Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Tarja Tallqvist /kd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä asiakkaan maksukyvyn mukaan. Pitkäaikaisen laitoshoidon maksu peritään hoidon alkamisesta lähtien, kun ympärivuorokautisen laitoshoidon arvioidaan kestävän yli kolme kuukautta. Muutoin maksu määrätään sen jälkeen, kun henkilö on ollut laitoksessa yli kolme kuukautta ja hänen toimintakykynsä on heikentynyt niin, että häntä edelleen on hoidettava laitoksessa.
Hoitomaksu kuukaudessa voi olla enintään 85 prosenttia hoidettavan nettotuloista. Jos laitoshoidossa on suurempituloinen puoliso, maksu on enintään 42,5 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista kuukaudessa. Tulojen vähennyksenä otetaan huomioon suoritetut elatusavut, perhesuhteista johtuvat muut vastaavat kustannukset ja ... (Hälinää — Puhemies koputtaa) kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus. Toimeentulon edellytyksiin vaikuttavat muun muassa elinkustannukset, erityisesti asumismenot.
Kunta voi ottaa harkintansa mukaan asumismenot huomioon maksua määrättäessä, mutta laki ei tähän velvoita. Koska asumismenoja ei lakisääteisesti vähennetä, voi erityisesti yksinäinen henkilö joutua tilanteeseen, jossa hän joutuu hoitomaksujen vuoksi luopumaan asunnostaan laitoshoidon venyessä pitkäkestoiseksi. Asunnosta, siis oikeasti omasta kodista, luopuminen voi puolestaan vaikuttaa henkilön motivaatioon kuntoutua enää koskaan kotona asujaksi.
Asumismenojen ottaminen huomioon ensimmäisen puolen vuoden ajalta laitoshoidon maksua määrättäessä toisaalta antaisi mahdollisuuden säilyttää asunto laitoksesta pääsyä varten ja toisaalta antaisi aikaa järjestää asunnosta luopumiseen liittyviä asioita ilman hoidettavan taloustilanteen vaarantumista. Muutos parantaisi erityisesti köyhyysriskin alla elävien yksin asuvien ikääntyneiden naisten ja vähävaraisten pariskuntien asemaa.
Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 c §:n muuttamiseksi siten, että pitkäaikaisen laitoshoidon maksua määrättäessä henkilön asumismenot otetaan huomioon ensimmäisten kuuden kuukauden ajalta.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Minä en epäile hetkeäkään tämän lakialoitteen sosiaalisuutta ja sitä, että sen esittäjällä on vilpitön pyrkimys tässä asiassa. Mutta sanon tässä samaa, minkä olen sanonut lähestulkoon lukemattomia kertoja tässä salissa vastaavanlaisessa tilanteessa, että tällaisiin pitäisi aina laittaa ylös, kuka viulut maksaa, siis mikä on taloudellinen seuraamus ja kenenkä kukkarosta se on pois, niin että esitykselle tulisi jotakin sisältöä.
Tarja Tallqvist /kd:
Arvoisa puhemies! En nyt osaa sanoa, kuka viulut maksaa, maksakoon kuka tahansa, mutta tämähän on säästöä nimenomaan sillä ajatuksella, että tämä ikääntynyt ihminenkin puolessa vuodessa saatetaan saada nykyaikaisella kuntoutuksella siihen kuntoon, että hän kotiutuu. Kyllä laitospaikka maksaa hirvittävän paljon enemmän kuin se, että hän sinne kotiin pääsisi.
Arvoisa puhemies! Miksi sitä ei sitten ole sanottu tässä lakialoitteessa?
Arvoisa puhemies! Niin, olisi pitänyt sanoa, olisi pitänyt. Mutta uskoisin kuitenkin, että kyllähän tämä nyt on itsestäänselvä asia, jonka ymmärtää.
Keskustelu päättyi.