Täysistunnon pöytäkirja 56/2013 vp

PTK 56/2013 vp

56. KESKIVIIKKONA 22. TOUKOKUUTA 2013 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puutavaran mittauksesta

 

Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tälle puutavaranmittauslain uudistukselle on muutama peruste, elikkä sitä uudistetaan ja saatetaan ajan tasalle ja yhteensopivaksi muiden mittauslaitelakien kanssa. Energiapuun mittaus otetaan uutena toimintamuotona mukaan lainsäädännön piiriin ja tietysti tällä esityksellä, niin kuin aikaisemmallakin ja voimassa olevalla, aina pyritään siihen, että se heikomman osapuolen oikeusturva myöskin kaikessa osassa turvataan sekä myöskin niin, että virallisen mittaajan ja mittauslautakunnan hallinnollisten pakkokeinojen käyttö tulee myöskin mahdolliseksi.

Puhemies! Valiokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota toimintaympäristön muutokseen, joka tätä mittauslakia ympäröi. Se on merkittävästi muuttunut sekä puunhankinnassa että mit-taustoiminnassa nykyisen puutavaranmittauslain valmistelun yhteydestä 1980-luvun lopulta tähän päivään. Ennen kaikkea mittausjärjestelmät ovat teknistyneet. Esimerkiksi hakkuiden koneellistumisaste on noussut noin 20 prosentista yli 90 prosenttiin. Energiapuun merkitys on tällä vuosituhannella kasvanut ja kasvaa edelleenkin voimakkaasti, ja samalla uudet korjuu- ja mittausmenetelmät ovat yleistyneet. Myös puutavaran mittausmenetelmät ja -laitteet ovat muuttuneet nykylain aikana erittäin voimakkaasti.

Valiokunta pitää keskeisenä, että säädettävällä lailla turvataan jalostamattoman puutavaran mittauksessa käytettävien menetelmien, laitteiden toiminnan ja mittaustulosten luotettavuus. Lakiehdotuksella tulee lisätä puukaupan sujuvuutta, lisätä edelleen mittausosapuolten välistä luottamusta ja parantaa kehittyvien puu- ja urakointimarkkinoiden toimivuutta kaikkien puutavaralajien osalta. Valiokunta korostaa sitä, että yksityisen metsänomistajan ja työntekijän oikeudellista asemaa turvaava heikomman osapuolen suoja on säilytettävä nykyisen lain mukaisena.

Valiokunta pitää myös esityksen mukaisesti energiapuun mittausta ja sen liittämistä osaksi puutavaran mittauksen säädöspohjaa tarpeellisena erityisesti sen vuoksi, että käyttötarkoituksen mukainen raja ainespuun ja energiapuun välillä vaihtelee eri markkinatilanteissa. Esityksen merkittävin muutos nykyiseen lakiin verrattuna on siis ehdotus energiapuun sisällyttämisestä lain soveltamisalaan.

Erityisesti painotetaan myöskin sitä, että lakiehdotus selkeyttää kaikkien mittausosapuolten asemaa, sillä jatkossa kaikki mitattava jalostamaton puutavara on nyt sitten tämän esityksen myötä lain piirissä.

Rationaalisten mittaustapojen mahdollistamiseksi lakiehdotus antaa yrityksille ja laajamittaisen urakointimittaustoiminnan osalta edelleen mahdollisuuksia sopia yhteisistä mittaukseen liittyvistä asioista toimijoiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä on myöskin valiokunnan mielestä hyvä, että se säilyy tässä laissa. Yritysten välinen sopimusvapaus supistuu kuitenkin ainespuun mittauksessa jonkin verran, kun aikaisemmin tulkinnanvaraiset yritysten väliset puutavaran vaihdot ja toimituskaupat on yksiselitteisesti otettu lain soveltamisalan piiriin.

Puhemies! Yksi asia, jonka valiokunta on tässä ehdotuksessaan varsinaiseen hallituksen esitykseen muuttanut, on se, että nykyisinkin yli 20 irtokuutiometrin kokoiset sahanpuruerät ovat puutavaranmittauslain mukaan lain piirissä. Vaikka sahanpurun käyttö selluloosan valmistuksessa on vähentynyt, on sahanpurun myynnillä kuitenkin edelleen huomattava merkitys sahojen taloudessa. Valiokunta katsookin, että lain mukaisesti mitattu sahanpuru ja viranomaisvalvonta vähentävät epävarmuutta toimialalla. Lain soveltamisalaa ei ole kuitenkaan tässä yhteydessä tarpeen laajentaa nykyistä pienempiin sahanpurueriin. Siten valiokunta tulee jäljempänä ja tuossa varsinaisessa lakiehdotuksessaan ehdottamaan sahanpurusta jo nykyisin voimassa olevien säädösten sisällyttämistä tähän uuteenkin lakiin.

Elikkä valiokunta myös 23 §:n 2 momentin säädöksessä ehdottaa, että mittausosapuolen on aina pyynnöstä annettava toiselle mittausosapuolelle mittaustuloksen lisäksi tiedot, joiden perusteella mittaustulos voidaan laskea, elikkä ne parametrit apteerauksen myötä, mitkä on sovittu, että ne voidaan aina tarkistaa, ja tiedot, silloin kun ne halutaan, ne myöskin luovutetaan. Se on yksi perusperiaatteita tässä koko laissa, ja se on myöskin peruste sille, että sitä heikompaa osapuolta puolustetaan ja sen puolelle aina asetutaan.

Puhemies! Yksityiskohtaisista perusteluista luettelen vain ne lakipykälät, joihin valiokunta esittää muutoksia: Elikkä 4 §, määritelmät, ja siinä tulee tämä purujen yli 20 irtokuutiometrin mukaan ottaminen tähän lakiin. 8 § on puutavaran mittauslautakuntaa käsittelevä pykälä, 15 § on mittausmenetelmien ja -laitteiden vaatimuksia kosketteleva pykälä, 17 § on mittauksen luotettavuuden varmistaminen, 25 §, urakointimittauksen tuloksen tarkistaminen, 35 §, valvontamit-taukset, 38 §, valvontamittauksen pöytäkirjan tiedoksianto ja arkistointi, ja lisäksi 61 §, voimaantulosäännökset, ja 64 §, siirtymäsäännökset, ja siirtymäsäännöstä esitetään muutettavaksi niin, että siltä osin kuin on kyse sellaisista puutavaralajeista, joita käytetään energiantuotantoon, niiden mittaamiseen sovelletaan näitä uusia lainsäädäntöjä 1. päivästä tammikuuta 2014 alkaen.

Puhemies! Tähän lakiehdotukseen sisältyy pykälävastalause, joka varmastikin tuonnempana, myöhemmin esitellään, ja sen pohja on se, että luottamusta ja laatua ja ositteiden jakoperusteita halutaan vielä korostaa.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kuten tuossa valiokunnan puheenjohtaja ansiokkaasti kertoi, tämän lainsäädännön tarkoitus on hyvä. Sillä halutaan edistää heikomman osapuolen asemaa ja varmistua siitä, että mittaus tapahtuu oikein ja oikeanlaisilla laitteilla ja laitteet ovat tarkistettavissa. Ja erittäin positiivista on se, että saimme valiokunnassa tämän lainsäädännön muuttumaan niin, että se koskee myös sahanpurua, jolla on erityisen iso merkitys sahojen talouden kannalta.

Mutta se on surullista, että emme voi olla aivan varmoja, mitä hallituspuolueet tässä ajavat takaa läpinäkyvyyden osalta. Me oppositiopuolueet vaadimme puukauppaan avoimuutta, kuten 700 000 metsänomistajaa vaativat myös. Tilannetta voi verrata siihen, että kun tavallinen palkansaaja saisi palkan ja palkka koostuisi lukuisista eriarvoisista eristä, palkansaaja ei saisi perusteita, siis palkkanauhaansa, muuten kuin pitämällä asiasta meteliä, kun yrittäjä vetoaisi yrityssalaisuuteen. Tämäntyyppinen toiminta ei ole läpinäkyvää.

Eli kyse on siitä, että halusimme, että pyydettäessä esimerkiksi motolistat olisi saatava, tiedot olisi luovutettava siinä laajuudessa, että niiden perusteella voidaan todeta puunkorjuu ja -hakkuu tehdyn puukauppasopimuksen mukaisesti. Laatuositemittaushan on tänäkin päivänä arkipäivää, ja yleensä nämä motolistat pyynnöstä sitten on saatukin, mutta tämän lainsäädännön tulkinta saattaa jopa heikentää nykytilannetta. Sen takia jouduimme tämän vastalauseen tekemään.

Vastalauseessa haluttaisiin, että laatuositemenetelmään liittyvä maa- ja metsätalousministeriön määräys säilyisi laissa, sillä se varmistaa, että asetuksen sisällöstä riippumatta laatuun ulottuva nykyinen mittausjärjestelmä toimii jatkossakin, eli siis nykykäytäntö, eikä mahdollisuutta olisi sen huonontamiseen. Toivomme, että asetus sitten aikanaan selventää tämän asian puun myyjän, heikomman osapuolen, hyväksi. Nyt näyttää siltä, että ajateltiin näin, että on tärkeintä suojata ylikansallista toimijaa, ja pelätään, että yksittäinen mummo pian käyttäisi hyväksi tällaista monikansallista jättiä. Me kaikki toki haluamme, että metsäteollisuus menestyy, mutta menestymisen pitää tapahtua rehellisillä keinoilla, ei yksittäisen heikomman osapuolen höynäyttämisen perusteella.

Eli meillä oppositiopuolueilla on vastalause tähän asiaan, joka tosiaan koskee tätä laatuositemittausta: sitä, että se jatkossakin voi toimia.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä puunmittauslaki: se oli tosi hyvä, että esimerkiksi sahalta tuleva jätepuu, minkä me luokittelimme ennen jätepuuksi, puru ja hake, tulee nyt mittauslain piiriin. Esimerkiksi aikaisemmin ovat metsähakkuutähteet, jotka tulivat metsästä, kuuluneet lain piiriin, mutta sahalta tuleva puru sekä hake ei kuulunut sen lain piiriin. Nyt se kuuluu, paitsi se 20 kiintoa, mikä siinä on se minimimäärä, sillä ei ole merkitystä.

Mutta tuosta kun siinä mittauslaissa sanotaan näin, että se on vieläkin huomattava osa tämä hake taikka jätepuu, mikä sahalta tulee, niin se on erittäin huomattava osa. Jos verrataan sitä, mitä ennen tuli sahoilta esimerkiksi kuorta, se työnnettiin johonkin täytemaaksi tai tämmöiseksi, niin tällä hetkellä se muodostaa sahan tuotosta 13—15 prosenttia. Eihän se voi muuta olla kuin merkittävä osa.

Sitten tästä vielä, että mikä on se heikompi osapuoli: se on pikkuyritys taikka sitten se metsän myyjä, mutta se ei ole suurteollisuutta edustavat nämä kolme jättiä. Ne eivät varmasti tule häviämään siinä ja saavat hyvin halvalla sitä puuta. Esimerkiksi sahat maksavat koko rungosta noin 70 prosenttia sen hinnasta. Loppu tulee sieltä suurteollisuudesta. Saha tuottaa sitä haketta. Sahan pihassa se tukki maksaa suurin piirtein 75 kiintoa euron, ja saha saa siitä kiinnoksi muutettuna 35 euroa, niin aika pitkä miinus siitä tulee, mutta ei tehdas koskaan maksa sitä 35:tä euroa läheskään kantohintana siitä loppuosasta. Elikkä kyllä tämä on hyvä, mutta siihen olisi pitänyt tulla pikkusen tarkennuksia tuohon mittaukseen.

Sitten vielä siitä, kuinka suuri mahdollisuus tässä Suomessa olisi: Me hakkaamme tällä hetkellä vain osan siitä, mitä kasvaa tuo metsä. Meillä olisi 15 miljoonaa kuutiota varaa tuottaa sahojen kautta tänne tehtaille haketta, joka on pitkäkuituista ja paljon parempaa kuin tuolta latvaosasta puuta ja harvennuspuulta tuleva hake. Elikkä jos me panostamme nimenomaan tähän sahapuoleen, niin me saamme sieltä todella hyvää haketta, joka nyt kuuluu siihen mittauslain piiriin, teollisuuden käyttöön.

Arvoisa puheenjohtaja! Me emme voi mennä siihen Amerikan-malliin, joka on se — vaikka minä nyt edustan tämmöistä puun ostajapuolta — että sinne vain otetaan joku alue ja sen saa siitä vetää niin tyhjäksi kuin haluaa ja sitten siitä vain hinta repäistään niin kuin tuolta. Esimerkki aikaisemmalta ajalta ennen mittauslakia: Jos myytiin haketta esimerkiksi paikkaan A — minä en nimeä paikkoja, mutta meillä on kokemusta — taikka paikkaan B, niin paikasta B saattoi rekkakuormasta saada 2—3 megawattia enemmän, elikkä se on aika paljon. Se on koivuhakkeella irtomotti per megawatti, elikkä se on huomattava.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajalle mietinnön esittelystä ja tärkeästä laista. Suomi elää metsästä edelleenkin ja toivottavasti myös jatkossa. Tietenkin maailman muuttuessa ja tekniikan kehittyessä on tullut aika uudistaa puutavaran mittauslakia, niin kuin tässä puheenjohtaja toi esille, yhdistää se tähän aiempaan lainsäädäntöön ja varsinkin, kun energiapuun käyttö on lisääntynyt. Jos me aiomme olla biotalouden edistäjämaa ja toisaalta sitten hyötyä myös tästä biotaloudesta itsekin, on hyvä, että tämä lainsäädäntöesitys nyt on tullut.

Aivan yksimielisesti tämä mietintö ei maaliin asti mennyt. Vastalauseessa on kiinnitetty huomiota juuri heikomman osapuolen asemaan, niin kuin kyllä alkuperäisessä esityksessäkin, mutta jaan tämän huolenaiheen, jonka edustaja Kalmari esitti. Kannatan tietysti tätä vastalausetta ja yhdyn hänen ajatuksiinsa siitä, että meidän on oltava kuitenkin varuillamme siitä, tuleeko tämä heikomman osapuolen asema tarpeeksi huomioitua uuden lainsäädännön puitteissa.

Yleiskeskustelu päättyi.