Sirpa Asko-Seljavaara /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä takuueläke on luultavasti suurin sosiaaliturvauudistus Suomessa tällä vuosisadalla, ja sen linjauksethan tehtiin jo Matti Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmaa laadittaessa, ja Sata-komitea sitten lopullisesti linjasi tämän takuueläkkeen tammikuun lopulla viime vuonna.

Takuueläke tulee olemaan 685 euroa, ja se maksaa valtiolle 119 miljoonaa euroa vuodessa. Takuueläke astuisi voimaan ensi vuoden maaliskuun alussa. Sillä turvataan Suomessa asuvien kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentulo. Eläke on veronalaista tuloa. Sitä saisi ensi vuonna noin 120 000 henkeä. Myös maahanmuuttajat saavat takuueläkettä asuttuaan Suomessa kolme vuotta.

Mielenkiintoista on, että takuueläkkeen saajista naiset ovat pääasiallisesti yli 65-vuotiaita naimisissa olevia tätejä, mutta miehet, jotka tulevat saamaan takuueläkettä, ovat 35—45-vuotiaita naimattomia miehiä, joilla on mielenterveysongelmia. Eli tässä meillä on todella suuri, suuri terveys- ja sosiaaliero. Takuueläke yhteensovitetaan muiden eläkkeiden kanssa, ja se pienenee sitä mukaa kuin työeläkkeet kasvavat, ja se vaikuttaa asumistukeen, johon tietenkin oppositio on kiinnittänyt huomiota.

Takuueläkettä täytyy hakea Kelasta, ja tämän vuoksi valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että Kela informoi hyvin takuueläkkeen saajia ja ottaa jopa henkilökohtaisesti yhteyttä näihin henkilöihin, jotka tätä eläkettä tulevat saamaan, jotta he varmasti ymmärtävät sitä hakea eivätkä jää sitten ilman sitä ensi maaliskuun alussa. Takuueläke on suuri etu kaikkein pienituloisimmille ja köyhimmille ihmisille, vanhoille sekä vammaisille. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, joista kuulemme pian.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Seitsenvuotisen edustajakauteni aikana tämä on paras lakiesitys, johon olen jättänyt vastalauseen. Olen jättänyt vastalauseen siksi, että tämän esityksen oikeastaan ainoa tai toinen niistä puutteista on se, että tässä nyt rajautuvat ulkopuolelle ne kansaneläkettä tai osakansaneläkettä saavat, jotka saavat myöskin pientä työeläkettä ja joitten yhteinen eläketulo on yli sen 685 euroa. Koska hekin ovat pienituloisia, niin siksi olen vastalauseessani esittänyt kansaneläkkeeseen tasokorotusta niin, että kansaneläkkeet nousevat 40 euroa, jolloin myöskin tämän 685 euron ja 1 809 euron väliin jäävät kansaneläkettä saavat tulisivat myöskin eläkkeitten korotuksen piiriin.

Arvoisa puhemies! Sitten se toinen ongelma, mikä tähän liittyy, on se, että eläkkeensaajien asumistuki leikkaa minimaalisesti tätä takuueläkettä: 4 eurolla yksinäisten eläkkeensaajien osalta, ja sitten tietysti pariskunnilta, jotka saavat yhdessä 138 euron korotuksen, se leikkaa sitten vähän enemmän. Mutta muilta osin tämä lakiesitys on erinomainen, ja en ryhdy yksityiskohtaisesti sitä sen enempää kehumaan, koska valiokunta teki sen mietinnössään.

Tekisi mieleni oikeastaan tässä yhteydessä vain kiittää ministeri Hyssälää (Ed. Kankaanniemi: Ex-ministeri!) — anteeksi, ex-ministeri, anteeksi, ministeri Rehula — ex-ministeri, tuleva pääjohtaja Liisa Hyssälää, jolla on kuitenkin ollut erittäin merkittävä ansio tämän esityksen ja nyt laiksi tulevan esityksen aikaansaamisessa. Oikeastaan tässä tilanteessa mietin, olisiko vastalauseeseen pitänyt kuitenkin lisätä vielä esitys tämän lain nimikkeen muuttamisesta. Minusta tämä olisi voitu nimetä Lex Liisaksi tai Lex Hyssäläksi.

Sitten toisessa käsittelyssä toivoisin, että kun ed. Zyskowicz ei ole nyt täällä paikalla, niin hän tulisi kakkoskäsittelyyn ja kaivaisi ... Sieltähän hän saapuukin. No niin, ed. Zyskowicz, saavuitte juuri parhaiksi. Olin juuri esittämässä, että voisitte tehdä kakkoskäsittelyssä, mutta te voitte tehdä sen nytkin: kaivakaa sieltä laatikostanne tämä viime kauden legendaarinen ministeri Hyssälän vihreä vaalimainos, jota teillä oli tapananne heilauttaa, ja heilauttakaa sitä kolme kertaa edestakaisin, jolloin minusta ministeri Hyssälä tämän lain osalta on saanut sen kunnianosoituksen, jonka hän ehdottomasti ansaitsee.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Erkki Virtanen tuntee asian, ja hänen vastalauseensa on varmasti ihan paikallaan. Samalla kuitenkin on todettava se, mihinkä ed. Erkki Virtanenkin viittasi, että ministeri Hyssälä on tehnyt sinänsä hyvän työn. 685 euroa ei tietenkään ole suomalaisessa kustannustasossa paljon, mutta tällainen takuueläke on joka tapauksessa saavutus.

Samalla on huomioitava, että julkisen tai yksityisen puolen eläkkeet ovat hyvin erilaisia. Julkiselta puolelta saatu eläketaso on selvästi korkeampi kuin yksityisen puolen taikka niiden ihmisten, joilla ei ole ollut varsinaisia ansiotuloja. Yksityisen puolen mediaanieläke liikkuu siellä 800 euron kuukausieläkkeen tasolla, mikä on vähän.

Ed. Rehula on nyt täällä ministeri Rehulana — onneksi olkoon — ja on tietysti hienoa, että ministeri on täällä iltatunnilla paikalla silloin, kun hänen hallintonsa aluetta käsitellään.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen valiokuntaryhmä on tehnyt hallituksen esitykseen vastalauseen numero 2. On hyvä, että hallitus esittää parannuksia kansaneläkkeen ja pienimpien työeläkkeiden varassa olevien toimeentuloon. Näiden ryhmien asemaa parantavana esityksenä takuueläke on sinänsä kannatettava. Valitettavasti hallituksen esitys sisältää kuitenkin ongelmia, joihin olisi pitänyt puuttua.

Tällainen on muun muassa takuueläkkeen asumistukea vähentävä vaikutus. Takuueläke on suurempi kuin eläkkeensaajan asumistuessa olevat lisäomavastuurajat. Tästä seuraa se, että noin 52 000 asumistuensaajan tuki pienenee ja noin 600 tuensaajan asumistuki lakkaa kokonaan. Näin ollen esityksellä tavoiteltavat vaikutukset pienimmillä eläketuloilla elävien toimeentulon parantamisesta eivät toteudu täysimääräisesti tässä hallituksen esityksessä.

Me olemme esittäneet asian korjaamiseksi eläkkeensaajan asumistuen sovittamista takuu-eläkkeeseen siten, että lisäomavastuuraja on vähintään takuueläkkeen vuosimaksun suuruinen. Tällöin kaikilla takuueläkettä saavilla olisi oikeus myös täyteen eläkkeensaajan asumistukeen. Nämä muutosesitykset sisältyvät myös lakialoitteeseemme 29/2010.

On myös huomattava, että takuueläke ei tuo korotusta pieniin työeläkkeisiin. Takuueläkkeen ulkopuolelle jää noin 550 000 eläkeläistä, joiden eläke on pieni, mutta kuitenkin korkeampi kuin 685 euroa.

Pienimmillä eläketuloilla elävien asemaa olisi voitu parantaa myös muun muassa asumistuki-, vammaistuki- ja työkyvyttömyysjärjestelmiä parantamalla. Pienituloisten eläkeläisten kannalta ensiarvoisen tärkeää on riittävien ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saanti sekä niistä perittävien asiakasmaksujen kohtuullisuus. Vaikka takuueläke tuo kaikkein pienituloisimmille lisätuloa, niin siitä huolimatta monien pienituloisten ihmisten asema pysyy edelleen vaikeana muun muassa asiakasmaksujen nousun ja palvelujen heikentyneen saatavuuden vuoksi.

Takuueläkkeen määrää vähentäisivät lakisääteiset työ- ja virkasuhteeseen, yrittäjätoimintaan tai luottamustehtävään perustuvat eläkkeet. Kun vähennys tehdään täysimääräisesti, merkitsee tämä pienempien työ- ja yrittäjäeläkkeiden osalta, etteivät maksetut eläkevakuutusmaksut lainkaan paranna maksettavaa eläkettä. Tämä on sekä oikeudenmukaisuuden että vakuutusperiaatteen kannalta ongelmallista. Takuueläkkeen käyttöönoton jälkeen kertynyt ansioeläke lisäisi eläkettä vasta, kun sen määrä yksinäisellä eläkeläisellä ylittää 138 euroa ja avio- tai avoliitossa olevalla eläkeläisellä noin 270 euroa kuukaudessa.

Takuueläkkeen määrässä ei sitä vastoin oteta huomioon vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin perustuvia eläkkeitä. Jos lakisääteiset ja vapaaehtoiseen säästämiseen perustuvat eläkkeet otettaisiin takuueläkkeen määräytymisperusteissa samalla tavalla huomioon, ei pääsisi syntymään epäsuoraa vapaaehtoisen eläkevakuuttamisen tukemista.

Takuueläkkeen määrässä tuloina otettaisiin huomioon vain eläketulot, vaikka johdonmukaisinta olisi ottaa huomioon kaikki eläkkeensaajan saamat tulot niiden nimistä riippumatta. Riskinä muiden tulojen huomioon ottamatta jättämisessä olisi se, että julkisen talouden rahoituksellisen kestävyyden heikentyessä veronmaksajien rahoja ohjataan enenevässä määrin myös sellaisille henkilöille, jotka eivät ole lisätulojen tarpeessa. Erityisen ongelmallista on erilaisten verotettujen pitkäaikaissäästämisen muotojen jättäminen takuueläkkeen tuloharkinnan ulkopuolelle.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että 1., 2. ja 4.—19. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisina ja että 3. lakiehdotus hyväksytään muutettuna vastalauseen muutosehdotuksen mukaisesti.

"Vastalauseen muutosehdotukset

3.

Laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (poist.) muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eläkkeensaajan asumistuesta 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun lain (571/2007) 8 §:n 2 momentin 2 kohta, 11 §:n 3 momentti ja 41 §, sellaisena kuin niistä on 41 § laissa (1225/2009), seuraavasti:

8 § (Kuten StVM)

11 § (Uusi)

Asumismenojen omavastuuosuus

(1 ja 2 mom. kuten voimassa oleva laki)

Lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää 7 126 euroa. Avio- tai avoliitossa olevan henkilön lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä puolisoiden yhteenlasketun vuositulon osasta, joka:

1) ylittää 13 270 euroa, jos toisella puolisolla ei ole oikeutta eläkkeensaajan asumistukeen; tai

2) ylittää 14 252 euroa, jos molemmilla puolisoilla on oikeus eläkkeensaajan asumistukeen tai toinen puolisoista saa alle 65-vuotiaalle maksettavaa kansaneläkelain mukaista vanhuuseläkettä varhennettuna.

41 §

(Kuten StVM)

Voimaantulosäännös

(Kuten StVM)"

Jouko Skinnari /sd:

Puhemies! Ensin nämä iloisemmat asiat. Haluan minäkin vilpittömästi onnitella ed. Rehulaa, koska keskustapuoluekin aina välillä onnistuu näissä päätöksissään viime aikoina ja on valinnut ihan tässä mielessä omista riveistään kelpo ministerin.

Mutta sitten tähän arkeen. Kannatan ed. Kuusiston perusteltua esitystä. Hän toi selkeästi esille sen, mitä puutteita tähän sinänsä hyvään tavoitteeseen liittyy. Erityisesti nyt itse korostaisin tätä yksilöllisen vapaaehtoisen eläkkeen ottamista, kun sitä verrataan lakisääteiseen työeläkkeeseen, jossa jokaisesta palkasta maksetaan 22 prosenttia työeläkevakuutusmaksua, ja tämän työeläkkeen tuloksena oleva eläke pienemmissäkin tapauksissa otetaan sitten huomioon, mutta jos sinä maksat sitä muutoin, niin siinä tapauksessa sitä ei oteta huomioon. Täytyy tietysti ihmetellä, miten sellaisilla, joille syntyy pienestä palkasta, pienestä tulosta, pieni eläke tai ei synny eläkettä lainkaan, on sitten kuitenkin varaa siihen, että he ostavat näitä eläkkeitä, jotka ovat varmasti paljon epäedullisempia kuin se, että palkasta osana tämä 22 prosenttia maksetaan.

Tämä on se asia, josta silloin sosialidemokraattien taholta todettiin, kun tämä tämän hallituksen toimesta synnytettiin, tämä nykyinen järjestelmä, jossa sitten vielä saadaan valtiolle lisää menoja verovähennyksen kautta, että tämä on epäoikeudenmukaista.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Takuueläke on hieno uudistus, joka vahvistaa kansalaisten perusturvaa. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on huolehtia myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista, ja juuri heidän toimeentulonsa parantamiseksi takuueläkejärjestelmä on luotu. Takuueläke on tasoltaan nykyistä täyttä kansaneläkettä korkeampi ja tarkoittaa näin ollen uutta vähimmäiseläketasoa.

Hallituksen sosiaalipoliittisena linjana on ollut perusturvan kehittäminen. Takuueläke on jatkoa hallituksen laajalla rintamalla harjoittamalle oikeudenmukaiselle sosiaalipolitiikalle, ja se on mielestäni jaloin näistä pääministeri Vanhasen hallituskaudella tehdyistä perusturvan kehittämistoimenpiteistä. Takuueläkeuudistus parantaa etenkin pienituloisten naisten asemaa, sillä arviolta kaksi kolmesta takuueläkkeen saajasta tulee olemaan naisia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa mietinnössään, että takuueläke turvaa toimeentulon nykyistä paremmin erityisesti lapsuudesta saakka sairaille tai vammaisille tai nuorena vammautuneille, jotka joutuvat elämään pitkään vähimmäismääräisen eläkkeen varassa. Tämä onkin erittäin tärkeä takuueläkeuudistuksen mukanaan tuoma parannus. Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että eläkkeensaajan pitää itse ymmärtää hakea takuueläkettä. Kuten mietinnössä todetaan, takuueläkkeistä tulee tiedottaa tehokkaasti, jotta takuueläkkeeseen oikeutetut osaisivat tätä uutta etuutta hakea.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa puhemies! Ensin lämpimät kiitokset entiselle ministeri Liisa Hyssälälle, että hän viimeisinä tehtävinään sai tämän takuueläkeasian tuotua tänne ja se on tässä vaiheessa. Samalla lämpimät onnittelut ministeri Juha Rehulalle, että te olette ensimmäisen työviikkonne kunniaksi saanut tämän asian täällä käsittelyyn.

Tämä on todella kiitosta ansaitseva esitys, ja on hyvä, että se menee eteenpäin. Tietysti tämä voimaantulo 1.3.2011 nyt on sitten mielenkiintoinen vaaleja ajatellen, mutta tulkoon se nyt vaikka sitten keskustalle kannusteeksi siitä, että perusturva pitäisi alkiolaisessa hengessä nostaa uudelleen esille tässä suomalaisessa yhteiskunnassa, joka on tavattoman eriarvoiseksi mennyt juuri sen tähden, että vuosia on perusturvan kehittäminen ollut lähes jäissä.

Tämä esitys korjaa todellakin jonkin verran kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten tilannetta, mutta valitettavasti tämä kelaindeksi, johon tämäkin kytketään, on kehno. Se on kaikkein huonoin indeksi, ja siksi vetoankin ministeri Rehulaan, että te katsoisitte sieltä helmikuulta 2003 eläkepakettiin liittyvän oman vastalauseenne, jossa te vaaditte kansaneläkeindeksin korjaamista ja saattamista edes sille tasolla, millä on työeläkeindeksi.

Yksi näkökohta tähän uudistukseen on se, että tämä tekee nyt kyllä näistä eläkeläisistä selkeästi ja suoraan valtion eläkeläisiä, koska tämä rahoitetaan valtion varoista, niin kuin esityksessä ja mietinnössä todetaan. Syy on se, että valitettavasti hallitus vei läpi kansaneläkemaksun poistamisen viime vuonna niin, että Kansaneläkelaitoksen rahoitukseen tuli yli miljardin aukko, (Puhemies: 2 minuuttia!) ja se raha kylvettiin ihan hulvattomalla tavalla kohdentamatta sitä esimerkiksi työllistäville aloille.

Hyvä, että tässä päästään eteenpäin, mutta todellakin tämä korvaa vain vuosien jälkeenjääneisyyden, ja siksi jatkoa paremmasta on odotettava tai toivottava.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys perustuu pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan, jonka mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä valmistellaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaava malli.

Sosiaaliturvan uudistamiskomitea esitti malliksi takuueläkkeen, joka on tasoltaan täyttä kansaneläkettä korkeampi ja joka ei muutoin muuta kansaneläke- ja työeläkejärjestelmien yleisiä periaatteita. Hallituksen esityksen mukainen takuueläkkeen taso vuoden 2010 tasossa on 685 euroa kuukaudessa. Täysi kansaneläke on yksinäisillä eläkkeensaajilla 584,13 euroa ja puolisoilla 518,12 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen tasoa vastaava tasokorotus, yksinäisillä eläkkeensaajilla 100,87 euroa ja puolisoilla 166,88 euroa, korottaisi kaikkien kansaneläkettä saavien eläkettä kyseisillä määrillä. Tuen määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin.

Myönteistä on, että takuueläkkeen määrään eivät vaikuta perhesuhteet eivätkä puolison tulot. Täysimääräinen takuueläke on yhtä suuri riippumatta siitä, onko henkilö avio- tai avoliitossa vai asuuko hän yksin.

Takuueläke astuu voimaan siis ensi vuoden maaliskuussa. Takuueläkkeen saajia tulee olemaan arviolta noin 120 000 Suomen kansalaista eli merkittävä joukko. Noin puolella heistä ei ole muita eläketuloja kuin kansaneläke. Hallituksen esityksen mukaan takuueläkkeen lisäkustannus vuoden 2010 hintatasossa on 119 miljoonaa euroa vuositasolla.

Takuueläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija saa vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä tai etuutta maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä ja että nämä yhteenlaskettuna jäävät alle takuueläkkeeksi määritellyn tason. Näin ollen takuueläke tulee vähentämään eläkeläisväestön köyhyysriskiä ja parantaa erityisesti pienituloisten naisten asemaa, sillä takuueläkkeen saajista naisia on noin kaksi kolmasosaa. Tyypillinen täyttä kansaneläkettä saava nainen on yli 65-vuotias ja naimisissa, kun taas tyypillinen täyttä kansaneläkettä saava mies on 35—45-vuotias, naimaton ja mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä. Takuueläkkeen saannin edellytyksenä on myös se, että hakija on asunut Suomessa vähintään 3 vuotta 16 vuotta täytettyään.

Takuueläke turvaa myös lapsesta saakka sairaan tai vammaisen taikka nuorena vammautuneen toimeentulon paremman tasoisena kuin kansaneläke. Tämä on tärkeää, koska nuoresta saakka työkyvytön elää pitkään vähimmäismääräisen eläkkeen varassa. Vaikka takuueläke ei kuitenkaan yksinään riitä turvaamaan kohtuullista toimeentuloa pienituloisille vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille, joille kohdentuu kaikkein suurin sosiaali- ja terveydenhuollon maksurasitus, se on kuitenkin huikea parannus vallitsevaan tilanteeseen. Voidaan sanoa, että takuueläke on historiallinen muutos parempaan suuntaan nimenomaan perustulon parantamiseksi. Reilun 100 euron korotus on prosentuaalisestikin suuri korotus.

Arvoisa puhemies! Takuueläkeuudistus on näissä taloudellisessa taantuman oloissa todella merkittävä panostus pienituloisten eläkkeensaajien aseman parantamiseksi. Siksi hallitukselle ja varsinkin ex-sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle tulee antaa mitä parhaimmat kiitokset ponnisteluista takuueläkkeen eteenpäinviemiseksi. Voimme todella olla tyytyväisiä siitä, että tämä uudistus kohdentuu kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille ja askel heidän kohdallaan kohti parempaa toimeentuloa ja riittävää perusturvan tasoa eri elämäntilanteissa on nyt otettu.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy ihan aluksi todeta se, että toisin kuin täällä salissa on annettu ymmärtää, hallitus on parantanut monia etuisuuksia, jotka liittyvät sosiaaliturvaan tällä hallituskaudella perheisiin liittyen, ja tämä takuueläke on jatkoa sille uudistukselle. Aivan, kuten tuore ministeri on todennut, heikoimman asemasta huolehtiminen näkyy kaikissa näissä päätöksissä erittäin selkeästi. Totta kai aina parantamisen varaa on, mutta kun pyrkimys on hyvä, niin tuloksia aikanansa tulee.

Puhemies! Tämä takuueläke on paitsi hyvä uudistus, niin se on myöskin edullinen tapa parantaa pientä eläkettä saavien taloudellista asemaa. Takuueläkettä saavat nimenomaan ne, joiden työura on jäänyt lyhyeksi ja jotka suurelta osin ovat jo eläkkeellä. Tarkoitus on kattaa kaikki ne henkilöt, jotka saavat alle 685 euron eläkettä.

Takuueläke poistaa niin ikään perhesuhteiden vaikutuksen vähimmäiseläkkeen määrään, ja ehdotus parantaa erityisesti kaikkein pienituloisimpien naisten asemaa, niin kuin monessa puheenvuorossa täällä on todettu.

Arvoisa puhemies! Mielestäni erittäin tärkeä asia on se, mikä myös on tuossa valiokunnan mietinnössä mainittu. Takuueläke antaa lapsesta saakka sairaan tai vammaisen turvan taikka nuorena vammautuneen toimeentulon korkeampana kuin kansaneläke olisi antanut. Tämä on mielestäni yksi erittäin tärkeä uudistus, joka palvelee nimenomaan vammaisryhmiä laajasti.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Takuueläke todellakin on historiallinen uudistus, jota ei voi kyllin kehua, ja kiitokset on kyllä lähetettävä Liisa Hyssälälle tästä.

Kun puhutaan kaikkein köyhimmistä kansalaisista ja heidän asemansa parantamisesta, takuueläkettä saavien joukosta heitä löytyy todella runsaasti, 120 000 kansalaista. Heidän asemansa paranee. Erityisen iloinen olen pienituloisten naisten aseman parantamisesta. Siihen ei ole kyllä pitkiin, pitkiin aikoihin kiinnitetty huomiota. Takuueläke parantaa nimenomaan heidän asemaansa.

On aivan selvää, että haavoittuva ryhmä ovat myös nuoret lapsesta saakka sairaat ja vammaiset, joiden asema tällä lainsäädännöllä nyt paranee nykyisestä. Ja tietenkin se, että takuueläke koskee myös maahanmuuttajaväestöä, on olennainen asia tässä maailmanajassa. Takuueläkkeen myöntämisedellytykset ovat lievemmät kuin maahanmuuttajien erityistuessa, eli nyt kosketellaan juuri niitä kansanosia, joitten aseman parantamiseen pitää jatkossakin ponnistella lisää parannuksia, mutta takuueläke on erinomainen alku siihen.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! 685 euron suuruinen takuueläke on erinomainen eläkeuudistus pienituloisille ja erityisesti pienituloisille naisille, niin kuin täällä on moneen kertaan todettu. Mielenkiintoinen tässä tulevassa eläkkeensaajien ryhmässä on tuo miesten ikäryhmä 35—40-vuotiaat. Siinä riittää tulevaisuudessa meille tässäkin talossa haastetta, mitä tähän ryhmään kuuluville miehille tulevaisuudessa voitaisiin tehdä, jotta he eivät kuuluisi tähän takuueläkeryhmään.

Sitten täällä on herännyt keskustelua vapaaehtoisista eläkkeistä. Uskon kuitenkin, ettei pienellä eläkkeellä, 500—600 eurolla, juurikaan vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ostella. Kyllä ne ovat suurituloisempien etuisuuksia, kun näitä käytetään.

"Kun mikään ei riitä", kuuluu myös siinä vaiheessa se kuuluisa sanonta, kun miettii näitä muutamaa vastalausetta, mitä tähän hyvään esitykseen on tehty. 4 euroa on toki merkittävä raha, kun se puuttuu asumistuesta, mutta on syytä kysyä, onko se vastalauseen arvoinen asia.

Ministeri Rehulalta tämä on loistava alku ministeriuralle, ja toivotaan, että näitä myönteisiä asioita täällä salissa kuullaan lisää. Ed. Hyssälää tästä täytyy kuitenkin kiittää, että hän sai vietyä tämän asian loppuun tyylikkäästi, ja ehkä muutaman puheenvuoron jälkeen saamme sitten nähdä täällä sen kuuluisan 300 euron vihreän lapun, kun ed. Zyskowicz tulee kuittaamaan asian.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Varmasti tämä on erinomainen asia ja edistysaskel, ja silloin, kun aikoinaan ensimmäisen kerran kuulin pääministeri Vanhasen tästä puhuvan, pikkuisen ihmettelin, tokkopa se ihan varmasti toteutuu, mutta kyllä se nyt sitten näyttää totta olevan. Kun 119 miljoonaa euroa käytetään vuositasolla ja 120 000 ihmistä on kohteena, niin sehän on tonni keskimäärin kohdeyksilöä kohti, elikkä se on ihan asiallinen petraus eläkkeeseen.

Tämä on erinomaisen mielenkiintoinen tilanne, kun täällä on paikalla arvoisa ministeri, joka on ollut erinomaisen ansioitunut näitten aloitteitten tekemisessä juuri näistä eläkeasioista. Kun hänellä on näköjään puheenvuoro tässä varattuna, niin tulee olemaan mielenkiintoista, kun hän arvioi nyt sitä, onko tämä valiokunnan mietintö tasapainoinen, hallituksen perimmäisen tarkoituksen oikein ymmärtävä, ja onko se eteenpäin tähtäävä, onko siinä otettu myöskin tulevaisuuden näkökohdat huomioon.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Edistysaskelhan se on, kun pienintä eläkettä ja pienintä turvaa nostetaan ylöspäin. Se pitää tunnustaa. Mutta tietenkin, niin kuin ed. Kankaanniemi ja muutkin edustajat tuossa totesivat, 685 euroa ei ole kumminkaan itse asiassa kovin suuri summa. Kun yksinäisille naisillekin, jotka täällä Helsingissä ja kaupungeissa asuvat, vuokrataso ja asumistaso ovat aika kalliita, niin kyllä näin olisi mielellään vieläkin korkeammaksi sen halunnut.

Sitten tämä tarkistetaan KEL-indeksillä. Se on huonoa indeksiä. Tämä nyt jää muistakin eläkeläisistä jälkeen sitten. Siellä taitettu indeksikin antaa paremmin, puhumattakaan sitten palkansaajiin nähden. Tämä olisi pitänyt hoitaa sillä tavalla, että tämä nyt säilyisi jatkossakin maksukykyisenä.

Näistä nuorista miehistä: 35—40-vuotiaisiin, jotka jäävät eläkkeelle, pitäisi nyt satsata tässä yhteiskunnassa. He ovat aika kallis juttu, tuonne hamaan hautaan asti ovat eläkkeellä. Kun nyt panostetaan yli 60-vuotiaisiin — että he olisivat työelämässä entistä pitempään, jotka ovat tehneet jo kymmeniä vuosia töitä — niin sieltä pitäisi tulla näitten miesten avuksi niillä rahoilla, mitä sinne upotetaan, että pysyisivät työelämässä ja ei tarvitsisi jäädä eläkkeelle. Mielenterveysongelmat ovat suurin yksittäinen syy jäädä eläkkeelle, ja usein se kohdistuu miehiin.

Eli uudelle ministerille onneksi olkoon. Kumminkin saatesanoiksi, että tähän ongelmaan voi sitten puuttua ja antaa siihen resursseja.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Onnittelut uudelle ministerille myöskin täältä puolelta. Juha Rehulahan on toiminut tämän valiokunnan puheenjohtajana, joka tämän mietinnön on tehnyt, ja nyt ensimmäistä kertaa ottaa itse tekemänsä mietinnön vastaan myöskin ministerinä palautekeskustelussa.

Sen verran vaan ihan yleisesti, että kyllä minulla on vahvasti sellainen kuva, että toisen värinen hallituspohja ei olisi pystynyt koskaan tuomaan tämän tyyppistä eläkeratkaisua tähän saliin. Kun on kuunnellut näitä painotuksia nimenomaan opposition taholta pian 12 vuoden ajan, niin eivät painotukset ole olleet perusturvan puolella milloinkaan, vaan ne ovat olleet lähinnä ammattiyhdistysliikkeen säestämänä työeläkkeiden ja niitten etuuksien parantamisena. Olen valmis tästä ihan julkiseen väittelyynkin siltä osin, jos haluatte toisin todistaa. Siis tämä porvarihallitus kuitenkin, niin kuin pääministeri on useampaankin kertaan sanonut, on tehnyt sosiaalisempaa politiikkaa kuin sitä edeltänyt punamultahallitus. Hän on toistanut tämän useita kertoja julkisuudessa. Tässä on yksi konkreettinen osoitus siitä sosiaalisemmasta politiikasta.

Jos mietitte vielä, hyvät edustajatoverit, minä aikana tämä ratkaisu tehtiin, se tehtiin 2007 ihan toisenlaisessa taloudellisessa tilanteessa, jolloin oletettiin olevan taloudellista kasvua ja varaa myöskin tämä toteuttaa, mutta siitä huolimatta hallituksen paineensietokyky huolimatta talouslamasta on riittänyt, jotta on ajateltu, että tämäkin vastuu pystytään tulevaisuudessa kantamaan siitä huolimatta, että nyt on erittäin suuria haasteita taloudessa. Meidän kaikkien täytyy toivoa, että talous kehittyy niin, että tämäkin 119 miljoonaa euroa pystytään joskus kattamaan jollakin muulla kuin velanotolla, koska käytännössä tämä nyt tarkoittaa sitä.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suuria sosiaalipoliittisia uudistuksia tapahtuu harvoin. 1990-luvun alussa Ahon hallituksen aikaan, jolloin Suomi eli todellista lama-aikaa, toteutettiin oikeastaan vain kolme uudistusta. Yksi koski opiskelijoiden opintotukea, ja sitten oli veteraanipaketti, jossa oli muun muassa veteraanien hammashuoltoon ja kuntoutukseen määrärahoja. Tätä takuueläkekysymystä voisi luonnehtia todellakin samalla lailla suureksi sosiaalipoliittiseksi uudistukseksi.

Minäkin olisin kaivannut ed. Zyskowiczilta, joka saapui juuri saliin — samalla lailla kuin ed. Virtanen, kun kuuntelin salissa äsken tuossa, peräsi sitä Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen ajalta — sitä keskustelua, jossa ilkuttiin siitä, että silloinen ministeri Hyssälä esitti tavoitteeksi juuri tämän tasoisten eläkkeiden, takuueläkkeiden, pohjaeläkkeiden, saavuttamisen. Sen verran historiaa on pakko katsoa taaksepäin, että en tiedä, onko sillä keskustelulla ollut kannustava vaikutus vai mikä vaikutus, mutta joka tapauksessa tässä ollaan, ja se on positiivinen asia, koska kerta kaikkiaan niiden ihmisten kohdalla, jotka elävät pienimmillä toimeentuloilla ja pienimmillä rahoilla, tällä on konkreettista merkitystä. Noin 120 000 ihmistä tästä pystyy hyötymään, ja tällaisena aikana, jolloinka on muutoinkin odotettavissa ja mietittävänä se, miten meidän valtiontalouden pohja tulee kestämään ja mitä uudistuksia voidaan ensi vaalikaudella tehdä, voi olla, että tämä jää pitkästä aikaa todella suureksi sosiaalipoliittiseksi uudistukseksi. Kiitos siitä hallitukselle kokonaisuudessaan ja erityisesti ministeri Hyssälälle, joka on tämän puolesta taistellut, ja ministeri Rehulalle, jolle toivomme parasta menestystä seuraaviin budjettineuvotteluihin myös, koska kaikki nämä asiat ovat kuitenkin aina vuosittain myös arvioitavina, mikä tämän sosiaaliturvan taso tulee olemaan niin heikkoina kuin hyvinäkin aikoina.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Todellakin oppositiohan aina yrittää saada lisää rahaa jokaiseen hallituksen esitykseen, mutta arvoisat kansanedustajat eivät varmaan ole huomanneet, että tämä vasemmistoliiton ehdotus olisi maksanut 280 miljoonaa euroa vuodessa lisää, että ei se nyt ihan mikään pikkuasia ole. Sitten te vielä mollaatte tätä kelamaksun poistoa jatkuvasti. Se on kuitenkin ollut yksi niitä parhaita elvyttäviä toimenpiteitä, mitä tässä maassa on tehty, sillä sehän nimenomaan on kohdistunut ihmisten palkkoihin ja siihen työn tekemiseen ja työn teettämiseen, ja siitä kunnat ovat saaneet 270 miljoonaa. Ei sitä nyt kannata joka puheessa sanoa, että sekin on ollut huono asia.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Salo kertoi, että hän rupeaa väittelemään eläketasosta ja kuka Suomessa on eläkkeet järjestänyt. Kyllä minä totean sen, että sodan jälkeen Suomessa vasemmiston, ammattiyhdistysliikkeen ja keskustapuolueen, silloisen maalaisliiton, voimilla ajettiin se eläketaso, mikä tänä päivänä on. Siellä kokoomus oli enemmänkin jarrumiehenä niinä vuosikymmeninä.

Toki varmaan olette tulleet nyt, sanoisinko, synnintuntoon ja annatte rahaa köyhille. Mutta ed. Asko-Seljavaara kertoi, että 200 miljoonaa euroa olisi maksanut. (Ed. Asko-Seljavaara: 280 miljoonaa!) Se ei ole kovin paljon tämän maan pienituloisille ihmisille, kun on monia miljardeja annettu veronalennuksia tämän maan hyvätuloisille, ja nyt sitten jos joku 200 miljoonaa pitäisi antaa, niin se ei ole paljon. Lipposen ykkös- ja kakkoshallitus, missä oli kokoomuslainen valtiovarainministeri Niinistö, joutuivat maksamaan 1990-luvun laman. Budjetit olivat pahasti alijäämäisiä. Ei siellä varmasti ollut — voitte Niinistöltä kysyä, oliko — pelivaraa antaa. Mieluummin taisteltiin siitä, ettei leikattu lisää. Mutta sen laman maksoivat Lipposen ykkös- ja kakkoshallitus. (Ed. Kankaanniemi: Kyllä Lipposen hallitus leikkasi!) — Joo, leikkasi, näin oli, mutta Ahon hallitus ajoi tämän maan karille ja edellinenkin hallitus, ei ainoastaan Ahon hallitus, vaan sitä edellinenkin hallitus. Niitä laskuja maksettiin.

Ben Zyskowicz /kok:

Herra puhemies! Mitä ensin kansanedustaja Hyssälän toimintaan tulee, niin hän on ministerinä varmasti toiminut eläkkeensaajien puolesta ja eläkkeiden korottamisen puolesta. Silti hänen vuoden 2003 vaaliesite oli mielestäni symboli sille, miten hulvattomilla lupauksilla kalasteltiin niissäkin vaaleissa eläkeläisten ääniä.

Mitä sitten tähän itse asiaan tulee, herra puhemies, me Suomessa olemme viime päivinä ilkkuneet kreikkalaisille ja pitäneet heitä aikamoisina hölmöläisinä, kun tilanteessa, jossa valtio rajusti velkaantuu, kuitenkin puolueet ovat kilpailleet keskenään siitä, kuka pystyy erilaisille väestöryhmille antamaan enemmän vastuuttomia lupauksia ja toteuttamaan erilaisia sellaisia uudistuksia, jotka tiedetään väestön piirissä hyvin suosituiksi, mutta joille kuitenkaan ei vastuullisessa politiikassa olisi olemassa katetta. On ihmetelty sitä, kuvittelevatko kreikkalaiset puolueet ja poliitikot todellakin, että kansalaisia voidaan näin, tekemällä tällaisia kalliita uudistuksia, ostaa antamaan tukensa asianomaisille puolueille ja poliitikoille aina vaaleissa.

Kyllä ne kreikkalaiset ovat aika lailla hulluja tässä mielessä ilmeisesti olleet. En tiedä, olemmeko me kovin paljon viisaampia. Nyt olemme säätämässä lakia, joka tulee voimaan muistaakseni noin kuukauden ennen seuraavia eduskuntavaaleja, jossa laissa huomattavilla summilla lisätään eläkkeensaajien, pienimpien eläkkeiden varassa elävien eläkkeensaajien, eläkkeitä ja korotetaan heidän eläkkeitään. Se tuntuu sinänsä tietysti oikealta ja kauniilta politiikalta, mutta kun samaan aikaan valtio velkaantuu vuositasolla toistakymmentä miljardia euroa, niin voi kysyä, onko tämä vastuullista politiikkaa ja joutuvatko tulevat hallitukset vielä sitten karsimaan menoja näiden ratkaisujen vuoksi.

Lopuksi, herra puhemies, toivotan uudelle ministeri Rehulalle menestystä hänen vaativassa työssään.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Hyssälä hoiti tehtävänsä loppuun asti, ja hän totesi allekirjoittaneelle menneenä maanantaiaamuna (Ed. Zyskowicz: Älä unohda köyhien asiaa!) noin puoli kymmenen aikaan, että "tuo Juha on sellainen saattaen vaihdettava". Tässä itselläni on tällä hetkellä hieman samanlainen tunne ja olo ja myös vastaus ed. Pulliaisen kysymykseen siitä, mikä on ministerin arvio valiokunnan mietinnöstä ja siitä, miten tällä eläkepolitiikkaa tulevaan luotsataan.

Tämä on tämän vaalikauden yksi sosiaalipolitiikan suurimpia ja merkittävimpiä päätöksiä. Se, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, ed. Zyskowicz — me elämme aikaa, jolloin joudumme arvioimaan niin tuloja kuin menojakin, mutta se tehtävä, joka minulle on annettu, on se, että minä puolustan niitä ihmisiä, joitten toimeentulo ei ole mahdollista oman kunnon, oman iän tai oman jaksamisen perusteella. Se on sosiaali- ja terveysministerin tehtävä, ja kun meillä on käsittelyssämme esitys takuueläkkeestä, jota ministeri Hyssälä joissakin eduskuntapuheenvuoroissaankin kutsui kansaneläkeuudistuksen kolmanneksi vaiheeksi, niin tässä ollaan tekemässä Matti Vanhasen toisen hallituksen toimesta historiallista eläkepoliittista päätöstä, jonka nyt sitten eduskunta on ensimmäisessä käsittelyssään hyväksymässä.

Ensinnäkin totean, että hallitus toteuttaa ohjelmaansa. Hallitusohjelmaan kirjattiin kohta, jossa tiettyyn aikamäärään mennessä, vuoden 2009 loppuun mennessä, etsitään sellainen malli, jolla kaikkein pienimpiä eläkkeitä voidaan nostaa tavalla, josta nyt meillä on konkreettinen esitys käsiteltävänä. Toisekseen tämä on Matti Vanhasen toisen hallituksen yksi niistä viesteistä, joita halutaan välittää sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Se on arvokysymys, ed. Zyskowicz, ja monet muutkin tässä salissa. Kolmas asia: tässä on yksi iso viesti kaikille niille, jotka Sata-komitean käynnistyessä ilkkuivat, että on komitea, jolle annettiin iso ja haastava tehtävä, mutta ei annettu euroakaan rahaa. Sata-komitean esityksistä jo toteutettuja päätöksiä vuonna 2011 vuositasolla puhutaan 500 miljoonasta eurosta. Se on iso summa suomalaisessa sosiaaliturvassa, ja tästä yli 500 miljoonasta eurosta vuositasolla ollaan käyttämässä noin 119 miljoonaa 120 000:n kaikkein pienimmän eläketulon varassa elävän ihmisen toimeentulon ylläpitämiseen ja parantamiseen.

Tämä on tasa-arvoesitys, kuten valiokunnan mietinnössä todetaan. Tämä koskettaa erityisesti naisia, yli 65-vuotiaita naimisissa olevia naisia, ja toisekseen, sosiaalipoliittisesti merkittävä asia: tyypillinen mies, jota tämä esitys koskee, 35—40-vuotias mies. Ja mitä siellä taustalla on? Siellä on mielenterveysongelmia ja siellä on työkyvyttömyyttä tilanteessa, jossa meidän pitäisi samanaikaisesti miettiä, miten me saisimme kaikki voimat käyttöön, jotta pystymme jatkossa maksamaan tämän sosiaaliturvamme. Työnteon kautta se vain ja ainoastaan voi onnistua. Takuueläke turvaa myös lapsesta saakka sairaan tai vammaisen taikka nuorena vammautuneen toimeentulon. Tämä on merkittävä uudistus, merkittävä asia.

Mitä tulee sitten opposition kritiikkiin tätä esitystä kohtaan, niin kyllä hieman tuntuu, että vastalauseet on pitänyt kirjoittaa tämän esityksen kohdalla vain ja ainoastaan sen takia, että ne on pitänyt kirjoittaa. Esimerkiksi sosialidemokraattien vastalause on huolissaan siitä, että tässä ei oteta huomioon yksilöllisiä eläkevakuutuksia, niin sanottuja ostoeläkkeitä. Siinä väestöryhmässä, siinä kansan osassa, jota tämä laki koskee, on kyllä varsin vähän ostoeläkkeitä ja vapaaehtoista eläkevakuutusta. Siellä on kysymys arjesta selviytymisestä ja leivästä. En kiistä sitä, etteikö sellaisia ihmisiä voisi 120 000 suomalaisen joukosta joitakin löytyä, mutta kyllä se on marginaali sen rinnalla, mikä on tämä periaate, joka tässä esityksessä on takana. Sama koskee asumistukea. Kun lukee hallituksen esityksen ja lukee valiokunnan mietinnön, saa selville sen, että 120 000:lla, riippumatta asumistukijärjestelmän yhteensovittamisesta, eläke joka tapauksessa nousee merkittävästi.

Arvoisa herra puhemies! Kiitän valiokuntaa hyvin tehdystä mietinnöstä. (Naurua)

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minä ymmärrän ed. Zyskowiczin huolen siitä, että hän pitkällä parlamentaariurallaan on varmaan joutunut tekemään myöskin sellaisia päätöksiä, että mitä edellisvaalikaudella on etuisuuksia nostettu, niin on jouduttu sitten taloudellisessa ahdingossa niitä etuisuuksia peruuttamaan. Se ei välttämättä tietenkään aina anna politiikasta kovin uskottavaa ja järkevää kuvaa.

Luulen ja uskon, että mikäli jouduttaisiin sellaisiin tilanteisiin, että jouduttaisiin joitakin etuisuuksia taloudellisen tilanteen johdosta leikkaamaan, niin ehkä nämä olisivat parhaimmassa suojassa johtuen siitä, että nämä ovat osa niin keskeistä pienituloisten perusturvaa, että muunlaisia ratkaisuja löydettäisiin. Näin ainakin toivon.

Siihen, mitä ed. Kangas vielä sanoi eläkepolitiikasta, niin kyllähän Suomessa pitkään on vallinnut täydellinen konsensus eläkkeistä ja eläketurvasta. Suomalainen järjestelmähän toimii siten, että mitä parempi talouskasvu meillä on, mitä parempi työllisyys, mitä enemmän ihmiset ansaitsevat, sitä enemmän he kerryttävät itsellensä työeläkettä, josta tietenkin valtaosan maksaa heidän työnantajansa palkan yhteydessä ja pienen osan maksaa myös työntekijä itse sen uudistuksen jälkeen. Tämähän on lähtökohta.

Tälle järjestelmälle on kyllä riittänyt vasemmistossa hyvinkin voimakkaita puolustajia, mutta en oikein tahdo muistaa näiden 12 vuoden aikana, että täällä salissa olisi joku vasemmistopoliitikko voimakkaasti korostanut esimerkiksi sitä perusturvan osaa ilman, että sitä kytketään millään lailla työeläkkeen osuuteen.

Tämä järjestelmä poikkeaa siltä osin, väitän edelleen, että minkään muun värinen hallitus ei tätä esitystä olisi tällaisena pystynyt tuomaan, tämän sisältöisenä ja näin tarkkaan rajattuna, ja toivottavasti myöskin sellaisena, jotta tulevaisuudessa me pystymme myöskin maksamaan kaikki ne velvollisuudet, koska tämäkin on indeksisidonnainen, jonka kuluerät vuosittain vain lisääntyvät.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! On pakko kysyä ed. Zyskowiczilta, oletteko tosiaan sitä mieltä, että hyvinvointi-, terveys- ja tuloeroja ei saa missään tapauksessa Suomessa kaventaa. Nämä erot ovat Suomessa todellakin vuosikymmenten mittaan kasvaneet jyrkästi. Väitän, että siitä se kansantaloudelle koituva laskun vain todella suureksi kasvaakin, ellemme me tee huonoinakin aikoina voitavaamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi. Takuueläke on täsmäapua juuri näille kaikkein huonoimmassa asemassa oleville kansalaisille.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy sen verran tähän keskusteluun nyt ottaa osaa, kun tässä tuodaan esiin hallituspuolueiden edustajilta sitä, että oppositiopuolueen jäsenet eivät kannattaisi tätä takuueläkettä. Siitä ei ole kysymys. Se on hyvä esitys, mutta siinä on pieni kohta, mihin me olisimme halunneet muutosta, eli se, että siinä otetaan huomioon myös nämä ostoeläkkeet, kun kaikki muutkin tulot huomioidaan. Mikäli niin on, kuin ministeri Rehula sanoi, että se on hyvin marginaalinen ihmismäärä, joka on saanut näitä ostoeläkkeitä, niin ne olisi voinut ihan hyvin huomioida tässä lakiesityksessä, ymmärtääkseni.

Mutta, ettei jää väärää käsitystä, me kannatamme sitä, että pienituloisten ihmisten, joilla on pieni eläke, tulotaso nousee. Tämä on hyvä esitys muilta osin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Taisi olla ministeri Rehula, joka tuolta ministeriaitiosta totesi, että tässä ryhmässä, joka nyt saa tämän hyvän, siis hyvän, takuueläkkeen, ei ostoeläkkeitä harrasteta. Mutta kun on sellainen kotiäiti, joka ei ole ollut ansiotyössä, koska hänen puolisonsa on ollut niin varakas, että ei ole tarvinnut mennä koskaan ansiotyöhön, tai jolla on ollut jokin muu syy siihen, ettei hän ole halunnut mennä siihen, mutta jolla on tämä varakas puoliso, niin kyllä niillä puolisoilla on tapana näitä ostoeläkkeitä hankkia, ainakin näin mainoksissa sanotaan. Tällainen esimerkki käy kyllä tähän.

Mutta tästä pienestä joukosta huolimatta — eikä sitä tarvitse huomioida nyt tässä erityisemmin, vaikka se ilmeisesti siis toisessa vastalauseessa on mainittu — tämä takuueläke on siis hyvä asia, ja se koskettaa nimenomaan niitä pienituloisia ihmisiä, esimerkiksi juuri mielenterveyssyistä eläköityneitä, voi sanoa, aikuisikänsä eläkkeellä olevia.

Mutta sitten ed. Petri Salo totesi niin, että täällä on vuosia ollut konsensus eläkepolitiikassa. Näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi taitetusta indeksistä on ollut selvä erimielisyys, tasaindeksi, taitettu indeksi. Ennen vaaleja kolme suurinta, menestyneintä puoluetta ilmoitti, että ne eivät ole missään tapauksessa tasaindeksin puolella, vaan pysyvän taitetun indeksin. Mutta esimerkiksi vasemmistoliiton mielestä, monien meidän ehdokkaidemme mielestä, asia ei näin ole, ja kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisesta on edelleenkin erilaisia mielipiteitä. Ei ole siis mitään konsensusta, eikä pitäisi ollakaan. Tässä mielessä tämä on hyvä huomio.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä taitetun indeksin poistamisesta on toisinaan vallinnut laaja yksimielisyys erityisesti muutamaa viikkoa ennen vaaleja. Vuoden 2003 vaalien edelläkin muistaakseni esimerkiksi Kuopion vaalipaneelissa kaikki muut puolueet paitsi Jyrki Katainen ja ilmeisesti Ben Zyskowicz Helsingissä kannattivat lämpimästi taitetun indeksin romuttamista, mutta ei se nyt ole minnekään romuttunut, kun ne puolueet, jotka siirtyvät hallitukseen, ovat sitä ansiokkaasti ryhtyneet vastustamaan.

Mutta ed. Salolle voin nyt tässä kuitenkin luvata tietysti, että jos te ette nyt 12 vuoteen ole vielä tavannut yhtään sellaista vasemmistolaista edustajaa, joka ei olisi kytkenyt tämän tyyppisiin eläkepoliittisiin ratkaisuihin myöskin ansioperustaista eläkettä, niin nyt tapaatte. Minusta tämä on erinomainen esitys ilman sitäkin, että tähän olisi kytketty työeläkkeitten korotus, (Ed. Salo: Hienoa!) mutta olisi tietenkin kohtuullista, että sen jälkeen, kun tämä on tehty, mietitään sitten, mitä tehdään niille pientä työeläkettä saaville ihmisille, jotka nyt leikkaantuvat siinä 685 eurossa kokonaan pois, koska 686 euroa ei ole Suomessa riittävä rahamäärä toimeentuloon.

Ed. Asko-Seljavaaralle voin nyt lohdutukseksi sanoa, että taas te tulitte antaneeksi virheellistä tietoa vasemmistoesityksistä. Se esitys, jonka vastalauseessani tein, ei suinkaan maksa 280:tä euroa. Se maksaa lähes 600 miljoonaa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Paloniemelle sanon ja vastaan, että en ole sitä mieltä, etteikö hyvinvointieroja tulisi Suomessa kaventaa. Tosin olen sitä mieltä, että tässä suhteessa palvelut ovat tulonsiirtoja tärkeämpiä. Olen sitä mieltä, että usein pienituloiselle eläkeläiselle, pienituloiselle lapsiperheelle toimivat, hyvät palvelut ovat tärkeämpiä kuin se, saako kuukaudessa tulonsiirtoa 10 euroa enemmän tai vähemmän.

Täällä on herttaisen yksituumaisia oltu siitä, että tämä nyt käsillä oleva uudistus on positiivinen asia, enkä minäkään voi tästä itse substanssista eri mieltä olla. Kiinnitin huomiota puheenvuorossani siihen, että me olemme viime päivien keskustelussa Suomessa pitäneet kreikkalaisia poliitikkoja ja puolueita vastuuttomina, kun he ovat kilpaillessaan kansalaisten suosiosta parantaneet erilaisia eri väestöryhmien etuja saadakseen tätä kautta itselleen poliittista kannatusta, vaikka näiden etujen parannuksiin ei olisi ollut valtiontalouden näkökulmasta varaa. Tähän halusin kiinnittää huomiota ja kysyä, kuinka paljon meidän toimintamme juuri nyt eroavat siitä, mistä kreikkalaisia moitimme. Kun valtio viime vuonna otti noin 10 miljardia euroa velkaa, tänä vuonna ottaa ehkä 12—13 miljardia euroa velkaa, ensi vuonna kaikkien arvioitavissa olevien tulosten mukaan velkaantuminen jatkuu edelleen, jos ei nyt aivan samaa tahtia, niin joka tapauksessa, niin minun mielestäni on vain oikeutettua asettaa kysymys, onko juuri tämä hetki oikea hetki sille, että lisäämme lakisääteisiä pysyviä valtion menoja. Minusta helpoin valtiontalouden säästö on se, että pidättäydytään uusista pysyvistä menoista.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys takuueläkkeestä, sen ensimmäinen käsittely, on erittäin tärkeä hetki Suomen eduskunnassa. On erittäin oikeudenmukaista ja oikea-aikaista, että tämä laki esitellään nyt ja se hyväksytään. Onhan ihan sivistysvaltion perusedellytys, että huolehdimme niistä ihmisistä, jotka on taloudellisesti heikossa asemassa ja jotka omasta taloudellisesta tilanteestaan eivät voi selvitä, vaan he tarvitsevat yhteiskunnan apua, ja se inhimillisyys pitää Suomen kansalla olla. En ymmärrä ollenkaan niitä puheenvuoroja, joissa on vastustettu tätä erinomaisen oikeudenmukaista lakiesitystä, joka sitä paitsi on ollut esimerkiksi keskustan vaalitavoitteena jo vuodesta 2003. (Ed. Zyskowicz: Eikä näytä teitä auttavan!) Toivon hartaasti, että menemme jokainen itseemme ja pohdimme niiden ihmisten asemaa, jotka sillä vajaalla 700 euron eläkkeellä joutuvat elämään. Se on tämän päivän Suomessa ehdottomasti minimitaso. Se voisi toki olla vähän korkeampikin, mutta ymmärrän toki, että kaikkeen eivät valtion rahatkaan riitä, mutta on sosiaalisesti erittäin oikeudenmukaista, että säädämme tämän lain ja annamme jokaiselle ihmiselle eläkkeellä ollessaan ihmisarvoisen mahdollisuuden elää ja nauttia eläkepäivistään. (Ed. Zyskowicz: Ja leikataan palveluita!) — Palveluita ei pidä leikata. Minusta, ed. Zyskowicz, me kohta olemme käsittelemässä tässä salissa pörsseissä hävittyjen miljardien korvaamista veronmaksajan rahalla. Kyllä oikeudenmukaisuudellakin tässä maassa pitää olla jotakin merkitystä. Minä en jaksa ollenkaan ymmärtää sitä menoa, että me olemme työntämässä rahaa kaiken maailman pörssikeinottelijoiden aiheuttamiin jättimäisiin tappioihin. Niihin kyllä ymmärrystä löytyy, mutta ei pienen ihmisen hätään. Tätä, ed. Zyskowicz, minä en voi ymmärtää enkä tule sitä koskaan ymmärtämään. Toivon, että oikeudenmukaisuus saa vallan tässä talossa ja sellaiset puheet, jotka ovat mielestäni ihmisarvoa loukkaavia, loppuisivat.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Onneksi hallitus on ollut yksimielinen tehdessään tätä esitystä, ja takuueläke on näin ollen täällä eduskunnassa käsittelyssä.

Ed. Zyskowicz, täytyy sanoa, että te olette todella rehellinen edustaja. Te olette ollut koko ajan sitä mieltä, että näitä pienimpiä eläkkeitä ei tulisi nostaa. Se herjanheitto silloin Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana: niin monta kertaa me näimme tässä edessä sen, mitä Hyssälä silloin ajoi. Se on syöpynyt meillä kaikilla mieliin. Te silloin jo olitte sitä mieltä, että pienimpiä eläkkeitä Suomessa ei tulisi nostaa.

Ei tämä ole poliittisten pisteiden hakupaikka, vaan todellakin, kuten ed. Hoskonen totesi, on kysymys oikeudenmukaisuudesta. Me käytämme miljardeittain rahaa moniin sellaisiin kohteisiin, joissa pelastetaan kansantaloutta, pankkeja, rahalaitoksia, koko tätä järjestelmää. Nyt kun puhutaan sitten pienimpien eläkkeensaajien tuloista, niin ei voi muuta kuin ihmetellä. Tähän pitää tällä hallituksella olla ja hallituspuolueiden edustajilla kaikilla myös varaa. Se on, arvoisa puhemies, tietysti totta, että kun valtiontaloutta tarkastellaan kokonaisuudessaan, niin me joudumme tätä menopuolta tarkastelemaan hyvin tiukkaan, mutta, ed. Zyskowicz, tuleeko se juuri siinä kohtaa, kun kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien asiasta on kysymys?

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rossin puheesta on hyvä jatkaa. Myös minä olen sitä mieltä, että pienituloisten eläkeläisten asia on aina ajankohtainen, on valtionta-louden tilanne mikä vaan, ja jos valtio velkaantuu ja jollei sitä velkaa käytetä, niin kyllä minusta se on varsin kohtuullista, että sitä käytetään pienituloisten eläkeläisten olojen parantamiseksi. Tässä mielessä olen ed. Zyskowiczin kanssa eri mieltä. Mutta hyvä näin, että tämä lakiesitys menee läpi.

Valiokuntatyöskentelyssä kyllä tuli varsin selväksi se, kuinka vaikeaa tämän lakiesityksen läpivieminen oli sosialidemokraateille, ja myös tuon vastalauseen rakenne, se, kuinka se on rakennettu, osoittaa sen, että on tämä vaikea asia teille läpivietäväksi, koska tässä ei sidota niin sanottuihin työeläkkeisiin tätä asiaa.

Mutta tyytyväisyydellä täytyy todeta, että nykyinen kansanedustaja ja ex-ministeri Hyssälä vei tämän asian tarmokkaasti loppuun ja tässä meillä on erinomainen esitys.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! On kyllä aika käsittämätöntä ottaa Kreikka tässä kohtaa vertailukohdaksi. Kreikassa virkamiehet pääsevät 50—53-vuotiaina eläkkeelle ja eläkkeen määrä on kuulemma 93 prosenttia viimeisestä palkasta, ja näillä kansaneläkeläisillä ... (Välihuuto) — Niin, tyttäret saavat vielä sitten oman osuutensa.

Meillä tässä on kysymys kansaneläkkeistä, jotka nousevat 685 euroon kuukaudessa, ja jos lasketaan alin minimipalkka, jos meillä sellainen on, niin se lienee jossakin siellä 1 000:n ja 1 500:n välissä. Eivät pääse kuin vaivoin 50 prosenttiin siitä tasosta nämä 120 000 eläkeläistä, joista valtaosa on esimerkiksi vammaisia tai sairaita ja jotka joutuvat elämään tässä kalliissa yhteiskunnassa. Lisäksi siellä on paljon niitä meidän äitejämme ja isiämme, jotka ovat tehneet arvokkaan työn hoitaessaan lapsia kotona tai muuta tällaista palkatonta työtä, jonka merkitys kuitenkin koko yhteiskunnalle on valtavan tärkeä, hyvää työtä. Heidän vanhuudenturvastaan on kysymys.

Minua hieman, arvoisa puhemies, hävettää tämä keskustelu tältä osin, että tällaista vertailua käytetään. Onneksi tämä esitys nyt menee läpi.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Otin tämän puheenvuoron sen takia, että täällä nyt koetettiin valtion maksettavaksi laittaa kaikki eläkkeet, mutta tämä meidän järjestelmähän on luotu sillä tavoin, että se 22 prosenttia palkasta menee erityisesti Ilmariseen ja Varmaan. Eduskuntahan voisi päättää siitä, että sieltä otetaan enemmän kuin tällä hetkellä tapahtuu.

Mutta niin kuin me olemme nähneet näistä luvuista, niin työeläkerahastoista on nyt 17 miljardia suurin piirtein sijoitettu euromaihin, ja tämä sijoituspolitiikka voisi olla myös Suomeen päin niin, että palkansaajat ja työeläkeläiset voisivat esimerkiksi sosiaali- ja terveysasioissa, kun täällä ed. Zyskowicz puhui palveluista, rakentaa niitä palveluita näillä rahoilla eikä rakentaa niitä yksistään Keski-Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin tai jonnekin muualle, missä näitä rahoja sijoitetaan, vaan tehdä sijoituspaketteja niin, että tuottavasti ja turvaavasti ja paljon varmemmin kuin Kreikassa näistä rahoista saataisiin vuokratuloja, kuten esimerkiksi täällä on työeläkerahastoilla tehty Sello, jossa on muun muassa Espoon musiikkitalo, Leppävaaran kirjasto ja tämän tyyppisiä palveluita. Tämä olisi juuri näitä sijoituskohteita, joita kaivattaisiin.

Tässä mielessä palvelut ovat tärkeä asia, mutta tämä esityshän on sillä tavoin epäoikeudenmukainen, että kun kansaneläkejärjestelmä on taattu valtion budjetin kautta ja jos eivät rahat riitä, niin Kelasta lähetetään kirje, että lähettäkää lisää rahaa, ja samaan aikaan esimerkiksi maatalousyrittäjät saavat MYELiin 500 miljoonaa suurin piirtein budjetissa joka ainoa syksy. Tässä suhteessa pientä työeläkettä saavat, jotka lähtevät joka aamu tai yö töihin, ovat aivan epäoikeudenmukaisessa asemassa.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin tarkasti, mitä ed. Zyskowicz tästä takuueläkkeestä sanoi, ja voin siltä osin yhtyä hänen näkemyksiinsä, että valtiontalouden tila on sellainen, että on syytä olla huolissaan. Mutta jos tällä ajatellaan nyt tätä valtiontalouden tilaa korjata, niin kyllä silloin vähän harharetkillä ollaan. Minä olen itse puhunut täällä melkein koko 15 vuoden ajan näitten vähempiosaisten ihmisten asioitten hoitamisen puolesta ja nimenomaan näiden ihmisten puolesta, jotka ovat vanhempaa ikäluokkaa ja jotka eivät työelämän kautta saa mitään eläkettä, saavat vaan kansaneläkkeen. Se on ollut alle 600 euroa kuukaudessa. Minä vaan kysyn, ed. Zyskowicz: Tulisitteko sillä toimeen, kun siitä vielä otetaan verot pois?

Sitten mitä tulee tähän sosialidemokraattien näkemykseen ja vastalauseeseen, niin sillä on vaan pyritty osoittamaan, että tässä on joitakin epäkohtia, jotka olisi pitänyt korjata. Valitettavasti nyt hallituspuolueet eivät ole sitä korjanneet, ja täytyy tältä osin vaan todeta, että hyvä kokonaisuus sinänsä, mutta nämä epäkohdat olisi pitänyt voida kanssa korjata.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! En halua keskustelua enää juurikaan pitkittää. Haluan vielä kerran todeta sen, että minunkin mielestäni tämä uudistuksen sisältö, tämä asia, on sinänsä positiivinen. En myöskään kuvittele, että valtiontalous hoidetaan sillä, että tämä uudistus jätetään tekemättä. Halusin vain kiinnittää huomiota siihen, että me elämme tilanteessa, jossa valtio velkaantuu sellaiset toistakymmentä miljardia euroa vuodessa, ja että tämä velkaantumiskehitys on pakko lähivuosina saada radikaalisti vähenemään. Silloin joudutaan tekemään erilaisia menosäästöjä ja joudutaan myös veroja korottamaan.

Itse olen huolissani siitä, että kun näitä menosäästöjä joudutaan tekemään, ne usein kohdistuvat esimerkiksi kuntien valtionosuuksien kautta nimenomaan sellaisiin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, jotka vähäosaisille ihmisille ovat hyvin tärkeitä, usein tärkeämpiä kuin se, saavatko he tulonsiirtona 10 euroa kuussa enemmän tai vähemmän.

Kun nyt sitten mietitään sitä, että täällä ollaan herttaisen yksimielisiä menojen lisäämisen tarpeesta tämän esityksen kohdalla, ja sitten tässä on kehuttu, että 500 miljoonaa vuositasolla on muutenkin onnistuttu menoja tällä suunnalla lisäämään, niin halusin tuoda esiin sen periaatteellisen näkemykseni, että kun menoja joudutaan lähivuosina vähentämään, niin helpoin menovähennys on se, että pidättäydytään uusien pysyvien menojen säätämisestä niin kauan kuin ollaan näin vaikeassa tilanteessa. Näin ollen se tarve leikata jo saavutetuissa eduissa on pienempi, kun pidättäydytään uusista pysyvistä menoista.