Rosa  Meriläinen /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esitän lakialoitteessani, että niin sanotusta totaalikieltäytymisestä tuomittaisiin rangaistus ehdollisena.

Suomi on Euroopan unionin alueella ainutlaatuinen maa vangittujen aseistakieltäytyjien suuren lukumäärän takia, ja lakialoitteen tavoitteena on tosiaan päästä tästä nolosta ja väärästä tilanteesta eroon. Toki optimaalisin tapa parantaa tilannetta olisi muuttaa koko asevelvollisuusjärjestelmäämme sellaiseksi, että se ei olisi syrjivä siten kuin nykyään, ja siten sillä olisi riittävä legitimiteetti velvollisten piirissä, jotta tällaista suurta totaalikieltäytyjämäärää ei pääsisi syntymään. Mutta niin kauan kuin tämän koko järjestelmän uudistamiseen liittyy vaikeuksia, tämmöisenä välivaiheen tavoitteena tulee olla asian käytännön järjestäminen muutoin siten, ettei de facto meillä ole vankiloissa totaalikieltäytyjiä, ainakaan suuressa määrin. Totta kai tämäkin mahdollistaa sen, tämä vankeusrangaistukseen tuomitseminen ehdollisena, että se voidaan myöskin sitten varsinaiseksi vankeudeksi muuntaa, mutta varmasti siinä sitten lainsäätäjän tahto tulisi selvästi ilmi, ettei totaalikieltäytyjiä vankiloissa enää olisi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä asiantilahan on ollut kansainvälisenkin huomion kohteena, ja on katsottu, että kysymyksessä on mielipidevankeus.

Toinen asia, joka liittyy tähän asevelvollisuuslakiin ja sen sisältöön, on siviilipalvelun liian pitkä aika verrattuna aseelliseen palveluun, siihen liittyy myös rangaistuksen maku. Tästähän eduskunta on äänestänyt joskus, ja hallituksen esitys taisi kaatua silloin, ja tämä pitempi vaihtoehto voitti. Mutta toivon, että hallitus toisi uudelleen tämänkin asian eduskunnan käsittelyyn.

Rosa Meriläinen /vihr:

Puhemies! Olen ymmärtänyt, että työministerillä on ainakin julkisuuden perusteella ollut halua yrittää tälläkin kaudella uudestaan tämän siviilipalveluksen lyhentämistä siten, että se myös täyttäisi kansainväliset standardit. Todellakin YK:n ihmisoikeuskomitea on tuominnut syrjivänä Suomen käytännön kieltää aseistakieltäytymisoikeus kokonaan sodan aikana ja sallia se rauhan aikana ainoastaan syrjivän pitkänä siviilipalveluksena. Mutta en sinänsä ainakaan vielä ole saanut sellaista kuvaa, että tämä istuva eduskunta olisi suuresti edeltäjäänsä vapaamielisempi. Mutta toivoisin, että tätä ei pelkästään katsottaisi sellaisena vapaamielisyys—konservatiivisuus-kysymyksenä, vaan että ikään kuin analyyttisen rauhallisesti tutkittaisiin myös kansainvälistä lainsäädäntöä ja sitä, miltä tämä Suomen tilanne sieltä käsin näyttää. Ja todellakin tämä mielipidevankien suuri määrä Suomen kaltaisessa maassa on meille suuri kollektiivinen häpeä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä ed. Meriläistä kiittää tästä aloitteesta, mutta rohkaista myöskin sekä häntä että työministeriä sillä, että ehkä kuitenkin tämä viime vuosien keskustelu kaiken kaikkiaan sekä aseellisesta että muusta maanpuolustuksesta on muuttamassa tilannetta siten, että ehkäpä eduskunta — vaikkei olisikaan vapaamielisempi — kuitenkin on vähän uudessa ympäristössä, jolloinka tämä normaalia kansainvälistä tasoa pitempi siviilipalvelusjakso voitaisiin ihan yksimielisestikin lyhentää, ainakin niin, että enemmistö löytyisi sen taakse.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteeni yksi ikään kuin motivaation lähde oli juuri se, että eduskunta saisi tästä uuden näkökulman tähän pitkään esillä olleeseen kysymykseen, niin että todella ei ainoastaan vertailtaisi tämän aseellisesti suoritetun palveluksen ja siviilipalveluksen välistä pituuseroa vaan myöskin mietittäisiin asiaa tästä totaalikieltäytyjien näkökulmasta. Toki ajatus siitä, että eduskunta sanoisi, että tämä rangaistus tuomitaan nimenomaan ehdollisena, on tietenkin vähän erikoista lainsäädäntöä, mutta kyllä minusta vielä erikoisempaa on se tilanne, että Suomen kaltaisessa demokraattisessa maassa on näin suuri määrä mielipidevankeja.