Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ed. Rehula, väki vähenee, mutta pidot paranevat. Käytän perinnepoliittisen puheenvuoron.

Tällä nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä jatketaan vuodesta 1993 vuosittain säädettyä erillislakia, jolla mahdollistetaan sosiaalivakuutuksen päivärahojen leikkaaminen. Tehdyn vähennyksen määrä on vaihdellut 1,5 prosentista 5 prosenttiin. Tällainen menettely heikentää edellytyksiä saavuttaa tavoite lakien selkeydestä ja läpinäkyvyydestä, siis se, että tämä on tuosta vuodesta lähtien säädetty yksivuotisena. Tämä niin sanottu prosenttivähennys otettiin käyttöön 1990-luvun lamavuosina akuuteista säästösyistä. Nämä syyt ovat jo aikaa sitten poistuneet. Siitä huolimatta vähennyksestä ei ole luovuttu, vaan sitä on edelleen käytetty eräänlaisena piilovähennyksenä.

Päivärahojahan maksetaan vakuutetuille juuri siksi, että he eivät voi olla työssä, ja päivärahat eivät kata menetettyä työtuloa täysimääräisesti. Vähennyksen perusteluna on käytetty työntekijöiden eläkemaksua ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua. Tällaiselle, lainausmerkeissä solidaarisuudelle ei kuitenkaan ole kestäviä perusteluja. Lakisääteisen sosiaalivakuutuksen ansionmenetyskorvaukset ovat Suomessa alhaiset 1990-luvulla toteutettujen leikkausten jälkeen edelleen. Prosenttivähennyksen käyttö leikkaa erittäin epäsolidaarisesti työttömien, pitkäaikaissairaiden, tapaturman uhrien ja vanhempainvapaalla lasta hoitavien toimeentuloa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnöissään jo viime vuosituhannelta saakka ehdottanut leikkauksesta luopumista tai ainakin vähintään lain säätämistä pysyvänä. Siitä huolimatta erillislaki säädetään nyt 16. kerran peräkkäin. Tässä ei ole mitään tolkkua. Lakiesityksen perusteluissa kerrotaan, mistä tämä johtuu. Ilmeisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöillä ja sitä kautta eduskunnan kannalla on ollut se vaikutus, että jo kahdesti kaikkivoiva kolmikanta on onnistunut perustamaan oikein työryhmän tämän asian saattamiseksi säälliseen järjestykseen, viimeksi nyt puolitoista vuotta sitten, mutta molemmilla kerroilla tämän asian korjaaminen on kaatunut työnantajapuolen vastustukseen. Ja ilmeisesti, jos kolmikantainen meno tältä osin jatkuu, seuraavalla vuosituhannellakin tänne kokoontuvat kansanedustajat saavat pitää tämän saman puheen, jonka nyt pidin täsmälleen saman sisältöisenä viidennen kerran peräkkäin.