Arvoisa puhemies! Suomen suurin uhka on kasvava suurtyöttömyys ja talouden huono kehitys. Meillä on ollut kahdeksan perättäistä vuosineljännestä ilman talouskasvua. Myös Financial Times on tänään ennustanut Suomen olevan Euroopan seuraava ongelmamaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto kertoi tänään, että valtiontalouden tämän vuoden rakenteellisesta alijäämästä voi muodostua merkittävä poikkeama sovittuihin pelisääntöihin. Kun talouskasvu jää tällä menolla negatiiviseksi myöskin tänä vuonna, myös julkisen talouden velkasuhde on menossa yhteisesti sovitun 60 prosentin kriteerin yli. Yhtään hallitusohjelman talouspoliittisista tavoitteista ei ole saavutettu. Nyt kun on koulujen päättäjäisten aika ja te, herra pääministeri, olette jättämässä tehtävänne, minkä arvosanan itse antaisitte hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jospa ne numerot antaa joku toinen kuin itse. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi, että mikäli ennusteet, joita nyt valtiovarainministeriö on tehnyt, pitävät paikkansa, niin meidän talouslukumme menevät ihan ennakoidulla tavalla ja pysymme kaikkien rajojen sisällä. Mutta totta kai, jos vaikkapa Venäjän talous jatkaa syöksyään, niin kuin tällä hetkellä se sitä tekee, tai muu kansainvälinen talous ei pysty tarjoamaan meidän vientiyrityksille markkinoita, niin silloin tietysti tilanne on huonompi. Eli me olemme riippuvaisia kansainvälisestä taloudesta.

No, toinen tekijä on sitten se, että meidän teollisuus on rakennemuutoksessa. Sielläkin on positiivisia merkkejä erityisesti biotalouden, metsätalouden puolella, mutta kyllä meillä vielä monta vuotta työtä riittää kilpailukyvystä huolehtimiseen, jotta yritykset pystyvät uusiutumaan, niin perinteiset yritykset kuin sitten uudet yritykset kasvamaan.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto kritisoi myös tässä raportissa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon hitautta ja sitä, että ohjelma on vielä monin osin konkretisoitumatta.

Yksi tärkeimmistä rakennepoliittisista uudistuksista on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Hallitus ja oppositio sopivat yhdessä maaliskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen periaatteesta. Linjasimme yhdessä perusperiaatteista, kuten järjestämisen ja tuottamisen erottamisesta ja perusterveydenhuollon vahvistamisesta. Nyt tuosta työryhmästä kuuluu huolestuttavia uutisia. Arvoisa pääministeri, oletteko vielä sitoutunut siihen, että asia hoidetaan toukokuun loppuun mennessä, kuten yhdessä sovimme?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin, tämähän ei ole mikään hallitus—oppositio-välinen asia. Jokainen puolue, joka siihen työhön osallistuu, eli kaikki eduskuntapuolueet, on omalta osaltaan vastuussa työn etenemisestä ja ratkaisujen löytämisestä. Omalta osaltani tietysti sanon, että olemme edelleenkin sitoutuneet, koska ongelmat eivät poistu, ellei niitä ratkaise. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen.

Meillä on paljon rakenneuudistuksia putkessa, niiden toimeenpano on entistä tärkeämpää. Samoiten kaikkien menoleikkausten toimeenpano on tärkeää, verojen korotusten, verojen alennusten toimeenpano on tärkeää, samoiten sen kasvupaketin toimeenpano — siis tämän viimeisimmän kasvupaketin toimeenpano, johon nyt on varattu 600 miljoonaa euroa valtion rahaa, joka vipuvaikutuksen seurauksena nousee miljardiluokkaan — on erittäin tärkeää. Eli rakenteellista ongelmaa ei voi hetkessä uudistaa tai poistaa, vaan se ottaa aina aikaa. Jos me olisimme kaikki suomalaiset lähteneet varautumaan jo vuosia sitten, niin ehkä moni rakenteellinen ongelma olisi jo poistettu.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän sote-uudistuksen parlamentaarisen työn edistymiseen, kun olen tuon työryhmän puheenjohtajana, niin haluan vain hieman oikoa niitä julkisuuteenkin tulleita tietoja, että työ olisi jotenkin jämähtänyt paikoilleen. Olemme tänäänkin istuneet kollegoiden kanssa pitkän kokouksen ja päässeet mielestäni hyvin etenemään tässä. Mutta kaikille oli selvää jo silloin, kun tuo puheenjohtajien sopimus tehtiin, että aikataulu on hyvin tiukka, ja kaikille oli varmasti myös selvää, että monia isoja asioita pitää vielä tässä jatkotyössä linjata. Mutta mielestäni työ on sujunut hyvässä hengessä, ja uskon kyllä siihen, että aikataulussa pysytään, kunhan kaikki ryhmät ovat siihen sitoutuneita.

Arvoisa puhemies! Suomen tilannetta on vaikeuttanut myös se, että tämä hallitus ei ole pitänyt Suomen puolia EU:ssa. Olemme kärsineet erittäin vakavia menetyksiä esimerkiksi maatalous- tai aluepolitiikan sektoreilla. (Kari Rajamäki: Rikkidirektiivi!) Näillä on suora yhteys varsinkin maakuntiemme mutta myös koko maan työllisyys- ja talouskehitykseen. Maatalouden 141-tuki loppuu. Aluepolitiikassa Suomesta puolestaan on tullut tämän hallituksen aikana EU:n suurin nettomaksaja.

Arvoisa puhemies! Tässä ollaan, kun yritetään olla mahdollisimman hovikelpoisia. Miten te, pääministeri Katainen, selitätte nämä menetykset suomalaisille?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Katsotaanpas nyt ihan näitä lukuja: Tällä rahoituskaudella eli EU:n budjettikaudella suorat tuet ja maaseudun kehittäminen yhteenlaskettuna ovat 848 miljoonaa euroa. Tuleva kausi, josta siis tämä hallitus neuvotteli: suorat tuet ja maaseudun kehittäminen yhteensä 864 miljoonaa euroa eli enemmän rahaa. Tämä siis maksumäärärahoina. Jos katsotaan sitoumuksina, määrärahat pysyvät ennallaan. Eli se, kun te sanotte, että määrärahat ovat laskeneet, ei pidä paikkaansa.

Mitä tulee 141-artiklaan, niin jokainen täällä, joka asiaan on perehtynyt, tietää, että suomalaiset ovat olleet sitä mieltä, että se vakava luonnonhaitta on pysyvä, niin kuin se on. Komissio on ollut perinteisesti aina toista mieltä. Tähän saakka on aina neuvoteltu komission kanssa ja päädytty johonkin sattumanvaraiseen lukuun, mikä on viimeisten vuosien aikana johtanut siihen, että meidän määrärahamme ovat laskeneet 130 miljoonaa euroa. Nyt saimme Etelä-Suomen maataloustuet asetuksen piiriin, eli Etelä-Suomen viljelijöillä on oikeus myös määrärahojen suhteen oikeusturvaan, ja nyt tämä määrärahataso säilyy koko maksukauden ajantasaisena.

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi, että saimme 141-ratkaisun tietyn asetuksen piiriin. Saitte sen siirtymäasetuksen piiriin, joka päättyy vuonna 2020. Sen jälkeen ei ole eteläisessä Suomessa A- ja B-alueella mitään kansallisia tukia. Miten, pääministeri, te voitte tätä väittää onnistuneeksi ratkaisuksi? Olisi ollut huomattavasti parempi, jos olisitte toiminut niin kuin komissaari Olli Rehn, hakenut jatkoa 141-artiklalle. Se olisi varmasti saatu. Mutta kun yhtään kunnon yritystä ei tehty, niin sitä ei voitu saada. Kysymys kuuluukin: pääministeri Katainen, miten te jatkossa nyt sitten turvaatte, että sitä kansallista tukea A- ja B-alueella on, koska tämä ratkaisu johtaa siihen, että siellä ei ole mitään, ja kysymys on vuositasolla 60—70 miljoonan euron tuista?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ehkä edustaja Anttila entisenä maatalousministerinä muistaa, kuinka paljon 141:stä menetettiin rahaa viime vaalikaudella. Se oli joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Vuodesta 2003 lähtien me olemme menettäneet, jos oikein muistan, 130 tai 150 miljoonaa euroa. Nyt en muista ihan tarkkaan, mutta sitä suuruusluokkaa. Kun komission kanssa käytiin useita kertoja neuvotteluja 141:n jatkosta, me halusimme, että ratkaisu ei ole mikään sattumanvarainen vaan että Etelä-Suomen viljelijöille annetaan oikeusturva ja näkymä tukitasosta pitkäksi ajaksi. Sen takia meidän edustajamme Petri Sarvamaa ja ministeri Koskinen, joka nyt ei valitettavasti ole täällä paikalla, ansaitsevat kyllä kiitoksen siitä, että pystyivät neuvottelemaan vakaamman sopimuksen kuin tähän saakka meillä on ollut.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, se kokonaisluku oli 140 miljoonaa euroa vuonna 2003, ja siitä lähdettiin menemään alaspäin, ja vuoden 2007 ratkaisussa — johtuen siitä, että sikataloudessa ylituotanto oli yli 40 miljoonaa kiloa vuodessa lihaa, joka oli artiklan tarkoituksen vastaista — jouduimme sikatalouden tukia alentamaan, mutta se syy oli Suomen päässä. Tuotanto oli kasvanut. Silloinkaan pudotus ei ollut 30:tä miljoonaa euroa, niin että teidän väitteenne siitä, että se koko pudotus olisi 140 miljoonaa — te puhutte nyt siitä tasosta, joka oli vuonna 2003, josta lähdettiin tulemaan alas. Edelleenkin siellä on jäljellä 60 miljoonaa, vähän yli, ja siitä puhun, kun puhun, että 2020 sitä ei enää ole, koska te olette neuvotellut siirtymäasetuksen, vienyt sen parlamenttiin ja teidän pitää jatkossa saada kaikkien jäsenmaiden tuki siihen, ja se ei tule onnistumaan, koska tiedän, että sitä artiklaa meidän naapurimme seuraavat niin Baltian maissa kuin Ruotsissakin. Eli nyt olisi, pääministeri, aika puhua totta. (Välihuutoja)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Anttila hyvin laveasti ja yksityiskohtaisesti selvitti, minkä takia tukitaso on viimeisten vuosien aikana laskenut. Näin se on. Se komission kanssa kahden kesken neuvoteltu tuki on aina vain laskenut ja laskenut. (Sirkka-Liisa Anttila: Laskee nyttenkin!) Meidän tarkoituksenamme oli turvata Etelä-Suomen viljelijöille vakaa ja ennustettava näkymä Etelä-Suomen tuesta. (Sirkka-Liisa Anttila: Se on nolla vuonna 2020!) Eli jos nyt kerta maataloustuottajien keskusjärjestö antoi kiitoksia tästä tuloksesta, samoiten kuin se muuten poikkeuksellisen vahvasti antoi kiitoksia EU:n budjettineuvottelujen lopputuloksesta, niin en minä nyt tiedä, minkä takia tästä pitäisi niin erityisen pettynyt olla.

Arvoisa herra puhemies! Tämä alkuperäinen kysymyshän koski suomalaisia työpaikkoja. Totta kai maatalous siihen ilman muuta kuuluu, mutta suurimmissa vaikeuksissa meillä on kyllä vientiteollisuus. Se johtuu siitä, että euron ulkoinen arvo on liian korkea meidän yhteiskunnallemme. Eli käytännössä meille tarjotaan tällä hetkellä sisäisen devalvaation tietä, ja se tie on kyllä mahdoton tie.

Sitten keskustelussa on noussut esille tämä EKP:n eli Euroopan keskuspankin mandaatin muuttaminen hintavakauden sääntelijästä talouden vauhdittajaksi. Sitä keskustelua käydään Euroopassa. Sitä käydään toivon mukaan myös Suomessa. Mutta kun keskustellaan EKP:n mandaatista, silloin pitää pöydässä olla myös keskustelu Suomen eurojäsenyydestä, sillä mikäli EKP:n mandaattia lähdetään muuttamaan, se tarkoittaa, että yhteisvastuu kasvaa. Siksi kysynkin pääministeri Kataiselta: onko hallitus pohtinut sitä vaihtoehtoa, että euron rinnalle käyttöön otettaisiin oma kansallinen valuutta?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus puolustaa meidän yhteistä valuuttaamme eli euroa sen takia, että sen vakaudella on erittäin suuri merkitys kotitalouksille, jotka ovat ottaneet asuntolainaa, sen vakaudella on erittäin suuri merkitys yrittäjille, jotka hakevat lainaa investointeihin, ja tällä vakaudella on erittäin suuri merkitys työpaikkojen lukumäärälle Suomessa.

En tiedä yhtään syytä, minkä takia tätä vakautta pitäisi lähteä nyt horjuttamaan. Mutta oli hyvä, että tämä kysymys tuli näin eurovaalien alla esille, jotta me tiedämme, että Suomessa on myös puolue, joka haluaisi tuoda toisen valuutan. Eli meillä olisi kaksi valuuttaa ilmeisesti, vai oletteko te nyt jälleen kerran vaihtaneet kantaanne, että euro pitäisi rikkoa ja Suomen ottaa joku uusi valuutta käyttöön?

EKP:n mandaatista puhuttaessa EKP:n mandaatin keskeinen tavoite on kansalaisten ja yritysten hintavakauden aikaansaaminen ja ylläpitäminen, ja sen lisäksi tavoite on tukea kestävää talouskasvua. Tämä mandaatti ja EKP:n itsenäinen asema on ollut hyvinkin positiivinen.

Arvoisa puhemies! Kun puhemies sallii tässä yhteydessä keskustelun maatalouspolitiikasta ja nimenomaan Etelä-Suomen kansallisesta tuesta, niin haluaisin nyt sanoa näin ystävällisesti keskustalaisille, että älkää nyt kiihkoilko niin kovasti tästä asiasta.

Jos vertaillaan eri ministereitten onnistumista näissä 141-neuvotteluissa, niin 2003 ministeri Korkeaoja onnistui sillä tavalla, että hänen kaudellaan tai hänen neuvottelemanaan tämä tuki aleni noin 20 miljoonaa euroa, ja ministeri Anttila neuvotteli sellaisen tuen, että tuki aleni noin 60 miljoonaa, (Sirkka-Liisa Anttila: Ei pidä paikkaansa!) 57 miljoonaa euroa, (Välihuutoja) ja nyt ministeri Koskinen on neuvotellut sitten tuen, joka on hieman eri artiklaan pohjautuva, mutta hänen kaudellaan, kun tämä tuki lasketaan kolmen seuraavan vuoden aikana, tuki ei alene lainkaan. (Välihuutoja) Ei tästä nyt kannattaisi niin hirveästi meuhkata.

Pääministeri Jyrki Katainen

Jos sanoisi vaikka näin päin, että kannatti painaa pitkää päivää, jotta saadaan joku vakaus myös Etelä-Suomen viljelijöille. Oikeastaan kaikki puolueet Suomessa ovat olleet sitä mieltä, tästä meillä on yhteinen käsitys, että Etelä-Suomen vakavat vaikeudet eivät ole tilapäinen luonnonhaitta, vaan vakava, pysyvä olosuhdehaitta. Mutta Euroopan komissio on ollut tästä eri mieltä ihan siitä meidän jäsenyytemme alusta lähtien, ja sitä riitaa on nyt sitten yritetty ratkaista pääsääntöisesti siten, että sillä ei ole mitään oikeusperustaa, mikä on aina meidän kannaltamme heikompi keissi. Mutta nyt päästiin sitten oikeusperustan luomiseen, joka on aina tietysti vahvempi keissi. Suomi on maa, joka perustaa toimintansa oikeusvaltioperiaatteeseen, ja myös maataloustukien pitää perustua artikloihin eli lainsäädäntöön, jolloin ei olla sitten aina jonkun hyvän tahdon varassa tai tilapäisen neuvottelutuloksen varassa.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia oppositiojohtaja Sipilälle. Tämä oli melkein kuin syöttö lapaan, koska hallitushan on juuri julkaissut kasvupaketin. Minusta suomalaisia kiinnostaa se, millä me kasvatamme bruttokansantuotetta, millä me saamme suomalaisia töihin, millä me näissä epävakaissa oloissa teemme vakaata, uskottavaa politiikkaa, annamme yrityksille työllistämismahdollisuuksia. Siitähän VTV, jota alkuperäinen kysymys koski, oli huolissaan, että tapahtuuko näin.

Näistä 600 miljoonan hankkeista: on Teollisuussijoitukselle, sitä kautta yrityksille, on suoraan yritysten kansainvälistymiseen ja yrityksien mahdollisuuksiin, mutta on myös asuntoja pääkaupunkiseudulle, koska hinnathan ovat myös epävolatiliteetti, eivät ole aivan tasaisia, ja siihenkin koetetaan vaikuttaa. Kysyisin: onko tällä myös uskottavasti työllisyysvaikutuksia? Näitä suomalaiset odottavat, näitä hyviä uutisia, lisää.

Pääministeri Jyrki Katainen

Työllisyysvaikutuksia on helpompi arvioida näissä infrastruktuurihankkeissa. Täällä on tienrakentamista, Helsingin Stadionin peruskorjaus. Niistä pystytään aika helpostikin laskemaan työllisyysvaikutukset.

Mutta sitten hieman vaikeammin arvioitavissa ovat kasvuyrityssatsaukset ja vaikkapa yritysrahoituksen lisääntyminen tai sitten Tekesin lainavaltuuksien kasvattaminen biotalouden ja puhtaiden teknologioiden yritystoiminnan vauhdittamiseksi. Näitten työllisyysvaikutukset ovat vaikeammin arvioitavissa, koska ne perustuvat aina siihen, että yritys itse investoi ja on halukas investoimaan ja pystyy saamaan julkista tukea tai lainaa siihen investointiinsa. Näin ollen se 600 miljoonaa on vain valtion osuus, joka vipuvaikutuksen kera, mitähän uskaltaisin sanoa, joka tapauksessa miljardiluokkaan nousee kasvuvaikutuksina, olisiko 2,5 miljardia. En uskalla nyt ihan takuuvarmaksi sitä sanoa.

Arvoisa herra puhemies! Nimimerkki "Maalainen" kysyy, mitenkä se semmoinen liikennepolitiikka elvyttää, jos ensin otetaan satanen pois ja pannaan kaksikymppiä tilalle. Jos pääministeri maalaista vähän auttaisi ja vastaisi tähän. Vielä jää kahdeksankymppiä miinukselle.

Pääministeri Jyrki Katainen

Mehän taisimme silloisen liikenneministeri Kyllösen kanssa olla rakentamassa tätä pakettia ja pääsimme hyvin pitkälle ja yksimielisyyteen tästä osasta. (Martti Korhonen: Ei mutta se oli toisin päin silloin!) Eli silloin oltiin vielä siinä veneessä, jossa jokainen meistä näki, että leikkaukset ovat leikkauksia. Leikkaukset eivät ole puheita, vaan ne ovat leikkauksia, ja se leikkauspolitiikka tai verojen korotuspolitiikka tarkoittaa sitä, että me otamme vakavasti velkaantumiskierteen.

Tässähän talouspolitiikassa pitää jatkuvasti luistella hyvin ohkaisella jäällä siinä mielessä, että samaan aikaan, kun tehdään sopeutustoimia ja leikkauksia ja veronkorotuksia, jotka lyhyellä tähtäimellä hillitsevät talouskasvua, pitää sitten valita semmoiset toimet, jotka vähiten vahingoittavat talouskasvua, ja sitten toisaalta vaikkapa omaisuutta myymällä saada lisää varoja, joilla satsataan pitkän aikavälin kasvuun, niin että tässä pitää kantaa vastuuta ja luistella hyvin ohkaisella jäällä.

No, en päässyt vieläkään kärryille, miten miinuksella tehdään plussaa, mutta ehkä tässä vielä opiskellaan.

Valtionyhtiöillä on myös merkittävä työllistävä vaikutus, ja olen huolestunut tässä näin pitkän aikaa, kun olen katsonut tätä omistajapolitiikkaa, miksi, pääministeri, Suomella on niin kova hinku päästä eroon kaikista omista yhtiöistään näin huonoon aikaan ja mielellään vielä halvalla. Mehän toimimme niin kuin entinen poika perinnön saadessaan, että myydään metsät ja juodaan rahat ja sitten ei jää kuin kivijalka perillisille. Rautaruukki, Kemira, nyt Altia — mikä on sitten seuraava, mikä pannaan lihoiksi ja myydään halvalla eteenpäin?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tarkoitus ei ole myydä halvalla vaan mahdollisimman kalliilla. Se, minkä takia ylipäänsä valtion omaisuutta myydään, johtuu siitä, että meillä on semmoisia yrityksiä, joitten omistus ei enää tuo valtiolle semmoista lisäarvoa, tai niillä ei ole strategista merkitystä valtiolle. Joskus sata vuotta sitten valtio aivan oikein pitkäjänteisesti investoi vaikkapa metsäteollisuuden yrityksiin. Niitä yrityksiä piti saada kasvuun, ja ne ovat kasvaneet, mutta silloin niillä oli strateginen merkitys, tänä päivänä ei enää.

Nyt me myymme joko osuuksia yrityksistä tai kokonaisia yrityksiä, jotta voimme satsata aivan samalla tavalla kuin silloin sata vuotta sitten uuteen kasvuun, uusiin kasvaviin aloihin, vaikkapa biotalouteen, puhtaisiin teknologioihin, digitaalitalouteen. Näin ollen sitten muutamme ikään kuin omistuksen muotoa ja haluamme vauhdittaa talouskasvua tuleville vuosikymmenille.

Arvoisa herra puhemies! Alkuperäinen, edustaja Sipilän kysymys koski tätä Valtiontalouden tarkastusviraston tärkeätä raporttia, ja siellä se rakenneuudistusten perään kysely nousee esille. Tervetuloa ensi keksiviikkona julkiseen kuulemiseen, jonka eduskunnan tarkastusvaliokunta tästä asiasta järjestää.

Tarkastusvaliokunnan raportti viime perjantaina ja tämän viikon tiistaina on näiden rakenteellisten uudistusten kohdalta nostanut esiin erityisesti sen, että kun rakenteita uudistetaan oikein, niin lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy pystytään hoitamaan olemassa olevilla verorahoilla. Kun sote-uudistus tehdään oikealla tavalla ja yhdistetään sosiaali- ja terveyspalvelut ministeri Huovisen erittäin hyvin tuntemilla malleilla, olisin toivonut, että ministeri Huovinen jo nyt kertoisi tästä seuraavasta vaiheesta tätä rakenteellista sote-uudistusta ja meidän kestävyysvajetta. Tämä on yhteinen harrastus, tämä tulee jatkumaan vielä monta vaalikautta, ja toivoisin, että kuulisimme, mitä ministeri Huovinen ajattelee näistä sisällöllisistä rakenteellisista uudistuksista, että rahat riittävät pelastamaan lapset ja nuoret.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kysymys on äärimmäisen tärkeä. Viimeksi tänään kävin keskustelua lastensuojelun tilanteesta Suomessa, ja meillä on monia erilaisia haasteita nimenomaan lapsiin ja nuoriin liittyen. Kaiken toiminnan keskiössä pitäisi olla mahdollisimman varhainen moniammatillinen apu. Minä kyllä väitän tämän lyhyen kokemukseni perusteella, että hyvin monet näistä lasten ongelmista ovat itse asiassa meidän aikuisten ongelmia. Sen vuoksi juuri tämä perheiden varhainen auttaminen on kaiken keskiössä.

Vaikka teemme nyt tätä isoa rakenneuudistusta, aivan niin kuin edustaja Brax tässä totesi, joka on keskeinen, jotta saamme nämä rakenteet oikeasti palvelemaan lapsen etua ja perheiden etua, niin tarvitsemme kyllä myös erittäin paljon uudenlaista kehittämistyötä. Tarvitsemme lisää osaamista, ja se, mikä itselleni on hyvin tärkeää, on asiakkaiden mielipiteen kuuleminen. Esimerkiksi lasten asioissa lapset osaavat sanoa mielipiteensä, kun me vain älyäisimme joskus heiltä sitä kysyä.

Arvoisa puhemies! Näistä edustaja Hemmilän luvuista. Silloin kun lähdettiin 2003 liikkeelle, luku oli noin 140 miljoonaa euroa, eikä ole minun aikanani 60:tä miljoonaa euroa voitu pudota, koska tämän 141 artiklan päättyessä 2013 oli jäljellä vielä 63 miljoonaa, ja lähdettiin liikkeelle 94 miljoonasta.

Mutta, arvoisa puhemies, tähän ratkaisuun sisältyy myöskin se, että siirrettiin 30 miljoonaa etelän maidosta ja naudasta sinne cap-tuen alle ja se 30 miljoonaa leikataan sitten ensi vuonna jokaiselta peltohehtaarilta, koska mistään ei ole tulossa lisää rahaa.

Sitten, pääministeri, te totesitte, että tässä ei ole oikeusperustaa. Miten te tulkitsette Suomen liittymissopimusta? Artikla 141 kuuluu EY-jäsenyyteenliittymissopimukseen, ja aina joka kerta komission oikeudellinen yksikkö on sen oikeusperustan selvittänyt. Eli puheet siitä, että nyt saatiin laillinen oikeusperusta, voidaan unohtaa, koska, niin kuin sanoin, koko tuki loppuu 2020, koska se on siirtymäsäännös, mikä on onnistuttu neuvottelemaan, ei yhtään sen enempää.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa aikaisemmin totesin, me täällä olemme kaikki olleet sitä mieltä, että vakavat vaikeudet Suomessa eivät ole tilapäisiä ja että se meidän liittymissopimuksemme on pysyvä tältäkin osin. Mutta valitettavasti komissiossa on täysin päinvastainen tulkinta. Me molemmat olemme kuulleet niistä neuvotteluista, joissa aina pääministeriin asti ja viime kädessä komission puheenjohtaja ovat neuvotelleet, ja siitä huoneesta on laitettu kaikki muut pois tulkitsemasta oikeusperustaa, koska sitä ei aidosti oikeastaan ole komission mielestä ainakaan ollut, ja sitten sieltä on tullut jonkunmoinen sopimus, ja on sinänsä ollut hyvä, että se sopimus on saatu aikaan, mutta aina se on ollut huteralla pohjalla, koska meidän neuvottelukumppanimme ei todenna tai allekirjoita sitä suomalaista tulkintaa asiasta. Eli sen takia oli hyvä, että päästiin vähän pysyvämpään ja pitävämpään sopimukseen.