Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa on hallituksen esitys laeiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain ja rekisterihallintolain 3 §:n muuttamisesta. Tämä hallituksen esitys tietysti sisältyy hallitusohjelmaan ja myöskin ensi vuoden talousarvioesitykseen määrätyiltä osin, mutta itse kyllä olen hämmästynyt näistä hallituksen linjauksista ja tästä esityksestä.

Täällä hallituksen esityksessä viitataan vuonna 1992 annettuun lakiin paikallishallinnon kehittämisen perusteista. Silloinhan perusteltiin uudelleenjärjestelyä sillä tavoin, että se koski poliisitointa, syyttäjätointa, ulosottotointa ja yleishallinnon tehtäviä. Sen mukaan pääsääntönä oli, että kihlakunnassa kaikkia edellä tarkoitettuja tehtäviä hoiti kihlakunnanvirasto, ja se toteutettiin hallituksen esityksen mukaisesti ja monta muuta siihen liittyvää asiaa luvattiin parantaa.

Kun selvitti sitä hallituksen esitystä, jossa puhuttiin nimenomaan erillisorganisaatioitten yhdistämisestä nimismiesorganisaatioon ja vanhojen kaupunkien erillisorganisaatioihin, ne otettiin mukaan tähän yhteiseen kihlakuntavirastoon, niin silloin sanottiin, että nyt saadaan valtionhallinto toimivaksi ja yhteneväiseksi. Sitä nyt on jonkin aikaa seurattu, ja voi sanoa näin, että mitä suurempiin yksiköihin on menty, sitä heikommin ainakin poliisipalvelujen osalta palveluja on tarjottu reuna-alueilla.

Viimeaikainen kehitys myös on aika erikoinen. Silloin perusteltiin muun muassa oikeusturvan kannalta sitä, että syyttäjän tehtävät pitää erottaa sillä tavoin esitutkintatehtävistä, että oikeusturva ei vaarantuisi, eli tällä tarkoitettiin nimenomaan nimismiesorganisaatiota. Ensi vuoden budjetissahan hallitus perustelee sitä sillä tavoin, että lisätään syyttäjien osallistumista esitutkintatehtäviin, mikä varmasti sinällään saattaa olla paikallaan, koska itsekin hämmästelin näitä perusteita, joita silloin aikoinaan esitettiin, kun erillisvirastojärjestelmiin siirryttiin, vaikkakin kihlakuntavirastojärjestelmän puitteissa.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on aika mielenkiintoinen sikäli — itse en ole hallintovaliokunnassa, mutta minulla on sellainen käsitys — että hallintovaliokunnassa on parhaillaan poliisipiirejä koskeva päätös lausunnolla sen mukaisesti, mitä eduskunta viime kaudella edellytti siltä osin, että poliisipiireihin tulee jonkinlaisia oleellisia muutoksia. Ilmeisesti ministeriö tällä hetkellä esittää, että poliisipiirejä olisi tulevaisuudessa sen mukaisesti vain 24. Tuntuu aika erikoiselta se, että näin radikaaleja muutoksia tehdään.

Mikäli minä muistan oikein, niin tästä uudesta kihlakuntauudistuksesta eduskunta edellytti saavansa selonteon. Jos en nyt ihan väärin muista, se vuosi oli 2008. Eli hämmästelen vaan sitä, että jos eduskunta on tehnyt muutoksen ja edellyttänyt selontekoa uudistuksesta, niin ennen kuin sitä selontekoa annetaan uudistuksesta, niin hallitus esittää eduskunnalle, että koko järjestelmä romutetaan. Minun mielestäni aika erikoinen menettelytapa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Olin aikoinaan — ei siitä vielä 20:tä vuotta ole, mutta ehkä 16 vuotta sitten — jäsenenä hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnassa, jota ministeri Pekkarinen silloin sisäministerinä johti, ja silloin laadittiin lainsäädäntö valtion paikallishallinnon kehittämisestä. (Ed. Erkki Virtanen: Sen on täytynyt olla hyvä esitys!) — Esitys oli, ed. Virtanen, aika hyvä. Ainakin me uskoimme niin ja eduskunta uskoi, koska hyväksyi tuon lainsäädännön. (Ed. Vistbacka: Toki äänestyksen jälkeen!) — Varmaan siitä äänestettiin. — Silloin muodostettiin tämä kihlakuntajärjestelmä ja koottiin nämä yksiköt eli poliisi, ulosotto ja syyttäjä, sitten myöhemmin vähän maistraattiakin, tähän kokonaisuuteen ja tällä tavalla turvattiin nämä tärkeät palvelut seutukunnittain. Se oli ehkä se perusajatus. Tietysti siinä oli takana tuo, mitä ed. Vistbacka totesi: myös poliisin ja syyttäjän eriyttäminen jne. Mutta kuitenkin se suuri idea oli se, että seutukunnittain, työssäkäyntialueittain järjestettiin valtion paikallishallinto: poliisi, ulosotto, syyttäjä ja maistraatti. Tämä uudistus toteutettiin, ja syntyi noin 90 kihlakuntaa, ja isoissa kaupungeissa on sitten nämä erillisvirastot. Näin on eletty tuo viitisentoista vuotta.

Erityisesti viime vuosina maaseudun kaikinpuolinen alasajo on ollut vauhdikasta. Täällä ed. Martti Korhonen budjetin lähetekeskustelussa totesi, että nyt vietetään aluepolitiikan hautajaisia, ja siihen on kyllä valitettavan helppo yhtyä, että näin on tapahtunut viime vuosina ja tällä hetkellä tapahtuu entistä voimakkaammin. Monella eri tavalla on ollut käynnissä tämä maaseudun alasajo, seutukuntien alasajo. Yksi osa on valtion paikallishallinnon keskittäminen. Täällä laissa puhutaan "kehittämisestä", mutta kyllä siinä oikea sana olisi "keskittäminen".

Muutama vuosi sitten edellinen hallitus, Vanhasen ykköshallitus, yritti jo tällaista operaatiota viedä läpi, mutta silloin 50 seutukaupungin johtajat tulivat tänne ja vetosivat ja perustelivat, miksi näitä palveluja ei pidä tuhota, vaan niitä pitää kehittää. Nuo pienten seutukeskuskaupunkien johtajat saivat aikaan sen, että Vanhasen ykköshallitus perui suunnitelmansa joksikin aikaa, ja näin sitten meillä tämä järjestelmä vielä on ollut voimassa ja on vielä tänä päivänä.

Viime vuonna kuitenkin Vanhasen ykköshallitus jo toi tänne muun muassa poliisin hallintolain, jolla sitten avattiin tämä tie keskittämiseen. Sosialidemokraattinen ministeri keskustan johtamassa hallituksessa ajoi tätä keskittämislinjaa, ja vauhti oli aika kova. Kovaa palautetta on tullut eri puolilta maata, mutta se on mennyt täysin kuuroille korville. Niinpä sitten lainsäädäntö on erillislakien osalta pitkälti jo viety siihen niin syyttäjän, poliisin kuin ulosotonkin osalta, että voidaan tehdä tällainen päätös, mihin hallitus nyt esittää lainsäädäntöä, eli että ensi vuoden alusta koko kihlakunnanvirastojärjestelmä romutettaisiin. Valmiudet siihen on.

Tämä ei ole pelkästään hallinnollinen uudistus, vaikka tätä sellaisena hyvin helposti markkinoidaan. Tapahtuu nimittäin väistämättä niin kuin viime vuoden lopulla täällä poliisin hallintolakia käsitellessä. Muun muassa edustajat Petri Salo ja Pertti Hemmilä vakuuttivat poliisimiehinä ja ed. Vistbacka asiantuntijana myös, että samalla kun poliisipäälliköt keskitetään näihin muutamiin maakuntakeskuksiin, alkaa se kehitys, että kun kunnista vähän laidemmalta eläköitymisiä tapahtuu poliisimiesten osalta, niin uudet virat ja työpaikat vedetään yhä lähemmäksi ja lähemmäksi sitä maakunnan keskuspaikkaa. Tämä on sellainen luonnonlaki, jonka hallitus tietää, mutta ei halua siihen millään lailla reagoida, kun tätä esitystä viedään eteenpäin. Näin sitten tulee melko varmaan tapahtumaan. — Ikävä, että edustajat Salo ja Hemmilä ovat nyt poissa. Heillä on jotain tärkeämpää asiaa kuin tämä valtion paikallishallinnon lainsäädännön käsittely, mutta me saamme täällä tästä puhua.

Ennustan, että näin tulee tapahtumaan esimerkiksi Keski-Suomessa. Pihtiputaalla jäi pitkäaikainen poliisi eläkkeelle — ei tilalle uutta enää. Viitasaarelta poliisipalvelut vedetään varmasti hyvin pian pois, ensin on vedetty Äänekoskelle ja nyt vedetään sitten Äänekoskeltakin vähitellen Jyväskylään. Ed. Lauri Oinonen voisi olla täällä kertomassa, mikä on Keuruun tilanne. Se oli esimerkkinä viime syksynä voimakkaastikin. Keuruulla on kihlakunta, jossa on ainoastaan poliisi. Sieltä on muut jo ajettu alas. Eilen kun olin Keuruun torilla ja kaksi poliisia tuli sinne minua tapaamaan, niin tästä kysyin ja he sanoivat, että kyllä ilman muuta niin tapahtuu, että kun hekin eläkkeelle jäävät — olivat kyllä vielä keski-ikäisiä hyviä poliisimiehiä, eivät ihan heti jää — kyllä seuraus on se, että ei ole Keuruullakaan poliisimiestä. Nyt on esimerkiksi äärilaidalta Pihlajavedeltä matkaa kolmisenkymmentä kilometriä Keuruun keskustaan. Tiet ovat surkean huonot — nämä viimeaikaiset määrärahapuutteet ovat merkinneet teiden huononemista — ja kun se poliisipartio siirtyy yhä etäämmälle, lopulta Jyväskylään, se on 130 kilometrin päässä niin Keuruun Pihlajavedeltä kuin Pihtiputaaltakin.

Onko ihmisillä perusturvaa silloin, josta valtion on vastattava perustuslainkin mukaan? Ei sitä kyllä valitettavasti paljonkaan ole. No, sinänsä tietysti poliisipäällikön paikkaa ei siellä tarvitsisi olla, ja siihen tässä nyt mennään, että päälliköt vedetään keskuksiin. Mutta todellakin, millä estetään se — eduskunnan pitää siihen erityisesti nyt paneutua — että itse poliisimiehet ja poliisin palvelut eivät häviä maaseudulta, niin kuin sieltä on kaikki muu alkanut hävitä? Kysymys on muun muassa ollut lupahallinnosta, joka keskittyy, ja monista muista asioista.

Eräs asia, jota täällä viime kaudella nostin esille, on se, että monesta tämmöisestä seutukeskuskaupungista, pienestä kaupungista, poistuu ehkä viimeinenkin juristin koulutuksen saanut, kun käräjät siirtyvät keskuskaupunkiin, samoin poliisipäällikkö, joka on yleensä, taitaa olla nykyisin aina, juristi, niin että sitä viimeistäkään ei siellä ole, vaan ne kaupunkien juristit sitten tulevat kovilla matka- ja muilla laskuilla, ja ihmiset itse maksavat ankarasti enemmän, valtavan paljon enemmän, siitä tuesta, avusta, minkä he ovat perinteisesti saaneet tällaisilta erinomaisilta nimismiehiltä kuin ed. Vistbackakin on nuoruudessaan ollut, on vaan ollut täällä jo niin kauan, että on vähän etääntynyt. Mutta siellä on aina ollut nimismies, on tiedetty, keneltä voi kysyä neuvoa, opastusta ja apua, kun on tällainen tilanne. Nyt tämä keskustajohtoinen hallitus ajaa nämä palvelut etäälle ihmisistä, ei huolta näistä kansalaisista. Eriarvoisuus kasvaa, ja tämä kehitys ei ole kyllä myönteistä, mutta tietysti se nyt on niin, että näin tässä käy. Me saamme puhua, mutta hallitus vie esityksensä läpi ja keskittää.

Jutta  Urpilainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Olen myös omalta osaltani useaan otteeseen perännyt sitä, missä on tämän porvarihallituksen aluepoliittinen omatunto. Olen edellisen puhujan kanssa samaa mieltä siitä, että paikallishallintoa kehitettäessä pitäisi turvata kansalaisten tasavertaiset mahdollisuudet saada palveluja. Alueita ja maakuntia pitäisi mielestäni kehittää tasapuolisesti, ja näin tämä nykyinen hallitus ei valitettavasti tee. Yksi esimerkki tästä on mielestäni hallituksen esityksessäkin mainittu ulosottopiiriuudistus, jonka lähtökohtana pidettiin nykyistä maakuntajakoa. Ja kuitenkin, toisin kuin edellinen hallitus oli päättänyt, tämä nykyinen hallitus halusi ottaa jo kerran päätetyn asian uudelleen käsittelyyn ja jättää kaksi nykyistä maakuntaa ilman omaa ulosottopiiriä. Nämä maakunnat ovat Itä-Uusimaa ja Keski-Pohjanmaa.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä viitataan myös poliisipiiriuudistukseen, joka on valmistelussa, ja henkilökohtaisesti toivon, että hallintovaliokunnassa, joka nyt seuraavaksi ottaa asiaan kantaa, pidetään huolta siitä, että maakuntia ja alueita kohdellaan tasapuolisesti. Henkilökohtaisesti toivon, että tämä poliisipiiriuudistus etenee työryhmän esityksen mukaisesti niin, että Pietarsaaren poliisipiiri liitetään Kokkolan poliisipiiriin.