5) Laki koe-eläintoiminnasta
Anni Sinnemäki /vihr(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyseessä on rinnakkaislakialoite
hallituksen esitykselle koe-eläintoiminnasta. Tästä hallituksen
esityksestä on tässä salissa jo keskusteltu,
ja tähän rinnakkaislakialoitteeseen on koottu
niitä keskeisiä muutoksia, joita tähän
hallituksen esitykseen olisi tullut ottaa koskien koe-eläinten
käytön säätelyä. Erityisesti
ongelmallista on se, että nykyisessä hallituksen
esityksessä ei riittävästi pyritä siihen,
että myös koe-eläinten käyttöä pitäisi
pystyä vähentämään ja
säätelemään tiukemmilla kriteereillä kuin
hallituksen esityksessä on tehty. Myös koe-eläinten suojelun
näkökulmasta hallituksen esityksessä on
puutteita, joihin tässä rinnakkaisesityksessä puututaan.
Olisi tärkeää pystyä korostamaan
sitä, että eläinkokeet tulee aina korvata
toisella tieteellisesti luotettavalla menetelmällä,
kun se on tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi mahdollista, ja sitä,
että eläimille ei saa aiheuttaa voimakasta kipua
tai pysyvää haittaa. Ylipäätänsä eläinkokeita voidaan
pitää hyväksyttävinä vain,
jos kyseessä on ihmisen tai eläimen hyvinvoinnille
tärkeä tutkimus.
Lain tavoitteena pitäisi myös selkeästi
olla se, että eläinkokeita vähennetään,
joten on tärkeää myös, että kokeissa
käytettyjen eläinten kokonaismäärää tulee
voida seurata.
Tässä esityksessä ehdotetaan myös
sitä, että kädellisten käyttö eläinkokeissa
kielletään kokonaan. Tämä on
paljon keskusteltu, osin vaikeakin, asia, mutta monissa maissa tällainen
kielto on olemassa ja se on perusteltu.
Tämän lisäksi eläinsuojelulautakuntien
kokoonpanoon puututaan tässä esityksessä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tulen tänne eteen nimenomaan
sen vuoksi, että kysymyksessä on niin tärkeä asia,
että siitä muutama sana enemmän. Tämä lakiehdotus, joka
nyt on eduskunnan käsittelyssä, on parannus entiseen,
mutta siihen liittyy, niin kuin ed. Sinnemäki totesi, puutteita.
Suomessa tehdään tällä hetkellä noin
130 000 eläinkoetta. Tänään
ympäristövaliokunnan delegaatio vieraili Biomedicumissa
Meilahdessa ja kuulimme, että kun kemikaalivirasto 2008
todennäköisesti siirtyy Suomeen, niin tuolloin
eläinkokeiden määrä lähes
kymmenkertaistuu eli noin miljoona koe-eläintä käytettäisiin
vuositasolla. Se on hyvin kova haaste eläinten hyvinvoinnin kannalta,
myös lain kannalta, jonka tarkoituksena olisi vähentää nimenomaan
eläinkokeiden määrää,
joka tapauksessa suorittaa aina muut, vaihtoehtoiset menetelmät,
ja jos nämä eivät riitä, niin
vasta silloin eläintä voidaan käyttää eläinkokeessa,
niin kuin tässä ed. Sinnemäen ensimmäiseksi
allekirjoittamassa lakialoitteessa hyvin, sen 3 luvun 7 §:ssä,
todetaan.
Tämä asia on siis kesken myös ympäristövaliokunnassa,
joka antaa asiassa lausunnon. Itse henkilökohtaisesti en
sen takia valiokunnan puheenjohtajana tähän lakialoitteeseen
ole katsonut voivani yhtyä, koska asia on kesken valiokunnassa
ja valiokunta käsittelee aivan näitä samoja
asioita. Tällä hetkellä on tullut esille
monia kysymyksiä, nyt jo muun muassa se, onko resursseja
kylliksi. Olemme kuulleet valiokunnassa, että eläinten
huonoa kohtelua koe-eläintoiminnassa tapahtuu, jos ei ole
kylliksi resursseja. On myös muita syitä, muun
muassa kulttuurierot, muualta tulleiden tutkijoiden erilainen suhtautuminen
eläimiin, jotka ovat johtaneet ongelmallisiin tilanteisiin.
24 §, Eläinkoelautakunnan asettaminen ja kokoonpano,
on todettu nyt jo monissakin asiantuntijalausunnoissa ongelmalliseksi, koska
tuo lautakunta on varsin pieni, alajaostot ovat neljän
henkilön kokoisia ja näin ollen välttämättä ei
ole samassa jaostossa etiikan asiantuntemusta, eläinsuojelutyön
asiantuntemusta, eläinlääketieteen asiantuntemusta
ja esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen asiantuntemusta ja koe-eläinten
hoidon ja niille suoritettavien toimenpiteiden asiantuntemusta,
eli nämä pitäisi saada yhtä aikaa
kuitenkin. On myös tärkeätä,
että tutkijoiden arviot ovat käytettävissä.
Eli eläinkoe tulisi kyseeseen vain silloin, kun mikään
muu, korvaava menettelytapa — soluviljelmät, kudosmallit,
tietokonemallit — ei ole mahdollinen. Myöskään
tähän eläinkokeen ikään kuin
kovaan brändiin — tänään
kuulimme, että siitä on tullut brändi,
että pitää olla eläinkoe tutkimuksessa
nykyään — ei pitäisi ihan asiaa
analysoimatta alistua, tähän ajatteluun. Ehkäpä kysymyksessä onkin
enemmänkin brändi. Ehkä pitäisi
katsoa aina vaihtoehtoja ja miettiä vähän
sitä, onko eläinkoe aina kuitenkaan tarpeellinen tässä kudostutkimusten,
tietokonemallien ja sitten usein esimerkiksi lääkkeiden
kohdalla välttämättömien ihmisillä suoritettavien
koetutkimusten välissä. Eli se saattaakin olla
vaikkapa aivan turha, ylimääräinen toimi.
Aina lääkkeet esimerkiksi ihmislääketieteessä pitää myös
tutkia ja testata ihmisillä, ja mahdollisesti niiden toksiset vaikutukset
voidaan kyllä, tiedän sen, varsin usein todeta
myös kudostutkimuksen yhteydessä tai sitten soluviljelmillä.
Näiden soluviljelmien käyttöhän
on kyllä lisääntynyt, mutta niin kuin totesin,
niin ennakoidaan tutkijapiireissä, että eläinkokeiden
määrä kasvaa voimakkaasti.
Kaiken kaikkiaan siis erittäin tärkeä asia
käytännön etiikan kannalta. Toivon todellakin,
että kun asia etenee maa- ja metsätalousvaliokunnassa,
joka on tässä asiassa mietinnönantajavaliokunta,
tämä lakialoite joutuu tarkkaan pohdintaan, positiivisista
lähtökohdista.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Edellisen puheenvuoron johdosta toteaisin
sen, jotta ennen koe pitää tehdä hyönteisillä ja
hiirillä kuin ihmisillä, jos kyse on lääkeaineista,
jos se antaa kuitenkin jotain esikuvaa.
Itse olen maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ja siellä on
myös kuultu asiantuntijoita. Tämä 24 § on
noussut siellä esiin ja tämä lautakunnan
kokoonpano ja asiantuntijoiden kapeus. Minusta siihen pitää kyllä puuttua
niin, että siinä mielessä tässä aloitteessa,
jonka ed. Sinnemäki on tehnyt, on asiaakin.
Mutta sitten tämä muu juttu, mitä tässä todetaan.
Tässä ikään kuin lyödään
korville sitä hallituksen esitystä, jossa on nykyiseen
verrattuna parannuksia ja hyviä asioita. Mitä asiantuntijat
ovat puhuneet valiokunnassa jo tähän mennessä,
niin siellä on todettu, jotta tänäkään
päivänä näitä eläinkokeita
ei tehdä turhanpäiten. Se on hyvin tarkkaan pohdittu,
harkittu ja suunniteltu. Se, mihin pyritään, tiedetään
etukäteen, ja pitää lupaa pyydettäessä se
tietääkin, ei sitä muuten myönnetä sitä lupaa.
Sen takia minusta tässä jonkun verran on vähän
karrikoitu sitä tilannetta, niin kuin nyt tänä päivänä huolimattomasti
tehtäisiin näitä asioita. Sinällään
se on jo hallituksen esityksessä se lähtökohta
ja minusta valiokunnan pitää tietysti korostaa
sitä yhä enemmän vielä, että jos
se voidaan muilla menetelmillä tehdä kuin eläinkokein,
niin totta kai pitää näin käyttäytyä eikä lupaa
antaakaan semmoiseen, jos kyse on siitä, jotta on niin
kuin huvin vuoksi.
Sitten toinen asia, mikä minusta voisi olla merkittävä,
johonkin tämmöiseen kosmetiikkaan liittyen, joka
nyt ei välttämättä ole lääkintään
eikä ravintoaineisiin liittyvää, on minusta se,
(Puhemies koputtaa) pitäisikö siinä rajata
näitä kokeita kaiken kaikkiaan, koska se on vähän
jo enemmän turhuutta.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelan puheenvuoroon haluan vain — osin haluan
sitä tukeakin — todeta, että kosmetiikan kohdallahan
ei suoriteta Suomessa eläinkokeita, mutta lainsäädäntö antaa
mahdollisuuden. Tämä asia pysyy Suomen lainsäädännössä,
koska meillähän on siitä oma lainsäädäntö.
Se on siellä se mahdollisuus. Sitähän
eduskunta käsitteli joku aika sitten. Se on kyllä vähän
epäloogista. Siis ei ole tarvetta, sanotaan, eikä toteuteta,
mutta lainsäädännössä se
mahdollisuus on.
Todella tänään olimme Biomedicumissa — ed.
Laxell oli myös paikalla. Siellä tuli kyllä ihan selkeästi
ilmi, että eivät tutkijat turhaan tällä hetkellä,
en usko, tee eläinkokeita, eivät turhanpäiten.
Mutta tämä trendi, että kehitettäisiin
jatkuvasti korvaavia menetelmiä, voi olla myös
innovatiivinen ja voi olla myöskin merkittävä avaus suomalaiselle
tutkimukselle ja sen tuotteistamiselle ja sille, että viedään
näitä malleja ulos myös Suomesta. Tässä mielessä on
vielä syytä viitata niin sanottuun talidomidi-tapaukseen
eli skandaaliin 60-luvulla, jolloin tällainen rauhoittava lääke
otettiin käyttöön eläinkokeiden
jälkeen. Eläinkokeissa, jotka tehtiin tietyillä eläinlajeilla, näitä sivuvaikutuksia,
jotka olivat erittäin vakavia synnynnäisiä epämuodostumia,
ei ilmennyt, mutta ihmiselläpä ne ilmenivät,
ja moni meistä toki tietää tämän
asian. Tämä on vain esimerkki siitä,
että eläinkokeet eivät todellakaan riitä.
Keskustelu päättyy.