Anne  Huotari  /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 22 §:n muuttamisesta liittyy vasemmistoliiton eduskuntaryhmän keväällä tekemään lakialoitepakettiin, jolla haastamme hallituksen kamppailuun köyhyysongelmia vastaan. Hallitus sivuuttaa ohjelmassaan köyhyysongelman viittaamalla vain pyrkimyksiinsä kohentaa työllisyyttä. Niin kuin tiedämme, pienimpien etuuksien korottaminen on tärkeää köyhyysongelmien voittamiseksi, sillä useiden eri tutkimusten mukaan köyhyyden pääsyy ei ole vain pitkään jatkunut työttömyys, vaan myös perusturvan riittämätön taso. Köyhyyttä on vähennettävä molempiin syihin vaikuttamalla.

Ryhmämme esittää siis äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korotuksen lisäksi erillisillä lakialoitteilla asumistuen omavastuun poistamista toimeentulotuesta, opiskelijoiden asumislisän ympärivuotistamista, lapsilisän toimeentulotukivähenteisyyden osittaista poistamista sekä kansaneläkkeen, opintorahan ja yhdistelmätuen tasokorotusta. Näistä vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tehnyt ryhmäaloitteet, ja tämä aloite on yksi niistä.

Hallitus esitti keväällä ensi töikseen veronkevennyksiä kaikkiin tuloluokkiin palkansaajille. Euromääräisesti hyväpalkkaiset saivat paljon suuremmat alennukset veroihinsa kuin pienipalkkaiset. Aloitteessamme kyseessä olevien etuuksien saajat eivät ole päässeet nauttimaan hallituksen veronalennuksista lainkaan. Kun hallitus teki veroalennuspäätöksensä, se tehtiin elvytyksen nimissä. Mutta väitän, että alimpien päivärahojen nostolla olisi ollut paljon suurempi elvyttävä vaikutus, koska nämä rahat olisi varmasti joka ikisessä taloudessa käytetty, kun taas hyväpalkkaiset ihmiset panevat säästöön usein rahojaan. Elvyttävä vaikutus olisi ollut paljon suurempi näillä etuuksien korotuksilla.

Hallitusohjelmassa hallitus esittää äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottamista vasta vuoden 2005 alusta. Myöhemmin julkituodun lisäpöytäkirjan ja keväällä sosiaali- ja terveysministeriön ministereiden pitämien neuvottelujen mukaan korotus olisi kuitenkin korkeintaan 5 euroa päivältä. Se on aivan riittämätön ja toteutetaan aivan liian myöhään.

Pääministeri Vanhanen on useissa puheissaan kevään ja kesän aikana kehottanut suomalaisia tekemään lisää lapsia. Korostan, että lämpimät puheet eivät paljon lämmitä, jos mitään näiden puheiden takeeksi ei ole tulossa. Pääministeri olisi ihan hyvin voinut budjettiriihessä esittää esimerkiksi näiden minimipäivärahojen korottamista ja lapsilisien huomattavasti reilumpaa korottamista, kuin mitä hallitus on tekemässä. Näyttää siltä, että pääministerin puheet jäävät tosiaan vain puheiksi.

Suomessa syntyy lapsia vuosittain noin 55 000. Tämän joukon äideistä jopa 25 prosentilla äitiyspäivärahan tai vanhempainpäivärahan määrä on pienempi kuin työttömyysturvan peruspäivärahan määrä. Kelan maksama sairauspäiväraha oli vuonna 2002 keskimäärin 41 euroa 10 senttiä päivässä, mutta vanhempainraha äideille keskimäärin vain 33 euroa 70 senttiä päivässä ja isille 54 euroa 10 senttiä päivässä. Vanhempainrahaa saaneiden äitien määrä väheni lähes tuhannella vuodesta 2001 vuoteen 2002.

Lapsiperheiden taloutta rasittavat usein samanaikaisesti myös suuret asumiskustannukset, opintolainat ja korkeat päivähoitomaksut. Suurin ongelma on kuitenkin äitiys- ja vanhempainrahan vähimmäistason alhaisuus. Nuorten naisten työmarkkinoiden arkipäivää ovat nykyisin pätkätyöt ja osa-aikatyöt, ja juuri näistä johtuen myös osa äideistä jää minimiäitiyspäivärahan turvalle, kun jää äitiyslomalle. Muun muassa näillä seikoilla selittyy vähimmäispäivärahaa saavien äitien suuri määrä, ja lisäksi on monia muita syitä, jotka johtavat tähän. Monet äitiyttä suunnittelevat ovat pakotettuja hakeutumaan opintojen jälkeen pitempiaikaiseen työhön saadakseen ansiosidonnaisen päivärahan, koska vähimmäistaso on aivan liian pieni lapsiperheen kustannuksille. Tämä on osittain johtanut siihen, että ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut jo huolestuttavan korkeaksi, lähemmäs kolmeakymmentä.

Esitämme siis, että vähimmäistasoa korotetaan työttömän peruspäivärahan tasolle jo 1.1.2004 alkaen eli tasosta 10 euroa 9 senttiä päivältä vähimmäistasoon 23 euroa 3 senttiä päivältä plus indeksikorotukset, mitkä siihen ovat tulossa. Näillä perusteilla esitän, että hallitus pikaisesti tekisi omat ratkaisunsa tässä ja hallituspuolueiden kansanedustajat täällä sitten miettisivät, onko oikein, että tähän ongelmaan ei vieläkään budjettiriihi todennäköisesti tuo ratkaisua.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Iloitsen tästä ed. Huotarin ja vasemmistoliiton aloitteesta ja totean, että minimiäitiyspäivärahan korottaminen työttömän peruspäivärahan, pienimmän päivärahan, tasolle kuuluu myös kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin, jonka julkistimme kesäkokouksessamme. Tämä kysymys oli myös kristillisdemokraattisen puolueen kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa. En tiedä, oliko sitten siinä syy, miksi tipuimme näistä neuvotteluista pois.

Viime kaudella ennen vaaleja kaikissa eduskuntaryhmissä oli suurta kannatusta tämän suomalaisen sosiaalipolitiikan häpeätahran poistolle, ja muistan, kun keskustan eduskuntaryhmän silloinen puheenjohtaja ed. Mauri Pekkarinen lupasi täällä istuntosalissa, että voidaan tulikirjaimin kirjoittaa, että keskustalle tämä on kynnyskysymys seuraavaan hallitukseen menolle. Minulle on ollut pettymys se, että hallitusohjelmaan ei sisältynyt tätä lupausta, koska tämä on yksi merkittävä syy, ehkä merkittävin, suomalaisten lapsiperheiden köyhyyteen.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Minäkin ihmettelen sitä, että keskusta unohti nämä vaalilupauksensa heti sen jälkeen, kun pääsi hallitusneuvotteluihin ja oli päähallituspuolue. Heillä oli kyllä avaimet kädessään hoitaa tämä asia. Toivon, että kun tästä erittäin todennäköisesti tehdään myöskin talousarvioaloite, keskustalaiset kansanedustajat sitten voivat yhtyä tähän talousarvioaloitteeseen ja äänestää meidän mukanamme. Kysehän on siitä, että jatkuvasti lasten määrä Suomessa vähenee ja meillä on varaa maksaa ikään kuin työttömälle kotiin peruspäivärahaa, mutta sitten kun tämä sama henkilö tulee äidiksi ja hän saa äitiyspäivärahaa, niin hänen tulonsa putoavat kymmenillä euroilla. Se on aivan käsittämätön tilanne.

Viime hallituksen aikana kokoomus tietysti vastusti kaikkia näitä minimitasojen nostamisia ja ne olivat vaikeita, mutta nyt kun kokoomus ei ole enää hallituspuolue, ihmettelen, mikä näistä hallituspuolueista oikein on vastustanut tätä minimiäitiyspäivärahan korottamista jo vuoden 2004 alusta. (Ed. Räsänen: Ovatko ne demarit?) Sitä paitsi, jos se korotus tulee myöhemmin sitten vuoden 2005 alusta, taso ei ole vielä lähelläkään tätä peruspäivärahan tasoa. Toivon, että ed. Laukkanen, joka varmaan on ollut hallitusneuvotteluissa mukana, todistaa meille täällä, kuka tätä minimiäitiyspäivärahan korotusta oikein on vastustanut.