Päivi  Räsänen  /kd:

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen käsittelyn yhteydessä on mielestäni käynyt selväksi, että esitys on monelta osin huonosti valmisteltu ja valiokuntakäsittelyn aikana se tuli valitettavasti vielä sekavammaksi.

Lakiesityksessä juridisen sukupuolen vaihtamisen perustaksi jää henkilön subjektiivinen kokemus omasta sukupuolestaan. Lakiehdotus mahdollistaa tilanteet, joissa henkilö on kaikin puolin fyysisesti täysin toista sukupuolta kuin juridiselta sukupuoleltaan. Monissa muissa maissa, muun muassa Euroopassa, lainsäädäntö on toisen tyyppinen, ja esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen sovellutukset ja velvoitteet ovat koskeneet vain niitä tilanteita, joissa henkilö on leikkaushoitojen jälkeen hakenut juridista sukupuolen vaihtoa.

Lakiesitys ei huomioi lainkaan sukupuolen vaihtajien lasten tilannetta, ja käytännössä myös näissä hoitotilanteissa lapsia ei ole huomioitu. Voidaan myös pohtia, mitä merkitsee lapsen kannalta se, että äidistä tulee mies tai isästä nainen. Lapsella voisi siis olla kaksi miespuolista vanhempaa, miespuolinen isä ja miespuolinen äiti. Myös steriloimislaissa ollaan tämän esityksen mukaan asettamassa ihmiset erilaiseen asemaan riippuen siitä, millä perusteella he haluavat pysyvää lisääntymiskyvyttömyyttä. Jos henkilö haluaa ehdottomasti pysyä lapsettomana ja hän kokee lapsettomuuden oleellisena osana omaa identiteettiään, hän ei voi kuitenkaan saada sterilisaatiota, vaikka olisi täysi-ikäinen, mutta alle 30-vuotias. Vaikka lasten hankkiminen katsotaan jokaisen henkilön ja perheen omaksi asiaksi, eduskunta on nähnyt hyväksi, että alle 30-vuotias ei voi tehdä tällaista itseään koskevaa ratkaisua sen vuoksi, että se on peruuttamaton, lopullinen ratkaisu. Mutta nyt sen sijaan ollaan sallimassa 18-vuotiaalle sukupuoli-identiteetiltään häiriintyneelle lupa sterilisaatioon ja jopa kastraatioon, sukuelinten ja rintojen silpomiseen. Pojat ovat tässä iässä vielä myöhäispuberteetissa, eikä heillä ole vielä lainkaan kokemusta aikuisuudesta omassa biologisessa sukupuolessaan.

Äänestyksen jälkeen lain ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyttiin myös valiokunnan esitys, jolla sukupuolta vaihtavan henkilön avioliitto voisi saumattomasti jatkua rekisteröitynä parisuhteena tai päinvastoin. Tämähän tuli lakivaliokunnan ehdotuksesta. Tässä lakivaliokunnan lausunnossa ehdotusta perusteltiin sillä, että sama oikeussuhde jatkuisi vain nimikkeeltään ja vähäisessä määrin sisällöltään muuttuneena.

Parisuhdelain käsittelyn aikana vakuutettiin monelta taholta, että rekisteröityä parisuhdetta ei olla rinnastamassa avioliittoon. Nyt kuitenkin siis todetaan, että avioliiton muuttuminen virallistetuksi parisuhteeksi tai päinvastoin merkitsee vain nimikkeen muutosta, oikeussuhde jatkuu miltei samana. Tämän vuoksi myös oikeusministeri Johannes Koskinen ottaessaan osaan keskusteluun lakiesityksen ensimmäisen käsittelyn aikana piti tätä lakivaliokunnan ehdotusta epäjohdonmukaisena ja huonona esityksenä. Hän olisi pitänyt alkuperäistä hallituksen esitystä tässä suhteessa parempana. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että jos virallistetussa parisuhteessa elävän, samaa sukupuolta olevan pariskunnan toinen osapuoli sitten vaihtaisi sukupuolen, niin heistä voisi tulla aviopari lähes pelkällä ilmoituksella.

Arvoisa rouva puhemies! Tältä elämänalueelta kyllä tarvitaan säätelyä, mutta tämä esitys on lopputulokseltaan huono ja vaatisi paljon korjauksia. Mielestäni olisi parempi, että esitys palautettaisiin uudelleen valmisteltavaksi.

Ehdotan, että lakiehdotukset hylätään.

Toimi   Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa puhemies! Käytin tästä lakiesityksestä ensimmäisessä käsittelyssä pitkähkön ja perusteellisen puheenvuoron ja pyydän niitä, jotka haluavat perusteluihin tutustua, tutkimaan eduskunnan pöytäkirjoista, enkä sen tähden halua nyt pitkittää tätä istuntoa ylen paljon.

Totean kuitenkin lyhyesti, että tämän esityksen valmistelun laatu, sen merkityksen — vaikka se koskettaa aika pientä väestöryhmää — huomioon ottaen kuitenkin on ollut kapea-alaista, puutteellista ja aika heikkoa. Tällaisessa eettisessä asiassa, joka on lähellä keskeisiä arvokysymyksiä, toivoisi, että valmistelu olisi muunkinlaista kuin pelkästään juridis-teknistä, jollainen tässä asiassa näyttää valmistelu olleen. Eli valmistelun heikkous näkyy monelta osin.

Tässä esityksessä on myös unohdettu tutkia ja selvittää avioliittoon ja perhe-elämään liittyvät keskeiset ja vakavat kysymykset. Muun muassa lasten asema tällaisessa sukupuolta vaihtavissa perheissä on unohtunut lähes täydellisesti. Mielestäni se on ehkä yksi vakavimpia puutteita, mitä tässä asiassa on. Ikärajakysymykset, ulkomailla tapahtuneet sukupuolen vaihdokset jne. ovat sellaisia kysymyksiä, jotka kaipaavat paljon perusteellisemman selvityksen kuin on tehty kummassakaan valiokunnassa, missä tätä on käsitelty. Kun tällainen esitys on kuitenkin valiokunnat läpäissyt ja tänne tullut, totean, että se on ollut valitettavaa. Tämä olisi pitänyt jo aiemmin palauttaa paremmin valmisteltavaksi.

Arvoisa puhemies! Arvioin, että täällä tulee ed. Räsäsen esitykselle myöhemmin kannatus, mutta siltä varalta, että jos tämä esitys tulisi eduskunnan hyväksymäksi, ehdotan, että tämän esityksen perusteluissa lausutaan seuraavaa:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus tarkoin seuraa lain vaikutuksia erityisesti niiden perheiden osalta, joissa toinen vanhemmista vaihtaa sukupuolta ja joissa on alaikäisiä lapsia, ja ongelmien ilmetessä ryhtyy tarvittaessa viipymättä toimenpiteisiin lasten aseman turvaamiseksi."

Inkeri  Kerola  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Räsänen edellä käytti perustellun puheenvuoron koskien sitä, kuinka ohuella valmistelulla tämä laki on valiokuntaamme tullut ja kuinka, sanoisinko, sekava käsittely valiokunnassa tämän asian ympärillä käytiin.

Olen samaa mieltä ed. Räsäsen kanssa, että sen lisäksi, että hallituksen esitys oli sekalainen ja ohut, se valiokunnan käsittelyssä entisestään ohentui. Sen kummemmin perustelematta olen samaa mieltä ed. Räsäsen kanssa, että tämä laki vaatii lisäselvittelyä ja lisäkäsittelyä. Kun hylkyä esitetään, se ei tarkoita sitä, että villi tilanne jatkuisi, vaan että laki tulisi todella uuteen valmisteluun.

Näin ollen kannatan ed. Räsäsen tekemää ehdotusta.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Minä sen sijaan vastustan ed. Räsäsen tekemää esitystä ja myöskin niitä perusteluja, joilla tätä esitetään hylättäväksi. Tietysti tämä laki olisi voinut olla vielä parempi kuin se nyt on. Tässä on puutteita, mutta se ei mielestäni anna aihetta kuitenkaan hylätä tätä hallituksen esitystä.

Luulen, että ne edustajat, jotka väittävät, että tämä on huonosti valmisteltu, eivät ole paneutuneet siihen työhön, mitä taustalla on tehty vuosia. Työryhmätyöhönhän tämä esitys perustuu. Edustajat puhuivat juridis-teknisestä laista. En havainnut, että kukaan teistä olisi puhunut sairauden hoidosta. Juuri tässä mielestäni on tämä olennainen ero, että kysymys on sairauden hoidosta, ja yleensä meillä pyritään sairaita hoitamaan siten kuin mikin sairaus edellyttää.

Valiokunnassa oli varsin laaja asiantuntijakierros, ja se auttoi oppimaan näitä asioita, koska myönnän, etten myöskään itse tähän sairauteen ollut tutustunut ennen tämän esityksen käsittelyä. Ennen kaikkea järjestöt antoivat meille lisätietoa, potilasyhdistys Trasek toi hyvin tietoa valiokunnalle, samoin Transtukipiste. Minulla ja tietysti jokaisella oli mahdollisuus vierailla siellä, ja se valaisi hyvin paljon tätä problematiikkaa, mikä transsukupuolisuuteen liittyy. Henkilökohtaisesti varmasti valiokunnan kaikki jäsenet saivat sähköpostiviestejä, jotka myöskin auttoivat ymmärtämään niitä tilanteita, missä ne ihmiset elävät, joilla tämä sukupuolisuuntautuneisuus on sellainen, että se jossain vaiheessa saattaa johtaa sukupuolen vaihdokseen.

Minulle ainakin selvisi, että tämä problematiikka alkaa usein jo hyvin pienenä lapsena. Ihmisen, voiko sanoa, ruumis ja henki ovat erilaiset. Tämä aiheuttaa näille ihmisille todella paljon ongelmia koko elämän aikana. Kun yhteiskunta lähtee siitä, että ruumiin mukaisessa sukupuolessa tulisi kunkin elää, niin tämän mukaisesti myöskin nämä ihmiset ovat yrittäneet sopeutua yhteiskuntaan. Mutta kun se ei sairauden vuoksi ole mahdollista ollut, niin voi sanoa, että varmasti sitä kärsimyksen määrää, mitä moni näistä transsukupuolisista henkilöistä on joutunut kärsimään, on vaikea mitata.

Me tiedämme, että tämä on kuitenkin varsin harvinainen sairaus. Suomessa arvioidaan olevan noin 200—300 transsukupuolista henkilöä. Kun juuri yhteiskunnan paine on johtanut sitten siihen, että henkilö on pyrkinyt elämään siinä ruumiinsa mukaisessa sukupuolessa, niin se on johtanut myöskin tilanteisiin, missä henkilö on avioitunut ja saanut lapsia. Mutta kun tämä sairaus ei tällä parane. Näitä tilanteita, joissa tällainen henkilö on avioliitossa, voidaan Suomessa sanoa olevan varmasti yhden ja kahden käden sormilla laskettava määrä. Nämä henkilöthän ovat naimattomia keskimääräistä useammin. Näiden henkilöiden osalta, jotka ovat avioliitossa, voidaan olettaa, että monen avioliitto on purkautunut, ennen kuin tilanne on mennyt niin pitkälle, että haetaan sukupuolen vaihdosta.

Mutta niissä harvoissa tapauksissa, joissa perheessä mahdollisesti halutaan avioliittoa jatkaa ja on lapsia, niin juuri lapsen edun vuoksi mielestäni tämä valiokunnan tekemä muutos, kiitos lakivaliokunnan lausunnon, oli perusteltu. Valiokunnan mietinnön perusteluissa — valitettavasti en toisessa käsittelyssä voinut olla itse paikalla — puhutaan perintöoikeudesta ja tällaisista asioista, eikä siitä, mikä on kaikkein tärkein, eli juuri lasten oikeudesta.

Kun täällä muistaakseni ed. Räsänen puhui siitä, miltä lapsesta tuntuu, kun toinen vanhemmista haluaa muuttaa sukupuoltaan, niin luulen kyllä, että tämä problematiikka ei ilmene vasta siinä vaiheessa, kun vanhempi haluaa muuttaa sukupuoltaan. Kyllä tähän sairauteen liittyvät ongelmat ovat vaikuttaneet perheen elämään jo usein pitkään ennen sitä.

Tämä esitys on mielestäni tällaisena hyväksyttävä, vaikka esimerkiksi lain nimikkeen muutosta en olisi pitänyt tarpeellisena, vaikka lakivaliokunta sitä ehdotti, koska kysymyksessä nimenomaan on sukupuolen vahvistaminen eräissä tapauksissa, vaikka on muitakin kuin näitä transsukupuolisia tilanteita. Intersukupuolisuus on myös käsite, jossa tämä saattaa tulla esille.

Ylipäänsä transseksuaalista puhumisen sijasta olisi pitänyt puhua transsukupuolisuudesta, koska sexhän on muissa kielissä paitsi seksuaalista niin myös sukupuolta tarkoittava ilmaisu. Näin tuntuu, että tässä on vain suomessa tällainen käännösvirhe.

Arvoisa puhemies! Valiokunnassa ei ollut mahdollisuutta käsitellä asetusluonnosta kovin perusteellisesti, koska meillä oli eräs asetusluonnos käsittelyssä, mutta siitä jo ministeriön virkamiehet totesivat, että se vaatii vielä huomattavasti muutoksia. Nyt tämä asetuksen valmistelu on sitten edennyt, ja esimerkiksi Trasek on antanut omia kommenttejaan siitä. Toivoisin, että heidän esityksensä tulevat huomioon otetuiksi, ennen kuin asetus hyväksytään. Näiden nimikkeiden osalta mielestäni sitä on nyt vaikea tehdä, jos ja kun tämä laki hyväksytään transseksuaalien nimikkeellä. Mutta erityisesti, kun he ehdottavat, että hoito- ja palvelusuunnitelma tulisi aina laatia, niin sitä pidän erittäin tärkeänä. Juuri hoito- ja palvelusuunnitelmassa, ed. Räsänen, olisi tärkeää myöskin esimerkiksi lasten asema katsoa. Lasten asema on tietysti erittäin tärkeä asia. Tulee ottaa huomioon, että lapsia myöskin tuetaan.

Jos näistä vielä aivan muutamaan asiaan kiinnittää huomiota, niin esimerkiksi se esitys, että hormonihoito voidaan aloittaa myös tutkimusten aikana, on mielestäni perusteltu. Myöskin henkilökunnan koulutus on erittäin tärkeä. Meillähän on hyvin vähän tähän asiaan perehtynyttä terveydenhuollon henkilöstöä, sosiaalihuollon henkilöstöä. On tärkeää, että he saavat koulutuksen niin, että asiantuntevasti osaavat hoitaa potilaita. Myöskin se, että näitä leikkauksia voitaisiin ostaa muualta kuin Suomesta, voisi tämän laadun takaamisen kannalta olla tärkeä, koska kysymyksessä ovat todella vaativat leikkaukset.

Arvoisa puhemies! Koska kymmenen minuutin aika tuntuu täyttyvän, niin lopetan puheenvuoroni tähän.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kankaanniemen puheenvuorossaan esittämää lausumaehdotusta erityisesti niillä perusteilla, mitä hän tuossa puheenvuorossaan toi esille. Samalla totean, että tämä esitys on todella keskeneräinen. Tietysti jo sinänsä voi sanoa, että valmistelussa on tapahtunut niitä valintoja, jotka johtivat siihen loppuratkaisuun, missä nyt ollaan. Tulen äänestyksessä myöskin kannattamaan hylkäysehdotusta.

Omissa puheenvuoroissani aikaisemmissa käsittelyissä totesin, että tuon sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön liitetyn vastalauseen mukaisena olisin ollut valmis tämän hyväksymään, mutta sittenkin esitykseen jäi edelleenkin merkittäviä puutteita. Näin ollen varmasti kaikkein tärkeintä olisi, jos tämä laki voitaisiin palauttaa uudelleen valmisteluun, jotta se saisi oikean sisällön ja muodon ja palvelisi myöskin sitten näitä kansalaisia, jotka tämän asian kanssa joutuvat kipuilemaan.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen esityksestä on käyty useamman kerran keskustelua. Tässä on tullut esille semmoisia ristiriitaisuuksia, erityisesti, kun olen keskustellut lääketieteen asiantuntijoitten kanssa ja tämänkin päivän puheenvuoroissa, onko kysymys sairaanhoidosta, onko kysymys sukupuolisuuntautuneisuudesta. Tässä on tämmöisiä avoimia kysymyksiä. Sen vuoksi näen, että ne mielipiteet, mitä täällä on esitetty tämän esityksen keveydestä, ovat kyllä perusteltuja. Näen tietenkin, että yksilön näkökulmasta, sen henkilön, joka tämän asian kanssa kipuilee, varmasti on tärkeää, että hän saa vastauksensa. Oma näkökulmani on se, että olemme tekemässä kuitenkin tällaista periaatteellista ratkaisua eli lakia, joka asettaa myös yhteiskunnassa asiat erilaiseen arvojärjestykseen ja arvoperusteiseksi. Näen, että lailla täytyy olla arvoperusteet, mitä pidän erittäin tärkeänä. Hyvä, että keskustelu on ollut hyvin monipuolista. Esityksiä, joita täällä on tehty vastalauseessa ja myös mahdollisesti hylkäämistä kannatan.