Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteesta esitetään säädettäväksi laki, joka mahdollistaisi kansalaisille uuden vaikuttamistavan valtiollisella tasolla. Tarkoituksena on edistää vapaata kansalaistoimintaa ja luoda menettely kansalaisaloitteiden tekemistä varten.

Esitys liittyy lepäämässä olleeseen, parhaillaan eduskunnassa juuri käsiteltyyn perustuslain muutokseen. Se sisältää uuden perustuslain säännöksen, jonka mukaan vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle kansalaisaloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään. Perustuslain muutos on tarkoitus saattaa voimaan 1. maaliskuuta 2012. Laki kansalaisaloitteesta tulisi esityksen mukaan voimaan samanaikaisesti.

Ärade talman! I flera av Europeiska unionens medlemsstater finns det för närvarande på statlig nivå ett medborgarinitiativsystem där ett visst antal röstberättigade medborgare kan lägga fram ett initiativ och på detta sätt få det ärende de önskar behandlat av parlamentet. Ett sådant system finns bland annat i Nederländerna, Spanien, Italien, Österrike, Portugal och Ungern. I de andra nordiska länderna finns ännu inget medborgarinitiativ på statlig nivå.

Medborgarinitiativet skulle ge väljarna en möjlighet att inverka direkt på dagordningen för det politiska beslutsfattandet och lyfta fram frågor som de politiska partierna kanske inte har ägnat uppmärksamhet åt. Förslaget syftar till att skapa smidiga, tillförlitliga och användbara förfaranden för framläggandet av medborgarinitiativ.

Kansalaisaloite antaa äänioikeutetulle mahdollisuuden vaikuttaa suoraan poliittisen päätöksenteon asialistaan ja nostaa esille kysymyksiä, jotka ovat ehkä jääneet huomiotta poliittisten puolueiden toiminnassa. Esityksen tavoitteena on luoda aloitteen tekemistä varten joustavat, luotettavat ja käyttökelpoiset menettelyt.

Esityksen mukaan kansalaisaloitelaissa säädettäisiin kansalaisaloitteen vireillepanosta, muotovaatimuksista, allekirjoitusten keräämisestä ja vireillepanijan vastuista sekä viranomaisvalvonnasta. Aloitteen vireillepanijana voisi olla yksi tai useampi äänioikeutettu Suomen kansalainen. Vireillepanijan olisi nimettävä vähintään yksi edustaja ja varaedustaja hoitamaan asiaan liittyviä käytännön toimia.

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite voisi koskea vain lainsäädäntöasiaa. Muita sisällöllisiä rajoituksia aloitteelle ei ole perustuslaissa asetettu, eikä niitä siten voida asettaa nyt ehdotetussa laissakaan. Kansalaisaloite voisi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lain valmisteluun ryhtymisestä. Aloite voisi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Aloitteen tulisi kohdistua yhteen asiakokonaisuuteen ja siinä tulisi aina olla mukana perustelut. Aloite voitaisiin tehdä suomen tai ruotsin kielellä taikka molemmilla kielillä.

Kansalaisaloitetta tukevat allekirjoitukset eli kannatusilmoitukset olisi kerättävä kuuden kuukauden kuluessa aloitteen päiväyksestä. Ne kerättäisiin paperilla tai sähköisesti tietoverkossa. Keräyksessä voitaisiin käyttää myös molempia tapoja.

Verkkokeräys edellyttäisi allekirjoittajien niin sanottua vahvaa sähköistä tunnistamista esimerkiksi verkkopankkitunnusten tai teleoperaattoreiden mobiilitunnusten avulla. Näin voitaisiin yksilöidä henkilö luotettavalla tavalla. Menettelyn luotettavuus on tärkeää, kun kyse on valtiollisen tason osallistumisoikeudesta. Verkkokeräyksessä voitaisiin käyttää joko vireillepanijan itse järjestämää tietojärjestelmää tai oikeusministeriön ylläpitämää maksutonta verkkopalvelua. Vireillepanijan tulisi hankkia omalle verkkokeräysjärjestelmälleen Viestintäviraston hyväksyntä.

Kannatusilmoitusten tulisi sisältää allekirjoittajan täydellinen nimi, syntymäaika ja kotikunta sekä allekirjoittajan vakuutus siitä, että hän on äänioikeutettu Suomen kansalainen ja että hän on tehnyt kannatusilmoituksen vain kerran. Allekirjoittajilta kerättäisiin siten vain ne vähimmäistiedot, jotka tarvitaan henkilön identifioimiseksi väestötietojärjestelmästä.

Keräyksen päätyttyä vireillepanijan edustaja toimittaisi kannatusilmoitukset Väestörekisterikeskukselle, joka tarkastaisi ne vertaamalla tietoja väestötietojärjestelmään ja vahvistaisi hyväksyttyjen kannatusilmoitusten määrän. Jos hyväksyttyjä kannatusilmoituksia olisi vähintään 50 000, edustaja toimittaisi aloitteen eduskunnan käsiteltäväksi.

Eduskunnalla olisi velvoite ottaa kansalaisaloite käsiteltäväksi, mutta aloitteen hyväksyminen samoin kuin mahdolliset muutokset aloitteeseen jäisivät eduskunnan harkittavaksi. Jos aloite tulee eduskunnassa hylätyksi, voitaisiin samasta asiasta tehdä uudelleen kansalaisaloite. Lakiehdotuksen sisältävä kansalaisaloite käsiteltäisiin lakiehdotuksen käsittelystä säädetyssä järjestyksessä.

Aloite käsiteltäisiin valmistelevasti valiokunnassa, ja siitä voitaisiin pyytää perustuslakivaliokunnan arvio. Aloitteen arviointi perustuslakivaliokunnassa olisi mielestäni tärkeää erityisesti silloin, kun aloitteella on vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin tai kansalliskielten asemaan. Aloitteen eduskuntakäsittelystä säädettäisiin tarpeellisilta osin eduskunnan työjärjestyksessä erikseen annettavan puhemiesneuvoston ehdotuksen pohjalta.

Avoimuuden turvaamiseksi olisi kansalaisaloitteen tekemistä varten saatu taloudellinen tuki ja sen antaja esityksen mukaan julkistettava, jos samalta tukijalta saadun tuen arvo on yhteensä vähintään 1 500 euroa. Kerättäessä kannatusilmoituksia tietoverkossa aloitteen allekirjoittajan nimi ja muut henkilötiedot eivät voisi olla yleisön tai muiden allekirjoittajien nähtävissä. Myös viranomaisten hallussa olevat aloitteen kannatusilmoitukset olisivat salassa pidettäviä.

Arvoisa puhemies! On vaikea ennakoida, millaisen aseman kansalaisaloite käytännössä tulee saamaan vapaan kansalaistoiminnan välineenä ja poliittisen päätöksenteon osana. Kansalaisaloitteen asemaan voi vaikuttaa esimerkiksi se, millaisista asioista aloitteita käytännössä tehtäisiin, kuinka paljon aloitteita tehtäisiin ja millaisia päätöksiä eduskunta tekisi aloitteiden pohjalta.

Kansalaisaloitteet voivat kohdistua kansalaisia lähellä oleviin asioihin, kuten työelämän sääntelyyn, sosiaali- ja terveysalan tai julkisia palveluja koskevaan lainsäädäntöön, samoin kuin perhelainsäädäntöön. Erilaiset yhden asian kansalaisliikkeet ja kansalaisjärjestöt laajemminkin voivat käyttää kansalaisaloitetta omien tavoitteidensa edistämiseen.

Ärade talman! Det är också möjligt att medborgarinitiativet kan användas för att lyfta fram olika extrema åsikter i samhället. Sådana initiativ kan med tanke på den allmänna opinionen vara störande eller förbryllande eller rent av förolämpande. Grundlagen ställer dock inga begränsningar för innehållet i denna initiativrätt. Den enda förutsättningen är att det måste vara fråga om ett lagstiftningsärende, och i sista hand måste det naturligtvis konstateras att förslaget inte till sitt innehåll får uppfylla brottsrekvisiten för olika slags brott mot yttrandefriheten.

Om initiativet får ett tillräckligt stöd kan det tas upp till behandling i riksdagen, och då ska riksdagen också bedöma om initiativet är förenligt bland annat med de grundläggande och mänskliga rättigheterna.

Arvoisa puhemies! Kansallista kansalaisaloitetta täydentävät EU-säännökset Euroopan unionin kansalaisaloitteesta. Unionin kansalaisaloitteen voi tehdä vähintään miljoona unionin kansalaista vähintään yhdestä neljäsosasta unionin jäsenvaltioita. Tältä osin kyse on unionin lainsäädäntöön kohdistuvasta aloiteoikeudesta. Aloite ei kuitenkaan voi kohdistua unionin perussopimuksiin vaan ainoastaan niin sanottuun sekundäärilainsäädäntöön, jolla tarkoitetaan perussopimuksista johdettua unionin sääntelyä. Aloite tehdään Euroopan komissiolle, jolla on laaja harkintavalta siinä, tekeekö se aloitteen johdosta säädösehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vai ei.

Nyt ehdotetussa kansalaisaloitelaissa säädettäisiin täydentävästi eräistä unionin kansalaisaloitteen tekemiseen liittyvistä kysymyksistä. Viestintävirasto antaisi todistuksen allekirjoitusten keruussa Suomessa käytettävän verkkojärjestelmän teknisistä ominaisuuksista ja Väestörekisterikeskus tarkastaisi Suomesta kerätyt allekirjoitukset ja vahvistaisi näiden määrän. EU:n kansalaisaloitetta koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta ryhdytään soveltamaan 1. huhtikuuta 2012.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä perustuslaki mahdollistaa lakialoitteen tekemisen vain hallitukselle tai kansanedustajalle. Siinä mielessä tämmöinen kansalaisaloite, joka voi sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä, on mielenkiintoinen uusi väline. Kaiken kaikkiaan suhtaudun tähän hyvin positiivisesti mutta olen sitä mieltä, että tämä vahva tunnistautuminen on tässä tilanteessa erittäin tärkeä ja se omalta osaltaan on luomassa tästä vakavasti otettavaa välinettä.

Nyt toivoa sopii, että jos ja kun tämä laki astuu voimaan, ne kansalaisaloitteet, joita tehtäisiin, olisivat sen sisältöisiä, että ne eivät olisi ainakaan hyökkäyksiä jotain yksittäistä kansanryhmää kohtaan tai vastaavia. Sinänsä tällainen mahdollisuus, että 50 000 kansalaista voi tehdä lakialoitteen, on positiivinen. Tarkoitus on siis hyvä, toivottavasti sitä myös niin käytetään. Mutta valitettavasti olen hieman skeptinen kuten täällä edellä edustaja Zyskowiczkin sen suhteen, minkä sisältöisiä lakialoitteita meille sitten tätä kautta kenties tuleekin.

Kiinnittäisin vielä huomiota siihen, että kun meillä on tämä vahva tunnistautuminen, siinä on varmaan syytä huolehtia sitten, että kaikki kansalaiset ovat sitten tämän tunnistautumisen piirissä niin, että ne välineet, joita tunnistautumiseen voi esimerkiksi sähköisesti käyttää, ovat sentyyppisiä, että kukaan ei sen takia jää tämän allekirjoitus- tai aloitteentekomahdollisuuden ulkopuolelle.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomessa on pidetty kansanäänestyksiä kahdesti elikkä silloin, kun kumottiin kieltolaki vuonna 1931, ja vuonna 1994, kun liityttiin EU:hun. Mutta niinkään tärkeässä asiassa kuin rahaliittoon liittymisessä ei kysytty kansan mielipidettä. Miten olisi käynyt, jos silloin olisi ollut tällainen laki voimassa? Todennäköisesti eduskunta ja päättäjät täällä olisivat joutuneet toisella tavalla kuuntelemaan kansaa. Tärkeintä on se, oli lopputulos mikä tahansa, että kansalla olisi sellainen mielikuva, että he ovat voineet vaikuttaa tähän asiaan, eikä olisi sellaisia puheita kuin tänä päivänä asiasta on.

Moni pitää kansanäänestysten puutetta vajeena demokratiassa. Suomessa ei ole haluttu lähteä kuitenkaan niiden maitten tielle, joissa hyvin pieniäkin asioita kysytään kansanäänestyksillä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa valtiollisten vaalien yhteydessä voidaan samalla äänestyslapulla, jolla äänestetään presidenttiä ja kongressiedustajia, kysyä kansalaisten mielipiteitä osavaltion lainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Suomessa on lähdetty siitä, että kansa valitsee eduskunnan ja eduskunta päättää. Monen mielestä tämä ei kuitenkaan riitä, varsinkin kun hallitusohjelma ja hallitus—oppositio-asetelma sanelee monen asian kulun, ikävä kyllä. On myönnettävä, että tämä meidän järjestelmä ei ole täydellinen, mutta vajetta voidaan paikata sallimalla kansalaisaloite, elikkä tällä hommalla päästäisiin pikkuisen yli siitä oppositio—hallitus-suhdekeskustelusta.

Tärkeä tekijä yhteiskunnallisen keskustelun lisääjänä olisi, että kun kansalaisaloite asianmukaisesti kerätään ja jätetään, on sen jälkeen asia vaikea jättää huomiotta niin eduskunnassa kuin yhteiskunnassa yleensäkin käytävissä keskusteluissa. Keskustelun, vuoropuhelun, kautta me saamme näitä asioita eteenpäin. Se on muistettava, että hyväksymällä tämän lain hyväksymme sen, että käsiteltäväksi tulee monenlaisia aloitteita, semmoisiakin, joita jotkut voivat pitää vaikka syrjinnän edistämisenä. Tämä on jo tiedostettavissa tässä vaiheessa, elikkä jos laki hyväksytään, niin meidän on turha alkaa syytellä kansalaisia, että te käytätte aloiteoikeutta väärin. Kaikki ne aloitteet, jotka täyttävät lain muotomääräykset, joudutaan käsittelemään.

Kysymys siitä, ovatko tiedot aloitteen allekirjoituksesta julkisia, on sitten kaksiselitteinen asia. Sen puolesta, että olisivat julkisia nämä tiedot siitä, ketkä ovat tämän allekirjoittaneet, puhuvia asioita on se, että aloite rinnastuu lakialoitteisiin ja eduskunnassakin kaikki lakialoitteen allekirjoittajien nimet ovat julkisia. Kynnys sille, että enemmän tai vähemmän epäasiallisia lakialoitteita tehtäisiin, nousee, ja se sitten olisi parempi, että näitä aloitteita ei tulisi. No, sitten valitsijayhdistystenkin asiakirjat ovat julkisia. Mutta minkä takia ei pitäisi olla julkisia näiden nimien? Tietenkin kansanedustajien, meidän, nimet saavat olla listoilla, koska meidät tiedetään ja me olemme lähteneet tähän leikkiin matkaan, mutta tavallisten kansalaisten ei voi odottaa julkaisevan mielipidettänsä yhtä avoimesti. Kielteistä siinä on sitten se, että jos nimet ovat julkisia, niin se voisi vähentää entisestään niitten lakialoitteiden tekemisiä.

Sitten sähköinen aloitteen allekirjoittaminen on hyvä sallia, kun vain varmistetaan, että oikea henkilö on kyseessä. Tämä näyttää edistyvän ihan hyvällä tavalla. Se on oikeudenmukainen tapa helpottaa nimien keruuta, sillä ei nykypäivänä voi ajatella, että vain ulkona oven takana seisova nimien kerääjä sitten olisi se oikea tapa. Internet on kuitenkin niin olennainen osa tätä meidän yhteiskuntaa tänä päivänä.

Tänä päivänä on ongelma se, että eduskuntaa pidetään hirveän kaukaisena asiana. Vaikka yhteenkään kansalaisaloitteeseen ei ikinä saataisi sitä 50 000:ta nimeä kasaan, niin tällä on kuitenkin semmoinen hyvä merkitys ja hyvä puoli siinä, että monissa näistä asioista, joista kansalaiset alkaisivat nimiä kerätä, joku muu instanssi, me kansanedustajat tai joku muu taho, ottaisi sen asian sen jälkeen lakiasiana liikkeelle. Vaikkei yhtään lakialoitetta menisi sillä tavalla läpi, niin ne asiat varmasti edistyvät. Kyllä minä toivon ja uskonkin, että tämä laki tuo meidät askeleen lähemmäs kansaa ja kansalaisia, elikkä olen todella kiitollinen siitä, että tätä asiaa on viety eteenpäin.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin mielenkiintoinen lakialoite ja oikeastaan pohjautuu perustuslain muutokseen, joka juuri äsken oli tulossa hyväksytyksi ja toivottavasti tulee loppuviikosta hyväksytyksi täällä salissa. Tietysti tätä kansalaisaloitetta puoltaa se, että me olemme Euroopan unionissa Lissabonin sopimuksessa hyväksyneet sen, että Euroopan unionissa voidaan tehdä kansalaisaloite.

Täytyy kuitenkin sanoa, että todennäköistä on se, että näillä aloitteilla ei nosteta esiin juurikaan sellaisia kysymyksiä, joista eduskunta ei olisi jo aikaisemmin äänestänyt. Esimerkiksi taitettu indeksi varmasti saattaa tulla jossakin vaiheessa aloitteena tänne eduskuntaan, ja tämä on asia, joka on monta kertaa täällä käyty lävitse. Mutta tietysti, jos aloitteet ovat ajankohtaisia, niin niillä voi olla politiikkaa ohjaava vaikutus jossain määrin, ja tietysti voi olla, kun ajatellaan esimerkiksi tietoyhteiskuntaa, että tietoyhteiskuntaan liittyen saattaa tulla semmoisia aloitteita, joita välttämättä eduskunnassa ei ole huomattu, joista voi olla myöskin ihan aidosti hyötyä eduskunnan käsittelyn kannalta.

Kuitenkin olen aika pitkälti edustaja Zyskowiczin kanssa samaa mieltä, että on pelättävissä myöskin tämän instrumentin osalta, että sitä aletaan käyttää populismin kampanjakeinona, ja on pelättävissä, että ensimmäiset aloitteet tulevat koskemaan maahanmuuttopolitiikkaa ja ulkomaalaisia kerjäläisiä Suomessa jne., ja tietysti täytyy sanoa, että jos näin käy, niin silloin instrumentti ei ole demokraattisen järjestelmän kannalta välttämättä kovinkaan hyvä.

Puhemies! Kahteen yksityiskohtaan kiinnittäisin huomiota. Ensimmäinen näistä koskee allekirjoittajien yksityisyyttä.

Suomessa korostetaan yksityisyyttä aivan liikaa. Siitä hyvä esimerkki on se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on joutunut puuttumaan useisiin korkeimman oikeuden ratkaisuihin, joissa on suojattu yksityisyyttä avoimuutta vastaan. Täytyy sanoa, että kyllä mielestäni, jos joku henkilö allekirjoittaa jonkun aloitteen, niin kyllä hänen nimensä ja kotipaikkakuntansa — ei tietysti syntymätietojen, mutta nimen ja kotipaikkakunnan — pitäisi olla julkisia tietoja. Demokraattisessa yhteiskunnassa jokainen voi mielestäni luovuttaa nimensä käyttöön, jos hän allekirjoittaa aloitteen.

Toinen on se, että kun ne 50 000 nimeä on kerätty, niin minusta automaattisesti tarkastuksen jälkeen asian pitäisi mennä oikeusministeriöön ja sen pitäisi tulla tänne eduskuntaan. Se, että toimeenpanija sitten toteaa, että hän nyt ei kuudessa kuukaudessa jätäkään aloitetta, 50 000 ihmistä on allekirjoittanut sen, ja se jää käsittelemättä tästä syystä, mielestäni ei ole kovin tyylikäs ratkaisu. Tämmöinen automaattinen siirtomenettely sen jälkeen, kun 50 000 nimeä on tarkastettu, olisi mielestäni tarkoituksenmukainen.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Tänään on hyvä päivä, hyviä aloitteita paljon. Kiitoksia ministerille hyvästä työstä ja hyvästä esityksestä.

Muutama yksityiskohta heti alta pois ja sitten vähän filosofeerausta.

Perustuslakivaliokunta sanoi tästä vahvan tunnistamisen asiasta aika kriittisiä lausuntoja, ja nyt minusta on tärkeää, että me perustuslakivaliokunnassa vielä selvitämme sen asian. Tämän hetken tietojen mukaan, jos oikein olen ymmärtänyt — ministeri voi korjata, jos on tullut uusia tietoja — huoli siitä, että kaikki kansalaiset eivät saa, vaikka haluaisivat, vahvaa tunnistamista, on poistumassa tai ainakin vähentynyt. Mutta se huoli, jonka eriävässä mielipiteessä vasemmistoliitto ja vihreät jättivät työryhmässä, jonka asetin tätä lakia valmistelemaan, perustui vielä sen hetken tietoihin, että meillä oli muun muassa kansalaisia, jotka ylivelkaantumisen tai mielenterveysongelmien tai muiden asioiden hoitamatta jättämisen takia eivät olleet pankeista saaneet sellaista pankkitiliä, jossa on pankkitunnukset. Se on se Suomen kansalaisen tavallisin vahvan tunnistamisen metodi nyt. Taas ne lähes kuolleeksi kirjaimeksi jääneet viranomaisten kauppaamat vahvan tunnistamisen keinot sisäasiainministeriöstä ovat kalliita ja todellakin hyvin huonosti tunnettuja.

Viimeisimpien tietojen mukaan — mutta kovasti arvostan, jos saan tähän päivitystä — Finanssialan Keskusliitto olisi jo ohjeistanut jäsenjärjestöjään parempaan politiikkaan sen suhteen, että myös ne ihmiset, joilla on tämmöisiä rikkinäisiä asiakassuhteita, kuitenkin vastoin vanhaa tietoa saisivat vahvan tunnistamisen avaimet käyttöönsä kohtuuhinnalla tai ilmaiseksi ja helposti. Mutta jos perustuslakivaliokunnan käsittelyssä ilmenee, että tämä tilanne on sittenkin huonompi, niin silloin valiokunta on kyllä pakotettu arvioimaan valiokunnan aiemman lausunnon mukaisesti, onko tässä esityksessä sittenkin ongelma. Mutta positiivinen luonne ja varsinkin tämä hyvä päivä tänään saa minut uskomaan, että toivottavasti viimeisimmät tiedot pitävät paikkansa ja huoli, mikä vasemmistoliitolla ja vihreillä oli valmisteluvaiheessa, on aiheeton tai ainakin selvästi pienempi. Mutta tämä on asia, joka täytyy vielä katsoa.

Toinen seikka varmastikin tässä mutkien välttämisessä on asia, joka varmasti ministerin kanssa voidaan asiantuntijakuulemisten jälkeen katsoa, tarvitaanko siihen vielä laukaisutointa vai ei.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, hiukan filosofeerausta vielä edustajille Sasi ja Zyskowicz.

Edustaja Sinnemäki jo edellisessä keskustelussa hyvin vastasikin, mutta syy, miksi tämä oli minulle ja vihreille tärkeä asia perustuslakiuudistuksessa — uskallan anekdoottina sanoa suoraan, että Taxell, joka toimikunnassaan asiaa hoiti, sanoi minulle silloin ministerinä hyvin suoraan, että hän ymmärtää, että tämä asia on saatava tähän uudistukseen, että ministeri esittelee perustuslain uudistuksen, ja hän oli ymmärtänyt aivan oikein ja Taxell teki tässä loistavan työn, siitä kiitos hänelle — on nimenomaan se, että vaikka esityksistä olisi eri mieltä taikka pitäisi niitä jopa todella pahoina, niin ajatus siitä, että kansalaisten ääni kanavoituu, tulee kuulluksi ja käsitellyksi nykyistä paremmin, on niin arvokas, että sen pitää kestää sekin, että kansalaisten mielipide on joskus jotakin aivan muuta kuin mitä itse ajattelee.

Enkä myöskään ihan jaksa nähdä tätä kolikkoa niin päin, että täällä ruvetaan nyt ensisijaisesti luettelemaan, mitä kaikkia tyhmyyksiä kansa saattaa esittää. Itse pystyn heti keksimään todella monta esitystä, joita todennäköisesti tullaan esittämään, eivätkä ne ole puoluepoliittisia. Uskon, että nuorisolta tulee sekä ylivelkaantumisesta, ympäristökysymyksistä että solidaarisuudesta köyhiä kohtaan esityksiä, jotka varmastikin ovat kannatettavia, kauaksi katsovia ja meitä — ehkä esimerkiksi valtiollisen ylivelkaantumisen osalta näitten miljardiluokan valtionvelkojen keskellä arkeamme ja budjettiamme tekeviä — herättäviä: kenen varoilla ja itse asiassa kenen taakaksi me jätämme asioita, oli sitten kysymys ympäristöstä taikka valtionvelasta. Tältä osin itse ajattelin ennemmin iloita ja nauttia siitä, että siellä joukossa on varmasti myös sellaisia ajatuksia, vaateita ja ajatuksia, jotka tulevat pakottamaan meidät kohtaamaan uusia mietteitä.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Braxille sen verran — koska olin tässä työryhmässä, joka aika sitkeästi ja monipuolisesti valmisteli ihan pykäläkohtaisesti tätä lakiehdotusta, ja olin toinen eriävään mielipiteeseen yhtyneistä edustajista — että korostan vielä sitä, että kysymys, kun kannettiin huolta yhdenvertaisuudesta ja kritisoimme ja teimme eriävän mielipiteen nimenomaan vahvan sähköisen tunnistamisen tullessa tähän mukaan, ei lähtenyt pelkästään siitä, että jollakin saattaa olla näitä luottotieto-ongelmia tai muita, vaan se lähti siitä, että sähköinen tunnistaminen vielä nykytekniikalla melkein edellyttää jompaakumpaa asiaa: se edellyttää pankkitiliä, -taloutta ja pankkitunnuksia tai sitten operaattoria, jos tunnistamisessa käytetään sitten näitä kännykkäjuttuja tai muita. Elikkä ne olivat oikeastaan enemmän pinnassa kuin se, että jonkun taloudellinen tilanne saattaa olla huono luottotietojen menettämisen tai muun pankkisuhdehomman osalta. Tämä oli se, että ei olisi pitänyt tähän sähköiseen tunnistamiseen mennä, mutta hyvä, jos ne esteet ovat nyt poistumassa.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Lainsäädännössä ja lainsäädännön valmistelussa kyllä avoimuus mielestäni olisi hyväksi. Eli kyllä, kun laittaa laki- tai kansalaisaloitteeseen nimensä, antaa se kuitenkin sille aloitteen luonteelle jo sellaista vakautta. Minä en halua verrata, että tällä identiteetin suojaamisella kävisi niin kuin Facebookissa käy, että ajan mopolla Hangosta Ivaloon, kun 50 000 ihmistä tykkää tästä. Mutta tämä saa semmoisen piirteen ja tavallaan korostaa sitä, että tämä voi enemmänkin edesauttaa sellaisten vastuuttomien kansalaisaloitteiden esiintymistä.

Minä olen murheissani siitä, että tämä keskustelu ei näy kiinnostavan kansanedustajia tämän enempää. Minä toivonkin, että tämän lainvalmistelun ohessa ministeri jo miettisi sitä, kuinka tämä laki saadaan paremmin kansalaisten tietoisuuteen, jos tämä mielenkiinto on tätä tasoa jo tässä salissa tällä hetkellä. Toivotaan, että informaatio tästä mahdollisesti läpi menevästä laista saadaan paremmin vietyä kansalle kuin nyt. Toivottavasti tätä istuntoa ei netissä tällä hetkellä näytetä, sillä tämä antaisi hieman nurjan kuvan siitä, kuinka tärkeänä pidämme sitä, että kansalaisten aloiteoikeutta lailla turvattaisiin.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Myllykosken huoleen oikeastaan yhtyisin. Koska se työryhmä, joka tuossa vaalien alla keskellä talvea sitkeästi täällä eduskuntatalon hallintovaliokunnan huoneessa istui, järjesti myöskin kansalaisjärjestökuulemisia ja pyrki asiasta tekemään myöskin keskusteltavaa jo silloin, niin me olimme ainakin henkilökohtaisesti pikkasen pettyneitä, että aika vähän tähän näin merkittävään uudistukseen ja näin merkittävään kansalaisaktiivisuuden ja kansalaisten aloitteellisuuden lisäämismahdollisuuteen on oikeastaan julkisessa sanassa ja kansalaiskeskustelussa huomioita kiinnitetty. On tosi haastava tehtävä sitten, kun hallituksen lakiehdotus sitten täällä eduskunnassa läpi menee, millä tavalla sitä todella suoraan sanoen markkinoidaan ja millä tavalla siitä informoidaan.

Uskallan sanoa, että kyllä niitä lakialoitteita voi hassuina tulla joskus tästäkin talosta yksittäiseltä edustajalta tai edustajaryhmältä. Minä en pelkää hirveän paljon hölmöjen kansalaisaloitteiden tekemistä. Kyllä minä mieluummin anna arvoa sille, että tämä todella antaa mahdollisuuden nostaa poliittiseen keskusteluun ja arvioitavaksi ja eduskuntaan asti semmoisen asian, johon 50 000 kansalaista sitoutuu ja jota he pitävät tärkeänä lainsäädäntöhankkeena. Tämä on erittäin arvokas asia.

Ja sitten vielä toistan sen, että todella vihreiden edustajan ohella olin jättämässä eriävän mielipiteen tähän työryhmän työhön. Se eriävä mielipide todella koski tätä sähköistä vahvaa tunnistautumista. Perustuslakivaliokunta, niin kuin edustaja Brax totesi, oli ottanut kantaa, että kynnystä ei saa millään tavalla nostaa. Elikkä kynnys tähän osallistumiseen ja mukaantuloon pitää säilyttää mahdollisimman alhaalla. Tästä on todella pidettävä huolta niin, että kaikilla kansalaisilla asuinpaikasta, taloudellisesta tilanteesta tai muista edellytyksistä huolimatta on yhtäläinen oikeus osallistua tällaisen kansalaisaloitteen tekemiseen, sen allekirjoittamiseen.

Myöskin Euroopan unionin kansalaisaloitteen osalta on korostettu sitä, että kynnyksen pitäisi olla mahdollisimman matala ja mitään teknisiä tai muita kynnyksiä ei pitäisi liikaa asettaa, ja sen takia tämä eriävä mielipide oli perusteltu. Olen tietysti tyytyväinen, jos se eriävä mielipide työryhmän työssä on johtanut siihen, niin kuin nyt toivon ministeri sitten kertovan, että on myöskin paneuduttu näiden kynnysten madaltamiseen ja mietitty eri toimijoiden kanssa, millä nämä huolet tämän osallistumiskynnyksen korkeudesta saadaan sitten poistettua.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Ministerin esittelemät pelisäännöt tämän kansalaisaloitteen tekemiseksi olivat hyvät ja kaiken kaikkiaan ihan asialliset. Erääseen kohtaan haluan ottaa nyt kantaa, kun edustaja Maijala nosti esille tuossa, että nimet eivät saa olla julkisia. Minun mielestäni niiden ehdottomasti pitää olla julkisia, jos kerran lakialoitteesta on kysymys, koska kyllä se omalta osaltaan myöskin ehkäisee näiden epäasiallisien aloitteiden syntymistä. Minun mielestäni edustaja Sasi tuossa pieni hetki sitten linjasi myöskin aivan oivallisesti tätä problematiikkaa nimien julkisuuden osalta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Uotila tuossa pohti tätä kansalaisaloitteitten mahdollista tyhmyyttä, niin todennäköistä on kuitenkin, että voihan niistä joku olla tyhmäkin, mutta varmaan kohtuullinen osa tässä talossa aikojen saatossa tehdyistä aloitteista on vielä tyhmempiä.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Olisi pitänyt kuunnella edustaja Virtasen puheenvuoro loppuun, jotta ei tarvitsisi sitä toistaa, mutta sitä ei pidä pelätä tässä, että tulee ihmeellisiä tai hassuja kansalaisaloitteita. Minun kansanedustajakauteni on kestänyt muutamia kuukausia, ja kun olen katsellut niitä aiempia lakialoitteita, niin minä uskon, että ei meidän kansaltamme kekseliäisyys lopu lakialoitteitten suhteen, sillä voinen todeta tällä kokemuksella, että kansanedustaja on myös kansalainen ja sen lakialoitteiden profiilin voi kyllä löytää jo tehdyistä lakialoitteista tästäkin talosta.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Hyviä kannanottoja, mielipiteitä ja näkemyksiä.

Ensinnäkin tästä allekirjoittajien yksityisyydestä tai julkisuudesta, nimen julkisuus tai ei: sitä on tietysti pohdittu ja mietitty myös tämän päivän voimassa olevan lainsäädännön valossa, ja nykyisen julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä ovat sellaiset viranomaisen asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä. Tietojen julkisuus voisi vaikuttaa ratkaisevalla tavalla kansalaisten halukkuuteen allekirjoittaa esimerkiksi luonteeltaan poliittisia tai voimakkaasti yksilön arvoihin kytkeytyviä aloitteita, näin on ajateltu. Totta kai on mahdollista, että jos allekirjoittaja itse haluaa, niin hän voi, samanaikaisesti kun hän allekirjoittaa tämän aloitteen, ilmoittaa, että hänen nimensä saa julkaista. Se on aivan mahdollista. Mutta tietysti perustuslakivaliokunta voi myös miettiä tätä puolta edelleen.

Sitten, kun mietitään tätä vahvaa tunnistamista, niin siitä on ollut myös paljon keskusteluja, ja hyvä näin. Tässä on kuitenkin päädytty tähän ratkaisuun, joka nyt on hallituksen esityksessä. Se on hallituksen yksimielinen esitys, ja on päädytty tähän muotoon juuri sen takia, että aina voidaan myös kerätä näitä kannatuksia paperimuodossa, ja silloin sitä vahvaa sähköistä tunnistamista ei tarvita, elikkä niitä voi käyttää rinnakkain. Ja olemme olleet erittäin huolellisia sillä tavalla, että haluamme, että tähän sähköiseen järjestelmään myös voi luottaa. Ei ole kyse mistään nettikyselystä, ja sen takia on päädytty siihen, että koska on kyse valtiollisesta osallistumisoikeudesta, niin myös nämä, esimerkiksi verkkopankkitunnukset, voivat tässä olla se oikea tapa hoitaa tätä asiaa.

Mutta tietysti tähän liittyy sitten pankkialan näkemys siitä, mikä ja mitkä palvelut kuuluvat peruspankkipalveluihin, ja mielestäni on erittäin tärkeätä, että sitä keskustelua myös käydään. Ja se viesti on kyllä annettu Finanssialan Keskusliitolle, että nykypäivänä peruspankkipalvelua on kyllä myös se, että jokaiselle kansalaiselle ja ihmiselle annetaan myös nettitunnukset. Jokainen tietää, että ellei tilillä ole varoja, niin ei niillä sähköisillä tunnuksilla paljon mitään tee muuta kuin voi todeta, että mikä sen tilin tilanne on. Mutta toivottavaa tietysti on, että Finanssialan Keskusliitto nyt viestittää hyvin voimakkaasti edelleen pankkisektorille, että tämä viesti tulee eduskunnasta ja että olemme täällä sitä mieltä, että jokaiselle ihmiselle pitäisi kuulua nämä peruspankkipalvelut myös netissä.

Sitten oli kysymys tästä, millä tavalla tästä informoidaan. No, sitä voidaan tehdä sitten, kun tämä talo on tämän asian käsitellyt loppuun. Ja silloin varmasti informoidaan, koska myös oikeusministeriöhän panostaa rahallisesti myös tähän verkkosivun muodostamiseen ja ylläpitämiseen aika paljonkin rahaa. Ensi vuoden budjetissa on sitä varten, jos muistan oikein, 300 000 euroa osoitettu, ja varmasti tästä tullaan informoimaan kansalaisia, millä tavalla he voivat sitten näitä aloitteita tehdä. Tässä on kansanvallan nykyaikaistamisesta ja mahdollistamisesta kyse.