Arvoisa puhemies! Yhteistoimintaneuvotteluilmoitusten tahti on lisääntynyt kiihtyvällä vauhdilla. Viikon kuluessa työntekijöitten irtisanomisista ja vähennystarpeista on ilmoittanut muun muassa Lemminkäinen, Componenta, M-real ja Ahlström. Tänään huonot uutiset rantautuivat sitten Lappiinkin. Teräsyhtiö Outokumpu ilmoitti maailmanlaajuisesti 1 300 työntekijän vähennystarpeesta, joista 300 työntekijää vähennetään kotimaasta, ja suurimmat vähennystarpeet kohdistuvat nimenomaan Lappiin ja Tornion Outokummun terästehtaaseen. Outokumpu on merkittävä työnantaja Lapissa ja meillä korvaavia työpaikkoja on vähän. Kysynkin ministeri Ihalaiselta:

Onko hallitus tiedostanut tämän asian ja ryhtynyt toimenpiteisiin, ja mistä saadaan uutta työtä ja kasvua?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on tietysti tärkeä ja vakava. Meillä on liian paljon nyt pienellä aikaa yt-neuvotteluja ja irtisanomisuhkia. Vaikka kokonaistyöttömyys ei olisikaan kasvanut, niin kuitenkin nämä ovat huolestuttavia tietoja.

Mitä tulee nyt sitten Outokumpuun ja Tornion terästehtaaseen, niin 300 ihmisen osalta on tänään ilmoitettu yt-neuvotteluja ja 200 niistä kohdistuisi Lapin alueelle. Näytti luottamusmies kertovan, että uutinen ei ihan yllätyksenä tullut, että tähän oltiin jossain määrin varauduttu sen takia, että kysyntä on ollut heikompaa kuin on ajateltu ja tämä yleinen epävarmuus maailmantaloudessa ja kaikki tämä vaikuttaa tietysti.

Mutta sitten voi sanoa, että pohjoisessa ei kaikki ole ihan huonosti, että ehkä nyt Lappi laajemminkin ottaen on yksi niitä alueita, joilla Suomessa kuitenkin vielä investoidaan ehkä enempi kuin muualla, että läntisessä Lapissakin on paljon myös. Tornion terästehdas samalla laajentaa ja investoi. Nyt samalla käydään yt-neuvotteluja, ja sinne tulee aika paljon muitakin investointeja, mikä antaa mahdollisuuksia myös uuteen työhön — liittyy kaivannaistoimintaan, liittyy biopuoleen ja liittyy moniin ydinvoimarakentamismahdollisuuksiin jnp. Mutta se ei lohduta niitä ihmisiä, jotka nyt ovat tämän piirissä, ja silloin nämä yhteiskunnan toimet liittyvät siihen, että meillä on instrumentteja tämän muutosturvan hoitamiseen, (Puhemies: Ja nyt aika on täynnä!) koulutus- ja työvoimapoliittisiin toimiin, ja niitä tietysti pitää täälläkin Lapissa käyttää ja varjella sitä ammattitaitoa, joka heillä on, jotta uutta työtä syntyy. Näihin toimiin me tietysti tartumme ja suhtaudumme tähän asiaan erittäin vakavasti.

Arvoisa puhemies! Tämä työttömyyden uhka on aina iso asia itse kullekin, joka sen kohtaa, ja kysymys ei ole vain tutun työyhteisön menettämisestä, vaan monesti myös toimeentulo vaikeutuu, ja kysyisinkin — tuossa ministerillä jäi vähän kesken —miten tämän työttömäksi joutuneen muutosturvasta ja muusta tuesta huolehditaan.

Työministeri Lauri Ihalainen

Valtio on varautunut tietysti tämän vuoden budjetissa ja ensi vuoden budjetissakin siihen, että meillä näihin muutosturvaan ja välittömiin koulutus- ja työvoimapoliittisiin toimiin on kohtuullisesti määrärahoja ja samoin myös näitten äkillisten rakennemuutospaikkakuntien hoitamiseen. Tänään valtioneuvosto viimeksi teki uuden päätöksen Keski-Karjalan ottamisesta tai nimeämisestä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi sen takia, että Kiteellä lastulevytehdas lakkautettiin ja sillä alueella on riski aika suureen työttömyyteen. Nämä instrumentit ovat tällaisia, ja niitä me voimme käyttää, ja valtiovalta voi näissä toimia, mutta se ei varmaan pysty järjestämään sitten varsinaisia työpaikkoja, mutta voi olla mukana, kun sitä uutta työtä ja uutta yrittäjyyttä näille alueille myös yritetään hakea. Niissä tehtävissä valtiovaltakin tietysti on omalta osaltaan mukana niin Lapissa kuin muuallakin.

Arvoisa puhemies! Outokummun merkitys Torniolle, Tornionlaaksolle, koko Lapille on erittäin merkittävä. On ollut tiedossa, että esimerkiksi tämä Itämeren niin sanottu rikkidirektiivi aiheuttaa tehtaalle usean miljoonan vuosittaisen lisäkustannuksen. Teollisuuden energiavero on asia, joka tuntuu siellä isona rasitteena. Ministeri viittasi tässä kuitenkin Lapin muihin mahdollisuuksiin, muun muassa kaivosteollisuuden osalta. Kysyn:

Onko hallituksella suunnitelma pyrkiä jalostamaan nuo kaivosten, esimerkiksi rautakaivosten, tuotteet niin, että ne lähtevät maailmanmarkkinoille, eivät niin sanottuna raakarikasteena, vaan pelletteinä? Kysyn myöskin: Onko hallituksella suunnitelmia torjua näitä uhkia, jotka muodostavat siis lisäkustannuksia, joista mainitsin rikkidirektiivin ja energiaverotuksen?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Viime viikolla palkansaajakeskusjärjestöjen ja työnantajakeskusjärjestöjen puolella saavutettu raamisopimusratkaisu oli monella tapaa hyvä, ja siinä yhteydessä valtiovalta totesi, että mikäli tuo sopimus tulee sitten lopulta syntymään ja tulee olemaan riittävän kattava, niin siinä yhteydessä hallitus on valmis tulemaan vastaan ensi vuoden alusta ottamalla käyttöön tämän energiaveroleikkurin, ja tämän vastaantulon tarkoituksena on juuri edesauttaa niiden tuotantoyhtiöiden toimintaa, jotka käyttävät paljon energiaa. Eli tämä on nyt osittain, myöskin tämä päätös, nimenomaan parttien eli työntekijöiden ja työnantajien käsissä. Joka tapauksessa hallituksen suunnitelmissa ja hallitusohjelmassa on energiaveroleikkuri. Eli jollain aikataululla tulevaisuudessa tulemme tuon energiaveroleikkurin toteuttamaan. Mutta tullaanko se toteuttamaan jo ensi vuoden alussa, riippuu osaltansa työmarkkinaratkaisusta.

Arvoisa puhemies! Kysyisin, onko muita vaihtoehtoja kuin nyt käytössä olevat välineet, sillä on monesti nähty, että Suomessa irtisanominen on kuitenkin matalakynnyksistä ja halpaa. Eurooppaan ja muihin Pohjoismaihin nähden Suomessa työntekijän irtisanominen on kuitenkin halpahintaista. Kysyisinkin, onko mahdollista, että voitaisiin herättää koulutus- ja erorahasto, joka yhteisvastuullisesti kerättäisiin työnantajalta niin sanottuina hyvinä aikoina, ja sitä rahaa voitaisiin sitten käyttää näitten muitten jo voimassa olevien toimien lisäksi, jolloin voitaisiin saada vielä enemmän koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen ja muutokseen tukea.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä ajatus on luova ja tärkeä. Hallitusohjelmassa on samoin kuin nyt syntyneessä raamiratkaisussa maininta siitä, että valtakunnallista koulutusrahastoa kehitettäisiin siten, että siinä voisi työsuhteen aikana kertyä koulutusoikeutta, jota voitaisiin käyttää työsuhteen aikana tai työsuhteen päätyttyä oman osaamisensa ja ammattitaitonsa päivittämiseen. Tämä sisältyy myös tähän raamisopimukseen, se on meidän hallitusohjelmassamme, ja se on tärkeä instrumentti kehittää tähän suuntaan. Se toisi uuden välineen.

Korostan sitä, että tämä muutosturvaidea, joka meillä nyt kuitenkin on voimassa, jota pitää kehittää, sen fiksuus liittyy siihen, että tartutaan heti, kun se irtisanomisilmoitus tulee, siihen, että saadaan se uusi polku työhön ja koulutukseen eikä jäädä odottamaan sitä irtisanomisaikaa ja sen päättymistä. Tullaan tavallaan ennakolta näitä suunnitelmia tekemään. Tällaisia malleja me tarvitsemme, työstä työhön eikä työstä työttömyyteen, näitä siltoja enempi. Tämä ajatus on juuri sarjassamme sitä, mitä meidän pitää kehittää.