Arvoisa puhemies! Muutama viikko sitten Kreikan talous kriisiytyi pahasti ja Euroopan unioni tiivisti yhteistyötä. Tässä yhteydessä alettiin huomattavasti vakavammin suhtautua toimiin, joita tulisi tehdä, että uusia finanssikatastrofeja ei tule. Yksi suurimpia epäoikeudenmukaisuuksia tässä kriisissä on ollut se, että veronmaksajat ovat joutuneet pelastamaan pankkeja, ja ei ole oikein, että pankit ovat käärineet suuria voittoja hyvinä aikoina ja sitten kriisin tullessa ne kaatuvat veronmaksajien syliin.

Eilen EU:n sisämarkkinakomissaari Michel Barnier esitteli hahmotelmia käytännön toimista, joilla pankkisektoria saataisiin vastuullisemmalle ja vakaammalle pohjalle. Komissio painottaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, kuten johdon vaihtamista, velkojen uudelleen järjestelyä ja roskapankin perustamista. Viimeisenä vaihtoehtona olisi käyttää pankkimaksun pohjalta kerättyjä kriisirahastoja, joiden pohjalta pankkien konkursseja voitaisiin hallitusti hoitaa. Vihreät tukevat pankkimaksun käyttöönottoa ja rahastojen perustamista. Mutta nyt nämä tiedot julkisuudessa ovat olleet hyvin vähäisiä (Puhemies: Minuutti!) ja alustavia.

Kysyisin ministeri Kataiselta: Miten pankkimaksun valmistelu etenee Suomessa, ja missä muodossa sitä ollaan ottamassa Suomeen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Mikäli Suomessa tämmöistä valmisteltaisiin, se olisi ministeri Kiviniemen hallinnonalalla. Meillä on EU:ssa Ecofinissä ollut se linja, että me kannatamme Euroopan laajuista pankkimaksua Ruotsin mallin mukaisesti. Barnierin esitys — tai se ei ollut täydellinen esitys — kertoi poliittisen tahtotilan, mikä on hyvin saman kaltainen kuin mitä Suomessa on ollut, mutta se jätti toteutustavan auki. Tärkeää olisi se, että saisimme EU-tasoisen pankkimaksun niin, että kilpailu ei vääristyisi eli että suomalaiset tai ruotsalaiset pankit eivät joutuisi epäedulliseen asemaan verrattuna johonkin muuhun. Ja olennaista olisi se, että se olisi sitten tämmöinen talletussuojarahaston kaltainen rahasto, johon siis etukäteen kerättäisiin rahaa pankkikriisien varalle. Tämähän ei estä pankkikriisien syntymistä. Mutta siellä on sitten rahaa, jolla se ratkaistaan myöhemmin. Olennaista on se, että tehdään hyvin harkiten eurooppalaisia ratkaisuja, ei liian suuria maksuja, koska jokainen meistä tietää, että me asuntovelalliset maksamme sen kuitenkin. Maksu, joka annetaan pankille, (Puhemies: Minuutti!) tulee pankkien läpi suoraan asiakkaille, ja näin ollen täytyy olla maltillinen siinä, mitä tehdään.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Komissio todellakin antoi tästä asiasta eilen tiedonannon, ja yksityiskohtaisempi tiedonanto on odotettavissa syksyllä ja sitten varsinaisia lainsäädäntöesityksiä vuoden 2011 alussa. Mutta sinänsä tuo komission eilinen ehdotus vastaa kohtuullisen hyvin myöskin Suomen tavoitteita nimenomaan siitä näkökulmasta, että esitetään tämmöisten kansallisten rahastojen perustamista eikä tällaisia yleiseurooppalaisia yhteisiä rahastoja, mutta tämänkin osalta on hyvä kuitenkin vaikuttaa kaikkiin näihin yksityiskohtiin, että se sitten myöskin Suomen lainsäädännön näkökulmasta ja Suomen pankkien tilanteen näkökulmasta toimisi parhaiten.

Arvoisa puhemies! On todellakin hyvä, että Euroopan unioni yhdessä tätä suunnittelee. Tosin missä määrin arvioidaan nyt tätä aikataulua, että tilanne koko ajan kehittyy? Ja kuitenkin huomataan, että pankit eivät tunne minkäänlaista omaatuntoa, elikkä niitä pitäisi kuitenkin tässä väliaikana jo suitsia sillä tavalla, etteivät ne käytä tätä tilannetta hyväksi.

Ja sitten vielä tästä maksun suuruudesta. Me vihreät kyllä pelkäämme sitä, että jos maksu jää hyvin pieneksi, niin silloin itse asiassa näiden rahastojen mahdollisuudet toimia tällaisessa kriisitilanteessa ovat olemattomat. Elikkä siinä mielessä on kyllä aiheellista miettiä sen maksun suuruuttakin, etteivät todellakaan veronmaksajat joudu maksamaan näitä pankkien kriisejä.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Meillä on sekä kansainvälisellä tasolla, G20:n puitteissa, että EU:n tasolla lukuisia hankkeita meneillään, vireillä ja valmistelussa, joista osa on jo astumassa voimaan ja osa sitten aivan saa sellaisen muodon, että voidaan päätöksiä tehdä tulevan vuoden kuluessa, ja jotka kaikki pyrkivät siihen samaan tavoitteeseen, että meillä on parempaa valvontaa ja parempaa sääntelyä. Eli siinä mielessä koko ajan tapahtuu, ja tämä eilinen tiedonanto liittyen näihin vakuusrahastoihin on kuitenkin sellainen, joka koskee käytännössä tulevia finanssikriisejä ja on ikään kuin sellainen viimesijainen keino, johonka voidaan tarttua, jos tilanne äityy niin pahaksi, että joku pankki sitten maksuvalmiuskriisiin joutuisi. Ja totta kai näissäkin rahastoissa on tietynlainen moral hazard -ongelma, ettei näitä ajatella siitä näkökulmasta, että no, nämä rahastot sitten hoitavat laskun, jos ei itse osata asioita hoitaa. Ja sen vuoksi pitää juuri tämänkin rahaston säännöissä olla erityisen tarkkana, ettei tällaista moral hazard -ongelmaa syntyisi.