Simo Rundgren /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta antaa nyt oheisen kertomuksen neuvoston toiminnasta vuonna 2013. Kertomuksessa selostetaan neuvoston istuntoja toimintavuoden aikana sekä esitetään katsaus Suomen valtuuskunnan yleiseen toimintaan.

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa oli Norja. Norjan painopistealueet puheenjohtajakaudella 2013 olivat — aika pitkä lista — vakaa hyvinvointivaltio, nuorisotyöttömyyden torjuminen, terveysalan yhteistyön lujittaminen, rajaesteiden poistaminen, Pohjoismaiden alueiden yhteistyö ja pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteiskunnan laaja turvallisuus. Suomen valtuuskunnan kertomus painottuu myös näihin teemoihin, ja tämä kertomus on nyt ensimmäistä kertaa laadittu sillä tavalla, että siinä ovat nämä teemat esillä.

Suomen valtuuskunnan kokouksissa käsiteltiin pohjoismaista yhteistyötä liikenne- ja energiapolitiikan alueilla, yhteistyötä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, kyberyhteistyössä ja huoltovarmuusasioissa. Näiden teemojen lisäksi valtuuskunta jatkoi rajaestetyön aktiivista seurantaa ja kävi ministerineuvoston rajaestefoorumin edustajien kanssa keskusteluja rajaesteiden poistamisesta. Pohjoismaiden neuvosto on myös perustanut oman rajaestetyöryhmän seuraamaan tämän foorumin työtä.

Vuoden 2013 pääteema neuvostossa oli ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö Pohjoismaissa. Näitä ja yhteiskunnan turvallisuutta käsiteltiin neuvoston teemaistunnossa Tukholmassa huhtikuussa 13. Neuvosto hyväksyi teemaistunnossa suosituksen, jotta yhteistyöllä vahvistettaisiin verkkouhkien ja tietoverkkohyökkäysten torjumista. Neuvosto suosittaa Pohjoismaiden hallituksille, että yhteistyötä vahvistetaan kokemusten vaihdolla, yhteisellä osaamisen kehittämisellä, maiden asianomaisten viranomaisten välisellä koordinoinnilla sekä pitkällä aikavälillä yhteisten rakenteiden lisäämisellä.

Pohjoismaiden neuvoston mielestä puolustus- ja turvallisuuspolitiikan yhteistyöhön on saatava laajempi, parlamentaarinen ulottuvuus. Puolustus- ja turvallisuuspolitiikan laajakantoista yhteistyötä tehdään pitkälti ilman parlamentaarista osallistumista ja vaikutusta. Neuvoston kehotuksesta myös kansalliset parlamentit järjestivät vuoden aikana täysistuntokeskustelut puolustus- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä.

Suomen eduskunnan täysistuntokeskustelu käytiin valtioneuvoston selvityksen pohjalta kesäkuussa viime vuonna. Keskustelu oli aktiivista, ja yhteistyö sai laajan tuen. Yhteistyö nähtiin luonnolliseksi ja kansan tukemaksi. Yhteistyö ei poista Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisten perusratkaisujen eroja, mutta toisaalta erot eivät myöskään ole este yhteistyölle.

Pohjoismaiden neuvosto pyrkii aktiivisesti vahvistamaan ulko- ja puolustuspolitiikan pohjoismaista näkökulmaa. Kaikkien Pohjoismaiden tahtotila yhteistyön tiivistämiseksi on vahva. Suomen sitoutuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön ja sen edelleen syventämiseen on vahvasti esillä valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Pohjoismaiden neuvoston ensimmäinen pyöreän pöydän keskustelu pohjoismaisesta puolustuspoliittisesta yhteistyöstä käytiin 30. syyskuuta 2013 Helsingissä. Suomihan oli tuolloin Nordefcon puheenjohtajamaa.

Pohjoismainen yhteistyö jatkui aktiivisena myös muissa asioissa. Neuvostossa käsiteltiin muun muassa energia- ja ympäristöyhteistyötä, innovaatio- ja tutkimusasioita sekä koulutus- ja sosiaalipoliittisia aloitteita.

Neuvostolla on myös aktiivista kansainvälistä toimintaa. Vuoden 2013 istunnossa hyväksytyissä yhteistyön suuntaviivoissa todetaan, että neuvosto jatkaa jo aloitettua yhteistyötä Venäjän parlamentaarikkojen kanssa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on Venäjän demokratiakehityksen tukeminen. Konkreettisena tavoitteena on myös Itämeren ympäristön tilan ja maiden välisten kulttuuriyhteyksien parantaminen. Yhteistyötä tehdään opinto-ohjelmien, pyöreän pöydän keskustelujen ja nuorisopoliitikkojen foorumin kautta. Viimeisin nuorten parlamentaarikkojen foorumi järjestettiin Oulussa tänä keväänä, ja siellä oli mukana myös venäläisiä alueparlamentaarikkoja. Suomen valtuuskunta oli järjestäjänä. Eli me olemme rakentaneet yhteistyötä Venäjän kanssa myös Ukrainan kriisin aikana.

Kansainvälinen yhteistyö erityisesti Venäjän ja Baltian maiden kanssa oli tavoitteellista ja tuloksekasta. Minskin jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuiden aikana on syytä todeta, että Pohjoismaiden neuvosto on vuosien ajan kiinnittänyt erityistä huomiota Valko-Venäjän demokratiakehitykseen. Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian yleiskokouksen järjestämien vuosittaisten seminaarien tarkoituksena on tukea demokratiakehitystä, edistää alueen sananvapautta, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvosto on ainutlaatuinen kansainvälinen järjestö. Sen istunnoissa ja sen toiminnassa muuten kansanedustajat voivat tehdä kysymyksiä minkä tahansa Pohjoismaan ministereille. Aloitteiden ja keskustelun lisäksi vuoden aikana keskityttiin myös erityisesti suositusten toimeenpanon kehittämiseen.

Tässä suhteessa vastuu siirtyy myös eduskunnalle, täällä oleville valiokunnille ja tietenkin myös ministeriöille. Tässä, näiden suositusten täytäntöönpanossa, on mielestäni Pohjoismaiden neuvoston työn kehittämisen kannalta keskeisin kenttä, ja, arvoisa puhemies, siihen työhön tarvitsemme myös Pohjoismaiden puhemiesten täyden tuen, ja on ollut ilo huomata, että Pohjoismaiden parlamenttien puhemiehet ovat tukeneet arvovallallaan Pohjoismaiden neuvoston työtä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rundgren kertoi tavoitteeksi, että tuetaan Venäjän demokratiakehitystä. No, jos tuntee Venäjä-Neuvostoliiton historiaa, niin on aika traaginen kehityskulku maaorjayhteiskunnasta sotakommunismiin, sotakommunismista basaaritalouteen ja basaaritaloudesta oligarkkien täydelliseen rajoittamattomaan kapitalismiin. Silloin kysymys pitää asettaa niin, että tavoitteet olisivat jollakin tapaa realistisia, missä kehitysvaiheessa sille demokratian kehittymiselle, syntymiselle jäi elintilaa. Olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan sen, mitkä ovat ne konkreettiset toimet, millä halutaan lähteä yhteispohjoismaisesti liikkeelle silloin, kun puhutaan demokratian kehittämisestä Venäjällä.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totesin jo tämän kertomuksen johdantopuheenvuorossa — tässähän seuraa vilkas keskustelu, niin että Pohjoismaiden neuvoston jäsenet voivat yksityiskohtia paremmin kommentoida — että me olemme järjestäneet parlamentaarikkojen tapaamisia. Ei pidä väheksyä sitä, että nuoret parlamentaarikot esimerkiksi nyt olivat koolla Oulussa. Siellä käytiin avointa keskustelua. Tällä tavalla mielestäni voidaan edistää myöskin demokratiakehitystä, tutustua siihen, miten me ymmärrämme demokratian täällä. Ei siinä niin ihmeellisiä toimenpiteitä tarvita. Vilkas vuorovaikutus on erittäin tärkeä mielestäni tällä sektorilla.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Rauhanomainen, demokraattinen Venäjä on erittäin tärkeä Pohjoismaille, koska meidän turvallisuutemme riippuu Venäjän kehityksestä. Kuten täällä edustaja Rundgren sanoi, tavoitteena on ollut, että meillä olisi hyvin tiivis yhteistyö pohjoismaisten parlamentaarikkojen ja duuman jäsenten kanssa mutta myöskin pohjoismaisten parlamentaarikkojen ja Venäjän lähialueitten parlamentaarikkojen kanssa. Ehkä kaikkein tärkein näistä hankkeista on nimenomaan se, että me vuosittain järjestämme pyöreän pöydän keskusteluja, jonne kutsutaan nuoria venäläisiä poliitikkoja ja joissa pyritään kertomaan siitä, miten me rauhanomaisesti pyrimme ratkaisemaan asioita Pohjoismaissa, ja tietyllä tavalla tietotaitoa välittämään ja luomaan kontakteja tällä tavalla.

Mutta, puhemies, Pohjoismailla on yhteinen historia. Olemme aikanaan muodostaneet yhteisen valtionkin silloin, kun meillä oli Kalmarin hallitsijaunioni. Osittain siitä varmasti johtuu se, että kun meillä on yhteiset juuret, niin pohjoismaisen yhteistyön tuki kansalaisten keskuudessa on erittäin vahvaa ja halukkuutta on, että harmonisoimme lainsäädäntöämme kaikkien Pohjoismaitten kesken edelleen tiiviisti. Toisaalta täytyy sanoa, että vaikka olemme olleet yhteisessä valtiossa, niin Pohjoismaat ovat tänä päivänä kohtalaisen hajanaisia siitä syystä, että Pohjoismaista ainoastaan Suomi on eurossa, vain kolme viidestä Pohjoismaasta on Euroopan unionin jäseniä ja kolme viidestä Pohjoismaasta on Naton jäseniä. Tietysti, jos me haluamme ihan aidosti tiivistä yhteistyötä Pohjoismaitten kesken, niin meidän kaikkien viiden maan pitäisi olla näissä kaikissa järjestelyissä yhteisesti mukana, mikä voisi johtaa siihen, että meillä olisi kaikkein tiiveintä yhteistyötä harjoittava alue Euroopassa, joka olisi kuitenkin hyvin moderni, edistyksellinen, mikä merkitsisi sitä, että tällä viiden maan joukolla ihan aidosti voitaisiin antaa enemmän suuntaa Euroopan unionille, mihinkä suuntaan mennä, ja tällä tavalla lisätä omaa vaikutusvaltaamme, ensin unionin kautta mutta myöskin sitä kautta sitten koko maailmassa.

Arvoisa puhemies! Mistä Pohjoismaitten neuvostossa on keskusteltu varsin paljon, on ollut yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Meillä oli mini-istunto Tukholmassa viime vuoden aikana, ja siellä julistettiin, että halutaan tehdä yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Pitää muistaa se, että aihe oli kielletty vielä 25 vuotta sitten pohjoismaisessa yhteistyössä. Erityisiä alueita osoitettiin, joita olivat verkkouhkat ja tietoverkkohyökkäykset, joissa pitäisi pyrkiä harjoittamaan yhteistyötä. No, tältäkin osin täytyy sanoa, että yhteistyö ensi sijassa tapahtuu ehkä enemmänkin eurooppalaisissa puitteissa, mutta se, että Pohjoismaat ovat yhdessä mukana ja koordinoivat toimenpiteitä tässä suhteessa, on sinänsä tarkoituksenmukaista ja perusteltua.

Myöskin puhutaan kovasti sotilaallisesti yhteistyöstä, ja se, että meillä on enemmän yhteisiä harjoituksia, pyritään valmiuskysymyksissä tekemään yhteistyötä, on sinänsä hyvä. Mutta totuus on myöskin se, että liian paljon tuolta yhteiseltä turvallisuuspoliittiselta yhteistyöltä ei pidä näissä olosuhteissa odottaa.

Mikä on erittäin tärkeä asia, ja puhemies Heinäluoma on ollut tässä aktiivinen, on se, että meillä on pohjoismaisia keskusteluita keväisin yhdestä tietystä aiheesta. Viime vuonna tuo keskustelun aihe oli turvallisuuspolitiikka. Ensimmäisellä kerralla se oli rajaestekysymykset vuonna 2012. Sanon, että kun ne pyritään järjestämään samana päivänä samasta aiheesta, niin se lisää tuota pohjoismaista yhteisyyttä ja myöskin sitä, että asioita pyritään näkemään yhteisestä näkökulmasta. Viime keväänä se samanaikaisuus ei välttämättä samalla tavalla onnistunut kuin vuotta aikaisemmin, mutta silloin kun meillä on hyviä aiheita, niin mielestäni on tärkeätä, että tätä teemaa kaiken kaikkiaan jatketaan.

Sitten haluaisin ottaa yhden kysymyksen esille, joka mielestäni on erittäin tärkeä pohjoismaisessa yhteistyössä: suhtautuminen Valko-Venäjään. Oikeastaan Pohjoismaiden neuvosto on erittäin aktiivinen tässä suhteessa. Meillä on vuosittain opposition kanssa pyöreän pöydän keskustelut Vilnassa. Me annamme tukea oppositiolle ja tuemme erityisesti European Humanities Universityä Vilnassa, joka on pakolaisyliopisto, joka kiellettiin, sen toiminta kiellettiin Valko-Venäjällä, ja nyt se toimii Valko-Venäjän rajojen ulkopuolella. Mutta nuoret valkovenäläiset tulevat sinne opiskelemaan ja uskovat, että he saavat hyödyllistä tietoa tässä suhteessa. Se, että me panostamme merkittävästi tähän, on erittäin tärkeätä, ja on tärkeätä myöskin, että on mahdollista tiedottaa sähköisesti ja muilla tavoilla maailman tapahtumista Valko-Venäjällä ja sillä tavalla luoda edellytyksiä sille, että tulevaisuudessa tilanne voisi parantua.

Puhemies! Lopuksi haluan todeta, että rajaesteiden poistaminen, se työ, on erittäin tärkeätä. Meillä on uusi konsepti. En ole täysin vakuuttunut sen toimivuudesta, mutta sille pitää antaa mahdollisuus, ja meidän pitää kaikin keinoin tukea sitä, että tuloksia syntyy.

Mitä budjettiin tulee, tältä osin täytyy todeta, että meillä on tällä hetkellä säästöohjelma Pohjoismaitten neuvostossa mutta priorisoimalla jonkin verran uudestaan neuvoston menoja tästä säästöohjelmasta selviydytään hyvin. Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomen maksuosuushan on vain noin 24 miljoonaa euroa pohjoismaiseen yhteistyöhön, niin että summa ei ole kauhean suuri. Siitä syystä mielestäni merkittävät leikkaukset tulevaisuudessa eivät ole perusteltuja.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Heti kärkeen haluan kiittää eduskunnan Pohjoismaiden neuvoston sihteeristöä sekä kollegoita vuoden 2013 toimintakertomuksen saattamisesta jo nyt tämän ison salin käsittelyyn. Syykin tähän on selkeä. Viime vuonna pohjoismainen yhteistyö keskittyi kahteen tänä päivänä kuumaan teemaan: ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön kehittämiseen sekä kyberturvallisuuteen. Tämä osoittaa melkoista kaukonäköisyyttä toimijalta, jonka tuloksellisuutta on moni täälläkin Suomessa arvostellut.

Kun näihin liittyviä teemakeskusteluja käytiin tässäkin salissa, nykyisestä Ukrainan kriisistä tai Edward Snowdenista ei ollut vielä tietoakaan. Nyt, kuten tiedämme, moni hakee vastauksia myös näiden tapausten nostattamiin huoliin kehittyvästä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Se on myös, arvoisa puhemies, viisautta. Vaikka on päivänselvää, ettei minkäänlainen pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö poista meiltä velvollisuutta huolehtia omasta puolustuksestamme, on järkevää ottaa kaikki se liikkumavara vastaan, jota tällä yhteistyöllä voidaan saavuttaa. Tunnetusti tätä liikkumatilaa olisi eniten saavutettavissa puolustusmateriaalien ja -hankintojen puolella sekä erityisesti kyberteollisuuden puolella.

Strategisia kumppanuuksia tulee rakentaa niiden teemojen ympärille, joista on meidän omalle kansainväliselle asemallemme ja alueelliselle turvallisuudellemme aidosti lisäarvoa. Näihin teemoihin panostaminen on myös, arvoisa puhemies, kannattanut. Jo toteutettu Stoltenbergin raportti on saanut jatkoa. Pohjoismaiden ulko-, puolustus- ja kehitysministerit ovat antaneet kuluvan vuoden helmikuussa julkilausuman, jolla määritellään tulevan yhteistyön prioriteetteja.

Sen sijaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan säilymisen varmuudesta nykylaajuudessaan ei ole konkreettista taetta. Kiinteimmät yhteistyön ohjausvälineet valitettavasti puuttuvat. Pohjoismaiden ministerineuvostossa ei edelleenkään ole ulko- ja puolustuspolitiikan ministerineuvostoa eikä Pohjoismaiden neuvostossa sitä vastaavaa valiokuntaa pääosin historiallisista syistä.

Suomen intressissä tulisikin olla tämän asian korjaaminen. Voisimme edetä pienin askelin mutta yhdessä sovitun tiekartan kautta. Se loisi Suomelle jälleen yhden tärkeän areenan edistämään omaa moninapaiseen vaikuttamiseen perustuvaa turvallisuutta.

Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti vuosikertomuksesta nostan esille myös Suomen panostukset pohjoismaiseen rajaestetyöhön vuonna 2013. Kuten tiedämme, rajaestetyötä koordinoineen rajaestefoorumin työn oli määrä päättyä vuoden 2013 lopussa, mutta onneksi tämän yhteistyön konkreettisimmalle osalle saatiin jatkoa uuden rajaesteneuvoston kautta. Ministereiden päätöstä kiritti monen Suomenkin valtuuskunnan jäsenen tekemä aktiivinen vaikuttamistyö. Siksi tästä arvoisat kollegat ansaitsevat vilpittömät kiitokset.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan myös aluksi kiittää Pohjoismaiden neuvoston sihteeristöä. Tämä Suomen valtuuskunnan toimintakertomus on hyvin laadittu. Tämä on hyvin luettavassa muodossa, ja nämä teemat on nostettu erinomaisesti täällä esille.

Olen itse ollut elinkeinovaliokunnan jäsenenä Pohjoismaiden neuvostossa ja käsittelen tässä nyt muutamia elinkeinovaliokunnan asioita. Kaikkinensa me suomalaiset saimme aika hyvin Pohjoismaiden neuvostossa näitä asioita eteenpäin. Toisaalta me olemme saaneet myös luottamusta naapurivaltioilta näissä tehtävissä. Esimerkiksi itse olen elinkeinovaliokunnassa energiaraportöörinä, ja ympäristövaliokunnassa on edustaja Silvia Modig energiaraportoija. Olemme pari vuotta tässä raportöörin tehtävässä olleet ja saaneet kyllä erittäin mielenkiintoisen katsauksen pohjoismaiseen energiamarkkinaan ja energian tekemiseen. Suomalaiset todellakin ovat saaneet hyvin näitä esityksiä lävitse, ja nostan muutaman.

Edustaja Suutari oli tekemässä rikkidirektiiviryhmässä erinomaista työtä. Siellä on Pohjoismaiden sivustolla erinomainen raportti siitä, miten rikkidirektiivi vaikuttaa pohjoismaiseen kulkemiseen, meidän tavaroitten liikuttamiseen ja muuhun. Oikeastaan tuo raportti varmaan herätti sitten myös muita Pohjoismaita katsomaan myös näitä asioita tarkemmin.

Keskiryhmät saivat esityksiä eteenpäin älykkäästä sähköverkosta ja kestävästä kaivosteollisuudesta. Kuten tässä vuoden 13 vuosikertomuksessa kerrotaan, ne käsiteltiin tämän vuoden alussa tuolla Islannin Akureyrin teemaistunnossa. Se oli mielestäni erinomainen teemaistunto sitä kautta, että me käsittelimme luonnonvaroja ja kaikkinensa pohjoismaista energiaa siellä. Mutta vuoden 13 aikana me käsittelimme tätä samaa asiaa tuolla Ahvenanmaalla. Siellä oli aiheena pohjoismaiset integroidut sähkömarkkinat. Kuten tiedetään, meillähän on Pohjoismaissa maailman paras yhteistyö sähkömarkkinoissa. Nord Pool ja tämä toiminta on erinomainen, hyvä esimerkki yhdestä energiaosa-alueesta, miten se edistyy, ja tästä haluaa myös EU sitten ottaa oman mallinsa, kun lähdetään sähkömarkkinoita laajentamaan tuonne Euroopan suuntaan. Näissä älykkäissä sähköverkoissa Suomi on ykkösvaltio maailmassa. Meillä on etäluettavat mittarit lähes joka paikassa, ja sen ympärillä sähkön- ja energiansäästön mahdollisuudet, pienenergiatoiminnan liittäminen ja nämä olivat hyvin esillä viime vuoden aikana näissä erilaisissa teemakeskusteluissa.

Tarkastusvaliokunta omassa osiossaan pohti sitä, millä tavalla näiden jäsenehdotusten käsittelyä voitaisiin parantaa ja millä tavalla näiden suositusten seurantaa voitaisiin tehostaa. Tämä on kyllä ihan tosiasia, että tämä on aika hidas toimintatapa Pohjoismaiden neuvostossa. Meillä esimerkiksi näissä edellä mainituissakin aloitteissa menee puolitoista vuotta, että me saamme ne että-lauseet sitten ministeriöille tai hallituksiin, ja sitten se, kuinka ne sen jälkeen etenevät, on pian semmoinen kahden vuoden prosessi, että me saamme sen yhteisen asian eteenpäin.

Oslon kokouksen jälkeenhän paljon pohdittiin pohjoismaisen yhteistyön uudistusta ja sitä jatketaan myös tämän vuoden aikana. Siinä on ihan hyvä pohtia sitä, millä elementeillä me saamme joustavuutta ja nopeutta näihin hallintorakenteisiin. Toisaalta jos me teemme niitä suosituksia, niin millä tavalla ne implementoidaan sitten eri ministeriöissä ja eri maissa ja otetaan ihan oikeasti käyttöön?

Itse nostin esille elinkeinovaliokunnassa myös yhteistyön EU:n suuntaan ja sen, että Pohjoismaiden olisi hyvä tehdä enemmän proaktiivista yhteistyötä, kun EU:lta tulee meille sääntelyä. Oltaisiin komissioon jo aikaisemmin yhdessä viemässä niin sanotusti edunvalvontaa siihen suuntaan, että se säännöstö, mikä tulee, suosisi myös pohjoismaisia elinkeinoja ja hyvinvointiyhteiskuntia. Tästä elinkeinovaliokunta pyysi ruotsalaisilta ministereiltä lausunnon, minkälaista EU-regulaatiota on nyt tulossa, mitä se vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön ja miten siihen voitaisiin aikaisemmin vaikuttaa. Mielestäni se oli ihan hyvä lähtökohta, että lähdetään tätä asiaa pohtimaan.

Arvoisa puhemies! Tämä asia menee ulkoasiainvaliokuntaan, joka tekee tästä mietinnön, mutta toivoisin osaltani, että valiokunta pyytäisi myös muilta valiokunnilta lausunnon tästä asiakirjasta ja tästä toimintakertomuksesta, koska tässä on monelle valiokunnalle hyviä asioita, mitä Pohjoismaiden neuvoston tasolla käsitellään, ja me käsittelemme täällä meidän omissa valiokunnissamme myös näitä samoja asioita.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nostan tästä Pohjoismaiden neuvoston toimintakertomuksesta esiin tämän sosiaalipolitiikan ja pidän hyvänä, että hyvinvointivaliokunta on ottanut esille siellä varhaista puuttumista ja kuntoutusta ja lasten ja nuorten asioita. Nämä ovat varmasti koko Pohjoismaiden alueella yhteisiä ongelmia ja asioita, joita pitää yrittää parantaa.

Yhtenä äärettömän hyvänä asiana näen sen, että Pohjoismaiden neuvostossa on myös keskusteltu syövästä. Kaukonäköisyyttä syöpäasioissa tarvitaan aivan siinä, missä ulkopolitiikan ja kyberturvallisuuden kohdalla vastakohtana myös. Syövän ehkäisyyn liittyviä ongelmia on paljon, ja voi kuvitella, että kaikki Pohjoismaat eivät välttämättä ole samalla tasolla kuin Suomi, joka on johtava syövän hoidon osaaja.

Pohjoismaisen syöpäunionin aloitteita onkin toivottu vietäväksi eteenpäin, jolloin voitaisiin parantaa hoidon laatua kansallisesti ja tehokkuutta ja optimoida myös syöpätietokantojen käyttöä. Eli siinä mielessä tämä sosiaalipolitiikkaosio, josta tässä kertomuksessa kerrotaan, on hyvä ja kattava, ja on hienoa, että siellä on hyvin tärkeä asia nostettu esille.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Omasta puolestani kanssa haluan kiittää sihteeristöä ja virkamiehiä raportin laadinnasta, ja kiitos myöskin aktiivisille kollegoille. Pohjoismaiden neuvostossa on yli puoluerajojen ollut ihan mukava tehdä työtä. Tämä toimintakertomus antaa mielestäni hyvän ja kompaktin kuvan viime vuoden aikaisesta toiminnasta. Siinä on otettu pääkohdat esille, ja se on selkeällä suomen kielellä. Pohjoismaitten neuvostossahan varsin usein suomalainen, joko vapaaehtoista tai pakkoruotsia opiskellut, kohtaa tanskankielisiä papereita, ja läheskään kaikkia ei ole suomeksi käännetty. Tanskankieliset paperit vielä ajan kanssa lukiessa selviävät, mutta sitten puheen kuuntelu kokouksissa joskus, jos ei ole tulkkia, on melko haastavaa. Sitten ruotsin kielestä vielä selviää ja ehkä norjastakin, mutta muut pohjoismaiset kielet ovat melko haastavia, niin että siinä ei se pakkoruotsikaan auta sitten.

Tässä ovat tulleet nämä puolustus- ja turvallisuuspolitiikka-asiat esille toisten puheista ja kyberyhteistyö ja yhteiskunnan turvallisuus ja huoltovarmuus. Huoltovarmuus on hyvin merkittävä tekijä. Pohjoiset maat saattavat sääolosuhteiden vallitessa kohdata ongelmia muun muassa elintarvikkeissa ja muissa, ellei sitten ole jonkinnäköisiä varmuusvarastoja, jos maailmalla tulee kriisejä. On viime aikojen valossa ollut ihan hyvä, että Pohjoismaiden välillä on käyty yhteistyötä ja keskusteltu näistä asioista. Se on myöskin poliitikoille hyvä tapa oppia tuntemaan naapurimaitten poliitikkoja. Myöskin itänaapurin poliitikkoja on joissakin näissä kokouksissa on ollut mukana. Sitä ei voida ylikorostaa.

Tavallisten kansalaisten kannalta pohjoismaisten rajaesteiden poistaminen on hyvin tärkeätä. Monet käyvät työssä toisessa Pohjoismaassa, tai Suomesta käydään kauppaa. Muun muassa joitain omakotitaloja ja muuta koetetaan välittää ja myydä Pohjoismaihin. Siellä monesti törmätään erilaisiin rakennusvaatimuksiin ja muihin esteisiin, ja niitä tulisi poistaa.

Pohjoismaitten neuvoston puheessa olen itse tuonut esille, että pitäisi vielä syventää tätä yhteistyötä. Koska kaikissa Pohjoismaissa lainsäädäntö laaditaan omissa eduskunnissa ja parlamenteissa, niin niihin syntyy helposti uusia rajaesteitä, elleivät sitten ministeriöiden virkamiehet kysy naapurimaista, muista Pohjoismaista, miten siellä on säädetty, jos joitakin kohtia voidaan jo ennalta välttää sovittamalla valmisteltavaa lainsäädäntöä yhteen. Se näyttää edenneen tuonne Pohjoismaiden ministerineuvoston suosituksiin, tässäkin on mainittu, vaikkei siellä tietysti siitä mainita, että olen sitä puheessa ehdottanut Pohjoismaitten neuvoston kokouksessa.

Tosiaan toivottavasti myöskin eläkkeiden saajien mahdolliset kaksoisverotukset ja muut saadaan lähiaikoina vihdoinkin ratkaisuun, koska ne eivät ole ratkaistuja. Myöskin tämä keskustelu Pohjoismaisesta koulutuksesta ja opiskelijoitten vaihdosta ja mahdollisuudesta opiskella toisessa Pohjoismaassa on tärkeää. Sitten on erikseen muutamia näitä pohjoismaisia laitoksia, joissa myöskin suomalaisia on jossakin toisessa maassa opiskelija- tai tutkijavaihdossa ja pääsee siten tutustumaan toisen maan tutkimuksentekokulttuuriin tai muuhun. Se on kanssa hyvää vaihtoa. Pohjoismaitten neuvoston tarkastuskomiteassa, missä nyt Suutarin Eeron kanssa olemme, olemme olleet tutustumassa näitten laitosten toimintaan ja vähän koettaneet raportoida ja edesauttaa niitten toimintaa sitten kontrollikomitean kokouksissa, jollaiseen nyt taas sitten maanantaina suuntaamme Tukholmaan.

Tosiaan tämä selonteko antaa hyvin pienen kuvan: varmaan yli tuhat sivua asiakirjoja löytyy, jos vuoden asiakirjat samaan nippuun tulostaa. Hyvin kompakti selostus ja helppo lukea toisten edustajakollegoiden.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta on parantanut kuin sika juoksuaan — jos näin sallitaan sanoa. Olen todella tyytyväinen valtuuskunnan jäsenenä, että olemme voineet uudistaa toimintatapojamme viime vuosina muun muassa tiedottamisen ja ministeriyhteistyön osalta. Avoimuus on tärkeä elementti, jotta saadaan kansalaisten tietoon, mikä on Pohjoismaiden neuvosto ja mitä siellä tehdään. Niin virkamiehet kuin meidän kansanedustajat ovat olleet hyvin aktiivisia ja esittäneet istunnoissa ja valiokunnissa hyviä asioita. Kiitos myös omasta puolestani hyvästä yhteistyöstä kaikkien kanssa.

Olemme myös päättäneet seurata tarkemmin suosituksia päätösten osalta. Tämäkin on erittäin hyvä asia. Voimme näin kansallisella tasolla viedä asioita paremmin ja tehokkaammin eteenpäin. Pohjoismaisessa neuvostossa emme suoraan tietenkään tee lakeja, joten voimme antaa suosituksia maiden parlamenteille ja sitten valvoa, että niitä myös toteutetaan. Tämä on hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Ministereitä olemme saaneet kiitettävästi valtuuskunnan kokouksiin, mikä on myös hyvä asia. On tärkeää kuulla yhteistyöministerin ja kyseisen asian avainministerin näkemyksiä, mihin pohjoismaisessa yhteistyössä voimme edetä. Tästä hyvänä esimerkkinä on muun muassa ministeri Tuomiojan ja ministeri Haglundin kuulemiset liittyen ulko- ja turvallisuuspolitiikkayhteistyöhön.

Yksi painopiste olikin Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö. Tästä aiheesta olemme käyneet lukuisia keskusteluja valiokunnissa ja istunnoissa sekä laatineet julkilausumia. Ukrainan kriisiä käsittelimme myös vakavasti ja pohdimme näkemyksiä Pohjoismaiden osalta. Mielenkiintoista keskustelua on käyty myös siitä, miten paljon voimme yhdessä tehdä kriisitilanteessa Pohjoismaiden tasolla, mitä EU-tasolla. Mielestäni EU:ssa tarvittaisiinkin oma pohjoismainen neuvosto tai foorumi.

Suomen valtuuskunnan työvaliokunta vieraili myös arktisella alueella ja kuuli niistä mahtavista mahdollisuuksista, joita voisimme suomalaisina olla edistämässä. Meitä suomalaisia oikein pyydettiin, että tulkaa tänne sen asiaosaamisen ja taidon kanssa, joita teillä on. Nyt arktinen alue onkin noussut kovasti keskiöön niin tutkimuspoliittisesti kuin teknologian ratkaisujen ja elinkeinopolitiikan alalla. Arktinen alue on Suomelle suuri mahdollisuus.

Arvoisa puhemies! Koen hyvin antoisiksi keskustelut Pohjoismaiden yhteisistä asioista. Meillä on paljon yhteistä historiassa, luonnossa, kulttuurissa, ja ymmärrämme toisiamme helposti. Mielenkiintoisia aihealueita myös lainsäädännön harmonisoimiseksi on olemassa. Tästä esimerkkinä muun muassa Puolustusvoimien koulutus- ja harjoitusyhteistyö.

Itse olen saanut toimia koulutussektorilla myös Pohjoismaiden neuvostossa. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalla on ollut lukuisia aloitteita käsiteltävänä, ja kaikilla näillä on haettu syvempää koulutusyhteistyön tiivistämistä. Viimeisimpänä sovimme muun muassa Pohjoismaiden yhteisestä koulupäivästä, jolloin jokaisessa maassa puhuisimme ihmisoikeuksista, demokratiasta ja kansalaisuudesta lapsen näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Viittomakieli on ollut minulle henkilökohtaisesti tärkeimpiä eteenpäinvietäviä asioita Pohjoismaiden neuvostossa. Varmasti jokaisessa istunnossa olen nostanut esille sen kummallisuuden, ettei Tanska ole vielä tunnustanut viittomakieltä viralliseksi vähemmistökieleksi. Esitin asiaa kehitettäväksi kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa ja ilokseni saimme aikaan päätöksen budjettivarauksesta, jolla mahdollistetaan viittomakielen verkoston vuosittainen fyysinen kokous. Yleiskokous suositti näin meneteltävän, suositus numero 19 eli yksi, jota minä aion hyvin tarkasti nyt seurata. Näissä kokouksissa on hyvä paikka painostaa muun muassa Tanskaa hoitamaan oma, kansallinen viittomakieliasiansa kuntoon.

Eli paljon hyviä, tärkeitä ja merkittäviä asioita ja hyvää yhteistyötä.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! On todella mukava kuulla nykyisen Pohjoismaiden neuvoston jäsenten innostuksesta, ja kehuja näin viidettä kautta eduskunnassa olevalta niille, jotka ovat kirjoittaneet tämän raportin. Raportti on poikkeuksellisen tiivis ja helposti lähestyttävä, ja siellä on ilahduttavasti hyvinkin arkisia asioita.

Mutta varsinaisesti pyysin puheenvuoron edustaja Sasin mielenkiintoisen puheen jälkeen, koska oma kokemukseni ensimmäiseltä vaalikaudelta vuodelta 95 oli se, että kun Suomi oli juuri liittynyt Euroopan unioniin, niin oli tämmöinen kummallinen oppi. Se oli kai osittain aika kotoperäinen suomalaisten uusien EU-jäsenyydestä ylpeänä olevien oppi, että missään tapauksessa pohjoismaisilla areenoilla ei liittouduta eikä puhuta EU-asioita, että meidän täytyy koko ajan todistaa muille EU-maille, että tämmöistä pohjoismaista klikkiä ei ole ja että koskaan ei muodosteta tämmöistä aitoa pohjoismaista sisäpiiriä EU-asioissa.

Muistan, että tuohon aikaan se mielestäni kyllä jossain määrin rapautti tai turhautti pohjoismaisia kokoontumisiakin, kun oli tämmöinen ajatus siitä, että täällä ei sitten yhdessä puhuta EU-asioita, vaikka tosiasiassa sekä jäsenmaiden osalta, eli Ruotsin, Tanskan ja Suomen osalta, että myös sitten EU:n ulkopuolisten mutta yhteisellä kauppa-alueella olevien Norjan ja Islannin osalta vielä enemmän oli tarvetta puhua niistä asioista, joihin nämä maat kuitenkin sitten yhteisen kauppa-alueen kautta olivat sitoutuneet, eri direktiiveistä. Semmoinen tietty turhautuminen, tyhjäkäynnin tunnelma, mikä silloin vaalikaudella 95—99 oli, on selvästikin poistunut, ja kun edustaja Sasi muisteli sitä ja vielä vanhempaa aikaa, jolloin meillä suhteemme silloiseen Neuvostoliittoon ja tämä suomalainen rähmälläänolokulttuuri tekivät todellakin kotoperäisistä syistä sen, että Suomi ajoi sitä, että pohjoismaisilla foorumeilla ei puhuta ulkopolitiikkaa, niin tämä tabu on nyt selvästikin poistunut. Kansalaisten tuki selvästi tälle pohjoismaiselle ulkopoliittiselle puheelle ja myös tiiviimmälle yhteistyölle on ollut jo pitkään, ja se, että se nyt näin hyvin näkyy, on hienoa. Koska en usko, että se, mitä edustaja Sasi täällä toivoi, että me kaikki olisimme aika piankin Nato-jäseniä, Emu-jäseniä, EU-jäseniä, tosiasiassa tulee kovin nopeasti toteutumaan, niin toivoisin ja olisi tärkeätä, että me siitä huolimatta tämän toisenkin kiellon yksiselitteisesti poistaisimme henkisenäkin kieltona ja pohjoismaisilla foorumeilla puhuttaisiin valmisteilla olevista EU-asioista. Siitä on meille hyötyä, ja turha pelko siitä, mitä ne muut sanovat, on aika lakaista pois.

Kerron teille lopuksi vain yhden esimerkin viime vaalikaudelta, kun olin oikeusministeri. Me jouduimme Pohjoismaissa Ruotsin ja Suomen oikeusministerit hartiavoimin tekemään komission kanssa töitä semmoisessa arkisessa asiassa, joka Pohjoismaiden kesken on toiminut yli 20 vuotta, että jos elatusapuja pitää periä toisesta Pohjoismaasta, kun ihmiset ovat menneet yli rajojen naimisiin ja sitten eronneet taikka siis lapsia joka tapauksessa on elätettävänä yli, niin pohjoismaisella sopimuksella suomalaisen kunnan sosiaaliviranomainen soittaa suoraan toisen Pohjoismaan sosiaaliviranomaisille ja asia hoidetaan sen siliän tien. EU viimeinkin sai aikaan erittäin vaikean mutta kuitenkin jollain tavalla toimivan EU-sopimuksen tästä asiasta, että esimerkiksi Ranskasta voidaan ottaa yhteyttä Romaniaan, Italiasta Espanjaan ja niin edelleen, mutta se teki sen niin monimutkaisen, hankalan, byrokraattisen yhteyshenkilö- ja leimojen maailman kautta, että se olisi tosiasiassa tuhonnut olemassa olevan hienon pohjoismaisen järjestelmän. Vasta aivan loppusuoralla me yhdessä Ruotsin oikeusministerin kanssa saimme komission ja muutaman jäsenmaankin ymmärtämään, että Pohjoismaissa tämänkaltaiset asiat soitetaan suoraan puhelimella tai laitetaan sähköpostilla eikä siihen tarvita leimoja, yhteyshenkilöitä, puolen vuoden tai vuoden odotusta.

Kerron tämän sen takia, että tämänkaltaisia asioita tulee eri ministerineuvostoissa esiin jatkuvasti, ja olisi hyvä, että Pohjoismaiden neuvostossa voidaan näistä asioista yhdessä sopia taktiikka, neuvottelutavoitteet ja edistää pohjoismaista yhteistyötä myös EU-asioissa.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Brax antoi hyvän kuvan tästä Pohjoismaiden yhteistyön kehittymisestä. Meillä ei todellakaan ole paljon hävittävää, jos me teemme tiiviimpää yhteistyötä, esimerkiksi tällä hetkellä ympäristöregulaatioiden, metsäpolitiikan, matkailun tai liikkumisen ja ilmastoasioitten osalta, ja haemme juurikin proaktiivisempaa otetta tuonne komission suuntaan.

Ehkä niiden EU-neuvottelujen jälkeen Ruotsi ja Suomi olivat vähän tämmöistä kissa ja hiiri -leikkiä varsinkin maatalouspolitiikassa, ja niistä saaduista eduista ja, sanotaan, kaupoista, mitä EU:n kanssa tehtiin, oli varmaan jäänyt jälkeen tämmöinen. Taisi olla ensimmäinen kerta nyt tämän kauden aikana, kun meidän maatalousministeri Koskinen sai sitten maatalouskomissaarin ja myös Ruotsin maatalousministerin pohjoiseen yhdelle ja samalle tilalle neuvottelemaan.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Tulin tänne erityisesti kiittämään edustajakollegoita Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnassa siitä aktiivisuudesta, mitä siellä on saanut nähdä, kun sitä Pohjoismaiden neuvoston työskentelyä on uusittu. Erityisesti valiokuntakollegat Heikkilä tarkastusvaliokunnassa ja Pirttilahti elinkeinovaliokunnassa ovat osoittautuneet varsin kelvoiksi tekijöiksi. Pirttilahdella älysähköverkko oli hyvin perusteltu ja energiaraportti monessa paikassa kiitelty.

Mutta, arvoisa puhemies, tulin kertomaan myös tästä rikkidirektiivikehityksestä Pohjoismaiden neuvostossa. Pohjoismaiden neuvoston elinkeinovaliokunta päätti erityisesti Suomen edustajien pyynnöstä, että perustetaan vuoden 2013 keväällä yhteispohjoismainen rikkidirektiivityöryhmä, jossa itse toimin Suomen edustajana.

Työryhmä toimi aktiivisesti ja kokoontui neljä kertaa ja tutustui kauppamerenkulkuun, voisi sanoa, kaikkien osapuolten näkökulmasta. Työryhmä sai aikaan hyvinkin merkittäviä suosituksia Pohjoismaiden hallituksille. Mutta erityisesti haluan tässä yhteydessä lukea toiseksi viimeisen, joka sanoo näin, että Pohjoismaiden hallitukset "pyrkivät EU:ssa, IMOssa ja muissa olennaisissa kansainvälisissä yhteyksissä siihen, että Itämerellä, Kattegatissa ja Pohjanmerellä sekä Pohjois-Amerikan rannikolla voimassa olevat rikkipäästösäännöt tulisivat mahdollisimman pian voimaan myös muilla merialueilla". — Kiitos.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Puhe konkreettisesta lähialueyhteistyöstä Venäjän suuntaan on ainakin Suomen osalta sillä lailla tyhjän päällä, että ei ole pitkäkään aika siitä, kun se konkreettisin työkalu eli lähialueyhteistyövarat siivottiin kokonaan pois, ja se on ollut kyllä menetys. Lähialueyhteistyövarojen kautta on pystytty lähtemään mukaan ja kylkeyttämään se raha myöskin EU:n ohjelmaperusteiseen yhteistyöhön idän suuntaan.

Toinen asia: Rajaesteet tuntuvat olevan ikuisuuskysymys, ja niitä tahtoo syntyä enemmän kuin ehditään poistaa. Esimerkiksi Suomen ja Norjan välillä rajatyöntekijöitten veroratkaisut ovat hyvin ongelmallisia, ja ne johtavat ennen pitkää siihen, että suomalaiset työntekijät miettivät ihan oikeasti, onko viisaampaa muuttaa kokonaan Norjaan kuin maksaa monen prosenttiyksikön verran enemmän veroa Suomessa.

No, pohjoismaisesta tiivistyvästä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta voidaan olla monta mieltä, mutta kannattaa kyllä olla varovainen ja pohtia asiaa tarkkaan, kun muistaa sen, kuinka tiivis yhteistyö Ruotsilla ja ruotsalaisilla yrityksillä on esimerkiksi tietoliikenteen vakoilussa USA:n sotilastiedustelun kanssa, ja siitä on aivan kiistattomia näyttöjä.

Kannattaa myös muistaa se, mikä tuli ilmi Wikileaks-vuodoissa. Siellähän USA:n Norjan-asioitten hoitaja keskusteluissa toi ilmi sen, kuinka helppoa ja näppärää on viedä Ruotsi ja Suomi tiivistyvän pohjoismaisen yhteistyön kautta ja Norjan avulla lähemmäksi sotilasliitto Natoa.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Kun puolitoista vuotta sitten aloitin tässä talossa ja ilokseni huomasin olevani varajäsen Pohjoismaiden neuvostossa ja mietin, että mitähän se Pohjoismaiden neuvosto tänä päivänä oikein on ja tekee, niin pääsin sitten perehtymään ja olen ollut useammassa istunnossa mukana. Täällä esille tulleet asiat ovat hyvin totta. Meidän valtuuskuntamme on mielestäni ollut hyvin aktiivinen ja uudistushaluinen. Suomi on halunnut viedä tätä uudistusta eteenpäin. Varsinkin itseäni hämmästytti edustaja Braxin äsken esille ottama asia, josta selkeästi näkyy, millä tavalla Pohjoismaiden neuvosto ja Euroopan unioni tekevät yhteistyötä. Mielestäni se on aika ohutta, ja siinä mielessä on hyvin kannatettavaa tämän näkökulman eteenpäinvieminen.

Sitten toinen asia, jota hämmästelin, oli tämä eduskunnan suhde Pohjoismaiden neuvostoon, koska loppujen lopuksi tämä kertomuksen käsittely on melkein ainoita tilaisuuksia, joissa käymme tätä pohjoismaista keskustelua. Siinä mielessä on hyvä edustaja Pirttilahden esille ottama asia, kun tämä nyt menee ulkoasiainvaliokuntaan mietinnölle: todella toivomus siitä, että muutkin valiokunnat käsittelisivät, koska olen huomannut, että valiokunnissa ei ole Pohjoismaiden neuvoston asioita käsiteltävänä, koska ne ovat näitä että-lauseita ja niin edespäin. Toivoisin, että saataisiin aikaan enemmän tiivistyvää yhteistyötä ja todellisia päätöksiä eivätkä ne kestäisi näin kauan, niin kuin edustaja Pirttilahti kuvasi.

Ilokseni myös huomasin, että on paljon asioita, jotka ovat edenneet, ja erityisesti tämä rajaestetyö, jollaista en muuten aikaisemmin edes tiennyt olevan. Se ei tälle tavalliselle kansalaiselle oikeastaan näyttäydy selkeästi, ja siinä mielessä tämä tiedottaminen ja puhuminen ja tässäkin talossa aktiivisempi keskustelu julkisesti varmasti toisivat kuntalaisten ja kansalaisten pöytään näitä asioita, mitä hyötyä todellakin tästä yhteistyöstä on. — Kiitos.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kyllä tänä keväänä Islannissa järjestetyssä Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa neuvosto otti aika reippaasti ulkopoliittista kantaa. Muistellaan nyt, mikä oli tilanne Ukrainassa huhtikuun alussa. Sieltä Pohjoismaiden neuvosto otti todella kovan kannan, joka sai myöskin sitten aika huomattavaa julkisuutta. Siinä mielessä on ollut rohkeutta sitten astua joittenkin rajojen yli.

Pohjoismaiden neuvoston työ on ollut aikanaan Suomen kannalta erittäin tärkeätä, aivan niin kuin täällä edustaja Brax muun muassa totesi. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että maailma sen ympärillä on muuttunut ja erittäin paljon. Vaikka Pohjoismaiden neuvostokin on yrittänyt uudistaa toimintatapojaan, niin väistämättä aika ja asiat tuppaavat menemään sen ohi. Sen myötä kun Euroopan unionin jäseneksi liityttiin, ollaan eurossa ja muutenkin tämä maailman meno, tämä globalisaatio, on näyttänyt luonteensa sillä tavalla, että ei täällä eduskunnassa, aivan niin kuin edustaja Urpalainen totesi, ole Pohjoismaiden neuvostoon liittyviä asioita oikeastaan kuin toimintakertomus. Tämän pitäisi kyllä soittaa kelloja ja herätellä meitä edelleen uudistamaan Pohjoismaiden neuvoston työtä. Kun aikanaan tämä on ollut Suomen kannalta erittäin tärkeätä, niin koen, että tänä päivänä Pohjoismaiden neuvoston työ on enää tärkeätä. Tämän mielestäni tulisi näkyä myöskin tässä hinta—laatu-suhteessa. Kannatan lämpimästi pohjoismaista yhteistyötä mutta nuukana miehenä olen sitä mieltä, että sitä pitäisi voida harjoittaa huomattavasti nykyistä halvemmalla.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Pohjoismaitten neuvoston toiminnan ja niiden asioitten, jotka ovat siinä keskeisiä, käsittely eduskunnassa voisi olla kyllä tiiviimpää ja perinpohjaisempaa. Jos ajatellaan juuri näitä rajaesteitä, jotka ovat hyvin konkreettisia kysymyksiä, ja kun lähtökohta kuitenkin on, että työvoiman pitäisi päästä liikkumaan paitsi Pohjoismaissa myös Euroopan unionin alueella ilman keinotekoisia hallinnollisia esteitä, niin valitettavasti monen työntekijän ja perheen kohdalla nämä ongelmat ovat todella merkittäviä taloudellisessa mitassakin. Ja jos ajatellaan sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä, niin kyllähän sille, että tämä Pohjoismaitten neuvoston toiminta käsiteltäisiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perinpohjaisemmin, samaten kuin työmarkkinakysymykset työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, on perusteet olemassa. Esimerkiksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa käsitellään kyllä sellainen yksittäinen asia kuin Nord-koulutus, mutta se ei riitä.

Mitä tähän Ukraina-kysymykseen tulee, niin voi olla, että rohkeutta on, mutta onko viisautta? Suomihan tekee tätä menoa itsestään osapuolen semmoisessa kiistassa, missä se ei ole osapuoli, ja ennen pitkää huomaamme, että Suomella ei ole enää minkäänlaista kahdenvälistä yhteydenpitoa eikä kahdenvälistä politiikkaa suhteessa Venäjään, jos me olemme milloin Pohjoismaitten neuvoston tai Euroopan unionin kelkassa niin, että meillä ei ole edes jätetty sitä tilaa omalle harkinnalle.