Päivi  Räsänen /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli nyt esillä olevan aloitteeni kanssa samansisältöisen aloitteeni viime vuoden lopussa sairausvakuutuslakia koskevan hallituksen esityksen yhteydessä. Valiokunta totesi sairausvakuutuslakia koskevassa mietinnössään, että lapsiperheiden toimeentuloedellytyksiä tullaan tarkastelemaan Sosiaalialan kehittämishankkeen yhteydessä. Tällä perusteella muun muassa adoptiovanhempien vanhempainrahakausi jätettiin edelleen nykyiselle tilalleen eli lyhyemmäksi kuin biologisten vanhempien vanhempainvapaa. Vaikka valmisteilla on kokonaisselvitys lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta, katson, että olisi tullut jo tässä vaiheessa puuttua tiedossa oleviin epäkohtiin. Tämän vuoksi olen halunnut uudistaa aloitteeni näinkin pian sairausvakuutuslain voimaantulon jälkeen.

Adoptiovanhemmat eivät ole tasavertaisessa asemassa biologisten vanhempien kanssa perhevapaiden suhteen. Biologisen äidin äitiyspäivärahakausi kestää 105 arkipäivää ja sen jälkeinen vanhempainrahakausi 158 arkipäivää eli yhteensä 263 arkipäivää. Vanhempainrahaa maksetaan myös ottovanhemmalle periaatteessa jokaiselta arkipäivältä siihen saakka, kunnes lapsen syntymäpäivää seuraavasta arkipäivästä on kulunut 234 arkipäivää. Tätä maksimiaikaa ei käytännössä kuitenkaan voi hyödyntää, koska Suomessa syntynyt lapsi muuttaa adoptioperheeseen yleensä vasta biologisen äidin kahdeksan viikon harkinta-ajan jälkeen. Kansainvälisessä adoptiossa nuorimmat lapset ovat myös jo muutaman kuukauden ikäisiä, kun heidät otetaan uuteen perheeseen. Eli ottovanhempien vanhempainrahakausi jää varsin tavallisesti 180 arkipäivään eli noin seitsemän kalenterikuukauden mittaiseksi.

Adoptiolapsi on aina kokenut menetyksiä, ensin biologisesta äidistä tai perheestä, mahdollisesti vielä lastenkodin hoitajista tai sijaisperheestä. Useimmat adoptiolapset ovat eläneet yhdessä tai useammassa lastenkodissa, minkä takia he tarvitsevat ihan erityisesti aikaa perhe-elämän opetteluun. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää saada rauhassa kiinnittyä uuteen perheeseen, ennen kuin sitten lapsi siirtyy esimerkiksi päivähoitoon vanhempiensa siirtyessä työskentelyyn.

Adoptiovanhempien ja biologisten vanhempien asemaa yhdenmukaistamalla kannustaisimme pareja tarjoamaan kodin vanhempia tarvitsevalle lapselle. Muutoksella parannettaisiin lisäksi lasten ja vanhempien mahdollisuutta kiintyä toisiinsa adoptiosuhteen tärkeinä ensimmäisinä kuukausina. Perhevapaiden pidennys tämän aloitteen mukaan koskisi sekä Suomesta että ulkomailta lapsen adoptoivia vanhempia. Adoptiovanhemman oikeus vanhempainrahaan alkaisi siis lapsen saapuessa perheeseen, tai vaihtoehtoisesti oikeus vanhempainrahaan alkaisi jo silloin, kun lasta lähdetään noutamaan. Vanhemmilta menee lapsen syntymämaasta riippuen 2—6 viikkoa lapsen kotiin hakemisessa.

Epätasa-arvoinen kohtelu on mielestäni syytä korjata viivyttelemättä ja osoittaa, että arvostamme samoin ottovanhempaa kuin biologista vanhempaa. Haluan myös korostaa sitä, että adoptiolasten vanhemmat ovat olleet varsin aktiivisia tämän vaatimuksen suhteen.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Räsäsen tekemä aloite on erinomaisen hyvä, ja kannatin sitä jo siinä vaiheessa, kun hän ensimmäisen kerran sen tässä hiljattain teki. On aika merkillistä, että biologiset vanhemmat ja adoptiovanhemmat ovat epätasa-arvoisessa asemassa tämän asian suhteen, mistä tässä lakiesityksessä on kysymys. Jos ajattelee nyt tätä asiaa, niin ed. Räsänen toi erinomaisesti esille näitä perusteluja ja vahvistaisin niitä: Kyllä adoptiolapsi on yhtä tarvitseva kuin biologinenkin lapsi. Useimmiten tällaisella adoptiolapsella on takanaan jo monta erilaista paikkaa, missä hän on ollut, ja hän on joutunut aina kiinnittymään uusiin ihmisiin ja aina menettämään niitä läheisiä henkilöitä. Lapsen läheisyyden tarve ja monet muut tarpeet ovat aivan valtaisat ja monesti paljon, paljon suuremmat kuin biologisella lapsella, joka tulee sieltä kohdusta. Jos ajattelee kansainvälisiä adoptioita, jotka ovat lisääntyneet koko ajan, niin lapsilla on vielä näiden kaikkien muiden asioiden lisäksi kulttuurimuutos, johon heidän täytyy sopeutua. Sitten jos katsoo tätä adoptiovanhempien kannalta, niin kyllä hekin ovat yhtä tarvitsevia kuin biologiset vanhemmat. Kun ajattelee, että tutustuminen uuteen tulokkaaseen vie aikaa, niin tällä me varmistamme sen lapsen hyvän tulevaisuuden.

Pentti  Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tietysti myös adoptiolapsi tulee kohdusta, mutta niin kuin sanottu ja täällä on todettu, hän on joutunut moneen kertaan eroon, ensiksi biologisesta äidistään ja mahdollisesti muista sijaisvanhemmista välillä, ja matkustamaan uuteen kulttuuriympäristöön, niin kuin ed. Risikko totesi. Näin ollen tämä tarve on siis todellakin — ja tätä haluan vain kannattaa — suurempi noin objektiivisesti, jos mahdollista, kuin biologisten vanhempien kohdalla. Tämän vuoksi tämä lakialoite on varsin perusteltu.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä mielestäni ed. Tiusanen nyt oli hieman turhan vitsikäs tuossa äskeisessä puheessaan, koska kyllä ed. Tiusanen tasan tarkkaan tiesi, kenen kohdusta oli kysymys.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kiitän näistä kannustavista puheenvuoroista ja todella toivon, että tämä asia jo tämän vaalikauden aikana etenisi. Haluan vielä korostaa sitä, että mistään suuresta valtiontalouden panostuksesta menoihin ei ole kysymys, mutta sen sijaan näiden perheiden kannalta saattaa olla aivan ratkaisevista ja todella tärkeistä, merkittävistä viikoista ja kuukausista kysymys.