Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Äsken keskusteltiin rikoslain 23 luvun 3 §:n muuttamisesta ja nyt keskustellaan 5 §:n muuttamisesta. Nimittäin yhtä tärkeää kuin tieliikenteessä on alkoholin promillerajan alentaminen myöskin vesiliikenteessä. Vesiliikenteen turvallisuuden parantamiseksi nyt tällä lakialoitteellani esitän nimenomaan vesiliikennejuopumuksen promillerajan alentamista yhdenmukaiseksi tieliikenteen promillerajan kanssa.

Nykyisen lainsäädännön mukaan vesiliikennejuopumuksen promilleraja on 1 promille, joka on hyvin lähellä tieliikenteen törkeän rattijuopumuksen rajaa. Julkisuudessa käydyn keskustelun valossa promillerajan laskua kannatetaan voimakkaasti. Pitkäaikaisten tilastojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin lähes 200 henkilöä. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä hukkuneita oli 145 eli peräti 13 enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Useiden vuosien tarkastelujaksolla voidaan todeta, että noin 45 prosentilla vesiliikenneonnettomuuksissa menehtyneistä on menneisyydessään myös rattijuopumustuomio. Tässä viittaan siihen äskeiseen keskusteluun ja äskeisen lakialoitteen tekijän ed. Karjulan käyttämään puheenvuoroon nimenomaan arvoviestistä, ja tässä kertautuu tämä sama arvoviestiajatus.

Veneilyonnettomuuksissa kuolleista 25—64-vuotiaista miehistä 80 prosentilla on ollut alkoholia veressään, siis peräti 80 prosentilla. Nykyisellään myös nuorehkoilla naisilla alkoholi liittyy hukkumisiin samalla tavalla kuin miehilläkin. Onkin syytä muistaa, että tilastot eivät edes kerro koko totuutta alkoholin osuudesta vesiliikenneonnettomuuksiin. Kirjaukset tilastoihin tehdään nimittäin vasta vesiliikenteessä voimassa olevan 1 promillen rajan ylittyessä. Sama pätee muuten myöskin tieliikenteeseen.

Herra puhemies! Valistuksesta ja valvonnasta huolimatta vesiliikenneonnettomuudet eivät kuitenkaan ole vähentyneet toivotulla tavalla. 1 promillen humalassa tehokkaiden veneiden, vesiskoottereiden ja muiden kuljettaminen aiheuttaa kiistatta vakavan onnettomuusriskin sekä kuljettajille että muille veneessä olijoille. Jo lievä humalatila heikentää arviointikykyä, reaktionopeutta ja kaikenlaista liikkeiden hallintaa. Alkoholia nauttineet eivät useinkaan huomaa suorituskykynsä heikentymistä, ja arviointikyvyn puute aiheuttaa turhien riskien ottamista. Venettä kuljetettaessa tai veden varaan jouduttaessa vähäinenkin alkoholimäärä on kiistatta riski.

Herra puhemies! Alkoholin kulutus on kasvanut viime vuosien aikana. Viime vuonna suomalaiset kuluttivat asukasta kohden noin 10,3 litraa absoluuttista alkoholia. Samaan aikaan, kun alkoholin kulutus on kasvanut, vesiliikenne on rajusti vilkastunut. Viimeisten kymmenen vuoden aikana esimerkiksi moottoriveneiden määrä on lisääntynyt 100 000:lla. Veneilyonnettomuuksien ja hukkumiskuolemien ennalta ehkäisemiseksi on ensiarvoisen tärkeätä saada alennettua vesiliikennejuopumuksen promillerajaa yhdenmukaiseksi tieliikenteen 0,5 promillen rajan kanssa. Ei ole mitään perusteita sille, että promilleraja on vesillä erilainen kuin tieliikenteessä. Promillerajan laskeminen on tehtävä ennen ensi kevättä, ennen uuden veneilykauden alkua.

Lainsäädännön valvonnan kannalta vesiliikenteen promillerajan alentaminen on joissain piireissä nähty ongelmallisena. Suuri osahan lainsäädännöstämme kuitenkin on sellaista, että sitä ei voida aukottomasti valvoa, eikä näin aina taida itse asiassa olla tarkoituskaan. Pelkällä olemassaolollaan kuitenkin lait täyttävät ennalta estävää tarkoitustaan. Suuri osa kansalaisista jättää tekemättä sellaisen teon, jonka tietävät olevan lainsäädännössä rangaistava, vaikka poliisi ei olisikaan läsnä valvomassa tämän lain noudattamista. Promillerajan alentamisella voitaisiin pelastaa aivan varmasti vuosittain jopa kymmeniä ihmishenkiä. Samalla myös selkeästi osoitettaisiin ruorijuopumuksen olevan rikos, täysin rattijuopumukseen verrattavissa oleva teko.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Veneilyjärjestöt eivät suoralta kädeltä kannata tätä ed. Hemmilän ehdotusta. Tämän vuoksi olisi hyvä, että nyt veneilyasiain neuvottelukunta, joka lopultakin on saatu pystyyn, käsittelisi tätä asiaa, jolloinka todella sen hyödyllisyys voitaisiin varmistaa. Suurin osa hukkuneistahan hukkuu nimenomaan uidessa ja pienellä soutuveneellä, ja siihenhän tämä asia ei ulotu.

Lisäksi tässä ed. Hemmilän esityksessä on tämmöistä pientä epätarkkuutta, kun tässä sanotaan, että "esimerkiksi venettä kuljetettaessa tai uidessa vähäinenkin alkoholimäärä on riski". Aikooko ed. Hemmilä nyt kriminalisoida myös uimisen kännissä?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Itse asiassa kysymys on siitä, että 80 prosentilla hukkuneista on todettu veressä alkoholia. (Ed. Asko-Seljavaara: Mutta ne eivät ole veneessä!)

Viittaus siihen, että uiminen jollain lailla kriminalisoitaisiin, ei anna aihetta edes vastaamiseen.