Täysistunnon pöytäkirja 53/2005 vp

PTK 53/2005 vp

53. TORSTAINA 12. TOUKOKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Lääkekulujen omavastuuosuudet

Eero  Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Asetan kysymykseni ministeri Mönkäreelle, ja asia koskee lääkekorvausten muuttamista. Suomen terveydenhuoltomenojen taso on Pohjoismaiden alhaisin, EU:n keskivaiheilla ja puolet USA:n tasosta. Lääkemenomme ovat lähellä kansainvälistä keskiarvoa. Rouva ministeri, silti te olette sanonut, että lääkekorvausten kehitys ja nousutrendi eivät saa jatkua. Olette lisäämässä potilaiden omavastuuta ainakin osalle sokeritautia, syöpäsairauksia, multippeliskleroosia ja Parkinsonin tautia sairastavia potilaita.

Miksi näin? Onko hallitus sitä mieltä tosiaan, että potilaskohtaista maksurasitusta pitää ainakin toisten kohdalla lisätä?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Lääkekorvausmenot ovat ryöpsähtäneet Suomessa hurjaan nousuun, taas yli 10 prosenttia viime vuonna. Tällä menolla ne vievät kohta meidän terveydenhuoltomme menoista 20 prosenttia, kun se nyt on 10 prosenttia. Mutta tässä lääkekorvausuudistuksessa, joka on valmisteltu, ei pitkäaikaissairaiden omavastuuta lääkekuluista olla nostamassa. Siitä on tehty lukuisia laskelmia, ja tämä uudistus, jota nyt sitten kokonaisuutena lääkelain ja lääkekorvauslakiuudistuksen kautta tullaan tänne esittelemään, avaa kyllä tuon järjestelmän. Siitä on nyt ollut paljon väärääkin tietoa liikkeellä.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! On totta minunkin tietojeni mukaan, että omavastuu ei keskimäärin nouse, mutta se kohdentuu jatkossa eri lailla kuin nyt, ja silloin toisissa potilasryhmissä, myös näissä vakavissa sairausryhmissä, nousemista tapahtuu. Mutta minä kysyn hivenen toista asiaa jatkoksi:

Miten on näiden ei-korvattavien lääkkeiden osalta, koska hallituksen esityksen tekstissä puhutaan lievästä sairaudesta, jota ei jatkossa enää korvata? Tarkoittaako se sitä, että esimerkiksi korvapotilaan antibioottikuuria jatkossa ei enää korvata? Suomen kansa varmasti haluaa tästä tarkan tiedon. Samaten siellä sanotaan, että semmoista hoitoa, jonka vaikutus on vähäinen, ei enää jatkossa korvata. Pyydän tästä mahdollisimman selkeää esimerkkiä.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ei ota kantaa mihinkään yksittäisiin lääkehoitoihin. Siellä kerrotaan, että on maita, joissa tällaisia asioita ei korvata, ja nyt lääkehintalautakunnalle tuossa esityksessä annetaan enemmän valtuuksia tulevaisuudessa miettiä näitä, myöskin nollakorvausluokkaa, esimerkkinä ehkäisypillerit, joita ei käytetä sairauden hoitoon, joita ei tälläkään hetkellä korvata.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun keskiarvo on toisinaan sitä, että pää on uunissa ja jalat jääkaapissa, niin voitteko te nyt samalla, kun tiedossa on, että tässä kuitenkin pyritään kehyksissä mainittuun 30 miljoonan säästöön, sanoa, että se säästö syntyy siten, ettei se ainakaan synny pitkäaikaispotilaitten ja kaikkein köyhimpien potilaitten lääkekorvauksista?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Säästö syntyy siitä, että lääkkeiden tukkuhintaa alennetaan kautta linjan 5 prosenttia, mikä alentaa siis potilaan maksamaa hintaa ja Kelan maksamaa korvausta. Potilaiden säästö tämän uudistuksen jälkeen on noin 1 miljoonaa euroa ja yhteiskunnan eli valtion kokonaissäästö 55 miljoonaa, eräiden laskelmien mukaan se saattaa olla isompikin, eli potilaat eivät tässä ole maksumiehinä. Te tulette tutustumaan sitten näihin lain periaatteisiin, mutta keskeistä siis siellä on, että maksukatto säilyy ja pitkäaikaissairaille tuo ostokertainen omavastuu poistuu, ei tarvitse keskittää ostoksia tiettyyn kertaan vaan lääke maksaa aina potilaalle saman verran, ostaa sen yksittäisesti tai toisten kanssa, ei tarvitse suunnitella ja kerätä rahaa. Siihen tulee paljon selkeyttäviä asioita.

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Mönkäre on aivan oikeutetusti huolissaan siitä, että lääkekustannusten kasvu on huimaa, koska jos nykytahdilla jatkuu tämä 10 prosentin kasvu, niin vuonna 2020 meillä menee yli 10 miljardia euroa lääkkeisiin. Lääkehoito on syrjäyttänyt muita hoitokeinoja, erityisesti elämäntapojen muutoksia, joiden avulla lääkityksen tarve voisi vähentyä tai poistua. Lääkkeet pyrkivät leviämään enenevästi uusiin ei hoitoa tarvitseviin käyttöaiheisiin. Kysyn ministeri Mönkäreelta:

Miten te aiotte edistää ja vahvistaa ei-lääketieteellisten hoitojen tukemista, sillä tavalla saataisiin todella merkittäviä säästöjä tässä tilanteessa?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Edustaja puuttui aivan olennaiseen asiaan, jolla me voimme vaikuttaa lääkekuluihin ja kaikkiin terveydenhuollon menoihin. Se on ehkäisevä kansanterveystyö, jota tässä Kansallisessa terveyshankkeessakin pitää koko ajan korostaa. Ihmisillä on omavastuunsa myös omasta terveydestään, liikkumisestaan, ravintotottumuksistaan, ja erityisesti painonhallinta on se keskeinen asia, jolla voidaan vaikuttaa aikuisiän diabeteksen puhkeamiseen, joka on nyt tällä hetkellä yksi meidän suurimmista kansanterveydellisistä riskeistämme — eli ehkäisevä kansanterveystyö ja se, että valistusta annetaan neuvolasta alkaen perheille, kouluissa jne.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Suomessa lääkekorvausten ja ylipäänsä terveyskustannusten omavastuuosuudet ovat korkeat, verrataanpa sitten Euroopan maihin tai erityisesti Pohjoismaihin. Etenkin vähävaraisten potilaiden kannalta erityisen tärkeää on kohtuullinen, riittävän alhainen maksukatto. Meillä ongelmana on se, että maksukatot ovat korkealla ja ne ovat vielä erilliset esimerkiksi lääkekorvauksille ja asiakasmaksuille. Hallitusohjelmassahan luvattiin selvittää yhtenäisen maksukaton luomista. Kysynkin ministeriltä:

Ollaanko nyt tässä yhteydessä tuomassa yhtenäinen, riittävän alhainen maksukatto? Missä vaiheessa hallituksen selvitykset tältä osin hallitusohjelmaa koskien ovat?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä ei oteta kantaa maksukattoihin, koska ministeri Hyssälän puolella on nyt juuri palvelumaksujen maksukattojen yhdistämis- ja selvitystyöryhmä tekemässä työnsä. Mutta tässähän lääkkeiden omavastuun osalta se on 610 euroa vuositasolla.

Peruspalveluministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on maksutoimikunta, joka saa työnsä päätökseen tämän kuun lopussa, ja se on tarkastellut työssään hyvin laajasti eri maksujen kohtaantumista, kertymistä ja näitä rakenteita. Odotamme sitä esitystä sitten ja sen pohjalta lähdemme työstämään eteenpäin. Myöskin nämä katot ovat siinä toimikunnassa esillä.

Sinikka  Hurskainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Olen saanut tietooni, että erityisesti kalliiden lääkkeiden kohdalla ovat kustannukset nousseet potilaille. Kysyisinkin:

Mitä ministeri haluaa tehdä tämän asian suhteen?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Ymmärsin, että edustaja tarkoittaa, että on epäilty, että uudistuksessa kalliiden lääkkeiden osalta asiakkaan maksama osuus nyt sitten kasvaisi nykyhetken tilanteeseen nähden. Se ei kasva, koska tähän liitetään lääkelaissa lääketaksan muutos, joka vaikuttaa erityisesti kalliiden lääkkeiden hintoihin. Sitä on ollut vaikea laskea, koska nämä ehdotukset tulevat kahdesta eri laista, eli kalliidenkaan lääkkeiden hinta ei nykytilanteeseen nähden tässä muutu, koska me teemme myös muutoksen lääketaksaan.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessa palautetaan apteekkeihin vuosittain noin 1,6 miljoonaa lääkepakkausta, joiden palauttajia on yli 220 000. Syy on usein lääkkeen vanheneminen, mutta ei läheskään aina. Lääketurvallisuussyistä käyttämättä jääneitä lääkkeitä ei luovuteta uudelleen, ja hävitettäväksi joutuu suuri määrä käyttökelpoisia lääkkeitä.

Onko ministeri pohtinut keinoja, miten voisi hyödyntää käyttämättä jääneet, vanhentumattomat ja avaamattomat lääkkeet erityisesti silloin, kun kyse on huomattavan kalliista lääkkeistä?

On ristiriitaista hävittää täysin käyttökelpoisia lääkkeitä samalla, kun monilla ihmisillä ei ole välttämättä niihin alkuaankaan varaa. Palautetuista lääkepakkauksista 67 prosenttia oli reseptilääkkeitä. Olisikin syytä myös selvittää, miten näin suuri osuus lääkärien määräämistä lääkkeistä jää käyttämättä.

Arvoisa puhemies! Miten hallitus aikoo tehostaa nykyistä lääkepolitiikkaa, jotta vuosittain hävitettäväksi palautettavien ja sitä kautta turhia kustannuksia aiheuttavien lääkkeiden määrää voitaisiin vähentää?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea on tietenkin tärkeää, että lääkäri ei määrää turhia lääkkeitä, ja nyt tässä lääkekorvausuudistuksessa järjestelmää myös muutetaan sellaiseksi, että ei ole niin suurta kannustinta kuin ennen hamstrata vuoden lopussa näitä lääkkeitä. Me olemme havainneet, että kun maksukatto tulee täyteen, niin sen jälkeen ostokertaiset lääkemäärät kasvavat todella runsaasti, eli kun on maksuttomat lääkkeet vuoden lopussa, niin sitten saatetaan keskittää ostoksia, jotka eivät kaikki ole tarpeellisia. Mutta ainahan siellä on se lääkärin määräys takana, joten erityisen tärkeää on vaikuttaa siihen lääkärin lääkkeenmääräämiskäytäntöön, mutta emme me voi tietysti lääketurvallisuussyistä ihan mitä tahansa pakkauksia uudelleen käyttää, kun ne palautetaan. Siinä on omat riskinsä. Tässä täytyy taiteilla sen välillä, että kaikin puolin vaikutetaan siihen, että ihmiset eivät mistään syystä joutuisi ostamaan turhaan lääkkeitä kaappeihinsa.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.