jne. ollaan kehittämässä, mutta kysyn esimerkkinä Vantaanjoesta. Riihimäen alueella jäteveden puhdistamo suoltaa aina ongelmatilanteissa tuhansia kuutioita likaista jätevettä suoraan Vantaanjokeen, mikä menee suoraan Suomenlahteen. Miten voi olla mahdollista tänä päivänä, 2010-luvulla, (Puhemies: Minuutti!) että tämmöinen jatkuu yhä edelleen?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Niinistö, teitä täytyy nyt kyllä onnitella. Te olette saanut luonnonsuojeluun niin paljon rahaa, että tuntuu, että koko Suomi on nyt museoitu, ja siksipä tuntuu myöskin siltä, että saakohan siellä maalla enää rakentaa ja asua ollenkaan. Kaupunkiseuduilla teidän ministeriönne alla on tämä MAL-sopimus asumisen, maankäytön, liikenteen ja palveluiden yhteistyön tiivistämiseksi. Sopimusmenettely on hyvä asia, mutta kysyn, arvoisa ministeri, kuinka sitovana te pidätte tätä MAL-aiesopimuksen tekemistä seutukunnan ja kaupunkiseudun ihmisten kanssa.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näinä päivinä olemme täällä salissa kuulleet, kuinka vaikeassa taloudellisessa tilanteessa budjettia laaditaan. Menoja leikataan sektorilta kuin sektorilta, mutta näyttääpä olevan yksi alue, jossa määrärahoja lisätään todella rutkasti, nimittäin nämä luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot.

Minusta tuntuu, että meillä ollaan suojelemassa jo kilpailukykymme hengiltä. Me olemme kuulleet tänään maatalouden cap-uudistuksesta, jossa on uusi vihertämispykälä, ja kuulimme myös maa- ja metsätalousministeriltä, että tämä ei ole suinkaan kannattavuutta suoranaisesti lisäävä, vaan tällä näitä ympäristöarvoja halutaan lisätä. Ja vielä lisätään näitä hankintamenoja. Eikö tässä todellakin olisi jo aika siirtää rahoja liito-oravan suojelusta vaikkapa lastensuojeluun? Sielläkin niitä todellakin kipeästi tarvittaisiin.

Edustaja Skinnari muistutti siitä, kuinka tämä Venäjän-kauppa tuonne Jäämeren suuntaan on meille tärkeä. On harmi, että edustaja Skinnari ei ole nyt paikalla. Myös edustaja Mustajärvi olisi voinut kuulla samalla, kun hän olisi kertonut, kuinka (Puhemies: Minuutti!) meidän Natura-alueemme todellakin estää tätä Jäämeren suunnan kauppaa Venäjälle päin.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuosikausia on jo ponnisteltu Itämeren tilan parantamiseksi, ja tuloksia on saatu. Mutta, ministeri Niinistö, riittävätkö budjetissa osoitetut rahat Itämeren suojelun tehostamiseksi?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vähän korjata edellisten puhujien suhteellisuudentajua. Ympäristönsuojelu, asuminen ja yhdyskunnat on 1,5 prosenttia julkisyhteisöjen menoista ja näistä nimenomaan ympäristönsuojelu pieni murunen. Mutta kuinka merkittävä asia on säästää monimuotoinen luonto lapsillemme ja lapsenlapsillemme: puhtaat vedet, puhtaat suot — mikä arvo se onkaan ja mikä perintö jättää jälkipolville. En voi kuin onnitella ministeri Niinistöä siitä, että hän on pitänyt ympäristönsuojelumäärärahojen puolia näin voimakkaasti, että meillä on sentään näinkin hyvä lähtökohta.

Mutta aivan kuten edustaja Pekonen nosti esiin, niin Itämeren suojelun määrärahat ovat siltikin vielä alemmalla tasolla kuin hallitusohjelmassa on sovittu, samoin myös Metsähallituksen luontopalveluiden määrärahat, ja myös järjestöavustuksiin olisi hyvä saada tämä lisä heidän arvokkaaseen työhönsä. Viime kaudella, kun perustettiin (Puhemies: Minuutti!) Sipoonkorven kansallispuisto... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle]

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useat merkit viittaavat siihen, että maailmalla syntyy yhä enemmän kysyntää sellaisille teknologioille, tuotteille ja palveluille, jotka on tuotettu materiaalitehokkaasti ja samalla myös luontoa säästäen. No, luonnollisesti tässä kilpailussa pärjäävät ne, jotka hyvin varhaisessa vaiheessa tunnistavat ne trendit ja pystyvät sitten kehittämään käyttökelpoisimmat ja houkuttelevimmat ratkaisut. Luonnollisesti silloin me tarvitsemme panostuksia tutkimukseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. (Mauri Pekkarinen: No kun te leikkaatte niitä rahoja!) — Siksi onkin syytä kiittää siitä, että hallitusohjelmassa sovitut lisäykset vihreään talouteen ja tutkimusinfran parantamiseen toteutetaan jo tässä ensi vuoden budjetissa, siitä kiitos ministeri Niinistölle.

Muutenkin kiinnittäisin vielä huomiota Itämeren tilan parantamiseen. Mielestäni ministeri sanoi sen täysin realistisesti, että tämänhetkiset rahat eivät riitä puhdistamaan sitä totaalisesti yhdessä yössä, mutta (Puhemies: Minuutti!) meillä jää vielä tehtävää ensi ja sitä seuraavillekin vuosille.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä Lapissa on paljon kauniita asumattomia jokivarsia lähellä asutusta tai asutuskeskuksia. Ongelmaksi on nyt tullut se, että meillä olisi paluumuuttajiakin ja asukkaita, mutta kun alueella ei ole kaavaa, sinne ei voi rakentaa, koska ympäristökeskukset eivät anna poikkeamislupia. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä, aiotteko te edistää sitä, että Lapissa, jossa on poikkeuksellisen harva asutus, perheet voisivat rakentaa kodin sinne, mihin he haluavat ja missä he omistavat maata. Tämä auttaisi pitämään myös kylät ja kyläkoulut hengissä.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suojelu on paikallaan, kunhan se ei mene kohtuuttomuuksiin. Suomi on mielestäni ilmastonsuojelussa edelläkävijä, joten eiköhän odoteta, että nämä muutkin maat hiukan tulisivat Suomen tasolle.

Tänä päivänä keskusteltiin myös, kuinka maatalouspinta-alaa vähennetään samalla kun maailma näkee entistä enemmän nälkää. Tämä ei sovi ainakaan minun moraaliini.

Viime viikolla keskusteltiin Itämeren suojelusta, ja se tulee päivittäin esiin, ja minä kysynkin, kun on ympäristöministeri paikalla: Mitenkä olette tehostaneet valvontaa, kun Suomen Itämerellä seilaa laivoja, joissa kulkee miljoonia ihmisiä, on sanottu 5—6 miljoonaa, ja ne jättävät jätöksensä suoraan Itämereen? Tämä ei vaadi rahaa vaan lainmuutosta, jotta myös nämä tekisivät oman osansa suojelussa. Mielestäni tämä on todella suuri likaaja eikä välttämättä maatalous, (Puhemies koputtaa) se on pieni asia tämän rinnalla.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että harvoin enää vuonna 2011 kuulee niin paljon kumpujen yöstä tulevia puheenvuoroja kuin edustajat Mattila ja Vehkaperä käyttivät suhteessa luontoon ja luontoarvoihin. Kyllähän meidän pitää vastata tänä päivänä ja kantaa vastuumme siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on se puhdas luonto, jota he voivat käyttää ja josta he voivat nauttia. Ne alueet, joita me tällä hetkellä lisäämme, esimerkiksi Selkämeren kansallispuiston alue, ovat murusia. Näin se vaan on. Kyllä ne ovat korvaamattomia alueita tulevaisuudessa.

Minä kantaisin lähinnä huolta siitä, miten me saamme tämä ajattelun menemään läpi koko tämän Keltaisen kirjan. Siinä on se iso haaste meille. Siellä tehdään ne ison luokan ratkaisut, jos tämmöinen arviointi suoritetaan, jossa nimenomaan ympäristöarviointi suoritetaan todellisten vaikutuksien näkökulmasta koko tämän kirjan läpi. Silloin me voimme puhua, että me kannamme vastuuta. Muutamat kunnat ovat tehneet erittäin hyviä aloituksia nimenomaan tästä näkökulmasta, ja minä toivon, että budjettikäsittelyn (Puhemies koputtaa) yhteydessä voitaisiin mennä eduskunnassa samaan suuntaan. Ei maksa mitään.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Korhoselle tiedoksi, että kyllä minä myös nämä arvokkaat alueet haluan säilyttää, ja tällä budjetilla ne aivan varmasti tulevat säilytetyiksikin, mutta minä haluan, että tämä maa- ja metsätaloutta syyllistävä ympäristöpolitiikka saisi jo loppua. Minä edelleen palaan tähän vihertämisasiaan, joka on tulossa Euroopan unionissa cap-uudistuksessa todella voimallisesti. Jos meillä ei tämä yhdyskuntarakenne pysy asuttuna koko maassa, niin meillä on ihan turha niitä perinnebiotooppeja suojella enää. Tai voidaan suojella näitä vanhoja, mutta uusia perinnebiotooppeja ei tule, koska maatalous loppuu Suomenmaasta.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni ei ollut, edustaja Korhonen, sanoa sitä, että luonnonsuojelua ei tarvittaisi. Vierailimme Selkämeren saaristossa juuri vastikään valiokunnan kanssa ja näimme mahtavan luonnonsuojelualueen puiston avajaiset jne. Tämä on tärkeää työtä, mutta keskustalainen luonnonsuojelu on sitä, että me voimme elää rinnan luonnon kanssa niin, että pystymme hyödyntämään luontoa kestävällä tavalla. Se oli minun päämääräni tässä puheessani.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillähän on Suomessa vielä aivan perusasioita tekemättä luonnonsuojelussa. Esimerkiksi metsäluonnon osalta meillä on yli tuhat uhanalaista lajia suomalaisissa metsissä. Ette kai te, edustaja Vehkaperä, halua päästä niistä eroon ja hävittää näitä tuhatta lajia?

Jos ajatellaan näitä määrärahoja, niin Suomi on oikeusvaltio ja näiden määrärahojen tarve perustuu siihen, että meillä kaikki suojeluohjelmat korvataan. Metso-ohjelma, eteläisen Suomen metsien suojeluohjelma, jota tässä erityisesti rahoitetaan, on uudentyyppinen ohjelma, jossa nimenomaan halutaan suojella myös yksityismailla olevia metsiä. Siinähän on monia eri vaihtoehtoja metsänomistajille ja sitä on tehty yhteistyössä metsänomistajien kanssa. On todellakin paikallaan, että tätä ohjelmaa myös tässä budjetissa rahoitetaan.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tartuin tähän edustaja Vehkaperän viittaukseen Selkämeren kansallispuistosta, kuinka valtavan ihana alue se on. Sen eteen tehtiin myös todella paljon töitä, että alueen ihmisten virkistyskäyttö sallitaan ja myös alueen elinkeinot turvataan. Siinä vaiheessa, kun asia oli ympäristövaliokunnan käsittelyssä, tehtiin merkittäviä muutoksia muun muassa kalastukseen, metsästykseen ja siihen, että ydinvoimalan lauhdevesien myös sallitaan mennä sen arvokkaan alueen läpi.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli ihan ilo kuunnella, teki hyvää korville, kun edustajat Mattila ja Vehkaperä korjasivat aikaisempia sanomiaan, ettei tule väärinymmärryksiä. Näinhän se nimenomaan on, ettei Suomessa ole varaa syyllistää ketään eikä pidäkään syyllistää ketään.

Esimerkiksi maatalouden suhteen minä ymmärsin näin esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan viljelijöiden sanoman tänään paikallisessa lehdessä, että heidän mielestään on hyvä tämä uusi EU:n kautta tuleva järjestelmä, jos se toteutuu niin kuin on ajateltu. Tänään kuulimme ministerin lisäävän nimenomaan tästä vihertämisestä, viherryttämisestä, että eihän kyse ole siitä, että vaikeutetaan, vaan haetaan yhdessä ratkaisuja, joilla päästöt pystytään vähentämään. Kun esimerkiksi katsotaan Itämeren alueella, niin kiistattomasti maatalous tuottaa päästöjä. Meidän pitää hakea yhdessä ratkaisuja, joilla minimoidaan ne päästöt, eihän se sen kummempaa ole. Siinä mielessä ne varat, mitä me käytämme siihen, tulevat erittäin tarpeeseen ja erittäin hyvään käyttöön, kun tuetaan samalla maataloutta.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä muistuttaa vähän niin kuin ison luokan mittakaavakysymyksistä. Ihmiskunta käyttää tällä hetkellä 40 prosenttia enemmän luonnonvaroja kuin uusiutuu vuosittain. Me lainaamme tulevilta sukupolvilta. Meillä on käynnissä lajien 6. sukupuuttoaalto, joka on maailmanhistoriassa niin mittava, että tätä on tapahtunut todellakin vain 5 kertaa aikaisemmin. Jos me haluamme varmistaa, että tuleville sukupolville jää monimuotoinen luonto, että voidaan elää rinta rinnan, niin kuin edustaja Vehkaperä sanoi, niin silloin meidän pitää hoitaa oma leiviskämme myös Suomessa. (Anne Kalmari: Keskittää ihmiset pois maaseudulta, se on tiedän linja!)

Tämä budjetti pyrkii varmistamaan sitä, että Suomessa metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään, ja tämä on meidän vastuumme tuleville sukupolville. Täytyy muistaa, että luonnon ekosysteemi tarjoaa ihmisille korvaamattomia palveluita puhtaan veden muodossa, erinäköisillä tavoilla terveyttä yllä pitäen. (Mauri Pekkarinen: Pallo kivihiilipolitiikalle!) Edustaja Pekkarinen oli tekemässä luonnonvarastrategiaa tai selontekoa viime hallituskaudella, ja siinäkin ymmärretään näiden ekosysteemipalveluiden merkitys ja niiden säilyttäminen tuleville sukupolville. Ja näillä luonnonsuojelumäärärahoilla todella varmistetaan sitä, että me emme tuhoa ihmiskunnan elämän perusedellytyksiä, että maapallo säilyy elinkelpoisena meille ja muille lajeille.

Sitten näistä muista asioista voisin korostaa tätä vihreätä taloutta, kun sen edustaja Virolainen toi esille aivan oikein. Maailmalla voimakkaimmin kasvavat erilaiset panostukset resurssitehokkuuteen, materiaalitehokkuuteen, ja yritykset, jotka panostavat tällaisiin vihreän talouden kysymyksiin, pärjäävät hyvin. Ja on tärkeätä, että me Suomena pyrimme löytämään vientimarkkinoita ja vahvistamaan meidän kotimarkkinoidemme osaamista näillä sektoreilla. Todellakin tehokas resurssien käyttö, kestävä kehitys, joka ottaa huomioon ympäristön, on myös talouden kannalta win-juttu. Eli tämä on win-win-konsepti, että me pyrimme elämään resurssiemme rajoissa tehokkaasti ja saamaan yhä tehokkaampaa taloudellista toimintaa siltä pohjalta. Tähän panostetaan näillä vihreän talouden uusilla määrärahoilla, sellaisiin hankkeisiin.

Meillä on tosiaan, niin kuin edustaja Mäkinen toi esille julkisista hankinnoista, tämmöinen kestävän kulutuksen Kultu-ohjelma yhteistyössä Temmin kanssa, jossa pyritään ohjeistamaan niin, että ne usein suomalaiset pk-yritykset, joilla on ekotehokkaita ratkaisuja, pääsisivät julkisissa hankinnoissa mukaan. Pilkkomalla ja vaatimalla vähän parempaa ympäristölaatua usein kotimaiset yritykset saisivat niitä kilpailuja, sen sijaan että ostetaan halpaa ulkomaalaista bulkkia, vaikkapa jäteveden puhdistuksesta tai erilaisista vesisaneerauksista. Sillä tavalla näiden hankintojen ohjeistusten parantaminen on todella tärkeää.

Muista kysymyksistä, mitä tässä on tullut, voisin nostaa esille sen — laivojen vesien puhdistuksesta oli myös kysymyksiä, edustaja Mäkipää kysyi siitä — että meillä on Itämeren suojelussa useita näitä toimia toteutumassa lähivuosina, myös laivojen jäteveden puhdistukseen liittyviä tavoitteita. Päämääränä on Itämeren suojelurahoilla varmistaa, että osaaminen ja tutkimustaito ovat käytössä, mutta se vaatii politiikkatoimia kaikilla keskeisillä ympäristöä kuormittavilla aloilla, niin kuin maataloudessa, jotta ravinnekuormitus oikeasti saadaan kuriin. Me pyrimme puuttumaan niin yhdyskuntapäästöihin, haja-asutusaluepäästöihin, laivaliikenteen päästöihin, maatalouden päästöihin kuin muihinkin mahdollisiin päästölähteisiin tasapainoisesti niin, että rakennetaan sitä uuden ajan kestävän kehityksen puitteissa olevaa taloutta samalla, kun päästöjä hillitään.

Arvoisa puhemies! Näistä jäteveden puhdistamoista vielä lopuksi edustaja Mäkiselle voisin todeta sen, että on totta, että meillä on yksittäisiä jätevedenpuhdistuslaitoksia, joilla on ongelmia, ja ympäristöluvituksissa pitää varmistaa, että niihin ongelmiin puututaan. Me olemme myös yhteistyössä alan kanssa suunnittelemassa tämmöistä tiukempaa puhdistusta edellyttävää sitoumussopimusta, että lähdettäisiin sitä kautta edistämään tehokasta typen poistoa jätevedenpuhdistamoissa niin, että nämä minimikriteerit ylittävää puhdistustasoa noudatettaisiin mahdollisim-man tehokkaasti ja parhaita käytäntöjä edellyttäen. Eli tämä on se seuraava askel typen ja fosforin päästöjen vähentämisessä jätevedenpuhdistamoissa. Ja on totta, että samalla, kun tehdään isompia jätevedenpuhdistamoita, pitää puuttua tällaisiin usein vanhoihin laitoksiin, joista päästetään tiettyinä aikoina ihan käsittelemättä vesiä edelleen meidän vesistöihimme.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äskeisellä kyselytunnilla käsiteltiin suo- ja turveasioita. En silloin saanut puheenvuoroa, joten esitän nyt kysymyksen ministerille.

Suomeen laadittiin jonkin aika sitten aika laajapohjaisella työllä kansallinen suo- ja turvemaastrategia. Siinä linjattiin selkeästi soiden käyttöä ja soiden suojelua, turpeentuotantoa aika pitkälle tulevaisuuteen. Ja kun ymmärtääkseni strategia on ollut nyt lausuntokierroksella, niin kysynkin, minkälaisella aikataululla tämä suostrategia etenee hallitukseen ja ministeriöön.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen suopinta-alasta on turvetuotantokäytössä vain noin yksi prosentti, elikkä se on hyvin pieni ala. En minäkään kiistä sitä, etteikö siinä tarvita suojelutoimenpiteitä, tietyillä soilla ovat aivan hyvä, että niillä ei saa turvetuotantoa harjoittaa, mutta nimenomaan tämä suostrategiahan tähtää siihen, että ojitetut suot otettaisiin turvetuotantoalueeksi eikä näitä luonnolle merkittäviä soita.

Tässä keskustelussa, mitä täällä käydään, tuntuu siltä, että realismi puuttuu monessa asiassa siitä, miten näitä meidän luonnonvarojamme saa käyttää. Näillä on niin valtavat merkitykset tuonne meille maaseudulle taloudellisesti, esimerkiksi turpeen polton suhteen. Meillä pienet kunnat lämpiävät oikeastaan turpeella. Metsähaketta ei voi suoraan polttaa, turvetta tarvitaan siihen tukipolttoaineeksi, joten nämä kustannukset, joita tulee tämän teidän politiikkanne kautta, ne tulevat olemaan äärettömän kovia meidän veronmaksajillemme tuolla.

Toivoisin semmoista realismia enemmän tähän. Kukaan meistä ei halua luontoa tuhota, mutta halutaan semmoinen realistinen luonnonvarojen kestävä käytäntö.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri muistaa minun aikaisemman kysymykseni. Minä siihen lisään vaan sen, että nyt tämän päivän suhdannekatsaus rakennusteollisuuden puolelta, johon yhtyy myöskin Rakennusliitto, on se, että siellä on selvä karsinta edessä, liki samaa luokkaa kuin 2008. Olisiko mahdollista, että tarkistettaisiin tätä korkotukilainoituksella olevaa 7 000:ta 10 000:een, mikä korvaisi tämän vapaarakentamisen vajeen?

Vielä lisäksi se, että tämän energiatehokkuusdirektiivin kautta tulevat aikataulut ovat sellaisia, että kun korjausrakentamista joudutaan tekemään, niin se tehdään sen mukaan kuin korjaaminen vaatii. Nyt on pieni ristiriita siinä, miten tämän pystyisi toteuttamaan.

Ja vielä viimeisenä: Voisiko jatkossa ajatella myöntövaltuuksien nostamista sitten Aran suuntaan, koska siellä on se meidän mahdollisuus näiden yleishyödyllisten ja vuokra-asuntojen lisäämiseen?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Väätäistä loistavasta kysymyksestä, jonka jo äskeisessä debatissa esititte. Nyt vastaan siihen. Olen aivan samaa mieltä teidän kanssanne siitä alan huolien ymmärtämisestä. Me jaamme tämän saman tuskan eli ymmärrämme hyvin alaa ja olemme tehneet omalta osaltamme nyt näitä varmistamistoimia, jotta ensi vuoden suhdanneheilureissa me eläisimme yli. Tätä kautta, niin kuin tiedätte, esitämme myöntövaltuuksien reilua nostamista. Todellisuudessa tämä tarkoittaa sitä, että me lähes kuusinkertaistamme normaalin vuokra-asuntotuotannon, ja tämä on minusta todella kova asuntopoliittinen juttu. Mutta yhdyn kyllä siihen, että kun seuraavina vuosina näitä myöntövaltuuksia arvioidaan, niin jos tämä nyt lähtee hyvin vetämään, niin olen sitten omalta osaltani valmiina tarkastamaan näitä näkymiä, mutta pidän tätä kyllä todella kovana poliittisena ponnistuksena ja vääntönä, ja niin kuin tiedätte, valtioneuvosto on siihen yksimielisesti yhtynyt. Siihen liittyy myös tuo korkotuen omavastuukoron puolittaminen, ja se on mielestäni yksi tuki sille, mitä Väätäinen kysyi. Tämä on myös vastaus edustaja Salosen kysymykseen.

Kysyttiin myös, edustaja Jääskeläinen puhui myös siitä, että entä vapaarahoitteisella puolella, tuleeko sinne joitakin toimia. Siihen vastaus on se, että kyllä meillä on ollut näitä toimia, me olemme tukeneet kaikkea asumista ja erityisesti sen asumisen energiatehokkuutta ja asumisen korjaamiseen tulevia kustannuksia olemme kompensoineet korjausavustuksilla. Nyt kuitenkin on sanomattakin selvä, että suunta on laskeva sillä tavalla, että energia-avustusten puolella meillä ei ole enää sellaisia määrärahoja käytössä. Mutta on kuitenkin tärkeää, että me jatkamme tätä suuntausta, ja hallitusohjelmakirjaukseen on laitettu, että kompensaatio tarkoittaa tämän tulotason arvioimista, ja tätä kautta myös se puoli lisääntyy, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu Jääskeläisen esittämällä tavalla.

Edustaja Haapanen kysyi esteettömyydestä, ja tällä puolella on myös tulossa toimia. Olemme tekemässä ylipäänsäkin ikäihmisten ohjelmaa asumiseen, ja sitä kautta esteettömyys on esillä. Nämä määrärahat esteettömyyden poistoihin ovat vielä tässä budjetissa aivan entisellään olemassa. Olen siitä erittäin ylpeä.

Edustaja Saarikko kysyi aikoinaan asunnottomuudesta. Asunnottomuuden ohjelmaa jatketaan, se on tärkeä, ja siinä mennään eteenpäin kovaa vauhtia. Olen myös valmis arvioimaan lisäpaikkakuntia asunnottomuusohjelmaan mukaan.

Edustaja Karimäki nosti esille erittäin tärkeän kysymyksen, joka liittyy näihin MAL-sopimuksiin, ja tästä Vehkaperäkin puhui. Nämä ovat tärkeitä sopimuskäytäntöjä, ja sitovuutta, joka näihin liittyy, on tärkeää tietenkin pohtia, sillä MAL-sopimukset toteutuisivat tietysti, jos me kaikki niihin yhteisesti sitoutuisimme. Käytössä olevat toimet ovat kuitenkin ehkä rajattuja siltä osin, mutta on tärkeää, että me laajennamme näitä sisältöjä mutta myöskin otamme uusia kaupunkeja mukaan.

Edustaja Lohi kysyi Vehkaperän lailla sitä, voiko enää rakentaa Suomessa mihin vaan tai eikö meillä ole sitä samaa asumisen oikeutta. Siihen vastaan, puhemies, että kyllä Suomessa suomalaiset ovat tottuneet asumaan ihan siellä, missä itse haluavat. Kuitenkin alueitten käytön osalta pitää sanoa, että meillä on olemassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka me olemme yhdessä hyväksyneet. Ne ovat pitkä tähtäin sille, miten me maata tässä maassa käytämme. Lähtökohtaisesti on todettava, että nuo alueidenkäyttötavoitteet eivät millään tavalla sulje pois sitä, ettei maaseudulla saisi asua. Tässä olen eri mieltä edustajien Vehkaperä ja Lohi kanssa.

Kyllä lähden siitä Kiuruna, että näissä asuntopoliittisissa ja alueidenkäyttötavoitteissa on tietenkin nähtävä, että yhdyskuntarakentaminen on tiivistä, sitä me edistämme jatkossakin, se on ollut pitkä valtioneuvoston, aikaisempienkin valtioneuvostojen, tavoite, mutta pitää muistaa, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on aivan toisenlainen valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite kuin maaseudun tavoitteet. Maaseudulla, vaikka me kuinka tiivistäisimme, ei kuitenkaan synny tiivistä yhdyskuntarakennetta. Me haluamme tiivistää yhdyskuntarakennetta siellä, missä tiivis yhdyskunta repeilee, ja tätä kautta sinne on laitettava kaikki paukut. Tässä salissa vielä kerran on sanottava, että yhdyskuntarakennetta pitää tiivistää. Se ei vain ole maaseutuprojekti, se on aivan toinen juttu. Mutta me tiivistämme jatkossa entistä enemmän, ja siihen meillä on käytössä myöskin ihan omia toimia ja työkaluja.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niinhän sinä kävi, kun vihreä ympäristöministeri tuli. Me sovimme viime vaalikaudella uusiutuvan energian merkittävästä edistämispaketista. Kun te tulitte ympäristöministeriksi, niitä toimia, joilla uusiutuvaa piti lisätä, leikataan ensi vuonna monesta kohtaa ja paljon. On valitettava ratkaisu. Tästä te tingitte, tästä te leikkaatte. Samaan aikaan te sanotte, että turpeen käyttö pitää lopettaa. Minäkin myönnän, että turpeen, nimenomaan sen humuksen, osalta on ongelmia, jotka voidaan voittaa, kun luvat myönnetään oikein ja pannaan lupaehdot niin kuin ne pitää laittaa jnp. Mutta että turve alas, ja te ette puhu mitään kivihiilestä, jota kumminkin käytetään lähes kolme kertaa enemmän kuin turvetta, joka on kotimainen energiavaihtoehto.

Missä teidän linjanne on? Kivihiilen musta linja, sille teette tilaa, kun kotimainen turve alas ja uusiutuvalta leikkaatte tukea. Muutenkin ollaan vaarassa jäädä jälkeen uusiutuvan edistämisestä ja näillä leikkauksilla jäädään vielä paljon enemmän. On äärettömän vaikea nyt ymmärtää erityisesti teidän linjaanne hallituksen sisällä. (Puhemies koputtaa) Oli pelättävissä, että eräät muut hallitusryhmät ajattelevat tällä tavalla, mutta että tekin. Olen todella pettynyt siihen.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt hyvää työtä ympäristönsuojelun rintamalla. Selkämeren kansallispuisto on saatu avatuksi jo edellisen hallituksenkin aikana, lisäpanostuksia sinne toki tarvitaan. Tässä käytiin aikaisemmin keskustelua syyllistämisestä ja oli hiukan hupaisaakin, kun laivaliikennettä syyllistettiin siitä, että potkurit nostavat pohjasta esiin maaseudun päästöjä, mutta toivon, (Anne Kalmari: Entä pilssivedet?) että erilaiset toimenpiteet Selkämeren suojelemiseksi saavat jatkoa.

Mutta haluaisin kysyä ministeriltä metsärahastoista, metsäyhtiöistä. On hyvä, että yhteismetsille säilyy veroetu 2 prosenttia suhteessa suoraan metsänomistukseen, mutta meille kaupunkilaismetsänomistajille (Puhemies: Pysytään minuutissa mielellään!) yhteismetsä ei oikein kaikille aukea, ja tällainen rahastotyyppinen luonnon moniarvoisuuden (Puhemies koputtaa) huomioon ottava yhteisö, yhtiö tai rahasto, voisi olla tehokkaampi. Mitä ympäristöministeri aikoo tehdä?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Kataja varmaan osittain viittasi minun puheeseeni äsken, kun puhui laivaliikenteen potkureitten nostamista maaseudun päästöistä. Minä en kyllä sanonut, että se nostaa maaseudun päästöjä, vaan se nostaa kaikenlaista humusta ja myöskin sen laivaliikenteen ja kaiken muun jätteen, mikä on veden seassa, ja sameuttaa vettä. Auringon lämpö tietysti vaikuttaa ravinteisiin ja sameuteen veden lämpötilaa nostamalla, jolloin kaikki reaktiot kiihtyvät siellä, ja muun muassa sinilevä varmaan on osittain rehevöitynyt myös tästä syystä.

Pari kuukautta sitten tuli tv:stä filmi, jossa näytettiin tehomaataloutta Suomenlahden eteläpuolella ja Itämeren rannalla muitten valtioiden osalla. Siellä oli kuvattu monia paikkoja, missä sianlanta, lehmänlanta ja kananlanta suorastaan valui mereen. Mitä ministeri aikoo tehdä kansainvälisesti tilanteen korjaamiseksi?

Vielä lisäksi puheessanne mainitsitte, että (Puhemies koputtaa) ympäristövaroja on suunnattu Lounais-Suomeen. Aiotteko kohdistaa? Siellä on muun muassa Vehmaalla ja Laitilassa (Puhemies: No niin, edustaja!) suurtiloja, missä on sikoja ja kanoja kymmeniätuhansia tai satojatuhansia. Aiotteko kohdistaa puhdistustoimia niihin paremmin?

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu Itämeren suojelusta ja turvetuotannosta, ja vaikka siinä turvetuotannossa on vain prosentti pinta-alasta, niin kuin täällä kuultiin, ja suostrategia on olemassa, niin ei voi kuitenkaan kiistää sitä, ettei turvetuotannosta olisi ollut aikamoisia ympäristöhaittoja. Varsinkin näitten turvetuotantoalueitten valuma-alueilla sisävesien järvet ja vesistöt ovat saastuneet. Millä tavalla tähän asiaan aiotaan puuttua, ja millä tavalla esimerkiksi näitä vanhoja turvetuotantoalueita voidaan ennallistaa?

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hieman ristiriitaista kyllä kuunnella opposition viestiä, kun toisen edustajan mielestä on liikaa ja toisen mielestä liian vähän.

Minä haluaisin ihan rauhoitella sitä, että ei varmastikaan vihreä ympäristöministeri halua tyhjentää maaseutua — hän voi vastata itse puolestaan — mutta on tullut se aika, että nyt täytyy tarkastella myös maataloutta ja maatalouden päästöjä ja niitä vahinkoja, mitä sieltä aiheutuu, uudella tavalla. Kyllä minä näen, että nyt tämä cap-uudistuskin antaa meille mahdollisuuden ympäristöystävällisempään maatalouteen. Päinvastoin, vihreät haluavat säilyttää maaseudun ja ne elinkeinot, mitä siellä on.

Minä kysyisin ympäristöministeriltä: Me olemme kirjanneet hallitusohjelmaan luontokoulut. Oletteko tehneet opetusministerin kanssa yhteistyötä luontokoulujen edistämiseksi? Ja asuntoministeriltä homerakennuksista: sisältyvätkö tähän homeen vastaiseen taisteluun myös homekoulut?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on pyritty luomaan nyt tunnelmaa ja mielikuvaa, että keskustassa vastustetaan luonnonsuojelua eikä välitetä eikä piitata uhanalaisista eläimistä jne. (Anni Sinnemäki: Keskustalaiset ovat yrittäneet esiintyä sillä tavalla!)

Minä tarjoan nyt ministerille mahdollisuuden tehdä todellinen biodiversiteettiteko. Nimittäin Itämerellä tämä viljelty lohikanta ei näytä menestyvän, se kuolleisuus lähenee jo sataa. Sen sijaan luonnonlohet, villilohet, menestyvät kohtalaisesti, ja Itämereltä kalastetusta lohesta jo kohta 90 prosenttia on tätä luonnonjoissa syntynyttä lohta. Biodiversiteetin kannalta keskeisin ongelma on se, että siellä on käytössä sekakantakalastus, joka tuhoaa pienten jokien kantoja yhtä lailla kuin isojenkin. Tästä on kerta kaikkiaan päästävä eroon ja sen jälkeen alettava toteuttaa YK:n meriyleisoikeussopimuksen mukaisia periaatteita, muun muassa kutuvaltioperiaatetta.

Minulla on semmoinen käsitys, ministeri, että teillä on aivan kohta ministerivaliokunnan kokous, jossa te päätätte esimerkiksi Itämeren kiintiöistä. Siellä tiedemiehet esittävät, että olisi kerta kaikkiaan näitä lohikiintiöitä laskettava (Puhemies: Minuutti!) melkein 80 prosenttia. Tehkää nyt kunnon biodiversiteettiteko: lopettakaa sekakantakalastus ja leikatkaa näitä lohikiintiöitä oikealle tasolle.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Energiapolitiikasta on tänään keskusteltu ja on ollut puhetta myös siitä, mistä löytyy korvaavia energiamuotoja fossiilisille polttoaineille. Nostan tässä esiin yhden yksityiskohdan, joka koskee hevosenlannan hyötykäyttöä lämmitystoiminnassa.

Edellisen hallituksen aikana ympäristöministeriltä ei löytynyt ymmärrystä tämän asian hoitamiseen. Useissa Euroopan yhteisön maissa hevosenlantaa voidaan käyttää lämmityksen polttoaineena kiinteistökohtaisissa kattiloissa, ja tässä tekniikka on kehittynyt kovasti viime aikoina. Meillä on paikkakuntia, joissa koko taajaman kaukolämpö voitaisiin hoitaa tällä lämmitysmenetelmällä. Hevosen kuivikelantahan on 85-prosenttisesti puuainesta, ja sen lämpöarvo on melkoinen. Yhden hevosen päivittäinen lanta-annos vastaa noin kolmea litraa lämmitysöljyä. Aiotteko, ympäristöministeri, puuttua tähän ongelmaan ja hakea ratkaisua, miten tämä hoidetaan?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sinilevän yksi pahimpia ongelma-alueita on tämän meidän Helsinkimme edusta, ja kysynkin, mitä ministeri aikoo tehdä yhdyskuntien jätevesilietteelle. Tällä hetkellähän se käytetään lähes aina viherrakennukseen, ja esimerkiksi maatalouden ympäristöehdot ylittyvät noin 400-kertaisesti niillä levitysmäärillä, mitä viherrakennuksessa käytetään. Aiotteko tehdä tästä lainsäädäntöä kenties? Onko rahaa tutkimuksiin tai uusiin innovaatioihin, joilla tämä liete voitaisiin vaikka rakeistaa ja käyttää lannoitekäytössä? Tämä on todellinen ympäristöongelma, josta kukaan ei puhu yhtään mitään.

Sitten haluaisin kysyä Salamajärven upeasta kansallispuistosta, joka on kotipitäjässäni. Sinne ei tunnu liikenevän rahaa, vaikka uusia kansallispuistoja tänne etelään ja Lounais-Suomeen perustetaan. Onko tässäkin hallituksen kylmä linja se, että rahat tulevat tänne etelään ja sinne kauemmas ei liikene rahaa edes pitkospuihin? (Puhemies koputtaa)

Sitten haluaisin vielä ministeri Kiurulta kysyä...

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Teemmekö karhunpalveluksen perustamalla kansallispuistoja, Sipoonkorpi esimerkkinä? Sipoonkorven kannattaja vahvasti olen. Ministeri itse totesi, että Metsähallituksen luontopalveluiden resurssit voisivat olla paremmat. Mutta kysyn kuitenkin tässä yhteydessä, kun Sipoonkorven kansallispuiston statuksen myötä kävijämäärät ovat kolminkertaistuneet aivan tolkuttoman lyhyessä ajassa, mikä sinänsä on kaunis ja hieno asia, miten käy luontoarvojen siellä, kun ei luontopalveluihin pystytä resursseja ohjaamaan.

Ministeri Kiurulta kysyisin omavastuukoron puolituksesta. Te toteatte, että sillä on merkittävä vaikutus vuokra-asuntojen rakentamisen lisääntymiseen. Nyt on selkeä viesti tullut niiltä toteuttajilta, jotka kenties voisivat sitten hyödyntää sitä, jos näkevät sen tarkoituksenmukaisena kannustimena. Viesti on se, että omavastuukoron puolittamisella ei ole mitään merkitystä. Miten te tulette reagoimaan tähän asiaan?

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Kiuru, teillä on ihan reipas ote. Uskon teidän vilpittömyyteenne. Te olette monessa yhteydessä korostanut, että kaava on teidän hallussanne ja te paneudutte tähän asiaan. Nyt olisi oivallinen tilaisuus ottaa äsken mainostamianne kovempia otteita paikalliseen, tarkoitan silloin pääkaupunkiseudun kuntien, suuntaan, jotta siellä ryhdyttäisiin tonttipolitiikassa toisenlaisiin otteisiin. Teillä on hyvä tilanne, kun hallitus muodostuu kokoomuksesta, vihreistä ja SDP:stä. Nyt odottaisi, että otatte niitä reippaita otteita ja edellytätte näiltä kunnilta keskinäistä, kunnollista yhteistyötä.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin todeta ministeri Kiurulle, että kyseessä on todellinen ongelma siinä asiassa, jonka nostin esille, että Lapissa ei saada rakentaa sinne, missä omistetaan maata ja mihin perheet haluaisivat kodin rakentaa. Kun Lapin kansanedustajat vierailivat Meri-Lapin alueella, niin useat kunnan- ja kaupunginjohtajat ottivat esille tämän asian ja pitivät sitä todellisena esteenä sille, että alueelle ei saada paluumuuttajia. Olen erittäin iloinen, että olette kanssani samaa mieltä, että näin tulisi olla, että jokainen saisi rakentaa tuolla haja-asutusalueella asunnon sinne, missä haluaa asua. Mutta kysynkin, aiotteko te tehdä asialle jotain, kun se on todellinen ongelma.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa on tilastojen mukaan 1 400 asunnotonta nuorta aikuista eli alle 25-vuotiasta nuorta. Pelkään, että nämä tilastot eivät edes kerro koko kamalaa totuutta. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole saatavilla, ja ongelma on koko maassa suuri, mutta täällä pääkaupunkiseudulla suurin. Kerroitte, ministeri Kiuru, jo äskeisessä puheenvuorossanne käynnissä olevasta asunnottomuusohjelmasta, mutta kysyisin, onko budjetissa huomioitu erityisesti nuorten asumistarpeita.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lohesta. Edustaja Rundgren totesi asian erittäin hyvin, ja hyvä kyllä, myös hallitusohjelma antaa nimenomaan tälle linjalle tukensa, joten toivon itsekin, että Suomen kanta tulee olemaan se, että näitä kiintiöitä tieteellisten tutkimustenkin ehdotusten perusteella leikataan.

Arvoisa puhemies! Sitten kannustusta tähän turvepolitiikkaan. On todella hyvä asia, että turpeen käytön ympäristövaikutuksiin puututaan, ja toivon myös, että valtionyhtiö Vapon hallussa olevat arvokkaat suot saadaan suojeluun.

Arvoisa puhemies! Viimeiseksi toivoisin, että molemmat ministerit tekevät paljon töitä energiatehokkuuden edistämiseksi. Meillä on tässä talossa ollut aika polveileva ja välillä ahdistunutkin keskustelu siitä, miten energiatehokkuutta pystymme edistämään. Toivottavasti löydätte siihen uusia eväitä ja eväitä siihen, että tämä kaikkein tehokkain tapa vähentää päästöjä Suomessa edistyy.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Kun tässä on yritetty tuoda esille näkemystä siitä, että jotenkin nämä linjaukset olisivat maaseudun väestön kannalta haitallisia, niin kyllä minun kokemukseni on, kun olen käynyt esimerkiksi Keuruulla keskustelemassa paikallisten asukkaiden kanssa turpeen ympäristövaikutuksista ja vesistöongelmista, että kyllä siellä on ihan toisentyyppiset näkemykset: vihdoinkin ympäristöministeri puuttuu näihin ongelmiin, jotka haittaavat matkailuelinkeinoa, haittaavat alueen virkistyskäyttöä ja haittaavat ihmisten tavallista elämää. Turvetuotannon ympäristöhaittoihin on puututtava ja näihin vesistöpäästöihin saatava tiukemmat raja-arvot.

Sitten, edustaja Pekkarinen: En ole missään sanonut, että hiiltä pitäisi suosia suhteessa turpeeseen. Molempia pitää ajaa vähintään yhtä nopealla aikataululla alas. Meillä on täydet mahdollisuudet panostaa uusiutuvaan energiaan ja erilaiseen biohake-, puuhakevoimalalaitostyyppiin, jolla myös voidaan kaukolämmön tarpeisiin tuottaa energiaa niin, että yhtään uutta turvetta tai kivihiiltä tarvitsevaa kattilaa ei tässä maassa tarvitse enää avata, ja näin ollen ajaa alas energiantuotanto niin, että olemassa olevia laitoksia voisi vielä käyttää ja korjausten yhteydessä pyrkiä vähentämään sitä kivihiilen tai turpeen tarvetta.

Mutta turpeessa on siis kotimaisuudesta haitat ja hyödyt. Merkittävät luontoarvoja tuhoavat vaikutukset soiden luonnon kannalta, metsästäjillä on vähemmän paikkoja, missä voi metsästää, luontoharrastajilla vähemmän paikkoja, missä liikkua. Toinen on tämä vesistövaikutus, ja kasvihuonekaasupäästöt ovat rinnastettavia kivihiileen. Sen sijaan työllisyysvaikutukset on sitten se plussapuoli kotimaassa. (Mauri Pekkarinen: Mitä te sanotte niille köyhille maille, mistä kivihiili otetaan?) — Molemmista pitää päästä eroon, edustaja Pekkarinen. Ei kannata yhtään yrittää vääristellä. (Mauri Pekkarinen: Järjestys pitää olla oikea!) Te tiedätte, että uusiutuviin voidaan panostaa.

Mutta nyt tullaan siihen aiheeseen, mistä olen itse huolissani. Edustaja Pekkarinen on aivan oikeassa, että kannattaa olla huolissaan siitä, miten uusiutuvan energian tukipaketti vaikuttaa meidän päästövähennystavoitteisiimme, ja se on tässä budjetissa se asia, mistä olen itse eniten huolissani. Siellä on myös määrärahoja energiatehokkuuteen ministeri Kiurun sektorilla jouduttu vähentämään, mikä on vakava kysymys. Nyt tavoitteena on ministeri Häkämiehen kanssa yhdessä hallituksen sisällä käydä keskustelut siitä, miten päästövähennystavoitteet voidaan mahdollisimman tehokkaasti toteuttaa myös rahallisesti hieman pienemmällä tukipaketilla. Tässä työssä muun muassa auttaa se valmistelu, mitä me teemme ilmastolain osalta, että muilla ohjauskeinoilla pyritään tehostamaan päästövähennystavoitteita. Mitä tulee puun energiakäyttöön, niin turpeen verotuksen kiristäminen auttaa siinä, koska se suhteessa parantaa puun kilpailuetua ja näin ollen se vähennys siellä uusiutuvan tukipaketissa, se ongelma, poistuu sitä kautta.

Arvoisa puhemies! Oli kysymys myös suo- ja turvestrategian etenemisestä. Voin sanoa, että hallitus on tekemässä minun puoleltani periaatepäätöstä soiden suojelusta ja näitten haittavaikutusten minimoinnista. Sitä ollaan valmistelemassa, ja se tulee melko nopealla aikataululla. Siihen liittyy erilainen arvokkaiden luontotyyppien kartoittaminen niin, että saadaan ohjattua turvesuotuotantoa soille, joissa on jo merkittävästi ojitusta ja luontoarvot eivät niin suuria. Tästä käymme keskustelua, mitä hallitusohjelman kirjaus turvetuotannon energiakäytön suunnitelmallisesta vähentämisestä käytännössä voi tarkoittaa osana tätä suostrategiaa.

Sinällään keskustelut Vapon ja muiden toimijoiden kanssa ovat menneet eteenpäin siinä, että ymmärrys turvetuotannon ympäristöongelmista on siellä toimijoidenkin puolella lisääntynyt, (Mauri Pekkarinen: Miten kivihiilen kanssa?) ja me pyrimme vähentämään painetta luonnontilaisiin soihin, jotta ne saataisiin suojelun piiriin ja niitä ei ainakaan enää otettaisi tuotantokäyttöön. Myös toimijat itse pyrkivät vähentämään näitä ympäristöpäästöjä, joita me myös tiukemmilla raja-arvoilla pyrimme toteuttamaan. — Edustaja Pekkarinen, kivihiileen liittyvät kysymykset eivät kuulu minun ministeriöalaani. Minun on vaikea sanoa siitä sen enempää.

Sitten täällä oli muita kysymyksiä koskien luonnonlohta. Siihen voisi sanoa, että edustaja Rundgren on aivan oikeassa. Se, että me suojelemme meidän luonnonlohikantamme, on myös kaupallisista syistä paljon fiksumpaa kuin se, että me tuhoamme sen kalakannan kalastamalla sekakalastuksella Pohjanlahdella ja Itämerellä. Itämeren kalakannat muutenkin ovat luonnontieteellisen tiedon pohjalta todella heikolla tolalla. Itse pyrin ministerinä varmistamaan, että Suomen linjaukset tässä asiassa kehittyvät siihen suuntaan, että korkeintaan hyväksytään tämmöinen niin kutsuttu maksimaalinen kestävä kalastustaso. Aikaisemmin Suomen linjat eivät ole minun mielestäni olleet riittävän hyviä siinä. Kun taataan riittävän suuri kalakanta, niin sillä myös luonnonlohen osalta on matkailua lisäävä vaikutus näillä jokialueilla. Sen kaupallinen hyöty on huomattavasti suurempi kuin se pieni saalismäärä, mitä siellä tällä hetkellä saadaan siitä kerättyä. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Sitten vielä luontokouluista oli kysymys. Tästä on käyty keskustelua ministeri Gustafssonin kanssa, ja ympäristökasvatusrahoja järjestöt ohjaavat tähän toimintaan, mutta on tärkeää, että myös opetuspuolella suoraan tuetaan luontokasvatusta ja ympäristökasvatusta.

Hevosenlannan hyödyntämisestä olen keskustellut alustavasti ministeri Koskisen kanssa, ja selvitän sitä, onko sitä mahdollista hyödyntää. Tiedän, että tässä on EU-maissa erilaisia käytäntöjä.

Yhtenä esimerkkinä ongelmien hoitamisesta — tässä edustaja Heikkilä toi esille näitä kysymyksiä liittyen lantavahinkoihin myös muualla kuin Suomessa — meillä on todella aktiivinen kansainvälinen yhteistyö Itämeren päästöjen vähentämisessä, muun muassa näitten kananlantaongelmien hoitamiseksi esimerkiksi Pietarin alueella. Itse olen tehnyt Ruotsin ympäristöministerin kanssa hyvin tiivistä yhteistyötä siinä, että nämä tavoitteet olisivat sitovampia ja että me saamme Venäjän ja Baltian maat tiukemmin niitä noudattamaan. Tämä on yksi prioriteettejani tällä ministerikaudella: Itämeren päästöjen kansainvälinen yhteistyö ja sen tiukentaminen. Kotimaassa näitä lantakysymyksiä esimerkiksi Vehmaalla voidaan hoitaa biokaasulaitoksia käynnistämällä, niin kuin siellä on tehty, ja myös yhdyskuntajätelietettä voidaan käyttää biokaasulaitoksissa, mikä on yksi tapa hoitaa sitä ongelmaa. Se taisi olla edustaja Kalmari, joka tästä puhui.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Edustaja Sinnemäki ja edustaja Väätäinen viittasivat energiatehokkuusdirektiiviin ja käynnissä oleviin energiatehokkuustalkoisiin. Olemme hyvää vauhtia edistyneet näissä tavoitteissa. Olemme aikaisemmin rakennusten energiatehokkuusdirektiivin puolesta tehneet tuon kokonaisenergiatarkastelun, nyt läpileikkaavasti uudisrakentamisesta, ja se astuu voimaan ensi vuonna. Tätä kautta on hyvä todeta tässäkin, että talkoissa ollaan mukana ja erityisesti suunnitelmallisuus korostuu sitä kautta, että nämä energiatehokkuustavoitteet saavutetaan sitten myös nyt, kun meille tulee energiatehokkuusdirektiivi ja sieltä implementoidaan osa tästä vanhastakin rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä korjausrakentamisen puolelle, missä vielä ei ole määräyksiä. Tavoittelemme näillä toimenpiteillä sitä, että voimme täyttää nuo päästövähennystavoitteet oman sektorini puolesta.

Edustaja Pekkarinen viittasi siihen, että energia-avustuksia on leikattu. Näin on. Tietenkin haluan huomauttaa siitä, että kokonaistaloudellisesti katsottuna, kun me tätä yhteiskuntakehitystä katsomme, niin nyt on kovat ajat ja on hyvä muistaa, että joudumme tekemään näitä tasapainottavia toimenpiteitä. Tähän äskeiseen energiatehokkuuskeskusteluun viitaten on tärkeä muistaa, että myös suunnitelmallisuudessa saadaan paljon aikaan, kun rakentamisesta puhutaan, ja uskon, että linja on varmasti se, että suunnitelmallisuus entisestään tehostuu korjausrakentamisen puolella.

Edustaja Mäkinen epäili, että hallituksen kirjaus, joka tähtää siihen, että korkotukilainoituksen omavastuukorko puolitetaan, ei tuo kaivattua tulosta. On ikävä kuulla, että vain osaan korvia voidaan visertää. Nimittäin tosiasiallisesti ala on ottanut tämän päätöksen hyvin vastaan. Olen erittäin tyytyväinen, että rakennusteollisuus erityisesti kokee nyt, että nyt halutaan rakentaa enemmän, halutaan satsata rakennusteollisuuteen. Tätä kautta korkotukilainoituksen omavastuukoron puolittaminen ei hyödytä vain meidän suhdanneherkkiä alojamme, vaan se hyödyttää tavallisia vuokralaisia, kun valtion tukeman tulevaisuuden asuntotuotannon vuokrat tulevat selkeästi laskemaan. Minusta tämä on niin upea viesti tältä hallitukselta, että vastaavaa saa miesmuistiin epäillä. Olen itse erittäin tyytyväinen, että tuo päätös tulee olemaan voimassa väliaikaisena ratkaisuna vuoden 2014 loppuun asti. Se on hieno juttu, mutta se on valtioneuvoston päätöksellä tehty asetusmuutos.

Metropolipolitiikasta kysyttiin, Väätäinen ja Karimäki erityisesti, ja pääkaupunkiseudun yhteistyöstä ja siihen liittyvistä kannustimista. On totta, että metropolialueella erityisesti maankäyttö, tonttitarjonta ja kaikki nämä muut ovat osa sitä kokonaisuutta. Olemme tosissamme liikkeellä. Tämä metropolipolitiikka kuuluu omalta osaltaan vastuulleni, ja tulemme siellä edistymään ihan määrätietoisin ja jopa selkeästi sitovammin ottein.

Edustaja Lohi epäili, että me emme nyt väännä tätä ihan yksinkertaisesta kaavasta. Äsken, kun edellisessä keskustelussa väänsin kuidusta, niin tehdään tämä nyt erittäin yksinkertaisella kaavalla. On hirveän tärkeä muistaa, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat jo vuosia lähteneet siitä, että yhdyskuntarakennetta tiivistetään. Sitten on olemassa sellaisia alueita, missä ei ole sellaista yhdyskuntarakennetta, jota kannattaisi tiivistää niin isoilla volyymeilla, kuin me tiivistämme yhdyskuntarakennetta siellä, missä yhdyskuntarakennetta on. Sitä ei saa päästää repeilemään. Mutta en minä voi myöskään sanoa, etteikö Suomessa olisi lupakäytäntöä. Meidän täytyy anoa lupia sinne, missä me suomalaiset haluamme asua. Sellainenkin käytäntö, että kaikki voisivat elää juuri siellä, missä haluavat, ilman mitään luvanvaraisuutta, sellaiseen maailmaan enää ei ole paluuta.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille, jotka ovat jaksaneet tämän aiheen ympärillä vielä tänään pitkän päivän päätteeksi kokoontua käsittelemään työllisyysasioita. Tiistaina ministeri Häkämies esitteli työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinopuolen asioita, ja nyt keskityn näihin työllisyys- ja oman vastuualueeni kysymyksiin.

Aloitan oikeastaan siitä, että tämä kansainvälisen talouden epävarmuus, joka tässä on käsin kosketeltavissa, vaikuttaa tietysti meille ja meidän talouteen, ja vientiin perustuvana hyvinvointiyhteiskuntana meille ei ole yhdentekevää, mitä Euroopassa tapahtuu kasvun suhteen ja tällaisen kehityksen suhteen. Ei tietenkään ole ihan pieni haaste se, että Suomi on kuitenkin elänyt hyvin voimakkaan kasvun vuosia taaksepäin ajateltuna. Jos me tulevaisuudessa joudumme sopeutumaan hitaamman kasvun vuosiin kuin mihin olemme tottuneet, niin totta kai sillä on jollain aikavälillä vaikutuksia myös työllisyyden kehitykseen. Talouskasvulla ja työllisyydellä on suora yhteys toisiinsa.

Tässä epävarmuuden ajassa on erittäin tärkeätä, että me teemme kotiläksyt mahdollisimman hyvin. Me emme voi kaikkeen kehitykseen vaikuttaa, mutta joihinkin asioihin, jotka ovat meidän käsissämme, me voimme vaikuttaa. Niitä talouspoliittisia keinoja on kaksi Suomella. On finanssi- ja budjettipolitiikka ja työmarkkinapolitiikka, ei muuta. On äärettömän tärkeätä, että näissä molemmissa onnistumme hyvin, jotta tämä talouden perusta, työllisyyskasvu ja meidän pärjääminen on kunnossa. Hallitus on täällä esittänyt hötkyilemättömän ja linjakkaan budjettiesityksensä mutta myös samalla kertonut, että hallitus on valmis ajassa reagoimaan, jos ympäristössä tapahtuu muutoksia, että pitää talouspoliittisesti reagoida.

Tämä toinen kivijalka on nyt rakentumassa. Tänään on syntynyt laaja työmarkkinajärjestöjen yli 25 kuukauden sopimus, esitys liitoille, jonka kattavuus marraskuun puolivälissä arvioidaan. Sillä on erittäin suuri merkitys meidän kasvun ennustettavuuden, työllisyyden kannalta. Tämä on työllisyydenkin kannalta tärkeä sopimus, puhumattakaan ihmisten ostovoiman kehityksen kannalta.

Eli näitä omissa käsissä olevia perusasioita, fiksua budjettipolitiikkaa ja toisaalta ennustettavaa työmarkkinapolitiikkaa, me molempia tarvitsemme. Nyt nämä jalustat jotenkin ovat kunnossa kohtaamaan nämä kansainvälisen talouden haasteet, joiden edessä me ilman muuta olemme, kun kaikki nämä meidän viennin kivijalat ovat monenlaisessa murroksessa, niin kuin täällä on puhuttu. Haluan tämän sanoa sen takia, että on isoja asioita ja on sitten vähän pienempiä asioita ja me voimme täällä, ja pitääkin, käydä debattia siitä, onko budjetti viritetty, painopisteet oikein, pitääkö sinne ja tänne muutoksia tehdä. Mutta tämä iso kuva on tärkeä sanoa.

Sitten ihan tähän tilanteeseen. Meillä on siis kuitenkin noin 8 prosentin työttömyys. Vaikka se on laskussa ollut, niin se on korkea. Ensi vuoden budjetti on rakennettu olettamuksella, että työttömyys voisi vielä laskea mutta se lasku hidastuu. Mutta on riski siihen, että se pysähtyy ja jämähtää paikalleen. Työllisyysaste on nyt lähes 69 prosenttia, ja oletamme, että ensi vuoden aikana tämä jotakuinkin kyetään pitämään tässä tasossa. Se, mikä on hienoa, on se, että 55—64-vuotiaitten työllisyysaste on Suomessa kaikissa näissä olosuhteissa kuitenkin noussut. Se on yli 60 prosenttia, ja se on hieno asia.

Meillä on 78 000 ihmistä vähemmän työelämässä tämän vaalikauden päätyttyä kuin tänä päivänä on suomalaisia. Eli 10 000 nuorta tulee joka vuosi vähemmän työelämään kuin toisesta päästä lähtee eläkkeelle. Tämä tietysti edesauttaa tätä meidän isoa työllisyystavoitteen saavuttamista, mutta tämä murros on erittäin iso, jonka keskellä me olemme, siis työvoiman ikäpolven murrosta silmällä pitäen.

Työllisyysrahat eivät ratkaise Suomen työllisyyttä, eikä valtio voi rakentaa työpaikkoja, mutta se voi tukea ihmisiä tässä muutostilanteessa. Ensi vuoden budjettiin on varattu 481 miljoonaa näihin tarkoituksiin, ja budjettirakennetta muutettiin niin, että nämä varat siirtyvät siirtomäärärahoiksi, mistä seuraa, että kun tänäkin vuonna varmaan jonkin verran jää käyttämättä — keskimäärin on jäänyt noin 35 miljoonaa euroa vuosittain käyttämättä — ne voidaan siirtää ensi vuodelle ja voidaan käyttää ensi vuonna eivätkä ne mene hukkaan. Ja tämä nostaa tämän meidän potin noin 500 miljoonaan, vähän yli, käyttää näihin työllistäviin toimenpiteisiin, joita me olemme tänne yhdessä rakentaneet. Se on tietysti tärkeä muutos. Me voimme tässä mielessä tätä aktivointiastetta pitää nyt kuitenkin kohtuullisella tasolla näissä vaikeissa olosuhteissa.

Tämän politiikan sisällä on sitten kaksi painopistettä, joihin on nyt panostettu. Toinen koskee nuorten työllistämistä ja syrjäytymisen estämistä ja toinen pitkittyvän työttömyyden taittamista, joka on tosi haasteellinen asia, niin kuin kaikki tiedämme. Meillä on 57 000 yli vuoden työttömänä ollutta ihmistä Suomessa, ja meillä on 31 000 alle 25-vuotiasta nuorta työttömänä. Meillä on siinä mustassa aukossa paljon nuoria, jotka eivät ole koulutuksessa, eivät työssä, eivät oikein missään, ja heidän pääsynsä elämään kiinni on tosi vaikeata.

Sitä varten me rakennamme nyt tätä yhteiskuntatakuuta, jossa on laajalla pohjalla työ nyt käynnistetty. Ehdotukset tulevat ensi keväälle valmiiksi niin, että 2013 voidaan se ottaa käyttöön. Ja sen idea on se, että tehtäisiin se toppari siihen kolmeen kuukauteen, että yli kolmen kuukauden alle 25-vuotiaan nuoren työttömyys ei pitkittyisi eikä siirtyisi kohti pitkittyvää työttömyyttä. Nyt vajaat 20 prosenttia näistä nuorista menee tämän topparin ohi, ja tähän pitäisi meidän tehdä ikään kuin toppi. Se on se idea. Tässä on monta asiaa, joiden äärellä me joudumme töitä tekemään, jotta tämä onnistuu. Nyt ei ole aikaa mennä niitä yksityiskohtia läpi, mutta palataan niihinkin keskustelujen myötä.

Pitkittyvän työttömyyden hoitaminen on vaativaa, mutta se on yhteiskunnallisesti minusta tärkeätä työtä, ettemme me unohda sitä porukkaa. Siellä on nyt monia hankkeita. On tämä kuntokokeilu, joka on nyt laitettu valmistelutyön alle. Siellä on työvoimapalveluverkoston saattaminen koko maan kattavaksi, siihen on varattu 5 miljoonaa ensi vuonna. Siellä on osatyökykyisten työntekijöiden mahdollisuuksiin palata takaisin työmarkkinoille toimenpiteitä, palkkatuen kehittämistä, työpankkitoimintaa jnp. Näihin on varattu kuitenkin kohtuullinen määrä tällaisia voimavaroja, jotta voidaan tällä puolen tehdä töitä, ja voimme yksityiskohtiin palata sitten erikseen.

Ne ovat ne keskeiset meidän toimenpiteemme, jotka olemme nyt panneet vireille. Mutta tehtäväalueeseen kuuluu paljon muitakin asioita: kotouttamiseen liittyvät asiat, harmaan talouden torjunta osittain — mielellään puhun siitäkin, mitä tässä pitäisi tehdä — kuluttajapoliittiset asiat. Ja jos teitä kiinnostaa tämän nyt syntyneen työmarkkinaratkaisun sisältö ja nämä valtiovallan toimenpiteet, niin mielellään puhun niistäkin enemmän kuin mitä tässä päivällä eduskunnassa kerettiin keskustella. Toivon mukaan me voimme näistä asioista rakentavasti ja hyvällä yhteistyöllä keskustella ja katsoa, miten päästään näissä eteenpäin.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt hyvää työtä jo ohjelman laatimisessa ja tässä budjetissa ja viimeksi tänään tämän työllisyyssopimuksen osalta nimenomaan näissä työllisyys- ja työelämäkysymyksissä. Tämä tänään aikaansaatu työllisyyssopimus lisää ennustettavuutta, vakautta, meidän koko yhteiskunnassamme. On hieno asia, että hallitus sai patistettua työmarkkinaosapuolet takaisin neuvottelupöytään, vaikka neuvottelut jo kertaalleen kariutuivat. Sopimus sisältää ensitietojen mukaan paljon toimenpiteitä, joilla nimenomaan panostetaan suomalaisten yritysten kasvuun, lisätään kilpailukykyä ja sitä myöten turvataan suomalaista työllisyyttä, suomalaisia työpaikkoja ja hyvinvointia.

Kysyisin, mitä kaikkia elementtejä tähän sopimukseen lisääntyy ja kumpaa pidätte todennäköisempänä, sitä, että (Puhemies: Pysytään minuutissa!) tämä t&k-vähennys toteutuu, vai sitten tällaisen kasvuyrittäjien kannusteen aikaansaamista.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä työttömyyden valitettavat numerot ovat yhä edelleen liian suuret, niin kuin ministeri totesi, ja tärkeätähän silloin, kun aktivoidaan, on se taso, millä tätä tehdään. Valitettavasti edellisen kauden hallitus ei nähnyt tätä tarpeeksi kunnianhimoisena tehtävänä, jotenka aktivointitaso oli varsin alhainen ja sieltä jopa vähennettiin rahoitusta. Nyt olen tyytyväinen, että aktivointitaso on ennustettu tähän 26,4 prosenttiin, mutta sen tavoitteen pitää olla tietenkin se 30, mikä hallitusohjelmaan on kirjattu.

Ilahtunut olen uudesta avauksesta, koska nämä vanhat keinot eivät vaan toimi aina näiden eri työttömyysryhmien osalta, ja tämä kuntakokeilu on nyt se uusi keino. Kannustan ministeriä viemään sitä eteenpäin, ja toivon, että noin 16 prosentin työttömyydestä kärsivä Kotka voisi olla siinä mukana.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erityisen iloinen olen siitä, että tänään on tosiaankin saatu tupo aikaiseksi. Voi sanoa, että vanhassa vara parempi. On palattu johonkin semmoiseen, joka on tehnyt hyvää tälle maalle aikaisemminkin. Pitkästä aikaa siinä oli myös ripaus solidaarista palkkapolitiikkaa.

Mutta, ministeri Ihalainen, mitä aiotte tehdä niille ihmisille, jotka tänäkin päivänä ovat ja näköjään jäävät edelleenkin työttömyyskortistoihin, vaikka he kuuluisivat sairaseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle?

Sitten toinen asia. Mihin teiltä unohtui 29—34-vuotiaitten nuorten väli, niiden väli, jotka ovat jäänteitä 1990-luvun puolivälistä, siitä lamasta, jotka syrjäytyivät vanhempiensa myötä jo silloin pois työelämästä eivätkä ole nyt sinne takaisin päässeet?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri mainitsi tässä tämän "ison kuvan". Me olemme nähneet, että se iso kuva Euroopassa on merkinnyt sitä, että esimerkiksi Espanjan nuoret työttömät ovat telttailleet pitkiä aikoja ja osoittaneet mieltä kadulla. USA:ssa on tämä Wall Street -liike lähtenyt liikkeelle. Taustalla on siis turvattomuus, mitä varsinkin nuoret kokevat yhteiskunnassa. Näyttää siltä, että taloudellinen tilanne Euroopassa kehittyy siihen suuntaan, ettei ainakaan siltä puolelta turvallisuustekijöitä tule lisää.

Ministeri mainitsi tämän topparin, mikä nuorten osalta pyritään toteuttamaan, mutta ne keinot, millä tavalla se toteutetaan, ovat ainakin minulle jääneet toistaiseksi hämäriksi. Nimittäin eihän niitä työpaikkoja — jos ei heitä kaikkia aiota tuoda julkiselle sektorille töihin, mikä ilmeisesti ei ole tavoite — voi syntyä, ellei ole tiivis yhteistyö ja näkemys yrittäjyydestä, mitenkä yrittäjät pystyvät näitä työpaikkoja luomaan, joihinka nämä nuoret tulevat. (Puhemies koputtaa) Tämä on minusta se kysymys, joka jää hallitusohjelmaa lukiessa, ja siihen joutuu tekemään ison kysymysmerkin. Siellä on vähän niitä keinoja, (Puhemies koputtaa) joilla yrittäjyyttä ja yrittäjien mahdollisuutta luoda työpaikkoja parannetaan.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Halusin kysyä ministereiltä, että kun me nyt olemme saaneet hallitusohjelmaan yhteiskuntatakuun ja talousarvioon sisältyy niitä maallisia välineitä, joilla se pystytään toteuttamaan, niin yksi asia, mikä minua tässä vielä vähän ujostuttaa, on se, kuinka me pystymme viemään tämän kaiken hyvän, mitä tässä on mukana, hallitusti sinne työelämään ja kentälle. Onko ministeri varautunut siihen, että meidän pitää myös työmarkkinoiden pelisääntöjä avata, käydä se keskustelu työmarkkinajärjestöjen ja -osapuolten kanssa niin, että tämä voidaan viedä kitkattomasti myös käytäntöön?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä työmarkkinajärjestöjen sopimus on todella iloinen asia, luo uskoa tulevaisuuteemme, plus sitten nämä työelämän laatua parantavat aspektit ja isyysloman pidennys ovat erinomaisia asioita.

Tosiaan meillä on nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, joiden kimppuun hallitus käy päättäväisesti. Mutta kyllä, edustaja Paatero, voin todeta teille, että jo viime kaudella tehtiin töitä, panostettiin nuorten työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön ja perustettiin muun muassa Sanssi-kortti, jonka turvin yhteiskuntatakuu toteutui 85-prosenttisesti. Mutta totta kai on hienoa ja annan ison arvon sille, että nyt hallitus haluaa löytää kaikki viimeisetkin nuoret, ettei ketään jätettäisi.

Kysyisinkin ministeriltä: Minkälaisia suunnitelmia on jo tämän kuntakokeilun suhteen? Entä työpankkien laajentamisen suhteen? Kuulimme toissapäivänä ministeri Risikolta, että olisi tulossa kymmenen uutta työpankkia lisää, mikä on aivan upea juttu.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman! Det har framkommit att ramavtalet har inneburit förbättringar vad gäller en förlängning av pappaledigheten med två veckor till 54 dagar, och kopplingen till mammans föräldraledighet slopas. Det är också viktigt för jämställdheten. Men räcker det här, minister Ihalainen? Kommer vi alls att närma oss de bästa nordiska länderna med denna åtgärd eller kommer det att krävas andra åtgärder och i så fall vad och när?

Så skulle jag också vilja fråga: Hur kommer den eurobaserade tillläggspotten, som väl i och för sig är välkommen för många kvinnodominerade branscher, egentligen att påverka jämställdheten?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Ihalaiselle hyvin kattavasta selvityksestä, miten työmarkkinapolitiikkaa tästä eteenpäin harrastetaan, ja kiitos kuuluu myös työmarkkinaosapuolille tänään aikaansaadusta sopimuksesta. Olen aivan varma siitä, että vastuullinen malli myös takaa meidän yrityksille huomattavasti paremman kilpailukyvyn, auttaa meitä säilyttämään suomalaiset työpaikat ja ennen kaikkea lisäämään meidän kotitalouksien ostovoimaa.

Tämä sopimus on sinänsä mielenkiintoinen, että siinä — ehdin sitä selaamaan jonkin verran — keskitytään myös työelämän kehittämiseen. Mielestäni meidän on todellakin panostettava osaamispääomaan, ja on erittäin hienoa, että yritykset saavat vähentää, kun kouluttavat henkilökuntaansa tai yli 55-vuotiaiden ihmisten annetaan osallistua työkykyä parantavaan kuntoutukseen. Aivan varmasti (Puhemies koputtaa) myös energiaveroleikkurin aikaistus auttaa monia meidän energiaintensiivisen teollisuuden työpaikkoja säilymään.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan muutamia huomioita tästä uudesta neuvottelutuloksesta tältä päivältä. Siellä on kohta, joka puhuu koulutusrahastosta ja koulutusoikeudesta ja siitä, että sitä ihmiselle kertyy työsuhteen aikana ja sen voi käyttää ammattitaidon kehittämiseen. Se on äärimmäisen hyvä uudistus, se on tietenkin selvitettävä ensin ja saatava sitten sopimuksiin, mutta se on ihan oikeasti jotakin ennenkuulumatonta, jota Suomessa ei ole koskaan tehty, samoiten kuin päivällä oli tämä inhimillisiin tekijöihin investointi.

Minä toivon henkilökohtaisesti sitä, että nyt liittojohtajilta löytyy sitä rohkeutta ja johtajuutta, että tämä saadaan myöskin käytäntöön. Helppoa se ei tule olemaan, mutta minä uskon, että kun tässä on myöskin valtiovalta ollut auttamassa, niin tämä oli se niitti, että tästä tulee hyvä kontrahti.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri kuvasti tätä hallituksen nuorisontyöllistämishanketta ihan hyvin. Epäselväksi jäi itselleni, kuinka pitkä se nuoren työllistyminen siinä hankkeessa on, kun en sitä etukäteen ole mistään kuullut. Mietin kumminkin sitä, kun nuorelle maksetaan siitä työllistymisestä se peruspäiväraha, jonka hän saa työttömänä, ja 9 euroa palkkaa päivää kohti, näkeekö ministeri sen riittävän haasteellisena nuorelle, että hän saa sen 9 euroa, vai pitäisikö siitä työstä saada vähän enemmän. Se on kaupungeissa ja maaseudulla varmaan sama 9 euroa, ja maaseudulla saattavat matkat sinne työpaikkaan olla pitempiä.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työelämän tasa-arvokysymykset ja erityisesti palkkatasa-arvo vaativat jatkuvaa huomiota, mutta ennen kaikkea ne vaativat myöskin toimia. Hallitushan on ohjelmassaan sitoutunut kolmikantaiseen samapalkkaisuusohjelmaan, ja sehän tarkoittaa sitä, että vuoteen 2015 mennessä palkkaerot miesten ja naisten välillä kaventuisivat 15 prosenttiin. Näissä käydyissä työmarkkinaneuvotteluissa olisi ollut mahdollista viedä tätä tavoitetta eteenpäin, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut. Itse asiassa prosenttikorotus toi parempipalkkaisille miesvaltaisille aloille suuremman korotuksen kuin naisvaltaisille aloille ja erot ovat edelleen kasvaneet entisestään. Miksi hallitus seurasi ihan toimettomana vieressä, kun näin tapahtui?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tässä oli monia tärkeitä kysymyksiä.

Samapalkkaisuusohjelmaan on sitouduttu, ja tämä tavoite on yhteinen. Tällä työmarkkinaratkaisulla sitä sillä tavalla edesautetaan, että totta kai se 2,4 prosenttia ja 1,9 prosenttia voidaan liittosopimuksissa sopia niin, että se tukee myös palkkauksellista tasa-arvoa. Mutta tämän lisäksihän tulee 150 euron kertakorvaus, joka on euromääräinen. Se tietysti suhteessa, kun se on euromääräinen, tukee solidaarisen palkkapolitiikan ajattelua tai oikeudenmukaisuutta. Mutta tämä tavoite on haastava ja kaukana, ja sinne askeleet ovat olleet tähänkin saakka aika hitaita, mutta määrätietoisesti täytyy pyrkiä. Väitän, että tällä konseptilla tämä palkkahaitari ei hajoa niin paljon kuin se olisi hajonnut liittokohtaisilla sopimuksilla, jotka tässä tosiasiallisesti vaihtoehtona olivat. Siinä mielessä tämä oli kuitenkin varsin tärkeä myös tämän oikeudenmukaisuuden kannalta ja myös sen takia, että siihen liittyi paljon tämmöisiä työelämän kehittämiseen, perhepolitiikkaan, laatuun, liittyviä asioita, joista täällä kahta erityisesti kysyttiin.

Toinen liittyi tähän perhekustannusten tasaamiseen ja tasa-arvopolitiikkaan ja perhevapaajärjestelmiin. Tässä ratkaisussa isyysvapaata nostetaan 54 arkipäivään eli kaksi viikkoa ja se on myös rakennettu niin, että isän vapaa on lapsikohtainen ja se voidaan pitää joustavasti siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Tämä on tärkeä uudistus. Sillä on valtiontalouteen vaikutuksia jonkin verran, olemme arvioineet noin 2 miljoonaa euroa. Eivät nämä askeleet vielä ole päättyneet. Tähän hallitusohjelmassa on erityinen kohta perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi ja siellä on tavoitteita tästäkin eteenpäin, joten sitä työtä täytyy tässä jatkaa.

Sitten nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyi monen edustajan puheenvuoro ja ikään kuin sen toimivuuteen ja sen kipukohtiin. Kipukohdat ovat seuraavat: Peruskoulun jälkeen, kun tullaan toiselle asteelle, meillä putoaa siihen monttuun, mustaan monttuun, liian moni nuori, joka ei mene mihinkään. Miten me vedämme ne nuoret, jotka ovat hyvin erilaissa asemassa, ylimalkaan koulutukseen, kiinni yhteiskuntaan ja sitä kautta työhön? Se on se iso juttu. Sitten toisen asteen keskeytykset ja se ongelmatiikka, joka siihen liittyy, ovat monipiippuinen juttu.

Mutta se tärkein on se, jota täällä kysyttiin, että kun sen koulutuksen jälkeen haetaan sitä ensimmäistä työpaikkaa, miten se voidaan oikeasti järjestää, koska eivät kunta ja valtio voi olla kaikkien nuorten työllistäjä. Siitä sitten seuraa, että kyllä meidän pitää tämä yksityinen elinkeinoelämä saada tähän hankkeeseen mukaan, että avataan niitä ensimmäisiä työpaikkoja, ja totta kai me joudumme miettimään, mitkä ovat ne kynnykset, joilla nuori saa sen ensimmäisen työpaikan, mitä pitäisi tällä puolen tehdä. Tämä kaikki liittyy tähän valmisteluun, ja sen takia se on tärkeää meidän läpikäydä.

Tällä työelämän kehittämisen laatupuolella minä pidän hienona innovaationa tätä ajatusta, että nyt jokaiselle työntekijälle tulee oikeus vähintään kolme päivää käyttää vuodessa oman ammattitaitonsa päivittämiseen, tai jos on yli 55-vuotias, niin työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen, jota sitten verotuksellisesti voidaan tukea. Nythän yhteiskunta on tukenut seiniä, koneita ja laitteita mutta harvoin inhimillistä pääomaa. Nyt tuetaan näitten ihmisten työllistyvyyttä, ammattitaitoa, ja tästä on minustakin tullut hyvä idea, joka on yksi esimerkki siitä, minkälaisia ratkaisuja tähän kokonaisratkaisuun tässä mielessä liittyy.

Sitten kuntakokeilusta. Kuntakokeiluvalmistelu on käynnistetty. Niitä kriteereitä, joilla tämä kuntakokeilu tehdään, ollaan laatimassa. Ensi vuonna siihen on varattu 5 miljoonaa, muina vuosina 20 miljoonaa. Me käynnistämme sen varmaan täysillä vasta ensi vuoden kesälomien jälkeen ja valmistelemme sen huolella Kuntaliiton ja eri toimijoiden kanssa. Idea on se, että mennään kuntakärki edellä sinne näitten vaikeasti työllistettävien työllistämiseen, sen polun rakentamiseen elämästä kiinni saamisesta, kuntoutuksesta, kuntouttavasta työstä jnp., ja siinä ovat mukana myös muut toimijat kolmas sektori mukaan lukien ja tähän varataan riittävästi myöskin määrärahoja, että tämä kokeilu voidaan toteuttaa. Siinä on monta yksityiskohtaa, mutta työ on pantu liikkeelle, ja näitä valtakunnallisia kriteereitä ollaan parasta aikaa valmistelemassa.

Edustaja Tolppanen kysyi tästä kysymyksestä, että sinänsä tupo on hyvä asia mutta kortistoissa on paljon sellaisia ihmisiä, joitten elämäntilanne on niin vaikea, että ovatko he oikeassa paikassa. Siitä kai tässä oikeastaan on kysymys. Onhan tässä hallitusohjelmassa ja meidän työssämme se ajatus, että myös näitä arvioita siitä, millä perusteilla voidaan siirtyä eläkkeelle, ollaanko oikeassa putkessa, tätä työtä tehdään. Mutta myös näitä ihmisiä, jotka ovat siellä ja tässä asemassa, pitää tässä te-toimistojen palveluverkossa palvella eikä kategorisoida ihmisiä niin, että toiset ovat huonompia ja toisia voidaan kohdella huonommin kuin toisia. Minä itse en tykkää, että pannaan niin kuin segmenttiin tämä porukka, vaan palvella pitää kaikkia ja pitää lähteä siitä, että toivoa on myös näillä, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa eivätkä heti työllisty. Tämä ajattelumaailma meillä pitäisi olla.

Se on totta, että näillä määrärahoilla me emme pääse 30 prosentin aktivointiasteeseen, joka on siis yli 100 000 ihmistä näitten toimien piirissä, mutta me pääsemme kuitenkin sinne lähes 27 prosentin aktivointiasteeseen, ja sekin on tietysti hyvä, ja sitten näillä erityistoimilla me kohdennamme näihin nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin.

Kataja kysyi arviota elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kannalta, mitkä siinä olisivat semmoisia tärkeitä asioita. Näitä kysymyksiä t&k-verovähennyksistä ja kasvuyrittäjyyskannustimista molempia on luvattu selvittää ja sitten tehdään ratkaisuja niin, että ne vaikuttavat 2013 budjettiin. Tätä arviota tehdään sitten yhteistyössä mutta ei tähän vielä mitään kantaa tässä hallituksen kannanotossa ole otettu.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen tuossa jo valaisi hieman tätä nuorisotakuuasiaa ja puhui näistä kolmesta kynnyksestä, jotka tässä asiassa on ylitettävänä. Itse asiassa nuorisotakuuhan sisältää myös muita vaihtoehtoja, ei pelkästään sitä työpaikkaa. Siellä on puhuttu myös siitä, että harjoittelupaikka, opiskelu- tai kuntoutus- tai sitten joku muu paikka, nuorelle sopiva paikka, voidaan järjestää tämän nuorisotakuun piirissä. Yksi näistä vaihtoehdoista on varmasti tällainen oppisopimuskoulutus, joka tuntuu jo nyt vähän vähentyvän, kun taloudelliset ajat ovat huonot.

Olisin halunnut tarkennuksia vielä siihen, millä tavalla tätä nuorisotakuuta pystytään hoitamaan, kun minusta tuntuu, että nämä työvoimapalvelut ovat olleet vähän vaikeuksissa jo tähän mennessä.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, ministeri Ihalainen, että ihailen teidän tarmokkuuttanne ja sitoutumistanne tähän yhteiskuntatakuun läpiviemiseen. Se on jopa niin inspiroivaa, että tässä tuli jo itsellekin mieleen kaikkia keinoja, miten näitä nuoria voitaisiin työllistää: mahdollisesti opinto-ohjausta tietysti täytyy tehostaa; sitten tämmöiset nuorisoystävälliset työpaikat jollakin "duunaa mua" -tittelillä esimerkiksi, jossa jollain lailla palkitaan niitä ensimmäisiä työpaikkoja — tähänhän täytyy tietysti yritysmaailma, työelämä, saada hyvin reippaasti mukaan — työpajat ilman muuta. Sitten ajattelin, että tämmöinen yritteliäisyys, työn tekemisen kulttuuri, työn tekemisen oppiminen, se on liian myöhäistä, jos siihen aletaan silloin, kun jo lähestytään täysi-ikäisyyttä, vaan jo ihan pikkuisille voisi joitain tämmöisiä pikkupajoja perustaa. Minulla on muitakin ajatuksia, jos haluatte myöhemmin kuulla.

Haluaisin kysyä: Nämä meidän vaikeasti työllistettävät, kehitysvammaiset nuoret, vammaiset (Puhemies: No niin, minuutti on kulunut!) nuoret, jotka tarvitsevat rutiinia. Onko heille keinoja?

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluaisin kiinnittää arvoisan ministerin huomion erääseen ilmiöön, joka on ollut jo jonkin aikaa, elikkä pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkien pysyvään suureen työttömyyteen. Viimeisen tilaston mukaan Turku, Oulu, Tampere, Jyväskylä, Pori, kaikissa työttömyys yli 12 prosenttia, ja kun sitä aukaisee vielä, niin alle 25-vuotiaitten työttömien osuus näistä työttömistä on esimerkiksi Jyväskylässä 17, Oulussa yli 20. Tämä on ollut jo jonkin aikaa olemassa, ja sille eivät ole kunnat ja kaupungit siellä paikallisesti pystyneet kyllä paljon tekemään suurtakaan. Nyt tietenkin tämä yhteiskuntatakuu ja kuntakokeilu, ne kaikki ovat hyviä, mutta kysyisin ministeriltä: olisiko vielä jotakin erityistä juuri näihin kohteisiin? Tässä ovat juuri ne nuoret, jotka ovat osin jo syrjäytyneet, osin ovat syrjäytymisvaarassakin.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monissa puheenvuoroissa on jo viitattu tähän tämänpäiväiseen, kokoavaan tuloratkaisuun, mutta sen merkitys koko yhteiskunnan kannalta on niin suuri, että siitä on syytä kyllä puhua vielä lisää. Niin kuin ministeri Ihalainen sanoi, sen vaikutukset vakauden ja luottamuksen ja kasvun edellytysten kannalta ovat aivan keskeisiä. Mutta myös työllisyyden ja työelämän laatukysymysten kannalta sopimus on merkittävä, ja myös jokaisen suomalaisen palkansaajan kannalta toivotaan, että sopimus voi toteutua. Ministeri Ihalainen, teitä on myös syytä kiittää työministerinä siitä merkittävästä panoksesta, jonka olette tämän prosessin aikana antaneet suomalaiselle yhteiskunnalle, ja uskon, että koko tämä sali voi yhtyä niihin kiitoksiin.

Kävittekin jo läpi näitä työelämän laadullisia kysymyksiä, ja se oli musiikkia kaikkien korville, mutta voitteko vielä arvioida tämän kokonaisratkaisun merkitystä työllisyyden kehittymisen kannalta.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Onnitteluni ministeri Ihalaiselle, vilpittömät onnittelut tämänpäiväisestä ratkaisusta.

Hallitus ilmoittaa valmiutensa jatkuviin muutoksiin. Kysyisin: Harmaa talous, se 300 miljoonaa, mikä on budjetoitu, on 0,2 prosenttia siitä 15 miljardista. Voisiko tätä kunnianhimoisesti nostaa ja osan siitä tulouttaa tähän nuorisotyöttömyyden korvaamiseen? Eli minua kiinnostaisi myöskin tämä kasvava kehys. Minkälaisiksi te näette nämä tulevien vuosien summat täältä tulevista rahoista?

Sitten hämmästyttävää: Minä esittäisin tällaisen ratkaisun koskien jopa teitä ja itseäni. Maailmalla on malli eläkeläisten työllistämisessä. Meillä on 200 000 eläkeläistä, jotka haluaisivat tehdä töitä, mutta verotus estää. Jos he saisivat viikon tehdä kuukaudessa alemmalla verotuksella ja työnantajan matalammalla maksulla, he olisivat kielitaitoisia, ammattitaitoisia, heillä olisi koti. Se on reservi tulevaisuutta varten. Miten näette tämän?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa, että tässä työllistämisasiassa tullaan toiseen suuntaan kuin hallituksen politiikassa muutoin. Lähellä ihmistä asiat varmasti tiedetään paremmin. Tämä kuntakokeilu varmasti on hyvä esimerkki muillekin sektoreille. Kysyisin ministeri Ihalaiselta tästä hyvästä nuorisotakuusta: Miten ajattelette, eikö oppisopimusrahojen, työllisyysrahojen, työpajojen, koulutuspaikkojen leikkaus kuitenkin ole vastavoima tälle asialle? Eikö sillä ole merkitystä nuorison työpaikkojen tai koulutuspaikkojen saantiin?

Haluaisin kysyä myös työn vastaanottamisen kannustavuudesta. Kun työttömyyskorvaukset nyt nousevat, mikä on ihan hyvä asia, oletteko pohtinut sitä, että työn vastaanottaminen pitäisi saada kannattavammaksi esimerkiksi nostamalla sitä suojaosaa, minkä saa tienata menettämättä korvauksia? Nythän lyhytaikaisen työn vastaanotto ei ole kannattavaa. (Puhemies koputtaa) Ja vielä kysyisin ministeri Ihalaiselta... [Puhemies antoi puheenvuoro seuraavalle puhujalle.]

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten me tässä salissa kaikki hyvin tiedämme, nuorten työttömyys ja syrjäytyminen on erittäin vakava ongelma yhteiskunnassamme. On erinomainen asia, että sopimus nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisesta on saatu aikaan. Silti on olemassa ryhmä nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä jopa tämän mainion ja varmasti toimivan välineen ulottumattomiin, tarkoitan niitä nuoria, jotka jo ovat jääneet työelämän ulkopuolelle ja joiden kohdalla ongelmat ovat päässeet kasaantumaan esimerkiksi pitkäaikaisen työttömyyden, päihteiden väärinkäytön, ylivelkaantumisen ja vakavien itsetunto-ongelmien muodossa. Nämä nuoret ovat erityistoimenpiteitä vaativa ryhmä. Normaali koulutus tai työharjoittelu tai muut vastaavat toimet eivät näitä nuoria enää auta. Muutamien järjestöjen yhteistyönä on Suomessa kehitetty vaihtoehtoisen ammattikoulutuksen malli, jolla näitä ongelmanuoria autetaan pienin askelin (Puhemies koputtaa) ikään kuin kädestä pitäen takaisin yhteiskuntaan ja työelämään. Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri: oletteko valmis tekemään kaikkenne, jotta tällainen erityisnuorisotakuu (Puhemies koputtaa) saa ansaitsemansa huomion ja myös rahoituksen?

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuuta on täällä salissa hehkutettu ja ihan aiheesta, se on tämän hallituksen yksi hienoimmista projekteista. Toivomme kaikki, että siinä onnistutaan mahdollisimman täysimääräisesti.

Minulla olisi siihen liittyen oikeastaan, ja tuohon Sanssi-korttiin, joka täällä jo mainittiinkin, kysymys. Se on erinomainen tapa, millä olemme saaneet yritykset mukaan talkoisiin, mutta monet yritykset ovat kokeneet sen aika byrokraattiseksi ja hallinnollisesti kuormittavaksi. Mitä voitaisiin tehdä sen eteen, että me voisimme tämän hallinnollista kuormaa keventää ja sitä kautta tehdä järjestelmää vielä nykyistä houkuttelevammaksi yrityksille? Toinen kysymys on: miten voisimme erilaisten työllistämistoimenpiteiden vaikuttavuutta nykyistä paremmin vielä arvioida? Tämä olisi tärkeää erityisesti sen takia, että käyttäisimme vähät varat mahdollisimman fiksusti ja aidosti työllistymistä tukevasti.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden arvioidaan olevan jopa 5—7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kaikki toimenpiteet sen kitkemiseksi ovat kannatettavia. Tilaajavastuulain uudistaminen on yksi tärkeä keino, mutta lain muuttamisen lisäksi pitää huolehtia siitä, että työsuojeluviranomaisia ja -tarkastajia on riittävästi ja toisaalta viranomaisten tiedonsaantioikeuksia parannetaan, niin että aito yhteistyö viranomaisten välillä olisi mahdollista. Tällä hetkellä tietosuojalainsäädäntö estää järkevän toiminnan harmaan talouden valvonnassa. Kysyn, ministeri Ihalainen: miten te arvioitte valvontaresurssien riittävyyden, ja millä aikataululla tilaajavastuulakia on tarkoitus uudistaa? Olen sitä mieltä, että jokainen työsuojelutarkastaja maksaa omalla työllään palkkansa takaisin.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Oulun seudulla työttömyys on hyvin voimakasta etenkin alle 30-vuotiaitten keskuudessa. Työttömiä Oulussa taitaa olla noin 10 000 kappaletta, joista noin kolmasosa on alle 30-vuotiaita. Oulun kaupunki ja te-keskus ovat suunnitelleet ohjelmaa, kuinka heitä voitaisiin oikein työllistää. Minkälaisia toimia hallitus oikein voisi esittää Oulun seudulle? Voisiko tähän meidän vaikeaan tilanteeseemme hallitus tulla jollain lailla mukaan?

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi myös omasta puolestani lämmin ja vilpitön kiitos ministerille, joka varmasti on ollut mukana vaikuttamassa keskeisesti tämän keskitetyn palkkaratkaisun ja siihen liittyvien muiden hyvien, työelämän laatua parantavien seikkojen edesauttamisessa, sen valmiiksi saattamisessa. Kiitos siitä, ja kiitos myös työmarkkinajärjestöjen hallituksille tämän asian hyväksymisestä. Toivottavasti liitot kokonaisuudessaan tähän ratkaisuun yhtyvät.

Mutta silti on syytä nostaa esiin, että tämäkään keskitetty ratkaisu ei kuitenkaan koske valitettavasti kaikkia suomalaisia. On tiettyjä väestöryhmiä, nostetaan esimerkiksi vaikka yrittäjät, eläkeläiset, maatalousyrittäjät, sairaat ja opiskelijat, joita tämä ei huomioi. Miten varmistetaan tämän hyvänkin ratkaisun keskellä näiden ihmisten hyvinvointi mahdollisesti taloudellisesti edessä olevina vaikeina aikoina?

Lisäksi haluaisin kysyä liittyen vuorotteluvapaaseen. On hienoa, että työmarkkinajärjestöt saivat hallituksen pään kääntymään osana tätä kokonaisratkaisua, osana myös aiemmin tehtyä (Puhemies: Kysymys!) sopimusta. Miten tähän vuorotteluvapaaseen nyt nämä muutokset tulevat tapahtumaan?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun haetaan niitä uusia välineitä tässä nuorisotakuussa ja muussa, niin onko ajateltu oppisopimuskoulutuksen uudistamista niin, että se olisi pk-sektorille mahdollisempi? Oppisopimustutkintoa voitaisiin moduuleittain pilkkoa ja sillä silti pysyisi se virallinen status, jolloin sillä olisi käytettävyyttä muuntokoulutuksessa ja erityisesti näissä rakenteellisissa kriiseissä, joita nyt valitettavasti teollisuuden puolelta on kuulunut ja kuuluu edelleen. Eli oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja sen mahdollistaminen niin, että pienyritykset saisivat tukea sen työssäoppimismahdollisuuden hyödyntämiseen; niillä eivät omat resurssit kerta kaikkiaan riitä, jos yrityksessä on 10—15 ihmistä. Siellä on todellinen työllistämispotentiaali.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Olen lämpimästi oppisopimuskoulutuksen kannattaja sen takia, että siinä kuitenkin on kysymys reitistä oikeaan yksityisen sektorin työelämään ja työpaikkaan. Tämän nuorten yhteiskuntatakuun osana on järkevää miettiä myös sitä, että osa näistä voimavaroista voidaan käyttää myös oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen. Myönnän, että tässä on tämmöisiä ristiriitaisia näkemyksiä, että toisaalta myös oppisopimuskoulutuksen määrärahoja ollaan vähentämässä, mutta tämän hankkeen kautta minä pitäisin tärkeänä, että tätä oppisopimuskoulutusta ei unohdettaisi.

Sitten tämä edustaja Myllykosken ajatus siitä, että pitäisi vähän laajemminkin kehittää tätä oppisopimuskoulutuksen järjestelmää ja sen mahdollisuuksia pienten yrittäjien kannalta, niin minusta siinä olisi sellaisen selvittämisen ja valmistelutyön paikka, koska minä näen tämän oppisopimuskoulutusmuodon tulevaisuudessa sekä aikuiskoulutusmuotona että peruskoulutusmuotona. Itse koen sen tärkeänä.

Sitten edustaja Saarikko kysyi, mitä tapahtuu nyt vuorotteluvapaalle. On tulossa hallituksen esitykset, niin kuin hallitusohjelmassa on lähdetty, näistä säästöistä ja toisaalta sitten myöskin näitten vuorottelukorvausten etujen nostamisesta. Mutta niin kuin täällä on käynyt ilmi, jos sitten, niin kuin toivomme, marraskuun 25. päivä todetaan, että syntyy kattava, myös hallituksen intressit täyttävä työmarkkinaratkaisu, niin siinä yhteydessä hallitus on valmis omalta osaltaan perumaan nämä säästöt. Mutta tämä arviointi tapahtuu vasta tilanteessa, jolloin arvioidaan, syntyykö tämä ratkaisu.

Sitten kyllähän tämä tuloratkaisu myös yrittäjän kannalta on sen takia tärkeä, että onhan täällä nyt verotukseen liittyviä asioita, jotka koskevat kaikkia yrittäjiä. Tässä mielessä se palvelee tietysti sekä pieniä että suuria.

Edustaja Välimäki kyseli tästä Oulun seudusta. Olen hyvin tietoinen, että Oulun seudulla on aika rankka tämmöinen pitkittyvän työttömyyden ongelma ja kasvava nuorten työttömyydenkin ongelma. Oulun seutu on hakenut myös mahdollisuuksia päästä tähän tulevaan kuntakokeiluun. Näitä päätöksiä ei ole tietenkään tehty, mutta se vaan kertoo siitä, että Oulussa on tämmöistä aloitteellisuutta ollut tarttua tähän ongelmaan: he ovat ilmoittautuneet innokkaasti olemaan yksi kokeilupaikkakunta näiden vaikeasti työllistettävien asioitten hoitamisessa tämän kokeilun kautta.

Sitten Mäkisalo-Ropponen kyseli harmaan talouden toimista. Se olisi pitkä tarina, ja ehkä nyt vain lyhyesti sanottuna: Tämä harmaan talouden toimenpideohjelma, jota ministeri Urpilaisen johdolla nyt valmistellaan, tulee tänne eduskuntaan vuodenvaihteen jälkeen. Ministeriryhmä on jo istunut tämän asian päällä, mutta sitä ennen tehdään jo toimenpiteitä erityisesti rakennusalaa, hotelli- ja ravintola-alaa koskien. Ne liittyvät tähän veronumeron saamiseen siihen tunnistinkorttiin, josta käy ilmi, selvitetään se, että verottaja tietää, onko verovelvoitteita hoidettu vai ei. Olen käynnistänyt kaksi työtä, jotka päättyvät vuodenvaihteeseen. On rakennusalaa koskien tilaajavastuulain uudistaminen, jossa on monta asiaa, jotka mahdollistaisivat sen, että tilaajavastuulaki tukee tämän harmaan talouden kitkemistä tällä rakennusalalla ja hotelli- ja ravintola-alalla. Näiden lisäksi on eräitä muitakin toimia nyt pantu vireille, niin että kyllä meillä tapahtuu minusta aika paljon tässä asiassa tulevaisuutta ajatellen.

Se yksi ongelma on, johon edustaja viittasi, että nämä tiedot eri viranomaisten välillä ovat vaikeasti saatavissa. Jotta me pääsemme tähän ongelmaan kiinni, meidän pitää saada nämä tiedot eri viranomaisten kesken, jotta voidaan niihin oikeisiin ongelmiin tarttua. Tämä on iso pulma tämän harmaan talouden torjuntaohjelmassa.

Sitten Sanssi-kortin merkityksestä ja tavallaan siitä, että se on hallinnollisesti vähän raskas malli. Voi olla, kaikkia tämmöisiä pitää miettiä. Palkkatuenhan me käännämme nyt niin, että se on henkilökohtainen tuki, joka menee työpaikkaan, niin että voit viedä sen palkkatuen mukanasi. Se ehkä vähän vähentää sitä yrityksen kuormaa ja byrokratiaa, mutta jos tässä on ongelmia, niitä täytyy katsoa, että sitä voidaan jouheasti käyttää.

Nämä vaikeimmin työllistettävät ihmiset ovat tämmöisessä montussa, ja siellä on hyvin monenlaisia ihmisiä. Minusta edustaja Ahvenjärvi puhui tästä hienosti. Siellä on yksi sellainen ryhmä, josta on paljon puhuttu, tämmöiset pikavippikierteessä olevat nuoret, jotka eivät pääse sieltä montusta ylös ja joiden ei kannata ottaa mitään vastaan, kun ikään kuin kaikki menee. Se, mitä me voisimme tälle asialle tehdä, on osa tätä meidän hankkeemme valmistelua.

Edustaja Kalmari puhui myös oppisopimuskoulutuksen merkityksestä. Minun vastaukseni on se, että ainakin tämän nuorten yhteiskuntatakuun osana olisi ajatus, että oppisopimuskoulutus on yksi instrumentti siinä takuumallissa, jota me haluamme viedä eteenpäin. Tässä mielessä haluan sitä asiaa edistää.

Juha Väätäinen puhui harmaan talouden tavoitteista. Sehän voi olla aika vaatimaton tämä 300—400 miljoonaa, joka tänne valtiontalouden vakauttamiseksi on laitettu. Toivon mukaan näillä toimilla saadaan enemmän. Minä uskonkin, että saadaan enemmän myös valtiontalouteen rahaa, koska se eduskunnan tarkastusvaliokunnan raporttihan kertoo, että meillä yhteiskunta jää ilman verotuloja 5—6 miljardia tämän harmaan talouden rehottamisen myötä. Joku tolkku tähän täytyy saada, ja askel askeleelta lähdetään tätä viemään eteenpäin.

Sitten tämä, voiko eläkeläisiä, joita on 200 000, olla töissä. Verotushan ei tässä suhteessa ole nytkään tavallaan este, sekin täytyy muistaa. Meillä yli 65-vuotiaita viime vuonna oli jotain yli 60 000 töissä. Sekin joukko on vähän kasvamassa koko ajan. Nyt ruvetaan arvostamaan myöskin näitä ihmisiä työelämässä enempi.

Mutta mikä on se ongelma, on se, että meillä valuu työkyvyttömyyseläkkeelle yli 20 000 ihmistä joka vuosi ja heitä on yli 200 000 ja he lähtevät keskimäärin 52-vuotiaana työelämästä. Jotain meidän pitäisi saada aikaan, että tämä valuma työkyvyttömyyseläkkeelle ei olisi näin suuri, koska se on tärkein keino myös sitä keskimääräistä eläkeikää Suomessa nostaa, että saadaan tähän joku tolkku. Ja mitä se tarvitsee? Parempaa työelämää, parempaa työterveydenhoitoa, ihmisten jaksamista ja sen elämäntilanteen hallintaa, jotta tämä ongelma korjaantuu. Se on niin kun iso tarina tässä meidän työurien pidentämisen tarpeen asiassa, johon kannattaa kiinnittää huomiota.

Edustaja Feldt-Ranta puhui tästä ratkaisun yhteiskunnallisesta merkityksestä. Minä kyllä uskon, että tällä tehdyllä ratkaisulla, joka luo ennustettavuutta, tukee kasvua, antaa vakautta ja näköaloja myös yrityksille, sillä on työllistävää vaikutusta. Tavallaan se on myöskin tämmöinen suoja suomalaisille palkansaajille tässä myrskyjen keskellä, jossa me kuitenkin tulemme lähivuosina olemaan. Nämä ajat eivät välttämättä parane, vaan se epävarmuus tässä yhteiskunnassa voi jatkua. On hyvä, että meillä on jotkut kivijalat kuitenkin kohdallaan. Ja minä uskon, että tällä ratkaisulla on tällainen merkitys, siis asiaansa suurempi merkitys kuin vain niillä numeroilla ja teksteillä, joita siellä on, myös työllisyyden kannalta katsottuna.

Sitten kuntakokeilusta minä oikeastaan sanoin ja nuorten työllistämisestä, että meillä on paikkakuntia, missä on erittäin korkeat pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden luvut. Toisaalta meillä on työvoimasta pulaa yhtä aikaa. Mutta ehkä tähän tuli jo vastattua; moni teistä kiinnitti siihen huomiota.

Edustaja Tiainen kiinnitti oikeaan asiaan huomiota. Totta kai meidän työvoima-, te-toimistopalveluverkostomme joutuu koville, koska siellähän pitää olla käsiä ja resursseja tehdä niitä töitä, jotta se nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu. Ilman sitä tämä falskaa, että kyllä tämä on tärkeä juttu, ne meidän palvelumme. Ajatellaan näin, että rehdisti läpivalaistaan myöskin nämä meidän työvoimapolitiikkamme keinot: ovatko ne nykyaikaisia, onko niissä jotakin kehittämisen sijaa, pitääkö jotain uusia ja parantaa? Ne läpivalaistaan ja arvioidaan myös kriittisesti, saadaanko niihin tehoa. Samalla tavalla kuin näihin yritystukiinkin, ne kaikki läpivalaistaan, ovatko ne kaikki järkeviä, voidaanko saada parempaa tehoa, myös tehdään näitten työvoimatoimistojen osalta.

Samapalkkaisuudesta täällä kysyttiin. En mi-nä muuta osaa sanoa kuin että kyllä tällä ratkaisulla myös sitä taustaa vasten oli samapalkkaisuutta tukevia vaikutuksia, että sinne tulee tämä kertaerä euroissa. Se kokonaisarvio on kuitenkin parempi kuin se, että olisi hajautettuun kierrokseen menty, ja siinä naisvaltaiset alat ehkä eivät olisi pärjänneet sillä tavalla kuin tässä ratkaisussa pärjätään.

Ehkä tässä nyt, puhemies, joitakin huomioita.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelleen itseäni kiinnostaa nuorten yhteiskuntatakuu. Se luettuna vaikuttaa erittäin hyvältä, mitä se varmasti onkin, mutta mitenkä käytännössä tullaan toimimaan? Perustuuko se kuitenkin vapaaehtoisuuteen, perustuuko se vapaaehtoiseen pakkoon vai peräti jonkinasteiseen pakkoon?

Ja toinen kysymys ministerille: paljonko suomalaista pääomaa arvioidaan valuneen erilaisiin veroparatiiseihin maamme rajojen ulkopuolelle?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaa talous on todellakin nyt nostettu hallituksen agendalle suureksi kysymykseksi, ja hyvän lähtökohdanhan antoivat viime kaudella tarkastusvaliokunnassa tehdyt 27 toimenpidesuositusta ja esitystä, joista siis käänteinen arvonlisävero jo saatiin voimaan ja veronumerot ja tilaajavastuulaki, kuulin juuri, ovat nyt jo etenemässä.

Huoli on ehkä vielä enemmän sitten täällä valvonnan puolella, toisaalta poliiseissa, jotka tutkivat näitä tilanteita, toisaalta työsuojelun ja verotuksen osalla, mitenkä se valvonta toimii. Kukaan ei ilmoita toisista yrityksistä, että toimenpiteitä ei tehdä, vaan se perustuu pelkästään siihen, että meillä on riittävät resurssit siihen. Ja tähän ehkä kysymyksenä, että onko nyt näillä lisäeuroilla myöskin lisää valvontaa tulossa.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä nuorten yhteiskuntatakuu on oikein hyvä asia ja hyvä lähtökohta näiden vaikeiden nuorten työllisyysongelmien hoitoon. Mutta näin syrjäseudun ihmisenä mietin, että mistä näitä työpaikkoja tai työharjoittelupaikkoja oikein luodaan nuorille paikkakunnilla, joissa työttömyysprosentti saattaa olla yli 20 ja pitkäaikaistyöttömyys on tämmöinen pysyvä ongelma.

Toinen asia on, että miten aiotte motivoida nämä nuoret näihin toimenpiteisiin, koska he saattavat jäädä jopa tappiolle, jos he lähtevät tällaiseen toimenpiteeseen, näiden kalliiden kulkemisten vuoksi.

Ja kolmas asia on se, että miten ajattelette purkaa näitä työvoimahallinnon byrokraattisia rakenteita, joihin monen nuoren haave siitä työharjoittelupaikasta tai oppisopimuspaikasta saattaa tyssätä.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi täytyy todeta, että hallitus on erittäin hyvin panostanut ja panostamassa harmaan talouden torjuntaan. Kiitos ministeri Ihalaiselle myöskin tästä työstä.

Sitten tietysti koko työllisyysasiassa pieneltä tuntuvaan, mutta kuitenkin pientä ihmistä koskettavaan ja tärkeään asiaan, nimittäin kotitalousvähennyksen leikkaamiseen. Siinä on vaarana, että samalla kun menetetään työpaikkoja, tavallaan myöskin harmaa talous kasvaa. Kotitalousvähennyksellä on pystytty työllistämään nimenomaan erityisesti pieniä, yhden, kahden, kolmen hengen yrityksiä ja semmoisia yrityksiä, jotka eivät pysty kilpailemaan suuremmista hankkeista, suuremmista urakoista. Nyt haluaisin kysyä ministeri Ihalaiselta ihan suoraan: Onko tässä leikkauksessa otettu kokonaistaloudelliset näkökohdat huomioon, ja mitkä ovat ne vaikutukset. Onko ne selvitetty, ja paljonko tässä saadaan todellisia säästöjä, kun menetetään ehkä työpaikkoja?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomalaista työelämää vaivaa tällä hetkellä eräänlainen kahtiajako. Joko olet täysillä työelämässä tai sitten et ole siellä lainkaan, eikä työelämä aina jousta riittävästi. Omia pieniä lapsiaan kotona hoitaville vanhemmille on jo olemassa hyvät käytännöt, on kotihoidon tuki ja oikeus palata työelämään vanhem-painvapaan jälkeen. Tulevaisuudessa meillä kuitenkin on yhä enemmän sellaisia työntekijöitä, jotka haluaisivat hoitaa omia ikääntyviä vanhempiaan kotona oman työnsä ohella. Arvoisa ministeri Ihalainen: onko valtion budjetissa varattu rahaa sellaisten käytäntöjen kehittämiseen, että työelämän joustavuus ihmisen kaikissa elämänvaiheissa onnistuisi nykyistä paremmin?

Toinen kysymykseni liittyy osa-aikaeläkkeiden parantamiseen. Osa-aikaeläkehän on antanut eläkeikää lähestyvälle työntekijälle joustavan mahdollisuuden keventää työpanostaan siirtymällä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Osa-aikaeläkejärjestelmää on kuitenkin kritisoitu siitä, että se tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja että se ei todellisuudessa pidä ihmisiä työelämässä yhtään sen pidempään kuin mitä he siellä muutenkin olisivat. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Miten aiotte uudistaa osa-aikaeläkkeen mahdollisuuksia?

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jokaisena päivänä Suomessa jää 12 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia. Tällä hetkellä peräti noin 38 000 suomalaista on tästä syystä työkyvyttömyyseläkkeellä. Tämä on suuren mittaluokan kansallinen kysymys, jolla on mittavia työllisyyteen, kansantalouteen ja inhimilliseen hyvinvointiinkin liittyviä vaikutuksia. Osittain syitä löytynee työelämästä. Työ on muuttunut epävarmemmaksi ja kiireisemmäksi. Se vaatii ihmisen psyykeltä enemmän. Nykypäivänä, kun haluamme kovasti pidentää työuria, on tärkeää kohdistaa katseet työhyvinvointiin. Minkälaisia toimenpiteitä hallituksella nyt on työhyvinvoinnin parantamiseksi?

Toiseksi, moni mielenterveysongelmainen jaksaisi olla työssä lyhyempiä päiviä, vaikka ei kokoaikaista työtä masennuksen takia jaksaisikaan. Meillä on todella suuri joukko myös muita osatyökykyisiä. Millä tavalla hallitus aikoo edistää osatyökykyisten työllistymistä?

Ja myös minua kiinnostaa tuo vammaisten työhaluisten nuorten työllistyminen: olisiko tähän vielä jotain?

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu työntekijöitten kouluttamisesta, oppisopimuksista ja muista tämmöisistä järjestelyistä. Koulutus on ihan hyvä asia, mutta silloin usein unohtuu se, että työtä ei ole ilman yrittämistä ja yrittäjyyttä. Tämän vuoksi meidän pitäisi edistää erityisesti työllistävää pk-yrittäjyyttä, ja tällaisen yrittäjyyden puute tahtoo usein olla pahin juuri vaikeilla rakennemuutospaikkakunnilla kuten Myllykoskella ja Kouvolassa. Mielestäni yrittäjyyttä voitaisiin edistää esimerkiksi perustamalla ammattikorkeakouluihin yrittäjäpainotteiset tradenomin ja insinöörin linjat, eli kaupallinen ja teknillinen yrittäjälinja. Mitä mieltä ministeri tästä on?

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari kysymystä vielä ministerille liittyen tähän varsinaiseen budjettiin.

Ensinnäkin viime talvena, edellisen hallituksen aikaan, valmistui entisen kansliapäällikkö Lehdon johdolla tehty ansiokas raportti osatyökykyisyyden hyödyntämisestä ja niistä lainsäädäntömuutoksista, joita tämän asian edistäminen vaatisi. Miten tämä hallitus on tähän tarttumassa — se tietysti vaatii joitakin kustannuksia — ja ovatko mahdollisesti tähän liittyvät ratkaisut nyt myös osa tätä työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvoteltua kokonaisratkaisua?

Toinen kysymys vielä tästä paljon puhuttaneesta ja tärkeästä yhteiskuntatakuusta. Te olette hiukan muuttaneet tätä momenttia budjetissa tämän asian hoidon osalta. Sinne on lisätty kokonaan uusi kohta, poistettu rahaa etsivästä nuorisotyöstä muun muassa ja lisätty uusi kohta "Yhteiskuntatakuu" niin, että kokonaisuudessaan rahaa on lisätty ymmärtääkseni reilut 4 miljoonaa. (Puhemies: Kysymys!) Onko kuitenkin varmaa, että tämä lisäysraha kuluu siihen varsinaiseen itse toimintaan eikä hallintoon, joka liittyy tämän takuun järjestämiseen?

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! Jag är fullt medveten om att minister Ihalainen inte är jämställdhetsminister, men eftersom jämställdheten i arbetslivet ändå är så viktig och så eftersatt så tycker jag att det skulle vara intressant att veta hur minister Ihalainen ser på de steg och framgångar som har tagits och faktiskt också uppnåtts genom den här arbetsmarknadsuppgörelsen och få ministerns syn på hur långt vi har nått och hur långt vi har kvar jämfört med andra nordiska länder.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Ihalaiselle selonteosta ja tarmokkaasta paneutumisesta erityisesti harmaan talouden kitkemiseen. Haluaisin kuitenkin vielä kysyä erästä asiaa. Nyt tulevissa Puolustusvoimien leikkauksissa muutamat kaupungit menettäisivät välittömästi tai välillisesti suuria määriä työpaikoista. Esimerkiksi Keuruun tapauksessa työpaikkoja lähtisi pahimmillaan lähes 20 prosenttia. Kysymykseni kuuluukin: oletteko te varautuneet teidän ministeriössänne tällaisiin mahdollisiin radikaaleihin, julkisen sektorin leikkauksista johtuviin, äkillisiin rakennemuutoksiin?

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin vähän työjärjestyksenomaisesti toteaisin, että tässä on kyse debatista eikä vastauspuheenvuoroihin tarvitse sisältyä kysymyksiä, vaan tässä on kyse parlamentin vuorovaikutuksesta, joka voi tapahtua ministerin tai toisten parlamentaarikkojen kanssa.

Mutta sitten asiaan. Edustaja Saarikon väite siitä, että tämä kokoava ratkaisu ei hyödyttäisi joitakin ryhmiä — mainitsitte eläkeläiset, työttömät, jotkut yrittäjäryhmät — ei kyllä pidä paikkaansa, koska kyllä tällainen kokoava ratkaisu hyödyttää kaikkia suomalaisia. Muun muassa työllisyyden paraneminen vahvistaa veropohjaa ja lisääntyvät verotulot, totta kai, turvaavat myös hyvinvointiyhteiskunnan ja palvelujen tuottamisen. Myös tähän ratkaisuun sisältyvät veroelementit hyödyttävät suoraan tai välillisesti kaikkia yrityksiä. Eli sillä tavalla voin sanoa, että kaiken kaikkiaan tämä ratkaisu hyödyttää kaikkia suomalaisia ja koko yhteiskuntaa.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan ensin haluaisin sanoa edustaja Kaumalle, että kyllä meillä siellä työelämässä on se välijoukkokin, heitä on jo-pa viidennes kaikista meidän ihmisistämme, ei edes työllisistä. Työllisistä heitä on 700 000—1 000 000. He tekevät osa-aikaista, väliaikaista tai määräaikaista työtä ja tienaavat noin 1 800, alle sen, kuukaudessa. — Heitä on muuten suurin osa palkansaajista. Vaikka sanotaan, että keskiarvo suomalaisilla palkansaajilla on 3 120 euroa, niin silti suurin osa tienaa alle kaksi tonnia. Näin nämä asiat vain menevät.

Ministerille haluaisin esittää kysymyksen: Oletteko ajatellut antaa myöskin opiskelijoille työnteko-oikeuden siinä tapauksessa, että heidän opintoaikansa eivät venyisi? Sehän edesauttaisi heidän pääsyään työmarkkinoille sen jälkeen, kun he ovat valmistuneet. Sen lisäksi nämä työn tekemisen esteet. Mitä niille tehdään, että ihmiset voisivat todellakin ottaa vastaan kaksi viikkoa töitä tai kuukauden töitä tai kolme kuukautta töitä, jos niitä olisi tarjolla, (Puhemies koputtaa) ilman että se sitten veisi heidän elämisenedellytyksensä siitä eteenpäin?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työllisyyssopimus ansaitsee kiitosta paljon, se tuo työmarkkinoille toivottua vakautta, ja se on ensiarvoisen tärkeää silloin, kun talouden epävarmuus maailmalla kasvaa. Maamme kilpailukyvynkin kannalta tuo työllisyyssopimus on hyvä, yhteisöveron lisäkevennys on varsin toivottu ja odotettu yrityksille ja työllisyydelle, kuten myös valtion osallistuminen lomautuspäivärahojen rahoittamiseen sekä teollisuuden energiaveroleikkureiden täysimääräistäminen ja aikaistaminen.

Tässä panostetaan myös, arvoisa työministeri, paljon työelämän laatuun, ja kysyisin teiltä, minkälainen on teidän uskonne tässä tilanteessa työurien pidentymisen suhteen ja toisaalta työllisyystavoitteen, joka hallitusohjelmassa on, suhteen. Ihan mielenkiinnosta kysyisin myös teidän henkilökohtaista mielipidettänne: Hallitusohjelmassa on varsin höllä kirjaus vanhemmuuden kustannuksien tasaamisesta. Koetteko te sen yhtä tärkeäksi asiaksi, kuin me täällä salin oikeassa laidassa?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikeasti työllistettävien henkilöiden työllistäminen on hyvin haasteellinen asia, ja olen iloinen, että ministeri Ihalainen pitää asiaa tärkeänä ja on alkanut luovalla tavalla miettiä uusia ratkaisuja. Käytännössä on todettu, että vuodenkin työllistymisjakso on liian lyhyt. Usein jo työssäkäymisen opettelu vie aikaa useamman kuukauden. Työnantajat, esimerkiksi järjestöt, toivovat lisäksi, että vaikeasti työllistettävällä voisi olla niin sanottu rinnallakulkija, koska usein vaikeasti työllistettävällä henkilöllä voi olla monia työllistymisjaksoja takana ja useita pettymyksiä taustalla. Hän tarvitsee paljon tukea ja apua, jota työnantajat eivät pysty antamaan eikä työpaikoilla voida mahdollistaa. Ministeri Ihalainen, miltä nämä järjestötyönantajien ajatukset teistä kuulostivat?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kuulostivat mietityiltä ideoilta tämäntyyppiset ajattelut, joita tässä äsken juuri kuultiin. Olen hyvin tietoinen siitä, että on paljon toiveita, että pitkittyvän työttömyyden ja syrjäytymisen myötä tämmöiset vuoden jaksotkin saattavat olla liian lyhyitä. Mutta ehkä se iso ongelma on kuitenkin tässä se, että kun tullaan sieltä aika syvältä, niin sehän tarkoittaa, että pitää ensin nostaa ihmisiä ylimalkaan jaloilleen. Sitten on kuntoutusta, on kuntouttavaa työtä, sitten on koulutusta, sitten on työpaikka. Ja mikä tässä koko ketjussa on ongelma? Se ongelma on se, että ihmiset jäävät usein pyörimään tähän järjestelmään, kun tämän polun päässä pitäisi olla se valo, jonka nimi on oikea työpaikka. Tässähän meillä on iso haaste ihmisen motivaation kannalta, että lähtee nostamaan itsensä tämän polun päähän. Jos siellä päässä olisi se valo, jonka nimi on työpaikka, niin varmaan se motivaatio lähteä näihin järjestelmiin on parempi. Tämä on se iso juttu, mihin meidän pitäisi saada vahvistusta. Ja totta kai siihen, että se valo löytyy, me tarvitsemme palkkatukea, me tarvitsemme erilaisia järjestelmiä, joissa yksityinen sektorikin voisi ottaa työntekijöitä.

Heinonen puhui tämän sopimuksen yleisestä merkityksestä mutta myös tästä työura-asiasta. Siitä haluan sanoa sen, että 55—64-vuotiaitten työllisyysaste on jo noussut aika hyvin Suomessa, ja keskimääräinen työstälähtöikä on meillä pikkuhiljaa nousemassa. Se on nyt 60 vuotta 2 kuukautta. Meillähän on hallitusohjelmaan kirjoitettu se tavoite, johon työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet, että vuoteen 2020 mennessä saataisiin tämä keskimääräinen työstälähtöikä vietyä kohti 62:tta vuotta 2:a kuukautta. Se olisi erittäin iso asia, ja se vaatii tietysti monia ponnisteluja mutta ennen kaikkea työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden määrän vähentämistä, jotta niin aikaisin eivät kaikki ihmiset menisi työkyvyttömyyseläkkeelle.

Mutta on myös toisin päin, niin kuin täällä kysyttiin: Meillä on 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa ihmistä, jotka nostavat käden pystyyn ja sanovat, että hei, minä haluan tulla työelämään, kun joku järjestäisi työtä osatyökykyiselle. Siellä on paljon ihmisiä, jotka haluavat tulla takaisin työelämään, ja tässä onkin se kova juttu, miten me järjestämme osatyökykyisille oikeasti työpaikkoja, koska se vaatii viitseliäisyyttä työaikajärjestelyissä, myös siellä vastaanottopäässä, jotta nämä ihmiset voisivat antaa panoksensa suomalaiseen työelämään osatyökykyisinä. Näitä ihmisiä on erittäin paljon, ja se on yksi osa näitä työurien kehittämistalkoita, joita tässä tarvitaan.

Tolppanen puhui opiskelijoista. Opiskelua ja työtähän yhdistetään nyt Suomessa ennen kaikkea osa-aikatyön ja opiskelun välisillä suhteilla. Se on tietysti yksi tapa, ja sitten tietysti paljon keskustellaan siitä, johtaako tämä opiskeluaikojen pitkittymiseen ja pitäisikö niitä pystyä tiivistämään. Ei minulla mitään valmista vastausta tähän ole.

Siitä olen samaa mieltä myös, että työn vastaanottamisen pitäisi aina olla kannattavampaa kuin sieltä poissaolon. Kyllä näiden järjestelmien pitäisi olla sellaisia, että voit lyhytaikaistakin työtä ottaa vastaan menettämättä etuisuuksiasi. Sitä kohti näitä järjestelmiä pitäisi kyetä tulevaisuudessa kehittämään.

Edustaja Wallinheimolle haluan sanoa, että työ- ja elinkeinoministeriön toimissa on äkillisen rakennemuutoksen instrumentteja ja myöskin rahoitusta. Valitettavan paljon meillä näitä palokuntatöitä nyt on tässä ollut ja tulee olemaan, ei Myllykoski pelkästään. Tiedätte, että Pohjois-Karjalassa Kiteellä meni saha, vaneritehdas nurin, ja joudutaan miettimään, mitä sille tehdään, tai Nokian seurauksista yhtä ja toista. Mutta meillä on varattuna määrärahoja ja toimintamalli myöskin näitten äkillisten rakennemuutosten tilanteisiin, että kyetään hoitamaan muutosturvatehtävät, ja myöskin silloin, jos alue julistetaan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, totta kai yrittäjäperustan tukemiseksi on mahdollisuus tehdä yhtä ja toista. Melkeinpä arvaan, mistä paikkakunnasta edustaja Wallinheimo puhui, ja jos varuskunta Keuruulta lakkaa, niin se on kyllä kova paikka sille kaupungille, kyseessä on niin iso työllistäjä, että me puhumme tosi vakavasta asiasta, työllistävyyden kannalta, tässä tapauksessa. Olen samaa mieltä.

Meillä on erittäin pitkä matka palkkaukselliseen tasa-arvoon ja tasa-arvoon ylimalkaan. Siihenkin tavoitteeseen, että naisten keskimääräiset palkat saataisiin 85 prosenttiin miesten keskimääräisistä palkoista, meillä on matkaa. Mutta töitä pitää tässä suhteessa tehdä. Yleisemminkin läpi lainsäädännön tämä suvaus, tasa-arvonäkökohdan arvioiminen aina, kun tehdään lainsäädäntöuudistusta, olipa se miltä alueelta hyvänsä, on hirveän tärkeä. Sitkeätä työtä kohti tasa-arvoisempaa työelämää, kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, sitä me tässä ilman muuta tarvitsemme.

Edustaja Saarikolle sanoisin, että Lehdon työryhmän työ on noteerattu nyt hyvin tässä tehdyssä työmarkkinaratkaisussa, hänen nimensä oikein mainiten. Eli nämä Lehdon työryhmän ehdotukset koskien osatyökykyisten työelämään palaamista ja palveluketjun parantamista on nyt otettu yhteisen toiminnan kohteeksi, ja se on minusta hyvä asia. Lehto veti erittäin hyvän raportin, joka oli yksimielinen ja jonka pohjalta on tätä työtä erittäin hyvä tehdä. Hänelle siitä paljon kiitoksia.

Pk-sektorin merkitys työllistäjänä tulee olemaan Suomessa erittäin tärkeä, koska perusteollisuus kokonaisuudessaan ei lisää työpaikkoja määrällisesti niin paljon, kuin ehkä toivotaan. Tavallaan tämmöisen pk-sektorin kansainvälisyyteen kurkistavan, kasvuhakuisen yrittäjyyden ja pk-sektorin merkityksen korostaminen on se ikään kuin yrittäjäpoliittinen näkökulma, joka hallituksella on.

Moni puhui eläkeasioista ja työhyvinvoinnista ja osa-aikatyöntekijöiden mahdollisuuksista. Ehkä kuittaan tämän aikaa säästääkseni.

Täällä puhuttiin henkisen kuormittavuuden kasvusta, ja se on totta työkyvyttömyyseläkkeellemenon isona haasteena. Tietysti ne lääkkeet ovat hyvin moninaiset, miten ihmisten henkistä jaksamista voidaan parantaa. Ei minullakaan nyt mitään muita vastauksia ole, kuin että tähän meidän pitää yhdessä tarttua.

Mäntylä kysyi kotitalousvähennyksestä. Sanoisin tästä, että jos se nyt putoaa 3 000 eurosta 2 000 euroon ja keskimääräinen kotitalousvähennyksen käyttömäärä on 1 100 euroa, niin kyllä sinne nyt vielä jää varaa käyttää sitä kotitalousvähennystä, ei se ole kaikki mennyt. Keskimäärin sitä käytetään 1 100 euron edestä. Kotitalousvähennykseen voi liittyä myöskin se seikka, että jos kyse on rakentamisesta, niitä tarjouksia kyllä voidaan hinnoitellakin niin, että se on noteerattu. Enkä minä halua ollenkaan vähätellä kotitalousvähennyksen merkitystä, mutta ei pidä dramatisoida tämän 3 000 euron tippumista 2 000 euroon, koska keskimäärin sitä käytetään noin 1 100 euron edestä. Että kyllä kotitalousvähennys vielä toimii, enkä usko, että se on harmaan talouden suurimpia ongelmia Suomessa, ei taatusti.

Edustaja Paatero kysyi harmaan talouden torjunnan resursseista. 20 miljoonaa per vuosi on jaettu eri ministeriöiden kesken, ja myös niin, että sosiaali- ja terveysministeriö sai muistaakseni 1,5 miljoonaa. He suuntaavat tämän rahoituksen ennen kaikkea työsuojeluresurssien ja työsuojelun valvontaresurssien parantamiseen suhteessa harmaan talouden torjuntaan, ja näin on ajateltu muissakin ministeriöissä. Poliisi, Tulli, muut, ne resurssit kohdistuvat siihen, että pystymme tekemään tehokkaammin tätä harmaan talouden työtä.

Nuorten yhteiskuntatakuusta edustaja Eestilä kyseli sitä, onko tämä semmoinen velvoittava. Minä kuitenkin lähtisin siitä, että tässä tarjotaan nuorelle mahdollisuus tarttua tilaisuuteen. Sitten, jos me rupeamme pakkojärjestelmiin, niin minä jotenkin niitä vierastan. Pitäisi pystyä motivoimaan nuoria, ja tämä liittyy myös siihen, että kun lähdetään sieltä kaukaa, miten motivoidutaan tämmöiseen lähtemään. Se motivaatio tulee siitä, että aina se koulutus on ihmiselle tärkeä, vaikka ei heti työllistykään, sen tulevan työpaikan saannin kannalta siihen vaihtoehtoon nähden, että jäät sinne mustaan aukkoon ja sinulla ei ole mitään toivoa päästä Suomen työmarkkinoille ja selvitä. Motivaation pitäisi tulla sitä kautta, että aina itseensä panostaminen ja osaamisen lisääminen on järkevä toimenpide ihmisen kannalta.

Arvoisa puhemies! Minä haluan kiittää teitä erittäin hyvästä, rakentavasta keskustelusta koskien tämän pääluokan asioita. Me olemme pureutuneet todella tärkeisiin asioihin, ja toivon mukaan tässä myöskin hallituksen puolelta on pystytty ainakin nyt osittain näihin teidän hyviin kysymyksiinne vastaamaan.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa iltaa varmaan keskustelun suurin terä on vähän katkeamassa, mutta muutaman sanan haluan minäkin sanoa tähän budjettikeskusteluun liittyen, budjettiin, jota on tehty erittäin vaikeissa olosuhteissa, sillä valtion velkaantuminen on nopeaa. Niissä olosuhteissa on väännetty budjettia kasaan, ja lopputulos osoittaa, että on pyritty saamaan valtiontaloutta kestävälle uralle ja vähentämään köyhyyttä.

Lisätuloja haetaan verotuksen kautta, josta julkisuudessa paljon esillä ovat olleet niin sanotut haittaverot. Koska suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajakin oli kovasti huolissaan näistä haittaveroista omissa puheissaan, haluan tässä puheenvuorossa hieman konkretisoida näiden haittaveroratkaisujen vaikutusta ihmisten arkeen. Ensi vuoden budjetissa tosiaan polttoaineiden verotus tulee nousemaan 125 miljoonalla eurolla, alkoholi- ja tupakkavero 150 miljoonalla sekä makeis- ja virvoitusjuomavero 50 miljoonalla eurolla. Mitä tämä sitten tarkoittaa tavallisen ihmisen kannalta?

Aloitetaan alkoholiverosta. Voiko jatkossa työmies ottaa kopsut, löytyykö hänellä siihen rahaa? Miltä se näyttää näitten jälkeen, koska monesti miljardit ja miljoonat sekoittuvat politiikoilla saati sitten tavallisilla ihmisillä, miltä se kuulostaa? Veronkorotukset tulevat nostamaan alkoholijuomien vähittäismyyntihintoja keskimäärin 4,5 prosenttia. Oluen vähittäismyyntihinnat nousevat keskimäärin 5 prosenttia, viinien hieman yli 3 prosenttia, etyylialkoholiryhmän tuotteiden hinnat keskimäärin hieman yli 5 prosenttia. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että kun väkevien viinojen hinta nousee noin 5 prosenttia, niin pullo Koskenkorvan viinaa maksaa jatkossa 12 euroa 59 senttiä eli hinta nousee 60 senttiä pullolta.

No, entä makeisvero, loppuvatko köyhien lasten karkkipäivät näitten ratkaisujen jälkeen? Korotusten arvioidaan nostavan makeisten reaalihintoja noin 2 prosenttia, jäätelön 3,5 prosenttia, virvoitusjuomien 2,5 prosenttia. Jatkossa siis 2 euron karkkipussi tulisi maksamaan euroa ja 4 senttiä. Voidaan kysyä, kuinka paljon karkkipäiviin vaikuttaa tämä 4 sentin korotus.

Hallitus esittää myös korotettavaksi moottoribensiinin veroa. Se nousisi 2,3 senttiä litralta ja dieselöljy nousee myös. Bensiiniauton keskimääräinen polttoainekustannus tulisi nousemaan vuodessa noin 38 euroa, dieselauton vastaavasti 35 euroa, jos ajetaan noin 17 000 kilometriä. Eli kuukausittainen auton polttoainelasku kohoaa noin 3 euroa.

Vastaukset näihin kysymyksiin kyllä ovat, että kyllä jatkossakin työmies voi varmaan kopsut ottaa, mutta toivottavasti tämä aiheuttaa siihen jotain harkintaa. Kyllä jatkossakin köyhillä lapsilla voi olla karkkipäivä, mutta toivottavasti tämä aiheuttaa karkinsyöntiin jotain hillintää. Pääsevätkö maaseudun mummo ja pappa kauppareissulle? Uskoisin, että tuolla 3 euron kuukausittaisella bensalaskun kohoamisella ei siihenkään kohtuutonta vaikutusta ole.

Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä budjetin jatkokäsittelystä. Itse pyrin valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä parantamaan tiettyjä budjetin asioita. Erityisen tärkeää on arvioida esitettyjen säästöjen kustannusvaikutuksia kokonaistaloudellisesti. Jos tehty säästö aiheuttaakin merkittäviä lisäkustannuksia, niin sitä ei voi kokonaistaloudellisesti arvioida kovin järkeväksi. Esimerkiksi on tullut ilmi käsittelyssä, että Helsingin hallinto-oikeuden säästöt, jotka ovat siis oikeusministeriössä, tulevat todennäköisesti aiheuttamaan turvapaikkahakemusvalitusten ruuhkautumisen, mikä taas aiheuttaa vastaanottojärjestelmässä, joka on sisäasiainministeriön puolella, moninkertaiset lisäkustannukset verrattuna täällä oikeusministeriön puolella aikaansaatuihin säästöihin. Tällaisiin asioihin on vielä voitava puuttua valtiovarainvaliokunnassa ja parannettava tältä osin tätä budjettia.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriö asetti aikoinaan toimikunnan, joka sai tehtäväkseen selvittää hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien määrän vähentämisen. Toimikunta teki töitä käskyn mukaisesti. Lopputulemana esitetään muun muassa Kouvolassa ja Kuopiossa olevien hallinto- ja hovioikeuksien yhdistämistä.

Olen tutkinut selvitystä ja havainnut, että siitä puuttui oleellisia tietoja. Matkakulujen, päivärahojen ja avustajien palkkioiden kasvua ei ollut selvityksessä mitenkään huomioitu. Puuttuvat lisäkustannukset ovat Kouvolan ja Kuopion hovioikeuksien yhdistämisen osalta vuositasolla noin 470 000 euroa. Vastaavasti selvityksessä oli päädytty yhdistymisen seurauksena 230 000 euron säästöihin toimitilojen osalta. Todellisuudessa siis yhdistyminen aiheuttaisi valtiolle 240 000 euron lisäkulut.

Tarina on uskomaton, mutta se on totta, ja mikä pahinta, samanlaista jokseenkin järjetöntä menoa on ollut paljonkin. Siksi tarvittaisiin jokin puolueeton elin, joka tarkistaisi hankkeiden mielekkyyden jo ennakolta, siis ennakolta. Mielestäni tuo elin voisi olla vaikkapa Valtiontalouden tarkastusvirasto. Nyt usein jälkikäteen todetaan, jos yleensä ollenkaan todetaan, jonkin hankkeen lopputulema. Olen havainnut, että silloinkaan, kun jokin hanke on todettu jälkeenpäin epäonnistuneeksi, asiantilan korjaamiseksi ei tehdä mitään. Ajatellaan vain, että tehty mikä tehty. Näin ei voi olla. Järjen käyttö tulee olla kunniassa sekä ennen että jälkeen tehtyjen toimenpiteiden.

Arvoisa puhemies! Juuri nyt hallitus runnoo väkipakolla kuntien yhdistämisiä. On käsittämätöntä, että koko touhu perustuu lähinnä mutu-tuntumaan, suuruuden ihannointiin. Näin siitä huolimatta, että tutkimukset osoittavat, että kunnallishallinnossa suuruus ei ole tehokkuuden ja palvelujen tuottamisen kannalta keskeisin tekijä. Tässä vain yksi peruste väitteeni tueksi: kuntaliitoskuntien menot kasvoivat tutkimuksen mukaan kuntaliitosta seuraavien kymmenen vuoden aikana enemmän kuin muissa kunnissa.

Kuntien alasajossa on kysymys niin suurista ja peruuttamattomista ratkaisuista, että syitä ja seurauksia pitäisi etukäteen pohtia eri vaihtoehtoja tarkasti selvittäen ja laskien. Työssä pitäisi olla mukana kaikki täällä edustettuina olevat puolueet, kuten edustaja Tölli on ansiokkaissa puheenvuoroissaan usein korostanut.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan nyt ottaa kantaa muutamaan sellaiseen asiaan, mistä itse asiassa tässä salissa on puhuttu jo toissapäivänä, mutta työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli tutustumassa Tanskan työeläkejärjestelmään ja tasa-arvoasioihin, joten en voinut silloin siihen keskusteluun osallistua.

Mutta asiaan. Puolustusmäärärahojen leikkaussuunnitelmat ovat erittäin rajut tälle vaalikaudelle. Jo ensi vuonna meille tulee tänne päätettäväksi raju leikkauslista varuskunnista, varikoista, henkilöstöstä ja itse Puolustusvoimain toiminnasta. Kun säästöjä on arvioitu, on puhuttu vaikutuksista, jotka voivat romuttaa koko suomalaisen itsenäisen maanpuolustuskyvyn. Se on erittäin huolestuttava kehitys.

Suomen puolustuksen täytyy perustua koko Suomen puolustukseen. Se tarkoittaa sitä, että varustelumme on sellainen, että kykenemme puolustamaan jokaista kolkkaa isänmaastamme. Tähän liittyen jalkaväkimiinojen kieltäminen on yksi sellainen ratkaisu, mikä ei paranna koko Suomen puolustamista, sillä niiden suorituskykyä ei voi täysin korvata millään järjestelmällä. Korvaavista järjestelmistä on suunnitelma, ja siihen on myös arvioitu tarvittavat määrärahat. Ne rahat ovat, voisin sanoa, vihoviimeinen asia, mitä saa leikata, ja vähintään niiden pitämisestä suunnitellun mukaisena on tiukasti pidettävä kiinni.

Herra puhemies! Varuskunnat ja varikot ovat alueellisesti erittäin merkittävä asia monessa paikkaa Suomea, vaikka olen kuullut useita arvioita siitä, että Suomea ei puolusteta varuskunnista käsin. Ja se on totta. Ei sotaa käydä varuskunnissa, mutta Puolustusvoimien näkyminen alueella tuo yleistä maanpuolustususkoa. Se, että Puolustusvoimat näkyvät lähellä, nostaa tahtoa puolustaa isänmaata. Se vaikuttaa myönteisesti asepalvelun suorittamiseen ja tuo turvallisuuden tunnetta. Puolustusvoimien läsnäolo lähellä tuo mahdollisuuden myös siviiliapuun, ja jos Puolustusvoimat ovat enää läsnä vain osassa Suomea, myös tuo asia vaikeutuu, Suomi kun on suuri maa.

Valtion työpaikoilla eli muun muassa niillä työpaikoilla, mitä Puolustusvoimat tarjoavat, on erittäin suuri merkitys niillä paikkakunnilla, missä Puolustusvoimat ovat läsnä. Jos varuskunta lakkautetaan tai varikko lakkautetaan, se on kuolinisku monelle paikkakunnalle. Esimerkiksi edustaja Wallinheimo täällä kertoi, kuinka Keuruun työpaikoista 20 prosenttia on Keuruun varuskunnassa. Ähtärin varikko, Kauhavan lentosotakoulu, niissäkin on satoja työpaikkoja kiinni. Jos tällaisia työpaikkamääriä otetaan paikkakunnalta pois, niin se on erittäin haitallista alueen kehitykselle.

En siis ymmärrä sitä, että kun joitain työpaikkoja on luonnollisesti jossain, niistä halutaan luopua ja vastapainoisesti maan tasapuoliseksi kehittämiseksi alueellistetaan joitain työpaikkoja. Toki tässäkin nyt hallitus on vetämässä maton alta Kuopiolta lykkäämällä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen alueellistamista.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimauudistuksessa tulee ottaa huomioon koko Suomi ja kaikki alueet. En ymmärrä sitä, että yksi ruotsinkielinen varuskunta saa äärettömän koskemattomuuden. Jos uudistuksen myötä joudutaan lakkauttamaan toimintoja, olisi kaikkien oltava siinä asiassa samalla viivalla kielestä riippumatta.

Reserviläisten toiminnasta ei voi kuristaa liikaa, sillä vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys on maassamme suuri. Kertausharjoitusvuorokausilla ylläpidetään sotilaan taitoja siltä varalta, että siihen niin sanottuun isoon pilliin joskus vihellettäisiin, mitä emme tietenkään missään nimessä toivo. Asehankintoja tehdessä olisi edelleen mietittävä, mikä todella on Suomen kaltaiselle maalle järkevää puolustusta. Sen vuoksi muun muassa tämä jalkaväkimiina-asia ei tässä tilanteessa ole se taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevä vaihtoehto.

No, joka tapauksessa Puolustusvoimien leikkauksiin malttia. Uskottavaa ja itsenäistä Suomea voi puolustaa ainoastaan Suomen kansa, ja se tarvitsee siihen myös riittävät resurssit.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran tähän täytyy nyt vastauspuheenvuoroa ottaa, kun esille otettiin tämä maamiinakysymys. Nyt on kuitenkin syytä muistaa se, että tämä ratkaisu tehtiin vuonna 2003 Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikaan. Sen jälkeen nämä korvaavat hankinnat ovat edenneet jo valtaosalta nyt päätökseen, vielä pieni osa on tekemättä.

Ja vielä haluan painottaa sitä, että vuonna 2009 edellisessä puolustuspoliittisessa selonteossa tätä Ottawan sopimusta tukivat kaikki puolueet, jotka olivat mukana. Myös perussuomalaisten Timo Soini oli mukana tässä työssä, ja silloin näin päätettiin edetä. On tärkeää, että nämä korvaavat hankinnat viedään loppuun nyt siinä laajuudessa ja siinä aikataulussa kuin on sovittu, ja ei Suomessa olla siitä luopumassa, että koko maata puolustetaan. Se on tässä syytä nyt vielä kerran alleviivata.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on aikaisemmin puhuttu ja olen peräänkuuluttanut kasvua ja hallituksen toimenpiteitä kasvun aikaansaamiseksi. Tänään niitä saatiin. Hallitus sai ponnisteltua työmarkkinaosapuolet takaisin kerran jo kariutuneeseen neuvotteluun työrauhasta, kasvusta ja työllisyydestä. Tänään solmittiin työllisyyssopimus... (Mauri Pekkarinen: Missä se kasvu tässä on?) — Edustaja Pekkarinen, kerron kohta. — Tänään solmittiin työllisyyssopimus, jolla toisaalta saatiin sovittua palkkaraamit, toisaalta tehtiin merkittäviä parannuksia suomalaisten työelämään ja rakennettiin toimenpiteitä, joilla saadaan myös kasvua aikaan. Yksi aivan keskeinen kasvun elementti, itse asiassa toimenpide, jonkalaista peräänkuulutin olemassa oleville suomalaisille yrityksille, kasvun ja kannattavuuden mahdollisuuksia, on energiaveroleikkurin aikaistaminen jo ensi vuoden alkuun. Tämä on suomalaiselle teollisuudelle, jolla jo on työpaikkoja, jolla on mahdollisuus työllistää mutta suuri riski siitä, että kilpailijamaissa kilpailukyky ajaa ohi, nimenomaan tällaisille yrityksille, erittäin suuri kädenojennus, ja uskon, että sillä turvataan merkittävä määrä suomalaisia työpaikkoja.

Tänään tuossa pääministeri Jyrki Kataisen johdolla käydyssä operaatiossa saatiin myös sopimus siitä, että toukokuussa tehdään selvitykset t&k-vähennyksestä, tutkimus ja kehitys -vähennyksestä, ja kasvuyrittäjien kannusteista, niin sanotuista bisnesenkeli-kannusteista, ja vuoden 2013 alussa otetaan käyttöön se elementti, mikä parhaiten tätä kasvua suomalaisille yrityksille tuo. Pidän näitä hallituksen kasvupanostuksia ja työmarkkinaosapuolten sitoutumista tähän kasvuun erittäin ansiokkaana ja oikeastaan vastauksena siihen huutoon, jota itsekin — ja moni muukin, muun muassa edustaja Pekkarinen — olen tästä salista hallitukselle ja työmarkkinaosapuolille lähettänyt. Tämä työllisyyssopimus vahvistaa Suomen kilpailukykyä, luo ennustettavuutta ja vakautta, lisää työllisyyttä, parantaa Suomen kilpailukykyä ja toisaalta myös turvaa suomalaisen palkansaajan ostovoiman tulevaisuudessa. Tämä oli erittäin isänmaallinen teko työmarkkinaosapuolilta ja hallitukselta.

Annika  Saarikko  /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelen puheenvuorossani laajasta budjetista yhtä kattavaa teemaa, köyhyyttä sekä hallituksen harmillisen vähäisiksi jääviä toimenpiteitä sen vähentämiseksi, yhteiskuntatakuuta, joka liittyy omaan valiokuntaani, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa käytyyn keskusteluun, jota äsken sivuttiin, sekä perhepolitiikkaa, joka budjetissa ei kovinkaan suurta osaa näyttele.

Ensinnäkin on todettava, että tänään päivälläkin käydyssä keskustelussa, jossa puhuttiin kehitysyhteistyön määrärahoista ja Suomen osuudesta maailman köyhyyden vähentämisessä, keskustelu sai ikävän sävyn, jossa asetettiin vastakkain kotimainen köyhyys ja maailman laaja köyhyys. On erittäin tärkeätä muistaa, että me Suomessa olemme kuitenkin viime kädessä erittäin hyväosaisia ja näissäkin tilanteissa, kun kansainväliset talouskriisit koettelevat meidän kaltaisia maita, ne kolahtavat aivan varmasti paljon pahemmin niihin maihin, joissa olot ovat vaikeat ja taloustilanne jo lähtökohtaisesti hankala. Mutta siitä huolimatta kotimainen köyhyys on asia, jota on erittäin tärkeätä sivuta, kun puhutaan budjetista, kehyksistä, kaikesta siitä, mihin valtio seuraavina vuosina varojaan kohdentaa.

Meillä on erittäin paljon osattomuutta, syrjäytyneisyyttä, sellaista nyrjähtänyttä arkea, joka jatkuu sukupolvelta toiselle. On myös myönnettävä, että puoluepohjasta, hallituspohjasta, riippumatta meillä ei ole osattu tarttua köyhyyden, nykyaikaisen, modernin köyhyyden, suureen vyyhtiin. Mikään puolue sitten 1990-luvun laman jälkeen ei ole kyennyt tarttumaan haasteeseen, tekemään järjestelmään täydellistä remonttia, jota se vaatisi, jotta me voisimme auttaa niiden ihmisten asemaa, jotka ovat syrjäytyneitä. Köyhyys on aivan uudella tavalla nykyään pitkittynyttä, se jatkuu sukupolvelta toiselle. Köyhyys altistaa uusia sukupolvia ja lapsia, se näkyy jo syntymäpainojen erossa. Se näkyy siinä, miten lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat kärjistyvät, jos vanhemmilla menee huonosti, myös valitettavasti lasten kohdalla.

Suomi on ollut aikanaan maa, olemme onnistuneet rakentamaan maan, jossa ei ollut lapsiperheköyhyyttä. Näin ei kuitenkaan ole enää. Pienituloisissa kotitalouksissa asuvien lasten osuus kaikista lapsista on kolminkertaistunut 15 viime vuoden aikana, siis 1990-luvun laman jälkeen. Yli 150 000 lasta asuu köyhässä perheessä. Lapsiperheköyhyys kalvaa syvältä suomalaisen yhteiskunnan eheyttä, ja on harmillista, että hallituksen toimissa tähän ei näy riittävästi parantamisen paikkoja.

Pääministeri Kataisen hallitusohjelman keskeiseksi painopistealueeksi on kauniisti nimetty köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. Näin ei kuitenkaan valitettavasti tapahdu, jos katsotaan yksistään veroratkaisuja. Ennen vaaleja kokoomus kielsi, että he eivät ainakaan aja tasaveroa, ja vasemmistopuolueet puolestaan kieltäytyivät korottamasta arvonlisäveroa, koska katsoivat sen tasaveroksi. Mutta kuinka sitten kävikään? Progressiivisella verotuksella kerätään nyt vain pieni summa rahaa enemmän verrattuna tasaveron kaltaisiin korotuksiin, joita on yli miljardin verran. Asiantuntijapuheenvuoroissakin on todettu, että näin suurta askelta tasaveron suuntaan ei ole aiemmin otettu. Ruoka ja bensa ovat rikkaille ja köyhille samanhintaisia, sitä on tasavero, ja sen kehitystä meidän tulisi estää.

Paljon on tässä salissa käyty tällä viikolla keskustelua myös tästä hallituksen parannuksesta liittyen työttömyysturvaan. Se on hyvä asia, me tarvitsemme työttömille paremman toimeentulon, mutta vielä kerran on syytä tähdentää, että sen nimittäminen perusturvaksi ei ole oikein. Meidän käsitteemme perusturvasta eroaa nyt ratkaisevalla tavalla hallituksen pohdinnasta siitä, mitä on perusturva. Meidän perusturvakäsite liittyy siihen, miten sen määrittelee perustuslaki. Laissa taataan jokaiselle oikeus perustoimentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Näille ryhmille budjetissa ei luvata muuta kuin toimeentulotuen korotus, sekin hyvä asia, mutta viimeisen luukun vahvistaminen ei ole perusturvaa parhaimmillaan.

Kaiken kaikkiaan työllisyyspolitiikka, josta äsken kuulimme katsauksen, on oleellinen osa sitä, että saisimme köyhyyttä vähennettyä.

Yhteiskuntatakuun toteuttamisesta haluan todeta sen, että on erittäin tärkeää, että siinä otetaan huomioon maahanmuuttajien työllistyminen. He, jos jotkut, ovat niiden nuorten joukossa, joiden syrjäytymisvaara on erityisen suuri. Syytä on myös kysyä, mitä tapahtuu takuun jälkeen ja miten pitkä takuu on. Puheissa on keskitetty huomio siihen, että kolme kuukautta saa kulua aikaa, että nuori löytää paikan yhteiskunnassa, työn tai koulutuksen, mutta mitä sen jälkeen? Tätä toivottavasti hallitus työstää eteenpäin.

Vielä liittyen perheisiin olisin kaivannut budjettiin kunnallisen kotiavun palauttamiseen selkeästi kohdennettuja rahoja kuntien tueksi tässä vaikeassa taloustilanteessa.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tupon aikaansaaminen tämän päivän aikaan — tai raamisopimuksen, ihan miten vaan — on ihan hyvä asia. (Markku Eestilä: Työllisyyssopimus!) Täytyy toivoa, että se ihan oikein tulee sitten olemaan myös niin kattava kuin hallitus parhaimmillaan on toivonut, kuin eri osapuolet ovat toivoneet. Tässä minä olen kyllä erittäin luottavainen, että näin tulee myöskin tapahtumaan.

En käy enempää arvioimaan itse tämän sopimuksen sisältöä. Sanon pelkistäen niin, että tämän sopimuksen ehkä se arvokkain osa on sen vakautta tuova vaikutus talouteen. Siitä, minkälainen tekijä taso on, niin kuten sanoin, uskon, että tähän taloustilanteeseen, missä Suomi on, tämä vakauden merkitys on suurempi kuin se taso, mihin tässä päädyttiin.

Hyvää on myöskin se, että täällä on työelämän tiettyjä laadullisia uudistuksia ajettu sisään tuohon sopimukseen. Ne näkevät varmaan päivänvalon sitten aikanaan myöskin hallituksen ja työntekijöiden ja työnantajien yhteisissä toimissa.

Suomalaisten tietojen ja taitojen päivitys ei tahdo kulkea oikein siinä vauhdissa kaikilta osin, mitä teknologinen muutos ja murros ympärillä edellyttää kaiken aikaa. Meillä on satojatuhansia sellaisia työntekijöitä, jotka eivät ole sellaisten työnantajien palveluksessa, jotka heidän tietojen ja taitojen päivityksestään välttämättä huolehtisivat. Meillä on satojatuhansia, jotka ovat nokioitten, kuntien, pankkien, monien muiden tällaisten myöskin yksityisten yritysten palveluksessa, jotka pystyvät huolehtimaan henkilöstöstään, sen tietojen ja taitojen ajan tasalla pysymisestä, mutta niin kuin sanoin, paljon on myös sitten sellaisia työntekijöitä, sellaista henkilöstöä, joille ei ole suotu tätä mahdollisuutta. Tässä pieni avaus nyt ihan oikeaan suuntaan; tällä tiellä pitää liikkua jatkossa entistä enemmän.

Arvoisa puhemies! Täällä jo äsken puhuttiin siitä, miten tämä budjettiesitys, joka nyt on varsinaisesti käsittelyssä, ja kenties tämä tupokin nyt sitten yhteisesti vaikuttavat siihen, mikä on Suomen kannalta se suurin ja haasteellisin asia tällä hetkellä, kasvu. Minkälaisia edellytyksiä nämä kaikki luovat uudelle kasvulle?

No, toki tupossakin pieni elementti sellaista evästä on, ihan konkreettisesti kasvua vauhdittava. Nimenomaan niillä aloilla, jotka ovat ener- giaintensiivisiä, tämän leikkurin aikaistaminen on ihan hyvä ratkaisu ja oikea toimi. Ylipäänsä tällaisen tarvehan syntyi, kun kelamaksu poistettiin, energiaveroja nostettiin. Silloisen valtiosihteeri Nummikosken, taitaa olla edelleenkin valtiosihteeri, esitysten pohjalta nämä energiaverot aikanaan nostettiin, ja nyt sitten tässä palataan siihen tilanteeseen, lähes siihen tilanteeseen, missä oltiin ennen näitä ratkaisuja.

Mutta muilta osin tämän budjetin ei nyt mielestäni kyllä voi sanoa erityisesti kasvua vauhdittavan. Se on historiallinen tilanne, missä nyt eletään, laman kynnyksellä ainakin, taantuman ikään kuin oven takana, ihan niin, että meidät saatetaan työntää siitä ovesta siihen taantumaan sisään. Eletään tällaista vaihetta, ja tässä tilanteessa hallituksen budjettiesitys — toisin kuin aina aikaisemmissa vaiheissa, vastaavissa vaiheissa, jolloin on satsattu koulutukseen, tutkimukseen, teknologiaan, innovaatioihin, kehittämistyöhön, kansainvälistymiseen — nyt näistä kaikista ensi vuoden budjettiesitys leikkaa, jopa siitä koulutuksestakin, ei kaikilla koulutusasteilla, mutta monilla koulutusasteilla, mutta leikkaa ennen kaikkea viennin ja kansainvälistymisen rahaa ja leikkaa historiallisesti tutkimuksen ja kehittämisen voimavaroja. 50 miljoonaa euroa t&k-menoista leikkausta tarkoittaa kaiken kaikkinensa lähes 200 miljoonan euron poistamista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeista, koska nämä järjestelythän rakentuvat niin, että on 27—28 prosenttia julkista rahaa ja 72—73 prosenttia yksityistä rahaa. Näitten vipuvaikutushan on todella merkittävä, julkisten tutkimus- ja kehittämisrahojen, ja nyt niitten leikkaaminen valtuudesta noinkin paljon aiheuttaa tämän tyyppisen efektin, mistä tässä äsken kerroin.

Esimerkiksi 1990-luvun alussa, 1991—1995 vuosien aikaan, neljän vuoden aikaan, lisättiin näitä voimavaroja yli 70 prosentilla, lähes kaksinkertaistettiin neljässä vuodessa näiden voimavarojen määrä. Nyt tapahtuu merkittävä leikkaus ensi vuonna. Tätä tarkoitan, kun puhun siitä, että kasvun eväitä ei tässä oikein ole. Ja kuten aikaisemmin jo sanoin, tässä viennin ja kansainvälistymisen rahojen kohdalla käy aivan samalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Pariin asiaan vielä ihan lyhyesti. Talouden kannalta tärkeä asia ovat nämä energia-asiat. Viime vaalikaudella tehtiin suuria päätöksiä niiltä osin. Nyt olen todella pahoillani, vielä toistamiseen tässä sanottuna, siitä, että hallitus ei nyt sitten kaikin osin noudata sitä linjausta, mikä viime vaalikaudella tehtiin. Hallitus poistaa tämän biosähkön ja uusiutuvilla voimavaroilla tehtävän sähkön tuotantotuen ensi vuonna. No, ei se ole kuin 5 miljoonaa, mutta sekin on kuitenkin leikkaus. Hallitus heikentää tätä pienpuun korjuutukea, kuinka paljon, se on vielä kaiketi tällä hetkellä vähän auki, mutta heikentää kuitenkin merkittävästi, ja leikkaa uusiutuvan energian investointitukia, myöntämisvaltuutta 40 miljoonalla eurolla ja rahaa 25 miljoonalla eurolla. Hallitus ei pysty koskemaan varsinaisiin syöttötariffijärjestelmiin ja uusiutuvan sähkön muuttuvahintaiseen tuotantotukeen. Ne ovat laissa määrättyjä, ja hallitus onneksi niitä nyt ei kuitenkaan aukaise enempää kuin tuulienergiankaan tai tuulisähkönkään syöttötariffia. Ne ovat lakiin kirjattuja ja sinetöity sinne, mutta äsken sanotussa kohdassa hallitus valitettavasti menee purkamaan sitä sopimusta, mitä viime vaalikaudella tehtiin.

Erityisesti kyllä ihmetyttää nimenomaan vihreiden rooli hallituksessa. Ministeri Niinistö puhui todellakin sen puolesta, että turve pitää ajaa alas, ja nyt tänä päivänä hän kyllä sanoi, että kyllä sitä kivihiiltäkin pitäisi ajaa alas. Järjestyksen pitää mielestäni olla tässä suhteessa selvä. Kivihiiltä käytetään edelleenkin lähes kolme kertaa enemmän kuin turvetta. Se on tuontienergiaraaka-aine, se on saastuttava, se aiheuttaa poltettaessa päästöjä ja se aiheuttaa paljon ympäristöongelmia siellä, missä sitä kaivetaan, niissä maissa. Miten se on moraalisesti parempi aiheuttaa siellä niitä ongelmia kuin aiheuttaa kotimaassa? Kotimaassa, niiltä osin kuin turvetta käytetään, on äärimmäisen tärkeää, että ne haitat, mitä vesistöille nimenomaan turpeen tuotannosta aiheutuu, ne nykyteknologialla voidaan poistaa, vähentää ne todella minimiin, ja näin pitää käytännössä tehdä. Näiltä osin on varmasti tapahtunut virheitä taakse jääneitten vuosien aikaan, ja jatkossa tällaisista pitää päästä.

Arvoisa puhemies! Vielä se toinen ja viimeinen asia, mitä tässä lopuksi halusin sanoa, liittyy siihen tupoon. Unohdin sen siinä kohdassa sanoa, kun tuposta äsken muutaman sanan sanoin. Se liittyy viestiini siihen, että tämä ratkaisuhan nyt käytännössä merkitsee sitä, että kaikki väestöryhmät ja kaikki työtä tekevät, yrittävät väestönosat eivät tässä ratkaisussa saa varsinaista kädenojennusta, sitä, mitä tupo pyrkii antamaan. On ihan hyvä se, että yhteisövero laskee 1,5 prosenttiyksikköä, nämä energiaratkaisut ovat ihan hyviä, mutta maatalouden osalta samaan aikaan, kun teollisuudelle tulee energialeikkuri, jolla todennäköisesti 100 miljoonaa euroa, näin olen ymmärtänyt, leikataan sieltä pois, samaan aikaan maatalouden aiemmin sovittu 18 miljoonan euron veronpalautus, joka on osa silloista tupoa, nyt tavallaan romutetaan ja päätetään, että ei palautetakaan tätä 18:aa miljoonaa euroa. Tämä on aivan eriskummallinen tilanne. Nyt osana tätä tupon yleistä henkeä pitäisi moinen ratkaisu peruuttaa ja antaa ne kompensaatiot, mitä energiaverojen nostamisesta ensi vuonna 2012 tapahtuu, niistä antaa vastaava lisäkompensaatio, jotta jollakin tavalla oltaisiin oikeudenmukaisuutta osoittamassa myöskin maataloustuotantoa kohtaan.

Samalla tavalla, kun täällä, niin kuin äsken sanottu, yhteisöverossa tapahtuu tämä 1,5 prosenttiyksikön madallus pääomaverosta ja useimmat viljelijät kuitenkin maksavat sitä, tällainen yrittäjähuojennus pitäisi pystyä ei vain maatalouden osalta vaan myöskin muitten yrittäjien kohdalla ottamaan käyttöön. Uskon, että keskusta tulee tästä tekemään aikanaan oman esityksensä.

Näillä vähän niin kuin hajallisilla pohdinnoilla, arvoisa puhemies, — tarkkaan tuossa aikataulussa pysyen, nyt on vielä 30 sekuntia aikaa — lopetan nyt, niin että kerrankin saan kiitosta siitä, että olen ennen aikojani puheenvuoron lopettanut.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tämä keskustelu käytiin jo aikaisemmin: eivät vihreät suinkaan ole ajamassa kivihiiltä turvetta korvaamaan. Tämä asia tuli selväksi jo aikaisemmin tänä iltana.

Olen samaa mieltä tästä edustaja Pekkarisen kanssa, että bioenergiasähkön tuotantotuen poistaminen vuoden 2012 alusta lähtien on valitettava asia, mutta se ei ole ympäristöministerin alaa vaan työ- ja elinkeinoministerin. Vihreinä haluamme jatkaa edelleenkin uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa. Turvettakaan emme ole heti huomenna lakkauttamassa vaan vähitellen ja sen mukaan, miten ministeri Niinistö tänään puhui.

Haluan myös sanoa, että hallitus on tuomassa tähän ohjelmaan (Puhemies: Minuutti!) energiatehokkuusohjelmia ja edistää varmasti parhaalla tavalla uusiutuvien energioitten käyttöönottoa.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Pekkarinen kiinnitti erittäin tärkeisiin asioihin, kahteen asiaan, huomiota. Kun täällä pääministeri Katainen moneen kertaan on tässä keskustelussa peräänkuuluttanut oikeudenmukaisuutta, luottamusta ja sitä, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla ja että siihen voi myöskin luottaa hallituksen taholta, niin miten voi olla mahdollista, että tämä budjetti tuo maaseudun väelle pelkkiä miinuksia, pelkkiä miinuksia? Hieno asia, että tulopoliittinen kokonaisratkaisu on syntynyt, mutta kyllä sen vastapainoksi, jotta oikeudenmukaisuus toteutuu, pitää myöskin saada muiden väestönosien, pienyrittä-jien, viljelijöiden jne., jotakin sellaista hyvää, että he tuntevat kuuluvansa samaan yhteiskuntaan kuin mihin nyt tämän ratkaisun myötä muut ihmiset kuuluvat. Hyvä heille niin, ei siinä mitään pahaa ole, mutta oikeudenmukaisuus vaatii myöskin toimenpiteitä siellä.

Toinen asia, puhemies, on uusiutuva energia. On aivan totta, että tämän hallitusohjelman kir- jaukset eivät ole samanmittaisia tämän budjettiesityksen kanssa. Näillä ei vaan valitettavasti saavuteta (Puhemies: Minuutti!) niitä hyviä bioenergiatavoitteita, joita meillä yhteisesti on.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen, tämä tänään... [Puhujaa naurattaa.]

Täytyy palauttaa ajatukset, arvoisa puhemies, tähän edustaja Pekkariseen, ja se saa vakavoitumaan. Nimittäin tänään syntynyt sopimus ei ole tupo, ei tupolev vaan työllisyyssopimus. Tänään, niin kuin aikaisemminkin hallitusohjelmassa ja budjettiesityksessä tuotiin vastoin sitä, mitä edustaja Pekkarinen toi esiin, näitä kasvupanostuksia siihen, että suomalaiset yritykset voivat menestyä ja kasvaa.

Kuten jo aikaisemmin totesin, energiaveroleikkuri aikaistetaan, tutkimus- ja kehityspanostuksia lisätään, itse asiassa Finnveran riskinottokykyä lisätään, vihreään talouteen tulee uusia panostuksia ja toukokuuhun mennessä selvitetään, otetaanko t&k-vähennys vai tällainen bisnes-enkeli-kasvuyrittäjävähennys käyttöön. (Puhemies: Minuutti!) Kyllä näitä kasvupanoksia löytyy.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin, bisnesenkeli-verokohtelu, innovaatiokannustin, on vuosia sitten jo valmisteltu. Myönnän, että kokoomus torppasi niitten eteenpäin menemisen viime vaalikaudella, mutta ihmettelen, että vieläkään nyt sitten jo 2012:lle niitä ei otettu käyttöön. Toivon voimia teille, jos nyt olette ottamassa. Minä uskon, että edustaja Kataja on kyllä aikaisemminkin ollut tätä mieltä, mutta teillä on vahvoja voimia näissä asioissa, jotka ovat olleet toista mieltä.

Mitä tulee Finnveran luototukseen, 900 miljoonan valtuus otettiin viime vaalikaudella. Siitä on 400 miljoonaa käytetty, ja nyt sen saman valtuuden puitteissa on tarkoitus Finnveran luototusta uudistaa. Näin olen saanut eräästä ministeriöstä kuulla, että näin tapahtuisi. Siinä mielessä ei resursseja lisää.

Ihan oikein, ja kun te puhutte, että näitä vihreän teollistamisen voimavaroja lisätään tai innovaatioiden rahoitusta lisätään, ei tuporatkaisuissa sellaista ole sanottu. Tämä kirja leikkaa valtuudesta 50,4 miljoonaa euroa. Mutta jos tuporatkaisussa on päätetty lisätä ja minä en ole huomannut, (Puhemies: Minuutti!) niin minä mielellään kuulisin sen.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on käyty keskustelua laidasta laitaan. Tämän päivän keskustelua on leimannut erittäin merkittävä ratkaisu, joka ainakin mahdollistaa sen, että meillä on tässä maassa ennustettavuutta ja siltä osin turvallisemmat näkymät sekä työn että työn tekemisen hinnoille. Tässä hallitusohjelmassa, joka tuolla budjetilla pyritään toteuttamaan, on kuitenkin todettu, että pohjoismainen korkeaan työllisyysasteeseen, kilpailukykyiseen talouteen ja tasa-arvoisiin palveluihin sekä huolenpitoon perustuva hyvinvointimalli on osoittautunut parhaaksi yhteiskuntajärjestelmäksi. Tällä talousarviolla pyritään turvaamaan juuri sitä rakennetta tässä talouden tilanteessa, tässä tilanteessa, missä talouden taantuma kolkuttelee ovelle, ja niillä voimavaroilla, mitä tällä hallituksella on käytettävissään, on tarmokkaasti ja uskaliaasti lähdetty tätä talousarvio-ta esittämään.

Me velkaannumme edelleen. Velkaantuminen on saatava katkaistua, se on pysäytettävä. Me emme voi valita Kreikan tietä. Mutta velkaantuminen ja velkaantumisen lopettaminen tarvitsee tehdä hallitusti. Meillä ei ole mahdollisuutta siihen, että me yhdellä kertaa ja yhdellä rysäyksellä lähdettäisiin siivoamaan edellisen hallituksen toimia vain siten, että ihmisiltä leikattaisiin vielä paljon enemmän. Nyt tulee joitakin tasaveroja, mutta ne ovat kyllä enemmän haittaveron kaltaisia. Meillä lisääntyy progressiivisuus tämän hallituksen myötä, ja se on myös osaltaan mahdollistanut talousarvion laatimisen.

Meillä on tarvetta kehittää koko maata sen erityispiirteitä kunnioittaen. Minä uskon, että kuntarakenneuudistus tulee omalta osaltaan, kun se aidosti keskustellen toteutetaan, sen erilaiset vaihtoehdot vielä järkevästi puntaroidaan, myös yhdistämään ja kehittämään ja ehdottomasti mahdollistamaan palvelujen kaikinpuolisen saatavuuden myös tulevaisuudessa.

Meidän rahapussille on tulijoita. Hallitukselta odotetaan panoksia sinne, hallitukselta odotetaan panoksia tänne. Hallitus kuitenkin jo omassa ohjelmassaan ja nyt tuossa keltaisessa kirjassa esittää, että meillä yritystoimintaa edistetään, meillä mahdollistetaan vientitakuiden laajentaminen, meillä pääomitetaan Finnveraa edelleen ja sitä kautta tuetaan mahdollista työllisyyden kehittymistä.

Hieman tästä, kuka milläkin nimellä haluaa tämänpäiväistä raamisopimusta sitten nimittääkään, muutama huomio siitä. On tuotu hyvin esille yritystoimintaa tukevat toimenpiteet, mutta haluan nostaa muutaman erityisen asian esille täältä paperista, joka saatettiin poikkeuksellisissa olosuhteissa voimaan, ja siitä hallituksen niille tahoille, jotka tätä ovat olleet kätilöimässä, suuret kiitokset. Meillä tässä maassa kuitenkin oli ylityökielto ja myös lakonuhka päällä. Eli hallitus ansaitsee enemmän kuin 10+ pistettä siitä, että on saatu tämä paperi tässä kohtaa kasaan.

Arvoisa puhemies! Tässä sopimuksessa tähdätään ja mahdollistetaan myös se kauan tässä maassa kaivattu työurien pidentäminen. Ikään kuin tämmöinen seniorimalli ja aikaisemmassa vaiheessa ihmisten kouluttautumisen mahdollistaminen edesauttaa työurien pidentymistä. Se on ensimmäinen todellinen keino siihen, että meillä mahdollistetaan nyt yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sen keskustelun avaaminen, että meillä aidosti voidaan kehittyä työelämässä, me aidosti otamme kantaa siihen, kuinka meillä työelämässä jaksetaan. Meillä on yritysmaailmasta ja työnantajilta jo hyviä kokemuksia siitä, mitä itsensä hoitamisella ja erilaisilla sapattivapaajärjestelyillä on pystytty aikaansaamaan, kun työ-uria on pidennetty.

Meillä on tässä sopimuksessa erityisenä helmenä myös se, että meillä työsuojeluun panostetaan. Meillä tulee muutosturvan osaamisen kehittäminen, meillä perhevapaajärjestelmät kehittyvät, meillä samapalkkaisuutta edistetään, sosiaaliturvaa kehitetään, erityisesti täällä on mainittu myös epätyypilliset työsuhteet. Nyt avoimin keskusteluin niin, että työmarkkinajärjestöt yhdessä ryhtyvät sitä työtä tekemään, mahdollistetaan aidosti nyt suuria työelämän laadullisia esityksiä. Vaikka tämän hallituksen toimivuuden päälle on kasattu paineita ja se on jo haluttu toimimattomaksi nimittää, niin kun tutustutte tähän laajaan kokonaisuuteen, huomaatte, että tämä hallitus on kyennyt tekemään työmarkkinoille avauksen. Se on pystynyt mahdollistamaan sen, että työelämän laadullisia kysymyksiä voidaan käsitellä aidosti kolmikantaisesti yhteistyössä ja niin, että niitten hyödyt todella voidaan käytäntöön ottaa.

Minä olen ihan varma siitä, arvoisa puhemies, että tämä hallitus jatkossakin pystyy nopeisiin käänteisiin. Kuusi puoluetta ei ole yhtä kuin kankeampi perusraami. Tämä hallituskoalitio on näyttänyt tässä talouden tilanteessa kyntensä, toimintakyvykkyytensä ja mahdollisuuden reagoida nopeasti maailman eri tilanteisiin.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi tuli Euroopassa tunnetuksi 1990-luvun alun laman aikana siitä, että vaikka rajut leikkaukset jouduttiinkin kohdistamaan lähes kaikkiin yhteiskunnan sektoreihin, yksi alue jätettiin kuitenkin aika lailla leikkausten ulkopuolelle, nimittäin koulutus, tutkimus ja tuotekehitys. Tämä politiikka toimi ja auttoi synnyttämään sellaista uutta kasvua, että maamme pääsi ja nousi kohtuullisen nopeasti uudelleen kasvu-uralle, ja tämä mahdollisti kansalaisten hyvinvoinnin parantamisen. Moni Euroopan maa otti meistä silloin mallia.

Nyt istuva hallituksemme on unohtanut nämä kokemukset, kuten eilen keskusteltiin tässä salissa: opetusministeriö esittää rajuja leikkauksia ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoihin. Pahiten kärsisi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, jonka aloituspaikoista lähes 40 prosenttia leikattaisiin. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että Torniosta loppuisi kokonaan ammattikorkeakouluopetus, monet kymmenet opettajat ja muu henkilökunta jäisivät työttömiksi. On aivan selvää, että tuolta alueelta häviäisi valtava määrä osaamista.

Budjetin esittelypuheenvuorossa pääministeri Katainen kertoi, että hallitus on sitoutunut työhön eheämmän yhteiskunnan puolesta. Konkreettiset toimet näyttävät valitettavasti olevan kuitenkin toisenlaisia. Niillä ei rakenneta alueellisesti eheämpää ja tasa-arvoisempaa Suomea.

Edellä mainitun koulutuksen lisäksi samaa viestiä kertovat verolinjaukset. Kun puhutaan liikenteen polttonesteiden verotuksesta ja sen korottamisesta, voi todeta, että kyseessä ei ole missään tapauksessa tasaverotus. Nimittäin kärsijöitä ovat nimenomaan haja-asutusalueen ja Pohjois- ja Itä-Suomen ihmiset, ne ihmiset, jotka välttämättä tarvitsevat omaa autoa saavuttaakseen edes välttämättömät peruspalvelut. Kärsijöinä ovat ne ihmiset, jotka eivät ole metroyhteyden varrella, ja sillä tavalla viime kädessä kohoavat kuljetuskustannukset valuvat myös näiden alueiden ihmisten maksettavaksi korkeimpina tavaroiden ja palveluiden hintoina. Polttoaineverojen korotus aiheuttaa myös alueiden, yritysten ja laajemminkin elinkeinoelämän kilpailukyvyn heikkenemistä ja sitä kautta näivettymistä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi myös puheessaan, että yhteisöveron alentaminen on suora tuki suomalaisille kasvuyrittäjille. Vaikka täällä on jo useassa puheenvuorossa asiaa sivuttu, niin haluan silti todeta, että 1:n tai nyt tämän tämänpäiväisen sopimuksen perusteella kenties 1,5 prosentin yhteisöveroalennuksella ei ole mitään merkitystä pk-sektorin kannustavuuteen, yrittäjyyteen tai investointien määrään. Uusien työpaikkojen ja yrittäjyyden tukemisen sijaan hallituksen politiikka syö yrittäjyyden eväitä ja vie työpaikkoja. Budjetissa ei ole oikein mitään sellaista kannustinta, joka kannustaisi suomalaisia työllistämään tai yrittämään. Sieltä puuttuvat uudet elementit niin investointeihin, uuden kehittelyyn kuin työntekijöiden palkkaamiseenkin.

Mutta siinä asiassa olen kuitenkin hallituksen kanssa täysin samaa mieltä, että valtionvelka tulee kääntää laskuun suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on välttämätöntä. Käytännön esimerkki kasvavan velan ongelmista löytyy hallituksen esittämistä kehyksistä, joissa vuonna 2015 menee valtionvelan korkokuluihin 1,3 miljardia euroa enemmän kuin ensi vuonna. Tämä raha lisää vain tasapainottamistarvetta.

Mutta kun otetaan huomioon valtion tuki tuolle tämänpäiväiselle sopimusratkaisulle, käsittääkseni noin 400 miljoonaa on se kustannus, nousee ensi vuonnakin valtion velkaantuminen noin 7,5 miljardiin euroon. Ja jos ensi vuodelle vielä aikaistetaan, niin kuin joitakin suunnitelmia on, tämän pysyvän vakausmekanismin tulo Eurooppaan ja joudumme rahoittamaan sen velkarahalla, niin on hyvin todennäköistä, että ensi vuonna valtio velkaantuu selvästi enemmän kuin tänä vuonna. Tätä kyllä edesauttaa se perustuslakivaliokunnan tulkinta, että vaikka budjetissa on velkaa varauduttukin ottamaan tälle vuodelle reilu 8 miljardia euroa, niin jos valtion kassa antaa myöten, että niin suurta määrää ei tarvitse ottaa, sitä ei välttämättä silloin oteta. Eli näköpiirissä on, että tuota 8:a miljardia ei tarvitsisi tänä vuonna ilmeisesti ottaa, ja tätäkin kautta on todennäköistä, että ensi vuosi tulee olemaan selvästi pahempi velkaantumisen kannalta kuin tämä vuosi.

Arvoisa puhemies! Hallitus on esittänyt sitomattomien maakuntien kehittämisrahojen leikkaamista yli puolella eli noin 18 miljoonalla eurolla. Olen erittäin tyytyväinen, että täällä on allekirjoitettavana ollut talousarvioaloite tämän maakunnan kehittämisrahan palauttamisesta tämän vuoden tasolle. Kyse ei valtiontalouden kannalta ole merkittävästä määrästä, mutta maakuntien ja maakuntaliittojen toiminnan kannalta kyse on erittäin tärkeästä rahasummasta. Esimerkkinä mainittakoon, että Lapin liitossa sillä on rahoitettu vaikkapa Euroopan arktisen tietokeskuksen toimintasuunnitelman valmistelua noin 50 000 eurolla. Siis summat ovat pieniä, mutta tärkeitä alueille.

Lopuksi en malta vielä olla ottamatta esille oikeusministerin täällä salissa eilen ilmoittamaa ratkaisua, että hovioikeuksien määrää vähennetään yhdellä ja hallinto-oikeuksien määrää kahdella. Olen erittäin tyytyväinen, että ministeri tulee vierailemaan kaikilla hovioikeus- ja hallinto-oikeuspaikkakunnilla ja tutustumaan paikallisiin olosuhteisiin ja yksiköiden toimintaan. Toivon, että asiassa otettaisiin viisaasti huomioon tietyille alueille syntyneet oikeudellisen tiedon ja osaamisen keskittymät, ja asiaan perehtyneenä voin kyllä todeta, että esimerkiksi hallinto- ja hovioikeuden säilyttäminen Rovaniemellä on perusteltua ja järkevää, muun muassa edellä mainitusta syystä.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan todeta tyytyväisenä sen, että tänään on saatu aikaan tietynlainen tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli raamisopimus. Se luo merkittävät edellytykset myös taloudellisen toiminnan tehostamiselle ja taloudelliselle kasvulle ja vakaudelle.

On kuitenkin niin, että yrityselämän, elinkeinoelämän, kautta luodaan kasvua ja se luo edellytykset myös hyvinvoinnille. Budjetista on todettava se, että olisi toivonut, että siinä olisi ollut enemmän kasvun siemeniä erityisesti pk-yrityksille, jotka ovat avainasemassa siinä, minkälainen meidän tulevaisuutemme on. Toivottavasti tulevan vuoden aikana tähän asiaan vielä palataan.

Arvoisa puhemies! Aion käsitellä jonkin verran kunta-asioita.

On tärkeää todeta se, mitä tämä budjetti vaikuttaa kuntiin. Kun on keskustelua kuunnellut, välillä on tuntunut siltä, että velat ovat muuttuneet saataviksi. Kuitenkin kokonaistilanne on se, että kuntien rahoitusasema tämän budjetin myötä ensi vuonna heikkenee lähes 450 miljoonaa euroa. Se on se tilanne, kun kuntien näkökulmasta sitä katsoo.

Valtionosuuksista on keskusteltu paljon, ja niitäkin on syytä tarkastella kuntien näkökulmasta. On totta, että valtionosuussumma kasvaa, mutta siinä on merkittäviä osatekijöitä. Siinä on kustannusjakotarkistus, indeksitarkistus, ja sitten siinä on verovähennysten kompensointi. Eihän se kunnille ole lisärahaa, jos verovähennyksiä kompensoidaan. Se on vain sen tulon muuttamista toiseen muotoon. Sitten väestörakenteen muutos on vaikuttanut ja vaikuttaa valtionosuuden määrään kuntakohtaisesti ja kokonaisuudessaan. Kaiken kaikkiaan ne toimenpiteet vaikuttavat siis kuntien rahoitusasemaan noin 450 miljoonaa euroa.

Sitten haluan erikseen todeta sen, mikä tässä budjetissa kuntien näkökulmasta on vakava asia: se, että kiinteistövero erillisenä asiana irrotetaan verotulontasauksesta. Ei pitäisi mennä irrottamaan yksittäistä asiaa varsinkaan niin vähäisellä valmistelulla kuin tämä ollaan tekemässä. Hallitusneuvotteluissa tämä asia oli ollut esillä talousryhmässä ja kuntaryhmä ei käsitellyt sitä lainkaan. Tämän vaikuttavuutta kuntakohtaisesti ei arvioitu eikä selvitetty, se vaan hyväksyttiin. Kuntakohtaisesti sen merkitys on todella huomattava.

On iso joukko kuntia, joissa tulot vähenevät yli 100 euroa asukasta kohti, ja enimmillään joissakin kunnissa tulee lisäystä yli 600 euroa. Tämä muuttaa kuntien välisiä suhteita, ja kuntien valtionosuuksissa ja verotulontasauksessa ja kuntien koko rahoitusjärjestelmässä on kysymys palvelujen rahoittamisesta. Verotulontasaus on sen vuoksi, niin kuin koko valtionosuusjärjestelmä, että kansalaisilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet palveluihin olosuhteista riippumatta eri puolilla maata. Tämä järjestelmä ottaa huomioon palveluntarve- ja olosuhdetekijät. Nyt tätä periaatetta rikotaan vakavasti. Tämä olisi pitänyt arvioida perusteellisesti, ja jos tähän muutokseen olisi lähdetty, siinä olisi myös vaihtoehtoja, millä tavalla se hoidetaan, että se kohtaanto ei ole näin vakava. Tässä on kysymys oikeudenmukaisuudesta.

Olen kuullut sanottavan tässä keskustelun kuluessa useamman kerran, että on kysymys niin sanotusti meidän rahoistamme, siitä, miksi meidän pitää rahoittaa muita kuntia.

Kuntien väliset erot ovat tässä mielessä erilaiset. Jos on kesämökkipaikkakunta, siellä ovat luonnonolosuhteet sellaiset, että siellä on vesistöjä. On myös kuntia, joissa ei ole, vaikka on kunta kuinka hyvin hoidettu, sellaisia paikkoja, joihin tulisi vapaa-ajan asuntoja. Sitten, jos minä ajattelen vaikka pääkaupunkiseutua, otan vaikka esimerkiksi Espoon, eikä minulla ole entistä kotikaupunkiani kohtaan mitään moitittavaa, mutta jos ajattelemme, että Fortumin pääkonttori tai Nokian pääkonttori on Keilaniemessä, eivät ne pääkonttorit tarvitse kovin paljon sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta niistä maksetaan merkittävä kiinteistövero. On paljon tällaisia esimerkkejä, ja näihin pitäisi pysähtyä, että mistä tässä on kysymys. Myöskin kun kiinteistöveron alarajaa ja ylärajaa nostettiin jokin vuosi sitten, juuri näillä paikkakunnilla alarajan nostoa vastustettiin ja erityisen suuresti tätä alarajan nostoa vastusti kokoomus, vaikka se sitten toteutettiin.

Tämä on hyvin epäoikeudenmukainen ratkaisu, ja tähän pitäisi puuttua ja tämä pitäisi perua ja arvioida sitten näitä asioita valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Haluan vielä pari sanaa sanoa, arvoisa puhemies, tästä tänäänkin keskustelussa esillä olleesta suuresta kuntauudistuksesta. Siinähän on tavoitteena turvata palvelut tulevaisuudessakin mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti. Se on hyvä tavoite. Kokonaiskuvaan tilanteesta, missä olemme, voi yhtyä. Meillä on väestörakennemuutos, meillä on monia uhkatekijöitä. Kunnat muodostavat merkittävän osan julkisen talouden kokonaismenoista, ja tulevaisuudessa joudumme hoitamaan palveluita vähemmillä resursseilla ja saamaan enemmän aikaan. Tämä on todellisuutta, mutta tähän ei tuo ratkaisua pelkkä kuntarakennemuutos.

Kysymys on palveluista. Jos odotetaan, että julkisen talouden kestävyysvaje korjaantuu sillä, että hoidetaan tämä kuntarakennemuutos, se on suuri harha, ja sen tulee tulevaisuus osoittamaan. Palvelut ja palveluiden tuottaminen, järjestäminen, sisältö, niiden johtaminen, siinä on ydinasia, johon pitää pystyä puuttumaan.

Haluan myös todeta sen vieläkin kerran, että on surullista, on harmillista, että tätä uudistusta ei lähdetty viemään laajalla parlamentaarisella pohjalla, ja on surullista, että tätä laajaa valmistelua toteutettuna tällä tavalla nimenomaan kokoomus ei halunnut. Se on minusta hyvin surullista. Nyt korostetaan hyvin voimakkaasti yhteisvastuuta. Tässä olisi ollut mahdollisuus sitä osoittaa. Me olemme nyt tässä tilanteessa. Toivon, että tästä haettaisiin enemmän yhteisymmärrystä. Tämä keskustelu tästä asiasta on ollut hyvin voimakkaasti vastakkaisasettelua, ja tähän pitäisi löytää paljon enemmän yhteisymmärrystä.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Pian viikon olemme keskustelleet valtion talousarvioesityksestä, ja on sanottava, että perheiden, lasten ja nuorten hyvän elämän tukemiseen jään tältä hallitukselta kaipaamaan niitä todellisia tekoja kauniiden sanojen tilalle. On myönnettävä, että yritystä on hiukan ollut oikeaan suuntaan, mutta työ on jäänyt kovin kesken. Tiedämme kaikki talouden haasteet, mutta kuten paljon on puhuttu, politiikka on aina arvovalintoja myös siitä, mistä säästetään ja leikataan. Perussuomalaisille on kunnia-asia pitää huolta myös niistä, jotka ovat elämänsä alkutaipaleella, lapsista ja nuorista. Se on arvovalinta, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen ja luo myös ajan mittaan yhteiskunnallisia säästöjä, puhumattakaan inhimillisestä hyvästä.

Viime eduskunta on tehnyt käsittämättömän päätöksen antamalla mahdollisuuden leikata nuorilta toimeentulotukiasiakkailta kymmeniä prosentteja pois toimeentulotuesta. Tähän epäkohtaan ei puututtu tämän uuden hallituksen voimin, vaikka mahdollista se olisi ollut. Perustuslakimme katsoo, että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Jokainen voi miettiä, miten tämä toteutuu niiden nuorten kohdalla, joilta vähästäkin viedään vielä pois. Vastuu on sysätty sosiaalityöntekijöille omista poliittisesti kestämättömistä päätöksistä, joilla pyrkimys on ollut mitä ilmeisimmin säästää rahaa nuorten hyvinvoinnin kustannuksella. Tuleva 6 prosentin korotus toimeentulotukeen ei näitä nuoria auta, kuten ei muitakaan toimeentulotukiasiakkaita.

Aivan liian monien lasten elämässä on monenlaisia haasteita: vanhempien työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä lisääntynyt lapsiperheköyhyys. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja ahdistelu on lisääntynyt. Moni nuori on ajautunut tilanteeseen, jossa hän rahaa tai muita hyödykkeitä vastaan antaa kehonsa sairaan aikuisen hyväksikäytettäväksi. Köyhyys lisää näiden hyväksikäyttäjien mahdollisuuksia saada näitä elämänsä alkutaipaleella olevia uhreja. Ihmettelen, kuinka tällainen voidaan hyväksyä maassa, joka mainostaa itseään hyvinvointivaltiona. Tuomittujen hyväksikäyttäjien tuomiot ovat naurettavat lyhyitä, ja niihin tulisi saada ehdottomasti muutos. Ne seuraukset, joita näille uhreille tulee, lisäävät paitsi yhteiskunnallisia kustannuksia myös inhimillisesti kestämätöntä tuskaa. Odotankin tältä hallitukselta todellisia toimenpiteitä tämän asian suhteen.

Arvoisa puhemies! Omassa perheessäni kasvaa neljä lasta, ja täytyy sanoa, että kannan syvää huolta siitä, millaiseen yhteiskuntaan heitä kasvatan. Perussuomalaisena koen, että meidän tulee antaa lapsillemme ja nuorillemme kaikki hyvän elämän eväät nyt, kun vielä ehdimme. Meidän tulee tukea vanhemmuutta. Meidän tulee turvata turvallinen koulutie ja tasavertaiset oikeudet oppimiseen kaikille koko Suomessa. Meidän tulee huolehtia riittävästä tuesta silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa sekä mielenterveystyössä. Ennalta ehkäisevä työ on kaiken lähtökohta, ja osana siihen kuuluu laadukas tutkimustyö, josta aiotaan myös leikata.

Toivoisin, että hallitus näiden asioiden äärelle todella pysähtyisi pohtimaan, kuinka autamme Suomen lapsia ja nuoria hyvän elämän toteutumiseksi myös taloudellisesti heikkoina aikoina. Se sijoitus maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti tulevaisuudessa.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä puheenvuorossani keskityn sivistykseen. Sivistyksessä on pienen kansan turva, sanoi Snellman, ja sitä olen monta kertaa itsekin puheissani siteerannut, ja uskon, että moni muu kansanedustaja on tehnyt samalla tavalla.

Olen ollut vähän huolissani siitä, että aika harvoin täällä kuitenkaan sitten tätä asiaa pysähdymme syvemmin miettimään. Siksi olen ajatellut tässä kohtaa sivistystä Suomen kansassa ja laajemminkin globalisaation maailmassa ja kiteyttänyt sen kolmeen kohtaan. Ihmisen nykyaikana on tavoiteltavaa olla tietävä, osaava, siis tiedollinen taso. Toiseksi eettinen: kansalaisilla on hyvä olla kyky työstää hyvän ja pahan, oikean ja väärän kysymyksiä. Ja kolmanneksi me toivomme kansalaisilta vastuullista yhteiskunnan jäsenyyttä, että he olisivat sitoutuneita osallistumaan yhteiskunnan jatkuvaan kehittämiseen.

Ensiksi tästä tietävästä ja osaavasta kansalaisesta.

Tietysti kotikasvatus, yhteiskunnan päivähoitojärjestelmä ja koulu luovat perustan tälle ensimmäiselle tasolle. Siksi on todellakin olennaista, kuinka nämä instituutiot yhteiskunnassa rakennetaan. Suomen nykyiset koulutusjärjestelmät vastaavat varmasti järjestelmänä hyvin vaatimuksia, mutta on tärkeää, että käymme jatkuvaa keskustelua siitä, mihin suuntaan esimerkiksi taloudellisten säästöpaineitten alla ehkä huomaamatta olemme järjestelmäämme viemässä. Täällä on paljon keskusteltu monista koulutusjärjestelmän tasoista mutta suhteellisen vähän yliopistoista.

Tehokkuutta ja tekniikkaa arvostava aikamme on erityinen uhka humanistiselle yliopistotutkimukselle ja -koulutukselle. On helppo perustella Aalto-yliopiston tapaisia uudistuksia ja sinne suunnattuja rahoituspanostuksia kilpailukyvyn ja tämän modernin ajan vaatimuksilla. Mutta otetaanpa esimerkiksi vaikka arkeologia tai kirjallisuusfilosofia. Kuulee usein epäileviä kommentteja, mitä hyötyä niistä lopulta on, miten niitä tieteitä sovelletaan uusien innovaatioiden löytämiseen jne. Sivistysperintömme kivijalkoja on kuitenkin ajatus myös tiedon itseisarvosta. Siksi perustutkimusta on tehtävä jatkuvasti kysymättä sitä, onko juuri tästä tutkimuksesta välttämättä mitään hyötyä kenellekään. Totta kai on tehtävä rationaalista arviointia ja hallinnollista suuntaamista ja ohjaamista, mutta uuden tiedon hankkimisen itsetarkoituksellista puolta ei humanistisilla aloilla saa kokonaan kiistää.

Ihminen tietää vielä äärimmäisen vähän siitä todellisuudesta, jossa hän elää. Emme siis tiedä edes sitä, mitä emme tiedä. Emme myöskään tiedä, mikä tieto sattuu olemaan aivan mullistavalla tavalla uusia näköaloja avaavaa. Tästä tiedon historiassa on lukuisia esimerkkejä. Omenan putoaminen puun alla mietiskelevän ajattelijan päähän saattaa johtaa niinkin olennaisen asian kuin painovoiman salaisuuksien äärelle. Sivistynyt yhteiskunta rakentuu siis esimerkiksi sille näkemykselle, että henkistä kapasiteettia ei mitata rahalla. Tehokkuus ei ole kaiken mitta. Kuka haluaisikaan elää maailmassa, jonka ainoa hyväksyttävä arvo on tehokkuus?

Arvoisa puhemies! Haluan tästä sivistyksen kohdasta vielä mainita erikseen lukiokoulutuksesta yliopistoon liittyen. Sehän luo pohjan ja selvimmän reitin kohti korkeakoulutusta ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Sen läsnäolo pitäjällä on viesti sinänsä, sivistyksen viesti, yleissivistyksen viesti, ja alakoululainen voi nähdä omin silmin: tuota reittiä minulla on mahdollisuus sivistyksen ja tiedon lähteille niin pitkälle kuin tahdon tai kyvyt riittävät. Se voi hyvällä tavalla motivoida tämän asian oivaltavia opettajia peruskoulussa ja myös lukiossa. Kuinka monta onkaan sellaista pojanjurrikkaa, joka on painanut ensin päähänsä ylioppilaslakin ja sitten tohtorinhatun ja joka vasta vastentahtoisten lukiovuosien aikana on oivaltanut, mitkä hänen todelliset henkiset resurssinsa ovat? Pidetään siis ne pienet lukiot hengissä. Me kyllä pystymme siihen taloudellisestikin, jos tahdomme.

Toiseksi sitten tästä eettisestä ihmisestä.

Määrittelen siis tämän eettisen ihmisen sillä tavalla, että hänellä on kyky työstää hyvän ja pahan, oikean ja väärän kysymyksiä. Tämän kyvyn herättäminen ja vahvistaminen on eräs kasvatuksemme peruspilareita. Tämä ei ole pelkästään kodin, ei kaveriporukan, ei koulun, ei uskonnollisten yhteisöjen tehtävä. Se on kaikkien, siis koko yhteiskunnan, yhteinen tehtävä. Sitä ei voida delegoida millekään Kataisen hallituksen sektoriministerille. Tästä olemme kaikki yhdessä vastuussa.

Uskon tässä asiassa itse keskustelun voimaan. Kenelläkään meistä ihmisistä ei ole olemassa ehdottoman eettisen totuuden aarrelipasta. Nämä eettiset totuudet löytyvät keskustelun kautta. Avoin yhteiskunta kykenee rakentamaan sellaiset foorumit, joissa avoimen, tasa-arvoisen ja toisia rohkaisevan keskusteluilmapiirin vallitessa etsitään vilpittömästi eettisiä näkökulmia milloin mihinkin ihmiselämän ja yhteiskunnan ongelmiin. Tässä mielessä on yhteiskunnassamme menossa huolestuttavia kehityssuuntia.

Suomi on lähtökohtaisesti hyvin homogeeninen kansa. Meillä on onneksi täällä perusväestössä jo ollut vuosisatojen ajan eri kieliä äidinkielenään puhuvia ihmisiä: ruotsin kieli ja saamen kielet, pohjoissaame, inarinsaame ja koltankieli. On suuri rikkaus, että meidän maamme todellisuutta on vuosisatojen ajan määritelty näitä kieliä puhuvien ihmisten kautta. En ymmärrä niitä käsityksiä, joiden mukaan näiden eri kielten asemaa pitäisi jotenkin heikentää tai vähätellä. Ruotsin kielellä maan toisena virallisena kielenä on luonnollisesti oma asemansa, ja se tulee säilyttää.

Sivistynyt yhteiskunta siis hyväksyy erilaisuuden ja katsoo sen rikkaudekseen. Tämä periaate sopii myös sovellettuna maahanmuuttokysymyksiin. Vain kohtaamalla näitä erilaisesta kulttuurista tulevia voidaan heihinkin vaikuttaa, synnyttää kehitys- ja kasvuprosesseja, jotka tekevät näistäkin maahanmuuttajista yhteiskunnan rakentajia eivätkä sen hajottajia.

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan eettisen keskustelun perusta on mielestäni kultaisen säännön periaatteessa. Sehän merkitsee toisen sijaan asettumista ja maailman katsomista myös toisen näkökannalta. Uskon itse, että niin sanotun globaalin etiikan rakentaminen voi lähteä vain tästä periaatteesta ja sen soveltamisesta. Kohtaamme jatkuvasti eri kulttuureista ja uskontokunnista oman sivistyksensä juuret hankkineita yksilöitä. Yhteinen eettinen perusta voi rakentua sille tosiasialle, että kaikilla ihmisillä on luontovarustuksessaan tuo salaperäinen kyky toteuttaa kultaisen säännön etiikkaa, asettua toisen sijaan ja toimia siten kuin toivoisi toisten toimivan itseään kohtaan.

Minun näkemykseni yhteiskunnan terveestä eettisestä keskustelusta on siis se, että kaikki mahdolliset osapuolet saavat kutsun pöydän ääreen. Myös kirkko ja uskonnolliset yhteiskunnat kuuluvat siihen, ne eivät voi väistää tätä velvollisuutta. Lopputuloksena ei tarvitse olla kompromissi, josta voitaisiin sanoa, että ei mitään rajoja, ei mitään oikeaa ja väärää, ei eroa hyvän ja pahan välillä, kaikki hyväksyttäköön ja kukin olkoon mitta itsellensä. Lopputulos voi olla yksilö, joka kasvaa tietoiseksi siitä, että on olemassa yleisinhimillinen kultaisen säännön etiikka, jonka noudattaminen rakentaa ehyttä ihmisyyttä, avointa, suvaitsevaa ihmisyhteisöä.

Kolmanneksi kysymys vastuullisesta ihmisestä.

Suomalaisen yhteiskunnan huolestuttavimpia kehityspiirteitä on vastuuttomuuden lisääntyminen. Eduskuntavaaleissa kokee itsensä ulkopuoliseksi 30 prosenttia kansalaisista. He eivät katso oikeudekseen osallistua demokratian kannalta olennaiseen tapahtumaan. He eivät halua ottaa valtaa, jonka järjestelmämme heille antaa omiin käsiin. Samalla he eivät myöskään ota vastuuta.

Sivistyneen yhteiskunnan eräs keskeinen piirre on se, että sen jäsenet ottavat vastuun siitä pienestä tai suuresta tehtävästä, jonka he yhteisössä saavat. Koko kasvatus, koulutus ja eettisen keskustelun prosessi tähtää vastuullisen yksilön rakentumiseen. Ei ole pelkästään sattuma, että jossakin pitäjässä Matkahuollon pitäjä joutuu toteamaan entistä useammin: "Ei tullut paketti tänään perille." Valitettavasti kuljettaja on lukenut osoitteen väärin ja jättänyt sen 500 kilometrin päähän toiseen pisteeseen. Vastaavaan saatamme törmätä myöskin täällä eduskunnassa.

Nykyisen talouskriisin kohdalla on todettu ainakin seuraavia näkökulmia: Kotitaloudet ovat ottaneet velkaa kulutustavaroihin enemmän kuin heidän olisi pitänyt. Pankit ovat luotottaneet yli kantokykynsä epävarmojen vakuuksien varaan. Valtiot ovat ottaneet velkaa, koska eivät ole pystyneet korottamaan veroja tai leikkaamaan menojaan.

Pohjimmiltaan voidaan sanoa, että kriisimme on vastuunpakoilun synnyttämä kriisi. Poliittiseksi kriisin tekee se, että se on entisestään heikentänyt kansalaisten luottamusta siihen, että poliitikot, siis me, pystyisimme demokratiassa hoitamaan omia tehtäviämme vastuullisesti.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa puhemies! Osallistuin juuri valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille, joka sisällöllisesti oli tosi loistava. Kurssilla käsiteltiin laajasti erilaisia maamme sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkakuvia. Kurssin aikana minun käsitykseni pahimmasta maamme sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvasta uhasta ei kuitenkaan muuttunut. 36 vuoden poliisikokemuksella tiedän sanoa, että maamme sisäisissä turvallisuusasioissa suurin uhka on kansalaisten syrjäytyminen, erityisesti nuorten ihmisten syrjäytyminen. Syrjäytymisellä on vaaralliset ja kauaskantoiset seuraukset. Vaikutukset tuntuvat koko yhteiskunnassa. Tämän turvallisuuteemme kohdistuvan uhan kustannukset ovat luettavissa kaikista tilastoista.

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan tuki syrjäytymisvaarassa olevan nuoren vaikeassa elämänvaiheessa voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, minkä suunnan nuori ihminen elämässään valitsee. Yksi merkittävä askel nuorten syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseksi on hallituksen lupaama nuorten yhteiskuntatakuu. Se on yksi hallituksen työllisyystoimien kärjistä. Yhteiskuntatakuun realisoituessa vuoden 2013 aikana on lopputuloksena, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan sijoituspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu on suoraan ongelmiin puuttumista ja yhteiskunnan aktiivista väliintuloa, jolla voimme pysäyttää syrjäytymisestä aiheutuvat, joskus hyvinkin kohtalokkaat seuraukset.

Arvoisa puhemies! Hallitus on varannut nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen yhteensä 55 miljoonaa euroa. On muistettava, että pelkkä raha ei tee meitä täysin autuaiksi tässäkään asiassa. Toimijoiden on laitettava itsensä peliin, nuorista on aidosti välitettävä. Nuorten yhteiskuntatakuu on yhteiskunnan luoma pysyvä rakenne. Pysyvät rakenteet ovat välttämättömiä, kun rakennamme tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa nuorista todella välitetään. Näillä toimilla turvataan se, että nuorilla on tulevaisuuden näköaloja ja että yhteiskunta säilyy jatkossakin eheänä ja turvallisena.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus teki hyvää työtä. Se elvytti oikea-aikaisesti ja onnistuneesti. Julkiset investoinnit estivät silloin massatyöttömyyden, ja erityisesti käynnistettyjen liikenneinvestointien kautta myös Suomen kilpailukyky parani. Tätä elvytyspolitiikkaa tehtäessä oli hyvin tiedossa, että Suomi velkaantuu. Näin myös kävi. Suomen ulkomainen korollinen nettovelka lähti nousuun, ja sen määrä oli viime vuoden lopulla jo 45 miljardia. Edellisen hallituksen jokainen budjetti on siis tehty osittain ulkomaisen pääoman turvin. Tämän vuoksi on täysin oikein ja vastuullista, että hallitus nyt nostaa veroja, leikkaa kuluja ja muuttaa rakenteita. Veronkorotukset ja leikkaukset vastaavat suurin piirtein tämänhetkistä korkokulurakennetta, eli on hyvin todennäköistä, että suoritetut toimenpiteet ovat valitettavasti riittämättömiä.

Talousarvioesitys 2012 ansaitsee kiitoksen siitä syystä, että se on monista leikkauksista huolimatta jättänyt sosiaali- ja terveydenhuollon käytännössä leikkauksien ulkopuolelle. Valitettavasti tiukka talousraami ei tällä kertaa antanut mahdollisuutta korottaa jälkeenjääneitä yliopistoille ja sairaanhoitopiireille maksettavia evo-rahoitusosuuksia. Talousongelmista huolimatta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta on merkittävästi pystytty parantamaan. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotukset, pienituloisten verohelpotukset ja toimeentulotuen sekä asumistuen korotukset ovat antaneet selvät perusteet nimittää tätä budjettiesitystä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden budjetiksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesitys ottaa hyvin huomioon Suomen työmarkkinoiden rakenteesta johtuvan korkean nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan jo ensi vuonna ja saatetaan voimaan 2013. Toivottavasti tämä nuorten yhteiskuntatakuu otetaan nyt tosissaan, sillä liian moni nuori ajautuu todellisuudessa järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle.

Hallitus ei ole myöskään unohtanut pitkäaikaistyöttömiä. Se osoittaa ensi vuonna 5 miljoona ja seuraavina vuosina 20 miljoonaa kokeiluun, jossa pitkäaikaistyöttömien työllistämistoimien vastuu siirtyy 12 kuukauden jälkeen kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Työ- ja elinkeinotoimistot liittyvät työttömyyden hoidon lisäksi vahvasti seudulliseen elinkeinopolitiikkaan. Koska hallituksen tavoitteena ovat vahvemmat peruskunnat, niin toivottavasti itsenäisten te-toimistojen sijoittelussa ja lukumäärässä otetaan huomioon kuntarakenteen tuleva muutos.

Arvoisa puhemies! Onnistunut sosiaali- ja terveyspolitiikka ei ole mahdollista ilman vahvaa teollisuutta ja vientiä. Pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen ovat onnistuneesti neuvotelleet työmarkkinajärjestöjen kanssa päämääränä maltillinen palkkaratkaisu. Siitä heille suuri kiitos. Maltillinen palkkapolitiikka inflaatiosta huolimatta on keskeinen kilpailukykytekijä ja laajamittaisen työllisyyden edellytys.

Hallitus on myös kiitettävän määrätietoisesti ryhtynyt harmaan talouden torjuntaan. Harmaan talouden torjunta ja kansainväliset sopimukset talousrikollisuuden kitkemiseksi ovat omalla tavallaan myös elinkeinopolitiikkaa, joka tuo valtion kassaan kaivattuja veroeuroja.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen väitti lehtijutussaan, että Suomesta puuttuu tahto säilyttää teollisuus. On erittäin hyvä asia, että teollisuuden johtohenkilöt arvioivat Suomen kilpailukykyä ja vertaavat sitä muiden euromaiden politiikkaan. Kenenkään oikeuksia ei tietenkään pidä polkea, mutta Pesosen lausuntoja kannattaa pohtia. Hallitus on oikeaoppisesti alentanut yhteisöveroa, mutta todellisen, merkittävän vaikutuksen saavuttamiseksi sitä pitäisi alentaa vielä enemmän, eli meillä pitäisi olla kunnianhimoisempi tavoite pärjätä kansainvälisessä investointikilpailussa ja estää suomalaisten yritysten ja pääomien karkaaminen maamme rajojen ulkopuolelle.

Arvoisa puhemies! Monilla Suomen alueilla kehitys ei valitettavasti ole ollut sitä, mitä me kaikki haluaisimme. Väestön ikärakenteen muutos ja työvoiman vähentyminen 125 000:lla vuoteen 2020 mennessä pakottaa puuttumaan myös rakenteisiin, vaikka niiden talousvaikutuksia usein liioitellaan. Suomessa on pitkään ollut käytössä nerokas ja alueiden talouseroja tasaava verotulojen tasausjärjestelmä. Monissa maakunnissa tämä verotulojen tasausjärjestelmä todellisuudessa pitää pystyssä sosiaali- ja terveydenhuollon toimivia rakenteita. Tosiasia on se, että asukkaita menettävät seutukunnat menettävät samaa tahtia verotulojen tasausrahaa, joten mitääntekemättömyys ei pelasta kuntia eikä niiden itsenäisyyttä. Toivottavasti uhkien läpi nähdään myös mahdollisuuksia.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies ja ahkerat salissa istuvat kollegat! Eduskuntavaalien jälkeen aikaansaatu laajapohjainen hallitus ansaitsee suuren kiitoksen siitä, että vastuullinen budjetti on saatu aikaan hyvässä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä. Poliittinen linja on selkeä ja suunta selvä, joten tältä pohjalta maamme tulevaisuutta on hyvä rakentaa. SDP voi olla pystypäin budjetin takana. Siinä ei nimittäin ole mitään sellaista elementtiä, joka olisi ristiriidassa sen kanssa, mitä puhuimme vaalien alla. Poliittinen linjamme on kestänyt yhtenäisenä oppositiosta hallitusvastuuseen siirtymiseen.

Arvoisa puhemies! 100 euron korotus perusturvaan on historiallisesti merkittävä, koska se tuntuu siellä, missä tukea ja apua aidosti kaivataan: pienituloisten suomalaisten arjessa. On erinomaista, että hallitus huomioi näiden korotusten vaikutuksia laajalti ja varmistaa monin toimenpitein sen, että tuo 100 euroa näkyy ihmisten käyttövaroissa mahdollisimman täysimääräisesti. Tämän budjetin myötä saadaan tuloerojen kasvua vihdoin käännettyä. Samalla tarkasti suunnatuilla toimilla köyhyysaste saadaan laskemaan.

Talouden kokonaiskuvan kannalta ensisijaisen tärkeää on, että valtion velkaantumista saadaan suitsittua ja valtio satsaa kasvuun ja työllisyyteen. Veropohjaa laajennetaan ja verotusta muokataan oikeudenmukaisempaan suuntaan. Pääomaverotukseen tehdään maltillinen korotus ja pieni progressio. Samalla pienituloisten verotusta kevennetään. Verotuksen kokonaiskuvaa viedään siis selkeästi oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus lähtee toteuttamaan hallitusohjelmaa määrätietoisesti eikä lykkää vaikeita päätöksiä hamaan tulevaisuuteen. Niin leikkauksia kuin vastaavasti lisärahoitustakin on luvassa heti ensi vuodelle.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla positiivista on panostukset lähi- ja luomuruokaan. Maatalouden koko kuva näyttäytyy kuitenkin hyvin haastavana ensi vuonna, ja yleisellä tasolla pitäisi miettiä tälle sektorille samankaltaista sapluunaa kuin kuntatalouteenkin. Tuottajien toimeentuloa voitaisiin parantaa miettimällä rakenteita aidosti uudelleen. Kysymys niin kunta- kuin maatalouspuolellakin on siitä, että rakenteet ovat vanhaa perua ja niihin puuttuminen on suorastaan tabu. Näen itse suurena ongelmana sen, jos järjestelmät menevät ihmisen edelle ja sen sijaan, että helpottaisivat elämää, päinvastoin hankaloittavat sitä. Se, että byrokratiaa karsitaan minimiin, on mielestäni meidän kaikkien yhteinen etu.

Kuntatalouden osalta voi todeta, että ensi vuodelle on leikkauksista huolimatta luvassa lisää rahaa eli valtionosuudet kasvavat. Jatkossa on selkeästi tiukempaa, ja siksi palvelujen säilyttämiseksi meidän on alettava ennakkoluulottomasti uudistaa rakenteita. Näen tässä aidosti monia positiivisia mahdollisuuksia, enkä oikein ymmärrä varsinkaan keskustapuolueen yksisilmäistä kapinointia pelkästään jo sitä kohtaan, että rakenteiden uudistamista suunnitellaan.

Arvoisa puhemies! Työelämäpuolella on nähtävissä aktiivisuutta ja toimenpiteitä. Nuorten yhteiskuntatakuu lähtee liikkeelle lähes 60 miljoonan euron panostuksin. Samalla ollaan myös vihdoin tekemässä toimia pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi. Ensi vuonna alkaa kuntakokeilu, jossa pitkäaikaistyöttömyyttä pyritään torjumaan siirtämällä viimeistään 12 kuukauden jälkeen päävastuu työllisyyden hoidosta kokeilussa mukana oleville kunnille. Tässä keskeistä on riittävä resursointi, ja ensi vuodelle ollaankin tähän tarkoitukseen panostamassa jo 5 miljoonaa euroa. Kokeilu kestää koko hallituskauden, ja jatkossa sen rahoitus nousee 20 miljoonaan euroon vuosittain.

Harmaan talouden torjuntaan tulee uutta puhtia ja uusia työkaluja, vihdosta viimein, ja siihen ollaan myös valmiita panostamaan rahallisesti tällä hallituskaudella.

Kotitalousvähennykseen tehtäviä muutoksia on mielestäni seurattava tarkasti. Tästä on tullut paljon kansalaisilta palautetta. On vaikea sanoa, mitä vaikutuksia vähennyksen enimmäismäärän alentamisella ja korvattavan määrän prosenttiosuuden laskemisella tulee loppupeleissä olemaan. Nyt saadaan kuitenkin arvokasta tietoa kotitalousvähennyksen vaikutuksista. Jatkossa on hyvä pohtia näiden kokemusten perusteella, mikä on se paras ja tehokkain taso kotitalousvähennykselle.

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Aivan lopuksi: Edessämme ei ole lähivuosina juuri muuta kuin haasteita, haasteita ja haasteita. Toivon todella, että teemme tätä työtä yhdessä yli hallitus- ja oppositiorajojen.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hyvät kuulijat! Ilta on todellakin pitkällä, niinpä en ala koko kirjaa käymään läpi, vaan keskityn siihen, mikä itselleni on läheisintä ja rakkainta.

Olen varma, että tämän budjetin tavoitteena on ollut ajatus, että on tärkeää saada yhteiskunta, rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on hyvä olla, ihan jokaisella. Uskon, että tämä on hyvä työkalu. Sitä on hiottu kuuden poliittisen ryhmän voimin. Se ei ole täydellinen, mutta sen avulla voimme rakentaa kuitenkin seuraavan neljän vuoden aikana parempaa yhteiskuntaa.

Uutena kansanedustajana en oikein ymmärrä sitä syyttelyä, että te teitte väärin tuolla hallituskaudella ja te teitte tällä tavalla, vaan uskon, että ihan jokainen hallitus on ajallansa pyrkinyt parhaaseen lopputulokseen.

Pidän tätä talousarvioesitystä lapsiystävällisenä esityksenä ja perustelen sitä muutamalla sanalla.

Ensinnäkin siinä on säilytetty subjektiivinen päivähoito-oikeus, jotta heikoimmassakin asemassa olevat lapset saavat nauttia hyvästä pedagogisesta ohjauksesta. Olemme uudistamassa varhaiskasvatuslakia, jonka tavoitteena on saada ehjempi koulutus- ja kasvatuskokonaisuus lapsillemme ja siitä sitten eteenpäin nuoreksi aikuiseksi asti. Tämä hallitus pyrkii edelleen pienentämään opetusryhmiä ja vahvistamaan aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa.

Edustaja Mäntylä oli täällä huolissaan lapsiperheitten köyhyydestä. Todellakin se onkin semmoinen huolenaihe, josta saamme kaikki kantaa huolta ja tehdä työtä sen poistamiseksi. Tähän hallitusohjelma pyrkii perusturvaa reippaasti korottamalla.

Maahanmuuttajia on huomioitu tässä talousarvioesityksessä esimerkiksi siten, että järjestetään maahanmuuttajanuorille lukioon valmentavaa koulutusta. On tärkeää, että saadaan kaikki osaaminen, kaikki vahvuudet, meidän yhteiskuntaamme ja sen rakentamiseksi. Siksi ilmiöt, kuten rasismi, kovat puheet, se, että sinulla on oikeus tehdä sitä ja sinulla ei, eivät kuulu meidän hyvinvointivaltioomme. Tässä maassa pitää jokaisella olla hyvä olla ja jokaisen pitää osaltaan pystyä sitä rakentamaan. Siksi myös vammaiset lapset ja nuoret ja aikuiset täytyy saada osaksi tätä rakennusporukkaa.

Luovan työn tekijät luovat meille kaikille hyvinvointia. Siksi heidän toimintaedellytystensä parantaminen on tärkeää ja meidän kaikkien asia. Tämä hallituksen talousarvio pyrkii toimeentulon ja eläkkeitten, eläketurvan parantamiseen luovan työn tekijöitten kohdalla.

Haluamme olla oppimistuloksissa parhaiden joukossa kansainvälisissä vertailuissa. Meidän on todellakin pohdittava, mitkä ovat pienen maamme vahvuudet. Niitä ovat juuri tämä, että meitä ei ole niin paljon, ja siksi uskon, että koulutustakuulla, oppilashuoltoa kehittämällä saamme ihan vielä pelastettua jokaisen lapsen ja nuoren tähän yhteiskuntaan. Näkisin mielelläni, että lapsille ja nuorille tällaista työnteon kulttuuria opetettaisiin jo ihan pienestä pitäen turvallisten aikuisten ohjauksessa.

Tämä talousarvioesitys koulutuksen osalta painottuu pieniin, sinne perusopetukseen. Tässä taloudellisessa tilanteessa se on nähty järkeväksi ottaa painopisteeksi. Toivoisin, että jotta meidän maamme säilyisi myös huippututkimuksen maana, niin katsottaisiin laajasti kansainvälisille areenoille ja haettaisiin myös rahoitusta kansainvälisen tutkimuksen, esimerkiksi Euroopan unionin, rahastoista. Toki meillä täytyy olla itsellä myöskin varattuna tutkimukseen rahaa kansallisista varoista.

Nuorisosta sen verran, että monesti puhumme nuorisosta ongelmajoukkona. Itse asiassa maassamme kasvaa hienoja, taitavia nuoria. Jokainen heistä on jossakin hyvä, ja meidän aikuisten tehtävä on kohottaa heidän vahvuuksiaan, tuoda esille heidän vahvuutensa, ja siksi tämä talousarvioesitys painottaa ja tuo esille sen tärkeyden, mikä nuorten osallistumisella tähän yhteiskuntaan on. Myös nuorten ääntä pitää kuulla. Etsivällä nuorisotyöllä tavoitetaan ne 6 000 nuorta, jotka ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnastamme.

Se, mistä olen jo aikaisemmalla poliittisella urallakin puhunut, joka minusta olisi vielä ehkä vahvemmin saanut olla tässä talousarvioesityksessä ja josta monet meidän yhteiskuntamme ongelmat johtuvat, on alkoholi. Meidän täytyy puuttua alkoholismin syihin, alkoholismin seurauksiin ja auttaa niitä perheitä ja siihen tautiin sairastuneita entistä tehokkaammin.

Uskon, että meillä on tässä käsissä ja teilläkin siellä pöydillä hyvä työkalu, minkä avulla voimme rakentaa parempaa yhteiskuntaa, sellaista, jossa meillä jokaisella on hyvä olla.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kasvuyrittäjyydestä huolehtiminen on Suomen tulevaisuuden tekemistä. Tänään hallituksen tuella aikaansaatu työmarkkinajärjestöjen työllisyyssopimus on merkittävältä osaltaan tuomassa vakautta suomalaiseen yhteiskuntaan. Aikaansaatu sopimus lupaa myös yrityksen kehittämiseen uusia työkaluja, muun muassa mahdollisen t&k-innovaatioverovähennyksen. Tämä ohjaa yrittäjää kehittämään omaa yritystään entistä tarmokkaammin.

Toivotan rohkeutta myös liikenneministerin työlle selvittää satelliittipaikantimeen pohjautuvan liikennesovelluksen sopivuutta Suomeen. Sovellus lisäisi samalla tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta eri puolilla Suomea asuville kansalaisille. Sovellus voisi parhaimmillaan vähentää ja jopa poistaa joitakin liikenteen jäykkiä ja epäoikeudenmukaisiksi koettujen verojen, muun muassa polttonesteiden, ajoneuvo- tai autoverojen, kirjoa. Paikannintekniikka ei ole uutta. Amerikkalaiset alkoivat kehittää sitä jo 1960-luvulla. Eurooppalaisen Galileo-nimisen tekniikan kehittäminen alkoi 1990-luvulla.

Arvoisa puhemies! Täällä käydyssä keskustelussa on tullut esille huoli yksityisyyden suojasta paikannustekniikan yhteydessä. Voin vakuuttaa, että huoli on turhaa, sillä satelliitit eivät sisällä paikannustiedon tietoliikennettä ja kehitettävän tuotteen määrittelystä riippuu, millaisia tietoja ja missä muodossa vastaanotin antaa ulos. Satelliitit lähettävät ainoastaan omaa paikkatietoa ja atomikellon aikasignaalia. Siten ainoastaan vastaanotin tietää, missä liikkuu. Eurooppalainen Galileo-järjestelmä parantaa paikannuksen tarkkuutta metriin ja korjaamilla jopa senttiin. Galileo, joka on valmis vuonna 2014, on yhteensopiva amerikkalaisen GPS-paikannustekniikan kanssa, joten sovelluksien kehittämistä ja testaamista ei tarvitse odottaa.

Arvoisa puhemies! Itse näen, että tässä on mahdollisuus kehittää Suomeen alan kärkiosaamista ja vahvistaa Suomen asemaa logistiikan kärkimaana vahvistaen samalla myös Suomen kuvaa oikeudenmukaisena ja tasa-arvoisena yhteiskuntana.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! On mielenkiintoinen sattuma, että koko viikon eduskunnassa jatkunut valtion ensi vuoden talousarvioesityksen lähetekeskustelu huipentuu päivään, jolloin työmarkkinakeskusliitot ovat päässeet kattavaan työmarkkinasopimukseen. Tästä sopimuksesta täytyy onnitella myös pääministeri Jyrki Kataista ja hänen hallitustaan, joka sitkeästi patisteli työmarkkinosapuolia sopimukseen, vaikka neuvottelut jo kertaalleen katkesivatkin.

Syksyn aikana maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikentyneet nopeasti. Euroalueen myllerrys aiheuttaa epävarmuutta markkinoilla. On pelättävissä, että kuljemme kohti taantumaa tai ainakin pitkän hitaamman kasvun kautta. Tässä tilanteessa meidän on Suomessa kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrittävä pitämään oma taloutemme kunnossa, luomaan vakautta ja ennustettavuutta yritysmaailmaan ja sitä kautta työllisyyteen.

Tänään syntynyt työmarkkinasopimus on tähän tilanteeseen erittäin isänmaallinen ja vastuullinen teko. Samoin hallituksen merkittävä panostus sopimuksen vauhdittamiseksi, noin 400 miljoonaa euroa, on niin ikään näissä oloissa perusteltu toimenpide. Yhteisöveron lisäalennus, energiaveroleikkurin aikaistaminen, t&k-vähennyksen käyttöönotto tai mahdollinen pääomasijoit-tajien, niin sanottujen bisnesenkelien, panostusten kannustaminen, ovat kaikki niitä keinoja, joita kokoomus on ajanut yritysten toimintaedellytysten ja kasvun tukemiseksi.

Seuraavaksi onkin katsottava työmarkkinaliittojen suuntaan, jotta sopimuksen taakse saadaan mahdollisimman kattavasti kaikki liitot. Äskeisellä hallituksen kyselytunnilla pääministeri Katainen määritteli kattavuuden uudella ja mielestäni oikealla tavalla. Hänen mukaansa hallitus tulee tarkastelemaan kattavuutta sekä määrällisillä että laadullisilla kriteereillä. Määrällinen on tietenkin sopimukseen liittyvä osapuolten lukumäärä ja laadullinen taas tarkoittaa sitä, etteivät kattavaa sopimusta eikä Suomen pyörien pyörimistä saa horjuttaa pienet, sopimuksen ulkopuolella jäävät alat.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviossa joudumme tekemään myös kipeitä ja vaikeita päätöksiä, jotta suomalaisten hyvinvointi voidaan taata myös tulevina vuosina. Meidän on pystyttävä katkaisemaan myös valtion velkaantuminen tällä vaalikaudella. Siksi valtiontalouden sopeuttamistoimet on aloitettava etupainotteisesti heti ensi vuonna. Kaiken perusta on työ ja erityisesti nuorten työllisyys. Hallitus on budjettiesityksessään nostanut työllisyyden tukemisen ja työntekoon kannustamisen ykkösasiaksi. Vain työn tekemisen kautta syntyy jaettavaa, jolla voimme turvata palvelut kaikille ihmisille myös tulevaisuudessa. Onkin merkille pantavaa, että hallitus jatkaa työmarkkinaosapuolten tukipaketissa sitä samaa linjaa kuin ensi vuoden talousarvioesityksessä turvaamalla yritysten kilpailukykyä ja vauhdittamalla uutta kasvua.

Erittäin tärkeää on hallituksen esitys nuorten yhteiskuntatakuusta. Jokaiselle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan jatkossa työ-, koulutus- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Itse tulen kaupungista, jossa on suurten kaupunkien Suomen korkein nuorisotyöttömyys. Elokuun tilaston mukaan alle 25-vuotiaitten työttömien osuus kaikista työttömistä Oulussa oli yli 20 prosenttia. Vaikka Oulussa on Suomen nuorin ja koulutetuin väestö ja nuoriso- ja akateemista työttömyyttä voidaan pitää positiivisena ongelmana, se ei ole sitä niiden nuorten kohdalla, joille työttömyys on omakohtainen asia. Tämän vuoksi yhteiskuntatakuu, joka tarjoaa työ-, koulutus- ja kuntoutuspaikan meille Oulussa, on erittäin tärkeä. Tämän vuoksi toisen asteen koulutuspaikkojen vähentäminen ei sovi meille. Oulun seudulla nuorten ikäluokat pienenevät seuraavan kymmenen vuoden aikana kaikkein vähiten Suomessa. Oulun vaikeaan nuorisotyöttömyyteen varmaan löydämme ratkaisun yhdessä ministereitten Gustafsson ja Ihalainen kanssa, kunhan päädymme yhteiseen pöytään yhteiselle asialle.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kataisen hallitus on päättänyt toteuttaa kolme merkittävää rakenteellista ja toiminnallista uudistusta: kuntauudistus, ammattikorkeakoulu-uudistus ja Puolustusvoimain uudistus. Kaikilla näillä on liittymäkohtia jo ensi vuoden valtion budjettiin. Jokainen uudistus tuo toteutuessaan toiminnallisia säästöjä ja parantaa laatua — ei välittömästi, ei samana vuonna, mutta pitemmällä aikavälillä.

Kuntauudistuksesta tässä yhteydessä en sano tämän enempää, se kuitenkin olisi pitänyt tehdä jo aika päiviä sitten. Oulussa on meneillään väestöltään Suomen suurin kuntaliitos viiden kunnan rakentaessa uutta Oulua, ja jo nyt voidaan sanoa, että se on tuonut alueelle aivan uutta dynamiikkaa.

Ammattikorkeakoulu-uudistus on jatkoa viime hallituksen opetusministereitten Sarkomaa ja Virkkunen toteuttamalle yliopistouudistukselle ja on myös välttämätön toteuttaa.

Puolustusvoimien laajassa uudistuksessa tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Lähtökohtana on sopeutuminen pienempiin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin kuitenkin ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisyä. On hyvä, että uudistustoimet aloitetaan välittömästi, sillä kustannus-säästöjä voidaan saada aikaan vain rakenteellisilla muutoksilla. Mitä kauemmas uudistus lykätään, sitä vaikeammaksi se tulee. Sopeutuminen tulee koskemaan aivan varmasti kaikkea kolmea pääluokkaa: Puolustusvoimien toimintakykyä, henkilöstöä ja materiaalia. Yksistään mistään näistä leikkaaminen ei ole järkevää, vaan kokonaistaloudellisesti kaikki riippuu kaikesta.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ensi vuoden budjettiesitys osoittaa, että hallitus kantaa vastuuta Suomesta ja suomalaisista. Hallitus on osoittanut tämänkin päivän ratkaisujen perusteella toimintakykynsä ja sitkeytensä katsoa tulevaisuuteen vaativassakin tilanteessa.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen kävi ansiokkaasti läpi noita tänään työllisyyssopimuksessa aikaansaatuja toimenpiteitä, jotka meidän kokoomuslaisten korvaan kuulostavat varsin mieluisilta ennen kaikkea kasvun näkökulmasta. Mutta ehkä parasta tuossa työllisyyssopimuksessa on se, että sillä luodaan vakautta työmarkkinoille. Uskon, että se on omiaan estämään tulevan lakkosyksyn, -talven ja -kevään.

Tuossa työllisyyssopimuksessa on sen toteutumisen ehdoksi asetettu se, että se on riittävän kattava, paitsi määrällisesti, myös laadullisesti. Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta on aivan olennaista se, että meidän logistiikkapalvelumme pelaavat. Jos meidän satamamme tai maantie- tai rautatiekuljetukset seisovat, on aivan turha puhua vakaudesta tai kilpailukyvystä, palkkakilpailusta noilla muilla aloilla. Toivon todella, että Suomen logistiikka-alalla tunnetaan vastuu Suomen kilpailukyvystä ja myös noilla kriittisillä aloilla yhdytään tähän työllisyyssopimukseen. Se on suomalaisen työntekijän, työmiehen ja -naisen etu ja turvaa hyvinvointia ja työllisyyttä meille kaikille.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Täällä tämän lähetekeskustelun aikana on kannettu suurta huolta maamme syrjäisten alueitten ihmisten toimeentulosta ja siitä, että syrjäisille alueille muun muassa polttoaineverot ja niiden korottaminen tuovat suhteettoman suuria kustannuksia, siis kustannuksia sinne, missä matkat ovat pitkät, julkisia kulkuneuvoja ei ole käytettävissä, eli oman auton käyttäminen normaali- sekä työmatkoilla että asioinnissa on välttämätöntä ja pakollista. Minä ymmärrän tämän huolen siitä, että näin on, ja minulla on tullut mieleen aikaisemmilta ajoilta järjestelmä, jolla voitaisiin puuttua tähän ja korjata tämä vinouma.

Varmaankin vanhemmat kansanedustajat muistavat ajan, jolloin Suomessa oli moottoripolttonesteillä, eli bensiineillä ja dieselpolttoaineella, koko valtakunnassa sama hinta, eli oli niin sanottu moottoripolttonesteiden tasahintajärjestelmä. Se lähti siitä, että subventoitiin rahtikuljetuksia pitkille matkoille. Hinta, niin sanottu tukkuhinta, on satamissa aivan sama, sijaitsipa satama sitten täällä etelässä tai Pohjanlahden rannalla, hinta on satamassa sama, ainakin ennen oli, ja siitä sitten hinta muuttuu sen mukaan, kun rahtikustannukset tulevat. Tällä tasaushintajärjestelmällä voitaisiin tasata hinta niin, että bensiinilitra maksaisi täällä Helsingissä ja Utsjoella aivan saman verran.

Tässä tietysti moni ajattelee, että tämähän ei ole markkinataloutta. Mutta eihän meillä ole markkinataloutta sekään, että postipaketti, postikortti tai kirje kulkee aivan samalla hinnalla pantiinpa se postiin miltä puolelta maata tahansa. Tämä yhtenäishintajärjestelmä romutettiin joskus silloin, kun ruvettiin puhumaan, että valtaa täytyy antaa markkinavoimille ja markkinoiden pitää saada toimia. Mutta tällaisissa asioissa minusta markkinoiden ei tarvitse antaa tällä tavalla toimia. Tällä polttonesteitten tasahintajärjestelmällä estettäisiin myöskin se, että öljy-yhtiöt eivät riistäisi kansalaisia korkeammilla hinnoilla niillä alueilla, missä normaali kilpailu ei toimi.

Tässä olisi toisin sanoen erinomainen ajatus ja aloite ennen kaikkea meille syrjäisten Itä- ja Pohjois-Suomen kansanedustajille. Minä esitän, että lähtisimme yhteisrintamassa ajamaan tätä asiaa eteenpäin täällä eduskunnassa. Olen melkein vakuuttunut siitä, että myöskin puhemies tukisi tätä ajatusta ainakin hengessä. — Nyökyttelee puhemies. Hän suhtautuu myönteisesti tähän ajatukseen.

Toinenkin asia minulle tuli mieleen. Meillä oli aikoinaan, kun täällä on puhuttu pienistä yrittäjistä ja millä tavalla pienyrittäjyyttä, keskisuuria yrittäjiä voitaisiin tukea, niin meillä oli aikoinaan voimassa semmoinen järjestelmä, niin sanottu investointivarausjärjestelmä, jossa pienet yrittäjät voivat siirtää osan tuloksestaan investointivaraustilille. Se piti käyttää 5 vuoden sisällä siitä, kun varaus oli tehty, hyväksyttäviin investointeihin. Tällä tavalla me voisimme tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä niin, että ne investoisivat ja kehittäisivät toimintojaan. Tällä tavalla investoinnit ainakin jäisivät tänne kotimaahan. Niitä investointeja ei saisi käyttää ulkomaille tapahtuvaan investointiin.

Tämä järjestelmä oli voimassa Suomessa tuonne 1990-luvun alkupuolelle saakka, jolloin Ahon hallitus siinä laman kourissa tämän järjestelmän lakkautti. Tämä voitaisiin ottaa nyt uudelleen käyttöön. Ja kun te kansanedustajat tätä asiaa mietitte, niin varmaankin tulette minun kanssani samoihin ajatuksiin.

Tällä hetkellä kello on 23.22, ja päätän tämän puheenvuoroni tähän.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja päätti jopa kellonajan toteamiseen, joten se on sitten pöytäkirjassa jo nyt, ennen omaa puheenvuoroani. Minulla ei ollut mitään erityistä tarvetta pyrkiä saamaan viimeinen sana. Ehkä aikataulusyistä oma puheenvuoroni vuoden 2012 talousarviosta ajoittuu näin myöhäiselle ajankohdalle.

Mehän elämme hyvin epävarmoissa olosuhteissa, taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, näkymässä, joka koko Euroopassa ja maailmantaloudessa on poikkeuksellisenkin epävarma. Tuntuu siltä, että ainoa varma asia ensi vuoden ja myös tulevien vuosien osalta on se, että Euroopassa ajat tulevat olemaan vaikeita ja todennäköisesti kasvu tulee olemaan hidasta. Eli meidän täytyy Suomessa oppia tekemään poliittisia ratkaisuja taloudellisesti vaikeina aikoina, hitaan kasvun aikoina.

Omasta mielestäni tämä ensi vuoden talousarvio antaa hyviä eväitä ja perusideoita siihen, miten myös hitaan kasvun ajan politiikkaa tehdään. Talousarvion keskeisin linjavalinta on se, että vaikka julkisista menoista säästetään, niin samaan aikaan parannetaan perusturvaa. Toimeentulotukea, työttömyyspäivärahoja ja asumistukea nostetaan. Niitä nostetaan olosuhteissa, jossa monia valtion menoja säästetään. Mielestäni tämä on yksi niistä ohjenuorista, joka meidän kannattaa ottaa myös vuoden 2012 jälkeisiä budjetteja silmällä pitäen. Meidän täytyy pystyä pitämään kiinni yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta myös sellaisina tulevina aikoina, jolloin joudumme säästämään julkisista menoista.

Arvoisa puhemies! On todella hyvä uutinen tältä päivältä ollut se, että työmarkkinajärjestöt ovat päässeet sopuun koordinoidusta palkkaratkaisusta. Ja niin kuin täällä jo kyselytunnillakin esimerkiksi hyvin todettiin, epävarmoina aikoina se, että meillä on kohtuullisen pitkäksi ajaksi, jos nyt käsittelyt menevät myönteisesti, olemassa näkymä siitä, mitä työmarkkinoilla tapahtuu, niin se on totta kai todella hyvä asia.

Olen itse erityisen iloinen siitä ja pidän sitä merkkinä modernista työmarkkinapolitiikasta, että yksi osa tätä koordinoitua ratkaisua on se, että isille korvamerkittyjä perhevapaita pidennetään tässä sopimuksessa. Vihreät ovat tavoitelleet askel askeleelta Suomeen sellaista järjestelmää, jossa isien rooli pienten lasten hoitajana kotona vahvistuu. Olemme ajatelleet, että se on myös lasten, pienten vauvojen, etu, ja nyt tässä sopimuksessa otetaan yksi askel kohti tasa-arvoista vanhemmuutta. Se on hyvä asia mielestäni.

Sitten omalta osaltaan hallitus on sitoutunut siihen, että tämän työmarkkinaratkaisun kyljessä alennetaan sekä tuloveroa että yhteisöveroa. Näiden veronalennusten hintalappu on ihan merkittävä, useita satoja miljoonia euroja. Hallituksen talouspolitiikan yksi kulmakivi on se, että on selkeästi sovittu, että valtiontalouden tasapainottamista tehdään niin, että veronkorotuksilla ja menoleikkauksilla on yhtä suuri rooli.

Kuitenkin nyt tämän työmarkkinaratkaisun jälkeen tilanne on se, että ensi vuoden talousarviossa verotusta kokonaisuudessaan kiristetään vain hieman, mutta menoja itse asiassa leikataan noin miljardin verran. Tämä velvoittaa hallitusta tulevina vuosina tekemään sellaisia ratkaisuja, joissa hallituskauden kokonaisuuden kannalta veronkorotukset ja menoleikkaukset ovat tasapainossa ja tämä sovittu tasapaino toteutuu.

Täällä on paljon keskusteltu budjettikäsittelyn yhteydessä veronkorotuksista ja siitä, mitä huonoja puolia sovituilla veronkorotuksilla on, ja ehkä erityisesti on kannettu huolta siitä, kuinka erilaiset ympäristö- ja energiaverot ovat joidenkin edustajien mielestä jopa jonkin verran hirveitä.

Itse kuitenkin olen aika vakuuttunut siitä, että tulevina vuosina, kun meillä on ratkaistavana kysymykset valtiontalouden tasapainosta, työnteon kannattavuudesta ja ympäristöhaasteista, niin uskon, että me selviydymme parhaalla tavalla näistä haasteista silloin, jos meillä on tämän vuoden 2012 talousarvion jälkeenkin rohkeutta käyttää nimenomaan ympäristö- ja energiaveroja talousarvion tasapainottajana. Voimme silloin saada sekä lisätuloja että sitten tehdä osamme verotuksen kautta siinä, että suomalainen yhteiskunta oppisi sellaiseen tekemisen tapaan, jossa käytämme energiaa ja muita luonnonvaroja mahdollisimman säästäväisesti.

Arvoisa puhemies! Muutama sana niistä keskeisistä rakenteellisista uudistuksista, joihin hallitus on sitoutunut. Niistä ehkä tärkein on tietenkin kuntauudistus. Jos onnistumme uudistamaan suomalaista kuntakenttää, niin pystymme paremmin vastaamaan niihin todella isoihin haasteisiin, mitä yhteiskunnassamme on niissä olosuhteissa, kun suomalaisen väestö ikääntyy ja vieläpä eurooppalaisten maiden kärkijoukoissa.

Toinen rakenteellinen uudistus, josta hallitusohjelmassa ei niinkään ole tarkkoja sitoumuksia mutta jota itse haluan pitää esillä tulevina aikoina, kun meillä aika isot taloudelliset haasteetkin on, on kysymys suomalaisten työurien pidentämisestä. Tässä työmarkkinasovussa on sovittu useista sellaisista asioista, jotka mielestäni luovat edellytyksiä siihen, että ihmiset voivat tehdä riittävän pitkiä työuria. Vuorotteluvapaajärjestelmän turvaaminen, työnteon aikaisen opiskelun turvaaminen ja myös perhevapaiden tasaisempi jako ovat mielestäni kaikki sellaisia asioita, jotka auttavat suomalaisia työntekijöitä tekemään sopivasti rytmitetyn ja riittävän pitkän työuran. Mutta tämän lisäksi, jos taloudelliset ajat tästä vielä vaikeammaksi tulevat, mielestäni hallituksen kannattaa pitää mielessään myös se, että eläkejärjestelmän kannustimia viilaamalla voimme auttaa ihmisiä myös siellä lähellä eläkeikää tekemään nykyistä pidemmän työuran.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi kahdesta menokohdasta tässä talousarviossa, toinen myönteisessä mielessä todettuna ja toinen siinä mielessä todettuna, että jospa eduskunta voisi kuitenkin korjata tätä asiaa.

Se, mitä toivoisin korjattavaksi, koskee teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksia. Siellä leikkaukset ovat yhtä vuotta koskien mielestäni liian suuret. Jos ajatellaan kulttuuria työllistävänä ja hyvinvointia luovana alana, niin orkestereiden ja teattereiden osalta ne leikkaukset, joita talousarvio ehdottaa, ovat mielestäni liian isot, ja toivon, että eduskunta näitä leikkauksia, jos ei poista, niin ainakin loiventaa. Museoiden osalta ehkä vieläkin voimakkaammin leikkaukset ovat siellä todella isoja, ja museothan eivät ole pelkästään rakennuksia tai laitoksia, vaan siinä on kysymys meidän kansallisen muistimme ja perintömme säilyttämisestä.

Sitten taas myönteisessä mielessä totean sen, minkä sanoin ainakin jotenkin kaartaen siinä kohtaa, kun keskustelimme ympäristöministeriön pääluokasta. Meillä on Suomessa todella paljon tehtävää luonnon monimuotoisuuden suojelun osalta, ja sen takia on mielestäni välttämätöntä ja hyvä asia, että luonnonsuojelun määrärahat tässä talousarviossa kasvavat.