Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa puhemies! Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana on hyväksytty nykyinen, voimassa oleva väylämaksulaki, ja lakia on siis noudatettu myös edellisen hallituksen aikana. Aiemmin on hyväksytty väylämaksulain periaate, että väylämaksutuloilla katetaan kauppamerenkulun rannikolla aiheuttamat kustannukset, vaikka laki onkin nyttemmin muotoutunut veroluonteiseksi. Kauppalaivat ja risteily-alukset kustantavat väylämaksuilla ne menot, jotka valtiolle aiheutuvat meriväylien ja merenkulun turvalaitteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja hoidosta, alusliikennepalvelusta, eli vts:stä, sekä jäänmurrosta.

Taloudellisesti tehokas hinnoittelu perustuukin aina aiheutettuihin kustannuksiin, jotka on kohdistettava mahdollisimman tehokkaasti kustannusten aiheuttaneiden maksettavaksi. Tänä vuonna väylämaksujen kustannusvastaavuus on 76 prosenttia, ja kustannusvastaavuusperiaatteen noudattamiseksi hallitus antaa nyt eduskunnalle budjettilain väylämaksujen korottamisesta 12 prosentilla. Esitetyllä korotuksella väylämaksujen kustannusvastaavuus nousee 86 prosenttiin mutta jää edelleen alijäämäiseksi. Kauppalaivoilta ei siis peritä kaikkia väylänpidosta aiheutuneita kustannuksia ensi vuonna.

Sen sijaan edellisen hallituksen aikana vuosina 2006—2008 väylämaksuja kerättiin selvästi enemmän kuin kustannusvastaavuus edellytti. Noina vuosina rasitettiin elinkeinoelämää käytännössä 51 miljoonan euron verran yli tarpeen. Nykyinen hallitus asettaa väylämaksut tasolle, joka on korotuksen jälkeenkin alijäämäinen. Tämä on nyt puheenvuoron käyttäjien syytä muistaa. On otettava lisäksi huomioon, että jatkossa väylämaksuun korotuspaineita luo jäänmurtokalustomme uusimistarve.

Arvoisa puhemies! Kahden edellisen talven paukkupakkaset nostivat jäänmurron kustannuksia. Jäänmurtajilla oli viime vuonna 1 037 toimintapäivää, mikä oli selvästi enemmän kuin aiempina, leutoina talvina. Ensi vuonna varaudutaan normaaliin talveen eli toimintapäiviä oletetaan olevan noin 840. Eli kustannusvastaavuutta ei ole hämätty millään laskelmilla siten, että jäänmurtajien toimintapäiviä olisi reivattu ronskisti ylöspäin, kuten muutamissa jo kuuluneissa viesteissä on väitetty.

Arvoisa puhemies! Väylämaksu määräytyy alustyypin, aluksen koon ja jäissäkulkuominaisuuksien sekä käyntikertojen perusteella. Kauppalaivat tai risteilijäalukset maksavat väylämaksua, kun ne saapuvat ulkomailta suomalaiseen satamaan tai kotimaisesta satamasta toiseen. Väylämaksu maksetaan vain kerran, jos alus purkaa tai lastaa alusta useammassa satamassa. Maksu maksetaan kertaalleen myös silloin, jos alus saman matkan aikana poikkeaa lastausten välillä täydentämään lastia lastaus- tai ahtausteknisistä syistä ulkomaan satamassa. Väylämaksu maksetaan kerran, jos alus vain poikkeaa satamassa esimerkiksi tankkaamassa polttoainetta.

Väylämaksut ovat vain yksi logistinen kustannuserä suomalaisen elinkeinoelämän kuljettaessa tuotteitaan markkinoille merten taa. Edellisen hallituksen aikana, vuonna 2008, Suomi oli myötävaikuttamassa kansainvälisessä merenkulkujärjestössä Imossa siihen, että alukset joutuvat Itämeren alueella noudattamaan kireämpiä rikkipäästösäädöksiä kuin vaikkapa Välimerellä. Nykyinen hallitus pyrkii tekemään kaikkensa, jotta voisimme pehmentää rikkidirektiivin aiheuttamia kustannuspaineita suomalaiselle elinkeinoelämälle, ja toivon, että myös oppositio yhtyy tähän yhteiseen rintamaan ja taistoon suomalaisen elinkeinoelämän ja merenkulun puolesta.

Arvoisa puhemies! Osana liikennepoliittista selontekoa me olemme suunnitelleet muutoksia myös väylämaksulakiin. On selvää ja perustel-tuakin, että elinkeinoelämä ja merenkulkuala tällä hetkellä voimakkaasti arvostelevat maksujen korottamista. Syy on lähinnä se, että myös muita merenkulun maksuja, kuten luotsausmaksuja, on jouduttu nostamaan. Lisäksi ala on huolissaan tulevien ympäristörajoitusten taloudellisista vaikutuksista, ja ministeriömme, ja allekirjoittanut ministerinä, pitää erittäin tärkeänä sitä, että koko väylämaksujärjestelmän kriteerit tarkastellaan uudelleen ja uudistetaan kokonaisvaltaisesti. Käynnistämme valmistelutyön tämän syksyn aikana, ja liikennepoliittisessa selonteossa tulemme tarkemmin linjaamaan palvelutasosta myös jäänmurron osalta. Emme suinkaan ole jääneet lumeen makaamaan ja katselemaan, mitenkä maksut nousevat ja laskevat, vaan lähdemme uudistamaan koko järjestelmää, mikä mielestäni olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten.

Yksi vaihtoehto voisi olla kiinteä maksu. Toisaalta maksun määrittelyssä voisi nykyistä paremmin ottaa huomioon yksittäisen aluksen aiheuttamat kustannukset väylänpidolle ja jäänmurtoavustukselle. Myös ympäristökriteerit nousevat mieleen, mutta toisaalta ne voisivat luoda kustannuspaineita suomalaiseen tonnistoon, joka on valtaosiltaan aika vanhaa. Väylämaksun perusteiden tulee mielestäni olla selkeät ja käytännössä selkeästi todennettavat. Meillä oli suuria vaikeuksia 2000-luvun alkupuolella epäselvien väylämaksuun liittyvien jääluokkatulkinnallisuuksien takia. Asia on nyt saatu korjatuksi. Jos lähdetään luomaan uutta järjestelmää, niin meidän tulee varmistua siitä, ettei vastaavia tulkintaongelmia pääse syntymään.

Arvoisa puhemies! Toivonkin, että liikennevaliokunta ja valtiovarainvaliokunta antaisivat omalta osaltaan aikataulujen niin salliessa oman panoksensa uudistamistyöhön käsitellessään nyt keskustelussa olevaa väylämaksulakia. Toivon, että sekä hallituspuolueiden jäseniltä että myös oppositiolta löytyy rakentavaa vuoropuhelua ja ajatuksia väylämaksulain uudistamisen osalta. Tiedän toki, että budjettimietintöön ja sen laadintaan liittyy tiukka aikataulu, joten on hyvä ottaa tietysti omalta osaltani se huomioon, mutta kysyvähän ei koskaan tieltä eksy, joten neuvoa voi tässäkin asiassa pyytää.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Det här förslaget till ändring av lagen om farledsavgifter är helt enkelt en höjning av avgifterna med 12 procent så att staten får kostnadstäckning för byggande-, underhåll och skötsel av allmänna farleder för sjöfarten och av de säkerhtesanordningar som behövs för sjötrafiken.

Minister Kyllönen redogjorde här för täckningsgraden under olika år så jag avstår från att göra det, och det kan man också läsa i propositionen. Avgifterna föreslås uppburna på samma grunder som tidigare, och det kan man ju tycka att det är allt gott och väl, men den här lagen tar inte tillvara de möjligheter vi har att med skatteinstrumentet styra miljöpåverkan.

Minister Kyllönen lyfte också upp svaveldirektivet som syftar till att förbättra miljön, men som kommer att innebära stora kostnader och ställa stora krav, och det här hade varit en annan möjlighet, och också förbättrat miljön.

I propositionen sägs det att det är viktigt att systemet med fartygsavgifter i framtiden ses över, och det var också vad minister Kyllönen här underströk, så att strukturen och grunderna för det bättre motsvarar miljökraven och främjar en fungerande vintersjöfart. Dessutom borde avgifterna för sjötransporter granskas i förhållande till avgifter som tas ut av väg-, luft- och spårtrafiken.

Men enligt min mening borde inte detta lagförslag kommit till riksdagen innan ett differentierat system hade utarbetats, som i förlängningen hade gett oss en miljövänligare trafikpolitik.

En plattförhöjning som nu föreslås är inte rättvis, och särskilt inte då det gäller fartyg som investerat i de högsta isklasserna IA och IA Super. De bidrar faktiskt till att hålla isrännorna öppna och detta borde på något sätt ha uppmärksammats.

Det är förståeligt att staten inför ett system som gör att statskassan får kostnadstäckning, men det är inte acceptabelt att skapa, eller fasthålla vid ett avgiftssystem som uppfattas som orättvist mellan de som ska betala avgifterna.

Att revidera hela det nu föreslagna systemet i kommunikationsutskottet går naturligtvis inte, men jag uppmanar ändå utskottet att se på möjligheterna att rätta till några av de orättvisor som isklasserna skapar.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Aluksi on todettava, että tosiasioita ei voi juosta karkuun. Ja kuten ministeri Kyllönen sanoi, väylämaksukertymä aleni ja oli alijäämäinen vuosina 2009 ja 2010. Alijäämäisyyteen on vaikuttanut aluskäyntien määrän vähentyminen laman johdosta sekä väylänpitokustannusten nousu — aivan inhimillisiä asioita. Ja erityisesti jäänmurron kustannukset ovat nousseet muun muassa kovan talven vuoksi ja tulevat varmasti nousemaan, mikäli samanlaisia kovia talvia tulemme vielä kokemaan.

Arvoisa puhemies! On kuitenkin todettava, että hallitus on ottanut nyt esityksekseen sen, että 12 prosentilla väylämaksuja nyt korotetaan. Tämä on todella jämerä toimenpide meidän merenkulkumme kannalta. Vuonna 2012 ulkomaanliikenteen tavarakuljetusten määrän arvioidaan nousevan noin 3 prosenttia, ja siten aluskäyntien määrän arvioidaan kasvavan lähes saman verran. Kasvun arvioidaan vaikuttavan myös tulokertymän kasvuun noin 1,5 prosenttia. Eli ollaan varsin optimistisia tämän merenkulun kasvun suhteen.

Ensinnäkin itse totean, että kyseenalaistan tämän väylämaksun korotuksen suuruuden tällä hetkellä. Nyt erityisesti tarvitsisimme Suomessa ulkomaankaupan kilpailukyvyn parantamisen elementtejä. Hallituksen esitys lisää nyt varustamoiden ja yritysten logistisia kustannuksia. Ja muitakin mustia pilviä valitettavasti on merenkulun tontilla, muitakin kuin tämä väylämaksun korotus. Eduskunnassa todellakin nyt käsitellään useammassa valiokunnassa rikkidirektiiviä, josta tulee todellisia isoja kustannuksia meidän meriliikenteeseemme, mikäli kansallisia tai EU:n tasoisia tukiratkaisuja sen vähärikkisen polttoaineen käytön tai niiden rikkipesureiden asennusten suhteen emme saa aikaan. Myös samalla on sanottava, että hallitus esittää polttoaineen hinnannousua, joka myöskin heikentää meidän mahdollisuuksiamme käyttää merireittejä kuljetusvälineenä.

Arvoisa puhemies! Jos ja ilmeisesti kun tämä väylämaksun korotus runnotaan eduskunnassa läpi, niin haluan toivoa sitä, että näitä väylämaksun tuottoja käytetään entistä tehokkaammin merenkulun toimintaympäristön parantamiseen. Ja kysynkin arvostetulta ministeri Kyllöseltä, onko ajateltu näin, että yhä enemmän näitä tuottoja voidaan sitten subventoida tähän merenkulun parantamiseen. Erityisesti pohjoisen satamat odottavat väylien syventämisiä ja tehokkaampaa jäänmurtotoimintaa, koska näitä kylmiä talvia varmasti tullaan vielä näkemään. Tulevat suuret kaivokset tarvitsevat suoria reittejä Pohjois-Suomesta maailmanmarkkinoille, ja on mahdollista, että mineraalit kuljetetaan tulevaisuudessa Suomen satamien sijaan muiden maiden satamien kautta, kuten Norjan, Ruotsin tai mahdollisesti kymmenien vuosien päästä myöskin Venäjän satamien kautta. Emme saa missään mielessä mitoittaa itseämme ulos tästä kovasta kilpailusta, ja minusta tämä hallituksen esitys on nyt uhkakuva tälle asialle.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin seuraajani, ministeri Kyllösen, esittelyä tästä väylämaksujen korotuksesta ja totean ensinnäkin sen, kuten te omassa esittelypuheenvuorossanne, että kustannusvastuu, tämän vastaavuuden aikaansaaminen, se ei ole todellakaan helppo asia, ja talvet eivät ole veljiä keskenään. Nyt on nähty kaksi hyvin erikoista talvea näitten jäänmurto-olosuhteiden vuoksi ja nyt toivotaan, että tuleva talvi olisi erilainen. Ymmärrän äärimmäisen hyvin sen kritiikin, mitä on tässä hallituksen esityksessäkin, kun täällä on referoitu näitä lausuntoja eri aloilta, miksi juuri nyt pitää nostaa 12 prosenttia väylämaksuja. Siellä muun muassa EK ja näytti myös Lapin Kauppakamari omassa lausunnossaan kritisoineen sitä, että juuri nyt tässä tilanteessa, kun elämme taloudellisesti epävarmoja aikoja sekä kansainvälisessä taloudessa että myös kotimaassa, ei pitäisi laisinkaan laittaa näitä lisämaksuja. Tietysti syyhän on se, että jos ajatellaan Suomea tällaisena syrjäisenä ja vientiriippuvaisena maana — lähes 90 prosenttia viennistämme kulkee meriteitse — niin silloin näiden kuljetus- ja logistiikkakustannusten ei tulisi kohota yhtään.

Kuulin myös ministeri Kyllösen esittelypuheenvuorossa pienen viittauksen tähän niin sanottuun rikkikysymykseen. Pikkusen huonosti ehkä sen kuulin, mutta sen verran kuitenkin, että siinä todettiin, että näiden tiukkojen rikkirajojen aikaansaamista Itämerellä ja muilla herkillä alueilla myös edesauttoi edellinen hallitus, ja se pitää paikkansa. Totean sen verran, että silloin kun 2008 syksyllä tehtiin tämä Marpol-sopimus siellä Imon piirissä, niin totta kai se on hyvä ja tavoiteltava asia, että pyritään siihen, että mahdollisimman matalarikkistä polttoainetta olisi käytettävissä myös täällä meidänkin lähimerillämme, että jokainen sen ymmärtää.

Mutta mitä sitten, kun olen kuullut viime viikolla myös täällä salissa arvostelua myös itseäni kohtaan siitä, että on suhtauduttu ikään kuin löysästi, niin Suomi oikeastaan ei kyllä suhtautunut ollenkaan löysästi, vaan me laitoimme vuosi sen Marpol-sopimuksen jälkeen nootin, jossa kerroimme, että emme tule hyväksymään tätä Marpol-sopimusta, näitä tiukkoja rikkirajoituksia, ennen kuin olemme kansallisesti näitä asioita käsitelleet meidän parlamentissamme, ja sehän tarkoittaa juuri sitä, kun se rikkidirektiivi tulee tänne meidän käsiteltäväksemme.

Tässä matkan varrella on tapahtunut sellaista, mitä pidän huonona: Imo-prosessin aikana, joka siis alkoi jo paljon ennen kuin minustakaan tuli ministeri, ei selvitetty niitä kustannusvaikutuksia ja sitä, onko sitä matalarikkistä polttoainetta saatavilla riittävästi, tai myöskään niitä mahdollisia liikennemuotosiirtymiä mereltä maakuljetuksiin tai myöskään tätä teknologiapuolta. Suomen aloitteesta komissio lähti tekemään silloin 2008—2009 näitä selvityksiä, ja ne valmistuivat noin puolitoista vuotta sitten ja viimeiset niistä viime vuonna. Silloin oli nähtävissä, että yksi asia nousee ylitse muiden, ja se on tämä hintakysymys. Samaan tulokseen on tultu myös täällä kotimaan selvityksissä, eli tämä Turun merenkulun asiantuntijaorganisaatio on sitä selvittänyt. Ja ne haitarit, miten paljon arvioidaan kustannuksia lisäävän tämän tiukan rikkirajoituksen, on otettava todella huomioon.

Itse olen edustanut jo pitkään sitä kantaa, että meidän olisi järkevää hakea tämän rikkidirektiivin yhteydessä selvää siirtymäaikaa. Vuosi 2015 on todella lähellä, siihen ei ole kuin pari kolme vuotta aikaa, ja toisaalta globaaleilla merillä ovat nämä rajoitukset astumassa 0,5:n muodossa vasta silloin 2020, jopa 2025, voimaan. Sen takia toivon — kun tiedän, mikä tämä valtioneuvoston kanta myös eduskunnan valiokunnissa käsittelyssä olevissa asiakirjoissa on — että täällä myös pystyttäisiin tätä harkitsemaan ja otettaisiin vielä jopa suorempi askel, mitä nyt hallitus omassa esityksessään on ottanut tai mitä edellinen hallitus tekisi. Uskoisin, että se olisi kansallisesti viisautta, että me hakisimme selvää siirtymäaikaa tähän rikkidirektiiviin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Väylämaksun 12 prosentin korotus yhdellä kertaa tällaisessa taloustilanteessa Suomessa ei ole kovin hyvä ratkaisu, ellei sitten huomioida sitä, että jollakin tavalla tullaan myös vastaan näitä varustamoja siinä korotusmaksun yhteydessä, kun niitä rahoja ruvetaan jakamaan.

Mutta se, mikä minua eniten huolestuttaa, on tämän hallituksen suhtautuminen tähän tiukkaan rikkipäästödirektiiviin, joka uhkaa koitua Suomen merenkululle kuolemaksi ja sitä kautta myös vientiteollisuudelle. Se tuo nimittäin erittäin ison laskun suomalaiselle kansantaloudelle. Pelkästään Metsäteollisuus ry:n mukaan tiukemmat rajoitukset kalliimman ja puhtaamman polttoaineen johdosta tuovat 200 miljoonan euron lisälaskut. Varustamoyhdistys taas on arvioinut lisälaskun olevan Suomen merikuljetuksille jopa 800 miljoonaa euroa, joten ei voida puhua pienestä rikkipäästödirektiivistä, sillä tämähän on äärettömän suuri kustannuserä katettavaksi teollisuudelle ja merenkululle.

Mikäli näin toimitaan, itse opposition edustajana en voi muuta nähdä kuin että vihreät ja vasemmisto hallituksen siunaamana haluavat murentaa suomalaisen kilpailukyvyn näinkin tiukkana aikana kuin nytten Suomen taloudessa eletään. (Erkki Virtanen: Niinpä tietysti!) Kysyisinkin arvoisalta ministeri Kyllöseltä: Olisiko tämä rikkidirektiivi ollut mahdollista ottaa käyttöön vasta vuonna 2020? Miksi me emme sen edestä taistelleet yhtään? Miksi tätä pitää niin sanotusti jouduttaa ja ottaa se niin aikaisin käyttöön? Olisimme saaneet lisäaikaa kehittää edullisemmin hyvää uusiutuvaa energiaa sekä olisimme saaneet myös kehittää varustamojen toimesta uudenlaista teknologiaa puhdistaa näitä savukaasuja.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen näistä väylämaksuista samaa mieltä meidän edustajien Vehviläisen ja Vehkaperän kanssa.

Ministeri Kyllönen otti esille tämän rikkidirektiivin, ja me olemme saaneet hyvää informaatiota eduskuntaan viime aikoina siitä. Kuten aikaisemmat puheenvuorot ovat esille tuoneet, puhutaan miljardiluokan kustannuksista. Tokihan kannatan puhtaampaa liikennemuotoa, mutta tällä hetkellä meillä ei ole todellakaan valmiutta rikkipesureitten, lipeälietteitten ja muitten septitankkien rakentamiseen, saatika sitten ole vielä valmiutta näitten kaasulaivojenkaan tekemiseen. Eli ilman muuta näissä talkoissa, kun ministeri Kyllönen kysyi, oppositio on mukana puolustamassa suomalaista puuteollisuutta, suomalaista kaivosteollisuutta ja myös Suomen kilpailukykyä tässä asiassa. Tällä direktiivillä eriarvoistetaan meidän ja Välimeren maitten kilpailukyky hyvinkin vahvasti.

Uskon, että oppositio on yhtenä voimana, mutta toivon, että myös hallitus olisi yhtenä jalkana tämän asian edistämiseksi, kaikki puolueet yhdessä mukana. Laskisin tähän mukaan myös hallituspuolueitten europarlamentaarikot, että he olisivat vahvasti tämän asian takana, että saataisiin lisäaikaa. Näkisin, että se lisäaika 2020:kään ei ihan välttämättä riitä, mutta mentäisiin tässä direktiivin muodostumisessa samaan, mitä tässä esitettiin, sinne globaaliin ajanjaksoon, eli 2020 + 5.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Kiitän kollegoja hyvistä puheenvuoroista.

Jos vastaan ihan järjestyksessä, niin toki on totta, että koko väylämaksumallijärjestelmän pitäisi perustua siihen, että hintataso kyetään pitämään erilaisten vuosien ja erilaisten talvien aikana vakaana, ja sen pitäisi olla hyvin meidän kaikilla toimijoilla tiedossa. Se tavoite ja tahtotila meillä nyt ministeriössä on laittaa tämä asia siihen malliin, että se aidosti palvelee sekä meidän vientiteollisuutta että myös meidän merenkulkua. Mutta valitettavasti tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että budjetin sisällä, mikäli mitään ei tehdä, meillä on 21,5 miljoonan alijäämä, ja tällä muutoksella, joka on iso, myönnän sen, 12 prosenttia, me pääsemme 12,9 miljoonan alijäämään, joka mielestäni sekin on vielä iso. Elikkä korotustarve tällä hetkellä olisi ollut vieläkin isompi. Jos arvioidaan tilannetta niin, että olisi pitänyt tehdä ensin muutokset ja miettiä tilannetta sitten, niin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa tähän varmaan olisi voitu päätyä. Mutta minun olisi sitten siinä vaiheessa pitänyt löytää ne rahat koko meidän oman toimialan sisältä, ja uskon, että ainakin edeltäjäni Vehviläinen tietää, kuinka tiukka koko meidän perusväylänpidon ja liikenneministeriön budjetti siinä suhteessa on, niin että sitten täytyy laittaa asioita erilaiselle viivalle.

Liittyen edustaja Niikon puheenvuoroon: herkkä merialue, Itämeri, kun kysytään, miksi 2015, niin vastaus on se, että meidän merialueemme, Itämeri, on arvioitu niin herkäksi, että siinä vaaditaan jo nopeampia toimenpiteitä. Tämä kysymys on mietityttänyt itseänikin sen takia, että näen, että meidänhän pitäisi olla samalla viivalla kaikilla merialueilla, koska kaikki merialueet ovat haavoittuvia ja niitten suojelemiseksi pitäisi tehdä vakaasti toimia hyvässä yhteistyössä. Sen sanon, että on taisteltu edellisen hallituksen aikana ja taistellaan tämänkin hallituksen aikana. Minä rohkenen väittää, että meidän ministeriössämme tämän asian kanssa ei ole missään vaiheessa makailtu tai odoteltu, vaan on oltu aktiivisia ja etupainotteisesti liikkeellä. Sen vuoksi näenkin tärkeänä, että sekä hallitus että oppositio tekee tässä vahvaa yhteistyötä, koska me olemme tasan tarkkaan samassa veneessä koko meidän teollisuuden ja merenkulun tulevaisuuden kanssa.

Sitten, jos mietitään ympäristövaikutusten ohjaamista, edustaja Nauclér otti mielestäni tärkeän asian esille liittyen siihen, millä tavalla meillä kyetään myös näitten väylämaksujen kautta ohjaamaan ympäristövaikuttavuuteen ja toimiin sen suhteen, että ympäristö otettaisiin paremmin huomioon. Ongelmat tiedetään, ja ne tullaan tarkastamaan vakaassa yhteistyössä myös sitten eduskunnan kanssa. Se, mikä tällä hetkellä tietysti itseäni nyt kaiken kaikkiaan mietityttää ja huolettaa tässä kokonaisuudessa, on se, että me pystyisimme parhaalla mahdollisella tavalla ja parhailla mahdollisilla keinoilla löytämään ne ratkaisut, millä palvelisimme koko meidän merenkulun ja tärkeän vientiteollisuuden tulevaisuutta näinäkin haasteellisina aikoina. Ja voin kyllä vakuuttaa teille, että ei missään vaiheessa ole ollut helppo ratkaisu tänä taloudellisena aikana tuoda tällaista väylämaksulakia tänne eduskuntaan, mutta en ole myöskään voinut sulkea silmiäni siltä, että tällä hetkellä meidän tilanne väylämaksuproblematiikan osalta on se, että alijäämä on liian iso ja sitä ei voi vaan katsoa niin, että odotellaan ja huolehditaan ongelmista sitten joskus, vaan toimenpiteitä vaadittiin nyt.