Anni Sinnemäki /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyseessä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle koe-eläintoiminnasta. Tästä hallituksen esityksestä on tässä salissa jo keskusteltu, ja tähän rinnakkaislakialoitteeseen on koottu niitä keskeisiä muutoksia, joita tähän hallituksen esitykseen olisi tullut ottaa koskien koe-eläinten käytön säätelyä. Erityisesti ongelmallista on se, että nykyisessä hallituksen esityksessä ei riittävästi pyritä siihen, että myös koe-eläinten käyttöä pitäisi pystyä vähentämään ja säätelemään tiukemmilla kriteereillä kuin hallituksen esityksessä on tehty. Myös koe-eläinten suojelun näkökulmasta hallituksen esityksessä on puutteita, joihin tässä rinnakkaisesityksessä puututaan.

Olisi tärkeää pystyä korostamaan sitä, että eläinkokeet tulee aina korvata toisella tieteellisesti luotettavalla menetelmällä, kun se on tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi mahdollista, ja sitä, että eläimille ei saa aiheuttaa voimakasta kipua tai pysyvää haittaa. Ylipäätänsä eläinkokeita voidaan pitää hyväksyttävinä vain, jos kyseessä on ihmisen tai eläimen hyvinvoinnille tärkeä tutkimus.

Lain tavoitteena pitäisi myös selkeästi olla se, että eläinkokeita vähennetään, joten on tärkeää myös, että kokeissa käytettyjen eläinten kokonaismäärää tulee voida seurata.

Tässä esityksessä ehdotetaan myös sitä, että kädellisten käyttö eläinkokeissa kielletään kokonaan. Tämä on paljon keskusteltu, osin vaikeakin, asia, mutta monissa maissa tällainen kielto on olemassa ja se on perusteltu.

Tämän lisäksi eläinsuojelulautakuntien kokoonpanoon puututaan tässä esityksessä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tulen tänne eteen nimenomaan sen vuoksi, että kysymyksessä on niin tärkeä asia, että siitä muutama sana enemmän. Tämä lakiehdotus, joka nyt on eduskunnan käsittelyssä, on parannus entiseen, mutta siihen liittyy, niin kuin ed. Sinnemäki totesi, puutteita.

Suomessa tehdään tällä hetkellä noin 130 000 eläinkoetta. Tänään ympäristövaliokunnan delegaatio vieraili Biomedicumissa Meilahdessa ja kuulimme, että kun kemikaalivirasto 2008 todennäköisesti siirtyy Suomeen, niin tuolloin eläinkokeiden määrä lähes kymmenkertaistuu eli noin miljoona koe-eläintä käytettäisiin vuositasolla. Se on hyvin kova haaste eläinten hyvinvoinnin kannalta, myös lain kannalta, jonka tarkoituksena olisi vähentää nimenomaan eläinkokeiden määrää, joka tapauksessa suorittaa aina muut, vaihtoehtoiset menetelmät, ja jos nämä eivät riitä, niin vasta silloin eläintä voidaan käyttää eläinkokeessa, niin kuin tässä ed. Sinnemäen ensimmäiseksi allekirjoittamassa lakialoitteessa hyvin, sen 3 luvun 7 §:ssä, todetaan.

Tämä asia on siis kesken myös ympäristövaliokunnassa, joka antaa asiassa lausunnon. Itse henkilökohtaisesti en sen takia valiokunnan puheenjohtajana tähän lakialoitteeseen ole katsonut voivani yhtyä, koska asia on kesken valiokunnassa ja valiokunta käsittelee aivan näitä samoja asioita. Tällä hetkellä on tullut esille monia kysymyksiä, nyt jo muun muassa se, onko resursseja kylliksi. Olemme kuulleet valiokunnassa, että eläinten huonoa kohtelua koe-eläintoiminnassa tapahtuu, jos ei ole kylliksi resursseja. On myös muita syitä, muun muassa kulttuurierot, muualta tulleiden tutkijoiden erilainen suhtautuminen eläimiin, jotka ovat johtaneet ongelmallisiin tilanteisiin. 24 §, Eläinkoelautakunnan asettaminen ja kokoonpano, on todettu nyt jo monissakin asiantuntijalausunnoissa ongelmalliseksi, koska tuo lautakunta on varsin pieni, alajaostot ovat neljän henkilön kokoisia ja näin ollen välttämättä ei ole samassa jaostossa etiikan asiantuntemusta, eläinsuojelutyön asiantuntemusta, eläinlääketieteen asiantuntemusta ja esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen asiantuntemusta ja koe-eläinten hoidon ja niille suoritettavien toimenpiteiden asiantuntemusta, eli nämä pitäisi saada yhtä aikaa kuitenkin. On myös tärkeätä, että tutkijoiden arviot ovat käytettävissä.

Eli eläinkoe tulisi kyseeseen vain silloin, kun mikään muu, korvaava menettelytapa — soluviljelmät, kudosmallit, tietokonemallit — ei ole mahdollinen. Myöskään tähän eläinkokeen ikään kuin kovaan brändiin — tänään kuulimme, että siitä on tullut brändi, että pitää olla eläinkoe tutkimuksessa nykyään — ei pitäisi ihan asiaa analysoimatta alistua, tähän ajatteluun. Ehkäpä kysymyksessä onkin enemmänkin brändi. Ehkä pitäisi katsoa aina vaihtoehtoja ja miettiä vähän sitä, onko eläinkoe aina kuitenkaan tarpeellinen tässä kudostutkimusten, tietokonemallien ja sitten usein esimerkiksi lääkkeiden kohdalla välttämättömien ihmisillä suoritettavien koetutkimusten välissä. Eli se saattaakin olla vaikkapa aivan turha, ylimääräinen toimi. Aina lääkkeet esimerkiksi ihmislääketieteessä pitää myös tutkia ja testata ihmisillä, ja mahdollisesti niiden toksiset vaikutukset voidaan kyllä, tiedän sen, varsin usein todeta myös kudostutkimuksen yhteydessä tai sitten soluviljelmillä. Näiden soluviljelmien käyttöhän on kyllä lisääntynyt, mutta niin kuin totesin, niin ennakoidaan tutkijapiireissä, että eläinkokeiden määrä kasvaa voimakkaasti.

Kaiken kaikkiaan siis erittäin tärkeä asia käytännön etiikan kannalta. Toivon todellakin, että kun asia etenee maa- ja metsätalousvaliokunnassa, joka on tässä asiassa mietinnönantajavaliokunta, tämä lakialoite joutuu tarkkaan pohdintaan, positiivisista lähtökohdista.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Edellisen puheenvuoron johdosta toteaisin sen, jotta ennen koe pitää tehdä hyönteisillä ja hiirillä kuin ihmisillä, jos kyse on lääkeaineista, jos se antaa kuitenkin jotain esikuvaa.

Itse olen maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ja siellä on myös kuultu asiantuntijoita. Tämä 24 § on noussut siellä esiin ja tämä lautakunnan kokoonpano ja asiantuntijoiden kapeus. Minusta siihen pitää kyllä puuttua niin, että siinä mielessä tässä aloitteessa, jonka ed. Sinnemäki on tehnyt, on asiaakin.

Mutta sitten tämä muu juttu, mitä tässä todetaan. Tässä ikään kuin lyödään korville sitä hallituksen esitystä, jossa on nykyiseen verrattuna parannuksia ja hyviä asioita. Mitä asiantuntijat ovat puhuneet valiokunnassa jo tähän mennessä, niin siellä on todettu, jotta tänäkään päivänä näitä eläinkokeita ei tehdä turhanpäiten. Se on hyvin tarkkaan pohdittu, harkittu ja suunniteltu. Se, mihin pyritään, tiedetään etukäteen, ja pitää lupaa pyydettäessä se tietääkin, ei sitä muuten myönnetä sitä lupaa. Sen takia minusta tässä jonkun verran on vähän karrikoitu sitä tilannetta, niin kuin nyt tänä päivänä huolimattomasti tehtäisiin näitä asioita. Sinällään se on jo hallituksen esityksessä se lähtökohta ja minusta valiokunnan pitää tietysti korostaa sitä yhä enemmän vielä, että jos se voidaan muilla menetelmillä tehdä kuin eläinkokein, niin totta kai pitää näin käyttäytyä eikä lupaa antaakaan semmoiseen, jos kyse on siitä, jotta on niin kuin huvin vuoksi.

Sitten toinen asia, mikä minusta voisi olla merkittävä, johonkin tämmöiseen kosmetiikkaan liittyen, joka nyt ei välttämättä ole lääkintään eikä ravintoaineisiin liittyvää, on minusta se, (Puhemies koputtaa) pitäisikö siinä rajata näitä kokeita kaiken kaikkiaan, koska se on vähän jo enemmän turhuutta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelan puheenvuoroon haluan vain — osin haluan sitä tukeakin — todeta, että kosmetiikan kohdallahan ei suoriteta Suomessa eläinkokeita, mutta lainsäädäntö antaa mahdollisuuden. Tämä asia pysyy Suomen lainsäädännössä, koska meillähän on siitä oma lainsäädäntö. Se on siellä se mahdollisuus. Sitähän eduskunta käsitteli joku aika sitten. Se on kyllä vähän epäloogista. Siis ei ole tarvetta, sanotaan, eikä toteuteta, mutta lainsäädännössä se mahdollisuus on.

Todella tänään olimme Biomedicumissa — ed. Laxell oli myös paikalla. Siellä tuli kyllä ihan selkeästi ilmi, että eivät tutkijat turhaan tällä hetkellä, en usko, tee eläinkokeita, eivät turhanpäiten. Mutta tämä trendi, että kehitettäisiin jatkuvasti korvaavia menetelmiä, voi olla myös innovatiivinen ja voi olla myöskin merkittävä avaus suomalaiselle tutkimukselle ja sen tuotteistamiselle ja sille, että viedään näitä malleja ulos myös Suomesta. Tässä mielessä on vielä syytä viitata niin sanottuun talidomidi-tapaukseen eli skandaaliin 60-luvulla, jolloin tällainen rauhoittava lääke otettiin käyttöön eläinkokeiden jälkeen. Eläinkokeissa, jotka tehtiin tietyillä eläinlajeilla, näitä sivuvaikutuksia, jotka olivat erittäin vakavia synnynnäisiä epämuodostumia, ei ilmennyt, mutta ihmiselläpä ne ilmenivät, ja moni meistä toki tietää tämän asian. Tämä on vain esimerkki siitä, että eläinkokeet eivät todellakaan riitä.