Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomen suurin uhka on kasvava suurtyöttömyys
ja talouden huono kehitys. Meillä on ollut kahdeksan perättäistä vuosineljännestä
ilman
talouskasvua. Myös Financial Times on tänään
ennustanut Suomen olevan Euroopan seuraava ongelmamaa. Valtiontalouden
tarkastusvirasto kertoi tänään, että valtiontalouden
tämän vuoden rakenteellisesta alijäämästä voi
muodostua merkittävä poikkeama sovittuihin pelisääntöihin.
Kun talouskasvu jää tällä menolla
negatiiviseksi myöskin tänä vuonna, myös
julkisen talouden velkasuhde on menossa yhteisesti sovitun 60 prosentin
kriteerin yli. Yhtään hallitusohjelman talouspoliittisista
tavoitteista ei ole saavutettu. Nyt kun on koulujen päättäjäisten
aika ja te, herra pääministeri, olette jättämässä tehtävänne,
minkä arvosanan itse antaisitte hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden
saavuttamisesta?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Jospa ne numerot antaa joku toinen kuin itse.
Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi, että mikäli
ennusteet, joita nyt valtiovarainministeriö on tehnyt,
pitävät paikkansa, niin meidän talouslukumme
menevät ihan ennakoidulla tavalla ja pysymme kaikkien rajojen
sisällä. Mutta totta kai, jos vaikkapa Venäjän
talous jatkaa syöksyään, niin kuin tällä hetkellä se
sitä tekee, tai muu kansainvälinen talous ei pysty
tarjoamaan meidän vientiyrityksille markkinoita, niin silloin
tietysti tilanne on huonompi. Eli me olemme riippuvaisia kansainvälisestä taloudesta.
No, toinen tekijä on sitten se, että meidän
teollisuus on rakennemuutoksessa. Sielläkin on positiivisia
merkkejä erityisesti biotalouden, metsätalouden
puolella, mutta kyllä meillä vielä monta
vuotta työtä riittää kilpailukyvystä huolehtimiseen,
jotta yritykset pystyvät uusiutumaan, niin perinteiset
yritykset kuin sitten uudet yritykset kasvamaan.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat esittää lisäkysymyksiä,
ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto kritisoi
myös tässä raportissa hallituksen rakennepoliittisen
ohjelman toimeenpanon hitautta ja sitä, että ohjelma on
vielä monin osin konkretisoitumatta.
Yksi tärkeimmistä rakennepoliittisista uudistuksista
on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Hallitus ja oppositio
sopivat yhdessä maaliskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisen periaatteesta. Linjasimme yhdessä perusperiaatteista,
kuten järjestämisen ja tuottamisen erottamisesta
ja perusterveydenhuollon vahvistamisesta. Nyt tuosta työryhmästä kuuluu huolestuttavia
uutisia. Arvoisa pääministeri, oletteko vielä sitoutunut
siihen, että asia hoidetaan toukokuun loppuun mennessä,
kuten yhdessä sovimme?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Niin, tämähän ei
ole mikään hallitus—oppositio-välinen
asia. Jokainen puolue, joka siihen työhön osallistuu,
eli kaikki eduskuntapuolueet, on omalta osaltaan vastuussa työn
etenemisestä ja ratkaisujen löytämisestä.
Omalta osaltani tietysti sanon, että olemme edelleenkin
sitoutuneet, koska ongelmat eivät poistu, ellei niitä ratkaise.
Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen.
Meillä on paljon rakenneuudistuksia putkessa, niiden
toimeenpano on entistä tärkeämpää. Samoiten
kaikkien menoleikkausten toimeenpano on tärkeää,
verojen korotusten, verojen alennusten toimeenpano on tärkeää,
samoiten sen kasvupaketin toimeenpano — siis tämän
viimeisimmän kasvupaketin toimeenpano, johon nyt on varattu
600 miljoonaa euroa valtion rahaa, joka vipuvaikutuksen seurauksena
nousee miljardiluokkaan — on erittäin tärkeää.
Eli rakenteellista ongelmaa ei voi hetkessä uudistaa tai
poistaa, vaan se ottaa aina aikaa. Jos me olisimme kaikki suomalaiset
lähteneet varautumaan jo vuosia sitten, niin ehkä moni
rakenteellinen ongelma olisi jo poistettu.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän
sote-uudistuksen parlamentaarisen työn edistymiseen, kun olen
tuon työryhmän puheenjohtajana, niin haluan vain
hieman oikoa niitä julkisuuteenkin tulleita tietoja, että työ olisi
jotenkin jämähtänyt paikoilleen. Olemme
tänäänkin istuneet kollegoiden kanssa
pitkän kokouksen ja päässeet mielestäni
hyvin etenemään tässä. Mutta
kaikille oli selvää jo silloin, kun tuo puheenjohtajien
sopimus tehtiin, että aikataulu on hyvin tiukka, ja kaikille
oli varmasti myös selvää, että monia
isoja asioita pitää vielä tässä jatkotyössä linjata.
Mutta mielestäni työ on sujunut hyvässä hengessä,
ja uskon kyllä siihen, että aikataulussa pysytään, kunhan
kaikki ryhmät ovat siihen sitoutuneita.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomen tilannetta on vaikeuttanut myös
se, että tämä hallitus ei ole pitänyt
Suomen puolia EU:ssa. Olemme kärsineet erittäin
vakavia menetyksiä esimerkiksi maatalous- tai aluepolitiikan
sektoreilla. (Kari Rajamäki: Rikkidirektiivi!) Näillä on
suora yhteys varsinkin maakuntiemme mutta myös koko maan
työllisyys- ja talouskehitykseen. Maatalouden 141-tuki
loppuu. Aluepolitiikassa Suomesta puolestaan on tullut tämän
hallituksen aikana EU:n suurin nettomaksaja.
Arvoisa puhemies! Tässä ollaan, kun yritetään
olla mahdollisimman hovikelpoisia. Miten te, pääministeri
Katainen, selitätte nämä menetykset suomalaisille?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Katsotaanpas nyt ihan näitä lukuja:
Tällä rahoituskaudella eli EU:n budjettikaudella
suorat tuet ja maaseudun kehittäminen yhteenlaskettuna
ovat 848 miljoonaa euroa. Tuleva kausi, josta siis tämä hallitus
neuvotteli: suorat tuet ja maaseudun kehittäminen yhteensä 864
miljoonaa euroa eli enemmän rahaa. Tämä siis
maksumäärärahoina. Jos katsotaan sitoumuksina,
määrärahat pysyvät ennallaan.
Eli se, kun te sanotte, että määrärahat
ovat laskeneet, ei pidä paikkaansa.
Mitä tulee 141-artiklaan, niin jokainen täällä, joka
asiaan on perehtynyt, tietää, että suomalaiset
ovat olleet sitä mieltä, että se vakava
luonnonhaitta on pysyvä, niin kuin se on. Komissio on ollut
perinteisesti aina toista mieltä. Tähän
saakka on aina neuvoteltu komission kanssa ja päädytty johonkin
sattumanvaraiseen lukuun, mikä on viimeisten vuosien aikana
johtanut siihen, että meidän määrärahamme
ovat laskeneet 130 miljoonaa euroa. Nyt saimme Etelä-Suomen
maataloustuet asetuksen piiriin, eli Etelä-Suomen viljelijöillä on
oikeus myös määrärahojen suhteen oikeusturvaan,
ja nyt tämä määrärahataso
säilyy koko maksukauden ajantasaisena.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk:
Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi, että saimme
141-ratkaisun tietyn asetuksen piiriin. Saitte sen siirtymäasetuksen
piiriin, joka päättyy vuonna 2020. Sen jälkeen
ei ole eteläisessä Suomessa A- ja B-alueella mitään
kansallisia tukia. Miten, pääministeri, te voitte
tätä väittää onnistuneeksi
ratkaisuksi? Olisi ollut huomattavasti parempi, jos olisitte toiminut
niin kuin komissaari Olli Rehn, hakenut jatkoa 141-artiklalle. Se
olisi varmasti saatu. Mutta kun yhtään kunnon
yritystä ei tehty, niin sitä ei voitu saada. Kysymys
kuuluukin: pääministeri Katainen, miten te jatkossa
nyt sitten turvaatte, että sitä kansallista tukea
A- ja B-alueella on, koska tämä ratkaisu johtaa
siihen, että siellä ei ole mitään,
ja kysymys on vuositasolla 60—70 miljoonan euron tuista?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ehkä edustaja Anttila entisenä maatalousministerinä muistaa,
kuinka paljon 141:stä menetettiin rahaa viime vaalikaudella.
Se oli joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Vuodesta 2003
lähtien me olemme menettäneet, jos oikein muistan, 130
tai 150 miljoonaa euroa. Nyt en muista ihan tarkkaan, mutta sitä suuruusluokkaa.
Kun komission kanssa käytiin useita kertoja neuvotteluja 141:n
jatkosta, me halusimme, että ratkaisu ei ole mikään
sattumanvarainen vaan että Etelä-Suomen viljelijöille
annetaan oikeusturva ja näkymä tukitasosta pitkäksi
ajaksi. Sen takia meidän edustajamme Petri Sarvamaa ja
ministeri Koskinen, joka nyt ei valitettavasti ole täällä paikalla, ansaitsevat
kyllä kiitoksen siitä, että pystyivät neuvottelemaan
vakaamman sopimuksen kuin tähän saakka meillä on
ollut.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk:
Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, se
kokonaisluku oli 140 miljoonaa euroa vuonna 2003, ja siitä lähdettiin
menemään alaspäin, ja vuoden 2007 ratkaisussa — johtuen
siitä, että sikataloudessa ylituotanto oli yli
40 miljoonaa kiloa vuodessa lihaa, joka oli artiklan tarkoituksen
vastaista — jouduimme sikatalouden tukia alentamaan, mutta
se syy oli Suomen päässä. Tuotanto oli
kasvanut. Silloinkaan pudotus ei ollut 30:tä miljoonaa
euroa, niin että teidän väitteenne siitä,
että se koko pudotus olisi 140 miljoonaa — te
puhutte nyt siitä tasosta, joka oli vuonna 2003, josta
lähdettiin tulemaan alas. Edelleenkin siellä on
jäljellä 60 miljoonaa, vähän
yli, ja siitä puhun, kun puhun, että 2020 sitä ei
enää ole, koska te olette neuvotellut siirtymäasetuksen,
vienyt sen parlamenttiin ja teidän pitää jatkossa
saada kaikkien jäsenmaiden tuki siihen, ja se ei tule onnistumaan, koska
tiedän, että sitä artiklaa meidän
naapurimme seuraavat niin Baltian maissa kuin Ruotsissakin. Eli
nyt olisi, pääministeri, aika puhua totta. (Välihuutoja)
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Edustaja Anttila hyvin laveasti ja yksityiskohtaisesti
selvitti, minkä takia tukitaso on viimeisten vuosien aikana
laskenut. Näin se on. Se komission kanssa kahden kesken
neuvoteltu tuki on aina vain laskenut ja laskenut. (Sirkka-Liisa
Anttila: Laskee nyttenkin!) Meidän tarkoituksenamme oli
turvata Etelä-Suomen viljelijöille vakaa ja ennustettava
näkymä Etelä-Suomen tuesta. (Sirkka-Liisa
Anttila: Se on nolla vuonna 2020!) Eli jos nyt kerta maataloustuottajien
keskusjärjestö antoi kiitoksia tästä tuloksesta,
samoiten kuin se muuten poikkeuksellisen vahvasti antoi kiitoksia
EU:n budjettineuvottelujen lopputuloksesta, niin en minä nyt
tiedä, minkä takia tästä pitäisi
niin erityisen pettynyt olla.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä alkuperäinen
kysymyshän koski suomalaisia työpaikkoja. Totta
kai maatalous siihen ilman muuta kuuluu, mutta suurimmissa vaikeuksissa
meillä on kyllä vientiteollisuus. Se johtuu siitä,
että euron ulkoinen arvo on liian korkea meidän
yhteiskunnallemme. Eli käytännössä meille
tarjotaan tällä hetkellä sisäisen
devalvaation tietä, ja se tie on kyllä mahdoton
tie.
Sitten keskustelussa on noussut esille tämä EKP:n
eli Euroopan keskuspankin mandaatin muuttaminen hintavakauden sääntelijästä talouden
vauhdittajaksi. Sitä keskustelua käydään
Euroopassa. Sitä käydään toivon
mukaan myös Suomessa. Mutta kun keskustellaan EKP:n mandaatista,
silloin pitää pöydässä olla
myös keskustelu Suomen eurojäsenyydestä,
sillä mikäli EKP:n mandaattia lähdetään
muuttamaan, se tarkoittaa, että yhteisvastuu kasvaa. Siksi
kysynkin pääministeri Kataiselta: onko hallitus
pohtinut sitä vaihtoehtoa, että euron rinnalle
käyttöön otettaisiin oma kansallinen
valuutta?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Alkuperäinen kysymyskin oli aika lavea kyllä.
Sovitaan, että vastataan tähän, mutta
varsinaisesti tämä EKP-asia ei taida olla tässä alkuperäisen
kysymyksen listalla. — Olkaa hyvä.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Hallitus puolustaa meidän yhteistä valuuttaamme
eli euroa sen takia, että sen vakaudella on erittäin
suuri merkitys kotitalouksille, jotka ovat ottaneet asuntolainaa,
sen vakaudella on erittäin suuri merkitys yrittäjille,
jotka hakevat lainaa investointeihin, ja tällä vakaudella
on erittäin suuri merkitys työpaikkojen lukumäärälle
Suomessa.
En tiedä yhtään syytä, minkä takia
tätä vakautta pitäisi lähteä nyt
horjuttamaan. Mutta oli hyvä, että tämä kysymys
tuli näin eurovaalien alla esille, jotta me tiedämme,
että Suomessa on myös puolue, joka haluaisi tuoda
toisen valuutan. Eli meillä olisi kaksi valuuttaa ilmeisesti,
vai oletteko te nyt jälleen kerran vaihtaneet kantaanne,
että euro pitäisi rikkoa ja Suomen ottaa joku uusi
valuutta käyttöön?
EKP:n mandaatista puhuttaessa EKP:n mandaatin keskeinen tavoite
on kansalaisten ja yritysten hintavakauden aikaansaaminen ja ylläpitäminen,
ja sen lisäksi tavoite on tukea kestävää talouskasvua.
Tämä mandaatti ja EKP:n itsenäinen asema
on ollut hyvinkin positiivinen.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Kun puhemies sallii tässä yhteydessä keskustelun
maatalouspolitiikasta ja nimenomaan Etelä-Suomen kansallisesta
tuesta, niin haluaisin nyt sanoa näin ystävällisesti
keskustalaisille, että älkää nyt
kiihkoilko niin kovasti tästä asiasta.
Jos vertaillaan eri ministereitten onnistumista näissä 141-neuvotteluissa,
niin 2003 ministeri Korkeaoja onnistui sillä tavalla, että hänen
kaudellaan tai hänen neuvottelemanaan tämä tuki aleni
noin 20 miljoonaa euroa, ja ministeri Anttila neuvotteli sellaisen
tuen, että tuki aleni noin 60 miljoonaa, (Sirkka-Liisa
Anttila: Ei pidä paikkaansa!) 57 miljoonaa euroa, (Välihuutoja)
ja nyt ministeri Koskinen on neuvotellut sitten tuen, joka on hieman
eri artiklaan pohjautuva, mutta hänen kaudellaan, kun tämä tuki
lasketaan kolmen seuraavan vuoden aikana, tuki ei alene lainkaan.
(Välihuutoja) Ei tästä nyt kannattaisi
niin hirveästi meuhkata.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Löysikö pääministeri lopusta
kysymyksen? (Naurua) Olkaa hyvä.
Pääministeri Jyrki Katainen
Jos sanoisi vaikka näin päin, että kannatti
painaa pitkää päivää,
jotta saadaan joku vakaus myös Etelä-Suomen viljelijöille.
Oikeastaan kaikki puolueet Suomessa ovat olleet sitä mieltä,
tästä meillä on yhteinen käsitys,
että Etelä-Suomen vakavat vaikeudet eivät
ole tilapäinen luonnonhaitta, vaan vakava, pysyvä olosuhdehaitta.
Mutta Euroopan komissio on ollut tästä eri mieltä ihan
siitä meidän jäsenyytemme alusta lähtien,
ja sitä riitaa on nyt sitten yritetty ratkaista pääsääntöisesti
siten, että sillä ei ole mitään
oikeusperustaa, mikä on aina meidän kannaltamme
heikompi keissi. Mutta nyt päästiin sitten oikeusperustan
luomiseen, joka on aina tietysti vahvempi keissi. Suomi on maa,
joka perustaa toimintansa oikeusvaltioperiaatteeseen, ja myös
maataloustukien pitää perustua artikloihin eli
lainsäädäntöön, jolloin
ei olla sitten aina jonkun hyvän tahdon varassa tai tilapäisen
neuvottelutuloksen varassa.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Kiitoksia oppositiojohtaja Sipilälle. Tämä oli
melkein kuin syöttö lapaan, koska hallitushan
on juuri julkaissut kasvupaketin. Minusta suomalaisia kiinnostaa
se, millä me kasvatamme bruttokansantuotetta, millä me
saamme suomalaisia töihin, millä me näissä epävakaissa oloissa
teemme vakaata, uskottavaa politiikkaa, annamme yrityksille työllistämismahdollisuuksia.
Siitähän VTV, jota alkuperäinen kysymys koski,
oli huolissaan, että tapahtuuko näin.
Näistä 600 miljoonan hankkeista: on Teollisuussijoitukselle,
sitä kautta yrityksille, on suoraan yritysten kansainvälistymiseen
ja yrityksien mahdollisuuksiin, mutta on myös asuntoja
pääkaupunkiseudulle, koska hinnathan ovat myös epävolatiliteetti,
eivät ole aivan tasaisia, ja siihenkin koetetaan vaikuttaa.
Kysyisin: onko tällä myös uskottavasti
työllisyysvaikutuksia? Näitä suomalaiset
odottavat, näitä hyviä uutisia, lisää.
Pääministeri Jyrki Katainen
Työllisyysvaikutuksia on helpompi arvioida näissä infrastruktuurihankkeissa.
Täällä on tienrakentamista, Helsingin
Stadionin peruskorjaus. Niistä pystytään
aika helpostikin laskemaan työllisyysvaikutukset.
Mutta sitten hieman vaikeammin arvioitavissa ovat kasvuyrityssatsaukset
ja vaikkapa yritysrahoituksen lisääntyminen tai
sitten Tekesin lainavaltuuksien kasvattaminen biotalouden ja puhtaiden
teknologioiden yritystoiminnan vauhdittamiseksi. Näitten
työllisyysvaikutukset ovat vaikeammin arvioitavissa, koska
ne perustuvat aina siihen, että yritys itse investoi ja
on halukas investoimaan ja pystyy saamaan julkista tukea tai lainaa
siihen investointiinsa. Näin ollen se 600 miljoonaa on
vain valtion osuus, joka vipuvaikutuksen kera, mitähän
uskaltaisin sanoa, joka tapauksessa miljardiluokkaan nousee kasvuvaikutuksina,
olisiko 2,5 miljardia. En uskalla nyt ihan takuuvarmaksi sitä sanoa.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Nimimerkki "Maalainen" kysyy, mitenkä se
semmoinen liikennepolitiikka elvyttää, jos ensin
otetaan satanen pois ja pannaan kaksikymppiä tilalle. Jos
pääministeri maalaista vähän
auttaisi ja vastaisi tähän. Vielä jää kahdeksankymppiä miinukselle.
Pääministeri Jyrki Katainen
Mehän taisimme silloisen liikenneministeri Kyllösen
kanssa olla rakentamassa tätä pakettia ja pääsimme hyvin
pitkälle ja yksimielisyyteen tästä osasta. (Martti
Korhonen: Ei mutta se oli toisin päin silloin!) Eli silloin
oltiin vielä siinä veneessä, jossa jokainen
meistä näki, että leikkaukset ovat leikkauksia.
Leikkaukset eivät ole puheita, vaan ne ovat leikkauksia,
ja se leikkauspolitiikka tai verojen korotuspolitiikka tarkoittaa
sitä, että me otamme vakavasti velkaantumiskierteen.
Tässähän talouspolitiikassa pitää jatkuvasti luistella
hyvin ohkaisella jäällä siinä mielessä, että samaan
aikaan, kun tehdään sopeutustoimia ja leikkauksia
ja veronkorotuksia, jotka lyhyellä tähtäimellä hillitsevät
talouskasvua, pitää sitten valita semmoiset toimet,
jotka vähiten vahingoittavat talouskasvua, ja sitten toisaalta
vaikkapa omaisuutta myymällä saada lisää varoja,
joilla satsataan pitkän aikavälin kasvuun, niin
että tässä pitää kantaa
vastuuta ja luistella hyvin ohkaisella jäällä.
Merja Kyllönen /vas:
No, en päässyt vieläkään
kärryille, miten miinuksella tehdään
plussaa, mutta ehkä tässä vielä opiskellaan.
Valtionyhtiöillä on myös merkittävä työllistävä vaikutus,
ja olen huolestunut tässä näin pitkän aikaa,
kun olen katsonut tätä omistajapolitiikkaa, miksi,
pääministeri, Suomella on niin kova hinku päästä eroon
kaikista omista yhtiöistään näin
huonoon aikaan ja mielellään vielä halvalla. Mehän
toimimme niin kuin entinen poika perinnön saadessaan, että myydään
metsät ja juodaan rahat ja sitten ei jää kuin
kivijalka perillisille. Rautaruukki, Kemira, nyt Altia — mikä on
sitten seuraava, mikä pannaan lihoiksi ja myydään
halvalla eteenpäin?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tarkoitus ei ole myydä halvalla
vaan mahdollisimman kalliilla. Se, minkä takia ylipäänsä valtion
omaisuutta myydään, johtuu siitä, että meillä on
semmoisia yrityksiä, joitten omistus ei enää tuo
valtiolle semmoista lisäarvoa, tai niillä ei ole
strategista merkitystä valtiolle. Joskus sata vuotta sitten
valtio aivan oikein pitkäjänteisesti investoi
vaikkapa metsäteollisuuden yrityksiin. Niitä yrityksiä piti
saada kasvuun, ja ne ovat kasvaneet, mutta silloin niillä oli
strateginen merkitys, tänä päivänä ei
enää.
Nyt me myymme joko osuuksia yrityksistä tai kokonaisia
yrityksiä, jotta voimme satsata aivan samalla tavalla kuin
silloin sata vuotta sitten uuteen kasvuun, uusiin kasvaviin aloihin,
vaikkapa biotalouteen, puhtaisiin teknologioihin, digitaalitalouteen.
Näin ollen sitten muutamme ikään kuin
omistuksen muotoa ja haluamme vauhdittaa talouskasvua tuleville
vuosikymmenille.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Valtionyhtiöasioihin palataan vielä kyselytunnin
loppupuolella.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Alkuperäinen, edustaja Sipilän
kysymys koski tätä Valtiontalouden tarkastusviraston
tärkeätä raporttia, ja siellä se
rakenneuudistusten perään kysely nousee esille.
Tervetuloa ensi keksiviikkona julkiseen kuulemiseen, jonka eduskunnan tarkastusvaliokunta
tästä asiasta järjestää.
Tarkastusvaliokunnan raportti viime perjantaina ja tämän
viikon tiistaina on näiden rakenteellisten uudistusten
kohdalta nostanut esiin erityisesti sen, että kun rakenteita
uudistetaan oikein, niin lasten ja nuorten syrjäytymisen
ehkäisy pystytään hoitamaan olemassa
olevilla verorahoilla. Kun sote-uudistus tehdään
oikealla tavalla ja yhdistetään sosiaali- ja terveyspalvelut ministeri
Huovisen erittäin hyvin tuntemilla malleilla, olisin toivonut,
että ministeri Huovinen jo nyt kertoisi tästä seuraavasta
vaiheesta tätä rakenteellista sote-uudistusta
ja meidän kestävyysvajetta. Tämä on
yhteinen harrastus, tämä tulee jatkumaan vielä monta
vaalikautta, ja toivoisin, että kuulisimme, mitä ministeri
Huovinen ajattelee näistä sisällöllisistä rakenteellisista
uudistuksista, että rahat riittävät pelastamaan
lapset ja nuoret.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Arvoisa puhemies! Kysymys on äärimmäisen tärkeä.
Viimeksi tänään kävin keskustelua
lastensuojelun tilanteesta Suomessa, ja meillä on monia
erilaisia haasteita nimenomaan lapsiin ja nuoriin liittyen. Kaiken
toiminnan keskiössä pitäisi olla mahdollisimman
varhainen moniammatillinen apu. Minä kyllä väitän
tämän lyhyen kokemukseni perusteella, että hyvin
monet näistä lasten ongelmista ovat itse asiassa
meidän aikuisten ongelmia. Sen vuoksi juuri tämä perheiden varhainen
auttaminen on kaiken keskiössä.
Vaikka teemme nyt tätä isoa rakenneuudistusta,
aivan niin kuin edustaja Brax tässä totesi, joka on
keskeinen, jotta saamme nämä rakenteet oikeasti
palvelemaan lapsen etua ja perheiden etua, niin tarvitsemme kyllä myös
erittäin paljon uudenlaista kehittämistyötä.
Tarvitsemme lisää osaamista, ja se, mikä itselleni
on hyvin tärkeää, on asiakkaiden mielipiteen
kuuleminen. Esimerkiksi lasten asioissa lapset osaavat sanoa mielipiteensä,
kun me vain älyäisimme joskus heiltä sitä kysyä.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk:
Arvoisa puhemies! Näistä edustaja Hemmilän
luvuista. Silloin kun lähdettiin 2003 liikkeelle, luku
oli noin 140 miljoonaa euroa, eikä ole minun aikanani 60:tä miljoonaa
euroa voitu pudota, koska tämän 141 artiklan päättyessä 2013
oli jäljellä vielä 63 miljoonaa, ja lähdettiin
liikkeelle 94 miljoonasta.
Mutta, arvoisa puhemies, tähän ratkaisuun
sisältyy myöskin se, että siirrettiin
30 miljoonaa etelän maidosta ja naudasta sinne cap-tuen
alle ja se 30 miljoonaa leikataan sitten ensi vuonna jokaiselta
peltohehtaarilta, koska mistään ei ole tulossa
lisää rahaa.
Sitten, pääministeri, te totesitte, että tässä ei ole
oikeusperustaa. Miten te tulkitsette Suomen liittymissopimusta?
Artikla 141 kuuluu EY-jäsenyyteenliittymissopimukseen,
ja aina joka kerta komission oikeudellinen yksikkö on sen
oikeusperustan selvittänyt. Eli puheet siitä,
että nyt saatiin laillinen oikeusperusta, voidaan unohtaa, koska,
niin kuin sanoin, koko tuki loppuu 2020, koska se on siirtymäsäännös,
mikä on onnistuttu neuvottelemaan, ei yhtään
sen enempää.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa aikaisemmin totesin, me
täällä olemme kaikki olleet sitä mieltä,
että vakavat vaikeudet Suomessa eivät ole tilapäisiä ja
että se meidän liittymissopimuksemme on pysyvä tältäkin
osin. Mutta valitettavasti komissiossa on täysin päinvastainen
tulkinta. Me molemmat olemme kuulleet niistä neuvotteluista, joissa
aina pääministeriin asti ja viime kädessä komission
puheenjohtaja ovat neuvotelleet, ja siitä huoneesta on
laitettu kaikki muut pois tulkitsemasta oikeusperustaa, koska sitä ei
aidosti oikeastaan ole komission mielestä ainakaan ollut, ja
sitten sieltä on tullut jonkunmoinen sopimus, ja on sinänsä ollut
hyvä, että se sopimus on saatu aikaan, mutta aina
se on ollut huteralla pohjalla, koska meidän neuvottelukumppanimme
ei todenna tai allekirjoita sitä suomalaista tulkintaa asiasta.
Eli sen takia oli hyvä, että päästiin
vähän pysyvämpään ja
pitävämpään sopimukseen.