Arvoisa puhemies! Viime vuosina olemme huomanneet, että EU on lipunut entistä kauemmas kansalaisista. Eurokriisin varjolla on tehty merkittäviä päätöksiä, joilla valtaa on siirretty jäsenmaista Brysselin keskusjohdolle. Olemme etenemässä kohti syvenevää integraatiota. Tämän vuoksi on tärkeää tietää, miten suuri osa lainsäädännöstämme saa alkunsa Brysselissä ja mikä on Suomen eduskunnan itsenäinen päätöksentekovalta.

Yleisradion toukokuun alussa julkaiseman uutisen mukaan jopa 70—90 prosenttia Suomen lainsäädännöstä tulee Brysselistä. Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen mukaan luku olisi 23 prosenttia. Veronmaksajat rahoittavat nämä molemmat tahot, joiden pitäisi jakaa oikeaa tietoa kansalaisille. Nyt kiinnostaisi tietää, mikä on totuus. Kysynkin pääministeri Kataiselta: mikä on teidän näkemyksenne siitä, mikä on totuus?

Pääministeri Jyrki Katainen

Kysymys ei ole varmaan siinä mielessä ihan yksiselitteinen, että monet lait, joita Suomessa tehdään ihan itsenäisesti, kuvastavat jotakin EU:n tahtotilaa. Sitten toinen näkemys on se, että kun EU:ssa tehdään direktiivi, joka on puitelaki, me suomalaiset monesti laajennamme sitä direktiiviä vielä omalla lainsäädännöllämme, niin että jos laskee lakien lukumääriä, se saattaa paisua todella suureksi.

Eli ehkä jos puhutaan sitten EU-johdannaisuudesta, siis että EU on jossakin asiassa jonkun kannan ottanut ja sitten Suomi tulkitsee direktiiviä haluamallaan tavalla ja laajentaa lainsäädäntöä, voidaan päästä hyvinkin korkeisiin lukuihin. Joku EU-tutkija oli tuossa todennut, että ehkä noin 10 prosenttia olisi EU-lainsäädäntöä, mutta minäkin olen kuullut noita paljon suurempia lukuja, niin että tässä varmaan on kysymys siitä, kuinka asioita tulkitaan. Mutta monet kysymykset ovat meidän omaa alkuperää, varsinkin kun direktiiviä halutaan laajentaa kotimaisin voimin.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kataisen hallitus on siirtänyt Suomen itsenäistä päätöksentekovaltaa Brysseliin enemmän kuin yksikään toinen hallitus sitten Paavo Lipposen päivien. Euroopan unionissa on jo ennestään paljon liittovaltion piirteitä. Nyt maamme hallitus haluaa tehdä EU:sta entistä vahvemman ja yhtenäisemmän. Voiko se olla mitään muuta kuin entistä syvempi ja voimakkaampi kehitys kohti keskusjohtoista liittovaltiota?

Yli neljä vuotta sitten, maaliskuussa 2010, ennen Kreikan ensimmäistä tukipakettia, otin suullisella kyselytunnilla esille EU:n suunnitteleman Kreikan talouden pelastuspaketin kustannukset suomalaisille. Kysyin, mitä tämä tukipakettipolitiikka tulee maksamaan suomalaisille veronmaksajille. Vastasitte, että Kreikan pitää hoitaa omat asiansa kuntoon.

Kreikalle on myönnetty jo kaksi tukipakettia, ja kolmas odottaa nurkan takana. Nyt kysyn pääministeri Kataiselta: Koska Kreikan kolmas tukipaketti on tulossa? Hyväksyykö Suomi kasvavan yhteisvastuun muiden maiden veloista? (Puhemies koputtaa) Hyväksyttekö te euroalueen yhteisen velan? Pyydän selkeää vastausta näihin kysymyksiin.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Vierailin Kreikassa pari kuukautta sitten, ja silloin Kreikan pääministeri ja valtiovarainministeri totesivat, että he eivät halua eivätkä tarvitse uusia tukipaketteja. Minä ainakin toivon, että he ovat vakavissaan ja näin asia oikeasti on.

Suomi on antanut kahdenvälisen lainan, noin miljardi euroa, Kreikalle. Kreikka on maksanut Suomen veronmaksajille 56,4 miljoonaa euroa siitä korkoa. Me emme ole luovuttaneet kreikkalaisille senttiäkään. Mutta kreikkalaiset ovat maksaneet 56,4 miljoonaa euroa Suomen veronmaksajille korkoa siitä lainasta, niin kuin tietysti pitääkin tehdä.

Mitä tulee yhteisiin velkoihin, hallitus ei kannata esimerkiksi tämmöistä joint and several -eurobondia eli siis yhteistä velkakirjaa, mutta minä jäin kuuntelemaan, kun teidän ryhmänne edustaja vaati keskustelua EKP:n mandaatista ja sen mahdollista laajentamista, ja sehän tarkoittaisi yhteisvastuuta muun muassa Kreikan veloista. (Puhemies koputtaa) Tässä hallitus ei ole tälle tielle lähtenyt.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tässä kysymyksessä ja ensimmäisessä kysymyksessä viitattiin siihen, että hallitus on siirtänyt päätäntävaltaa Euroopan unioniin. Näinhän ei ole. Siis Suomessahan, kaikki me tiedämme sen, on sellainen järjestelmä, että hallitus ei voi hyväksyä yhtään uutta direktiiviä tai esitystä Euroopan unionissa, ellei meillä ole sitä ennen eduskunnan suuren valiokunnan kautta antamaa evästystä ja päätöstä olemassa. Tietysti on sitten niin, että on mahdollista, että enemmistöpäätöksenteossa jäämme vähemmistöön. Sekin on kuitenkin hyvin harvinaista. Näin ollen, koska ymmärtääkseni suuri valiokunta on valtaosaltaan käsitellyt kaikki nämä esitykset tälläkin vaalikaudella yksimielisesti, olemme kaikki katsoneet, että se säätely, mitä on EU:ssa valmisteltu, on ollut perusteltua ja vastannut myöskin suomalaisten etua. Mutta jatkossa on kyllä selvää, että enemmän tullaan kiinnittämään huomiota, koska tämä on kaikissa Euroopan maissa noussut kysymys, läheisyysperiaatteen vielä tarkempaan kunnioittamiseen.

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin tätä, niin ainakin valtiovarainvaliokunnassa on yksi kiusallinen asia. Pidän teitä, pääministeri, isänmaallisena ja demokraattisena henkilönä. Useimmat EU:lta tulevat esitykset, jotka koskettavat suomalaista taloutta, on julistettu salaisiksi, ja niistä keskusteleminen on tällä tavalla estynyt. Henkilökohtaisesti ja perussuomalaisena pidän tätä suurena ongelmana tälle salille ja koko Suomen taloudelle, niin paljon kuin se on EU:sta riippuvaista. Oletteko sitä mieltä, että tämä salaiseksi julistaminen on todella meidän kansallisen etumme ja yleensä demokratian mukaista?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensinnä täytyy se varmaan todeta, mistä kaikki olemmekin samaa mieltä, että eduskunnalta mikään ei voi olla salaista.

Sitten on olemassa joukko asioita, joitten käsittely julkisuudessa voisi vaarantaa Suomen edun toteutumisen, esimerkiksi. Mutta lähtökohtana pitää olla, että enemmistö asioista, kaikki, mikä suinkin mahdollista, on myös julkista ihan niin, että niitä voidaan käsitellä tässä salissa tai julkisissa puheenvuoroissa.

Minä olen itse kokenut aika hyvänä sen toimintamallin, että erityisesti eurokriisin aikaan, kun joutui osallistumaan kokouksiin, joitten valmistelu oli hyvinkin puutteellista, vaikkapa suuren valiokunnan kanssa pystyimme sopimaan, että minä voin hyvin avoimesti spekuloida asioilla, jotta kaikki saavat mahdollisimman hyvän käsityksen, mitä voi tulla esiin. Silloin me aina julistimme, että tämä käsittely on ei-julkinen tai että se on salainen, jottei sitten lähde vääriä tietoja tai Suomen etu kärsisi.

Me pystymme eduskunnan kanssa puhumaan hyvin avoimesti. Toisinaan (Puhemies koputtaa) ne asiat ovat niin herkkiä, että niiden ei ole syytä olla julkisia siinä vaiheessa, mutta eduskunnalta ei voi mitään salata.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Täydennän vielä siltä osin, että paitsi että eduskunnalla on rajoittamaton tiedonsaantioikeus kaikkiin EU:ta koskeviin asiakirjoihin, järjestelmä on myös sellainen, että kun me esittelemme hallituksesta eduskunnalle asioita, me voimme joiltain osin pyytää eduskuntaa noudattamaan vaiteliaisuutta. Mutta se on valiokunnan päätös, jonka mukaisesti toimitaan. Näin ollen eduskunta itse hyväksyy, ja hyvin perustellusti, ne näkemykset, joiden mukaan meillä on asioita, jotka eivät ole eduskunnalle salaisia mutta joita ei voida keskeneräisessä käsittelyssä käsitellä julkisesti.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, vastasitte tuohon ensimmäiseen kysymykseen, että teemme kansallisesti mahdollisesti laveampaa lainsäädäntöä kuin on ehkä tarpeen. Ja myöskin tuossa ulkoministeri Tuomioja kertoi juuri tästä prosessista, miten komissiolle niitä asioita lähdetään viemään ja Suomen kantaa eteenpäin. Kyllä me mielellämme tuolla erikoisvaliokunnissa niistä evästyksiä annamme.

Mutta, arvoisa pääministeri, todella mainitsitte tuossa moneen kertaan jo edellisen kysymyksen aikana tämän biotalouden. Otan nyt konkreettisen esimerkin siitä, mitä lainsäädäntöä sitten unionissa tehdään ja käyttekö te täällä sitten tukemaan kansallisia työpaikkoja. Täällä on myös puhuttu talouden kasvusta ja työpaikoista. Elikkä nyt erikoisvaliokunnissa nimenomaan käsitteillä oleva päästödirektiivi, nämä päästörajoitukset, direktiivin mukaiset rajoitukset, voidaan saavuttaa ilman investointeja siirtymällä uusiutuvasta kotimaisesta metsähakkeesta kevyen polttoöljyn käyttöön. Samalla me tiedämme, että unionissa tuetaan myös fossiilisia polttoaineita. Onko hallitus valmis tukemaan sitten kotimaisia polttoaineita samalla tavalla niin, että me emme siirry fossiilisten polttoaineitten käyttöön tämän direktiivin myötä?

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Puhemies! Kaikkein paras on se, että ohjauskeinot ovat markkinalähtöisiä. Meidän suomalaisten pitäisi pystyä toimimaan niin, että minimoidaan julkisen tuen määrä ja maksimoidaan ihmisten vapaaehtoisen valinnan määrä. Tämän takia muun muassa polttoaineiden kohdalla on sen kaltainen verorakenne, joka viime vaalikaudella tehtiin: mitä vähemmän päästöjä polttoaineista syntyy, sitä huokeampi se verotus on. Tämä on kotimarkkinoitten tarpeeseen hyvä ja tarpeellinen instrumentti. Mutta EU-tasolla me tarvitsemme puhtaiden teknologioiden ja erityisesti biopolttoaineiden EU-tason markkinat, joita tällä hetkellä valitettavasti ei riittävässä määrin ole. Liian monet EU-maat blokkaavat vaikkapa Suomessa tehdyn biopolttoaineen pois markkinoilta suojatakseen omia heikompia teknologioita ja yrityksiä. Näin ollen meidän kaikkien pitäisi pystyä ajamaan nyt erittäin vahvasti vahvempaa eurooppalaista integraatiota sisämarkkinoissa ja biopolttoaineissa ja vaikkapa tässä ilmastopaketin osana löytää komission kanssa sellaisia kannustimia biopolttoaineiden investoinneille, että nyt jo tehdyt investoinnitkin ovat kannattavia.

Arvoisa puhemies! On tavattoman tärkeää, että vaalien alla nyt voidaan punnita, miten hallitus on hoitanut asioita nyt, kun tämän vuoden alusta aineelliset ratkaisut ulottuvat aina vuoteen 2020 saakka, koko tämän parlamentin vaalikauden ajan, joka nyt Eurooppaan valitaan.

Arvoisa pääministeri, miten te selitätte, että Suomen maksuosuus eurooppalaisesta alue- ja rakennepolitiikasta nousi yli 4 miljardin mutta meidän saannot sieltä ovat noin vähän yli 1,4 miljardia euroa? Me häviämme nyt päättyneeseen kauteen verrattuna monta sataa miljoonaa euroa. Ja tämä siksi, että te luovuitte siitä, että harvalla asutuksella rahojen jakoperusteena oli se vahva merkitys, mikä sillä aikaisemmin on ollut. Miksi luovuitte siitä ja sallitte sen, että Suomen maakunnat menettävät satoja miljoonia euroja edessä olevan seitsemän vuoden aikana? (Kimmo Sasi: EU:n kehyksiä pienennettiin!)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Eduskunta ohjeisti hallitusta aivan oikein. Hallituksen oman tahdon mukaisesti meidän pitää ajaa erittäin voimallisesti EU-budjetin leikkauksia ja pienennyksiä. Siinä onnistuttiin. Ensimmäistä kertaa EU-historian aikana EU:n budjetti pienenee, niin kuin pitääkin, koska myös kansalliset budjetit pienevät.

Toinen keskeinen tavoite oli maaseudun kehittämisrahojen kasvattaminen ja maaseuturahojen turvaaminen. Ja siinä onnistuttiin: niin kuin sanoin, maksumäärärahoina maatalouden tukimäärärahat kasvavat.

Kolmanneksi meidän prioriteettimme oli saada EU-avustuksia kilpailukykysektorille ja innovaatiosektorille.

Eli jos nyt ajatellaan, että onnistumme meidän tavoitteissamme — EU:n budjetin leikkaukset, maaseuturahojen kasvattaminen, siinä pärjääminen ja se, että nettomaksuosuus ei heikkene, vaikka budjetti pienenee meidän verrokkimaitamme enemmän, ja sitten vielä innovaatio- ja kilpailukykyrahojen kasvattaminen — niin ainoastaan Mauri Pekkarinen olisi pystynyt yksin neuvottelemaan semmoisen sopimuksen, jota mikään maa (Puhemies koputtaa) muualla maailmassa ei pystyisi saamaan.

Arvoisa puhemies! Kuitenkin toivon, että pääministeri ottaa asian ihan vakavasti.

Ensinnäkin meitä enemmän menetti näissä neuvotteluissa vain Hollanti. Saksa menetti pikkasen enemmän, mutta siellä vanhan DDR:n alue selittää sen Saksan menetyksen. Me olimme tosiasiassa Hollannin jälkeen toiseksi suurin menettäjä. Meillä ei vaalittu ja valvottu Suomen kansallista etua.

Te sanoitte, että pantiin huoli ja painopiste sitten esimerkiksi siihen, että täällä kilpailukyvyn, tutkimuksen ja innovaatioitten rahoituksessa pärjättäisiin hyvin. Hyvä, se on periaatteessa ihan oikein. Mutta tiedättekö, arvoisa pääministeri — varmaan tiedättekin — että alue- ja rakennepolitiikan kautta välittyy yli seitsemän kertaa enemmän rahaa kuin tämän innovaatio- ja tutkimusrahoituksen kautta? Vaikka sinne vähän saisimmekin lisää, se on peanuts verrattuna siihen, että nyt sillä, että annoitte periksi harvasta asutuksesta, me menetämme satoja miljoonia euroja ja me maksamme vielä kertaalleen yli 4 miljardia (Puhemies koputtaa) ja saamme vähän yli 1,4 miljardia euroa tämän ohjelmakauden aikana.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin yritin tuossa selittää, jos koko budjetti pienenee, eivät Suomen saamat rahat joka ikisellä sektorilla voi kasvaa. Meidän prioriteettimme oli maaseudun kehittämisen rahojen kasvattaminen, ja siinä me onnistuimme, samaan aikaan kun ajoimme budjettileikkauksia ja kilpailukykyrahoituksen kasvua. Jos me nyt olisimme onnistuneet kilpailukykyrahoituksessa, maaseudun kehittämisrahojen kasvattamisessa, budjettileikkauksessa ja sitten vielä oltaisiin saatu lisää rahaa tai sama määrä kuin aikaisemmin alue- ja rakennepuolella, niin en minä nyt oikein ymmärrä, miten semmoinen taikatemppu oltaisiin voitu tehdä. Yksikään muu maa ei olisi hyväksynyt sitä, että Suomi saa kaiken, siis kaikki kasvaa sillä maalla, joka ajaa aggressiivisimmin budjettileikkauksia. (Välihuutoja)

Hyvät ystävät, minä ymmärrän, että menetys on suuri sillä, joka menettää, mutta kannattaa laittaa nämä omaan kontekstiinsa. Toki me olisimme voineet priorisoida aluekehitysmäärärahoja maaseudun kustannuksella, mutta me pidimme viljelijöitten ja maaseudun kehittämistä nyt tässä tapauksessa prioriteettina.

Arvoisa puhemies! On todella hyvä muistaa se, että Suomesta esitettiin hyvin voimakkaasti sitä, että EU:n budjettia pienennetään. Nyt mielestäni kuitenkin sieltä kohtuullinen tulos myös alue- ja rakennerahastoihin saatiin. Tutkimus- ja kehitysrahat ovat erittäin tärkeitä yliopistoille ja tutkimuslaitoksille myös Itä-Suomessa. Siellä voidaan kehittää biotaloutta, lääketiedettä ja sitä kautta saada uusia työpaikkoja.

Mutta palaan siihen ensimmäiseen kysymykseen. Minusta ei ole ollenkaan relevanttia asettaa kysymystä niin, että mikä prosenttiosuus lainsäädännöstä tulee Euroopan unionista. Kysymyshän on siitä, että tietyistä asioista Euroopan unionissa voidaan yhdessä päättää mutta ei läheskään kaikista asioista. Silloin kun päätetään yhdessä näistä asioista, ne viedään sitten kansalliseen lainsäädäntöön. Mutta kysyn pääministeriltä: miten parantaisitte sitä, että kansalaiset Suomessa pääsisivät paremmin keskustelemaan siitä, minkälaisia asioita Euroopan unionissa tulee käsittelyyn?

Pääministeri Jyrki Katainen

Tuo on varmaan tämän kyselytunnin vaikein kysymys.

Olisiko se tapa, yksi tapa, se, että tässä salissa käytäisiin EU:n tulevaisuudesta ja kehittämisestä enemmän semmoisia yleisluonteisia keskusteluja?

Toinen on sitten se, että muulloinkin kuin EU-vaalien alla olisi enemmän avoimia kansalaistilaisuuksia. Hallitus on omalta osaltaan järjestänyt varmaan tämänkaltaisia tilaisuuksia enemmän kuin aikaisemmin ihan sen takia, että ihmiset saisivat mahdollisuuden keskustella, tuoda omia mielipiteitään esille ja sitten myös kuunnella muunmaalaisten eurooppalaisten vaikuttajien käsityksiä unionin tulevaisuudesta.

Me valtiovarainministeri Urpilaisen kanssa kutsuimme Saksan valtiovarainministerin Tampereen yliopistoon käymään ja keskustelemaan opiskelijoiden kanssa. Samoiten hän kävi täällä eduskunnan suuren valiokunnan kanssa keskustelemassa asioista toisella vierailukerralla. Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Jean-Claude Trichet oli Helsingin yliopistolla meidän kutsumanamme. Eli tämänkaltaisten keskustelujen kautta se ehkä tulee, mutta kyllä tällä salilla on myös (Puhemies koputtaa) erittäin suuri merkitys.