Arvoisa puhemies! Syyriassa ovat jo viime keväästä, tammikuusta, lähtien suuret joukot ihmisiä vaatineet itselleen ihmisoikeuksia ja tehneet työtä demokratian eteen. Syyriassa on kuollut näissä väkivaltaisissa yhteenotoissa, kun hallitus on hyökännyt, turvallisuusjoukot ovat hyökänneet ihmisiä vastaan, jo lähes 3 000 ihmistä. Kadonneiden määrää emme tiedä.

Kysyisin ministeri Tuomiojalta: Ovatko teidän mielestänne EU:n asettamat sanktiot Syyrialle riittäviä, vai millä keinoin Suomi voisi, mikäli nämä sanktiot eivät riitä, tukea syyrialaisten demokratiapyrkimyksiä niin, että verenvuodatus siellä loppuisi?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Syyria oli yksi keskeinen puheenaihe meidän maanantaina pidetyssä ulkoasiainneuvoston kokouksessa. EU-maat olivat hyvin pettyneitä siihen, että turvaneuvostossa ei syntynyt päätöstä Syyriasta, joka olisi myös merkinnyt koko kansainvälistä yhteisöä velvoittavien pakotteiden toimeenpanoa. EU:lla on omat pakotteensa. Ne pysyvät voimassa, ja jäsenvaltioiden keskuudessa oli myös selvästi valmiutta tarvittaessa näitä tiivistää ja lisätä.

Nyt tällä hetkellä tilanne maassa on ollut pitkään levoton ja siellä on kuolonuhreja noin 2 900. Ihan täyttä kuvaa siitä, mistä kaikesta nämä tappiot ja menetykset ovat syntyneet, ei tietysti ulkopuolelta voi olla. Mutta se, mikä on tärkeintä, on, että aseita ei pidä toimittaa alueelle. Pitää vaatia demokraattisten uudistusten toteutumista ja kaikesta väkivallasta pidättäytymistä. Tätä seurataan, ja ei YK-raidekaan ole suinkaan loppuun käsitelty. Ehkäpä on parempiakin tapoja, joilla tätä päätöslauselmaa olisi voitu valmistaa ja saada sille laajempaa tukea. Mutta tilanteen jatkuessa EU, joka on tietysti se väline, jota kautta Suomi voi ylipäätänsä asiaan vaikuttaa, tulee olemaan asiassa aktiivinen.

Arvoisa puhemies! Olisin tiedustellut ministeri Tuomiojalta. Täällä kävi joku aika sitten Tunisian naisministeri, joka vetosi EU:hun ja Suomeen siinä, että meillä pitäisi olla laajempi demokratiatuki koko tälle arabikadun alueelle, ja hän kritisoi vähän Euroopan unionia siitä, että Euroopan unioni on ehkä unohtanut jotkut perimmäiset arvonsa — demokratia, kansalaisvapaudet, kansalaisoikeudet,— kun käsittelemme näitä arabikadun kysymyksiä. Hänestä tuntui, että ajattelemme raaka-aineita, öljyä, ja muita intressejämme liikaa tällä alueella emmekä niitä periaatteita, joiden vuoksi koko Euroopan unioni aikanaan on syntynyt, ja periaatteita, joita noudatimme Keski- ja Itä-Euroopassa, kun näitä demokraattisia muutoksia tapahtui.

Voisiko tätä EU:n lippua tällä alueella kirkastaa ja tukea vahvemmin demokratiapyrkimyksiä ja uusien puolueiden syntyä näillä monilla muillakin alueilla, ei vain Syyriassa?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että paitsi EU myöskin EU:n jäsenvaltiot ja muutkin maat ovat mukana tässä prosessissa suoraan tukemassa kansalaisyhteiskuntaa, tukemassa naisten asemaa, tukemassa oikeusvaltion vahvistamista, perustuslakien uudistamista, joissa on erittäin paljon työtä. Kun myös itse tapasin tämän Tunisian tasa-arvoministerin, sitäkin kautta välittyi se, että Suomi ja Pohjoismaat ovat erityisesti sellaisessa asemassa, että meidän monien näiden alojen osaamiseen luotetaan ja toivotaan, että me voisimme olla siellä mukana. Se on meidän tarkoituksemme niin Tunisiassa, niin Egyptissä kuin Libyassakin. Olemme tehneet esityksiä niistä aloista, joilla mekin voisimme olla mukana.

Totta kai Euroopan unionilla yhdessä on huomattavasti suuremmat resurssit, mutta EU:lla on tietysti edelleenkin ongelmia siinä, että sen byrokratian kautta lupausten ja määrärahojen käyttöön saaminen vie aina oman aikansa eikä ole niin tehokasta. Tässä on erittäin paljon tekemistä. Mutta on myös siinä otettava opiksi, millä lailla itse asiassa aivan tämän arabikevään alkaessakin monet EU-maat — eivät kuitenkaan Suomi tai Pohjoismaat — joutuivat hyvin kiusalliseen asemaan, kun paljastui, millä lailla aivan viime hetkeen saakka näitä nyt kaatuneita diktaattoreita oltiin tukemassa ja heidän kanssaan veljeilemässä.

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Kansainvälisesti on hyvin paljon viime aikoina keskusteltu demokratiatuesta. Minulla on semmoinen mielikuva, että Suomessa tähän keskusteluun ei ole kovin paljon vielä osallistuttu, ja myöskin ulkoministeriössä eri osastot voisivat keskustella nyt aika intensiivisesti siitä, miten löytyisi konkreettisia tapoja tukea näitä transitiomaita. Tapasin itsekin Tunisian tasa-arvoministerin, ja usein viesti on se, että eivät he odota suuria rahoja nyt. He odottavat sitä, että yhteiskunta, jossa esimerkiksi naisten ja miesten tasa-arvo on kuitenkin huikean paljon parempi, antaisi joitakin käytännön neuvoja.

Yksi asia, mikä tulee mieleen, on se, että tietysti media on aivan ratkaiseva, se, miten me saamme rohkaistua näiden Pohjois-Afrikan ja Arabimaiden naisia pitämään huolen siitä, että he näkevät myöskin osuutensa kasvavan näissä uusissa hallinnoissa. Siinä luulen, että meillä on esimerkiksi hyviä esimerkkejä Afganistanista. Suomi on tukenut tällaista pientä mutta hyvin tehokasta koulutusta esimerkiksi Afganistanin naistoimittajille.

Voisimme varmaan tehdä paljon, mutta olemme olleet aika hitaita. Tässä pitäisi pohtia yhdessä tätä demokratiatukea.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tuota YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaa 1325 Suomi on ollut vahvasti tukemassa ja oman toimenpideohjelmansakin laatinut sen osalta: Naiset, rauha ja turvallisuus. Tässä tarvittaisiin aika paljon yhteisesti työtä sen eteen, että saataisiin naisia myös niihin neuvottelupöytiin sen jälkeen, kun konfliktia aletaan tasoitella kohti demokraattisempaa yhteiskuntaa. Millä tavalla nyt, kun esimerkiksi rauhanvälitykseen ohjataan budjetissa varoja, aiotaan ottaa huomioon tämä naisnäkökulma ja saada myös rauhanvälitykseen lisää naisia ainakin tarjolle?

Toinen asia: Mitenkä tämä siviilikriisinhallinnan menojen leikkaus nyt sopii yksiin tämän kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kehittämisen kanssa, josta Suomi on paljon puhunut?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Kuten tuossa budjetin lähetekeskustelussa totesin, on todellakin näin, että meillä on huomattavan tärkeitä ja kunnianhimoisia tavoitteita, mutta resursointi niiden toteuttamiseksi laahaa jäljessä. Joka tapauksessa naisten aseman, päätöslauselman 1325 toteuttamisen osalta Suomi on kuitenkin ulkopuolisten arvioiden mukaan parhaassa asemassa. Meillä on parhaat kansalliset toimintaohjelmat, mutta totta kai on katsottava, että ne myöskin menevät käytäntöön.

Tämä kysymys on hyvin keskeinen siinä työssä, jota olemme yhdessä Turkin kanssa vetämässä tässä rauhanvälityksen ystävät -ryhmässä. Saimme läpi YK:ssa yksimielisesti hyväksytyn päätöslauselman kesäkuussa, ja tämän rauhanvälityksen ystävät -tukiryhmän kokouksen perusteella voin todeta, että kaikissa tässä ryhmässä olevissa maissa on hyvin vahva ja selkeä ymmärrys siitä, että naisten aseman vahvistaminen, naisten osallistaminen näissä prosesseissa, on yksi tehokkaimpia tapoja välitystoiminnan eteenpäin viemiseksi.

Arvoisa puhemies! Suomi on rauhanturvaamisen suurmaa, ja rauhanturvaajilta on varmasti saatavissa kokemusta ja neuvoja tähänkin kriisiin. Kuten esille on tullut, lasten ja varsinkin naisten asema on avainasemassa kriisien hoidossa.

Mutta korvaani särähti yksi ministeri Tuomiojan lausahduksista. Sanoitte, että estetään aseiden vienti kriisialueelle. Miten aiotte toimia, että sinne ei viedä aseita? Käsittääkseni sinne vievät valtiot ovat kuitenkin mahtimaita.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Asevientikielto oli yksi osa turvaneuvostossa esitettyä päätöslauselmaa, jota ei kuitenkaan siellä hyväksytty. Näin ollen ei ole olemassa kansainvälistä velvoittavaa sitoumusta, mutta pidän selvänä, että Suomi ja kaikki Suomen kaltaiset maat pidättyvät aseviennistä aina konfliktialueille. Mutta niin kauan kuin YK:n turvaneuvosto ei ole tehnyt päätöstä, ei ole sellaista kansainvälisoikeudellisesti velvoittavaa pohjaa estää tätä vientiä.