Arvoisa puhemies! Olemme keskustelleet täällä tänä syksynä paljon terveydenhuollon haasteista. Eräs keskeinen tämän hetken haaste ja toisaalta koko ajan paheneva ongelma on lääkäri- ja sairaanhoitajapula. Lähivuosina poistuu suuri joukko ammattilaisia eläkkeelle, ja nykyisillä koulutusmäärillä ei tätä vajetta pystytä täyttämään. Lisäksi esimerkiksi vanhustenhoidossa on tulevaisuudessa tarvetta lisätä henkilöstöä. Molemmissa ammateissa on pitkät koulutusajat, joten ennakointi on tehtävä ajoissa.

Kysynkin opetusministeri Gustafssonilta: Millaisia suunnitelmia teillä on lääkäri- ja sairaanhoitajavajeen täyttämiseksi?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropposen kysymys on hyvin ajankohtainen. Eilen jo puhuttiin paljon siitä, että juuri nyt on lausunnolla koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, joka pitää sisällään myöskin arvion ja näkemyksen aloituspaikoista myöskin yliopistolliseen, ammattikorkea- ja ammatilliseen koulutukseen. Tässä niin sanotussa kesussa on esityksiä, jotka tähtäävät siihen, että lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja tulee lisätä, muistaakseni 60 aloituspaikkaa lääkärikoulutukseen. Myöskin merkittävä lisäystarve on lähihoitajakoulutuksessa, ja siinä jo puhutaan sitten suuruusluokaltaan 1 500 aloituspaikan lisäämisestä.

Arvoisa puhemies! Onko näissä koulutuspaikkajaoissa ajateltu alueellisia puutteita? Elikkä mihin suuntaan niitä koulutuspaikkoja on ohjattu tulevaisuudessa, koska tarpeet eri alueilla Suomessa ovat kovin erilaisia?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Kun nyt saamme viikon, kahden sisällä opetus- ja kulttuuriministeriöön palautteet tästä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta — tästä muuten käydään myöskin yleiskeskustelu ensi viikon torstain täysistunnossa — ja kun tämä palaute arvioidaan ja analysoidaan opetus- ja kulttuuriministeriössä, niin varmaan siinä yhteydessä, kun tiedetään, mikä se lisäyspaikkamäärä on, tehdään tietysti arvio, mihin lääketieteellisiin tiedekuntiin näitä aloituspaikkoja on tarkoituksenmukaista lisätä. Koen nyt ennenaikaiseksi lähteä tässä sijoittelemaan näitä aloituspaikkoja eri koulutusyksiköihin.

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropposen esittämä erinomainen kysymys on aiheuttanut itsellenikin huolta. On suuri määrä ihmisiä, jotka kaipaavat terveydenhuollon palveluja, ja lääkärit ovat menneet yksityisen sektorin palvelukseen, joten lääkäreitä ei ole riittävästi. Haluaisinkin kysyä ministeriltä: Mihin toimiin aiotte ryhtyä, jotta yliopistot todella lisäävät koulutuspaikkoja?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Olen yrittänyt tässä todistella sen puolesta, että tarkoitus on lisätä näitä aloituspaikkoja merkittävästi. Tämä luku, jonka sanoin, 60 aloituspaikkaa, on tällä hetkellä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman osoittama lisäystarve. Nyt tämän palautteen pohjalta sitten arvioidaan, voisiko se olla jopa sitä suurempi, mutta en lähde sitä nyt sitten ennakoimaan. Mutta voin vakuuttaa, että tämä tilanne tiedetään ja siihen on tarkoitus määrätietoisesti puuttua aloituspaikkoja lisäämällä.

Arvoisa puhemies! Lääkäreitä ja sairaanhoitajia on, se on tosiasia tällä hetkellä, väkilukuun suhteutettuna Suomessa enemmän kuin koskaan, mutta läheskään kaikki heistä eivät jää julkiselle puolelle töihin. He eivät jää näihin terveyskeskuksiin töihin. Eikö pitäisi paitsi varmaan lisätäkin esimerkiksi hoitajien koulutusta — ja siksi toivoisin, että sitä ammattikorkeakouluasiaakin mietittäisiin vielä tarkemmin — myös kehittää työoloja julkisella puolella nimenomaan perusterveydenhoidossa, että näitä lääkäreitä ja hoitajia saataisiin myös pienille terveysasemille? Siellähän pula on kova, mutta on se kyllä suuremmissa kaupungeissakin joissakin kohtaa aika kova. Työolot ja niitten kehittäminen on tärkeää. Mitä te aiotte tehdä tälle asialle tällä kaudella?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Tämä asia, jonka edustaja Paloniemi otti esille, on todella tärkeä. Mutta me myös, lähes kaikki kun olemme kunnanvaltuutettuja, kaupunginvaltuutettuja, tiedämme, mitä kehittämistyötä eri kunnissa on tehty erityisesti terveyskeskusten palvelujen, työolojen kehittämiseksi, jotta terveydenhuoltohenkilökunta voisi paremmin kokea viihtyvänsä omassa työyhteisössään. Tiedän, että tältä osin on paljon erilaista kehittämis- ja innovaatiotyötä tehty muun muassa työaikoja joustavoittamalla, työparityöskentelyllä lääkäri—terveydenhoitaja—sairaanhoitaja, jolloin on saatu myöskin joustavuutta itse siihen työyhteisöön. Näitä on paljon käytössä, mutta varmaan pitäisi olla vielä enemmän. Työolot ja niiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Tämä kysymys oli kyllä äärimmäisen tärkeä, ja kiitän siitä. Meillähän on edellisellä hallituskaudella jo aloitettu tämä hyvä terveyskeskus -hanke, josta vastasi silloin nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Risikko, ja se edelleen jatkuu tuolla kuntakentässä. Samoin me pistämme nyt Kaste-rahaa sinne terveyskeskusten toiminnan kehittämiseen, juuri niin kuin ministeri Gustafsson edellä totesi — se, millä tavalla siellä näitä työprosesseja tehdään, on äärimmäisen tärkeää — ja vähän sinne koulutuspuolelle myöskin, kun meillä on muitakin puutteita ei ainoastaan terveyskeskuksissa vaan terveydenhuollossa yleensä. Esimerkiksi millä tavalla meillä saattohoito toteutuu tämän päivän Suomessa, onko meillä koulutus sellaista, että jo siellä koulutusvaiheessa pystytään ottamaan huomioon se, että meillä selvästi enemmän pitää olla niitä paikkoja, joissa säällistä saattohoitoa tapahtuu. Nämä ovat niitä hyvin tärkeitä kysymyksiä, joiden kanssa hallitus tällä hetkellä painii.