Arvoisa herra puhemies! Laki Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:n muutoksesta hyväksyttiin eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä. Monien asiantuntijoiden mukaan ERVV-laista tulisi ilmetä takausvastuiden enimmäismäärä, kuten aiemman ERVV-sopimuksen voimassa ollessa. Uudesta laista ei kuitenkaan käy ilmi, paljonko takausvastuiden päälle tulevat korkomenot voivat olla, ja tämä oli tiedossa laista päätettäessä. Muun muassa sen takia perussuomalaiset esittivät perustuslakivaliokunnassa, ettei ERVV-sopimuksesta voida päättää, mutta kun sellainen esitys oli kuulemma vastoin perustuslakia, niin esitimme, että sopimuksesta tulisi päättää eduskunnassa määräenemmistöllä supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Kysyisinkin valtiovarainministeriltä:

Miten oli mahdollista päättää ERVV-sopimuksesta tavallisella lailla, kun tosiasiallisesti Suomen taloudelliset vastuut voivat korkojen myötä esimerkiksi kaksinkertaistua 28 miljardiin euroon? Jos riski realisoituisi, eikö tuollainen summa jo vaarantaisi lakisääteisten peruspalveluiden järjestämisen?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tämä ERVV-puitesopimuksen hyväksyminen oli hyvin tärkeä sen takia, että se antaa Euroopan unionille mahdollisuuden rakentaa palomuuria tämän talouskriisin leviämisen estämiseksi. Olen tyytyväinen edustaja Saarakkalan kysymyksestä sen takia, että huomasimme viime viikolla valtiovarainministeriössä, että tätä ERVV:tä koskevassa hallituksen esityksen perustelutekstissä oli valitettavasti puutteellinen ilmaisu. Välittömästi, kun huomasimme tämän ministeriössä, pyysin, että eduskuntaa informoidaan siitä, että tällainen puutteellinen ilmaisu on tuohon tekstiin jäänyt, ja tuo kirje on eduskuntaan lähetetty. Nyt olemme valmiita perustuslakivaliokunnan kanssa yhdessä etsimään sellaista keinoa, jolla tuo puutteellinen ilmaisu ja siihen sisältyvä mahdollinen tulkinnanvaraisuus pystyttäisiin korjaamaan.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Varmasti tilanne on se, että on hyvä, että perustuslakivaliokunta itse käy läpi tämän asian nyt perusteellisesti ja kuulee tässä myös asiantuntijoita, jotta tämä asia saadaan selvitettyä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tästä tiedosta, että perustuslakivaliokunta pääsee arvioimaan tilannetta uudestaan.

Mutta sitten, kun on esitetty sellaistakin, että Euroopan vakausmekanismi tulisi korvaamaan jo ensi kesänä tämän Euroopan rahoitusvakausvälineen ja sen takia ei tarvitsisi olla huolestuneita tästä mahdollisesta korkomenosta, eikö nyt ole kuitenkin niin, että ainuttakaan Euroopan vakausmekanismisopimusluonnosta ei ole täällä eduskunnassa vielä käsitelty? Meillä ei ole mitään takeita, vai onko, että tämä Euroopan vakausmekanismi on tulossa voimaan? Ja parempi muuten olisikin, ettei tulisi voimaan, koska kyllä se vie Eurooppaa kohti liittovaltiota.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tämä vakausmekanismi, johon edustaja Saarakkala viittaa, on tämä pysyvä kriisinhallintamekanismi. Ja Suomi on tänään muun muassa eduskunnan suuren valiokunnan toimesta ottanut sen kannan, että me olemme valmiita siihen, että tuon pysyvän mekanismin käyttöönottoa aikaistetaan. Syy, miksi me olemme siihen valmiita, johtuu oikeastaan kahdesta asiasta. Toinen on se, että tähän pysyvään mekanismiin sisältyy velkajärjestelymahdollisuus, eli se tarkoittaa sitä, että myöskin sijoittajat ottavat vastuuta mahdollisen tulevankin kriisin hoitamisesta. Ja toinen asia, joka tähän pysyvään mekanismiin sisältyy, on se, että sen kautta annettavat lainat ovat ensisijaisia, mikä tarkoittaa sitä, että euromaiden asema on paremmin turvattu. Tässä suhteessa tämä on eduskunnan suuren valiokunnan tänään vahvistama kanta, ja tätä kantaa nyt sitten omalta osaltani tulen huomisessa euroryhmässä viemään eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Kysyn oikeusministerin kantaa: olisiko tämän suuruusluokan asia pitänyt käsitellä eduskunnassa määräenemmistöllä supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä, ja onko hallitus tietoinen, kuinka paljon lopulta Suomen takausvastuut ovat?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Varmasti perustuslakivaliokunta itse pystyy ottamaan kantaa siihen. Oikeusministeri ei ole perustuslakivaliokunnan valvoja.

Pääministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Kysyttiin, onko hallitus tietoinen, paljonko Suomen takausvastuu on. Takausvastuu on tällä hetkellä 1,8 miljardia euroa. Ja valtuus, josta aiemmin on keskusteltu tässä salissa, niin sehän on noin 14 miljardiin asti ERVV:n osalta, jonka käyttöikä siis päättyy — toivon mukaan — vuoden päästä kesällä. Tämän päälle tulevat korot, joista emme tiedä, kun emme tiedä ylipäänsä, käytetäänkö enempi kuin 1,8 miljardia näitä takauksia ja mikä se korko on.

Julkisuudessa esitetyt erittäin suuret takausvaltuusmäärät perustuvat sille oletukselle, että ERVV myöntäisi 30 vuoden lainoja. Kun ERVV:n tarkoitus on myöntää 7,5 vuoden lainoja, niin tästä ehkä tämä osittain väärä käsitys johtuu. (Edustaja Vesa-Matti Saarakkalan välihuuto) Tästä on nyt ihan hyvä aika lailla kiihkottomasti katsoa, mikä on totuus ja mikä ei ole. Suuria summia saadaan, jos laina-aikaa pidennetään vaikka 100 vuoteen.

Herra puhemies! Aluksi täytyy vastata kuitenkin edustaja Saarakkalalle ja edustaja Kivelälle, jotka molemmat ovat perustuslakivaliokunnan jäseniä, että älkää luovuttako sellaista valtaa, joka kuuluu perustuslakivaliokunnalle, hallitukselle. (Naurua) Perustuslakivaliokunnan pitää määritellä, milloin vaaditaan perustuslain säätämisjärjestystä tai supistettua perustuslain säätämisjärjestystä.

Kysyisin pääministeriltä: minkälaisia keinoja ajetaan tämän Kreikan tilanteen ratkaisemiseksi siten, että nämä velkajärjestelyihin liittyvät toimet voitaisiin kapseloida, niin ettei liikkeelle lähde talouskriisi, työllisyyskriisi ympäri Euroopan, ja että myöskin tämä vastuiden jatkuva kasvu pystytään pysäyttämään?

Pääministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Aiheellinen kysymys, koska tämänhän pitää olla se meidän toimintamme fokus.

Mitä hyvänsä tapahtuu Kreikassa tai jossakin toisessa jäsenmaassa, meidän pitää pystyä toimimaan niin, että se kriisi ei leviä joko pankkeihin, niin että pankit kaatuvat ja aiheuttavat sitä kautta vahinkoa perheille, kotitalouksille, yrityksille ja ylipäänsä sen maan taloudelle ja ympäröivälle eurooppalaiselle taloudelle. Toinen puoli on se, että kaatuva maa voi vetää lainahanat kiinni muilta mailta, joista jälleen kerran syntyy tämä leviämisvaara.

Nyt me etsimme ratkaisua siihen, kuinka pankkeja pääomitetaan, eli teemme yhteiset pelisäännöt sille, että pankit pääomittavat itseään tarvittaessa markkinoilta tai sitten oman kotivaltionsa kautta. Viimeinen vaihtoehto, jos maa on huonossa kunnossa eikä pysty nostamaan itse lainoja pääomittaakseen pankkeja, on sitten joku ERVV:n käyttö, mutta se on kaikkein viimeisin.

Toinen on sitten se, että meillä täytyy olla ERVV:ssä arsenaalia siihen, että voimme suojata toiset maat siinä tapauksessa, että joku maa alkaa kaatua hallitsemattomasti — että nämä muut sinänsä terveet valtiot eivät menisi siinä mukana. Näitä kahta kokonaisuutta nyt viikonlopun aikana pohditaan, ja yritetään etsiä vastauksia.

Arvoisa puhemies! Viime heinäkuussa te, pääministeri Katainen, ylititte suuren valiokunnan antaman neuvottelumandaatin päämiesten kokouksessa ja väistitte asian sanomalla, että eduskunta viime kädessä hyväksyy teidän tekemänne sopimukset. Nyt käsittelimme eduskunnassa niitä muutoksia, jotka te hyväksyitte, ja sitä takausvastuun nostoa. Käsittely jouduttiin tekemään kiireellä, ja siitä kertoo se, että kolme arvostettua valiokuntaa tässä talossa jäi erilaiseen käsitykseen takausvastuun suuruudesta kuin mikä hallituksella ilmeisesti oli.

Nyt ei ole kyse siitä, mitä lukee milläkin rivillä missäkin paperissa, vaan valiokuntien käsittelyn jälkeen vallitsi kolmessa valiokunnassa eri käsitys asiasta kuin mitä ilmeisesti asianlaita oli, tai vähintään suuri epätietoisuus. Jälleen on kokous edessä. Miten te, pääministeri Katainen, voitte varmistaa, että jatkossa eduskunnalla säilyy asiallinen päätösvalta meille kuuluviin asioihin, ettei jälleen kiireellä tehdä hätiköityjä ratkaisuja?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että tämä epätietoisuus johtuu kahdesta syystä tämä. Ensimmäinen syy on äärettömän inhimillinen. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto toimii erittäin pienillä voimavaroilla, siellä on muutama aivan huippuasiantuntija ollut aivan käsittämättömässä kuormituksessa muutaman vuoden ajan ilman lomia, ilman vapaita, ja joskus saattaa sattua tämmöisiä inhimillisiä virheitä, että lain perustelutekstiin tulee väärä sanamuoto. Onneksi se sitten tässä pykälässä on oikaistu. Aivan samalla tavalla me 17. päivä toukokuuta toimitusministeristön kanssa kävimme tämän asian läpi, ja silloin asia oli hyvin selvä, mutta valitettavasti eduskunnan kuulemisessa ilmeisesti on tullut sitten jonkun verran väärää tietoa.

Toinen asia on se, että kun eduskunnassa puhutaan takausvaltuudesta, niin silloin aina puhutaan nimellisarvosta. Sen takia me kaikki käytämme sitä noin 14 miljardin euron summaa. Se on nimellisarvo. Näin Suomi aina takaa, on aina taannut ja tulee takaamaankin todennäköisesti, ja korot kuuluvat siihen sitten päälle. Sen takia täällä on voinut tulla erilaisia käsityksiä. Minä luulen, että ne johtuvat tästä.

Ja miten eduskunnan vaikutusvalta turvataan? Ihan sillä avoimella keskustelulla, niin kuin tässä muutaman vuoden ajan on tehtykin suuren valiokunnan ja muitten valiokuntien kautta.

Arvoisa puhemies! Hyvät asiat ensin, ja sitä on se, että hallitus on valmis, näin ymmärrän, tämän asian tarkistamiseen. Mutta, pääministeri ja valtiovarainministeri, ei kysymys ole vain siitä, että virkamiehet ovat väsyneet. Ymmärrän heidän suurta työtaakkaansa ja että heiltä on tullut lipsahdus. Minä luen täältä pöytäkirjasta sen, mitä valtiovarainministeri sanoi 20. päivä syyskuuta: "Takausten yhteismäärä nousee 780 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa Suomen osalta, että Suomen osuus takauksista nousee 7,9 miljardista eurosta noin 13,974 miljardiin euroon. Uusi ERVV-puitesopimus ei kasvata Suomen takausvastuita tästä määrästä." Ja tässä 7,9:ssä oli yksiselitteisesti mukana sekä taattava pääoma että korko. Totta kai, kun te sanoitte, vertasitte nämä, otitte rinnakkaisiksi asioiksi, totta kai eduskunta ymmärsi, että myöskin tässä 14 miljardissa ovat mukana taattava pääoma ja korko. Tämä on teidän puhettanne, ja nyt minä kysyn vielä: (Puhemies: Aika!) Onko hallitus valmis siihen, että hallitus tuo itse uuden esityksen, tai valmis, että eduskunta käsittelee uudestaan tämän lakiesityksenne?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin pääministeri tuossa äsken totesi, niin tämä 14 miljardia, johon täällä eduskunnassa varmasti useassa puheenvuorossa hallituksen puolelta on viitattu, on nimenomaan tämä nimellisarvo. Sen päälle tulevat sitten korot, ja kukaan ei voi tietää, kuinka paljon nuo korot tulevat olemaan. Mutta se on selvä asia, että julkisuudessa väitetyt luvut eivät tule pitämään paikkansa, koska jo ylipäänsä tuo ERVV:n voimassaoloaika tulee olemaan lyhyempi kuin on luultu, koska me yritämme tätä pysyvää mekanismia aikaistaa, ja sen osalta tilanne on rahoituksen osalta toinen.

Mutta mitä tulee tähän tulkinnanvaraisuuteen, niin totta kai harmittaa se, että hallituksen esityksen perusteluteksteihin on jäänyt lause, yksi virke, joka on osassa kansanedustajista herättänyt tulkinnanvaraisuutta, koska mitä tulee siihen, mihin edustaja Pekkarinen täällä viittasi, niin eivät kaikki kansanedustajat ole lähteneet siitä, että 14 miljardissa eurossa ovat mukana korot, vaan osa kansanedustajista. Se johtuu juuri siitä, että tuo teksti on ollut puutteellinen, ja nyt haemme perustuslakivaliokunnan kanssa sellaista tapaa, jolla tuo puutteellinen lause ja muotoilu pystytään korjaamaan.

Arvoisa puhemies! Minä vielä puolustan virkamiehiä, tai näen asian niin, että tätä nyt ei voi oikein siirtää virkamiesten syyksi. Minä uskon, että me löydämme tähän yhteisymmärryksen. Mutta kun valtiovarainministeri on meille asiat esitellyt niin, että hän on verrannut 7,9:ää miljardia, joka oli vanhassa ERVV:ssä meidän vastuumme ja se sisälsi sekä sen lainapääoman että koron, niin totta kai me eduskunnassa ymmärsimme silloin, että 14 miljardia sisältää täsmälleen samalla tavalla sekä lainapääoman että koron. Minusta olisi hyvä, että hallitus tunnustaisi, että virhe tuli ei vain virkamiehille vaan myöskin hallitukselle, ja tätä kautta olisi nöyrästi valmis tekemään yhdessä eduskunnan kanssa ne korjaukset, mitä tämä asia välttämättä vaatii.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Silloin kun me olimme vielä Mauri Pekkarisen kanssa yhdessä hallituksessa — toimitusministeristössä itse asiassa, ei enää hallituksessa, vaan toimitusministeristössä — silloin me kävimme EU:n ministeripoliittisessa valiokunnassa tämän uuden ERVV-perusajatuksen aika lailla läpi. Muistelen silloin toimitusministeristön valtiovarainministerinä lähettäneeni vielä tiedotteen, jossa luki, että "takaukset annetaan jatkossa ERVV:n varainhankinnan pääoman nimellisarvolle, minkä lisäksi takaus kattaa korot", ja täällä puhutaan nämä summat, eli tämä on sinänsä ollut meille kaikille tuttua asiaa. Tämän jälkeen 18. päivä elokuuta suurelle valiokunnalle toimitettiin kirjelmä, jossa todettiin tämä sama asia. Mutta sen jälkeen minä ymmärrän sen, että tässä lain perustelutekstissä on tämä yksi ongelmallinen virke, ja olen ymmärtänyt näin, että jopa valiokuntakuulemisessa joku asiantuntija on puhunut toisin. Tämä on harmin paikka, tämä on vaativa paikka, mutta kyllä me olemme tietoisesti tehneet nämä päätökset, koska eihän näitä päätöksiä nyt voi ihan yllättäen jostakin keksiä.

Mutta ei tässä kannata nyt syyllisiä hakea yhtään sen enempää kuin silloin, kun oli vanha ERVV. Minä muistan, että eräs hyvin tuntemani silloinen oppositiokansanedustaja, joka ei istu vieressä, mutta tuolla puolella kuitenkin, syytti meitä ministeri Pekkarisen kanssa siitä, että vanhasta ERVV:stä oli pudonnut yksi maa vahingossa pois, ja sekin oli ihan tämmöinen lipsahdus. Silloinkin kaikki totesimme, että ehkä tämä ei kuitenkaan sitten tahallinen ollut.

Arvoisa puhemies! Jos ovat virkamiehet väsyneitä, niin niin ovat kyllä jo veronmaksajatkin.

28.9. eduskunta äänesti tässä salissa tekemästäni lausumaesityksestä, joka kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus teettää puolueettoman arvion Euroopan rahoitusvakausvälineen, Euroopan vakausmekanismin ja Euroopan keskuspankin Suomelle aiheuttamista maakohtaisista talousriskeistä ja taloudellisten sitoumusten kokonaisvaikutuksista." Hävisimme tuon äänestyksen äänin 102—66. Mutta kun näyttää siltä, että yhdelläkään ministerillä, sanon sen suoraan näin, ei ole tämä kokonaiskuva hallussa, niin joko te nyt olette valmiit tällaisen puolueettoman tutkimuksen tekemiseen ja tuomaan sen eduskuntaan, kun esimerkiksi viime perjantain Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan avoin kuuleminen ei tuonut tähän asiaan käytännössä yhtään uutta valoa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos Suomen Pankin kuuleminen tai Finanssivalvonnan kuuleminen ei tuo yhtään lisää valoa, niin minä en nyt oikein tiedä, mistä se puolueeton asiantuntija voisi sitten löytyä.

Tosiasia on se, että me olemme tekemisissä niin vakavan ja ennalta kokemattoman kriisin kanssa, että sen hallitsemisessa on todellakin tekemistä. Se, että joku voisi ennakkoon arvioida, mikä on jonkin riski, niin hänen pitäisi samalla arvioida, mikä riski Suomelle koituu siitä, jos näitä järjestelmiä ei ole. Eli me pystymme valitettavasti tässä kriisissä vain jälkikäteen arvioimaan, mikä meni oikein ja mikä meni väärin. Tämä on tämmöistä.

Jos tätä epävarmuutta ei siedä, niin sitten ei kannata olla näissä hommissa mukana. Näitä hommia pitää pystyä tekemään, koska päätöksen tekemättömyyskin on iso päätös. Se on tuuliajolle jättämistä. Se on Suomen kansan tuuliajolle jättämistä. Nyt tässä jokainen tekee parhaan tahtonsa ja kykynsä mukaan niin paljon oikeita päätöksiä kuin ikinä pystyy.

Arvoisa herra puhemies! Kansalaiset todellakin ihmettelevät, miksi viikosta toiseen puhumme Kreikasta ja Euroopan pelastuspaketeista. Pitää muistaa, että kun me puhumme Kreikasta, me puhumme itse asiassa Suomesta. Syy, miksi Suomen hallituskin omalta osaltaan on mukana pyrkimyksissä padota Euroopan velkakriisiä, on Suomen talouden varjeleminen. Pyrimme varjelemaan Suomen talouden kasvua, työllisyyttä, valtion ja kuntien verotuloja, sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluita.

Nyt täällä lukuja on ilma sakeanaan ja syntyy sellainen mielikuva, että Suomen takausvastuu on 14 miljardia ja siihen korot päälle eli tällaisiin vastuisiin veronmaksajien puolesta on Suomi sitoutunut. Mielestäni tämä mielikuva on täysin väärä.

On puhuttu valtuuksista. Se takausvastuu, johon olemme sitoutuneet, on ymmärtääkseni pääministerin mainitsema noin vajaa 2 miljardia euroa — suuri summa sekin, mutta onko asia näin?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz on täysin oikeassa. Se on juuri näin. 1,82 miljardia on se, mihin Suomi on tällä hetkellä sitoutunut. Ja jatkossa jokainen päätös, jolla esimerkiksi uusia maita otetaan lainaohjelman piiriin, tullaan tuomaan eduskuntaan ja eduskunta pääsee päättämään näistä asioista. Haluan korostaa, että tältä osin Suomen eduskunta on kyllä hyvin vaikutusvaltainen eduskunta moneen muuhunkin jäsenmaahan verrattuna, koska täällä jokainen käsittely tuodaan tänne erikseen ja sitä kautta myöskin eduskunta pääsee asiaan erikseen kantaa ottamaan ja sitä kautta tämän porukan käsissä se todellinen vaikutusvalta on.

Arvoisa herra puhemies! Ei tässä minusta ole ollut kyse mistään epäselvyyksistä. Kyllä se tieto on ollut saatavilla, mitä nimellisvastuu tai mitä nimellispääoma tarkoittaa, eli kyllä siihen korot tulevat päälle. Ja juuri tämän takia me esitimme, että tätä ei voi pelkällä yksinkertaisella enemmistöllä täällä hyväksyä, jos sen tänne tuo. Eli se on kyllä keskustan edustajien oma ongelma, jos ette ole olleet kartalla tässä asiassa.

Onko nyt tarkoitus, että kun perustuslakivaliokunta tätä arvioi uudestaan, niin tätä arvioidaan myös sen päätöksentekojärjestyksen osalta uudestaan? Vai onko kyse vain siitä, että nyt arvioidaan, onko tapahtunut jokin kömmähdys, mitä ei tosiasiassa ole tapahtunut?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! En näe tarvetta käydä läpi päätöksentekomenettelyä, vaan nimenomaan kysymys on siitä, että me haemme perustuslakivaliokunnan kanssa sellaista tapaa, jolla tämä yksi virke, joka hallituksen esityksen perusteluihin on jäänyt, siihen liittyvä tulkinnallisuus, voidaan korjata. Tästä meidän vuoropuhelussamme on kysymys, ja toivottavasti huominen perustuslakivaliokunnan kokous tuo tähän jo vastauksen.